KATSAUKSIA | HÄLINEN & JÄRVINEN Hallinnon Tutkimus 44 (2), 2025 Metodeista Raimo Hälinen & Pertti Järvinen JOHDANTO Tutkimuksessa painotetaan sekä relevanssia että täsmällisyyttä (rigor). Tutkimus on täsmällistä, kun tutkijat ovat käyttäneet oikeaa metodia. Metodeja on useita, ja muutamia niistä on käy- tetty paljon. Tarkastelemme tässä usein käytet- tyjä metodeja ja esitämme metodien joitakin piirteitä, jotta nuoren tutkijan on entistä hel- pompi valita tutkimukseensa oikea metodi. Tyypillinen piirre hallinnon tutkimuksissa on se, että tutkimuksen muuttujien välillä on relaatiota. Usein ne ovat yksisuuntaisia syy → seuraus - relaatiota. Joskus ilmiötä on kuvattu myös kaksisuuntaisilla relaatioilla muuttujien välillä. Esimerkkinä on poliittisten puolueiden jatkuvat ‘väännöt’ taloudesta ja joistakin muista yhteiskunnan ilmiöistä. Jätämme kaksisuuntai- sia relaatioita käsittävät tutkimukset kuitenkin pois tästä katsauksesta, koska kaksisuuntaisia relaatioita sisältäviä tutkimuksia on toistaiseksi kovin vähän tehty. Esittelemme hallinnon ilmiöitä kuvaavista tutkimuksista uutta teoriaa luovia ja teoriaa tes- taavia empiirisiä hankkeita. Kommentoimme ly- hyesti teoreettista tutkimusta. Lisäksi esittelem- me hallinnon halutun muutoksen mahdollisesti tuottavan toimintatutkimuksen. Valitettavasti viimemainittu on tällä hetkellä mielestämme kirjallisuudessa määritelty puutteellisesti. Yri tämme korjata joitakin noista puutteista, Nimitämme teoriaa testaavia ja uutta teoriaa luovia tutkimuksia traditionaalisiksi. Niiden yh- teisenä piirteenä on, että niitä käytettäessä tutki- mus ikään kuin katsoo taaksepäin, kun taas toi- mintatutkimus katsoo eteenpäin. Jako näyttää viittaavan siihen, milloin kunkin tutkimustyy- pin datat on kerätty. Tämä jako (taaksepäin ver- sus eteenpäin) on mielestämme tärkeä ja analy- soimme sitä kahdessa seuraavassa kohdassa. Autamme nuorta tutkijaa valitsemaan oikean metodin seuraavassa kohdassa tekemällä ns. va- lintapuun. Kokoamme sitten tämän katsauksen tulokset. TAAKSEPÄIN KATSOVIA TUTKIMUSTYYPPEJÄ Nimitämme taaksepäin katsovaksi tutkimusta, jonka kaikki lähtödatat on kerätty ennen niiden analyysiä. Kutsumme eteenpäin katsovaksi tut- kimusta, jossa ilmiöstä kerätään ja analysoidaan datoja sekä hyödynnetään tutkimuksen välitu- loksia jo tutkimusprosessin kestäessä. Taaksepäin katsovat tutkimukset ovat joko empiirisiä tai teoreettisia. Empiirisissä tutkimuk- sissa (primaaritutkimuksissa) analyysin kohtee na ovat ilmiöstä kerätyt datat. Teoreettisissa tutkimuksissa ns. datoina ovat joko tutkittavan ilmiön lähtökohtaolettamukset ja aksioomat tai jo tehdyt tutkittavaa ilmiötä koskevat primaari- tutkimusten yhteenvedot, kirjallisuuskatsaukset, joita kutsutaan sekundääritutkimuksiksi. Jo Johdanto-kohdassa kerroimme, että em- piiriset tutkimukset voidaan jakaa uutta teoriaa luoviin ja teoriaa testaaviin tutkimuksiin. Kum massakin oletetaan, että tutkittava ilmiö on mit- taushetkellä tasaantuneessa tilassa. Tasaantunut tila on käsitteenä esillä usealla tieteen alueella. Esimerkiksi lääketieteessä potilaan tilaa kutsu- taan tasaantuneeksi, kun välitön uhka muutok- sista on väistynyt. Organisaatiotutkimuksissa ta- saantunut tila on silloin, kun prosessit ja toimin- ta jatkuvat sovittujen toimintaohjeiden ja vallit- sevien käytänteiden mukaisena (rutiinit toistu- vat samanlaisina). Myös Burrellin ja Morganin (1979) yhteiskuntaa koskevat tutkimukset on to- teutettu tasaantuneen tilan vallitessa (essentially stable or orderly). Pidämme empiiristen tutkimusten jakoa teo- riaa testaaviin ja uutta teoriaa luoviin parempa- na kuin paljon käytettyä jakoa kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin tutkimuksiin, sillä edellisessä jaossa luokat ovat selkeästi toisensa poissulkevia (Bunge 1967, 73). Esimerkkeinä teoriaa testaa- vista