VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA INDUSTRIAL MANAGEMENT Olli Lähteenmäki LOGISTIIKKAKETJUN OPTIMOINTI -case Sandvik Mining & Construction Oy Industrial Management pro gradu -tutkielma VAASA 2019 1 VAASAN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Tekijä: Olli Lähteenmäki Tutkielman nimi: Logistiikkaketjun optimointi -case Sandvik Mining & Construction Oy Ohjaajan nimi: Professori Jussi Kantola Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Pääaine: Industrial Management Aloitusvuosi: 2014 Valmistumisvuosi: 2019 Sivumäärä: 121 TIIVISTELMÄ Tässä työssä perehdytään logistiikkaan, erityisesti varastointiin, ja sen opti- moimiseen. Tutkielma tehdään Sandvik Mining & Construction Oy:lle Tampe- reella. Tutkielman tavoitteena on selvittää kohdeyrityksen logistinen prosessi ja tutkia, kuinka yrityksen logistisia kustannuksia voidaan vähentää. Työn teoriassa esiteltiin varastoinnin tarkoitus ja perusteet. Varastointi esitettiin myös prosessina, jota tarkasteltiin esimerkiksi Just-in-Time -filosofian näkökul- masta. Lisäksi teorialuvuissa käsiteltiin varaston kustannuksia sekä varastonhal- lintajärjestelmiä, joilla vaikutetaan varaston tehokkuuteen ja kustannuksiin. Vii- meisenä teoriassa käsiteltiin logistiikan ulkoistamista ja sen lainalaisuuksia. Työn empiirisessä tutkimuksessa selvitettiin ja mallinnettiin yrityksen logistinen prosessi, josta tunnistettiin eri varastoja, joille tehtiin kustannusanalyysi varasto- jen toimintokohtaisista kustannuksista. Tulosten perusteella laskettiin optimaa- linen kustannus logistiikalle. Tämän pohjalta luotiin muutama realistinen malli, joilla logistisia kustannuksia on mahdollista vähentää. Mallien kustannuksia ver- tailtiin keskenään ja niille tehtiin SWOT-analyysit, joiden perusteella pystyttiin löytämään malli, joka sopi parhaiten yrityksen toimintaan. Työn tuloksena yritykselle saatiin selvitettyä logistisesti kannattava malli, jossa kustannukset pienenevät ja osien toimitusvarmuus paranee suhteessa nykyti- laan. Tämän lisäksi yrityksen sisäisen rahtiverkoston kuljetuksille löydettiin kaava, jota noudattamalla kustannukset pysyvät optimaalisina. Viimeisenä löy- döksenä työssä nousi yllättäen esiin yrityksen nykyisen raportointityökalun luo- tettavuuden ongelmat ja työkalun kehittämisen tarve. AVAINSANAT: Varastointi, varastonhallinta, logistiikan optimointi 2 UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Technology Author: Olli Lähteenmäki Topic of the Master’s Thesis: Logistics Chain Optimization -case Sandvik Mining & Construction Oy Instructor: Professor Jussi Kantola Degree: Master of Science in Economics Major: Industrial Management Year of Entering the University: 2014 Year of Completing Master’s Thesis: 2019 Page count: 121 ABSTRACT This Master’s thesis deals with logistics, especially warehousing and logistics op- timization. This thesis was made for request of Sandvik Mining & Construction Oy in Tampere. The ultimate target of the thesis was to investigate the company’s logistical process and solve how to reduce overall logistical costs. In the literature review the thesis introduced the purpose and basics of ware- housing. Warehousing is also presented as a process that is viewed from the per- spective of Just-in-Time philosophy. In addition, the theory chapters discussed about warehousing costs and warehouse management systems which is utilized to influence on warehouse performance, efficiency and costs. Last part of theory chapter considered the framework of logistics outsourcing. The empirical study clarified and modeled the logistical process of the company. The study recognized different warehouses that were separated in the cost anal- ysis where the costs of warehousing functions were calculated. Based on the re- sults the optimal cost of logistics was founded. Towards this optimum, five mod- els to reduce costs were presented. The costs of models were compared and the SWOT analysis finally pointed the model that suited for the company. As a result, in this study the cost-reduced and on-time-delivery-increased model for the company was founded. Besides, the study succeeded to present a formula for optimal transportation costs for company’s internal logistics and freight net- work. The last finding of this study was the surprising fact that the tool that re- ports and follows logistics’ key performance indicators is not complete and the tool has to be defined again for reaching more accurate results in the future. KEY WORDS: Warehousing, warehouse management, logistics optimization 3 ALKUSANAT Tämä pro gradu -tutkielma logistiikan optimoinnista tehtiin Sandvik Mining & Construction Oy:lle Tampereen Myllypurossa. Tutkimuksen aihe oli mielenkiin- toinen, laaja sekä haastava, mutta ennen kaikkea tutkimuksen edetessä ajatuksia herättävä. Tutkielman saattaminen loppuun tuntui palkitsevalta varsinkin, kun työn tuloksista saatiin yritykselle konkreettista hyötyä päätöksentekoon välittö- mästi. Pro gradu -tutkielman aiheen takana oli yrityksen nykyinen maanpäällisten po- ralaitteiden valmistuspäällikkö Joonas Saarikko, jota haluan erityisesti kiittää paitsi mielenkiintoisesta tutkimusaiheesta myös eteenpäin työntämisestä tutki- musprosessin aikana. Erityiskiitokset ilmaisen myös nykyiselle logistiikkapäälli- kölle, Lasse Raitaselle, valaisevista keskusteluista ja korvaamattomasta avusta työtä tehdessä, sekä myös professori Jussi Kantolalle pro gradun ohjaamisesta ja työn kommentoinnista. Lisäksi haluan vielä kiittää työni ohjausryhmään Joonak- sen ja Lassen lisäksi kuuluneita Eerikki Virtasta, Anne Kuosmasta, Antti Länsi- miestä, Henri Aarnilaaksoa sekä kesken tutkimusprosessin mukaan hypännyttä, työtä kohti johtopäätöksiä ja tulevaisuuden näkökulmaa ajanutta Matti Seppää mielenkiintoisten kysymysten esittämisestä, eri näkökulmilla haastamisesta ja asiantuntevasta ohjauksesta työni edetessä. Tampereella 02.02.2019 Olli Lähteenmäki 4 KUVA- JA TAULUKKOLUETTELOT 7 MERKINNÄT JA SELITTEET 9 1 JOHDANTO 10 1.1 Työn tausta 10 1.2 Tutkimuksen rakenne 11 1.2.1 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus 11 1.2.2 Tutkimuskysymykset 12 1.2.3 Tutkimuksen tyyppi 12 1.3 Pro gradun rakenne 13 1.3.1 Teoreettinen viitekehys 13 1.3.2 Empiirinen tutkimus 14 2 KOHDEYRITYS 15 2.1 Yleisesittely 15 2.2 Paikallinen tehdas 16 2.2.1 Toiminnan kuvaus 16 2.2.2 Keskeiset tunnusluvut 18 TEOREETTINEN VIITEKEHYS 3 VARASTOINTI 19 3.1 Varastoinnin tarkoitus 20 3.2 Varastointi ja inventaario 20 3.3 Just-in-Time (JIT) 24 3.3.1 Imuohjaus 24 3.3.2 Work-in-Process (WIP) 26 3.3.3 Kanban ja Constant Work-in-Process (CONWIP) 27 3.3.4 One-piece-flow 29 3.4 Varaston toiminnot 30 3.4.1 Vastaanotto 32 3.4.2 Laatutarkastus 34 3.4.3 Varastointi 34 5 3.4.4 Keräily 35 3.4.5 Toimittaminen 36 3.5 Varaston kustannukset 36 3.6 Varaston suunnittelu ja layout 39 3.7 Varastonhallinta, tehokkuus ja kustannukset 41 3.7.1 Varastonhallintajärjestelmä 43 3.7.2 Varastonhallinnan ajurit 45 3.7.3 Tehokkuus 47 3.7.4 Varaston täydennysjärjestelmät 48 3.7.5 Taloudellinen eräkoko EOQ 50 3.7.6 Varmuusvarasto 55 3.8 Logistiikan ulkoistaminen 56 3.8.1 Logistiikan ulkoistamisen kehitys 58 3.8.2 Palveluntarjoajat 60 3.8.3 Ulkoistamisen vaikutukset 64 EMPIIRINEN TUTKIMUS 4 TUTKIMUS JA METODOLOGIA 67 4.1 Tutkimuskysymykset 67 4.2 Tutkimuksen toteutus ja metodologia 67 4.3 Tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti 68 5 LOGISTISEN PROSESSIN RAKENNE 5.1 Osto 5.2 Logistiikka 5.3 Kuljetusjärjestelyt 6 LOGISTIIKAN KUSTANNUSANALYYSI 6.1 Varastotoimintojen kustannukset 6.2 Toimivien varastojen kokonaiskustannukset 6.3 Olemassa olevat kuljetussopimukset 6.4 Eräkoko ja rahti 6 7 LOGISTIIKAN OPTIMOINTI 7.1 Kustannusanalyysin tulokset 7.1.1 Kustannusoptimaalinen logistiikka ja varastointi 7.1.2 Olemassa olevien kuljetussopimusten vaikutus 7.1.3 Toimitusvarmuuden käyttäytyminen 7.1.4 SWOT-analyysit 7.2 Toimenpiteet 7.2.1 Varastoinnin järjestelyt 7.2.2 Kuljetusjärjestelyt TULOKSET 8 SAAVUTETUT HYÖDYT JA ARVIOINTI 8.1 Työn tulokset 8.2 Tulosten arviointi 8.3 Jatkotoimenpiteet 9 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 70 LÄHTEET 73 LIITTEET 7 KUVA- JA TAULUKKOLUETTELOT Kuva 1. Sandvik Mining and Construction Oy (Sandvik MediaBase 2010) 17 Kuva 2. Imuohjauksen ohjaussignaalin syntyminen (Haverila, Uusi-Rauva, Kouri & Miettinen 2009) 25 Kuva 3. Työntöohjauksen ohjaussignaalin syntyminen (Haverila, Uusi-Rauva, Kouri & Miettinen 2009) 26 Kuva 4. WIP:n määrän optimointi (mukaillen Pound, Bell & Spearman 2014) 27 Kuva 5. Kanban-ohjausmekanismin periaate (mukaillen Sproull 2009) 28 Kuva 6. CONWIP-ohjausmekanismin signaalin toimintaperiaate (mukaillen Sproull 2009) 28 Kuva 7. ”Japanilainen järvi” (mukaillen Liker 2004) 29 Kuva 8. Varaston toiminnot (perustuen Lambert, Stock & Ellram 1998) 30 Kuva 9. Tyypillisen varaston toiminnot ja tavaravirtaus (mukaillen Le-Duc & de Koster 2005) 32 Kuva 10. Keräilyn ajankäytön jakauma (mukaillen Tompkins, White, Bozer & Tanchoco 2003) 35 Kuva 11. Varaston tilankäyttö (mukaillen Rushton, Croucher & Baker 2010) 41 Kuva 12. Varaston tietojärjestelmien hierarkia (mukaillen Van den Berg 2012) 45 Kuva 13. Jatkuva (R,Q) -täydennysjärjestelmä (mukaillen Axsäter 1996) 50 Kuva 14. Jaksollinen (s,S) -täydennysjärjestelmä (mukaillen Axsäter 1996) 50 Kuva 15. Varastotason vaihtelu yli ajan EOQ:n ehtojen mukaisesti (mukaillen Silver, Pyke & Peterson 1998) 51 Kuva 16. Kustannusten käyttäytyminen (mukaillen Silver, Pyke & Peterson 1998) 52 Kuva 17. Eräkoon ja jaksoajan käyttäytyminen (mukaillen Hopp & Spearman 2011) 54 Kuva 18. Asetusajan kustannuksen vaikutus prosessin kokonaiskustannukseen (mukaillen Hopp & Spearman 2011) 55 Kuva 19. (R,Q) -järjestelmän vaikutus varmuusvaraston ja tilauspisteen linkittämiseen (mukaillen Axsäter 1996) 56 Kuva 20. Logistiikan ulkoistamisen kehittyminen (mukaillen Jonsson & Gunnarsson 2005) 60 Kuva 21. Neljänsien osapuolten rooli toimitusketjun integraattorina (mukaillen Bajec 2009) 63 Kuva 22. Sandvikin logistisen prosessin rakenne Kuva 23. Sandvikin logistiikan rakenne Kuva 24. Sandvik Mining and Construction Oy:n Tampereen tehtaan liikevaihto ja liikevoitto Kuva 25. Sandvikin logistiikan rakenne Kuva 26. ***** kotimaan kuljetushinnasto 8 Taulukko 1. ABC/Pareto -laskennan mukainen nimikejakauma 24 Taulukko 2. Varaston kustannusrakenne (mukaillen Rushton, Croucher & Baker 2010) 39 Taulukko 3. Krauthin, Moonenin & Popovan (2005) ehdottamia KPI:ta varaston tehokkuuden mittaamiseen 48 Taulukko 4. 3PL-toimijoiden tarjoamia logistisia palveluita (mukaillen Rushton & Walker 2007) 61 Taulukko 5. ***** kustannukset logistiikan toiminnoille Taulukko 6. ***** kokonaiskustannukset Taulukko 7. Varastotilan kustannukset ***** Taulukko 8. Kuljetuskustannusten vertailutaulukko Taulukko 9. SWOT-analyysi ***** Taulukko 10. SWOT-analyysi ***** Taulukko 11. SWOT-analyysi ***** Taulukko 12. SWOT-analyysi ***** Taulukko 13. SWOT-analyysi ***** 9 MERKINNÄT JA SELITTEET CONWIP Constant Work-in-Process; vakioitu keskeneräinen tuotanto EOQ Economic Order Quantity; Wilsonin kaava, taloudellinen eräkoko ERP Enterprise Resource Planning; toiminnanohjausjärjestelmä JIT Just-In-Time; johtamisfilosofia, tuotantostrategia KPI Key Performance Indicator; yrityksen suorituskyvyn avainmittarit LSP Logistics Service Provider; ulkopuolinen logistiikkapalveluja tarjoava yritys MHCS Material Handling Control System; materiaalinkäsittelyn hallintajärjestelmä PLC Programmable Logic Controller; ohjelmoitavat logiikat SKU Stock Keeping Unit; varastonimike SWOT Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats; strategisen suunnittelun tekniikka WIP Work-in-Process; keskeneräinen tuotanto WMS Warehouse Management System; varastonhallintajärjestelmä 10 1 JOHDANTO Logistiikka on elintärkeä tukitoiminto yrityksien tuotantoprosesseille. Yrityksen logistiikkaan kuuluvia toimintoja ovat rahtiliikenne, varastointi ja varastonhal- linta, materiaalinkäsittely sekä kaikkia näitä toimintoja koskeva tietojenkäsittely (Farahani, Rezapour & Kardar 2011). Näitä toimintoja kehittämällä voidaan pa- rantaa yrityksen logistiikan tehokkuutta eli optimoida logistiikkaa. 