VAASAN YLIOPISTO MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN YKSIKKÖ Niko Pentikäinen TULEVAISUUDEN SKENAARIOT KASVISRUOKAILUUN JA KULUTTAMISEEN LIITTYEN Markkinoinnin pro gradu -tutkielma Markkinoinnin johtaminen VAASA 2020 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO 7 TIIVISTELMÄ 9 1. JOHDANTO 11 1.1. Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet 13 1.2. Tutkimuksen rakenne 14 1.3. Tutkimuksen keskeiset käsitteet 16 1.4. Toimeksiantajan esittely 17 2. TULEVAISUUDEN TUTKIMUS 18 2.1. Tulevaisuudentutkimuksen määritelmä 18 2.1.1. Yleisiä tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä 19 2.1.2. Tulevaisuudentutkimuksen syitä ja näkökulmia 21 2.1.3. Kritiikki tulevaisuudentutkimusta kohden 25 2.2. Skenaariot tulevaisuuden vihjeinä 26 2.3. Erilaiset skenaarioiden luomistekniikat 29 2.3.1. Manoa 31 2.3.2. GBN-matriisi 32 2.3.3. Trend impact analysis 33 2.4. Heikot signaalit muutosten ensioireina 34 2.5. Trendi ja sen omaksuminen 36 2.5.1. Megatrendi 38 3. RUOKA JA SITÄ YMPÄRÖIVÄT ILMIÖT 40 2 3 3.1. Ruoan kuluttamiseen vaikuttavat ja liittyvät asiat 40 3.1.1. Arvot ja eettisyys 41 3.1.2. Terveys 42 3.1.3. Suunnannäyttäjät 43 3.2. Ruoan kulutus tänä päivänä 44 3.2.1. Kasviperäiset proteiinit 44 3.2.2. Luomu- ja lähiruoka 45 3.2.3. Valmisruoat 46 3.3. Suomalaisten kasvihuonetuottajien tilanne 47 3.4. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys 49 4. METODOLOGIA 50 4.1. Tutkimusote 50 4.2. Aineistonkeruumenetelmä 51 4.3. Aineiston analyysimenetelmä 53 4.4. Tutkimuksen luotettavuuden arviointi 55 5. TULOKSET 58 5.1. Kasvis ja -ruokatrendien nykyhetkeen vaikuttavat asiat 58 5.1.1. Kuluttajien arvot ja ominaisuudet 58 5.1.2. Uudet tuotteet 60 5.1.3. Kasvisten rooli ja ruokatottumuksien muuttuminen 61 5.2. Kasvisten tai kasvisruoan kulutukseen tulevaisuudessa vaikuttavat asiat 62 5.2.1. Ilmastonmuutos ja vastuulliset arvot 62 5.2.2. Terveys ja hyvinvointi 64 5.2.3. Helppous 64 5.2.4. Luonnollisuus ja prosessoitu vastatrendeinä 65 4 5 5.2.5. Paikallisuus ja eksotiikka 66 5.2.6. Brändit ja innovaatiot 67 5.3. Heikot signaalit tuottajien mahdollisuuksista 67 5.3.1. Omien vahvuuksien tunnistaminen 68 5.3.2. Innovointi 69 5.3.3. Villiruoka 69 5.3.4. Uusien kasvisten hyödyntäminen 70 6. TULEVAISUUDEN SKENAARIOT 73 6.1. Tulevaisuuden kuluttajatyypit liittyen kasvisten kuluttamiseen 73 6.1.1. Kokeilunhaluinen muutoksentekijä 74 6.1.2. Perinteiden vaalija 75 6.1.3. Kiireinen edelläkävijä 75 6.1.4. Kiireinen perässä tulija 76 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 77 7.1. Tulevaisuuden kuluttajatyypit liittyen kasvisten kuluttamiseen 78 7.2. Heikoista signaaleista asiakaslähtöisemmiksi 79 7.3. Pohdinta 80 LÄHDELUETTELO 81 LIITTEET 91 Liite 1. Teemahaastattelurunko 91 6 7 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. ”Haarautuva puu” mukaillen Niiniluoto (2001) 25 Kuvio 2. Mahdolliset, halutut ja uskottavat skenaariot 28 Kuvio 3. Geneerinen ”2 × 2” kriittisten epävarmuustekijöiden matriisi 32 Kuvio 4. The Diamond-shaped Trend model 37 Kuvio 5. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys 49 Kuvio 6. Neljä tulevaisuuden kuluttajatyyppiä liittyen kasvisten kuluttamiseen 74 Taulukko 1. Tulevaisuudentutkimuksen tärkeät metodit ja niiden kehittäjät 19 Taulukko 2. Skenaariomenetelmäkategoriat ja niiden sisältämät tekniikat 29 Taulukko 3. Haastateltavien esittely 53 8 9 _____________________________________________________________________ VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Tekijä: Niko Pentikäinen Pro gradu -tutkielma: Tulevaisuuden skenaariot kasvisruokailuun ja kuluttamiseen liittyen Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Oppiaine: Markkinoinnin johtaminen Työn ohjaaja: Hannele Kauppinen-Räisänen Aloitusvuosi: 2017 Valmistumisvuosi: 2020 Sivumäärä: 92 ______________________________________________________________________ TIIVISTELMÄ: Vaikka ruokaan liittyvät kulutustottumukset muuttuvat yleensä hyvin hitaasti, tulee kuluttajien kulutustottumuksissa ja ruokailutrendeissä tapahtumaan muutoksia. Tämän takia eri ruoka- alan toimijoiden, kuten tuottajien tulisi osata ennakoida ja täyttää kuluttajien mahdolliset tarpeet tulevaisuudessa. Selviytyäkseen markkinoilla, tulee markkinoita seurata aktiivisesti ja pyrkiä tunnistamaan mahdollisia heikkoja signaaleja. Tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä kartoittamaan tulevaisuuden skenaarioita kasvisruokaan ja sen kuluttamiseen liittyen. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyritään tuomaan esille tulevaisuudentutkimukseen olennaisesti liittyviä työkaluja, kuten heikkoja signaaleja, skenaarioita ja trendejä. Kirjallisuuden perusteella selvitetään myös tämän hetken ruoan kuluttamiseen liittyviä trendejä ja ilmiöitä, koska tulevaisuudentutkimuksessa on hyvin tärkeää ottaa havainnoinnin kohteeksi nykyhetki ja menneisyys.Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena on taas pyrkiä tuomaan esille, millaisia trendejä ja heikkoja signaaleja on liittyen tulevaisuuden kasvisruokaan ja muodostaa neljä erilaista skenaariota tulevaisuuden kasvisruoan kuluttajatyypeistä haastatteluaineiston avulla. Saatujen tutkimustulosten valossa havaitaan neljä erilaista kasvisruoan kuluttajatyyppiä, jotka ovat kokeilunhaluinen muutoksentekijä, perinteiden vaalija, kiireinen edelläkävijä ja kiireinen perässä tulija. Lisäksi tutkimuksessa löydettiin hiljaisia signaaleja mahdollisista kasviksista, tuotteista ja innovaatioista, joita suomalaisten tuottajien tulisi ottaa huomioon. Tulosten avulla ruoka-alan tuottajien ja viljelijöiden on mahdollista saada viitteitä tulevaisuuden erilaisista mahdoll isista kuluttajatyypeistä, jol loin voivat tehostaa omaa toimintaansa asiakaslähtöisemmäksi. ______________________________________________________________________ AVAINSANAT: skenaariot, kasvisruoka, trendit, heikot signaalit, kuluttaminen 10 11 1. JOHDANTO Jotta markkinoilla voidaan selviytyä toimialasta riippumatta, on hyvin tärkeää seura ta j a pyrk iä ennakoimaan , mi tä markkinoi l la tapahtuu . Elintarviketeollisuusliitto (2019) mainitsee, että ruokapuolella kilpailu on hyvin kovaa ja markkinoilla pärjääminen vaatii keskeytymätöntä toiminnan tehostamista, tuotannon laadun ja tuotevalikoiman kehittämistä, sekä Suomessa tuotettujen tuotteiden ja viljelyn ainutlaatuisuuden esilletuomista. Muutokset ruoan kulutuksessa tapahtuvat yleensä hyvin hitaasti. Liha on muodostanut tärkeän osan ihmisten ruokavaliosta suuressa osassa historiaamme ja se on edelleen keskeinen osa useimmissa aterioissa kehittyneissä maissa (Kearney 2010). Keskon (2018) Ruokailmiöt-tutkimuksen mukaan vuonna 2017 suomalaiset kuluttajat kuluttivat kaikista tuoteryhmistä eniten nyhtökauraa ja muita vastaavia lihankorvikkeita, marjoja ja siemeniä. Kasvisruoan nykyisen suuren kuluttamisen taustalla on lukuisia syitä, kuten eettiset ja terveydelliset syyt. Lisäksi lihankorvikkeiden, eli kasvipohjaisten proteiinivaihtoehtojen yleistyminen on helpottanut kuluttajien siirtymistä yhä enemmän kasvisruokavalioon. Edellä mainituilla trendeillä on havaittu olevan vaikutuksia kulutukseen, jotka näyttäytyvät koko väestön kulutuksessa ajan myötä. Ruoan kulutukseen liittyy myös lukuisia lyhyempiä trendejä, kuten paljon puhuttu karppaus, jotka eivät kuitenkaan näy koko väestön kulutuksessa. (Piipponen, Rinta-Kiikka & Arovuori 2018.) Monet ruokailuun liittyvät trendit leviävät maailmalta Keski-Euroopan ja Ruotsin kautta Suomeen (Makery 2019a). Vuosien 2012 ja 2016 kulutustutkimuksien aineistosta voidaan havaita, että lihaton ruokavalio on yleistynyt ja on alkanut levitä hitaasti pääkaupunkiseudulta koko Suomeen. 12 Kulutustutkimuksen mukaan lihatuotteiden ostamatta jättäminen oli noussut 5,4 %:sta 8 %:iin vuodesta 2012 vuoteen 2016. Lihattoman ruokavalion trendi näyttäytyy kuitenkin suurimmaksi osaksi 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Tätä nuorten aikuisten ikäryhmää voidaan pitää lisäksi monien muidenkin trendien suunnannäyttäjinä. Suunnannäyttäjillä nähdään olevan tärkeä sosiaalinen rooli markkinoiden ja yhteiskunnan heikkojen signaalien, sekä uutuuksien tunnistamisessa ja tämän jälkeen niiden tukemisessa (Inkinen & Kaivo-oja 2009). Suurimmat muutokset lihattomaan ruokavalioon tapahtuu kuitenkin 17– 24-vuotiaiden ostoskoreissa. Tähän vaikuttavat nuorten vastuullisemmaksi muuttuneet arvot, jotka ovat osaltaan muuttanut koko talouden lihan kulutusta. Nuorten pienemmät tulot voivat olla myös vaikuttaneet lihattomaan ruokavalioon, koska pienituloiset kuluttavat kaikista vähiten lihaa. (Tilastokeskus 2018.) Makery (2019b) on tuonut kasviproteiinituottesiin liittyvässä tutkimuksessaan esille viisi kuluttajatyyppiä, joilla on ollut merkittävä vaikutus kasvipohjaisten tuotteiden trendin syntyyn ja kasvuun. Näiden eri kuluttajatyyppien kasvipohjaisten tuotteiden ostokäyttäytymiseen vaikuttavat erilaiset motiivit ja asenteet, kuten esimerkiksi terveyssyyt, hinta-laatusuhde, uusien makujen hakeminen, uudet kokemukset ja ympäristön hyvinvointi. Erilaisilla kuluttajatyypeillä on tämän takia vaikutusta tuleviin trendeihin. Kun pyritään tarkastelemaan tulevaisuuden skenaarioita kasvisruokailuun ja kuluttamiseen liittyen, on hyvin tärkeää ottaa havainnoinnin kohteeksi nykyhetki ja menneisyys. Näiden avulla pyritään saavuttamaan uutta tietoa jo aikaisemmin tutkitusta asiasta. (Juvonen 2018.) Tulevaisuudentutkimuksessa tulee kuitenkin huomioida, kuinka paljon ja millaisia aktoreita tutkittavaan prosessiin osallistuu. Kun esimerkiksi tutkitaan kasvisruokaan ja sen 13 kuluttamiseen liittyviä asioita, niin aktoreina käsitellään oppivia systeemejä eli ihmisiä ja ihmisyhteisöjä, koska tavoitteena on selvittää kasvisruokailuun ja kuluttamiseen liittyviä trendejä (Kamppinen, Kuusi, Söderlund & Boström 2002: 34). Lisäksi tulevaisuuden tutkimuksessa on hyvin yleistä tunnistaa heikkoja signaaleja, trendejä ja megatrendejä (Kuhmonen, Ahokas, Ahvenainen & Pohjolainen 2017). Ihmisten kulutustottumuksissa ja ruokailutrendeissä tulee kuitenkin vielä tapahtumaan muutoksia tulevaisuudessa, minkä takia etenkin ruoantuottajien ja viljelijöiden tulisi pystyä vastaamaan markkinoiden kysyntään. Esimerkiksi tuottajien tulisi pyrkiä asiakaslähtöisemmiksi niin, että he kykenevät vastaamaan paremmin markkinoiden muuttuviin tarpeisiin. Etenkin kasvihuonetuottajilla ei ole tarpeeksi tietoa markkinoista voidakseen tehdä hyviä päätöksiä siitä, mitä heidän tulisi viljellä tulevaisuudessa pysyäkseen elinvoimaisina toimijoina. Heitä hyödyttäisi tietää, minkälaiset ilmiöt ohjaavat kuluttajakäyttäytymistä ja millaisia heikkoja signaaleja on olemassa tulevaisuuden kasviksiin ja kasvisruokaan liittyen. Haasteena nähdään kuitenkin tällä hetkellä se, että kasvihuonetuottajat viljelevät kasveja, joiden valintaan vaikuttavat pelkästään vahvat perinteet (Saarnivaara 2018). 