tutkimuksista mainittakoon kontrolloitu koe ja survey-tutkimus, ja uutta teoriaa luovista tutkimuksista Grounded Theory (GT) tutkimus, joka joskus on käännetty aineistoon perustava tutkimukseksi, sekä tapaus(case)tutkimus. HALLINNON TUTKIMUS 2/2025 Burrell ja Morgan (1979) olettivat neljä para- digmaa: funktionalistinen, tulkinnallinen, radi- kaali humanistinen ja radikaali strukturalistinen. Chua (1986) kertoi, että neljästä paradigmasta radikaalit paradigmat on yhdistetty kriittiseksi paradigmaksi. Orlikowski ja Baroudi (1991) kut- suivat kolmea paradigmaa nimillä positivisti nen, tulkinnallinen ja kriittinen. Kriittisen para- digman tutkimukset olemme tässä rajanneet tarkastelun ulkopuolelle, sillä ne kuvataan kaksi- suuntaisilla relaatioilla. Positivistisen ja tulkin nallisen tutkimuksen paradigmoja koskee ole- tus tasaantuneesta tilasta mittaushetkellä. Vali tettavasti tämän oletuksen tarkistaminen on monesti unohtunut traditionaalista empiiristä tutkimusta suorittaneilta. ETEENPÄIN KATSOVA TUTKIMUS (toimintatutkimus) Käsittelemme tässä esimerkkinä eteenpäin kat- sovasta tutkimuksesta toimintatutkimusta. Sen määritelmää näytetään viime aikoina kehitetyn. Otamme Jyrkämän määritelmästä (Wikipedia 2025-04-15) mielestämme tärkeimpiä osia:  ”toimintatutkimus on tutkimusstrategia, jolla pyritään tutkimaan todellisuutta pyrkien sen muuttamiseen. Se ei siis ole mikään yksittäinen menetelmä. --- Keskeistä on saada aikaan so siaalisiin käytäntöihin kohdistuvaa, ongelmien ratkaisuun ja muutoksiin johtavaa toimintaa, joka etenee prosessinomaisesti ja jossa keskeistä on käytännöissä mukana olevien ihmisten osal- listuminen ja osallistaminen. ... Maailmaa ja sen muuttamisen mahdollisuuksia lähestytään toi- minnallisin interventioin.” On hyvä, ettei toimintatutkimus ole Jyrkämän mukaan yksittäinen menetelmä, vaan niitä on useita. Mm. tietojärjestelmätieteessä Davison et al. (2021) löysivät 16 erilaista toimintatutki muksen menetelmää. Oikeastaan eteenpäin kat sovassa tutkimuksessa pitäisi puhua heuristii- koista (Eloranta 1976) ja varata menetelmä- ja metodi-termit taaksepäin katsovia tutkimuksia varten. Perusteena on näiden kahden tutkimuk- sen erilainen luonne datojen ja välitulosten käy- tössä tutkimusprosessin aikana. Jyrkämä ei kiin- nitä huomiota siihen, että traditionaalisissa tut- kimuksissa tutkimuksen hyvyysmitta on totuus: Kuinka hyvin tutkimuksen tulos kuvaa tutkitta vaa ilmiötä. Mutta toimintatutkimuksen hy- vyyden mitta on hyödyllisyys (utility), jonka ensimmäisiä keksijöitä tietojärjestelmätieteessä ovat olleet March & Smith (1995) ja Hevner et al. (2004). Organisaation rooli on tärkeä toimintatutki muksessa, sillä organisaatio päättää monesta asiasta toimintatutkimuksessa. Organisaatio teet- tää ja resursoi toimintatutkimuksen. On ym- märrettävää, että organisaatio silloin päättää tut kimusprojektin vetäjästä ja siitä, mitä toiminta- tutkimuksesta saa julkaista. Lisäksi suositamme, että toimintatutkimusprojektissa on hyvä pro- jektin alussa keskustella projektin tavoitteesta. Jos siitä ei päästä projektissa yhteisymmärryk- seen, suositamme projektin välitöntä lopetta- mista, sillä kytemään jääneet erimielisyydet voi- vat myöhemmin joko uuden systeemin rakenta- mis- tai käyttövaiheessa kaataa uudistuksen. TUTKIMUSMETODIN VALINTA Laadimme tutkimusmetodin valintaa varten puumaisen esityksen, jonka ylimmästä kohdalta lukija voi aloittaa Meistä kuviota 1 on luettava seuraavasti: En sin kysytään, onko tutkimuskohde joku todelli- suuden ilmiö? Jos se ei ole, niin vastaus on joku matematiikan kaltainen kohde, jolla olla ei ole vastinetta todellisuudessa. Muuten jatketaan kysymällä: Voidaanko tutkimuskohde kuvata 1- vai 2-suuntaisilla relaatioilla? Jos tarvitaan kak- sisuuntaiset relaatiot, niin ne rajataan tämän ar- tikkelin ulkopuolelle. Jatketaan