1.1 Työn tausta Tämä pro gradu tehdään Tampereen Myllypurossa sijaitsevalle Sandvik-konser- nin omistamalle Sandvik Mining & Construction Oy:lle. Alkujaan ruotsalainen, sittemmin kansainvälistynyt teollisuuskonserni Sandvik AB on yksi maailman johtavista kaivos- ja metalliteollisuuden yrityksistä. Tampereella toimiva Sand- vik Mining & Construction Oy:n toimipiste valmistaa maanpäällisiä ja maanalai- sia porauslaitteita pääasiassa kaivosteollisuuteen. Pro gradu -tutkielma koskee Sandvik Mining & Construction Oy:n Tampereen toimipisteen logistiikkaketjun optimointia. Yrityksen logistiikka on ollut jo en- nestään monimutkainen ja tehtaan suuren volyymin nousun myötä myös logis- tiikka on monimutkaistunut entisestään. Tarkoituksena työssä on käsitellä ja ver- tailla logistiikan eri osa-alueiden nykyisiä kustannuksia kustannusanalyysin avulla. 11 1.2 Tutkimuksen rakenne Työn empiriaosion tarkoituksena on optimoida yrityksen logistisia ratkaisuja tu- levaisuudessa. Osio koostuu yrityksen logistiikan nykytilan selvityksestä, datan keruusta ja selvitystyöstä sekä kustannusten laskemisesta ja vertailusta. Lopuksi kustannusanalyysistä saatuja tuloksia arvioidaan ja niiden perusteella annetaan suositus jatkotoimenpiteistä. 1.2.1 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus Tutkimuksen prioriteettina on logistiikan kustannusten optimointi. Kustannus- analyysissä halutaan tietää eri toimipaikkojen yksikkökustannukset vastaan- otolle, varastoinnille ja keräilylle. Varastoivien toimipaikkojen yksikkökustan- nuksia vertaillaan ottaen huomioon yksikkökustannuksiin mahdollisesti vaikut- tavat oston optimaalinen eräkoko ja kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset. Reu- naehdot optimoinnille asettaa logistiikan toimitusvarmuus ja vasteajan pituus. Tutkimus rajataan suurelta osin koskemaan logistiikan osalta varastoinnin toi- menpiteitä ja toimipisteiden välisiä kuljetuskustannuksia. Varastointiin liittyvät yksikkökustannukset tavaran vastaanotolle, varastoimiselle ja keräilylle laske- taan varastoittain. Kuten yllä on mainittu, saatujen tulosten ja mahdollisten op- timointiehdotusten tulee kuitenkin noudattaa reunaehtoja toimitusvarmuuden ja keräilyn vasteajan suhteen. Lisäksi tutkimuksen tuloksiin lasketaan mukaan oston eräkoon optimaaliseksi muuttamisen lisäkustannus varastointikustannuk- siin, jonka perusteella lopulliset tulokset saadaan aikaiseksi. 12 1.2.2 Tutkimuskysymykset Tutkimuksen tavoitteena on löytää kustannuksiltaan optimaalinen logistinen malli. Tutkimuksen tuloksena annetaan ehdotus logistiikan optimoinnin jatko- toimenpiteistä. Huomioitavana on kuitenkin käytännön reunaehdot toimitusvar- muus ja vasteaika, joihin ehdotettavat jatkotoimenpiteet eivät saa vaikuttaa ne- gatiivisesti. Tutkimuksen tavoitteen ja reunaehtojen perusteella on muodostettu kaksi toisiinsa nivoutuvaa tutkimuskysymystä, jotka ovat: Q1: Missä kannattaa varastoida, jotta saavutetaan optimaalinen logistinen koko- naiskustannus, jossa huomioidaan varastoinnin kustannukset, keräilykustan- nukset, kuljetuskustannukset ja optimaalisen eräkoon vaikutus kustannuk- siin? Q2: Voidaanko optimaalinen varastointimalli tai sen johdannainen toteuttaa ny- kyisellä tai parantuneella osien toimitusvarmuudella ja toimitusten vas- teajalla? 1.2.3 Tutkimuksen tyyppi Tutkimus yhdistelee kahta tutkimustyyppiä, teoreettista ja empiiristä tutki- musta. Tutkielman alku keskittyy teoreettiseen viitekehykseen, jonka ymmärtä- minen antaa valmiudet empiirisen tutkimuksen tekemiselle. Empiirinen osuus on luonteeltaan ryhmäeroja selittävää vertailevaa tutkimusta. Ryhmäeroja ver- tailevassa tutkimuksessa valittuja muuttujia ja niiden ominaisuuksia vertaillaan mittaamalla niitä eri ympäristöissä. Muuttujista saatujen mittaustulosten perus- teella tiedetään tutkimusympäristöjen samankaltaisuuksista tai poikkeamista. Tämän tyyppisessä tutkimuksessa pyritään ymmärtämään havaittuihin poik- keamiin vaikuttavien muuttujien takana olevia tekijöitä ja ilmiöitä. 13 1.3 Pro gradun rakenne Tutkielma jakautuu neljään eri osaan. Ensimmäisenä osiona työssä on yleinen johdatus aiheeseen, yritykseen ja tutkimuksen rakenteeseen. Tämän jälkeen työssä on käsitelty tutkimusaihetta teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tutki- muksen teoria antaa lukijalle valmiuden ymmärtää seuraavassa osassa tehty ja esitetty empiirinen tutkimus. Työn viimeisessä osassa empiirisen tutkimuksen aineisto käsitellään ja arvioidaan, minkä perusteella saadut tulokset esitetään johtopäätöksinä, ja niihin pohjautuen annetaan suositukset jatkotoimenpiteistä. 1.3.1 Teoreettinen viitekehys Tutkimusaiheen teoria koostuu pääasiassa kahdesta osakokonaisuudesta, jotka on pyritty esittämään mahdollisimman jäsennellysti. Ensimmäinen osa teoriasta koskee varastoinnin tarkoitusta ja perusteita sekä periaatetta varastojen pienen- tämisestä imuohjauksen avulla. Toinen teoriaosa käsittelee varaston kustannus- ten muodostumista ja varastonhallintaa sekä logistiikan ulkoistamista. Teoreettisessa viitekehyksessä on pyritty käymään läpi tutkimusaiheen ja empii- risen tutkimuksen kannalta olennaisimpia asioita. Tutkimuksen päätavoitteita on nykyisen kustannusrakenteen kartoitus ja vertailu sekä kustannustehok- kaampi varastotoiminta. Näiden päätavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan sy- vällisempää ymmärrystä aiheesta, mihin varastoinnin ja varastonhallinnan teo- rian käsittelyllä on pyritty. 14 1.3.2 Empiirinen tutkimus Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa selvitetään yrityksen nykyisen prosessin rakenne. Seuraavassa osassa tehdään kustannusanalyysi prosessista kaikissa toimipisteissä, joissa Sandvik Mining & Construction Oy:n Tampereen tehtaalla on varastointitoimintaa. Viimeisessä osassa empiiristä osiota kustannusanalyysistä saatuja tuloksia vertaillaan keske- nään ja vertailusta saadun datan avulla yritetään löytää logistiikan kustannusop- timi. Empiirisen tutkimuksen materiaali ja data koostuvat asiantuntijoiden haas- tatteluista sekä yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä saadusta datasta. 15 2 KOHDEYRITYS Pro gradu -tutkielma on tehty Sandvik Mining and Construction Oy:n tilauksesta ja työ on toteutettu yhteistyönä yrityksen kanssa. Sandvik Mining and Construc- tion Oy kuuluu ruotsalaiseen teollisuuskonserni Sandvikiin. Sandvik-konserni on levittänyt toimintojaan ympäri maailman usealle metalli- ja kaivosteollisuu- den osa-alueelle. Työn yritysesittely on kirjoitettu yrityksen intranetin ”About Us” -osion ja yrityksen ”Tamrock: through the rock” -historiikin perusteella. 2.1 Yleisesittely Göran Fredrik Göransson perusti Sandvik AB:n Sandvikenin paikkakunnalla Ruotsissa vuonna 1862. Yritystoiminta käynnistyi vuonna 1855, jolloin Görans- son osti Högbo Bruk -rautaruukin teräksen tuotantoa varten. Göransson onnistui ensimmäisenä maailmassa luomaan valmistuksen teolliseksi prosessiksi hyö- dyntäen bessemer-tekniikkaa. Tämän myötä yrityksen toiminta laajeni teräksen tuotannosta jalostetumpiin tuotteisiin ja lopputuotteisiin, jolloin liiketoiminta al- koi kasvaa. Tuotannon laajentamisen pohjalta syntyi yritys nimeltä Sandvik. Yrityksen juuret ovat siis yli 150 vuotta vanhat ja pitkän historian salaisuus on jatkuvasti laajentunut ja kehittynyt toiminta. Vuonna 1901 Sandvik AB listautui Tukholman pörssiin metalliteollisuuden yrityksenä. Tämän jälkeen yritys alkoi porateräksen tuotannon kehittämisen ja lopulta vuonna 1945 Sandvik AB toi markkinoille ensimmäiset metalliterät kallioporaukseen. Yrityksen laajeneminen ulkoisesti on tapahtunut yritysostoilla, joilla Sandvik AB on liittänyt itseensä pie- nempiä kaivosalan yrityksiä. 16 Tänä päivänä Sandvik AB on maailmanlaajuisesti yli 150 maassa toimiva kor- kean teknologian konserni, jonka tuotteet pyrkivät parantamaan asiakkaiden tuottavuutta, turvallisuutta sekä kannattavuutta. Sandvik on markkinajohtaja erinäisillä erikoisaloilla, joihin kuuluvat metallintyöstön työkalut, kaivos- ja maanrakennusteollisuuden laitteet ja työkalut, erikoismetalliseokset, erilaiset kestomateriaalit sekä prosessijärjestelmät. Vuonna 2018 konsernin palveluksessa oli yli 42 000 työntekijää ja konsernin liikevaihtoa kertyi noin 100 miljardia Ruot- sin kruunua. 2.2 Paikallinen tehdas Sandvik osti vuonna 1997 Tamrock Oy:n, joka yhdistettiin Sandvik Rock Tools AB:n kanssa Sandvik Mining & Construction -liiketoiminta-alueeksi. Myöhem- min vuonna 2011 liiketoiminta-alueiden uudelleenjaossa kolmesta alueesta syn- tyi viisi uutta erillistä aluetta, joita olivat Sandvik Mining, Sandvik Machining Solutions, Sandvik Materials Technology, Sandvik Construction sekä Sandvik Venture. Vuonna 2016 Sandvik Mining ja Sandvik Construction yhdistyivät uu- deksi Sandvik Mining & Rock Technology liiketoiminta-alueeksi. Suomessa Sandvik Mining & Construction Oy toimii neljällä eri paikkakunnalla, Tampe- reella, Turussa, Lahdessa ja Vantaalla, joiden toimipisteistä suurin sijaitsee Tam- pereella Myllypurossa. 2.2.1 Toiminnan kuvaus Tampereen toimipisteessä toimii kolme Sandvik Mining & Rock Technologyn alaista divisioonaa, jotka ovat Rock Drills & Technologies, Surface Drilling & 17 Exploration ja Underground Drilling. Tampereen tehtaan tiloista löytyy erillään jokaisen divisioonan toiminnot, kuten suunnittelu, tuotekehitys, loppu-kokoon- pano, testaus, markkinointi ja talous. Tampereen toimipiste jakautuu kolmeen eri rakennukseen toimintojen mukaisesti. Alta löytyy kuva 1, joka on ilmakuva Tam- pereen toimipisteestä. Kuva 1. Sandvik Mining and Construction Oy (Sandvik MediaBase 2010) Tampereen tehtaalla tehdään maanpäällisten ja maanalaisten poralaitteiden lop- pukokoonpanoa. Maanpäällisiä pintaporalaitteita valmistetaan louhos-, maanra- kennus- ja tarvekiviasiakkaille. Tuotevalikoimaan kuuluu lähes kymmenen eri pintaporalaitetta eri käyttötarkoituksiin ja kokoluokkiin. Maanalaiset laitteet jae- taan tunneliporauslaitteisiin, pitkäreikäporauslaitteisiin ja pultituslaitteisiin, joita kaikkia käytetään maanalaisilla kaivoksilla sekä tunneleiden louhinnassa. Maanalaisten ja maanpäällisten poralaitteiden sarjatuotannon lisäksi Tampe- reella valmistetaan laitteiden prototyyppejä. Samassa toimipisteessä tapahtuva 18 tuotekehitys ja prototyypin valmistus ovat edellytyksiä nopealle sarjatuotannon käynnistämiselle. Tuotekehityksen lisäksi koeporausalueensa ja uniikin testikai- voksensa ansiosta Tampereen tehdas on Sandvikin tärkein tutkimus- ja tuoteke- hityskeskus uusien porauslaitteiden valmistuksessa. 2.2.2 Keskeiset tunnusluvut Vuoden 2018 keväällä Sandvik Mining and Construction Oy:n Tampereen tehdas työllisti noin 1200 henkilöä. Tampereen tehtaan liikevaihto muodostaa merkittä- vän osan Sandvik Mining & Construction Oy:n kokonaisliikevaihdosta ja liike- voitosta. Tampereen tehtaan taloudellinen kehitys vuosina 2012—2017 on seu- rannut hyvin syklisen alan yleistä kehitystä. Liitteen 1 kuviossa nähdään Tampe- reen tehtaan liikevaihto ja liikevoittoprosentti (EBIT) graafisessa muodossa. 19 3 VARASTOINTI Tässä teorialuvussa käsitellään varastoja, varastointia sekä varastohallintaa. Co- ylen ja Bardin (1980) mukaan varastointi voidaan määritellä käytettävän tavaran varastoksi ennen tavaroiden käyttöä. Varasto jakaantuu raaka-aineisiin, valmii- siin tuotteisiin ja keskeneräisiin tuotteisiin (Muller 2011). Varasto on yksi tärkeä osa koko toimitusketjun logistiikassa. Logistiikan merkittävyyttä korostaa Coun- cil of Supply Chain Management Professionals -verkoston esittämä (2013) mää- ritelmä logistiikan johtamisesta, jota on siteerattu alla: ”Logistiikan hallinta on osa koko toimitusketjun hallintaa. Logistiikka suunnitte- lee, toteuttaa ja kontrolloi tehokasta tavaroiden virtausta ja varastoa. Lisäksi logis- tiikka palvelee seuraavaa ketjun osaa sen tiedon perusteella, mitä se saa koko toi- mitusketjusta, jotta asiakkaan vaatimuksiin pystytään vastaamaan.” Lambert, Stock ja Ellram (1998) väittävät, että varastoinnista on kehittynyt yksi yrityksen logistiikkajärjestelmän tärkeimmistä palasista. Kuluneiden vuosikym- menten aikana Lean-ajattelun kaltaiset johtamisfilosofiat ovat luoneet uusia mahdollisuuksia varaston toimintojen järjestämiseen. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut kehittyneemmät varastonhallintajärjestelmät, mikä helpottaa toimintojen kehittämistä jatkuvasti. Järjestelmien kehitys on saanut varaston toi- minnot ja informaation liikkumisen reaaliaikaan, mikä on helpottanut kommu- nikointia ja tiedon jakamista muun toimitusketjun kanssa (Gu, Goetschalckx & McGinnis 2007). 20 3.1 Varastoinnin tarkoitus Varaston tehtävä on toimia puskurina tarjonnan ja kysynnän välillä. Varastot mahdollistavat prosessien ongelmattoman kulun ilman häiriöitä. Waters (1996) listasi syitä, jotka puhuvat varastojen pitämisen puolesta: • Suojaa kasvaneelta tai vaihtelevalta kysynnältä • Suojaa toimitusviiveiltä • Mahdollistaa yksikköhintojen pienenemisen suurissa tilauserissä • Mahdollistaa yksikkökohtaisen kuljetuskustannuksen pienenemisen Tostarin ja Karlssonin (2013) mukaan varaston toiminnoilla on kuitenkin lisäksi yksiselitteiset päämäärät tehokkuuden saavuttamiseksi: • Maksimoida varastotilan käyttöaste • Maksimoida varastointitarvikkeiden käyttöaste • Maksimoida varaston henkilökunnan käyttöaste 3.2 Varastointi ja inventaario Varastot ovat elintärkeä osa toimitusketjua. Niiden päätarkoitus on helpottaa ta- varan liikkumista toimitusketjussa. Huolimatta varastojen vähentämiseen pyrki- västä Lean-filosofiasta ja Just-in-Time-periaatteesta, varastoja yhä tarvitaan mo- nissa tapauksissa ja ympäristöissä. (Rushton, Croucher & Baker 2010.) Lean-ajattelussa varaston koko on määritelty hävikin yhdeksi tyypiksi. Pohjim- miltaan varasto onkin arvoa lisäämätön osa prosessia ja siksi Lean-ajattelun ta- voitteisiin kuuluu sen eliminointi. Tästä huolimatta, esimerkiksi Garcia (2004) 21 toteaa, että Lean-ajattelu ja varastointi eivät olen toisiaan poissulkevia toimintoja. Myös Bartholomewin (2008) mukaan Lean-ajattelun periaatteita voidaan sovel- taa myös logistiikkaan ja varastointiin. Varasto on mahdollista saada toimimaan tehokkaammin hyödyntämällä varastotoimintaan samoja Lean-ajattelun lain- alaisuuksia, jotka pätevät myös valmistuksessa. Lean-ajattelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on aikahävikin minimointi. Reichart ja Holweg määrittelevät kolme eri skenaariota tuotannon läpimenoajan (P) ja toi- mitusajan (D) välille, jonka asiakas on valmis odottamaan. Näissä alla löytyvissä kolmessa tapauksessa Reichart ja Holweg tutkivat asiakkaan halukkuutta odot- taa, riippuen tuotannon ja kuljetuksen läpimenoajasta. Lisäksi näille tapauksille esitetään erilaista varastointimallia kussakin näistä tapauksista. (Reichart & Holweg 2007.) 1. D = 0 2. D > 0 ja P > D 3. D > 0 ja P ≤ 0 Ensimmäinen tapaus koskee nopeasti liikkuvia hyödykkeitä, esimerkiksi elintar- vikkeita. Tällaisissa tapauksissa asiakas ei ole valmis odottamaan yhtään, jolloin halu tai tarve vaatii välitöntä tyydytystä. Tällöin hyväksyttävä toimitusaika (D) on nolla. Asiakas haluaa tyydyttää tarpeensa haluamassaan sijainnissa, jolloin toimitusajalla ei ole käytännössä merkitystä; tuotetta on löydyttävä hyllystä vä- littömästi. Tämän tarpeen tyydyttäminen vaatii hajautettua varastointimallia, jossa tavaraa on löydyttävä varastosta useassa eri paikassa. (Reichart & Holweg 2007.) 22 Toinen tapaus pätee hyvin esimerkiksi huonekaluissa ja erilaisissa varaosissa. Tällaisia tavaroita asiakas on valmis odottamaan, jolloin toimitusaika voi olla suurempi kuin nolla eli voimassa on D > 0. Tavaran tuotantoaika on kuitenkin pidempi kuin toimitusaika, jolloin asiakas ei ole valmis odottamaan koko aikaa, mikäli tavaraa aletaan valmistamaan vasta tilauksesta (engl. Build-to-Order). Näin ollen tämän luokan tuotteissa on tavaraa on oltava valmiina toimitukseen, esimerkiksi keskusvarastossa. (Reichart & Holweg 2007.) Kolmannessa tapauksessa asiakas on valmis odottamaan sekä toimitusajan että tuotannon läpimenoajan. Tällaisessa tapauksessa tuote valmistetaan tilauksesta ja toimitetaan asiakkaalle, kun tuote saadaan valmiiksi. Tämän ryhmän tapauk- sissa varastoja ei tarvita, koska asiakas on valmis odottamaan koko tuotteen vaa- timan toimitusketjun ajan. (Reichart & Holweg 2007.) Kun yllä mainitut skenaariot vedetään yhteen, voidaan todeta, että jossain ta- pauksissa varastoja on oltava ja niissä on oltava tavaraa. Monissa tutkimuksissa, kuten Muller (2011) sekä Coyle ja Bardi (1980), on nostettu esille tärkeitä seikkoja, miksi ja mitä varten varastoja ylläpidetään. Seuraavassa kappaleessa on esitetty syitä varastojen pitämiselle, jotka tukevat aiemmin mainittuja Watersin (1996) näkemyksiä varastojen hyödyistä. Kysynnän vaihtelu on suurin juurisyy kasvaneelle varaston koolle (Davis 1993). Varasto toimii puskurina prosessissa tarvittavan tavaran ja jo prosessoitavan ta- varan välillä. Puskuri helpottaa kapasiteetin suunnittelua ja tuotannon vuoron- nusta eli skedulointia. Varasto on myös suoja ennakoimattomia tapauksia, kuten toimittajien epäluotettavuutta ja virheitä tai viiveitä vastaan. Varastopuskurilla on myös positiivisia vaikutuksia ostohintoihin suurempien eräkokojen kautta. 23 Lisäksi suurempien eräkokojen kasvattama varastopuskuri voi olla suoja mark- kinoilla tapahtuvia hinnannousuja vastaan. (Rushton ym. 2010.) Varaston inventaario on osa varastotoimintaa, jotta tiedetään pitääkö varaston kirjanpito tavaroista ja niiden lukumääristä paikkansa. Jotta varastoa ei tarvitse sulkea inventoinnin ajaksi ja varaston toiminta ei häiriinny, inventoinnin on ol- tava syklisesti tapahtuvaa jatkuvaa toimintaa. Ennalta määrätyllä syklillä tapah- tuva jatkuva inventointi parantaa varaston tarkkuutta. (Muller 2011.) Syklisen inventoinnin voi toteuttaa kahdella tavalla, joko satunnaisesti valitta- vien varastonimikkeiden (SKU) laskemisella tai ABC-laskennalla. SKU-lasken- nassa lasketaan satunnainen määrä satunnaisia varastonimikkeitä. SKU-laskenta jakautuu kahteen eri toimintatapaan, jatkuvaan laskemiseen ja vähenevään las- kemiseen. Jatkuvassa laskennassa lasketaan aina sama määrä varastonimikkeitä satunnaisvalinnalla, jolloin jotkut varastonimikkeet saatetaan laskea moneenkin kertaan. Vähenevässä laskussa jo aikaisemmin lasketut varastonimikkeet jäte- tään pois satunnaisvalinnasta ja valitaan uusi joukko laskettavia jäljellä olevista laskemattomista nimikkeistä. (Muller 2011; Farrington & Lysons 2006.) ABC-laskenta eli Pareto-laskenta on toinen metodi jatkuvalle inventoinnille. Las- kenta perustuu Pareto-periaatteeseen, jossa varastonimikkeet jaetaan kolmen luokkaan A, B ja C. Luokkajako tapahtuu nimikkeiden arvon ja varastonkierron mukaan, jolloin arvokkaat ja ripeästi kiertävät nimikkeet lasketaan tiheämmin kuin halvat ja huonosti kiertävät. Seuraavalla sivulla esimerkkinä olevassa tau- lukossa 1 on esitetty varaston yleinen nimikejakauma ainoastaan nimikkeiden rahallisen arvon perusteella. (Farrington & Lysons 2006.) 24 Taulukko 1. ABC/Pareto -laskennan mukainen nimikejakauma Luokka Arvo % / Nimikemäärä % / Varaston arvo A Kallis 10 80 B Keskihintainen 30 15 C Halpa 60 5 3.3 Just-in-Time (JIT) Just-in-Time on konsepti, jonka mukaan kaikkea tuotetaan vain tarvittu määrä. Lean-guru Taiichi Ohnon mukaan JIT:n tavoite on saada oikea määrä tarvittavaa materiaalia oikeaan aikaan työasemalle niin, että varaston koko olisi mahdolli- simman pieni tai varastoja ei syntyisi lainkaan. Varastoinnin kannalta merkitsevä ajatus JIT:ssa on varastotason minimointi. Tähän tähdätään yleisimmin imuoh- jatulla tuotannolla. JIT:n implementointi tuotantoon koostuu pienistä askeleista kohti täydellistä imuohjausta, jossa varastoja ei ole ja yksittäinen tuote kulkee läpi prosessiketjun. Tätä optimipisteen mallia one-piece-flow’ta käsitellään jäl- jempänä. Imuohjausta on mahdollista luoda esimerkiksi kanban-järjestelmällä. Imuohjauksen periaatetta, kanban-järjestelmää sekä keskeneräisen tuotannon määrää käydään läpi seuraavissa kappaleissa. (Hopp & Spearman 2011.) 3.3.1 Imuohjaus Tuotantotoimintaa voidaan ohjata kahdella eri ohjausmenetelmällä. Työntöoh- jaus (engl. push system) perustuu materiaalitarvelaskentaan ja imuohjaus (engl. pull system) tietyn hetken tarpeeseen (Sakki 2014). Imuohjaksella tarkoitetaan toi- mintatapaa, jossa tietty työ tai työvaihe päästetään työlle järjestelmän tilan sig- naalista. Käytännössä imuohjaus toiminnallaan luo itsestään rajan sille, kuinka suuri on keskeneräisten töiden varasto (WIP). Työntöohjauksessa kyse on 25 vastakkaisesta periaatteesta. Siinä työ päästetään työlle ilman tuotannon signaa- lia eli materiaalikutsua tarpeeseen ei tule, jolloin keskeneräisten töiden määrä saattaa kasvaa ja vaihdella holtittomasti (Hopp 2008). Imuohjauksessa tieto kulkee tuotantoketjussa alhaalta ylöspäin. Ketjusta alem- paa saatavan informaation perusteella ylempänä tiedetään, mitä, missä ja kuinka paljon kussakin työprosessin osassa tarvitaan mitäkin minäkin ajankohtana. Imuohjaus on JIT:n keskeinen periaate, jossa tuotanto perustuu kysyntään toisin kuin työntöohjauksessa, missä tuotanto perustuu ennusteeseen ja ennakointiin. (Trent 2007.) Alla imuohjauksen toimintaperiaate kuvassa 2. Kuva 2. Imuohjauksen ohjaussignaalin syntyminen (Haverila, Uusi-Rauva, Kouri & Miettinen 2009) Työntöohjaus nojaa valmistussuunnitelmaan, jonka mukaan tuotantoa tehdään ja työnnetään prosessin läpi eteenpäin. Työntöohjauksen ongelmana usein näh- dään reaaliajan tilanteen ja ennalta tehdyn suunnitelman eroavaisuudet valmis- tusprosesseissa, mikä johtaa kasvaneeseen keskeneräisen tuotannon varastoon. Työntöohjauksessa muodostuvien välivarastojen takia imuohjaus nähdään yh- tenä Lean-ajattelun kulmakivistä. (Haverila, Uusi-Rauva, Kouri & Miettinen 2009.) Seuraavalla sivulla kuvassa 3 esitettynä työntöohjauksen perusperiaate. 26 Kuva 3. Työntöohjauksen ohjaussignaalin syntyminen (Haverila, Uusi-Rauva, Kouri & Miettinen 2009) Imuohjauksen näkyviä ja JIT-ajattelulle merkittäviä vaikutuksia on monia. Mate- riaalinohjaus kevenee, koska signaali tarpeelle tulee, kun tarve syntyy. Tätä kautta varaston koko pienenee ja tuotannon läpimenoaika laskee, jolloin syntyy myös lisää joustavuutta (Kouri 2010). Imuohjauksen hyödyntäminen yrityksissä on vaihtelevaa ja varsinkin toimitusketjujen eri osat luovat selkeitä toisistaan erottuvia kokonaisuuksia, jossa käytetään joko imuohjausta tai työntöohjausta. Usein esimerkiksi sisäinen toiminta ja tuotanto järjestetään noudattamaan imuohjausta, mutta ostotoiminta perustuu silti ennusteeseen ja sitä kautta työn- töohjaukseen. (Trent 2007.) 3.3.2 Work-in-Process (WIP) Imuohjauksella on suuri vaikutus keskeneräisen tuotannon määrään (WIP). Imuohjaus rajoittaa tuotannon kysynnän vain tarpeeseen, jolloin WIP ei nouse toisin kuin esimerkiksi työntöohjatussa tuotannossa. WIP:a on kaikki varastosta tuotantoon lähtenyt materiaali, joten jos työnohjauksen tavoin materiaalia pus- ketaan tuotantoon, WIP kasvaa (Hopp 2008). Hopp ja Spearman (2011) esittivät tehdasfysiikan kirjassaan mallin WIP vyöhykkeiden rajoista, jossa todetaan, että liian suuri tai pieni WIP:n määrä aiheuttaa ongelmia tuotannossa. Hoppin ja 27 Spearmanin tuotannonvirtauksen kuvauksen WIP:n tasoista esitti myös Pound, Bell ja Spearman (2014) alla olevan kuvan 4 mukaisesti. Kuva 4. WIP:n määrän optimointi (mukaillen Pound, Bell & Spearman 2014). Optimal Zone: optimi; WIP Starvation Zone: WIP liian pieni; WIP Overload Zone: WIP liian suuri 3.3.3 Kanban ja Constant Work-in-Process (CONWIP) Kanban on Lean-työkalu, jolla luodaan imuohjausta ja eliminoidaan työntöoh- jausta sekä ylituotantoa ja kasvavaa varastoa. Imuohjauksessa osia halutaan ko- koonpanoon vain välittömään tarpeeseen. Toteutuksen ratkaisuna tähän käyte- tään yleensä pieniä, nopeasti kiertäviä välivarastoja, kuten esimerkiksi 2-laatik- konimikkeitä. Järjestelmässä on kaksi laatikkoa kutakin nopeasti kiertävää väli- varastotavaraa, kuten muttereita ja pultteja. Kun toinen laatikko tyhjenee, lähtee signaali laatikon täyttämiseksi. Signaali voidaan luoda hälyttämään seuraavasta työn vaiheesta. (Haverila ym 2009.) Kanban-ohjausmekanismin toimintaperiaate on esitetty seuraavan sivun kuvassa 5. 