1.1. Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä kartoittamaan tulevaisuuden skenaarioita kasvisruokaan ja sen kuluttamiseen liittyen. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään millaiset asiat ohjaavat erityyppisten kuluttajien kulutusvalintoja, sekä millaisia nousevia trendejä tulevaisuus tarjoaa kasviksille ja kasvisruoalle. 14 Työlle on asetettu kolme tavoitetta. Työn Ensimmäinen tavoite on kirjallisuuskatsauksen avulla tarkastella tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä ja selvittää millaisia työkaluja on olemassa heikkojen signaalien ja skenaarioiden muodostamiseksi. Tarkoituksena on erityisesti valottaa, millaisia keinoja on heikkojen signaalien ja skenaarioiden muodostamiseen. Toisena tavoitteena on tarkastella ruoan kuluttamisen ilmiöitä, sekä millaisia trendejä ruokaan ja sen kuluttamiseen on tällä hetkellä olemassa. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena on empiirisen aineiston avulla pyrkiä tuomaan esille, millaisia trendejä ja heikkoja signaaleja on liittyen tulevaisuuden kasvisruokaan. Tämän lisäksi tarkoituksena on muodostaa neljä erilaista skenaariota tulevaisuuden kasvisruoan kuluttajatyypeistä. Tällä tutkimuksella pyritään myös helpottamaan kasvihuonetuottajien ymmärrystä tulevaisuuden viljely- ja tuotantomahdollisuuksista. Tämän seurauksena tuottajat pystyisivät reagoimaan paremmin markkinoiden muutoksiin, jolloin he myös pystyisivät olevan asiakaslähtöisempiä. 1.2. Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen ensimmäisessä luvussa, eli johdannossa käsitellään tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, sekä tutkimuskysymys. Näiden lisäksi käydään läpi tutkimuksen keskeiset käsitteet ja esitellään toimeksiantaja. Ensimmäisessä teorialuvussa käsitellään tulevaisuudentutkimukseen liittyviä oleellisia asioita. Tämän luvun tarkoituksena on avata lukijalle perustietoja 15 tulevaisuudentutkimuksesta. Tässä luvussa käsitellään erityisesti tulevaisuudentutkimukseen liittyviä olennaisia asioita kuten, skenaarioita, heikkoja signaaleja ja trendejä. Tulevaisuudentutkimus on kuitenkin laaja tieteenala, johon sisältyy lukemattomia eri työkalua, jolloin tässä tutkimuksessa pyritään tuomaan esille vain muutamia erilaisia työkaluja ja menetelmiä. Toisessa teorialuvussa käsitellään asioita, mitkä ohjaavat ruokaan liittyviä trendejä, sekä millaisia kuluttamisen ilmiöitä ruokaan liittyy. Tässä luvussa otetaan myös mukaan suomalaisten kasvihuonetuottajien tämän hetkinen tilanne huomioon olemassa olevien tutkimuksien ja tilastojen valossa. Tämän kappaleen tarkoituksena on siis tuottaa lukijalle mielikuva nykyisistä ruokaan liittyvistä trendeistä. Kolmannessa pääluvussa kerrotaan tutkimuksen menetelmän valinnasta, teemahaastattelun toteutuksesta, aineistonkeruumenetelmästä ja -analyysimenetelmästä. Näiden lisäksi perustellaan skenaariotyökalun valintaa ja käsitellään tutkimuksen luotettavuuteen liittyviä asioita. Tulososiossa tuodaan esille tutkimusaineistosta nousseita keskeisiä asioita. Yleisestä käytännöstä poiketen tuloksien pohjalta muodostetut skenaariot esitellään omassa pääluvussa. Tässä pääluvussa muodostetaan aineiston perusteella neljä erilaista skenaariota tulevaisuuden kasvisruokaa kuluttavista kuluttajatyypeistä. Viimeisessä luvussa, eli johtopäätöksissä pohditaan tutkimuksen tuloksia ja kerrotaan lukijalle tutkimuksen keskeiset löydökset. 16 1.3. Tutkimuksen keskeiset käsitteet Tulevaisuudentutkimuksella tarkoitetaan yleisesti kaikenlaista tieteellisesti kurinalaista tulevaisuudentutkimusta. Tulevaisuudentutkimuksella viitataan erityisesti tutkimustoimintaan ja sen tuottamiin tuloksiin. Englannin kielessä tulevaisuudentutkimusta vastaa kaksi termiä: futures studies tai futures research. Termeillä ei saa sekoittaa keskenään, koska ne eivät ole synonyymejä toisilleen. Futures study -termiä käytetään silloin, kun viitataan väljemmin määriteltyyn ja yleisesti ottaen kvalitatiivista menetelmää hyödyntävään tutkimukseen. Futures research - termiä käytetään taas silloin, kun viitataan tarkemmin määritellympään ja kvantitatiiviseksi painottuneeksi tutkimukseksi. (Kuusi, Bergman & Salminen 2013.) Skenaariolla tarkoitetaan hypoteettista tapahtumakulkua, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota päätöksenteon kannalta tärkeisiin vaiheisiin ja kausaalisiin prosesseihin. Skeenarion tarkoituksena on vastata kahden tyyppisiin kysymyksiin: • Kuinka jokin hypoteettinen tilanne voi toteutua vaihe vaiheelta ja • minkä tyyppisiä vaihtoehtoja yksittäisellä toimijalla (aktorilla) on ehkäistä, suunnata tai edistää prosessia? (Kuusi & Kamppinen 2002: 120.) Trendillä tarkoitetaan yksinkertaisuudessaan suuntaa, mihin jollakin on tapana liikkua, ja jolla on seurauksellinen vaikutus kulttuuriin, yhteiskuntaan tai liiketoiminta-alueelle, jonka läpi se liikkuu. Trendi voi siis olla emotionaalinen, intellektuelli tai jopa hengellinen. Useasti luullaan, että trendi terminä kuuluu pelkästään muodin maailmaan tai että se yksinkertaisesti viittaa prosesseihin, jotka vaikuttavat kulttuurimme fyysisiin tai esteettisiin muutoksiin (Raymond 2010.) 17 1.4. Toimeksiantajan esittely Pohjanmaan ruotsalainen tuottajayhdistys (ÖSP) on ruotsalaisen Pohjanmaan maatalous- ja puutarhatuottajien ammattiliitto. Lisäksi se on Ruotsin maataloustuottajien liiton jäsen, joka toimii kansallisella tasolla. (ÖSP 2019.) Puutarhakomitea työskentelee tutkimus-, kehitys- ja suhdetoiminta-alueilla Pohjanmaan kasvihuoneklusterissa. Kasvihuonetuottajat keräävät vuosittain vapaaehtoisella maksulla tutkimukseen ja kehitykseen käytettäviä varoja (ÖSP 2010.) Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama Lyftkraft-hanke jatkaa huhtikuulle 2021 asti siitä, mihin tätä edeltävä Innoväxthus-hanke jäi. Innoväxthus-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa laaja-alainen ymmärrys kasvihuonealan haasteista Pohjanmaalla sen toimiessa osana Suomen ja Euroopan markkinoita. Lyftkraft- hankkeessa kumppaneina ovat Hankenin ja Vaasan yliopiston markkinoinnin laitokset, sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Lyftkraft-projektin päätavoitteena on parantaa asiakaslähtöisyyttä Pohjanmaan kasvihuoneimperiumissa asiakastietoisuuden ja tehokkaan tuotekehityksen avulla varmistaen siten, että alueen yritykset voivat paremmin uudistaa toimintaansa markkinaolosuhteiden ja kysynnän muutosten mukaan. (Vänninen 2019.) 18 2. TULEVAISUUDENTUTKIMUS Tässä pääluvussa käydään läpi keskeisiä asioita tulevaisuudentutkimuksen kannalta. Tarkoituksena on pyrkiä selittämään tulevaisuudentutkimuksen toteuttamisen syitä, sekä siihen liittyviä tekniikoita ja työkaluja. Tämä pääluku e t e n e e m a h d o l l i s i m m a n l u o n n o l l i s e s s a j ä r j e s t y k s e s s ä , j o l l o i n tulevaisuudentutkimuksen avaamisen jälkeen siirrytään skenaarioihin, heikkoihin signaaleihin, trendeihin ja megatrendeihin. 2.1. Tulevaisuudentutkimuksen määritelmä Ihmisiä on aina kiinnostanut ennakoida, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tulevaisuuden ennakointi ja tekeminen on ollut mukana kaikilla elämänalueilla, joihin ihmiset ovat päätöksillään voineet vaikuttaa. Erilainen tieto tulevaisuudesta on auttanut ihmisiä sopeutumaan ja valitsemaan asianmukaisia työkaluja ymmärrykseen ja toimintaan. (Kamppinen, Malaska & Kuusi 2002: 20–21.) Olemme kaikki tottuneet ennustamaan tulevaisuutta, vaikka sitä ei itse tiedostaisi. Esimerkiksi niin yksinkertainen asia kuin kadun ylittäminen on tulevaisuuden ennustamista. Tällöin ennakoimme ja säädämme toimiamme. (Van Der Hejden 2000.) Monet tutkijat ovat osoittaneet, että kiinnostus jonkin kaltaiseen moderniin tulevaisuuden tutkimukseen on yhtä vanha kuin ihmisen olemassaolo. Näistä ajoista lähtien tietoisuus tulevaisuudesta on ollut olennainen osa ihmisten todellisuutta ja jokapäiväistä elämänkokemusta ja siitä, että ollaan tietoisia menneisyydestä ja nykyisyydestä. (Malaska 2000.) 19 2.1.1. Yleisiä tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä Tulevaisuudentutkimus sisältää erilaisia metodeita, joita hyödynnetään erilaisissa tarkoituksissa. Alla olevaan taulukkoon (taulukko 1.) on listattu muutamia tulevaisuudentutkimukselle tärkeitä metodeita ja näiden metodien kehittäjiä. Tässä tutkimuksessa tullaan käsittelemään alla olevassa taulukossa kursivoituja metodeja tarkemmin, koska ne ovat olennaisia tämän tutkimuksen kannalta. Muita taulukossa esitettyjä metodeja käsitellään lyhyesti alapuolella. Taulukko 1. Tulevaisuudentutkimuksen tärkeitä metodeja ja niiden kehittäjät. Delfoi-menetelmä on tehokas keino asiantuntijoiden arvioiden keräämiseen ja yhdistämiseen. Se on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä ja se soveltunut erityisesti suunnitteluun, päätöksenteon pohjaksi ja politiikan tutkimukseen. Delfoi-menetelmää on kuitenkin käytetty usein eri aihepiireissä. Tähän menetelmään osallistujat valitaan huolellisesti tutkittavan ongelman osa-alueen asiantuntijuuden perusteella. (Gordon & Pease 2006.) Delfoi-menetelmä on Kehittäjä Metodi Helmer, Olaf; Dalkey, Norman & Gordon, Theodore J. Delfoi-menetelmä (1953) Jungk, Robert Tulevaisuustyöpaja (1962) Kahn, Herman Skenaariosuunnittelu (1967) Ansoff, Igor Heikot signaalit Naisbitt, John Megatrendi (1982) Checkland, Peter Pehmeä systeemimetodologia (1990) 20 erityisen hyödyllinen silloin, kun halutaan poistaa ryhmässä esiintyvien vahvojen persoonallisuuksien vallitseva vaikutus. Lisäksi menetelmä nähdään toimivana silloin, kun käsiteltävän ongelma-alueen asiantuntijoita ei esimerkiksi ajanpuutteen tai muiden syiden takia saada saman pöydän ääreen. (Kuusi 1999.) Tänä päivänä suurin osa Delfoi-tekniikan soveltajista ei enää tähtää asiantuntijoiden yksimielisyyteen, vaan hyväksyvät monia perusteltuja näkemyksiä tulevasta kehityksestä. (Steurer 2011) Tulevaisuustyöpaja menetelmän tarkoituksena on tukea osallistujia yhteisten ongelmien tunnistamisessa, visioiden ja ideoiden kehittämisessä, sekä toimintasuunnitelman laatimisessa. Tulevaisuustyöpaja on jäsennelty prosessi, joka jakautuu viiteen vaiheeseen: valmisteluvaiheeseen, kokemusvaiheeseen, fantasiavaiheeseen, strategiavaiheeseen ja toimintavaiheeseen. Osallistujat muotoilevat yhteisiä etuja ja tavoitteita, sekä samalla ovat toimijoita jaettujen teemojen ympärillä. Tulevaisuustyöpajan vetäjällä ei ole välttämättä tietoa alasta tai ongelma-alueista, joihin tulevat työpajat keskittyvät. Tiukka ulkopuolinen näkökulma voi olla etu, joka antaa tulevaisuustyöpajalle turvallisen kehyksen, jossa kaikille osallistujille annetaan tilaa omille ideoille ja näkökulmille. (Skoglind-Öhman & Shahnavaz 2004.) Pehmeä systeemimetodologia on lähestymistapa kaikenlaisten ongelmallisten tilanteiden ratkaisemiseen. Se on toimintalähtöinen ongelmatilanteiden selvitysprosessi, jossa käyttäjät oppivat selvittämään tilanteen ja ryhtyä toimiin sen parantamiseksi. Tässä metodissa oppiminen syntyy organisoidun prosessin kautta, jossa tilannetta tutkitaan tarkoitushakuisen toimintamallien avulla. Pehmeää systeemimetodologiaa voidaan käyttää missä tahansa inhimillisessä tilanteessa, joka edellyttää ajattelemista tarkoituksenmukaisessta toiminnasta. (Checkland & Poulter 2010.) 