yksisuuntaisten relaatioiden avulla kuvattuja tutkimuksia. Nyt kysytään: Onko tutkimuskohde tasaantuneessa tilassa? Jos ei ole, niin siirrytään toimintatutki- muksen käyttöön. Jos vastaus on myönteinen, kysytään: Onko tutkimus teoriaa testaava? Jos se ei ole, kyse on uutta teoriaa luovasta tutkimuk- sesta, muuten teoriaa testaavasta tutkimuksesta. Olemme alustavasti hiukan pohtineet sitä, pystyykö tutkija täysin havainnoimaan tutki- muskohdetta. Jos hän ei pysty, niin suositamme tutustumaan tieteenfilosofiaan nimeltä kriitti- nen realismi ja käyttämään sen metodeja. KESKUSTELU JA JOHTOPÄÄTÖS Olemme kiinnittäneet lukijan huomiota aina- kin kahdenlaisiin tutkimuksiin: Taaksepäin ja eteenpäin katsoviin. Tätä ei ole vielä juuri tun- KATSAUKSIA | HÄLINEN & JÄRVINEN Onko tutkimuskohde todellinen ilmiö? ON EI, Jokin muu (matemaattinen/filosofinen) Voiko tutkimuskohteen kuvata 1- vai 2- suuntaisilla relaatioilla ON, Yksisuuntaisilla relaatioilla EI, Kaksisuuntaisilla relaatioilla (rajataan pois) Onko tutkimuskohde tasaantuneessa tilassa? ON EI, (Muutos, toimintatutkimus, heuristiikka)) Onko tutkimus teoriaa testaava? ON EI, uutta teoriaa luova Teoriaa testaava Valintapuun rakenne Kuvio 1. Tutkimusmenetelmän valintapuu nistettu tutkimuskirjallisuudessa. Eron esille nostaminen on selkeä tutkimusmeriitti. Toinen seikka, jonka jo Eloranta huomasi, on se, ettei traditionaalisen tutkimuksen käyttämää termiä metodi voi sellaisenaan siirtää eteenpäin katsovaan tutkimukseen, vaan silloin on syytä käyttää termiä heuristiikka. Elorannan esittämät kaksi keskeistä heuristiikkaa, ongelmanratkai- su-heuristiikka ja tilasiirtymäheuristiikka, ovat olleet käytössä jo pitkään hallinto- ja tietojen- käsittelytieteissä. Ongelmanratkaisuheuristiikka on silloin nähty monissa ”metodeissa” vaiheja- kona. Tilasiirtymäheuristiikka näyttää olevan tarjolla ainakin toimintatutkimuksessa paljon viitatussa lähteessä Susman & Evered (1978). Lisäksi on syytä kertoa, että Lewiniä (1951) pi- detään toimintatutkimuksen aloittajana. Olemme jättäneet sellaiset tutkimukset ja nii- den metodit sivuun, joissa tarvitaan muuttujien välisiä kaksisuuntaisia relaatioita. Tätä katsausta on syytä täydentää jatkossa siltä osin. Samoin voi olla tarvetta kuvata kriittisen realismin tutki- musmenetelmiä, jos tutkijan eteen sattuu ja koh- teeseen sopii sellaiset lähtökohtaolettamukset. LÄHTEET Bunge, Mario 1967. Scientific Research I. The Search for system. Berlin: Springer-Verlag. Burrell, Gibson & Morgan, Gerald (1979). Sociological paradigms and organisational anal­ ysis. London: Heinemann. Chua, Wall F. (1986). Radical developments in accounting thought. The Accounting Review LXI(4). 601–632. Davison, Robert M., Martinsons Maris G. & Malaurent Julien 2021. Research Perspectives: Improving Action Research by Integrating Methods. Journal of the Association for Information Systems 22(3), 851–873 doi: 10.17705/1jais.00682 Eloranta, Kari T. 1976. Heuristiikat ja heuristisuus  – käsittelyongelmista ja niiden ratkaisun meto­ dologiasta hallinto-opin näkökulmasta. Tampere: Tampereen yliopisto, Hallintotieteiden laitos. Hevner, Alan R., March, Salvatore T., Park, Jinsoo & Ram, Sudha 2004. Design science in infor- mation systems research. MIS Quarterly 28(1), 75-105. Lewin, Kurt (1951). Field theory in social science. New York: Harper & Row. March, Salvatore T. & Smith, Gerald F. (1995). Design and natural science research on infor- mation technology. Decision Support Systems 15(4), 251–266. Orlikowski, Wanda J. & Baroudi, Jack J. (1991). Studying information technology in organiza- tions: Research approaches and assumptions. Information Systems Research 2(1), 1–28. Susman, Gerald I. & Evered, Roger D. 1978. An Assessment of the Scientific Merits of Action Research. Administrative Science Quarterly 23(4), 582–603.