28 Kuva 5. Kanban-ohjausmekanismin periaate (mukaillen Sproull 2009) Kanban-järjestelmä toimii yleisesti niin kutsutuilla kanban-korteilla, jotka indi- koivat mitä materiaalia tuotanto tarvitsee, kuinka paljon materiaalia tarvitaan ja milloin materiaali tarvitaan. Järjestelmä käytännössä kontrolloi jokaisen järjestel- män piirissä olevan tavaran vapautumista tuotantoon. Kun ilmoitus materiaalin tarpeesta tulee tuotannosta kanban-kortilla eikä materiaalia vain pusketa tuotan- toon työntämällä, ollaan onnistuttu imuohjauksen luomisessa. (Charles, Puth- raya & Kavitha 2007.) CONWIP (constant work-in-process) on toinen hallintamekanismi, jota käytetään imuohjauksen luomiseen. CONWIP -mekanismi kontrolloi keskeneräisten töiden määrää tietyssä prosessin vaiheessa tai tietyllä työpisteellä (Khojasteh & Sato 2014). CONWIP-ohjausmekanismin toimintaperiaate kuvattuna alla kuvassa 6. Kuva 6. CONWIP-ohjausmekanismin signaalin toimintaperiaate (mukaillen Sproull 2009) 29 Molemmat esitetyt mekanismit säätelevät tuotantoon tulevan materiaalin mää- rää ulkoisen kysynnän perusteella. Molemmilla on myös rajoittava vaikutus va- raston kokoon ja WIP:n määrään, joita työntöohjattu tuotanto kasvattaa. Kanba- nin ja CONWIP:n näkyvimpiä vaikutuksia on vaaditun tuotannon tehokkuuden saavuttaminen pienemmällä keskeneräisten töiden ja varaston määrällä. (Sproull 2009.) 3.3.4 One-piece-flow Toyotan mukaan erätuotannon ongelmana on kysynnän epätasaisuus. Epätasai- suutta vastaan yritykset suojautuvat suurentamalla varaston puskuria, jotta ko- neiden käyttöaste säilyisi korkeana. Ongelmaksi muodostuu näin ollen tehok- kuuden lasku, joka pystytään häivyttämään nostamalla varastotasoja. Tätä ku- vailtua ilmiötä havainnollistetaan alta löytyvällä kuvalla 7, ”Japanilainen järvi”. Kuva 7. ”Japanilainen järvi” (mukaillen Liker 2004) Yllä olevassa kuvassa vedenpinta symboloi varaston tasoa ja karikot tuotannon ongelmia. Tullakseen tietoiseksi ongelmista, kuten ylituotannosta, odottami- sesta, vioista sekä liian suuresta varastosta, ja kohdatakseen ne, yrityksen on 30 pienennettävä varastoja pienentämällä eräkokoja. One-piece-flow’n saavuttami- nen on eräkokojen pienentämisen huipennus. Silloin yksittäinen tuote kulkee läpi tuotantoprosessin, jonka eräkoko on yksi. Käytännössä one-piece-flow’n saa- vuttaminen on haastavaa, joissain valmistusprosesseissa jopa mahdotonta, mutta tähtäämällä siihen pienentämällä eräkokoa, yritys kohtaa tuotannon ongel- mansa, joihin se voi vaikuttaa. (Gornicki 2014.) 3.4 Varaston toiminnot Kuva 8. Varaston toiminnot (perustuen Lambert, Stock & Ellram 1998) Varastointi voidaan jakaa kolmeen perustoimintoon, joita ovat liike, varasto ja tiedonsiirto (Lambert ym. 1998). Liike voidaan jakaa vielä alemmas, jolloin saa- daan varaston toiminnot vastaanotto, laatutarkastus, varastointi, keräily ja lähet- täminen, jotka on kuvattu yllä olevassa kuvassa 8. Laatutarkastus voidaan ohit- taa tapauksissa, joissa se ei ole tarpeellinen. Sivun 32 kuvassa 9 esitetään Le-Du- cin ja de Kosterin (2005) sekä Tompkinsin, Whiten, Bozerin & Tanchocon (2003) tyypilliset varaston toiminnot ja virtaukset, jotka pureutuvat hieman syvem- mälle asiaan. Kuvassa ei ole huomioitu laatutarkastuksen vaihetta. 31 Le-Ducin ja de Kosterin (2005) kuvassa vastaanoton jälkeen tavara voi jatkaa mat- kaansa varaston lisäksi myös läpivirtauksena suoraan asiakkaalle toimittami- seen. Varastointi on esitetty kuvassa päällekkäisenä toimintona keräilyn kanssa ja molemmat toiminnot on jaettu osiin. Varasto jakautuu kahteen osaan, reserviin ja kiertävään ensisijaiseen varastoon. Vastaanotettua tavaraa varastoidaan mo- lempiin varastoihin riippuen kunkin tavaran kierrosta ja saatavuudesta. Mikäli ensisijaisesta varastosta tavara loppuu, sitä pyritään täydentämään reservistä, jos sieltä tavaraa löytyy. Keräily on jaettu kolmeen osaan, josta ensimmäinen voidaan ajatella ”bulkkike- räilynä” (engl. pallet picking), jota keräillään reservivarastosta isoina erinä. Muut keräilyt keräillään ensisijaisesta varastosta. Toinen keräilyn osa on massakeräily (engl. case picking), jossa keräillään useita kappaleita tai keräilyrivejä, mutta ei kuitenkaan niin suuria määriä kuin ”bulkkikeräilyssä”. Viimeisenä osana on puutekeräily tai pienkeräily (engl. broken case picking), jossa keräillään ainoastaan yksittäisiä rivejä, esimerkiksi jälkitoimituksia tai puutteita. Keräilystä tavara siir- tyy mahdollisen lisäarvon tuottamisen ja pakkausvaiheen jälkeen odottamaan toimitusta asiakkaalle. (Le-Duc & de Koster 2005.) 32 Kuva 9. Tyypillisen varaston toiminnot ja tavaravirtaus (mukaillen Le-Duc & de Koster 2005) 3.4.1 Vastaanotto Vastaanotto on ensimmäinen toiminto varastossa, kun tavaraa saapuu esimer- kiksi ulkopuoliselta toimittajalta. Vastaanoton prosessi alkaa tavaran purkami- sella ja puretun tavaran tarkastamisella. Tämän jälkeen tarkastetut tavarat rekis- teröidään saapuneeksi eli otetaan vastaan varastonhallinta- (WMS) tai toimin- nanohjausjärjestelmässä (ERP). Tavaran vastaanotto luo pohjan muille varaston prosesseille, minkä takia se on äärimmäisen tärkeä toiminto. Virhe tavaraa vas- taanotettaessa voi ulottua koko toimitusketjun alueelle ja aiheuttaa esimerkiksi toimitusviiveitä lopputuotteissa. (Lambert ym. 1998.) 33 Vastaanotossa tavaroiden tarkastamisella ei tarkoiteta laatutarkastusta, jota käsi- tellään jäljempänä, vaan saapuneen tavaran ja sen määrän varmistamista, esimer- kiksi vertaamalla niitä lähetyksen mukana tulleeseen ostotilauksen lähetteen tie- toihin. Tavaran tarkastamisen tasot voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Toimitus- historia ja historiallinen suorituskyky jakavat toimittajat luotettaviin ja epäluotet- taviin. Luotettaviin toimittajiin sovelletaan usein 100% hyväksyntä -menetelmää, joka tarkoittaa, että kaikki toimittajan toimitukset otetaan vastaan lähetteen tie- tojen mukaan. Epäluotettavien toimittajien toimitukset tarkastetaan 100% var- mistus -menetelmällä, jossa luonnollisesti kaikki saapuva tavara tarkistetaan en- nen vastaanottoa. Näiden kahden ryhmän väliin jää laajan skaalan satunnais- otosmenetelmä, jossa haluttu osa saapuvasta tavarasta tarkistetaan. (Lambert ym. 1998.) Kun tavara on tarkistettu ja vastaanotettu, se tulee näkyviin ERP-järjestelmässä ja se voidaan allokoida tehtäväjonoon tai tuotantoon. ERP-järjestelmän vastaan- ottojen perusteella on mahdollista esimerkiksi monitoroida toimittajien suoritus- kykyä, joka voidaan laskea, kun tiedetään, onko toimitus tullut ajallaan vai myö- hässä (Lambert ym. 1998). ERP-järjestelmästä saatavan toimittajien suoritusky- kyhistorian raporttien perusteella yritys pystyy jakamaan toimittajia eri tason ris- kiryhmiin. Yhdistämällä nämä ryhmät yrityksen omiin kriittisiin tarpeisiin, esi- merkiksi tuotannossa, on mahdollista määrittää yritykselle korkean riskiprofiilin toimittajat, joiden toimintaa on seurattava tarkasti, jotta yrityksen tuotanto ei kes- keydy toimitusviivästysten vuoksi. Yksi suurimmista vastaanottoprosessin haasteista on toimitusten skedulointi. Usein ainoa tieto saapuvista toimituksista on toimittajan antama arvioitu toimi- tuspäivä tietylle tilaukselle, mutta toimitukset saattavat olla ajoissa tai myöhässä. 34 Teknologian kehityksen myötä kehittyneet informaatiokanavat avaavat kuiten- kin mahdollisuuksia, sillä esimerkiksi tavaran vastaanottajan varastonhallinta- järjestelmän (WMS) ja toimittajan ERP-järjestelmän välinen yhteys mahdollistaisi huomattavasti paremmin liikkuvan informaation kulun ja tätä kautta tehok- kaamman toimitusten skeduloinnin. (Gu ym. 2007.) 3.4.2 Laatutarkastus Laatutarkastus varmistaa, että saapuva tavara täyttää vaaditut laatukriteerit ja on spesifikaation mukainen. Laatutarkastus voidaan myös ohittaa, kuten ku- vassa 8 on esitetty. Joissain tapauksissa laatutarkastus on saatettu teettää toimit- tajalla tai kolmansilla osapuolilla. Myös laatutarkastusta koskee samat tarkasta- misen tasot kuin vastaanotettavan tavaran tarkistusta. Historiassa paljon laatu- virheitä toimittaneiden toimittajien toimituksia tarkastetaan useammin kuin sa- tunnaisvalinta niihin muuten osuisi. Laatutarkastus on hyvä erottaa vastaanot- toprosessista, jotta on helpompi ymmärtää varaston arvovirtaa ja virtausta. (Lambert ym. 1998.) 3.4.3 Varastointi Kuten aikaisemmin todettu, Lean-ajattelun mukaan varasto on yksi hävikin tyy- peistä. Teoreettisesti JIT:in mukainen nollavarasto on mahdollinen, mutta ylei- sesti teollisessa tuotannossa nollavaraston toteuttaminen ei ole realistista. Asiaa käsiteltiin one-piece-flow’n yhteydessä eikä tähän puututa enempää. Varastointi tapahtuu yleensä välittömästi, kun tavara on vastaanotettu, pois lu- kien laatutarkastettavat tavarat. Varastoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä 35 tavaran kuljetusta varastopaikkaansa (Lambert ym. 1998.) Yksi tärkeimmistä päätöksistä tehdään siitä, mihin mikäkin tavara on järkevää varastoida. Varaston layoutia ja tavaran sijoittelua varastossa käsitellään jäljempänä luvussa 3.6. 3.4.4 Keräily Keräily on toiminto, jossa tavara keräillään varastosta haluttuun paikkaan halut- tuna aikana. Keräily on yksi varaston merkittävimmistä toiminnoista, sillä jos ke- räily on myöhässä, esimerkiksi tuotanto seisoo. Lisäksi yleisesti noin puolet va- raston kustannuksista on henkilöstökustannuksia, jotka tulevat epäsuorasti ke- räilystä. (de Koster, Le-Duc & Roodbergen 2007.) Keräily on pitkälti manuaalinen toiminto, jossa tavara haetaan ja kuljetetaan tar- vepaikkaan. Keräilytapahtuma sisältää liikutun matkan, etsimisen, tavaran ke- räilyn sekä keräilyn valmistelun. Näiden vaiheiden viemä aika keräilytapahtu- man kokonaisajasta näkyy jaoteltuna alla olevassa Tompkinsin ym. (2003) esittä- mässä kuvassa 10 alla. Kuva 10. Keräilyn ajankäytön jakauma (mukaillen Tompkins, White, Bozer & Tanchoco 2003) 36 Manuaaliselle keräilylle on teknologian myötä kehitetty myös automatisoituja vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi pientavaran keräilyhissit. Automatisoidut keräi- lyjärjestelmät pystyvät varastoimaan enemmän tavaraa samalle pinta-alalle kuin manuaalisen keräilyn varasto, sillä on mahdollista pitää hyllyvälit kapeampana ja varastoida tavaraa korkeammalle. Myös työvoiman kustannus pienenee auto- matisoidun järjestelmän myötä, mutta järjestelmiin tehtävät alkuinvestoinnit ovat kokoluokaltaan todella suuria. Yleisesti automatisoidun keräilyjärjestelmän kannattavuudelle nyrkkisääntönä on pidetty ympäri vuorokauden tapahtuvaa toimintaa. (de Koster ym. 2007.) 3.4.5 Toimittaminen Tavaran toimittaminen on käytännössä vastakkainen toimenpide vastaanottami- selle. Kun toimitettavat nimikkeet on valmiiksi keräilty, niiden määrät varmiste- taan ja toimitus voidaan lähettää sisäiselle tai ulkoiselle asiakkaalle. Yrityksen sisäisesti toimitukset liikkuvat yleensä suoraan tarvepaikkaan, esimerkiksi ko- koonpanopisteeseen. Ulkoiselle asiakkaalle lähtevä toimitus saatetaan viedä läh- tötarkistusta ja lähetystä varten erilliseen lähettämöön. (Rushton ym. 2010.) 