21 Erityisesti tälle tutkimukselle olennaisia metodeja, kuten skenaariosuunnittelua, heikkoja signaaleja ja trendejä tullaan käsittelemään syvemmin tämän tutkimuksen edetessä. 2.1.2. Tulevaisuudentutkimuksen syitä ja näkökulmia Bell (2009: 74-76) kuvailee tulevaisuudentutkimuksen tärkeimpiä syitä jakamalla tehtävät yhdeksään eri kategoriaan. Ensimmäiseksi syyksi hän mainitsee mahdollisten tulevaisuuksien tutkimiseen, johon sisältyy nykyhetken tarkasteleminen uusilla ja erilaisilla tavoilla. Usein on tarkoituksen mukaista irtaantua tavanomaisesta tai perinteisestä ajattelusta ja ottaa huomioon epätavallisia, jopa epäsuosittuja näkökulmia. Niiniluoto (2001) mainitsee myös, että erään tulevaisuudentutkimuksen vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan väitetään, että tulevaisuudentutkimuksen kohde ei ole tulevaisuus vaan nykyhetki. Toiseksi syyksi Bell (2009:80) esittelee todennäköisien tulevaisuuksien tutkimisen, joka keskittyy kysymykseen siitä, mikä tietyn ilmiön todennäköisin tulevaisuus olisi tietyllä ajanjaksolla ja tietyissä tilanteissa. Näin määritelty ilmiö voi olla melkein mikä tahansa kuviteltavissa oleva. Jos esimerkiksi tutkittavan ilmiön tulevaisuuden tutkimiseen vaikuttaa ihmisen toiminta, voidaan kysyä uudelleen, mikä olisi todennäköisin tulevaisuus, jos ihmiset jatkavat käyttäytymistä samanlaisest i . Malaska (2000) l isää tähän, et tä tulevaisuudentutkimukselle on tärkeää tutkia tärkeimpiä toimintatapoja ja aikomuksia, jotka ovat olleet, ovat tai tulevat esiin tulevassa todellisuudessa. 22 Kolmanneksi Bell (2009:81–82) mainitsee Tulevaisuuden kuvien tutkimisen. Tulevaisuudentutkijoiden rooli tulevaisuuden kuvien tutkimusalueella nähdään perustutkijoina. Tutkijat näkevät tulevaisuuden kuvien olevan nykyisen käytöksen syitä, koska ihmiset joko yrittävät sopeutua tulevaan tai yrittävät toiminnallaan luoda haluamansa tulevaisuuden. Neljänneksi Bell (2009:86–87) esittelee Tulevaisuudentutkimuksen tietoperusteiden tutkimisen. Tulevaisuudentutkimuksen tietoperusteet sisältävät muutamia alan parhaiten kehittyneistä näkökohdista. Sen tarkoituksena on ehdottaa t ie toteor iaa tu levi l le tutk imuksi l le , jo tka s i sä l tyvät nykyis i in tulevaisuudentutkimuksen käytäntöihin. Tämä pohjautuu siihen, että tulevaisuudentutkijat ovat käyttäneet aikaansa mukauttaakseen tai rakentaakseen metodologisia välineitä vaihtoehtoisten futuurien systemaattiseen tutkimiseen. Tämän lisäksi Malaska (2000) mainitsee, että tulevaisuudentutkimuksen tehtävänä on edistää tulevaisuudentutkimusten metodologista kykyä esittää olennaisia kysymyksiä tulevaisuuksista ja löytää vastauksia niihin. Viidenneksi Bell (2009: 87–88) esittelee tulevaisuudentutkimuksen eettisten perusteiden tutkimisen, joka seuraa suoraan tulevaisuudentutkimuksen tavoitetta tutkia mieluisia tulevaisuuksia. Arvioidakseen vaihtoehtoisten tulevaisuuksien toivottavuutta, tulevaisuudentutkijoiden on tutkittava, arvioitava ja sovellettava ihmisten tavoitteita ja arvoja. Lisäksi tutkijoiden on huolehdittava käyttämistään arviointistandardeista. Lisäksi Niiniluoto (2001) esittää, että tulevaisuudentutkimuksen tarkoituksena on rakentaa vaihtoehtoisia mahdollisia tulevaisuuksia, määrittää vaihtoehtoisten tulevaisuuksien todennäköisyyttä ja arvioida vaihtoehtoisten tulevaisuuksien mieluisuutta tai haluttavuutta. 23 Kuudenneksi syyksi Bell (2009: 88–90) esittää menneisyyden tulkinnan ja nykyisyyden suuntaamisen. Menneisyyttä käytetään opastamaan nykyistä käyttäytymistämme, jonka avulla luomme tulevaisuuskuvan. Siksi uskomuksemme menneisyydestä voivat auttaa muotoilemaan uskomuksiamme tulevaisuudesta. Niiniluodon (2001) mukaan on myös väitetty, että historiallisen tutkimuksen kohde muodostuu ainoastaan menneistä tapahtumista. Seitsemänneksi syyksi Bell (2009:90–93) mainitsee tietojen ja arvojen integroiminsen sosiaalisen toiminnan suunnittelussa. Tällä tarkoitetaan sitä, että tulevaisuudentutkijan tulee muuttaa itsensä passiivisesta tarkkailijasta aktiiviseksi osallistujaksi käytännön prosessiin. Tulevaisuudentutkijasta tulee sosiaalisen järjestelmän suunnittelija esimerkiksi vastatakseen kysymykseen, kuinka tiettyjä tulevaisuuskuvia voidaan saavuttaa ja toteuttaa todellisuudessa, jos ne ovat toivottavia tai estetään toteutumasta, jos ne eivät ole toivottuja. Tulevaisuuden kuvat tarjoavat siis ohjausmekanismin sosiaaliselle toiminnalle. On kuitenkin muistettava, että tulevaisuuden kuvilla ei ole itsessään voimaa muuttaa maailmaa. Niiden tehokkuus riippuu siitä, onko olemassa ihmisiä, jotka ovat niin halukkaita panemaan nämä täytäntöön ja kykenevät siihen. Kahdeksanneksi syyksi Bell (2009: 93–95) esittelee Demokraattisen osallistumisen lisääminen kuvantamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Useimmat tulevaisuudentutkijat sisällyttävät tulevaisuudentutkimuksen tarkoituksen oheen tavoitteen lisätä demokraattista osallistumista tulevaisuuden kuvantamis- ja suunnitteluprosesseihin. Tällä tarkoitetaan tavallisten ihmisten osallistamista vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien ehdottamiseen ja arviointiin, mitkä vaikuttavat heidän omaan elämäänsä. Malaska (2000) painottaa myös, 24 että tulevaisuudentutkimisen tehtävänä on kuvata ydin aiheita ja ihmiselämän intressejä tulevaisuuden näkökulmasta. Viimeiseksi syyksi Bell (2009:95–97) esittelee Tietyn tulevaisuuskuvan kommunikoinnin ja puolustamisen. Tulevaisuudentutkijoilla on velvollisuus testata ja perustella arvonsa tai tavoitteensa, sekä antaa näiden taustalla olevat riittävät perustelut ja todisteet. Tulevaisuudentutkijan sitoumuksena on olla puolueeton, oikeudenmukainen ja avoin. Niiniluoto (2001) tuo vielä esille, että otollinen lähestymistapa olisi kuvata tulevaisuudentutkimuksen kohdetta ”haarautuvaksi puuksi” (Kuva 1.), jolla on vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden ominaisuudet riippuvat esimerkiksi sattumanvaraisista tapahtumista ja ihmisten valinnoista, joten sen tulevaisuuden voidaan nähdä olevan vielä jossain määrin auki. Tulevaisuudentutkijan tuleekin tarkastella tätä ”puuta” kokonaisuutena. Sen ”haaraumat” määrittelevät vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka saattaisimme haluta käsittää tai välttää. 25 Kuvio 1. ”Haarautuva puu” mukaillen Niiniluoto (2001). 2.1.3. Kritiikki tulevaisuudentutkimusta kohden Tulevaisuudentutkimus on saanut osakseen kritiikkiä sen tieteellisyydestä, paradigmoista ja alalla käytettyjen metodien ominaisuuksista. Tätä keskustelua t u l e v a i s u u d e n t u t k i m u k s e s t a o n k ä y t y n i i n k a u a n k u i n tulevaisuudentutkimusta on harjoitettu. Ääripäässä olevat kriitikot ovat edustaneet näkemystä, jonka mukaan he pitävät tulevaisuudentutkimusta täysin omana tieteenalana sisältäen omat tutkimuskohteet, metodit ja tieteellisyyden kriteerit. On myös olemassa näkemyksiä, jotka kieltävät 26 tulevaisuudentutkimuksen mahdollisuudet sillä periaatteella, että tulevaisuutta ei voi tutkia, koska sitä ei vielä ole. (Mannermaa 1993.) Bell (2002) lisää, että tulevaisuudentutkimukseen kohdistuvaa kritiikkiä voisi arvioida muiden alojen vastaaviin arviointeihin. Esimerkiksi vakiintuneisiin tieteenaloihin verrattuna tulevaisuudentutkimusta pidetään vähemmän hajanaisempana. Hän mainitsee myös, että monet alasta tietämättömät arvostelevat tulevaisuudentutkimuksen alaa, vaikka arvostelijoilla ei ole mitään tietämystä nykyisestä tulevaisuudentutkimuksesta. Alan toimijat ovat myös kritisoineet tulevaisuudentutkimusta. Tämä johtuu siitä, että monet ajattelevat alalta puuttuvan yhteisen ymmärryksen siitä, mitä se on ja yhteisen näkemyksen siitä, mitä sen pitäisi olla. 2.2. Skenaariot tulevaisuuden vihjeinä Jos trendien ennustamisella tarkoitetaan uuden ja seuraavan tunnistamista, niin skenaario suunnittelemisella tarkoitetaan aavistuksia kuinka uusi ja seuraava saattavat vaikuttaa elämäämme (Raymond 2010). Käsitteenä skenaario on alunperin elokuvatermi, jolla tarkoitetaan elokuvaohjaajan kappaletta elokuvan k ä s i k i r j o i t u k s e s t a . M o n e t t u n n i s t a v a t s k e n a a r i o k ä s i t t e e s t ä tulevaisuudentutkimuksen ja se onkin vakiintunut laajaan käyttöön kyseisellä t i e t e e n a l a l l a . S k e n a a r i o t a v o i d a a n p i t ä ä n y k y a i k a i s e n tulevaisuudentutkimuksen avainkäsitteenä, vaikka eräät tulevaisuudentutkijat ovat välttäneet sitä. Tulevaisuudentutkimukseen se vakiintui käsitteenä 1960- luvun lopulta lähtien, ja useat tulevaisuudentutkijat ovat pitäneet skenaarioita parhaina menetelminä tulevaisuudentutkimuksessa. (Kuusi & Kamppinen 2002: 119–120.) Mikään skenaario ei voi kuitenkaan antaa tarkkaa kuvausta 27 tulevaisuudesta. Skenaarioiden tehtävänä on auttaa tunnistamaan, pohtimaan ja vihjaamaan epävarmuustekijöitä, joita tiettyä asiaa tutkiessa todennäköisesti kohdataan. (Varum & Melo 2010.) Tulevaisuudentutkimuksen päämäärä liittyy läheisesti tulevaisuuden tekemiseen erilaisten mahdollisten maailmojen polustojen artikulointiin yhdessä er i la is ten intress i ryhmien kanssa . Skenaar io on yks i tulevaisuudentutkimuksen menetelmä, jonka avulla näitä mahdollisia maailmoja ja niiden polkuja jäljitetään. Skenaariolla tarkoitetaan lyhykäisyydessään sellaista reittiä ja maailmatiloja polustossa, johon pyritään kiinnittämään huomiota. Mahdollisten maailmojen mukaan skenaariot voivat olla erittäin houkuttelevia tai vastaavasti erittäin katastrofaalisia ja tämän vuoksi nämä seikat on järkevää ottaa huomioon. Polustoon liitettyjen lisämääreiden perusteella määritetään skenaarioiden ominaisuudet. (Kuusi & Kamppinen 2002: 30–31.) Tulevaisuuden tutkimuksessa skenaarion määritelmät eivät ole kiistanalaisia, vaikka skenaarioiden suunnitteluun on olemassa useita erilaisia menetelmiä. Useimmat määritelmät koostuvat tarinoista siitä, mitä tulevaisuudessa voisi olla, ja jokainen tarina kuvaa lopullista tilaa tulevaisuudessa ja sisäistä johdonmukaista vaihetta siirtyäksesi tilasta toiseen. Trendit, epävarmuustekijät ja nykyistä ympäristöä säätelevät suhteet ovat peruskomponentteja skenaarioiden rakentamisessa. Useissa skenaariomenetelmissä pyritään kuvaamaan, miten nämä komponentit voivat mukautua tulevaan ympäristöön. Skenaarioiden rakentamisen päätarkoituksena on tällöin rakentaa useita erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja niihin johtavia polkuja. (Boaventura & Fischmann 2008.) 