Äkillisen rakennemuutoksen johtaminen CASE KANNUS
Kokko-Slotte, Henna (2010)
Kokko-Slotte, Henna
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yhteiskunta, liiketoimintaympäristön nopea muuttuminen, kansainvälistyminen ja kilpailun koveneminen haastavat yritykset ja niiden toiminnan. Näiden haasteiden voittamiseksi yritysten on muututtava. Kun muutos aiheuttaa odottamattomia, äkillisiä ja mittavia uhkia alueiden kehitykselle erityisesti silloin kun jokin toimiala vähentää merkittävästi työpaikkoja alueella tai lopettaa tuotantoyksikkönsä kokonaan, muutokseen tulee reagoida nopeasti ja hallitusti. Hallitun muutoksen läpiviennin avuksi tarvitaan suunnitelmallista muutoksen johtamista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia Atrian omistaman Liha-Pouttu Oy:n lopettamisen johdosta perustetun Kannuksen toimintaryhmän toimintaa muutoksen johtamisen näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteena on 1) tarkastella kuinka toimintaryhmässä rakennemuutosprosessi suunniteltiin, toteutettiin ja johdettiin, 2) selvittää elinkeinoelämän tukiorganisaatioiden rooli ja vastuu rakennemuutosprosessissa ja 3) kartoittaa rakennemuutosprosessin onnistumisen todennäköisyyttä parantavia tekijöitä. Tutkimusaineiston pohjalta tavoitteena on selvittää, onko mahdollista rakentaa universaali elinkeinoelämän tarpeisiin perustuva toimintamalli tulevaisuuden rakennemuutoshaasteita silmällä pitäen.
Tutkimuksen teoreettinen pohja on rakennettu muutoksen johtamiseen liittyviin asioihin. Teoriaosuudessa perehdytään aluksi muutoksen johtamisen taustalla oleviin käsitteisiin ja teorioihin. Tämän jälkeen käsitellään muutosvastarinta, muutosviestintä ja lopuksi tarkastellaan muutoksen onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Rakennemuutosta analysoidaan teoriaosuudessa luodun viitekehyksen avulla, joka tarjoaa selkeän ja yksityiskohtaisen lähestymistavan. Tutkimuksessa kartoitetaan teemahaastattelujen kautta toimintaryhmän jäsenten, eli työnantajan edustajan, työntekijöiden edustajien sekä koulutus- työllisyys- ja yritystuen organisaatioiden edustajien näkemyksiä ja kokemuksia rakennemuutoksen johtamisesta. Haastattelujen lisäksi toimintaryhmän rakennemuutoksen johtamista tarkastellaan dokumenttiaineiston, kuten tarkentavien pöytäkirjojen, väli- ja loppuraporttien, tiedotteiden, elektronisten lähteiden sekä lehtiartikkeleiden avulla.
Rakennemuutos on toimintaryhmän toimesta pidetty hallinnassa, viety hallitusti eteenpäin ja tiedotettu keskitetysti. Toimintaryhmässä on varhaisessa vaiheessa selvitetty henkilöstön tarpeet, kartoitettu vaihtoehtoja ja tarjottu jatkomahdollisuuksia. Tällä menetelmällä on saatu koko henkilöstö sitoutumaan muutokseen. Tiedotus on ollut säännöllistä, mutta ulkoisessa ja sisäisessä tiedotuksessa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota viestin vastaanottajaan. Rahoituksellisia toimenpiteitä ei ole kansantajuisesti avattu. Elinkeinoelämän tukiorganisaatioiden rooli ja vastuu rakennemuutosprosessissa on ollut erittäin suuri. Toimintamalli on sopinut hyvin eri viranomaisten yhteistyön koordinoimiseksi. Tutkimuksen pohjalta universaali elinkeinoelämän tarpeisiin perustuva toimintamalli on ollut mahdollista rakentaa.
Tutkimuksen tavoitteena on 1) tarkastella kuinka toimintaryhmässä rakennemuutosprosessi suunniteltiin, toteutettiin ja johdettiin, 2) selvittää elinkeinoelämän tukiorganisaatioiden rooli ja vastuu rakennemuutosprosessissa ja 3) kartoittaa rakennemuutosprosessin onnistumisen todennäköisyyttä parantavia tekijöitä. Tutkimusaineiston pohjalta tavoitteena on selvittää, onko mahdollista rakentaa universaali elinkeinoelämän tarpeisiin perustuva toimintamalli tulevaisuuden rakennemuutoshaasteita silmällä pitäen.
Tutkimuksen teoreettinen pohja on rakennettu muutoksen johtamiseen liittyviin asioihin. Teoriaosuudessa perehdytään aluksi muutoksen johtamisen taustalla oleviin käsitteisiin ja teorioihin. Tämän jälkeen käsitellään muutosvastarinta, muutosviestintä ja lopuksi tarkastellaan muutoksen onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Rakennemuutosta analysoidaan teoriaosuudessa luodun viitekehyksen avulla, joka tarjoaa selkeän ja yksityiskohtaisen lähestymistavan. Tutkimuksessa kartoitetaan teemahaastattelujen kautta toimintaryhmän jäsenten, eli työnantajan edustajan, työntekijöiden edustajien sekä koulutus- työllisyys- ja yritystuen organisaatioiden edustajien näkemyksiä ja kokemuksia rakennemuutoksen johtamisesta. Haastattelujen lisäksi toimintaryhmän rakennemuutoksen johtamista tarkastellaan dokumenttiaineiston, kuten tarkentavien pöytäkirjojen, väli- ja loppuraporttien, tiedotteiden, elektronisten lähteiden sekä lehtiartikkeleiden avulla.
Rakennemuutos on toimintaryhmän toimesta pidetty hallinnassa, viety hallitusti eteenpäin ja tiedotettu keskitetysti. Toimintaryhmässä on varhaisessa vaiheessa selvitetty henkilöstön tarpeet, kartoitettu vaihtoehtoja ja tarjottu jatkomahdollisuuksia. Tällä menetelmällä on saatu koko henkilöstö sitoutumaan muutokseen. Tiedotus on ollut säännöllistä, mutta ulkoisessa ja sisäisessä tiedotuksessa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota viestin vastaanottajaan. Rahoituksellisia toimenpiteitä ei ole kansantajuisesti avattu. Elinkeinoelämän tukiorganisaatioiden rooli ja vastuu rakennemuutosprosessissa on ollut erittäin suuri. Toimintamalli on sopinut hyvin eri viranomaisten yhteistyön koordinoimiseksi. Tutkimuksen pohjalta universaali elinkeinoelämän tarpeisiin perustuva toimintamalli on ollut mahdollista rakentaa.