3.5 Varaston kustannukset Varastointi aiheuttaa yritykselle kustannuksia. Syntyvät kustannukset jaotellaan kahteen ryhmään, jotka ovat pääomakustannukset ja toimintakustannukset. Pää- omakustannuksilla tarkoitetaan varastoon, kuten raaka-aineisiin ja WIP:n sitou- tuvaa pääomaa ja toimintakustannuksilla varaston toimintojen aiheuttamia ku- luja (Sakki 1994). Tässä luvussa keskitytään varaston toimintakustannusten 37 jaotteluun. Toimintakustannukset muodostuvat kolmesta kustannuslajista, jotka ovat varastointikustannukset, täydennyskustannukset ja puutekustannukset. Näiden kustannustekijöiden käyttäytymisellä on selvä riippuvuussuhde toi- siinsa (Russell & Taylor 2009). Varastointikustannukset ovat kustannuksia, joita syntyy, kun tavaraa pidetään varastossa. Kustannusten taso vaihtelee varastotason ja yksittäisen nimikkeen varastointiajan mukaan. Pitkällä aikavälillä suurempi varasto luo suuremmat kustannukset ja kustannusten nousu on lähes lineaarinen suhteessa varastotason nousuun. Russell ja Taylor (2009) näkevät, että varastointikustannukset koostu- vat ainakin seuraavista tekijöistä: • Varastotilan ylläpito (esimerkiksi vuokra, sähkö, lämmitys, vartiointipalvelut, verot ja vakuutukset) • Materiaalinkäsittelyn apuvälineet ja työkalut • Varaston henkilöstö • Lakisääteiset toiminnot (esimerkiksi kirjanpito) • Varastotavaran viallisuus ja hävikki Täydennyskustannukset syntyvät tilauksista eli varaston täydentämisestä. Täy- dennyskustannusten taso riippuu siitä, kuinka usein täydennystilaus joudutaan tekemään. Mitä useammin ja pienemmissä erissä tilaus joudutaan tekemään, sitä korkeammat ovat varaston täydennyskustannukset. Täydennyskustannusten vähentäminen eli suuremmissa erissä tilaaminen vaikuttaa edellä mainittuihin varastointikustannuksiin negatiivisesti varastotason noustessa. Täydennyskus- tannukset koostuvat Russellin ja Taylorin (2009) mukaan monista eri toimin- noista, joita ovat: 38 • Ostotilaus • Lähetys ja kuljetus • Vastaanotto ja tarkastus • Käsittely • Kirjanpito ja tiliöinti Puutekustannus tulee tilanteessa, jossa varasto ei pysty tyydyttämään asiakkaan kysyntää (engl. stockout). Puutteet aiheuttavat usein ongelmia myös asiakkaille, jotka ovat tyytymättömiä yrityksen palvelutason laskuun. Tyytymättömyys voi johtaa tulevaisuudessa kauppojen menettämiseen, jolloin puutekustannuksiin voidaan laskea epäsuorasti myynnin kautta saatavan myyntivoiton menetys. Puutekustannukset ovat usein vaikeampia määritellä kuin muut kustannuslajit, jolloin ne ovat usein estimaatteja. Puutekustannusten nousu pienentää varastoin- tikustannuksia, koska asiakkaan haluamaa tavaraa ei varastosta löydy. Päinvas- taisessa tapauksessa puutekustannusten lasku tarkoittaa usein kasvaneita varas- totasoja, joka johtaa varastointikustannusten nousuun. (Russell & Taylor 2009.) Rushton ym. (2010) pyrkivät myös yleistämään varaston kustannusrakenteen, joka näkyy seuraavalla sivulla olevassa taulukossa 2. Taulukko osoittaa, että suu- rin osa kustannuksista tulee henkilöstöstä ja lähes yhtä suuri osa kustannuksista koostuu itse varastorakennukseen liittyvistä tekijöistä. Lisäksi myös varastossa tarvittavat apuvälineet ja tietotekniikka lisäävät varaston kustannuksia. 39 Taulukko 2. Varaston kustannusrakenne (mukaillen Rushton, Croucher & Baker 2010) Kategoria Osuus Henkilökunta 45-50 % Rakennus 25 % Rakennuksen palvelut 15 % Tarvikkeet 10-15% Tietotekniikka 5-10% Varaston kustannuksiin pyritään vaikuttamaan varastonhallinnalla. Varaston- hallinnan tavoitteena on varaston toiminnan ja kustannusten optimointi (Russell & Taylor 2009). Varastonhallintaa käsitellään tarkemmin luvussa 3.7. 3.6 Varaston suunnittelu ja layout Varastot voidaan jakaa kahteen luokkaan sen perusteella, mitä asiakasta ne pää- asiassa palvelevat. Jakelukeskus on varasto, jonne useamman toimittajan toimi- tukset kerätään, mistä johtuen varaston nimikemäärä saattaa olla hyvinkin suuri. Asiakkaiden tilaukset sisältävät usein useita tilausrivejä, joiden määrät ovat pie- niä. Varaston suuri nimikemäärä ja pienkeräilyrivit aiheuttavat moniportaisen ja kalliin keräilyprosessin, minkä takia jakelukeskusvarastoissa keskitytään yleensä keräilyn optimoimiseen. Toinen varastotyyppi on tuotantovarasto, jossa on raaka-aineita, keskeneräisiä tuotteita ja valmiita tuotteita. Raaka-aineet ja kesken- eräiset tuotteet lähtevät tuotantovarastosta tuotantoon ja valmiit tuotteet tulevat tuotannosta varastoon, josta ne lähtevät erilaisia reittejä pitkin asiakkaalle. Tuo- tantovarastoissa kuluja aiheuttaa varastossa pitkään seisova, kiertämätön tavara. Jos tavaraa jää kiertämättömänä varastoon, oston eräkoot ovat suurempia kuin tuotannon eräkoot tai tuotannon eräkoot suurempia kuin asiakkaiden haluamat eräkoot. (Ghiani, Laporte & Musmanno 2004; Van den Berg 2012.) 40 Nykyaikaiset ja monimutkaiset varastot ovat hankalia suunnitella mahdollisim- man tehokkaiksi. Yksi suurimmista suunnitteluun liittyvistä haasteista on nyky- päivän nopeasti muuttuvat markkinatilanteet. Varaston pitää olla joustava, jotta se toimisi mahdollisimman tehokkaasti jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Varaston suunnittelu vaatii kaikkien vaikuttavien tekijöiden huomioon otta- mista. Tällaisia tekijöitä on lukuisia, esimerkkinä mainiten varaston sijainti, koko, kiertoaika ja tilausfrekvenssit. (Richards 2014.) Varaston layout on pieni osa varaston suunnittelua, joka koskee varaston sisäistä asettelua. Layout-suunnittelun päämäärä on työhön kuluvan ajan vähentämi- nen. Layout-suunnittelu on kompromissien tekemistä eri tekijöiden, kuten väli- matkojen, tilan hyötykäytön, käsittelyn, helpon saatavuuden, turvallisuuden, ris- kien ja kustannusten optimien välillä. (Berg & Zijm 1999; Richards 2014.) Varaston tehokkuuden parantamiseen on alettu käyttää viime aikoina enemmän huomiota ja käytännössä tehokkuutta yritetään nostaa kehittämällä keräilypro- sessin tehokkuutta (Richards 2014). Keräilyprosessin kehittäminen on usein läh- tökohta varaston parantamiselle, koska se muodostaa suurimmat kustannukset varaston toiminnassa, kuten aiemmin luvussa 3.5 todettiin. Lyhyenä yhteenve- tona varaston ja layoutin suunnittelusta voidaan sanoa, että optimaalisesti suun- niteltu varasto maksimoi läpivirtauksen tehokkuuden pienimmillä mahdollisilla resursseilla pitäen samalla yllä riittävää joustavuutta tulevaa varten. Tyypillinen varasto, joka on kuvattu seuraavalla sivulla kuvassa 11, noudattelee karkeasti jakaumaa, jossa varastotavara vie suurimman osan varaston tilasta. Li- säksi saapuvan ja lähtevän tavaran alueet sekä pakkausalueen koko on merkit- tävä (Rushton ym. 2010). Optimaalisesti suunniteltu varasto ottaa 41 tilankäytössään huomioon kaikkien toimintojen tarpeet, jolloin virheetön läpivir- taus varastossa on mahdollinen. Kuva 11. Varaston tilankäyttö (mukaillen Rushton, Croucher & Baker 2010) 3.7 Varastonhallinta, tehokkuus ja kustannukset Varastonhallintaa määritettäessä varastointia koskevat päätökset pitää jakaa pit- kän aikavälin strategisiin päätöksiin ja lyhyen aikavälin taktisiin sekä toiminnal- lisiin päätöksiin (Grant, Lambert, Stock & Ellram 2006). Strategisella tasolla linja- taan ylätason päätöksiä, kuten varaston sijainti, koko ja käytettävä teknologia. Kaikki strategisella tasolla tehtävät päätökset tähtäävät siihen, että varastotoi- minta tukee yrityksen toimitusketjua ja tavoitteita (Baker & Canessa 2009). Kun pitkän aikavälin strategiset päätökset ovat lyöty lukkoon, keskitytään strategisia päätöksiä ja linjoja tukeviin lyhyemmän tähtäimen taktisiin ja toiminnallisiin päätöksiin. Varastonhallinta määritellään usein lyhyemmän aikavälin Saapuva/lähtevä tavara 16 % Muu 7 % Lisäarvotoiminnot 8 % Pakkaaminen 19 % Varastotavara 50 % Varaston tilankäyttö Saapuva/lähtevä tavara Muu Lisäarvotoiminnot Pakkaaminen Varastotavara 42 päätöksiksi, joita tehdään strategisten linjojen antamassa viitekehyksessä (Ghiani ym. 2004). Varasto on yleensä osa suurempaa toimitus- tai logistiikkaketjua, jolloin varas- tonhallinnalla ei pystytä vaikuttamaan ketjussa oleviin ulkoisiin tekijöihin. Toi- mitusketjua johtavat tahot kontrolloivat sitä, kuinka monta lähetystä varastosta pitää lähteä tai kuinka monta täydennystä varastoon saapuu. Varastonhallin- nalla koordinoidaan toimitusketjun ohjaamaa tavaravirtaa varaston sisällä sekä varaston sisäisten resurssien käyttöä, jotta toimitusketjusta tulevat vaatimukset varaston toiminnalle saadaan täytettyä. (Ghiani ym. 2004.) Varastonhallinta voidaan edelleen jakaa taktisen tason ja toiminnallisen tason päätöksiin. Taktisia päätöksiä siitä, kuinka materiaaleja ja resursseja käytetään tehokkaasti, tehdään viikoista kuukausiksi eteenpäin. Taktisen suunnittelun ta- solla tehdään suunnitelmia ja varmistetaan, että varasto kykenee vastaamaan ky- syntään. Tämä tarkoittaa resurssien mitoitusta suhteessa tilausmääriin (Slack, Chambers & Johnston 2010). Strackin ja Pochetin (2010) mukaan taktinen suun- nittelu sisältää varaston täydentämisen, työkuorman suunnittelun ja kuljetusten järjestämisen. Toiminnallisella tasolla mietitään usein päiväkohtaisia päätöksiä koskien tilan- käyttöä, työkalujen ja apuvälineiden käyttöä sekä henkilöstöresurssien kohden- tamista. Näin lyhyellä aikavälillä ei pystytä tekemään isoja muutoksia, mutta toi- minnallisen tason tavoitteena on optimoida päivittäiset toiminnot. Tämä tarkoit- taa tehottomuuksien poistamista tavara- ja informaatiovirrasta, jolloin kysyntään pystytään vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti ajallaan. (Alpan, Ladier, Larbi & Penz 2011; Rubrico, Higaski, Tamura & Ota 2008.) 43 Varastonhallinnan päätökset muodostuvat suunnittelusta, kontrollista ja päivit- täisen toiminnan optimoinnista, jotta asiakkaiden kysyntään pystytään vastaa- maan. Suunnittelulla tarkoitetaan eri ratkaisujen evaluointia ja niistä parhaiden implementointia ja kontrollilla päivittäisen toiminnan tulosten mittaamista. Päi- vittäisen toiminnan optimoinnilla ohjaillaan resurssien käytön suunnittelua sekä töiden skedulointia ja jaksottamista. (Van den Berg 1999.) 3.7.1 Varastonhallintajärjestelmä Tarkan ja oikea-aikaisen informaation saatavuus on nykypäivänä avain moni- mutkaisten varastointijärjestelmien hallitsemiseen. Viimeisten vuosien aikana varastonhallinnan tueksi on noussut tietojenkäsittelyjärjestelmiä ja -ohjelmistoja, joita kutsutaan varastonhallintajärjestelmiksi (WMS). WMS on ohjelmisto, joka auttaa työntekijöitä hallitsemaan varastoa. Ohjelmiston tuoman informaation avulla esimerkiksi keräily, pakkaus ja toimitus oikeaan osoitteeseen voidaan suo- rittaa nopeammin kuin aiemmin (Bartholdi III & Hackman 2014). WMS keskittyy koordinoimaan ja tukemaan kaikkia varaston sisäisiä prosesseja (Verwijmeren 2004). WMS:n päämäärä on saavuttaa varastonhallinnan tavoitteet eli tyydyttää asiak- kaan kysyntä riittävällä nopeudella optimaalisella apuvälineiden, henkilöstön ja tilankäytöllä. WMS hallitsee tilausten ja prosessien virtausta lisäämällä kontrollia ja ohjailemalla henkilökunnan toimintaa (Mentzer 2002). Järjestelmä tietää, mitä varastossa pitäisi tapahtua millekin prosessille. Tämän pohjalta se ohjailee sekä henkilöstön että automatisoitujen järjestelmien toimintoja. Lisäksi järjestelmä saa tietoa kaikesta varastoon liittyvästä, kuten tilauksista, lähetyksistä, 44 varastotavarasta, layoutista, henkilöstöstä, asiakkaista, toimittajista ja varaston toiminnoista, jonka avulla se pyrkii varmistamaan toimintojen laadun (Van den Berg 2012). Varastonhallintajärjestelmiä on kahdenlaisia. Toinen ryhmä on räätälöidyt järjes- telmät, jotka on kehitetty suoraan yrityksen toimintaan, yleensä yrityksen val- vonnan alla. Suurempi ryhmä on kuitenkin standardisoidut järjestelmät, joita ke- hittävät ohjelmistoyhtiöt. Näitä järjestelmiä on mahdollista konfiguroida järjes- telmän ostavan yrityksen tarpeisiin sopivaksi (Vand den Berg 2012). Standardi- soidut järjestelmät voivat olla joko monen toiminnon integroivia järjestelmiä, ku- ten esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) tai yhteen toimintoon keskit- tyviä järjestelmiä, kuten varastonhallintajärjestelmä (WMS) (Gartner 2013). Varaston tietojärjestelmät voidaan kuvata myös hierarkkisesti, kuten seuraavan sivun kuvassa 12. Alimmalla tasolla on ohjelmoitava logiikka (PLC), joka ohjaa automaattisia materiaalinkäsittelyjärjestelmiä, kuten kuljettimia tai lajittelulait- teita. PLC lukee saamansa signaalin, jonka se saa sensorilta, kuten viivakoodin- lukijalta, tai seuraavalta tasolta materiaalinkäsittelyjärjestelmältä (MHCS), ajaa sen logiikan läpi ja kirjoittaa lähtösignaalin laitteelle, jota se ohjaa. Toisella tasolla on MHCS, joka johtaa useamman PLC:n toimintaa, kommunikoi niiden kanssa ja järjestelee ne toimimaan yhteistyössä. Kolmannella tasolla WMS suunnittelee, kontrolloi ja optimoi varaston toimintaa ja toimii välikätenä MHCS:n ja johtota- son ERP-järjestelmän välillä. Korkeimmalla tasolla toiminnanohjausjärjestelmä on vastuussa sekä sisäisestä varastonhallinnasta että varaston ulkoisista toimin- noista, kuten osto- ja myyntitilauksista. Hierarkian kaikkien tasojen yhteistyö tähtää varaston optimaaliseen suorituskykyyn. (Van den Berg 2012.) 