Lähiesimiehen vastuu työsuojelussa
Lindholm, Mari (2016)
Lindholm, Mari
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoitus on selvittää lähiesimiehen työsuojelullisen vastuun rajoittumista, toteutumista ja seurauksia. Case-yrityksenä on kiinteistötekniikka alalla toimiva Caverion Suomi Oy. Tutkielma keskittyy työturvallisuuteen työmailla ja fyysisiin työtapaturmiin.
Tutkielman keskeisiä lähteitä ovat työturvallisuusrikoksia koskevat oikeustapaukset, oikeuskirjallisuus, asiantuntijahaastattelut ja alan kirjallisuus. Keskeisiä kirjallisuuslähteitä ovat Toni Sortin Työturvallisuusrikokset -teos ja Laitisen, Vuorisen ja Simolan teos Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen.
Työtapaturmat ovat huomattava yritystaloudellinen riski, henkisten ja fyysisten riskien lisäksi. Työsuojelulainsäädäntö asettaa merkittävän vastuun työnantajalle ja sen edustajalle työntekijän turvallisuudesta. Työturvallisuuslain 8 § määrää työnantajan yleisestä huolehtimisvelvoitteesta, jonka mukaan vastuu työsuojelusta on työnantajalla ja organisaation ylimmällä johdolla, jota se voi jakaa alaspäin organisaatiossa. Työturvallisuuslaki säätää myös valvontavelvollisuudesta, jonka mukaan työnantajan tai sen edustajan tulee jatkuvasti olla tietoinen työympäristöstä ja varmistaa sen turvallisuus.
Lähiesimiehellä on merkittävä rooli työnantajan edustajana työsuojelun toteuttamisessa ja tapaturmien ehkäisemisessä. Esimiehen asema korostuu vastuukysymyksissä ja työtapaturmat voidaan herkästi tulkita valvontavelvollisuuden rikkomiseksi, jolloin rikosoikeudelliset syytteet kohdistuvat lähiesimieheen. Työntekijän vammautuessa työtapaturman seurauksena, esimiehen tuomitsemiskynnys on alhainen, ellei kyse ole täysin ennakoimattomasta menettelystä. Yhteisillä työmailla eri vastuutahot voivat myös vaikeuttaa tulkintaa lopullisen vastuun kohdentumisesta. Työturvallisuusrikoksista langetetut tuomiot ovat kuitenkin yleisesti olleet kohtuullisia ja tapausten syy-yhteys selkeästi osoitettavissa, mutta oikeusprosessit ovat epävarmoja ja käsittelyajat pitkiä.
Tärkeimmät menettelytavat lähiesimiehen oikeudellisen vastuun rajoittamiseen ovat riskienhallinta ja ennakkosuunnittelu, alaisten valvonta, huolellinen perehdyttäminen ja opastaminen, puuttuminen epäkohtiin ja varoitusmenettely, kirjallinen vastuunjako, tiedottaminen turvallisuusasioista ja työtapaturmien tutkinta. Toimenpiteiden kirjallinen dokumentointi on tärkeää mahdollista myöhempää näyttöä varten.
Tutkielman keskeisiä lähteitä ovat työturvallisuusrikoksia koskevat oikeustapaukset, oikeuskirjallisuus, asiantuntijahaastattelut ja alan kirjallisuus. Keskeisiä kirjallisuuslähteitä ovat Toni Sortin Työturvallisuusrikokset -teos ja Laitisen, Vuorisen ja Simolan teos Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen.
Työtapaturmat ovat huomattava yritystaloudellinen riski, henkisten ja fyysisten riskien lisäksi. Työsuojelulainsäädäntö asettaa merkittävän vastuun työnantajalle ja sen edustajalle työntekijän turvallisuudesta. Työturvallisuuslain 8 § määrää työnantajan yleisestä huolehtimisvelvoitteesta, jonka mukaan vastuu työsuojelusta on työnantajalla ja organisaation ylimmällä johdolla, jota se voi jakaa alaspäin organisaatiossa. Työturvallisuuslaki säätää myös valvontavelvollisuudesta, jonka mukaan työnantajan tai sen edustajan tulee jatkuvasti olla tietoinen työympäristöstä ja varmistaa sen turvallisuus.
Lähiesimiehellä on merkittävä rooli työnantajan edustajana työsuojelun toteuttamisessa ja tapaturmien ehkäisemisessä. Esimiehen asema korostuu vastuukysymyksissä ja työtapaturmat voidaan herkästi tulkita valvontavelvollisuuden rikkomiseksi, jolloin rikosoikeudelliset syytteet kohdistuvat lähiesimieheen. Työntekijän vammautuessa työtapaturman seurauksena, esimiehen tuomitsemiskynnys on alhainen, ellei kyse ole täysin ennakoimattomasta menettelystä. Yhteisillä työmailla eri vastuutahot voivat myös vaikeuttaa tulkintaa lopullisen vastuun kohdentumisesta. Työturvallisuusrikoksista langetetut tuomiot ovat kuitenkin yleisesti olleet kohtuullisia ja tapausten syy-yhteys selkeästi osoitettavissa, mutta oikeusprosessit ovat epävarmoja ja käsittelyajat pitkiä.
Tärkeimmät menettelytavat lähiesimiehen oikeudellisen vastuun rajoittamiseen ovat riskienhallinta ja ennakkosuunnittelu, alaisten valvonta, huolellinen perehdyttäminen ja opastaminen, puuttuminen epäkohtiin ja varoitusmenettely, kirjallinen vastuunjako, tiedottaminen turvallisuusasioista ja työtapaturmien tutkinta. Toimenpiteiden kirjallinen dokumentointi on tärkeää mahdollista myöhempää näyttöä varten.