28 Kuvio 2. Mahdolliset, halutut ja uskottavat skenaariot (Boaventura & Fischmann 2008). Godet ja Roubelat (1996) määrittelevät skenaarion kuvaukseksi tulevaisuuden tilanteesta ja tapahtumien kulusta, joka sallii yhden siirtyä eteenpäin alkuperäisestä tilanteesta tulevaan tilanteeseen. He ovat tunnistaneet kaksi merkittävää skenaario ryhmää, joita ovat tutkiva ja ennakoiva tai normatiivinen. Tutkivassa skenaariossa aloitetaan aiemmista ja nykyisistä trendeistä, jotka johtaa todennäköisesti tulevaisuuteen. Ennakoivassa tai normatiivisessa rakennetaan pohja erilaisille visioille tulevaisuudesta, jotka voivat olla joko haluttuja tai pelättyjä. Lisäksi ennakoivat tai normatiiviset skenaariot voivat olla trendiin perustuvia tai päinvastoin riippuen siitä, sisältävätkö ne todennäköisimpiä tai epätodennäköisimpiä muutoksia. 29 2.3. Erilaiset skenaarioiden luomistekniikat S k e n a a r i o i d e n l u o m i s e k s i o n o l e m a s s a k a h d e k s a n g e n e e r i s t ä skenaariomenetelmäkategoriaa, jotka kaikki sisältävät kaksi tai kolme variaatiota. Joitakin tekniikoita on vaikea luokitella, koska ne sisältävät eri luokkien prosesseja. Erilaisia tunnettuja tekniikoita on kuitenkin yli 20. (Bishop, Hines & Collins 2007.) Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 2.) on listattu kahdeksan eri skenaariomenetelmäkategoriaa ja niiden sisältämät variaatiot, eli tekniikat. Toteuttamisen vaikeusasteella tarkoitetaan tekniikan oppimisen ja toteuttamisen vaikeusastetta. Mitä pienemmän luvun tekniikka saa, sitä helpompi se on omaksua ja toteuttaa. Taulukossa on myös havaittavissa tietokoneen tarve tekniikan toteuttamiseksi. Lisäksi taulukon tekniikan etu sarakkeen tarkoituksena on helpottaa valitsemaan tekniikat, jotka parhaiten kuvaavat tilannetta. Tekniikat esitellään englanninkielisillä termeillä, koska suomalaisessa kirjallisuudesta ei löytynyt näille termeille suoraa käännöstä. Taulukko 2. Skenaariomenetelmäkategoriat ja niiden sisältämät tekniikat (Bishop ym. 2007). Kategoriat/ tekniikat Toteuttamise n vaikeusaste (1–4) Toteutus tietokoneella (kvantitatiivinen tutkimus) Tekniikan etu 1. Arviointi: Genius Visualization Role playing Coates and Jarrat 1.2 2.3 2.2 2.3 Ei Ei Ei Ei Helppo tehdä. Hyödyntää tulevaisuuden intuitiivista ymmärrystä. 30 2. Lähtötilanne: Manoa 2.2 Ei Asiakkaan/ yleisön on helpoin hyväksyä, koska sitä yleisestiottaen odotetaan jo. 3. Kiinteiden skenaarioiden kehittäminen: Incasting SRI 2.5 2.3 Ei Ei Helpointa asiakkaan/ yleisön osallistumiselle, koska skenaarioydin/ logiikka tehdään heille. 4. Tapahtumasarjat: Probability trees Sociovision Divergence mapping Future mapping 2.5 2.6 2.2 2.6 Valinnainen Ei Ei Ei Kertoo tarinan tavanomaisella tapahtumasarjana. 5. Historiakatsaus: Backcasting, horizon mission methodology Impact of future technologies 2.3 2.8 Ei Ei Tarjoaa uusia oivalluksia, koska se vähentää taipumusta ekstrapoloida tulevaisuutta menneisyyden ja nykyisyyden perusteella. 6. Epävarmuuden ulottuvuudet: Morphological analysis, field anomaly relaxation GBN Option development and evaluation MORPHOL 2.3 2.6 3.0 2.5 Ei Ei Tarvittava Tarvittava Toimii parhaiten tarkasteltaessa vaihtoehtoisia futuureja tunnettujen epävarmuustekijöiden funktiona. 7.Ristivaikutusanalyysi: Cross-impact analysis IFS SMIC PROB-EXPERT 2.5 2.8 2.3 Ei Ei Ei Laskee vaihtoehtojen tai lopputilanteiden lopulliset todennäköisyydet tiukan matemaattisen menettelyn perusteella. 8. Mallintaminen: Trend impact analysis Sensitivity analysis Dynamic scenarios 2.5 3.3 2.8 Valinnainen Tarvittava Valinnainen Luo parhaan kvantitatiivisen esityksen jatkuvista muuttujista, jotka kuvaavat tulevaisuuden tilaa 31 Seuraavaksi käydään läpi tarkemmin kolme erilaista toisistaan poikkeavaa tekniikkaa, jotta saadaan syvempää kuvaa siitä, miten tekniikoita käytetään. Valitut tekniikat ovat kursivoitu yllä olevaan taulukkoon (taulukko 2.). 2.3.1. Manoa Wendy Schultzin kehittämä Manoa-menetelmä on innovaatinen tulevaisuusmenetelmä, joka sai alkunsa Hawaii Futures Studies -keskuksessa. Manoa on suunniteltu maksimoimaan ero ja tutkimaan esiin nousevien kysymysten vaikutuksia. Menetelmän suunnittelu vaiheessa siltä vaadittiin, että sen oli oltava osallistava; todelliseen dataan perustuva; kykenevä kartoittamaan vaiheita, joilla muutos poikkesi nykyisestä; useita muutoksen ohjaimia sisältävä ja kykenevä kuvaamaan erilaisia yllättäviä tuloksia pitkällä aikavälillä. Manoa-menetelmässä skenaarioiden rakentamiseen ei vaadita erillistä painopistettä tai kriittistä kysymystä. Sen tavoitteena on luoda laaja- alainen näkemys vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, joista sen käyttäjillä on mahdollisuus tutkia itseään kiinnostavia aiheita. (Schultz 2015.) Manoa-mentelmä on tulevaisuustekniikoiden sarja, jolla tutkitaan suuntauksien osallisuutta ja yhteyksiä. Menetelmässä työskennellään kolmen vahvan lähes todistettavissa olevien trendien kanssa yksin tai ryhmän kanssa. Näitä trendejä täsmennetään kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on saada selville kunkin trendin vaikutus erikseen futuuripyörän avulla. Futuuripyörällä tarkoitetaan ajatuskarttamaista asetelmaa, jossa jokainen trendi muodostaa keskipisteen, joista peräkkäiset vaikutustasot tuotetaan. Toinen tapa on löytää vuorovaikusta kolmen trendin joukosta käyttämällä kvalitatiivista ristivaikutusanalyysia. (Bishop ym 2017.) 32 2.3.2. GBN-matriisi Peter Schwartzin luomaa GBN-matriisia (kuvio 3.) voidaan pitää oletus skenaariotekniikkana. Matriisi perustuu kahteen epävarmuuden tai vastakkaisuuden ulottuvuuteen. Matriisin avulla tuotetaan neljä vastakkaista skenaariota, jotka ovat merkityksellisiä tutkimuksen kohteelle. Tämä tapahtuu sijoittamalla kaksi tutkittavan aiheen tulevaisuuteen vaikuttavaa tekijää pysty- ja vaaka-akseliin. (Bishop 2007 ym. & Rhydderch 2017.) Kuvio 3. Geneerinen ”2 × 2” kriittisten epävarmuustekijöiden matriisi (Ogilvy & Schwartz 2004). 33 Skenaarioiden perusolosuhteiden määrittämiseksi Ogilvy ja Schwartz (2004) esittävät matriisiin kaksi erilaista lähestymistapaa. Toinen näistä menetelmistä on induktiivinen ja toinen deduktiivinen. Induktiivinen menetelmä on vähemmän jäsennelty ja sen toteuttaminen riippuu haastateltavien kärsivällisyydestä puhua, kunnes päästään yksimielisyyteen. Deduktiivinen lähestymistapa käyttää yksinkertaisia priorisointitekniikoita 2x2- skenaariomatriisin rakentamiseksi kahden kriittisen epävarmuuden avulla. Vaikka tärkeimpien ja epävarmojen voimien välinen vuorovaikutus muodostaa lopulta logiikan, joka erottaa ja ohjaa näitä skenaarioita, tulee kuitenkin ottaa huomioon merkittävät ympäristötekijät. Nämä muut tekijät saattavat olla, mitä tahansa, jotka voivat esimerkiksi johtaa uusien tekniikoiden ja prosessien syntymiseen tai kuluttajien arvojen muuttumiseen. Jokaiseen keskeiseen tekijään ja trendiin tulisi kiinnittää jonkin verran huomiota vähintäänkin yhdessä skenaariossa (Ogilvy ja Schwartz 2004.) 2.3.3. Trend impact analysis Ted Gordon kehitti Trend Impact Analysis (TIA) -menetelmän 1970-luvun lopulla, ja sitä pidetään yksinkertaisena lähestymistapana tulevaisuuden ennustamiseen. TIA on menetelmä perussuuntauksen säätämiseksi, joka ottaa huomioon mahdollisen tulevaisuuden tapahtuman. Siihen sisältyy trendi ja potentiaalinen tapahtuma, joka häiritsee alkuperäisen trendin kehitystä. (Bishop 2007 ym.; Gordon 1994.) Tässä menetelmässä aikasarjaa muutetaan ottamaan huomioon käsitykset siitä, kuinka tulevat tapahtumat voivat muuttaa ekstrapolointeja, jotka muuten olisivat yllätyksettömiä. TIA jakaa ekstrapolointitehtävän ihmisille ja 34 tietokoneille sen mukaan, kumpi tehtävästä suoriutuu parhaiten. Ensiksi tietokone ekstrapoloi trendin aiemman historian. Toiseksi ihminen määrittelee joukon uudenlaisia tulevaisuuden tapahtumia, kehitystä ja kuinka ekstrapolointi muuttuu kunkin tapahtuman seurauksena. Näiden vaiheiden jälkeen tietokone käyttää näitä arvioita trendi-ekstrapoloinnin muuttamiseen. Lopuksi ihminen arvioi tuloksena olevan mukautetun ekstrapoloinnin ja muokkaa tietokoneelle syötettäviä tietoja tapauksissa, joissa tulos näyttää kohtuuttomalta. (Gordon 1994.) 