Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Johtamisen merkitys turvallisuuskulttuurin muodostumisessa lentoliikenteessä
    Suomalainen, Raita (2026-06-11)
    Kandidaatintutkielma
    Lentoliikenteessä turvallisuuskulttuuri on keskeinen osa turvallista ja kestävää liiketoimintaa. Historiassa tapahtuneet onnettomuudet ovat osoittaneet, että organisaatio- ja johtamistekijät vaikuttavat merkittävästi organisaatioiden turvallisuuteen, mikä on johtanut turvallisuuskulttuurin merkityksen tunnistamiseen. Vahvan turvallisuuskulttuurin on todettu parantavan organisaatioiden tehokkuutta ja suorituskykyä. Turvallisuuskulttuuri käsitetään turvallisuuteen liittyvinä arvoina, toimina ja käyttäytymismalleina, joihin sitoudutaan organisaation kaikilla tasoilla. Ilmailu on turvallisuuskriittinen ala, jonka toimintaa ohjaavat lukuisat viranomaismääräykset ja standardit, joilla pyritään varmistamaan turvallinen liiketoiminta. Turvallisuudenjohtaminen ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät ovat myös tiukasti säänneltyjä ilmailussa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmät tukevat riskinhallintaa, vaarojen tunnistamista ja turvallisuuden jatkuvaa, johdonmukaista kehittämistä organisaatioissa. Lentoliikenneorganisaatiot ovat monimutkaisia sosioteknisiä järjestelmiä. Järjestelmä koostuu teknisistä, inhimillisistä ja organisatorista tekijöistä, joita tulee hallita ja johtaa tehokkaasti. Johtamisella on todettu olevan merkittävä vaikutus turvallisuuskulttuurin muodostumisessa. Turvallisuuskulttuurin muodostuminen edellyttää johdon sitoutumista, avointa ja selkeää viestintää, johdonmukaisuutta sekä ennen kaikkea johdon esimerkkiä turvallisuuteen liittyvissä asenteissa ja käyttäytymisessä. Keskeistä on myös turvallisuuden priorisointi ennen taloudellisia tavoitteita. Oikeudenmukaisuus ja just culture -käsite liittyvät olennaisesti ilmai-lun turvallisuuskulttuuriin ja turvallisuuskulttuurin muodostumista edistävään johtamiseen. Oikeudenmukainen kulttuuri tarkoittaa työympäristöä, jossa työntekijät ovat avoimia raportoimaan virheistä ilman pelkoa syyllistämisestä. Oikeudenmukaisen kulttuurin muodostuminen edellyttää luottamusta työntekijöiden ja johdon välillä. Keskeinen ajatus on, että syyllistämisen sijaan tarkastellaan niitä olosuhteita ja organisaatiotekijöitä, jotka ovat virheiden taustalla.
  • From Discrete to Continuous: A High-Accuracy Approximation for Pricing Arithmetic Asian Options Under Mixed Fractional Brownian Motion
    Biglari, Mehdi; Ahmadian, Davood; Shokrollahi, Foad (John Wiley & Sons, 2026)
    Artikkeli
  • Kestävä aluekehitys: julkisen liikenteen järjestämisen taloudellinen ja ekologisen kestävyyden näkökulma
    Grönroos, Sofie (2026-05-12)
    Kandidaatintutkielma
    Julkisella liikenteellä tarkoitetaan esimerkiksi linja-autoin, raitiovaunuin ja taksein tapahtuvaa kaikille maksua vastaan avointa henkilöliikennettä. Julkinen liikenne kytkeytyy kiinteästi tutkielmassani käsittelemään joukkoliikenteen käsitteeseen, sillä joukkoliikenne tarkoittaa matkustajien kuljettamista suuriin henkilömääriin sopivilla liikennevälineillä, esimerkiksi junilla. Käsittelen tutkielmassa myös paikallisliikennettä, joka tarkoittaa tietyn alueen sisällä tapahtuvaa julkista liikennettä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on pohtia julkisen liikenteen järjestämistä erityisesti julkisen talouden ja ekologisen kestävyyden näkökulmista. Kantavina teemoina kandidaatintutkielmassa ovat kestävä aluekehitys, talous ja ekologisuus. Kuntien taloudellisella tuella on suuri merkitys alueella järjestettävään julkiseen liikenteeseen, sillä esimerkiksi haja-asutusalueilla ja maaseudulla julkisen liikenteen järjestäminen ei olisi mahdollista tai kannattavaa ilman kuntien ja valtion tukea. Julkisen liikenteen kannattavuus on siis kiinteästi kytköksissä aikaan ja paikkaan. Tämä näkyy myös käsittelemissäni joukkoliikenteen järjestämismalleissa, joita ovat markkinaehtoinen liikennepalvelumalli ja palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestetyt liikennepalvelumallit. Markkinaehtoinen liikennepalvelumalli sopii erityisesti valtateiden kaukolinja-autoliikenteeseen, missä tiettyjen reittien kysyntä ja asiakasvirta on suurta. Palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestetyt liikennepalvelumallit vastaavat enemmän paikallisen liikenteen tarpeisiin kaupunki-, taajama- ja haja-asutusalueilla saaden julkista taloudellista