Työn imu - työhyvinvointia parhaimmillaan. Tarkastelussa Vaasan kaupungin esimiehet
Lähteenmäki, Virpi (2011)
Lähteenmäki, Virpi
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työelämää kuvaavat monet muutokset. Teknologian kehittyminen, työn luonteen ja kommunikaation muutokset, globalisoituminen ja työelämän pirstaloituminen vaativat työntekijältä oikeanlaista asennetta ja omien voimavarojen tunnistamista voidakseen hyvin työssään. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on yhä ajankohtaisempaa pohtia keinoja työurien pidentämiseen. Työhyvinvointi auttaa jaksamaan työssä ja muussa elämässä. Työhyvinvointia on tutkittu paljon mittaamalla työuupumusta. Positiivisen psykologian mukaan on hedelmällisempää keskittyä yksilön vahvuuksiin kuin etsiä ja tutkia ongelmia. Erityisesti 2000-luvulta lähtien työhyvinvointia on alettu tutkia positiivisen näkökulman avulla.
Tässä tutkimuksessa keskitytään työhyvinvoinnin positiivisen ulottuvuuteen – työn imuun. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä käsitteellä työn imu tarkoitetaan, mitkä tekijät vaikuttavat työn imun tuntemuksiin ja millaisia vaikutuksia työn imulla on organisaatiolle ja yksilölle. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan kuinka yleisiä työn imun tuntemukset ovat Vaasan kaupungin esimiehillä. Työn imu on työhyvinvointia parhaimmillaan. Se on suhteellisen pysyväluonteinen tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Työn imua selittävinä malleina on esitetty työn vaatimusten ja työn voimavarojen –malli sekä työ – persoona sopivuusmalli.
Tutkimusaineisto kerättiin www-kyselyllä. Kysely toteutettiin Zef-ohjelmalla, josta oli mahdollisuus tuottaa erilaisia raportteja. Kyselyyn vastasi 129 Vaasan kaupungin organisaatiossa työskentelevää esimiestä, vastausprosentin ollessa 52%. Tuloksia tarkasteltiin sekä taustamuuttujiin nähden että laskemalla keskiarvoja ja työn imun pisteitä vastausskaalan mukaisesti.
Tutkimustulokset osoittivat, että tutkimukseen vastanneet Vaasan kaupungin esimiehet tuntevat työn imua viikottain. Työn imun taso kohdorganisaatiossa osottautui keskimääräistä korkeammaksi (5,14). Työn imun ulottuvuuksista alhaisin pistemäärä liittyi tarmokkuuteen ja korkein pistemäärä taas omistautumiseen. Tutkimustulosta ei voida yleistää laajemmin, koska vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, lisäksi ei voida varmuudella tietää sitä, vastasivatko kyselyyn pääosin ne esimiehet, jotka kokevat useimmin työn imua kuin ne, jotka eivät vastanneet kyselyyn.
Työhyvinvointi on monen tekijän summa, siihen vaikuttavat muun muassa työn voimavarojen ja työn vaatimusten suhde, työolot ja johtaminen. Viime kädessä jokainen on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, siksi on hyvä tiedostaa mistä tekijöistä työhyvinvointi muodostuu. Työn imun kokemuksilla on myönteisiä vaikutuksia sekä yksilölle itselleen että organisaatiolle. Työn imulla on myös taipumus tarttua työkaverihin ja työyhteisöön.
Tässä tutkimuksessa keskitytään työhyvinvoinnin positiivisen ulottuvuuteen – työn imuun. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä käsitteellä työn imu tarkoitetaan, mitkä tekijät vaikuttavat työn imun tuntemuksiin ja millaisia vaikutuksia työn imulla on organisaatiolle ja yksilölle. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan kuinka yleisiä työn imun tuntemukset ovat Vaasan kaupungin esimiehillä. Työn imu on työhyvinvointia parhaimmillaan. Se on suhteellisen pysyväluonteinen tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Työn imua selittävinä malleina on esitetty työn vaatimusten ja työn voimavarojen –malli sekä työ – persoona sopivuusmalli.
Tutkimusaineisto kerättiin www-kyselyllä. Kysely toteutettiin Zef-ohjelmalla, josta oli mahdollisuus tuottaa erilaisia raportteja. Kyselyyn vastasi 129 Vaasan kaupungin organisaatiossa työskentelevää esimiestä, vastausprosentin ollessa 52%. Tuloksia tarkasteltiin sekä taustamuuttujiin nähden että laskemalla keskiarvoja ja työn imun pisteitä vastausskaalan mukaisesti.
Tutkimustulokset osoittivat, että tutkimukseen vastanneet Vaasan kaupungin esimiehet tuntevat työn imua viikottain. Työn imun taso kohdorganisaatiossa osottautui keskimääräistä korkeammaksi (5,14). Työn imun ulottuvuuksista alhaisin pistemäärä liittyi tarmokkuuteen ja korkein pistemäärä taas omistautumiseen. Tutkimustulosta ei voida yleistää laajemmin, koska vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, lisäksi ei voida varmuudella tietää sitä, vastasivatko kyselyyn pääosin ne esimiehet, jotka kokevat useimmin työn imua kuin ne, jotka eivät vastanneet kyselyyn.
Työhyvinvointi on monen tekijän summa, siihen vaikuttavat muun muassa työn voimavarojen ja työn vaatimusten suhde, työolot ja johtaminen. Viime kädessä jokainen on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, siksi on hyvä tiedostaa mistä tekijöistä työhyvinvointi muodostuu. Työn imun kokemuksilla on myönteisiä vaikutuksia sekä yksilölle itselleen että organisaatiolle. Työn imulla on myös taipumus tarttua työkaverihin ja työyhteisöön.