45 Kuva 12. Varaston tietojärjestelmien hierarkia (mukaillen Van den Berg 2012) 3.7.2 Varastonhallinnan ajurit Yrityksen toimintaympäristön vaikutukset suorituskykyyn ovat merkittävät, mutta ympäristöä hallitsee epävarmuuden käsite. Thompson (1967) totesi, että toimintaympäristössä vallitsee jatkuva epävarmuus. Organisaatioteorian tutkijat Duncan (1972) ja Hatch (1997) jakavat epävarmuuden kahteen osaan, monimut- kaisuuteen ja dynaamisuuteen. 46 Monimutkaisuudella tarkoitetaan ympäristön elementtien lukumäärää ja vaihte- levuutta. Varastojärjestelmää voidaan kuvailla varastonimikkeiden (SKU) varas- tointi- ja keräilyprosessina. Jos SKU:n, tilausrivien ja prosessien määrä nousee, myös monimutkaisuuden taso kasvaa. SKU:n määrän noustessa varastotilan tarve kasvaa ja enemmän nimikkeitä täytyy ylläpitää varastonhallintajärjestel- mässä (Hatch 1997). Tilausrivien määrän kasvu tarkoittaa lisääntynyttä keräilyä ja kuten aiemmin on osoitettu, keräily on varaston suurin kustannus, kuten myös Drury (1988) toteaa. Näihin tekijöihin perustuen toimintaympäristön monimut- kaisuus voidaan määritellä seuraavin ehdoin: • eri varastonimikkeiden (SKU) lukumäärä varastossa • eri prosessien lukumäärä ja vaihtelu varastossa • käsiteltyjen tilausrivien määrä varastossa Toimintaympäristön dynaamisuudella voidaan käsittää tarkoitettavan muutosta ja mahdollisia innovaatioita, mutta myös kilpailijoiden ja asiakkaiden odottama- tonta toimintaa (Lawrence & Lorsch 1967). Toiminnallisella tasolla varastonhal- linnan merkittävin vuorovaikutussuhde on asiakkaat, jolloin toimintaympäris- tön dynaamisuutta voidaan käsitellä asiakasmarkkinoilla. Asiakasmarkkinoiden dynaamisuudella on seuraavat ehdot: • markkinat ovat ennustamattomat • asiakkaan preferenssit markkinoilla muuttuvat Hatchin (1997) mukaan toimintaympäristön monimutkaisuus ja dynaamisuus ovat suurimmat ajurit varastonhallinnalle. Näiden ajurien pitäisi vaikuttaa suu- resti siihen, kuinka varastonhallinta on järjestetty ja kuinka sitä ohjaillaan. Kun 47 varastonhallinta on organisoitu ja toteutettu määritettyjen ajurien perusteella, varaston suorituskykyä ja tehokkuutta voidaan mitata. 3.7.3 Tehokkuus Varaston suorituskykyä ja tehokkuutta pitää seurata ja mitata samalla tavalla kuin muitakin organisaation osa-alueita. Mittaaminen on työkalu, jolla voidaan seurata historiallista suorituskykyä ja prosessien kehitystä. Suorituskyvyn mit- taamisella voidaan implementoida strategisia ylätason päätöksiä asettamalla suorituskyvyn mittareita, KPI:ta (Key Performance Indicators). Asettamalla mitat- taville faktoreille tavoitteet ja pyrkimällä niitä kohti myös suorituskyky paranee pitkällä aikavälillä. (Andersen & Fagerhaug 2001.) Mangan, Lalwani ja Gardner (2004) pitävät varaston ensimmäistä toimintoa, vas- taanottoa, yhtenä tärkeimmistä KPI:sta. Esimerkiksi vastaanottoaikaa voidaan mitata ja siitä saadaan arvokasta informaatiota vastaanoton tehokkuudesta. Vas- taanottoaika on aika, joka kuluu tavaran saapumisesta varastoon siihen, kun ta- vara on vastaanotettu WMS:ssä ja se on valmiina vietäväksi varastopaikkaansa. Krauth, Moonen ja Popova (2005) listasivat tärkeitä mitattavia tekijöitä, KPI:ta, joilla mitata suorituskykyä. Krauthin ym. (2005) listaus suorituskykyä mittaa- vista tekijöistä esitettynä mukailtuna taulukossa 3 seuraavalla sivulla. Kuvassa ylöspäin ja alaspäin olevilla nuolilla kuvataan toiminnon käyttäytymistä eli nou- sua tai laskua. 48 Taulukko 3. Krauthin, Moonenin & Popovan (2005) ehdottamia KPI:ta varaston tehokkuuden mittaamiseen Vaikuttavuus (engl. effectiveness) Tehokkuus (engl. efficiency) Kapasiteetin käyttö ↑ Kokonaiskuljetuskustannukset ↓ Toimitusten lukumäärä ↑ Kuljetusten yksikkökustannus ↓ Toimitusvarmuus ↑ Varaston tiheys ↑ Varastovolyymi ↑ Yleisesti tehokkuutta mitataan kapasiteetin käyttöasteella ja kapasiteetin tehok- kuudella, jotka Mangan, Lalwani ja Butcher (2008) totesivat seuraavasti: 𝐾𝑎𝑝𝑎𝑠𝑖𝑡𝑒𝑒𝑡𝑖𝑛 𝑘ä𝑦𝑡𝑡ö𝑎𝑠𝑡𝑒 = 𝑡𝑜𝑑𝑒𝑙𝑙𝑖𝑛𝑒𝑛 𝑡𝑢𝑜𝑡𝑎𝑛𝑡𝑜 𝑠𝑢𝑢𝑛𝑛𝑖𝑡𝑒𝑙𝑡𝑢 𝑘𝑎𝑝𝑎𝑠𝑖𝑡𝑒𝑒𝑡𝑡𝑖 𝐾𝑎𝑝𝑎𝑠𝑖𝑡𝑒𝑒𝑡𝑖𝑛 𝑡𝑒ℎ𝑜𝑘𝑘𝑢𝑢𝑠 = 𝑡𝑜𝑑𝑒𝑙𝑙𝑖𝑛𝑒𝑛 𝑡𝑢𝑜𝑡𝑎𝑛𝑡𝑜 𝑡𝑒ℎ𝑜𝑘𝑎𝑠 𝑘𝑎𝑝𝑎𝑠𝑖𝑡𝑒𝑒𝑡𝑡𝑖 Kapasiteetin käyttöaste perustuu prosessin suunniteltuun kapasiteettiin. Käy- tännössä täyden suunnitellun kapasiteetin saavuttaminen on mahdotonta, koska prosessissa sattuu virheitä ja erilaisia viiveitä, kuten esimerkiksi laatuvirheet, huoltotyöt tai vuoronvaihdot. Kapasiteetin tehokkuus ottaa nämä väistämättö- mät tekijät huomioon, jolloin suunnitellusta kapasiteetista vähennetään väistä- mättömät tekijät ja saadaan tehokas kapasiteetti. (Mangan ym. 2008.) 3.7.4 Varaston täydennysjärjestelmät Valtaosalla yrityksistä on olemassa varaston täydennysjärjestelmä, jolla mahdol- listetaan tavaran oleminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Täydennysjärjes- telmä myös optimoi yritykselle koituvia kustannuksia materiaalinkäsittelystä, ti- laamisesta ja kuljetuksista. Järjestelmän tarkoituksena on siis uusien tavaroiden 49 tilaaminen varastoon oikeaan aikaan oikeassa eräkoossa, jolloin varaston muut- tuvat kustannukset pienenevät. (Axsäter 1996.) Täydennysjärjestelmät jakautuvat kahteen luokkaan, jatkuviin ja jaksollisiin jär- jestelmiin. Jatkuvassa järjestelmässä tilauksen eräkoko on aina sama ja tilauspiste on ennalta määritellyssä varaston hälytysrajassa. Jaksollisessa järjestelmässä ti- laukset tehdään ennalta määrättynä ajankohtana, jolloin eräkoko vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon tavaraa on tilaushetkellä varastossa. Näin ollen jaksolli- sen järjestelmän periaate vaatii suurempaa puskuria eli varmuusvarastoa kuin jatkuva täydennysjärjestelmä. (Axsäter 1996.) Tavallisimmat täydennysjärjestel- mät ovat jatkuva (R,Q)-järjestelmä ja jaksollinen (s,S)-järjestelmä, joille pätee seu- raava määritelmä varaston tasosta: Varaston taso = fyysinen varasto + aktiiviset tilaukset – kaikki muut tilaukset (R,Q)-järjestelmä on jatkuvan täydennyksen järjestelmä, jossa tavaraa tilataan tietty eräkoko Q, kun varaston taso R laskee hälytysrajalle. (s,S)-järjestelmä on jaksottaisen täydennyksen järjestelmä. Tässä järjestelmässä eräkoko vaihtelee ti- lausajankohdan varastotason mukaan. Seuraavalla sivulla on esitetty kuvat 13 ja 14 varaston jatkuvasta ja jaksottaisesta täydennysjärjestelmästä ja niiden toimin- taperiaatteista. 50 Kuva 13. Jatkuva (R,Q) -täydennysjärjestelmä (mukaillen Axsäter 1996) Kuva 14. Jaksollinen (s,S) -täydennysjärjestelmä (mukaillen Axsäter 1996) 3.7.5 Taloudellinen eräkoko EOQ Taloudellinen eräkoko EOQ (Economic Order Quantity), jota kutsutaan myös Wil- sonin kaavaksi, on yleisin tapa määrittää kustannuksiltaan optimaalisen ti- lauserän koko. Kaava perustuu kahteen parametriin, jotka ovat täydennystilauk- sen kiinteät kustannukset (A) ja vuotuiset varastointikustannukset (r). 51 Parametrien lisäksi Wilsonin kaavassa on annettu arvot täydennyserän koolle (Q), nimikkeen yksikkökustannukselle (v), kysynnälle (D) ja täydennyksen yk- sikkökustannuksille (TRC/Q). (Silver, Pyke & Peterson 1998.) Axsäterin (1996) mukaan Wilsonin kaava pohjautuu seuraaviin olettamiin: • Kysynnä määrä on vakio ja se on jatkuvaa • Täydennystilauksen kiinteät kustannukset ja vuotuiset varastointikustannukset ovat vakiot • Koko tilaus toimitetaan yhdellä toimituksella • Puutteet ei ole mahdollisia Yllä mainittujen Wilsonin kaavan ehtojen mukainen varastotason vaihtelu on esi- tetty alla olevassa kuvassa 15 mukaillen Silveriä ym. (1998). Kuva 15. Varastotason vaihtelu yli ajan EOQ:n ehtojen mukaisesti (mukaillen Silver, Pyke & Peterson 1998) Sivulla 52 on esitettynä Silverin ym. (1998) mukainen määritelmä eräkoon optimoinnille. Kokonaiskustannus TRC (total relevant cost) koostuu kahdesta eri kustannuksesta, jotka ovat täydennyserän yksikkökustannus (Cr) ja varastoinnin yksikkökustannus yli ajan (Cc). Nämä kustannukset voidaan esittää seuraavasti: 52 𝐶𝑟 = 𝐴𝐷 𝑄 + 𝐷𝑣 ja 𝐶𝑐 = 𝑄𝑣𝑟 2 Missä Q / 2 on keskimääräinen varastotaso. Yhdistämällä kustannusten Cr ja Cc kaavat saadaan täydennyksen yksikkökustannukset: 𝑇𝑅𝐶(𝑄) = 𝐴𝐷 𝑄 + 𝑄𝑣𝑟 2 Tätä saatua täydennyksen yksikkökustannusta ja sen osakustannuksia sekä nii- den käyttäytymistä havainnollistetaan alapuolella kuvassa 16. Kuva 16. Kustannusten käyttäytyminen (mukaillen Silver, Pyke & Peterson 1998) Kuten kuvasta 16 nähdään, täydennyserän yksikkökustannus (Cr) laskee ja varastoinnin yksikkökustannus yli ajan nousee (Cc) eräkoon noustessa. Tämä tar- koittaa sitä, että optimaalinen eräkoko täydennyserälle voidaan määrittää 53 derivoimalla funktio ja asettamalla se yhtä suureksi kuin nolla, jolloin kyse on optimoinnista. Funktio saa näin ollen muodon: 𝑑𝑇𝑅𝐶 𝑑𝑄 = 0 joka saadaan aiemmin esitetyllä TRC(Q)-funktion avulla muotoon: 𝑣𝑟 2 − 𝐴𝐷 𝑄2 = 0 josta saadaan sieventämällä taloudellinen eräkoko eli Wilsonin kaava: 𝐸𝑂𝑄 = √ 2𝐴𝐷 𝑣𝑟 Riski taloudellisen eräkoon käytössä on tilauskustannusten ja läpimenoaikojen olettaminen pysyvästi vakiona. Esimerkiksi Lean-ajattelun pääperiaatteisiin kuuluu läpimenoajan lyhentäminen eri metodein, jolloin läpimenon aikamuut- tuja ei ole vakio. Optimaalista eräkokoa voidaan kuitenkin päivittää jatkuvasti uusien ”vakioiden” mukaiseksi. (Terwiesch & Cachon 2012.) Optimaalista eräkokoa on myös mahdollista verrata tuotannon jaksoaikaan, ku- ten Pound, Bell ja Spearman (2014) kirjassaan esittävät. Optimaalisen eräkoon laskemiseen vaikuttavia tekijöitä on neljä, joista ensimmäinen on käyttöaste. Käyttöasteen ollessa suuri, myös eräkoon tulee olla suurempi, jolloin aikaa ei hu- kata asetusaikaan. Vastaavasti käyttöasteen ollessa pieni eräkokoa tulee pienen- tää, jotta varastonarvo ja -kierto ei heikkene. Toinen tekijä on varastotaso, jota tilauserien koko heiluttaa. Suurempi eräkoko kasvattaa varastotasoa, pienempi 54 eräkoko kasvattaa asetusaikojen tai ostotilausten määrää. Kolmas tekijä on kus- tannus, joka vaihtelee eräkoon mukaan. Suuremman erän yksikköhinta on pie- nempi kuin pienen erän, sillä toimittajan asetusaika on pienissä erissä suurempi. Viimeisenä vaikuttavana tekijänä on palvelutaso, jossa suuret tilauserät ja niiden frekvenssi kasvattavat asiakastilausten viivästymistä, mikäli tavaraa ei tilaushet- kellä ole varastossa. (Pound ym. 2014.) Ohessa on esitetty kuva 17 jaksoajan ja eräkoon välisestä riippuvuussuhteesta alla sekä kuva 18 sivulla 55 asetusajan kustannuksen vaikutuksesta prosessin kokonaiskustannukseen. Kuva 17. Eräkoon ja jaksoajan käyttäytyminen (mukaillen Hopp & Spearman 2011) 55 Kuva 18. Asetusajan kustannuksen vaikutus prosessin kokonaiskustannukseen (mukaillen Hopp & Spearman 2011) Kuten aiemmin tässä luvussa esitettiin, optimaalisen eräkoon laskeminen on mo- nimutkaista. Edellisellä sivulla esitetty kuva 17 kuitenkin osoittaa selkeästi, kuinka eräkoko käyttäytyy: 1. Eräkoolle on olemassa optimipiste, joka korreloi lyhyimmän jaksoajan pisteen kanssa 2. Kuvan käyrällä optimipisteestä oikealle käyrä kasvaa maltillisesti, koska eräkoko ja jaksoaika suurenee 3. Kuvan käyrällä optimipisteestä vasemmalle käyrä räjähtää ylöspäin, koska tuotannon virtaus katkeaa 3.7.6 Varmuusvarasto Kun tilattava eräkoko tiedetään, pitää päättää tilauspiste, jossa ostotilaus lähtee toimittajalle. Luvussa 3.7.4 on esitelty (R,Q)-järjestelmä, jossa on tilauspiste (R) ja tilattava määrä (Q), mutta varmuusvaraston luomiseksi tilauspisteelle R 56 tarvitaan tarkasti määritelty hälytysraja, jolloin ostotilaus tehdään. Tavoitteena on löytää hälytysrajalle sellainen taso, joka pystyy vastaamaan kysyntään ostoti- lauksen läpimenoajan (L) aikana. Varmuusvaraston koko riippuu haluttavasta palvelutasosta. (Axsäter 1996.) Tilauspiste, jonka alle jää vielä keskimääräinen kysyntä läpimenoaikana (L) ja varmuusvarasto (SS), voidaan määrittää seuraavasti, kuten alla oleva kaava ja kuva 19 osoittaa: 𝑅 = 𝑥̅𝐿 + 𝑆𝑆 Kuva 19. (R,Q) -järjestelmän vaikutus varmuusvaraston ja tilauspisteen linkittämiseen (mukaillen Axsäter 1996) 3.8 Logistiikan ulkoistaminen Cooper (1993) totesi kasvavien kansainvälisten markkinoiden vaikuttaneen lo- gistiikkatoimintojen kysynnän kasvuun. Kasvaneiden markkinoiden logistiikan kysyntä on