tukea liikennöintiinsä. Julkinen liikenne on yksityisautoilua huomattavasti vähäpäästöisempi ja -meluisampi liikkumismuoto. Sen päästöt ovat yksityisautoilua lähes kymmenkertaisesti pienemmät, sillä julkisen liikenteen päästöjä rajoittaa esimerkiksi lakisääteinen jakeluvelvoite. Julkisen liikenteen käyttäjien saavutettavuuden kokemukset ovat tärkeässä roolissa julkisen liikenteen laadun kannalta. Saavutettavuus tarkoittaa sitä vaivannäköä, jonka henkilö joutuu näkemään päästäkseen paikasta toiseen. Käsittelen kandidaatintutkielmassani saavutettavuutta yleisesti, koetusti ja digitaalisesti. Näitä saavutettavuuden teemoja yhdistää saavutettavuuseste, joka voi olla tilallinen, ajallinen tai emotionaalinen. Näitä saavutettavuusesteitä voidaan torjua laadukkaalla aluepolitiikalla ja -suunnittelulla, mitkä lisäävät alueiden elin-, veto- ja pitovoimaa. Tutkielmani lopputuloksena on, että julkiseen liikenteeseen panostaminen ja sen taloudellinen tukeminen vastaavat nykyajan nousevaan trendiin ekologisesta kestävyydestä ja vihreästä siirtymästä. Julkiseen liikenteeseen panostaminen tuo kunnille positiivisia oheisvaikutuksia esimerkiksi lisäämällä alueen saavutettavuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä. Julkinen liikenne voi tuoda kunnalle lisätuloja ja kohottaa sen elin-, veto- ja pitovoimaa.Public transport refers to passenger transportation services that are open to everyone for a fee, such as buses, trams, and taxis. In my thesis, public transport is closely connected to the concept of mass transit, which refers to the transportation of large numbers of passengers using vehicles suited for high-capacity travel, such as trains. The thesis also discusses local transport, which refers to public transportation operating within a specific area. The aim of this bachelor’s thesis is to examine the organization of public transport particularly from the perspectives of public economy and ecological sustainability. The central themes of the thesis are sustainable regional development, economy, and ecology. Municipal financial support plays a major role in the provision of public transport in different areas, since in sparsely populated and rural areas public transportation would not be possible or economically viable without support from municipalities and the state. The profitability of public transport is therefore closely tied to time and place. This is also reflected in the transport service models discussed in the thesis, namely the market-based transport service model and transport service models organized in accordance with the Public Service Obligation Regulation. The market-based transport service model is particularly suitable for long-distance coach transport on major highways, where the demand and passenger flow on certain routes are high. Transport service models organized in accordance with the Public Service Obligation Regulation are more suited to the needs of local transport in urban, suburban, and sparsely populated areas, receiving public financial support for their operations. Public transport is a significantly lower-emission and less noisy mode of transport compared to private car use. Its emissions are almost ten times lower than those of private cars, as public transport emissions are limited, for example, by statutory biofuel distribution obligations. Users’ experiences of accessibility play an important role in the quality of public transport. Accessibility refers to the effort a person must make to travel from one place to another. In my bachelor’s thesis, I discuss accessibility from general, perceived, and digital perspectives. These themes of accessibility are united by the concept of accessibility barriers, which may be spatial, temporal, or emotional. Such barriers can be reduced through high-quality regional policy and planning, which strengthen the vitality, attractiveness, and retention power of regions. The conclusion of my thesis is that investing in and financially supporting public transport responds to the growing modern trend of ecological sustainability and the green transition. Investing in public transport also brings positive side effects for municipalities, for example by improving regional accessibility, environmental friendliness, and sustainable development. Public transport can generate additional revenue for municipalities and enhance their vitality, attractiveness, and ability to retain residents.
