Hyvä hallinto verotarkastuksissa
Koskimäki, Marja (2008)
Koskimäki, Marja
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Viranomaisten toimintaa ja erityisesti verotarkastustoimintaa kritisoidaan yhteiskunnallisessa keskustelussa säännöllisesti. Tällöin nousee usein esiin asioita, joissa viranomaistoimintaa väitetään hyvän hallinnon vastaiseksi. Kritiikki kohdistuu verotarkastuksissa esimerkiksi tarkastuksen eri vaiheisiin, tarkastajien toimintaan, vastineaikoihin ja niiden huomioimiseen sekä myös tarkastajien yritystoiminnan tuntemuksen puutteeseen. Julkisessa keskustelussa viranomainen ei voi ottaa kantaa yksittäisen kansalaisen asiaan salassapitosäännösten vuoksi. Näin syntyy usein kuva, että hyvän hallinnon periaatteita ei noudatettaisi lainkaan tai ainakin kuva toiminnasta jää yksipuoliseksi näkemykseksi. Tutkimuksessa selvitän mitkä ovat hyvän hallinnon keskeisiä oikeudellisia periaatteita ja mitä ne tarkoittavat verotarkastuksessa. Sekä miten hyvän hallinnon periaatteet verotarkastuksessa ilmenevät viranomaisen, tässä tapauksessa verohallituksen antamassa ohjauksessa. Tutkimusongelman selvittäminen lähtee siitä, mitä hyvästä hallinnosta on säädetty perustuslaissa ja hallintolaissa ja miltä osin niitä noudatetaan verotarkastuksissa sekä miten säännökset on viety verotusmenettelylakiin. Viranomaisohjausta tarkastellaan Hyvän verotarkastustavan -ohjeistuksen kautta. Lisäksi selvitän asiakkaiden kokemaa kerätyn asiakaspalautteen perusteella.
Keskeisenä käsitteenä on hyvä hallinto, joka voi merkitä hallinnon sisäistä toimintaa, tehokasta ja toimivaa hallintotoimintaa ja – menettelyä sekä lainmukaisia päätöksiä. Toisaalta hyvässä hallinnossa korostuvat hallinnon luotettavuus, puolueettomuus ja korruptoimattomuus. Kansalaisten näkökulmasta hyvä hallinto on oikeutta saada hyvää hallintoa ja laadukkaita palveluita. Modernissa hallinnossa ei riitä, että hallinto toimii muodollisesti oikein ja tämä voidaan varmistaa jälkikäteen oikeusturvakeinoin. Asianmukainen menettely ja laadullisesti hyvä palvelu tulee olla kaiken hallintotoiminnan tavoitteena, myös verotarkastustoiminnan.
Tutkimus on tehty lähinnä oikeusdogmaattista metodia käyttäen. Tätä lainopillista tutkimusta on tehty selvittämällä mitä perustuslaki, hallintolaki ja verotusmenettelylaki sanovat hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisesta verotuksessa ja erityisesti verotarkastustoiminnassa. Tämän jälkeen on siirrytty käytännön hallintotoiminnan tutkimiseen. Tätä oikeussosiologista tutkimusotetta on käytetty asiakaspalautteiden kautta tehtyihin havaintoihin.
Verotarkastusta ohjaavat hyvän hallinnon periaatteet ovat hyvin löydettävissä sekä suoraan verotusmenettelylaista ja – asetuksesta, että Hyvän verotarkastustavan – ohjeistuksesta. Viranomaisohjaus täydentää lainsäädäntöä hyvin. Saadun asiakaspalautteen perusteella voidaan verotarkastustoiminta todeta pääosin hyvän hallinnon periaatteet täyttäväksi toiminnaksi. Verolainsäädäntö sekä verohallinto viranomaisena ohjaavat verotarkastusta tekeviä toimimaan niin, että hyvän hallinnon periaatteet toteutuvat pääosassa tarkastuksia. Toimintaa voidaan kuitenkin aina kehittää ja silloin avainasemaan nousee henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen. Aineellinen osaaminen sekä haastavien asiakastilanteiden edellyttämät vuorovaikutustaidot ovat merkittäviä osaamisalueita. Lisähaastetta tarkastustoiminnan kehittämiselle antavat varmasti valtionhallinnon jatkuvat tehostamisvaatimukset. Mikäli tarkastustoiminnalla on selkeät tavoitteet ja riittävät resurssit, voidaan toiminnan jatkuvan kehittämisen kautta taata asiakkaille hyvää ja osaavaa hallintotoimintaa sekä palvelua myös verotarkastuksissa.
Keskeisenä käsitteenä on hyvä hallinto, joka voi merkitä hallinnon sisäistä toimintaa, tehokasta ja toimivaa hallintotoimintaa ja – menettelyä sekä lainmukaisia päätöksiä. Toisaalta hyvässä hallinnossa korostuvat hallinnon luotettavuus, puolueettomuus ja korruptoimattomuus. Kansalaisten näkökulmasta hyvä hallinto on oikeutta saada hyvää hallintoa ja laadukkaita palveluita. Modernissa hallinnossa ei riitä, että hallinto toimii muodollisesti oikein ja tämä voidaan varmistaa jälkikäteen oikeusturvakeinoin. Asianmukainen menettely ja laadullisesti hyvä palvelu tulee olla kaiken hallintotoiminnan tavoitteena, myös verotarkastustoiminnan.
Tutkimus on tehty lähinnä oikeusdogmaattista metodia käyttäen. Tätä lainopillista tutkimusta on tehty selvittämällä mitä perustuslaki, hallintolaki ja verotusmenettelylaki sanovat hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisesta verotuksessa ja erityisesti verotarkastustoiminnassa. Tämän jälkeen on siirrytty käytännön hallintotoiminnan tutkimiseen. Tätä oikeussosiologista tutkimusotetta on käytetty asiakaspalautteiden kautta tehtyihin havaintoihin.
Verotarkastusta ohjaavat hyvän hallinnon periaatteet ovat hyvin löydettävissä sekä suoraan verotusmenettelylaista ja – asetuksesta, että Hyvän verotarkastustavan – ohjeistuksesta. Viranomaisohjaus täydentää lainsäädäntöä hyvin. Saadun asiakaspalautteen perusteella voidaan verotarkastustoiminta todeta pääosin hyvän hallinnon periaatteet täyttäväksi toiminnaksi. Verolainsäädäntö sekä verohallinto viranomaisena ohjaavat verotarkastusta tekeviä toimimaan niin, että hyvän hallinnon periaatteet toteutuvat pääosassa tarkastuksia. Toimintaa voidaan kuitenkin aina kehittää ja silloin avainasemaan nousee henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen. Aineellinen osaaminen sekä haastavien asiakastilanteiden edellyttämät vuorovaikutustaidot ovat merkittäviä osaamisalueita. Lisähaastetta tarkastustoiminnan kehittämiselle antavat varmasti valtionhallinnon jatkuvat tehostamisvaatimukset. Mikäli tarkastustoiminnalla on selkeät tavoitteet ja riittävät resurssit, voidaan toiminnan jatkuvan kehittämisen kautta taata asiakkaille hyvää ja osaavaa hallintotoimintaa sekä palvelua myös verotarkastuksissa.