2.4. Heikot signaalit muutosten ensioireina Heikoilla signaaleilla tarkoitetaan viitteitä jostain nousevasta asiasta, josta voi muodostua trendi tulevaisuudessa. Heikoista signaaleista on käytetty myös nimiä, kuten ”Wild card”, ”germ” ja ”early warning”. Heikoille signaaleille on olemassa lukuisia määritelmiä, jotka eroavat keskenään toisistaan. (Kuusi ym 2013: 296; Kuusi & Kamppinen 2002: 153.) Heikon signaalin käsitettä käytetään laajasti talouskirjallisuudessa, mutta täysin tarkkaa määritelmää termin tarkoitukselle ei kuitenkaan ole. Heikkoja signaaleja pidetään yleisesti tietona potentiaalisista järjestelmän muutoksista tuntemattomaan suuntaan. (Mendonça, Pina E Cunha, Kaivo-Oja & Ruff 2004.) Lisäksi Mannermaa (2004: 113) painottaa, että heikko signaali ei ole itsessään trendi, vaan siitä voi muodostua sellainen. Niitä onkin huomattavasti vaikeampaa havaita kuin trendejä, koska ne saattavat yleisesti vaikuttaa naurettavilta, uskomattomilta tai epäoleellisilta (Dufva 2019). Esimerkiksi Brian Coffman (1997) on määritellyt heikot signaalit seuraavasti: 35 • Idea tai suuntaus, joka vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan tai yrityksen toimintaympäristööön • Uusi ja yllättävä signaalin vastaanottajan näkökulmasta (vaikka toiset saattavat jo nähdä sen) • Joskus vaikea huomata ”kohinan” ja muiden signaalien keskeltä • Uhka tai mahdollisuus yrityksille • Usein vähätelty asiasta jo tietävien näkökulmasta • Huomattava viiveaika, ennen kuin kypsyy ja muuttuu valtavirraksi • Tarjoaa mahdollisuuden oppia, kasvaa ja kehittyä Coffman (1997) myös mainitsee, että heikkojen signaalien paljastaminen ennen muita antaa etulyöntiaseman kehityksessä. Yleisesti puhutaan trendien seurannasta, mutta heikkojen signaalien paljastamisessa ollaan kiinnostuneita vaikeasti ennustettavista ideoista jo kauan ennen kuin ne saavuttavat valtavirran huomion. Tämän vuoksi yrityksien johdon tulisi hyväksyä heikkojen signaalien hyödyntäminen, jotta voidaan reagoida paremmin tulevaan (Ansoff 1984: 355). Lisäksi Elina Hiltunen (2008) määrittelee heikkojen signaalien olevan tässä hetkessä olevia pieniä ja näennäisesti mitättömiä ongelmia, jotka voivat kertoa meille tulevaisuuden muutoksista. Ne ovat toisin sanoen vihjeitä ja merkkejä, joiden tarkoituksena on antaa johtolanka mahdollisista tapahtumista ja tulevaisuuden suuntauksista. Tulevia tapauksia varten heikot signaalit nähdään välineenä silmien avaamiseksi ennakoitaessa asteittaisia muutoksia ja reagoimalla niihin ajoissa. Heikkojen signaalien havaitseminen ja niiden analysointi on tärkeää, kun pyritään ennakoimaan muutoksia etukäteen ilman ylimääräisiä yllätyksiä. 36 Oman alan asiantuntijoilla on parhaimmat mahdollisuudet tunnistaa oman alansa heikot signaalit, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että he tunnistavat ne. Yleisesti asiantuntijoiden kuuleminen ei välttämättä ole paras tapa heikkojen signaalien tunnistamisessa, koska heidän lausunnot heikoista signaaleista ovat hyvin varovaisia. Esimerkiksi tietyn alan ammattilainen, joka on keskittynyt hyvin kapeaan alan käytäntöön, ei välttämättä ymmärrä sen kokonaisuutta. (Mannermaa 2004: 118.) 2.5. Trendi ja sen omaksuminen Alunperin trendi oli vanha englanninkielinen sana, jolla tarkoitettiin ”kääntää” (eng. ”to turn”). Tilastotieteessä sillä tarkoitetaan käyrän suuntaa, jota käytetään yleensä silloin, kun ei ole varmuutta käyrän suunnasta. Esimerkiksi, jos käyrässä nähdään olevan vähäinen muutos, voidaan puhua käyrän positiivisesta tai negatiivisesta trendistä sen sijaan, että todetaan käyrän menevän ylös tai alas. Historioitsijalle edellä mainitut tilastolliset käyrät ovat tarkoituksen mukaisia, mutta esimerkiksi trenditutkijalle nämä käyrät eivät edusta trendejä, koska käyrien nähdään vain edustavan historiallisten muutosten tilastollista dokumentointia. Trenditutkimuksessa trendi nähdään suuntauksena, jota ei ole vielä tapahtunut. Se on ennemminkin ennuste jostain, joka tulee tapahtumaan tietyllä tavalla. Voidaan siis nähdä, että trendi on muutosprosessi, joka joskus tulee tuotekehityksen takia, sekä joskus johtaa uusiin tuotteisiin. (Vejlgaard 2008: 7–8.) Trendien tutkiminen vaatii havaitsemaan muutoksia asenteissa, ajattelutavoissa tai elämäntavoissa ja etenkin sellaisissa, jotka ovat nykyistä ihmisten ajattelua käyttäytymistä vastaan. Trendien ennustaminen tukee kaikkia yhteiskunnan 37 osa-alueita, joissa on hyvin tärkeää ymmärtää uusien ja tulevien kulttuurien muutosten lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutus. (Raymond 2010: 13–14.) Henrik Vejlgaardin (2008:63, 65) kehittämän Diamond-shaped trend model:in (DST-malli) avulla kuluttajat voidaan kategorisoida kuuteen eri ryhmään trendien omaksumisen perusteella. Näitä ryhmiä ovat suunnannäyttäjät, trendien seuraajat, varhainen valtavirta, valtavirta, myöhäinen valtavirta ja konservatiivit. Näitä ryhmiä kutsutaan myös trendiryhmiksi, joilla korostetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat osana trendiprosessia. Kuuden kategorian lisäksi voidaan havaita näiden ääripäät, joita ovat trendin luojat ja anti-innovaattorit. Kuvio 4. The Diamond-shaped Trend model (Vejlgaard 2008: 64). 38 DST-mallissa trendiryhmien koot määritellään seuraavasti perustuen siihen, kuinka ihmiset sijoittuvat kuuteen eri kategoriaan: • Suunnannäyttäjät: 5 % • Trendien seuraajat: 10 % • Varhainen valtavirta: 20 % • Valtavirta: 40 % • Myöhäinen valtavirta 15 % • Konservatiivit: 10% Trendin luojat ja anti-innovaattorit ovat määritelty edustavan noin 1 % DST- mallista. DST-mallin ei ole tarkoitus edustaa koko väestöä, vaan se edustaa vain sitä osaa väestöstä, johon muutos vaikuttaa eri syistä. Sitä käytetään yleensä parhaiten edustamaan vain tiettyä ryhmää, kuten esimerkiksi ruoka harrastajia. (Vejlgraad 2008: 75.) On lisäksi hyvin tärkeää ymmärtää, että suunnannäyttäjillä on tärkeä sosiaalinen rooli markkinoiden ja yhteiskunnan heikkojen signaalien, sekä uutuuksien tunnistamisessa ja sen jälkeen niiden tukemisessa. Jotkut suunnannäyttäjät omaksuvat aina uudet tuotteet ja ideat, sekä ymmärtävät heikkojen signaalien merkityksen. (Inkinen & Kaivo-oja 2009.) 2.5.1. Megatrendi J o h n N a i s b i t t i n l u o m a m e g a t r e n d i k ä s i t e o n v a k i i n t u n u t tulevaisuudentutkimuksessa. Hänen mukaansa megatrendiä voidaan verrata tiettyyn suuntaan vievään virtaan, jota vastaan voi kuitenkin ponnistella. (Kamppinen ym. 2002: 147–148.) Megatrendinä voidaan pitää ilmiötä tai asiaa, joka on pinnalla noin viidestä viiteentoista vuoteen. Muuten sitä luonnehditaan 39 yksinkertaisesti tämän hetken trendiksi. Megatrendit kehittyvät eri toimialoille eri tavoin tai ne voivat ottaa eri muodon ajan myötä. Megatrendit ovat siis vakiintuneita, niiden odotetaan kestävän ja niillä on yhteisiä elementtejä useilla toimialoilla. (Euromonitor International 2019.) Megatrendi käsitettä ei kuitenkaan käytetä yleisesti maailmalla, koska sen ajatellaan linkittyvän Naisbittiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa megatrendeistä puhutaan usein ”driver” tai sitten pelkästään sanalla ”trend”. (Kamppinen ym. 2002: 148.) Mannermaan (2004: 73–74) mukaan megatrendeistä voidaan puhua silloin, kun tarkasteltavaa ilmiötä pystytään hahmottelemaan tarpeeksi laajasti. Tulee myös ymmärtää, että megatrendi voi itsessään sisältää erilaisia ilmiöitä, vaihtoehtoisia suuntautumisia ja yllätyksiä. Edellä mainituista ilmiöistä tulee kuitenkin pystyä muodostamaan lähes samansuuruinen kokonaisuus. On myös tärkeä muistaa, että tulevaisuusprojektien ja yritysmaailman megatrendien tarkastelu eroavat toisistaan. Tulevaisuusprojekteissa megatrendien tulevaisuutta tutkitaan enemmänkin suuntauksena, joka tukeutuu jatkuvuuteen kun taas yritysmaailmassa pyritään jäsentämään kehitysilmiöitä ja sitä, mitä merkittävää yrityksen toimintaympäristössä tulee tapahtumaan. 40 3. RUOKA JA SITÄ YMPÄRÖIVÄT ILMIÖT Ihmiset syövät nykyään paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Nälän vähenemistä voidaankin pitää yhtenä nykyajan suurista ihmeistä. (Wilson 2019: 29) Ruoan saatavuus on myös lisääntynyt tulotason nousun ja elintarvikkeiden hintojen laskun seurauksena. Tämä on johtanut huomattaviin muutoksiin ruuan kulutuksessa viimeisen 50 vuoden aikana. (Kearney 2010.) Kuhmonen ym. (2017) mainitsevat, että kuluttajasegmentit pohjautuvat usein kaupan ja jalostuksen keinoihin tunnistaa potentiaalisia markkinoita, jolloin ne e ivät ni inkään pysty i tsessään kuvaamaan kaikkea s i tä , mitä kulutuskäyttäytymisessä tapahtuu. Kuluttajien asenteissa ruokavalioihin on tapahtunut kahden viime vuosikymmenen aikana paljon muutoksia. Näillä muutoksilla on ollut vaikutusta sekä kuluttajien kuluttamiin elintarvikkeisiin että elintarvikkeiden valmistajiin. Esimerkiksi 20 vuotta sitten kulutettuja ruokia ei enää kuluteta nykyään samoissa määrin. Nykyään tuottajien tulee miettiä yhä tarkemmin markkinoita, koska muutokset kuluttajien tarpeissa ovat luoneet yhä segmentoituneemman kuluttajaryhmän. (Mehmeti & Orjon 2014.) 3.1. Ruoan kuluttamiseen vaikuttavat ja liittyvät asiat Tässä tutkimuksessa ruoan kuluttamista voidaan selittää suunnitelmallisen käyttäytymisen teorian (SKT) avulla. Keskeisenä tekijänä kyseisessä teoriassa on yksilön aikomus suorittaa tietty käyttäytyminen (Ajzen 1991). SKT:n mukaan syömiskäyttäytymistä ohjaa kolme erilaista uskomusta, joita ovat käyttäytymisuskomukset, normatiiviset uskomukset ja ohjaavat uskomukset. Jokaisen näiden tekijöiden uskotaan nousevan yksilöiden perimmäisistä 41 uskomuksista. (Emanuel, Mccully, Gallagher & Updegraff 2012; Bassett-Gunter, Levy-Milne, Naylor, Downs, Benoit, Warburton & Rhodes 2015.) SKT:ssa asenne heijastaa yksilöllisiä mieltymyksiä suorittaa tai olla suorittamatta käyttäytymistä. Se ilmaisee siis yksilöiden positiivisen tai negatiivisen arvioinnin tietystä käyttäytymisestä. Toisin sanottuna, mitä positiivisempi asenne, sitä vahvempi aikomus on ilmaista kyseistä käyttäytymistä. (Scalco, Noventa, Sartori & Ceschi 2017.) Alapuolella nostetaan esille kirjallisuudesta vahvimmin esille nousseita asenteita ja motiiveja, joilla on vaikutusta tämän hetken kuluttamiseen. Nämä esille nousseet asiat ovat arvot, eettisyys ja terveys, sekä suunnannäyttäjät, mitä voidaan luonnehtia ulkopuoliseksi tekijäksi kuluttamiseen liittyen, mutta kuitenkin kokonaisuudelle tärkeäksi tekijäksi. 3.1.1. Arvot ja eettisyys Ruokaa ei nähdä enää pelkästään tarvittavana energiamääränä, vaan kuluttajien näkökulmasta siihen liittyy arvoja, joiden takia siitä ollaan valmiita maksamaan (Sitra 2018). Ruoan kulutustottumuksiin ei pelkästään vaikuta suuret yhteiskunnalliset vaikutukset, kuten esimerkiksi elintason paraneminen. Kulutustottumuksiin heijastuvat myös kuluttajien identiteetin kehittyminen, sekä sosioekonomiset muutokset (Mäkipeska & Sihvonen 2010.) Lisäksi väestönkehitys, kuten kaupungistuminen, muuttoliike ja ikääntyminen yhdistettyinä vaikuttavat kuluttajien elämäntapojen ja ostopäätösten tekemiseen. Väestönkasvulla ja nopealla kaupungistumisella on seurauksena resurssien ja ympäristön rasittuminen, mutta toisaalta se ohjaa kuluttajia vastuulliseen ajatteluun kuluttamisessa. Eettisten kuluttajien lisääntyessä lisääntyvät myös ympäristöystävälliset tuotteet kauppojen hyllyillä. 