  • Anonymous recruitment as a tool to reduce hiring discrimination
    Myller, Anniina (2026-06-04)
    Kandidaatintutkielma
    Recruitment decisions are expected to be based on qualifications and skills. Despite efforts to promote equality in the labour market, research shows that applicants may still be treated differently because of factors such as ethnicity, gender, age, or other personal characteristics. Anonymous recruitment removes identifying information from job applications. By focusing attention on applicants’ qualifications and skills rather than personal characteristics, it may help reduce discrimination and bias in the hiring process. The aim of this thesis is to examine whether anonymous recruitment can reduce discrimination and support fairer hiring practices. The study focuses especially on the early stages of recruitment, where employers review applications and decide which candidates are invited to interviews. The thesis also uses signalling theory to explain how information in job applications may influence recruitment decisions. The findings suggest that anonymous recruitment can reduce the influence of identity-related information during the screening stage and improve opportunities for minority applicants. However, anonymous recruitment does not remove discrimination completely. Once candidates move to interviews, personal characteristics become visible again and may influence evaluations. The effectiveness of anonymous recruitment therefore depends on the recruitment process and the practices used by employers. Overall, anonymous recruitment can support fairer hiring, but it works best when combined with other measures that promote objective and transparent recruitment decisions.Rekrytointipäätösten tulisi perustua ennen kaikkea hakijoiden osaamiseen ja pätevyyteen. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että hakijoita voidaan edelleen arvioida eri tavoin esimerkiksi etnisen taustan, sukupuolen, iän tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Anonyymissa rekrytoinnissa hakemuksista poistetaan tiedot, jotka voivat paljastaa hakijan henkilöllisyyden. Tavoitteena on vähentää ennakkoluulojen ja syrjivien tekijöiden vaikutusta rekrytointiprosessissa. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, voiko anonyymi rekrytointi vähentää syrjintää ja edistää oikeudenmukaisempia rekrytointikäytäntöjä. Tutkimus keskittyy rekrytoinnin alkuvaiheisiin, joissa työnantajat arvioivat hakemuksia ja valitsevat haastatteluun kutsuttavat hakijat. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään signaaliteoriaa. Sen avulla tarkastellaan, miten työhakemuksissa välittyvä informaatio vaikuttaa rekrytoijien käsityksiin hakijoista. Tulosten perusteella anonyymi rekrytointi voi vähentää rekrytointisyrjintää ja edistää yhdenvertaisempia mahdollisuuksia rekrytointiprosessissa. Anonymisointi ei kuitenkaan yksin ratkaise syrjintään liittyviä haasteita. Kun hakijat kutsutaan haastatteluun, heidän henkilöllisyytensä ja muut henkilökohtaiset piirteensä tulevat esiin, jolloin myös niiden vaikutus arviointiin on mahdollinen. Siksi anonyymin rekrytoinnin hyödyt riippuvat pitkälti siitä, miten koko rekrytointiprosessi on suunniteltu ja toteutettu. Vaikka menetelmä voi lisätä rekrytoinnin oikeudenmukaisuutta, parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun sen rinnalla käytetään myös muita yhdenvertaisuutta ja objektiivista arviointia tukevia käytäntöjä.