lisäksi tehnyt toimitusketjuista entistä monimutkaisempia (Bradley 57 1994) ja tämä on luonut logistiikkatoimintojen ulkoistamisesta kasvavan trendin teollisuudessa (Kersten & Blecker 2006). Langley havaitsi vuonna 2016, että glo- baalisti yli kolmasosa yritysten logistisista kustannuksista koostuu ulkoistetusta logistiikasta. Ulkoistetun logistiikan kustannukset jakautuvat pääosin kuljetus- järjestelyiden kustannuksiin ja varastoinnin kustannuksiin (Langley 2016). Lo- gistiikan ulkoistaminen on vaihtoehto, kun yritys tietää, mitä se haluaa logistii- kaltaan, ja mitä se voi saavuttaa talon sisäisillä ydintoiminnoillaan (Buxbaum 1995). Ulkoistaminen lisää erikoistumista, mikä johtaa jäljelle jääneiden ydintoiminto- jen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja kilpailuetuun (Quinn & Hilmer 1994; Ka- kabadse & Kakabadse 2005). Myös logistiikka tehostuu, kun sitä suorittaa siihen erikoistunut toimija (Aas & Wallace 2008). Määritellessä logistiikan ulkoistami- sen käsitettä, on hyvä ymmärtää logistiikan järjestämisen eri vaihtoehdot. Raz- zaque ja Sheng (1998) tarjoavat yrityksille kolme vaihtoehtoa logistiikan järjestä- miselle: 1. Yritys tuottaa ja hoitaa logistiikkatoiminnon itse 2. Yritys perustaa tytäryhtiön tai ostaa logistiikkaan erikoistuneen yrityksen hoitamaan logistiikan 3. Yritys tekee päätöksen logistiikan ulkoistamisesta ja ostaa logistiikkapalvelun ulkopuoliselta yritykseltä Lambert, Emmelhainz ja Gardner (1999) määrittelivät logistiikan ulkoistamisen kolmansien osapuolten käyttämiseksi yrityksen logistiikkatoimintojen suoritta- miseksi. Yleinen käsitys siitä, että toiminnon ulkoistamisella ja kolmansien osa- puolten käytöllä on mahdollista vähentää logistisia kustannuksia ja parantaa prosessin laatua, on näkynyt viimeisten vuosien aikana yritysten 58 päätöksenteossa (Lambert, Emmelhainz & Gardner 1996; Kersten 2006). Logistii- kan näkeminen tukitoimintona yrityksen ydinkyvykkyydelle on johtanut siihen, että logistiikka nähdään toimintona, joka on mahdollista ulkoistaa. Wallenburg (2004) kuitenkin muistuttaa, että ennen ulkoistamispäätöksen tekemistä yrityk- sen on tiedettävä, mikä osa logistiikasta ulkoistetaan ja kuka tuottaa palvelun. 3.8.1 Logistiikan ulkoistamisen kehitys Bhatnagar, Sohal ja Millen (1999) jaottelivat logistiikan ulkoistamisen tasot toimi- joiden määrän mukaan. Yhden osapuolen logistiikka -käsitettä (1PL / first party logistics) käytetään, kun yritys hoitaa logistiikkansa itse. 1PL-yritys omistaa kaikki logistiikkansa resurssit ja hallitsee jokaista ketjun logistiikkatoimintoa. Yritysten sekä markkinoiden kasvaessa ja toimitusketjujen monimutkaistuessa jokaisen logistiikkatoiminnon hallitseminen on vaikeaa. Kahden osapuolen lo- gistiikka -käsitteellä (2PL / second party logistics) tarkoitetaan yhden toiminnon, esimerkiksi kuljetuksen, jakamista toisen osapuolen hoidettavaksi. (Bhatnagar ym. 1999.) Kolmannet osapuolet (3PL / third party logistics) valloittivat logistiikan, kun yri- tykset alkoivat ulkoistaa logistiikastaan muitakin osia kuin yksittäisiä toimintoja. Kolmannet osapuolet tarjoavat yrityksille mahdollisuuden parantaa varaston palvelutasoa ja suorituskykyä. Ulkoistetun logistiikan edut perustuvat usein ul- kopuolisen toimijan kyvykkyyteen tarjota logistiikkaa kustannustehokkaam- pana mittakaavaedun vuoksi kuin mihin yritys itse pystyisi. (Bhatnagar ym. 1999.) 59 Myöhemmin logistiikan ulkoistamisen evoluutio on viime vuosina tuonut pro- sessiin neljännet osapuolet (4PL / fourth party logistics), jotka syntyivät puhtaasti kolmansien osapuolten pohjalta (Bajec 2009). Neljännet osapuolet ovat palvelun- tarjoajia laajalla kentällä, jossa logistiikkatoiminnon ulkoistamisen lisäksi ulkoi- sella toimijalla on rooli hallita ja integroida toimitusketjua ja sen osia, kuten re- sursseja, kyvykkyyksiä ja käytössä olevaa teknologiaa. 4PL-roolin tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa joustava ja erittäin tehokas toimitusketju, joka on osana toimitusketjun strategista hallintaa (Chu, Leung, Hui & Cheung 2004). Viidennet osapuolet (5PL / fifth party logistics) ilmestyivät logistiikkaan sen jäl- keen, kun neljänsien osapuolten toiminta osoittautui menestykseksi. Viidensien osapuolten roolina on pidetty globaaliin mittakaavaan laajennettua neljänsien osapuolten työtä. 5PL-käsitteen päämääränä on pidetty logistista kokonaisratkai- sua, jossa yksittäiset optimoidut toimitusketjut yhdistyvät yhdeksi strategisen hallinnan verkostoksi. Tämän evoluution kärjen perustana ja menestystekijänä on informaatioteknologian ja tietojärjestelmien integraatio. (Buabeng 2016.) Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa 20 on kuvattuna logistiikan eri tasot 1PL:stä ylimmälle tasolle 5PL:n asti. Seuraavassa luvussa keskitytään 3PL ja 4PL tasoille, missä logistiikan ulkoistamisen tärkeimmät kehitysviivat ovat nähtävissä. 60 Kuva 20. Logistiikan ulkoistamisen kehittyminen (mukaillen Jonsson & Gunnarsson 2005) 3.8.2 Palveluntarjoajat Yrityksiä, jotka hoitavat toisten yritysten logistisia toimintoja kutsutaan logisti- siksi palveluntarjoajiksi (LSP, engl. logistic service provider). Logistisen palvelun tarjoaja voidaan määritellä kansainvälisen kaupan spesialistiksi, jonka erikois- osaamisiin kuuluu muun muassa kuljetus, varastointi, pakkaus, laskutus ja ti- lauksen seuranta (de Koster & Delfmann 2007). Cahillin (2007) mukaan LSP:n merkittävimmät ryhmät ovat edellisessä luvussa esitetyt 3PL- ja 4PL-toimijat. Liebin (2004) mukaan ulkoistaminen, 3PL-toimijat ja sopimuslogistiikka tarkoit- tavat samaa. Kaikessa on takana ulkoinen yritys, joka hoitaa sopimuskumppanin logistiikkaa. Sopimuksesta riippuen kyseessä voi olla sovittuja toimintoja ja osia logistiikasta tai jopa koko logistinen prosessi (Sahay & Mohan 2006). 61 Tärkeimpänä syynä ulkoistamiselle pidetään kilpailukyvyn nostamista keskittä- mällä resursseja ydinprosesseihin, jolloin resurssien uudelleen allokoinnissa ul- koistettavat funktiot, tukiprosessit, kuten logistiikka, hoitaa niihin erikoistunut toimija (Bhatnagar ym. 1999). 3PL-toimija on ulkoinen yritys, joka hoitaa logis- tiikkaa ja hallinnoi monia logistisia palveluita sopimuskumppaninsa lukuun. 3PL-toimija tarjoaa yritykselle integroituja ja räätälöityjä ratkaisuja sekä toimii yhteistyössä yrityksen kanssa (Ojala & Jämsä 2006). 3PL-toimija tarjoaa monia palveluita, kuten jaettua ja yksityistä varastointia sekä jakelua, logistiikkaa ulkoistavalle yritykselle (Adebambo, Omolola & Victor 2016). Palveluiden tarjonta on laaja ja jotkut 3PL-toimijat, varsinkin pienemmät yritykset, erikoistuvat mieluummin ainoastaan tiettyihin toimintoihin ennem- min kuin kaikkien palveluiden tarjontaan. Alla on taulukoituna 3PL-toimijoiden tarjoamia tyypillisiä palveluita taulukossa 4. Taulukko 4. 3PL-toimijoiden tarjoamia logistisia palveluita (mukaillen Rushton & Walker 2007) Päätoiminto Alatoiminto Palvelun idea Varastointi Jakeluvaraston toiminta Vastaanotto, puskuri, keräily, pakkaus, lähetys Lisävarastotila Lisävarastopaikat tilan puutteen vuoksi Läpivirtaus (cross-dock.) Valmistuneiden tuotteiden välitön toimitus Lajittelu Valmiiksi keräiltyjen keräilyjen lajittelu Varasto Varastonhallinta Varaston kierto, täydennys Valvonta ja vastuu Valmiiden tuotteiden valvonta Kuljetus Ensisijainen kuljetus Minimaalisen kustannuksen kuljetus Toissijainen kuljetus Toimitus suoraan asiakkaalle Adebambon ym. (2016) mukaan 3PL-toimijat auttavat yrityksiä nykypäivän vaihtuvassa ympäristössä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin tarjoamalla kusto- moituja logistisia ratkaisuja. Asiakkaiden kysynnän vaatimukset tuotteen laa- dusta, hyvästä palvelusta, oikea-aikaisesta toimituksesta ja ylipäätään 62 paremmasta vastineesta rahalle on luonut kolmansille osapuolille muun muassa seuraavassa listattavia tavoitteita: • Kustannussäästöt ulkoistettujen toimintojen tehostuessa • Tuotteen kysynnän heilahtelun hallinta • Vähentyneet varastokustannukset • Parantunut toimitusvarmuus ja vasteaika • Pienentyneet henkilöstökustannukset • Mahdollisuus keskittyä arvoa tuottaviin ydinprosesseihin Logistiikkayhtiö Accenture lanseerasi vuonna 1996 käsitteen 4PL-toimija ja mää- ritteli termin integraattoriksi, joka hallinnoi ja suunnittelee asiakasyrityksensä toimitusketjua (Bajec 2009). Ulkoistamisen trendin nousu ja nopea kehitys on joh- tanut myös 4PL-toimijoiden nousuun. Bauknight ja Miller (2009) totesivat, että kolmannet osapuolet nähdään nykyään ulkoistettujen operatiivisten prosessien toteuttajina, jolloin prosessitehokkuus nousee, ja neljännet osapuolet koko toimi- tusketjun hallinnoijina, millä tavoitellaan toimitusketjun maksimaalista suoritus- kykyä. Myös Hübner ja Elmhorst (2007) ilmaisivat näkemyksensä, jossa neljännet osapuolet osallistuvat toimitusketjun koordinointiin operatiivisen logistiikan si- jaan, jota perinteisesti kolmannet osapuolet hoitavat. Kuten Bajec (2009) totesi, neljännet osapuolet suunnittelevat asiakasyrityksensä toimitusketjun hallintastrategian ja ovat vuorovaikutuksessa asiakasrajapintaan. Asiakkaiden koordinoinnin lisäksi neljännet osapuolet tekevät sopimuksia kol- mansien osapuolten kanssa operatiivisen logistiikan prosesseista (Hübner & Elmhorst 2007). Seuraavalla sivulla kuvassa 21 Bajec (2009) esittää Hübnerin ja Elmhorstin näkemystä noudattelevan kuvan siitä, millaiseksi neljänsien osapuol- ten rooli toimitusketjun integraattorina on syntynyt. 63 Kuva 21. Neljänsien osapuolten rooli toimitusketjun integraattorina (mukaillen Bajec 2009) Yritykset kohtelevat neljänsiä osapuolia strategisena kumppanina. Strategisen kumppanin rooli toimitusketjun hallitsijana antaa yritykselle mahdollisuuden keskittyä omaan ydinkyvykkyyteensä ja sen tehostamiseen (Mukhopadhyay & Setaputra 2006). Neljäs osapuoli strategisena kumppanina tuo yritykselle muun muassa apuja rahtisopimusten neuvotteluun ja hallintaan, IT-ratkaisuihin sekä riskien ja kassavirran hallintaan (Bajec 2009). Neljännet osapuolet tuovat yhteen asiakkaan tarpeet ja käytettävissä olevat re- surssit hyödyntäen kolmansien osapuolten ja muiden sidosryhmien tehokkuuk- sia (Coyle, Bardi & Langley Jr. 2003). Neljänsien osapuolten sitoutuminen asia- kasyritystensä toimitusketjuun ja sen tehokkuuteen sekä koko yritysstrategiaan 64 luo monia hyötyjä, joita ovat esimerkiksi asiakkaalle tuotettu lisäarvo ja asiakas- suhteiden vahvistuminen (Hübner & Elmhorst 2007). Lisäksi Win (2008) listasi etuja, joita toimitusketjun hallinnan ulkoistamisella neljännelle osapuolelle voi- daan saavuttaa. Nämä edut ovat esitettynä alla: • Kyky hallita useampien kolmansien osapuolten sopimuksia, toimintoja ja kustannuksia • Kokemus ja tietotaito toimitusketjun integraatiosta ja sen toteutuksesta • Kokonaiskustannusten hallinta ja väheneminen integraation myötä • Kyvykkyys koordinoida ja edistää eri toimijoiden yhteyksiä arvoketjussa • Kokemus kansainvälisten toimitusketjujen hallinnasta 3.8.3 Ulkoistamisen vaikutukset Ulkoistamispäätös pohjautuu päätöstä seuraaviin ennustettaviin hyötyihin ja ris- keihin. Useimmiten ulkoistamisen merkittävimpänä hyötynä on pidetty yrityk- sen logististen kustannusten vähenemistä (Browne & Allen 2001). Sekä Bradley (1994) ja Wallenburg (2004) toteavat, että iso tekijä kustannusten vähenemisen takana on logistiikan tehokkuuden kasvu, kun toiminto ulkoistetaan siihen eri- koistuneelle palveluntarjoajalle. Lisäksi logistiikkaan erikoistunut palveluntar- joaja pystyy volyymillaan yleensä tarjoamaan yritykselle mittakaavaedun logis- tiikan toimintojen kustannuksissa (Quèlin & Duhamel 2003). Logistiikan ulkoistaminen myös vähentää yrityksen investointipaineita. Richard- son (1990) havaitsi, että ulkoistamalla logistisia toimintoja voidaan logistiikkaan kohdistuvia investointeja vähentää, mikä näkyy positiivisesti yrityksen tulok- sessa. Investointeihin luetaan sekä fasiliteetteja, työvoimaa ja teknologiaa koske- vat lisäpanostukset ja huoltotyöt (Richardson 1990; Sheffi 1990). Esimerkiksi 65 Lynch (2000) toteaa työvoiman olevan nykyään niin järjestäytynyttä, että ammat- tiliittojen työehtosopimusten mukaisten