42 (Euromonitor International 2019.) Nämä muutokset ovat seurausta monista tekijöistä, kuten lisääntyneestä kuluttajien tulotasosta, lisääntyneestä tuotteiden saatavuudesta ja teknisistä muutoksista (Mehmeti & Orjon 2014.) Elintarviketeollisuusliitto (2018) kertoo, että Suomi syö -tutkimuksessa 78 % suomalaisista pitää kotimaista ruokaa arvossa. Jopa puolet vastanneista piti elintarvikkeiden kotimaisuutta tärkeämpänä valintaperusteena kuin laatua. Tähän vaikutti suuresti halu tukea kotimaista työllisyyttä ja teollisuutta. Tutkimuksessa mainitaan myös, että suomalaiset kuluttajat pyrkivät yhä enemmän selvittämään elintarvikkeiden alkuperää, joka on seurausta tietoisuudesta ruokavalintojen vaikutuksesta ilmastonmuutoksen hidastamiseen. K-ryhmän Ruokailmiöt 2019 -raportti nostaa esille tiedostavan kuluttamisen, jolla on vaikutusta ruokien ostopäätöksiin (Kesko 2019). Tiedostavaa kuluttamista on vaikea määritellä, mutta lyhyesti sanottuna sillä tarkoitetaan sellaisten kulutusvalintojen tekemistä, jotka lisäävät kuluttajalle merkityksellisyyden tunnetta. Tiedostavan kuluttamisen sisältönä nähdään esimerkiksi ekologiset ja eettiset motiivit, sekä järkiperusteinen kuluttaminen (Kuudes 2019.) Keskon (2019) mukaan tiedostava kuluttaminen on kasvanut vuodesta 2017 vuoteen 2019 noin 10% ja tulevina vuosina sen odotetaan yhä kasvavan. Tiedostavat kuluttajat suosivat ruokavalinnoissaan yhä enemmän lähiruokaa, vihanneksia, sekä pientuottajien tuotteita. Tällaiset ruokavalinnat näkyvät kuitenkin enimmäkseen Uudellamaalla kuin muualla Suomessa. 3.1.2. Terveys 43 Syömisessä kiinnitetään yhä enemmän huomiota terveyteen ja hyvinvointiin (Niva & Mäkelä 2007). Kuluttajien ruokavaliot ovat luonnollisesti erilaisia, ja useimmat kuluttajat kertovatkin etteivät noudata mitään tiettyä ruokavaliota, mutta on kuitenkin havaittu terveystrendien seurauksena tapahtuvia asteittaisia muutoksia ruokavalioissa (Rebort buyer 2017). Suomalaiset ovat kuitenkin suhteellisen hyvin perillä terveellisen ruokavalion periaatteista ja viime vuosikymmenten aikana ruokailutottumukset ovat muuttuneet huomattavasti kohti ruokavalioita, joissa on vähemmän rasvoja ja enemmän hedelmiä ja vihanneksia (Niva & Mäkelä 2007). Monet sekasyöjät ovat myös pyrkineet vähentämään lihan syöntiä, koska uskovat sitä vähentämällä noudattamaan terveellisempää ruokavaliota. Kuitenkin harva kuluttaja jättää lihan kokonaan pois ruokavaliostaan. (Latvala, Niva, Mäkelä, Pouta, Heikkilä, Kotro & Forsman-Hugg 2012.) Terveystrendi näkyy myös vahvasti kauppojen hyllyllä erilaisina ”superfood” välipaloina ja kasvisten myynnin kasvun kehityksenä (Makery 2019a). Mäkipeska ja Sihvonen (2010) nostavat esille, että kuluttajat ovat nykyään tietoisempia ruokaan liitetyistä terveysvaikutuksista ja haluavat tällöin kuluttaa terveellisyyttä edistäviä tuotteita. Suurin osa ruoka ainesosista kulutetaan vielä kuitenkin valmisruoan muodossa. 3.1.3. Suunnannäyttäjät Kantarin (2017) tutkimuksen mukaan neljäsosa suomalaisista kuluttajista ovat ruoan edelläkävijäkuluttajia. Pieni osa edelläkävijäkuluttajista on kategorisoitu foodrunnereiksi, joilla on vahva vaikutus muiden kuluttajien ajatteluun ja valintoihin. Tämän vuoksi foodrunnereiden tunnistaminen on yrityksille todella tärkeää, vaikka niiden tavoittaminen on kolme kertaa kalliimpaa kuin 44 peruskuluttajien. Tälle kuluttajaryhmälle elämän tärkeimpiin asioihin kuuluu ruoasta ja makuelämyksistä nauttiminen. Foodrunnereita on jokaisessa ikäryhmässä asuinpaikasta riippumatta ja suurin osa heistä on naisia. Suomalaisille foodrunnerille on ominaista se, että he pitävät kotimaisia raaka- aineita maailman parhaina ja laadukkaimpina. Usein he ostavatkin tuotteensa suoraan tuottajilta. Foodrunnereita kiinnostavat luonnollisesti ruokatrendit ja he suosivat esimerkiksi satokausiajattelua, ruokahävikin vähentämistä, sokerin välttämistä ja parvekeviljelyä. (Kantar 2017.) Nämä foodrunnerit voidaan nähdä Vejlgaardin ”The Diamond-shaped Trend” -mallin suunnannäyttäjinä, joilla on tärkeä rooli markkinoiden ja yhteiskunnan heikkojen signaalien ja uutuuksien tunnistamisessa (ks. kuva 4.). 3.2. Ruoan kulutus tänä päivänä Neljäsosa koko maailman kuluttajista syövät vihanneksia päivittäin, mikä tekee siitä kaikista kulutetuimman raaka-aineen. Lihan, kalan ja siipikarjan kulutus on myös hyvin yleistä, koska noin 62 % maailman kuluttajista syövät lihaa vähintään kerran viikossa. (Rebort buyer 2017.) On kuitenkin huomattavissa, että erilaiset niin sanotut elämäntapakokonaisuudet moninaistuvat, mikä näkyy esimerkiksi kasvisruokien käytössä, josta on tulossa yhä vähemmän joko-tai - tyyppinen valintakysymys. (Kuhmonen ym. 2017.) 3.2.1. Kasviperäiset proteiinit Viime vuosina eläinproteiinin korvaaminen erilaisilla kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla on lisääntynyt. Tämä johtuu siitä, että kasviperäisten proteiinivaihtoehtojen saatavuus on parantunut ja valikoimat ovat laajentuneet 45 huomattavasti. (Piipponen ym. 2018.) Kasviperäisten proteiinien kasvuun vaikuttaa myös osalta tekijät, jotka voivat motivoida kuluttajia pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja eläinperäisille proteiineille. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi skandaalit liittyen lihaan, huonojen eläinrasvojen välttely ja luonnonvarojen huomioiminen omissa kulutustottumuksissa. (Makery 2019b.) Myös Talouselämän (2018) haastattelussa Fazer Food Servicesin Suomen tuotekehitys- ja gastronomijohtajaa Marianne Nordblom kertoo, että vegaaniset uudenlaisia kasviproteiineja, kuten kauraa, härkäpapua ja soijaa sisältävät kasvisruoat ovat olleet menestys. Gpn (2018) mainitsee kasviproteiinit kasvavana trendinä heidän ruoka-ja ruokailutrendejä sisältävässä katsauksessa, minkä tarkoituksena on auttaa tuottajia hyödyntämään uusia suuntauksia. Suomalaiset suhtautuvat myös yleisesti paremmin nykyaikaisiin elintarviketeknologioihin, kuten esimerkiksi geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin kuin useimmat muut eurooppalaiset (Niva ja Mäkelän 2007). Tällöin teknologian kehittyminen on osa mahdollistaja tämän tuoteryhmän kulutuksen kasvussa, koska paremman teknologian avulla on mahdollista valmistaa yhä parempia tuotteita (Makery 2019b). 3.2.2. Luomu- ja lähiruoka Luomu- ja lähiruoan markkinoiden kasvuun vaikuttaa vahvasti kysynnän kasvu. Suurin tekijä on kuluttajien kasvanut varallisuus, sekä kaupungissa asuvien kuluttajien kulttuurisen yhteyden etsiminen maaseutuun lähiruoan avulla.( Mäkipeska & Sihvonen 2010.) Lisäksi kuluttajatyypit, jotka osallistuvat ympäristöystävällisiin toimintoihin kuluttavat todennäköisesti eniten luomu- ja lähiruokaa (Nie & Zepeda 2011). 46 Eurooppalaiset kuluttajat käyttivät luomuruokaan noin 47€ henkilöä kohden vuonna 2017. Luomuruoan kulutus onkin kaksinkertaistunut viime vuosikymmenen aikana. (Willer and Lernoud 2019.) Kuluttajat yhdistävät usein luomutuotteet terveyteen, ympäristöön, eettisyyteen ja identiteettiin. Lisäksi tuotannon sijainti on avainasemassa luottamuksen edistämisessä. (Walley, Custance, Orton, Parsons, Lindgreen & Hingley 2009; Mäkipeska & Sihvonen 2010.) 3.2.3. Valmisruoat Nuorempien ikäluokkien kulutustottumuksissa ollaan huomattu, että tämä ryhmä syö enemmän valmisruokia kuin aiemmin. Tämän vuoksi raaka- aineiden hankkiminen on vähentynyt nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Lisäksi monet työssä käyvät syövät usein päivän lämpimän aterian työpaikalla, mikä osaltaan vähentää raaka-aineiden kuluttamista. Tämän seurauksena myös valmisaterioiden osuus kasvaa yhä enemmän. Tutkimusten mukaan pääkaupunkiseudulla asuvat kuluttavat keskimäärin enemmän valmisruokia muihin kaupunkeihin verrattuna. (Mäkipeska & Sihvonen 2010.) Report Buyerin (2017) tutkimuksessa on yksilöity kuusi keskeistä trendiä, joilla on vaikutusta valmiselintarvikkeiden innovaatioihin. Näitä innovaatioita ovat: • Lihaton ruoka, johon vaikuttaa kasvava vegaanien määrä ja tietoisuus lihan kulutuksen vaikutuksista. • ”Premium”-roskaruoka, millä tarkoitetaan korkealaatuisten ainesosien parantavan roskaruoan imagoa. • Terveelliset vaihtoehdot, johon vaikuttaa kuluttajien parempi tietoisuus elintarvikkeiden ainesosista. Tällöin valmisruoat, joilla on terveyshyötyjä, vetoavat kuluttajiin. 47 • Inspiraation lainaajat: ideoiden lainaaminen muista elintarvikeryhmistä inspiroi täysin uusiin innovaatioihin, joka mahdollistaa kokeilunhaluisten kuluttajien houkuttelemisen. • Tuoreus ja helppous: kiireiset kuluttajat hakevat helppoutta, mutta haluavat myös valmistaa ruokansa tuoreista ja luonnollisista aineksista. Esimerkiksi tuoreita aineksia sisältävät ateriapakkaukset tarjoavat kyseiselle kuluttajaryhmälle ratkaisun. • Eettinen syöminen on kasvamassa, koska kuluttajat liittävät eettisen ja kestävän elämäntavan hyvinvointiin ja terveyteen, mikä luo kysyntää eettiselle ruoalle. 3.3. Suomalaisten kasvihuonetuottajien tilanne Trendien seuraaminen on tärkeää etenkin puutarha-alalla, koska elämäntapojen muuttuessa ihmiset vaativat yhä enemmän vaihtoehtoja. Lisäksi uudenlaiset trendit tuovat uusia liiketoiminta mahdollisuuksia toimijoille. (Gpn 2018.) Nykyisten trendimittareiden mukaan kasvisten kulutus Suomessa on vahvasti nousussa. Suomessa sääolosuhteet ja tämän myötä lyhyt kasvukausi rajoittavat kuitenkin kasvisten tuotantoa normaali olosuhteissa. Normaali olosuhteissa kasvisten tuotanto jää suureksi osaksi kausituotanto painotteiseksi, jolloin kasvien tuotanto keskittyy kasvihuoneisiin. (Hyvää Suomesta 2019.) Vuonna 2015 Suomessa kasvihuonetuotantoa oli 319 hehtaarilla, mutta ala on kuitenkin vähentynyt edellisvuosista kaikilla sen sektoreilla, kuten vihanneksilla, koristekasveilla ja marjoilla. Suomessa puutarha-alan toimijoiksi kuuluvat esimerkiksi avomaan vihannestuotanto, viljeltyjen marjojen ja omenan tuotanto, sekä taimitarhatuotanto ja kasvihuonetuotanto. (Niemi & Väre 2017.) 