  • Consumer Perception, Evaluation, and Trust in Sustainability Efforts in the Fast Fashion Industry: The Role of Individualistic and Collectivistic Cultural Values
    Myllymäki, Vilma (2025-12-30)
    Kandidaatintutkielma
    The fast fashion industry has faced intense scepticism over the past decade due to its significant environmental and social impacts i.e. pollution, excessive waste, and unethical labour conditions. However, despite the increase in sustainability initiatives, the industry is struggling with a credibility crisis and frequent accusations of greenwashing. Consequently, communicating sustainability effectively has become a complex challenge, particularly in global markets where cultural values shape the interpretation of such messages. The main objective of this thesis was to examine how consumer trust in sustainability communications is perceived and evaluated, and how these processes drive trust formation across individualistic and collectivistic cultural contexts within the fast fashion industry. Based on Hofstede’s cultural dimensions theory, the thesis employs a qualitative literature review, supported by illustrative industry examples, to synthesise perspectives of consumer behaviour, information processing, and marketing communications. The key findings reveal fundamental cultural differences in how trust is established between the two cultural contexts. Consumers in individualistic cultures rely on calculative trust, where credibility is built through rational logic, factual evidence, and institutional mechanisms. These consumers perceive sustainability as a set of technical attributes and require transparency, such as third-party certifications and detailed supply chain audits to mitigate scepticism. Conversely, trust in collectivistic cultures is driven by affective factors, where relationships, benevolence, and social influence are the primary sources of credibility and trust is transferred to the brand from reliable intermediaries, such as local opinion leaders or influencers. Furthermore, a brand’s commitment to corporate social responsibility and group harmony is prioritised over technical product information. The thesis concludes that standardised global strategies are ineffective, and instead, brands must adopt culturally adaptive communication strategies. This means prioritising evidence- based transparency in individualistic markets and social influence in collectivistic markets. Aligning communication with these distinct cultural trust mechanisms allows brands to effectively reduce scepticism and promote sustainable behaviour.Pikamuotiteollisuuteen on kohdistunut viime vuosikymmenen aikana lisääntynyttä kriittistä tarkastelua alan merkittävien ympäristö- ja sosiaalivaikutusten vuoksi. Koska ala aiheuttaa saasteita, liiallista jätettä ja epäeettisiä työoloja, kasvava kuluttajaryhmä vaatii vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Kestävyysaloitteiden lisääntymisestä huolimatta ala kamppailee uskottavuuskriisin ja toistuvien viherpesusyytösten kanssa. Tämän seurauksena vaikuttavasta kestävyysviestinnästä on muodostunut monitahoinen haaste globaaleilla markkinoilla, joilla kulttuuriset arvot ohjaavat viestien tulkintaa. Tutkielman päätavoitteena oli analysoida, miten kestävyysviestintää havaitaan ja arvioidaan individualistisissa ja kollektivistisissa kulttuureissa, ja kuinka nämä prosessit vaikuttavat kuluttajien luottamuksen muodostumiseen pikamuotiteollisuudessa. Hofsteden kulttuuriulottuvuuksien teoriaan pohjautuen, tutkielma hyödyntää laadullista kirjallisuuskatsausta, jota tukevat havainnollistavat esimerkit pikamuodin alalta. Tutkielman tavoitteena on syntetisoida kuluttajakäyttäytymisen, tiedonkäsittelyn ja markkinointiviestinnän näkökulmia. Keskeiset havainnot osoittavat, että luottamuksen muodostumisessa on perustavanlaatuisia eroja näiden kahden kulttuurikontekstin välillä. Individualistisissa kulttuureissa kuluttajat tukeutuvat laskelmoivaan luottamukseen, jossa uskottavuus rakentuu loogisten perusteiden, faktatiedon ja institutionaalisten mekanismien varaan. Nämä kuluttajat mieltävät kestävyyden teknisten ominaisuuksien kokonaisuutena ja edellyttävät läpinäkyvyyttä, kuten kolmannen osapuolen sertifikaatteja sekä yksityiskohtaista tietoa toimitusketjuista, lievittääkseen skeptisyyttä. Sitä vastoin, kollektivistisissa kulttuureissa luottamusta ohjaavat affektiiviset eli tunneperäiset tekijät, jolloin uskottavuuden ensisijaisia lähteitä ovat ihmissuhteet, hyväntahtoisuus ja sosiaalinen vaikutusvalta. Näissä konteksteissa luottamus välittyy brändille luotettavien tahojen, kuten paikallisten mielipidevaikuttajien, kautta. Lisäksi brändin sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen ja ryhmäharmonian ylläpitämiseen nähdään teknisiä tuotetietoja merkittävämpinä tekijöinä. Tutkielma osoittaa, että standardoidut globaalit strategiat ovat riittämättömiä. Brändien on sen sijaan hyödynnettävä kulttuurisesti mukautuvia viestintästrategioita. Tämä edellyttää näyttöön perustuvan läpinäkyvyyden painottamista individualistisilla markkinoilla ja sosiaalisen vaikutusvallan korostamista kollektiivisilla markkinoilla. Mukauttamalla viestintää näihin erilaisiin luottamusmekanismeihin brändit voivat tehokkaasti vähentää skeptisyyttä ja edistää kestävää kulutuskäyttäytymistä.