Strategiakarttojen vaikutus yrityksen suorituskykyyn tasapainotetun mittariston käytössä
Rintamäki, Iida (2015)
Rintamäki, Iida
2015
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Ympäristön jatkuvat muutokset ajavat yrityksiä mittaamaan suorituskykyään kokonaisvaltaisemmin ja strategialähtöisemmin. Tasapainotettu mittaristo on yksi suosituimmista kokonaisvaltaisista suorituskykymittaristoista, jonka käytöstä löytyy runsaasti onnistumisia kuvaavia tutkimuksia, mutta yhtälailla kyseinen malli on saanut kritiikkiä osakseen. Tasapainotetun mittariston tueksi on suositeltu strategiakartan käyttöä, joka visualisoimalla strategiaa ja selkeyttämällä mittareiden välisiä syy- ja seuraussuhteita voisi helpottaa mittariston käyttöä ja siitä saatavia hyötyjä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko strategiakartalla vaikutusta yrityksen kokemiin hyötyihin, haasteisiin ja suorituskyvyn parantumiseen tasapainotetun mittariston käytössä. Aikaisempia tutkimuksia strategiakartan ja tasapainotetun mittariston yhteiskäytöstä on suhteellisen vähän, vaikka itse tasapainotettua mittaristoa ja sen vaikutuksia suorituskykyyn onkin tutkittu paljon. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, jonka kohteena oli 65 tasapainotettua mittaristoa käyttävää suomalaista eri aloilla toimivaa yritystä. Yrityksiä pyydettiin arvioimaan kokemuksiaan tasapainotetun mittariston käytön seurauksena syntyneistä hyödyistä, haasteista sekä suorituskykyä lisäävistä vaikutuksista. Noin puolella yrityksistä oli käytössään strategiakartta ja lopulla yrityksistä vain pelkkä tasapainotettu mittaristo. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Mann-Whitney U –testiä, jossa vertailtiin näiden kahden yritysryhmän kokemuksia hyödyistä, haasteista ja suorituskykyä lisäävistä vaikutuksista.
Tutkimuksen tuloksien mukaan strategiakartalla ei näyttäisi olevan suurempaa vaikutusta yrityksen suorituskykyyn tasapainotetun mittariston käytön tukena. Muutamia poikkeuksia huolimatta yritykset, jotka käyttivät strategiakarttaa, kokivat tasapainotetun mittariston käytössä yhtä lailla hyötyjä, haasteita sekä suorituskykyä lisääviä vaikutuksia kuin yritykset, joilla ei ollut käytössään strategiakarttaa. Strategiakartan ei voida tämän tutkimuksen perusteella sanoa olevan kuitenkaan haitaksi tasapainotetun mittariston tukena. Aihetta tulisi tutkia jatkossa syvemmin, jotta strategiakartan vaikutuksista saataisiin perusteellisempaa tietoa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko strategiakartalla vaikutusta yrityksen kokemiin hyötyihin, haasteisiin ja suorituskyvyn parantumiseen tasapainotetun mittariston käytössä. Aikaisempia tutkimuksia strategiakartan ja tasapainotetun mittariston yhteiskäytöstä on suhteellisen vähän, vaikka itse tasapainotettua mittaristoa ja sen vaikutuksia suorituskykyyn onkin tutkittu paljon. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, jonka kohteena oli 65 tasapainotettua mittaristoa käyttävää suomalaista eri aloilla toimivaa yritystä. Yrityksiä pyydettiin arvioimaan kokemuksiaan tasapainotetun mittariston käytön seurauksena syntyneistä hyödyistä, haasteista sekä suorituskykyä lisäävistä vaikutuksista. Noin puolella yrityksistä oli käytössään strategiakartta ja lopulla yrityksistä vain pelkkä tasapainotettu mittaristo. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Mann-Whitney U –testiä, jossa vertailtiin näiden kahden yritysryhmän kokemuksia hyödyistä, haasteista ja suorituskykyä lisäävistä vaikutuksista.
Tutkimuksen tuloksien mukaan strategiakartalla ei näyttäisi olevan suurempaa vaikutusta yrityksen suorituskykyyn tasapainotetun mittariston käytön tukena. Muutamia poikkeuksia huolimatta yritykset, jotka käyttivät strategiakarttaa, kokivat tasapainotetun mittariston käytössä yhtä lailla hyötyjä, haasteita sekä suorituskykyä lisääviä vaikutuksia kuin yritykset, joilla ei ollut käytössään strategiakarttaa. Strategiakartan ei voida tämän tutkimuksen perusteella sanoa olevan kuitenkaan haitaksi tasapainotetun mittariston tukena. Aihetta tulisi tutkia jatkossa syvemmin, jotta strategiakartan vaikutuksista saataisiin perusteellisempaa tietoa.