48 Suomalaisten kasvihuonetuottajien kannattavuus odotukset ovat laskeneet selvästi tulevaisuutta ajatellen. Alalla näyttää vallitsevan epävarmuus tulevaisuuden tuotannon tilanteesta. Suurimmat kannattavuuden parantumisen odotukset ovat kuitenkin nähtävissä kurkun ja muiden kasvihuonevihannesten tuotannossa. Kuitenkin noin 20% nykyisistä viljelijöistä lopettavat kurkun ja tomaatin viljelemisen kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Kaikista eniten luovutaan muiden kasvihuonevihannesten viljelemisestä, joka osaltaan näyttää huolestuttavalta muiden vaihtoehtoisten tuotteiden viljelemiselle salaatin, yrttien, kurkun ja tomaatin ohella. Tämän perusteella voidaan viitata siihen, että muita vaihtoehtoja tulisi kehitellä rohkeammin. (Saarnivaara 2018.) Euroopassa luomutuotanto on kansainvälisiin markkinoihin verraten hyvin kehittynyt. Luomutuottajien määrän kasvu on johtanut yhä suurempiin luomuviljelysmaiden syntyyn. Luomumarkkinat kuitenkin kasvavat monissa Euroopan maissa tuotantoa nopeammin, jolloin maan tarjonta ei kykene vastaamaan kysyntään. (Willer and Lernoud 2019.) Luomutuotanto on alkanut myös kiinnostamaan suomalaisia tuottajia. Noin joka kymmenes tuottaja on kiinnostunut luomutuotannosta ja noin 4 % tuottajista harjoittaa luomutuotantoa tällä hetkellä (Saarnivaara 2018). Luonnollisten elintarvikkeiden suosio kasvaakin verraten massatuotettuihin, yli jalostettuihin ja valmiiksi pakattuja ruokia vastaan. Luonnollisista ruoista puhutaan tai niitä mainostetaan ”super-ruokina”. (Lewis 2007.) Suomessa lähiruoan markkinoiden ennustetaan kasvavan lähitulevaisuudessa, koska esimerkiksi poliittinen ilmapiiri, kuluttajien kasvava varallisuus ja kuluttamisen kautta eettisten arvojen ilmaiseminen tukevat tätä. Markkinoiden 49 kasvuun vaikuttaa myös vahvasti kasvava kysyntä lähiruoka tuotteita kohtaan. Toistaiseksi Suomen lähiruokakentän markkinoilla on vielä tilaa kilpailulle, koska vahvoja brändejä ei ole vielä olemassa. (Mäkipeska & Sihvonen 2010.) 3.4. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Kirjallisuuskatsauksen perusteella kahdessa pääluvussa ollaan tunnistettu työkaluja skenaarioden ja heikkojen signaalien muodostamiseksi, sekä tämän hetken vallitsevia ruokaan ja kuluttamiseen liittyviä trendejä. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Kuvio 5. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys. 50 4. METODOLOGIA Tässä luvussa käsitellään ja perustellaan tutkimuksen toteutuksen sisältö. Edellä mainittujen lisäksi perustellaan valittu skenaariomenetelmä, jonka avulla luodaan nel jä er i la is ta skenaariota tulevaisuuden kasvisruoan kuluttajatyypeistä. Ensimmäisessä alaluvussa esitetään tutkimusote, jota seuraa aineistonkeruumenetelmä. Edellä mainittujen jälkeen syvennytään aineiston analyysimenetelmään. Lopuksi tarkastellaan tutkimuksen luotettavuutta. 4.1. Tutkimusote Tässä tutkimuksessa pyrittiin luomaan ymmärrystä siitä, millaiset asiat tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa kasvisten ja kasvisruokien kuluttamiseen. Tämä lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten kasvihuonetuottajien viljely- ja tuotantomahdollisuuksia heikkoihin signaaleihin perustuen. Tutkittavan ilmiön luonteen perusteella tutkimusotteeksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan usein tiedonkeruutekniikka, kuten haastattelua tai datan analysointimenettelyä, kuten esimerkiksi datan luokittelua, joka tuottaa tai käyttää ei-numeerista dataa. Laadullinen tutkimus tutkii osallistujien merkityksiä ja niiden välisiä suhteita käyttäen erilaisia tiedonkeruutekniikoita ja analyyttisiä menetelmiä, käsitteellisen viitekehyksen ja teoreettisen panoksen kehittämiseksi. (Saunders, Lewis & Thornhill 2016: 168). Laadulliselle tutkimukselle on myös olennaista se, että todellisuus on subjektiivinen ja moninainen. Siihen on myös liitetty näkökanta, että todellisuus 51 on sosiaalisesti konstruoitu ja todellisuuksia on yhtä monta kuin on henkilöitä. (Hirsjärvi 2008: 22.) Lisäksi laadullisen haastattelun etuna nähdään se, että sen avulla päästään käsiksi yksilöiden asenteisiin, arvoihin ja sellaisiin asioihin, joita ei välttämättä voida havaita tai ottaa käyttöön perinteisessä kyselylomakkeessa. Haastattelussa avoimilla ja joustavilla kysymyksillä saadaan myös todennäköisesti harkitumpia vastauksia kuin suljetuilla kysymyksillä. Tämän takia ne tarjoavat paremman lähestymistavan haastateltavien näkemyksiin, tapahtumien tulkintaan, ymmärryksiin, kokemuksiin ja mielipiteisiin. Hyvin hyödynnetyillä laadullisilla menetelmillä pystyy saavuttamaan saavuttamaan syvyystason, jota ei ole muilla menetelmillä saatavilla. (Silverman 2017.) 4.2. Aineistonkeruumenetelmä Tässä tutkimuksessa laadullinen aineistonkeruu suoritettiin haastatteluilla. Haastattelu on yksi käytetyimmistä tiedonkeruumuodoista ja siitä on olemassa monia erilaisia menetelmiä. Haastattelussa on suurena etuna se, että siinä ollaan suoraan vuorovaikutuksessa haastateltavan kanssa, mikä mahdollistaa esimerkiksi vastauksien selventämisen ja syventämisen. (Hirsjärvi ym. 2008: 34– 35.) Tutkimushaastattelulle on ominaista, että se on ennen kaikkea käsitteisiin, merkitykseen ja kieleen perustuvaa toimintaa. Lisäksi tutkimushaastattelu on etukäteen valmisteltu, jolloin henkilöt eivät aloita sosiaalista interaktiota. (Hirsjärvi & Hurme 2001: 41.) 52 Tutkimushaastattelut eroavat toisistaan niiden strukturointiasteen perusteella. Tällä siis tarkoitetaan sitä, miten haastattelija jäsentää tilannetta ja miten kiinteästi haastattelukysymykset ovat muotoiltu. (Hirsjärvi & Hurme 2001: 43.) Tässä tutkimuksessa haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jolla tarkoitetaan puolistrukturoitua haastattelua. Se on lähempänä strukturoimatonta haastattelua, koska haastattelun aspekti, aihepiirit ja teema- alueet ovat kaikille samanlaiset. (Hirsjärvi & Hurme 2000: 47–48.) Vaikka aihepiirit ja teema-alueet ovat kaikille samanlaiset, kysymyksien tarkka muoto ja järjestys saattavat vaihdella. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2008: 203.) Teemahaastattelua käytetään silloin, jos on tarpeellista ymmärtää haastateltavien asenteiden ja mielipiteiden syitä. Sen etuina on saada tietoja tilanteissa, kun käytetään paljon kysymyksiä, kun kysymykset ovat monimutkaisia tai kun kyselyjen järjestystä tai logiikkaa on tarpeen muuttaa. (Saunders, Lewis & Thornhill 2019: 444–445.) Tässä tutkimuksessa haastateltiin kokonaisuudessaan viittä eri ruoka-alan asiantuntijaa (taulukko 3), joiden valinta perusteena oli asiantuntijuus eri ruokaan liittyviltä aloilta. Haastateltaviin otettiin yhteyttä sähköpostilla, jossa kerrottiin lyhyesti tutkimuksen tarkoitus, ja annettiin mahdollisuus lisäkysymysten esittämiseen haastattelusta. Haastatteluista kolme toteutettiin etänä (Skypessä/ Teamsissa) ja kaksi kasvotusten. Haastattelujen kesto vaihteli 20 minuutista puoleen tuntiin. 53 Taulukko 3. Haastateltavien esittely. 4.3. Aineiston analyysimenetelmä Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä on olemassa lukuisia ja monet niistä perustuvat sisällönanalyysiin. Sitä voidaan pitää yksittäisenä tai väljänä teoreet t isena kehyksenä, joka on mahdol l is ta l i i t tää er i la is i in analyysikokonaisuuksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2017: 119.) Laadullinen analyysi jaetaan usein deduktiiviseen ja induktiiviseen analyysin, jotka eroavat toisistaan käytetyn päättely logiikan perusteella. Deduktiivisella analyysillä tarkoitetaan teorialähtöistä, jolloin se etenee yleisestä yksittäiseen kun taas induktiivisella analyysillä tarkoitetaan aineistolähtöistä, joka etenee yksittäisestä yleiseen. (Tuomi & Sarajärvi 2017: 125; Saunders ym. 2016: 569–560.) Näiden lisäksi on olemassa myös kolmas tieteellinen päättelyn logiikka, joka on abduktiivinen päättely. Tällä tarkoitetaan teoriaohjaavaa päättelyä, jossa teorianmuodostus on mahdollista silloin, kun induktiivisia päätelmiä kehitetään ja deduktiivisia testataan toistuvasti koko tutkimuksen ajan. (Saunders ym. 2016: 168.) Nimi Yritys/ ammatti Ilja Björs (Vastaaja 1) Ravintoloitsija Antti Oksa (Vastaaja 2) S-ryhmän vähittäiskaupan valikoimajohtaja Saku Tuominen (Vastaaja 3) Financier Groupin perustaja, Nordic hospitality partnersin hallituksen jäsen ja ruokakirjailija Niina Valkonen (Vastaaja 4) Tutkija Valion tutkimuskeskuksessa Janne Vuorinen (Vastaaja 5) Keskon tuoretuotteiden osto- ja myyntijohtaja 54 Laadullisen sisällönanalyysiin tekemiseen käytetty laadullinen data voi olla, joko tekstit, kuten esimerkiksi litteroidut haastattelut tai audiovisuaalinen data, kuten esimerkiksi kuvat. Laadullisen sisällönanalyysin tarkoitus on ensinnäkin tuottaa kokonaisvaltainen ja tosiasiallinen kuvaus, joka antaa kokonaiskuvan tutkitusta ilmiöstä. Toisena tarkoituksena on tuottaa yksityiskohtainen, rikas ja sävykäs tulkinta tiedon asiayhteyteen. (Eriksson & Kovalainen 2016: 120.) Tämän tutkimuksen sisällönanalyysissä käytetty data koostui litteroiduista haastattelumateriaaleista. Tässä tutkimuksessa käytettiin abduktiivista eli teoriaohjaava sisällönanalyysiä, jolloin analyysin aikana ajattelua ohjasi vuorotellen teoria ja aineisto. Aineiston teoriaohjaavassa analyysissä hyödynnettiin teemoittelua, joka tarjoaa järjestelmällisen, mutta joustavan ja helposti saavutettavan lähestymistavan laadullisen aineiston analysoimiseksi. Teemoittelun avulla voidaan esimerkiksi ymmärtää usein laajoja ja eriäviä määriä laadullista tietoa ja tunnistaa keskeiset teemat tai mallit aineistosta jatkotutkimusta varten. (Saunders ym. 2016: 202, 204.) Teemoittelun avulla aineistosta löydettiin haastattelurunkoon perustuen kolme erilaista teemaa. Nämä teemat olivat nykyhetken kuluttaminen, tulevaisuuden kulutusnäkymät ja heikot signaalit liittyen tuottajien mahdollisuuksiin. Teemoittelun avulla analysoitua aineistoa pyrittiin visualisoimaan ja hahmottamaan toisessa pääluvussa esitellyn GBN-matriisin avulla. Kyseistä matriisia pidetään oletus skenaariotekniikkana, jota on helppo käyttää ja ymmärtää. Tässä tutkimuksessa on pyrkimyksenä rakentaa 2x2- skenaariomatriisi kahden kriittisen epävarmuuden avulla, jotka muodostetaan aineistosta nousseiden asioiden perusteella kuudennessa pääluvussa. GBN- 55 matriisin avulla muodostettujen skenaarioiden avulla voidaan katsoa noin 10– 20 vuoden päähän. 