vaatimusten täyttäminen on kallista, jol- loin ulkoistamisella voidaan siirtää työvoimakustannuksia ja vastuuta oman or- ganisaation ulkopuolelle. Kustannusten vähenemisen lisäksi logistiikan ulkoistamisella voidaan saavuttaa vieläkin merkittävämpi etu, parempi suorituskyky. Brownen ja Allenin (2001) mukaan ulkoistamispäätöksellä luodaan tehokkuutta, kun saadaan käyttöön lo- gistiikan palveluntarjoajan erikoistuminen, teknologia ja infrastruktuuri. Ulkois- tamista tutkineet LaLonde ja Maltz (1992) nostivat esiin paremman palvelutason ja kasvaneen joustavuuden, mikäli logistiikka toteutetaan yhdessä siihen erikois- tuneen toimijan kanssa. Lisäksi tehostunut ulkoistettu logistiikka lyhentää siirto- aikoja ja -vaurioita sekä parantaa toimitusvarmuutta (Richardson 1990). Tukiprosessin, kuten logistiikan, ulkoistaminen vapauttaa yrityksen resursseja ydinprosessin tekemiseen (Sislian & Satir 2000). Keskeisimpien ydinprosessien resurssien lisääminen luo yritykselle kilpailuetua. Lisäksi tukiprosessien ulkois- taminen myös nostaa laatustandardia, kun ulkoistettava toiminto kilpailutetaan eri palveluntarjoajien välillä (Assaf, Hassamain, Al-Hammad & Al-Nehmi 2011). Logistiikan ulkoistamispäätöksellä voidaan siis saavuttaa prosessin parantunut laatu ja redusoitunut kustannus (Quinn 1999). Logistiikan ulkoistamisella ulkopuolisen toimijan haltuun on myös riskinsä (Wentworth 2003). Lonsdale (1999) myöntää riskit, mutta on sitä mieltä, että ul- koistamisen ongelmat johtuvat yleensä yritysjohdon epäonnistuneesta päätök- senteosta. Ulkoistamisen epäonnistumista tutkinut Barthèlemy (2003) toteaa, että vaikka ulkoistuspäätöksellä saavutetaan kustannushyötyjä, yleensä asetettuihin 66 tavoitteisiin ei päästä. Tutkimuksessaan Barthèlemy (2003) havaitsi yleisimmin ulkoistamisen epäonnistumiseen johtaneet tekijät, jotka tukevat täysin Lonsda- len (1999) näkemystä epäonnistuneesta päätöksenteosta. Tutkimuksessa havai- tut tekijät olivat: • Väärien toimintojen ulkoistaminen • Palveluntarjoajan valinnan epäonnistuminen • Heikot sopimusehdot • Henkilöstövaikutusten ja piilokustannusten aliarviointi • Kontrollin menettäminen Riskeistä huolimatta ulkoistamisella saatavat hyödyt ovat kiistattomat. Yrityksen ulkoistamispäätöksen takana on sen oma riskinhallinta ja sietokyky sekä ulkois- tamalla saatavien hyötyjen puntarointi. Jos päätöksellä aikaansaatava hyöty on suurempi kuin ennustettavat ja ilmaantuvat riskit, kannattaa päätös tehdä. (Wal- lenburg 2004.) 67 4 TUTKIMUS JA METODOLOGIA Tässä luvussa käsitellään työn empiiriseen tutkimukseen liittyviä asioita. Seuraa- vassa kappaleessa esitetään työlle asetetut tutkimuskysymykset, jonka jälkeen kerrotaan työn tutkimuksen toteutuksesta ja siitä, kuinka tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan. Luvun lopussa arvioidaan tutkimuksen validiteettiä ja re- liabiliteettiä. 4.1 Tutkimuskysymykset Tutkimuskysymykset on määritelty työn alussa johdannon luvussa 1.2.2. Työssä pyritään löytämään vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin, jotka löytyvät alta. Kysymyksiin haetaan vastauksia työn empiirisessä osiossa luvuissa 6, 7 ja 8. Seuraavassa kappaleessa on selvitetty tutkimuksen toteutusta ja metodologiaa, jonka avulla on pyritty löytämään vastaukset tutkimuskysymyksiin: Q1: Missä kannattaa varastoida, jotta saavutetaan optimaalinen logistinen kokonaiskus- tannus, jossa huomioidaan varastoinnin kustannukset, keräilykustannukset, kulje- tuskustannukset ja optimaalisen eräkoon vaikutus kustannuksiin? Q2: Voidaanko optimaalinen varastointimalli tai sen johdannainen toteuttaa nykyisellä tai parantuneella osien toimitusvarmuudella ja toimitusten vasteajalla? 4.2 Tutkimuksen toteutus ja metodologia Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Sandvik Mining & Construction Oy:n kanssa. Työ jakautuu teoreettiseen viitekehykseen ja empiiriseen tutkimukseen. 68 Teoriaosuus käsittelee varastointia, minkä teoria luo kokonaiskäsityksen varas- toinnista ja sen kustannuksista, mikä tukee työn empiirisen osion tutkimusta. Empiirinen tutkimus sisältää yrityksen nykyisen logistiikkamallin selvityksen ja kuvauksen sekä mallille tehtävän kustannusanalyysin, jonka perusteella mallia pyritään optimoimaan. Empiirinen tutkimus on luonteeltaan sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Kvalitatiivista metodia edustaa neljän eri asiantuntijan luottamukselliset haastat- telut, joilla on pyritty keräämään kvalitatiivista dataa eri varastojen nykyisistä tiloista ja kustannuksista. Kvantitatiivista dataa on kerätty ja seurattu yrityksen toiminnanohjausjärjestelmä Lean Systemistä sekä yrityksen KPI:en datasta ja ke- hityksestä. Molemmilla menetelmillä kerättiin dataa, jotta saatiin selville halutut logistiikkakustannukset, ja jotta työssä pystytään vastaamaan tutkimuskysy- mykseen Q1. Tutkimuskysymys Q2:en pyritään antamaan vastaus kvantitatiivi- sen datan perusteella. 4.3 Tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti Tutkimuksen validiteetilla ja reliabiliteetilla mitataan tutkimuksen laadukkuutta ja luotettavuutta. Reliabiliteetin mittari on luotettavuus ja toistettavuus tutkitun ilmiön kohdalla. Tutkimuksen reliabiliteetti on riittävä ja tutkimus hyväksytään luotettavaksi, jos tutkimuksen toistamalla saadaan samat tulokset (Hirsjärvi, Re- mes & Sajavaara 2007). Tässä työssä käytetty kvalitatiivinen data purettiin osiksi ja käsiteltiin huolella. Lisäksi kerätty kvantitatiivinen data tarkastettiin useaan otteeseen ja kustannusanalyysi sekä kustannusten optimointi suoritettiin useasti. Näin ollen tutkimuksen tuloksia voidaan pitää luotettavina. 69 Validiteetin mittari on se, kuinka hyvin tutkimus vastaa siihen, mitä tutkimuk- sella on haettu. Tutkimus todetaan validiksi, mikäli tutkimusmenetelmä on mi- tannut tutkittavaa ominaisuutta oikein (Hirsjärvi ym. 2007). Tässä työssä vali- tuilla tutkimusmenetelmillä on mitattu juuri haluttuja ominaisuuksia ja päästy lopputulokseen, joka vastaa työn tutkimuskysymyksiin hyvin. Tutkimuksen va- liditeetti on hyvä, jolloin tutkimus on validi. 70 9 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuten Council of Supply Chain Management Professionals (2013) määritteli, ”lo- gistiikan hallinta on osa koko toimitusketjun hallintaa”. Logistiikan toimintoja voi- daan tehostaa ja tällaisen logistiikan optimoinnin tarkoituksena on etsiä yrityk- selle logistisesti tehokkain malli toteuttaa logistiikkaa. Kun logistiikkaa saadaan optimoitua, myös koko toimitusketju tehostuu. Näin ollen tämän työn aiheena ollutta logistiikan optimointia voidaan pitää merkittävänä asiana yritykselle. Työ käsitteli logistiikkaa pääosin varastoinnin näkökulmasta. Teoriakappaleissa esiteltiin ensiksi varastoinnin perusteita ja tarkoitusta. Just-in-Time (JIT) -filoso- fian tarkoituksena oli luoda näkökulma varaston ja keskeneräisen tuotannon määrän pienentämisestä ja siihen liittyvistä lainalaisuuksista. Työn empiirisen osion kannalta merkittäviksi varaston toiminnoiksi teorialuvussa tunnistettiin vastaanotto, laatutarkastus, varastointi, keräily ja toimittaminen. Näitä varaston toimintoja pyritään kontrolloimaan varastonhallinnalla, jonka tueksi on suunni- teltu varastonhallintajärjestelmiä (WMS), joilla pyritään optimoimaan varaston toimintaa eri toimenpitein. Teorialuvun viimeisessä osiossa käsiteltiin logistiikan ja varastoinnin ulkoista- mista. Luvun tarkoituksena oli esitellä ulkoistamisessa tapahtunut kehityskäyrä, mikä on luonut prosessien ulkoistamiselle mahdollisuuden kukoistaa. Tämän kehityskäyrän myötä on helpompi arvioida ulkoistamisen vaikutuksia, joita poh- ditaan työn teoriaosuuden lopussa. Teoriaosuuden jälkeen työ keskittyi empiiriseen tutkimukseen, joka käsitteli yri- tyksen logistista prosessia ja sen kustannusoptimointia. Tutkimuksen luonne ja 71 metodologia, samoin kuin tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti käsiteltiin em- piirisen osion alussa. Tutkimukselle suunnan kuitenkin näytti tutkimuskysy- mykset, joihin työllä pyrittiin saamaan vastaukset, ja joita asetettiin kaksi: Q1: Missä kannattaa varastoida, jotta saavutetaan optimaalinen logistinen kokonaiskus- tannus, jossa huomioidaan varastoinnin kustannukset, keräilykustannukset, kulje- tuskustannukset ja optimaalisen eräkoon vaikutus kustannuksiin? Q2: Voidaanko optimaalinen varastointimalli tai sen johdannainen toteuttaa nykyisellä tai parantuneella osien toimitusvarmuudella ja toimitusten vasteajalla? Jotta tutkimuskysymyksiin oli mahdollista saada vastaukset, piti ymmärtää ja selventää yrityksen logistisen prosessin rakenne ja sitä tukevat kuljetusjärjestelyt. Kun prosessin rakenne oli tiedossa, pystyttiin prosessista rakentamaan kustan- nusanalyysi. Kustannusanalyysissä laskettiin prosessin varastointitoiminnan kustannukset ja selvitettiin sovittuja kuljetuskustannuksia. Näistä kustannuk- sista oli mahdollista optimoida malli, jonka mukaan yrityksen kannattaa logis- tiikkansa järjestää. Tutkielman empiirisen osion viimeisessä luvussa esitettiin kustannusanalyysin tulokset, joiden pohjalta pystyttiin rakentamaan vaihtoehtoisia, realistisesti to- teutettavia logistisia toimintamalleja. Viidestä mallista pystyttiin rajaamaan kolme ulos tarkastelun piiristä raskaan kustannusrakenteen vuoksi. Kahta jäljelle jäänyttä mallia vertailtiin SWOT-analyysien avulla ja näitä riskianalyysejä tutki- malla pystyttiin ymmärtämään, miten mallien käyttöönotto vaikuttaisi yrityksen logistiikan kustannuksiin ja toimintaan. Vertailtavat mallit kykenivät molemmat vastaamaan tutkimuksen alussa asetet- tuihin tutkimuskysymyksiin Q1 ja Q2, jolloin molemmat mallit voitiin hyväksyä. 72 Työn loppuvaiheessa osaa työn tiedoista otettiin käyttöön ja logistiikkaa järjes- teltiin osittain uusiksi työn tuloksiin perustuen. Työn pohjalta yritykseen jäi to- siseikkoihin nojaava tieto ja keskustelu siitä, mihin suuntaan yrityksen logistiik- kaa halutaan tulevaisuudessa suunnata. Lisäksi työssä käsitellyistä kuljetuskustannuksista ja niistä saaduista tuloksista pystyttiin tekemään ehdotus kuljetusten ja sisäisten rahtien järjestelemisestä kus- tannusten optimoimiseksi. Työn tuloksena ja jatkotoimenpide-ehdotuksena saa- tiin selvitettyä ja laskettua logistinen malli, jonka kustannussäästöt nykyiseen lo- gistiseen järjestelyyn verrattuna ovat merkittävät. Koska tämä pystyttiin toteut- tamaan parantuneella toimitusvarmuudella, voidaan todeta, että työn tuloksena yrityksen logistiikkaa saatiin optimoitua. 73 LÄHTEET Aas, B. & S. Wallace (2008). Management of Logistics Planning. Molde University College, Molde. Adebambo, S., O. Omolola & D. Victor (2016). Analysis of Outsourcing Logistics Service and Customer Satisfaction in Manufacturing Companies in South West- ern Nigeria. European Journal of Logistics, Purchasing and Supply Chain Management (4:1), s. 1-10. Alpan, G., A. Ladier, R. Larbi & B. Penz (2011). Heuristic Solutions for Transship- ment Problems in a Multi Door Cross-docking Warehouse. Computers & In- dustrial Engineering (61:2), s. 402-408. Andersen, B. & T. Fagerhaug (2001). Performance Measurement Explained. Amer Society for Quality, Milwaukee, WI. Assaf, S., M. Hassanain, A. Al-Hammad & A. Al-Nehmi (2011). Factors Affecting Outsourcing Decisions of Maintenance Services in Saudi Arabian Universities. Property Management (29:2), s. 195-212. Axsäter, S. (1996). Inventory control. Studentlitteratur. Lund, Sweden. Bajec, P. (2009). Logistics Outsourcing in View of Globalization Processes. University of Ljubljana, Slovenia. 74 Baker, P. & M. Canessa (2009). Warehouse Design: a structured approach. European Journal of Operational Research (193:2), s. 425-436. Barthèlemy, J. (2003). The Seven Deadly Sins of Outsourcing. Academy of Manage- ment Executive (17:2), s. 87-98. Bartholdi III, J. & S. Hackman (2014). Warehouse & Distribution Science. The Sup- ply Chain and Logistics Institute, Georgia Institute of Technology, Atlanta, GA. Bartholomew, D. (2008). Putting Lean Principles in the Warehouse. Lean Enterprise Institute. Bauknight, D. & J. Miller (1999). Fourth Party Logistics: the evolution of supply chain o