4.4. Tutkimuksen luotettavuuden arviointi Tutkijan tulee suhtautuvat tutkimuksen laatuun liittyviin kysymyksiin vakavasti, jos haluaa pitää tutkimukstaan uskottavana. Reliaabelius ja validius ovat keskeisiä käsitteitä tutkimuksen arvioinnissa. (Saunders ym. 2016: 202, 204.) Reliaabelius voidaan määritellä kolmella erilaisella tavalla. Sillä voidaan tarkoittaa sitä, että samaa henkilöä tutkittaessa saadaan samanlainen tulos kahdella eri tutkimuskerralla. Tästä määritelmästä on luovuttava esimerkiksi silloin, kun kyseessä ovat vaihtelevat ominaisuudet. Toinen määritelmä on se, että tulos nähdään reliaabelina, jos kaksi arvioitsijaa päätyy samanlaiseen tulokseen. Jokainen yksilö tekee kuitenkin omat tulkintansa tietystä kohteesta, joten on hyvin epätodennäköistä, että kaksi yksilö ymmärtäisivät kolmannen tulkinnan täysin samalla tavalla. Edellä mainittujen lisäksi reliaabelius voidaan määritellä siten, että saadaan samanlainen tulos kahdella rinnakkaisella tutkimusmenetelmällä. On kuitenkin epätodennäiköistä, että kahdella rinnakkaistutkimusmenetelmällä saataisiin täysin sama tulos. (Hirsjärvi & Hurme 2008: 186) Hirsjärvi ja Hurme (2008: 18) mainitsevat kuitenkin, että esimerkiksi samoista ilmiöistä on usein ristiriitaisia käsityksiä eri aikoina, niin on täysin ymmärrettävää, että ehdotonta totuutta ympäröivästä maailmasta on haastavaa 56 tavoittaa. Myös jokainen yksilö luo omat käsitykset todellisuudesta, joten ei voida olla koskaan varmoja muiden käsityksistä. Tähän tutkimukseen valittujen haastateltavien kriteereinä oli ruoka-alan asiantuntijuus joltain tietyltä alalta, minkä perusteella osallistujat valittiin satunnaisesti. Hiltunen (2008) mainitseekin, että on olemassa tiettyjä ”ihmisryhmiä”, joilla on paremmat mahdollisuudet saada selkeä kuva tulevaisuuden signaaleista. Nämä ”ihmisryhmät” ovat oman alansa asiantuntijoita, joilla on perustiedot siitä, mitkä saattavat olla oman alansa uusimmat kehitysmuodot. Tutkija kysyi haastatteluvaiheessa jokaiselta haastateltavalta samat kysymykset siitä huolimatta, että kysymysten järjestys saattoi vaihdella. Lisäksi tutkija pyrki olemaan vaikuttamatta haastateltavien vastauksiin, vaikka jossain tapauksissa haastateltavilta jouduttiin kysymään tarkentavia jatkokysymyksiä. Validius on arviointiperuste, jolla viitataan siihen, missä määrin tutkimuksessa tehdyt päätelmät antavat tarkan kuvauksen tai selityksen tapahtuneesta. Voidakseen todeta, että tutkimustulokset ovat valideja, tulee pystyä sanoa, että ne ovat totta ja varmoja. Toisin sanoen havaintojen tulee edustaa tarkasti mainittua ilmiötä, jotka ovat todistettu. Laadullisessa tutkimuksessa validiteetin tavoitteena on antaa tutkimukselle takuu tutkimuksen tai kuvauksen oikeellisuudesta. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tulee kuitenkin miettiä, että onko validius riittävä arviointiperuste laadullisessa tutkimuksessa. (Eriksson & Kovalainen 2008: 292.) Aineiston keruun laadukkuuteen voidaan vaikuttaa etukäteen erilaisilla asioilla. Asioita, joita tulisi ottaa huomioon ovat esimerkiksi hyvän 57 haastattelurungon tekeminen, teknisen laitteiston toimivuus haastattelussa ja mahdollisimman nopea litterointi haastattelun jälkeen. (Hirsjärvi & Hurme 2008: 184) Tässä tutkimuksessa tutkija pyrki parantamaan validiutta ensimmäiseksi suunnittelemalla haastattelurungon tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti. Tutkija testasi myös äänityslaitteiston ennen jokaista haastattelua, jotta haastattelut tulisivat selkeästi nauhoitettua. Lisäksi tutkija pyrki litteroimaan haastattelun sisällön mahdollisimman nopeasti haastatteluiden jälkeen. 58 5. TUTKIMUKSEN TULOKSET Tässä luvussa esitetään tutkimuksen aineistoista esiin nousseita asioita. Aineistoista esiin nousseiden asioiden perusteella pyritään muodostamaan GBN-matriisin avulla neljä skeenaariota kasvisruoan ja kasvisten kuluttamiseen liittyvistä kuluttajatyypeistä. Nämä tulokset esitetään tutkimuksen kuudennessa pääluvussa. Tutkimuksen tulososio etenee systemaattisessa järjestyksessä nykyisistä kasvis- ja kasvisruokatrendeistä niiden tulevaisuusnäkymiin, koska tulevaisuudentutkimuksessa on tärkeää ottaa huomioon myös nykyhetki ja menneisyys. 5.1. Kasvis ja -ruokatrendien nykyhetkeen vaikuttavat asiat Tutkimuksen aineistoista nousi esille yhdeksän asiaa, joilla on vaikutusta tämän hetken kasvis ja -ruokatrendeihin. Nämä vaikuttavat asiat ovat vastuullisuus, helppous, hyvinvointi, luonnollisuus, arvopohjainen kuluttaminen, uudet tuotteet, kasvisten rooli, ruokatottumusten muutos ja vegaanius. 5.1.1. Kuluttajien arvot ja ominaisuudet Tällä hetkellä kulutusta ohjaa suurimmaksi osaksi vastuullisuuteen, helppouteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Erityisesti nuoret ovat kiinnittäneet kulutustottumuksissaan huomiota oman terveyden lisäksi kulutustottumuksien vaikutuksia luontoon vähentämällä tai lopettamalla kokonaan eläinperäisten tuotteiden syömisen. Mäkipeska ja Sihvonen (2010) toteavat myös, että kuluttajat ovat paljon tietoisempia ruokaan liitetyistä terveysvaikutuksista ja haluavat tällöin kuluttaa terveellisyyttä edistäviä tuotteita. 59 ”Tällä hetkellä ruokaan liittyvät semmoset enemmän jopa valtatrendi tyyppiset, joista isoimmat ovat helppous, hyvinvointi ja vastuullisuus, jonka sisällä ilmastonmuutoksen merkitys, muovikriittisyys ja ruokahävikki on nousemassa olevia juttua.” -Vastaaja 2 ”Kasvavissa määrin varsinkin nuorista on tullut tällaisia, ketkä ajattelevat tai miettivät sen muunkin kuin oman terveyden ja keventämisen kannalta. Esimerkiksi he eivät halua syödä eläinperäisiä ja pyrkii korostamaan sitä, että ovat vegaaneja.” -Vastaaja 5 Monissa vastauksissa nousi myös esille, että tämän hetken ruokavalintoihin liittyvinä trendeinä nähdään lisäksi luonnollisuus ja arvopohjainen kuluttaminen. Ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita omasta ja ympäristön hyvinvoinnista, jotka molemmat näkyvät terveellisempinä ja eettisempinä kulutusvalintoina. ”Lisäksi aitous, alkuperä, luonnollisuus ja sit ylipäätänsä tällainen arvojen mukainen kuluttaminen entistä enemmän ja siihen liittyen yksilölliset kulutusvalinnat ovat tällaisia isoimpia ruokavalintoihin liittyviä trendejä tällä hetkellä.” -Vastaaja 2 Vegaanius on myös nykyisin kasvussa, mutta tulee kuitenkin tiedostaa, että tämän ryhmän osuus on kuitenkin suhteellisen pieni siihen verrattuna, mitä annettaan ymmärtää. Tämä johtuu siitä, että useimmiten ääripäät ovat äänekkäämpiä ja tuovat esille oman kantansa radikaalimmin. Vaikka vegaaniudesta puhutaankin paljon, niin voidaan todeta, että esimerkiksi sadan ihmisen joukosta vain muutama on vegaaneja. Tämän perusteella voidaan ymmärtää, että vegaanien lisääntyvä lukumäärä on vain pieni tekijä, mikä vaikuttaa kasvisten ja kasvisruokien kokonaiskulutukseen. ”No sanotaan, että hype on ehkä suurempi kuin mitä se todellisuus on. Kun kasvisruuasta ja vegaaneista puhutaan tosi paljon, mutta esimerkiksi vegaanien tai täysin kasvissyöjien osuus on väestöstä vielä aika pieni. Lihan syönti on 60 kasvanut Suomessa edelleen, mutta tasaantunut viime vuonna vähän.” -Vastaaja 4 ”Nyt kun kasviksista puhutaan, niin vegaanius on tietyllä tavalla nostanut tosi vahvasti päätään. Täytyy muistaa, että se on aika äänekästä ja raflaavaa, niin silti sadasta ihmisestä me puhutaan muutamasta tapauksessa, jotka ovat vegaaneja.” -Vastaaja 1 5.1.2. Uudet tuotteet Käy myös ilmi, että erityisesti lihaa korvaavien tuotteiden kuluttaminen nähdään normaalimpana, koska erilaisia variantteja on saatavilla runsaasti ja monipuolisesti. Edellä mainittujen tuotteiden hinnat ovat myös osaltaan laskenut kovan kilpailun seurauksena, joka lisää itsessään jo huomattavasti kulutusta. Lisäksi kasvisruokia ei pidetä enää erikoisina ”vegejuttuina”, johon osaltaan voi vaikuttaa se, että suomalaiset ovat muita maita edellä lihaa korvaavien tuotteiden markkinoilla. ”Lihaa korvaavat tuotteet ovat toinen, mikä on selkeä ja niitä on myös tosi paljon. Näiden tuotteiden hinta ei ole enää niin korkea, joten niistä on tullut normaalimpaa ja Suomessa ollaan jollain tasolla edellä näillä markkinoilla.” -Vastaaja 4 Nyt sitten ollaan tässä ajattelussa sellasessa vaiheessa, että ollaan menossa kohti sitä, että kasvisruoka on koko ajan normaalimpaa ja normaalimpaa ja siihen törmätään kaikkialla. Sitä ei pidetä enää erikoisena ”vegejuttuna”."Nykyään on tullut enemmän ja edullisempia vaihtoehtoja, mitkä ruokki ilmiötä eteenpäin. -Vastaaja 2 Kasvisten kulutuksen kasvu näkyy myös siltä osin, että Suomeen on myös alettu tuomaan enemmän sellaisia kasviperäisiä tuotteita, jotka eivät ole olleet aikaisemmin kovan kysynnän kohteena. Nähdään kuitenkin, että etenkin Suomelle uniikit tuotteet kuten kaura on ollut jo pidemmän aikaa kasvussa ja 61 on yhä kasvamassa. Voidaan siis ajatella, että Suomen ja muiden maiden kulttuurien kasviperäiset tuotteet sulautuvat yhä enemmän yhteen. ”No siis valtavassa kasvussa tottakai. Tietenkin tällä hetkellä Suomesta löytyy tiettyihin ruokakulttuureihin leimaantuvia raaka-aineita, joiden saatavuus on älyttömän hyvä tänäpäivänä." -Vastaaja 1 ”Suomessa kaura on nyt ollut jo jonkun aikaa hitti, mutta tuntuu edelleen kasvavan. Kauratuotteita on tosi paljon ja ne ovat uniikkeja Suomessa, koska muissa maissa niitä on todella vähän.” -Vastaaja 4 5.1.3. Kasvisten rooli ja ruokatottumuksien muuttuminen Kasvisten rooli ei ole kuitenkaan koskaan ollut pois muodista, mutta nähdään kuitenkin, että niiden rooli kasvaa yhä enemmän. Kasviksilla pyritään myös tietoisesti korvaamaan lihan syöntiä, vaikka se ei näy radikaalisti tämän hetken tilastoissa. Huomattavaa on kuitenkin, että kotimainen saatavuus koetaan ongelmalliseksi, joka johtuu suurimmaksi osaksi Suomen karusta ilmastosta. ”Mutta sitten taas toisaalta mielestäni tällainen perinteinen suomalainen kasvis myöskin juurekset ja tämän tyyppiset eivät tavallaan ole koskaan ollut pois muodista. Ne on ollut osa sitä kokonaista ateriaa ja nyt niiden merkitys on korostunut vaan enemmän.” -Vastaaja 1 "Kasvisten käyttö on lisääntyy ja jos puhutaan ihan puritaanisesti kasviksista, niin kasvaa kokoajan. Varmasti myöskin tällaista lautasajattelumallia pyritään viljelemään. Toki kasvikset ovat kevyempiä syödä kuin esimerkiksi liha ja muut tällaiset proteiininlähteet.” -Vastaaja 5 ”Mielestäni kasvisten rooli kasvaa kokoajan ja tosi hyvä, että kasvaa, mutta Suomihan on kasvisten näkökulmasta kaikkea muuta kuin ongelmaton.” -Vastaaja 3 Ruokatottumuksien muuttuminen nähdään kuitenkin hitaana, koska suomalaisilla on pitkät perinteet arkiruoan tekemisessä. Muutokset ovat kuitenkin 62 nopeampia isommissa kaupungeissa kuin pienemmissä, jolloin voidaan ajatella, että pienempien kaupunkien ihmiset kuuluvat trendien omaksumisen perusteella myöhäisen valtavirran ja konservatiivien väliin (ks. kuva 4). Lisäksi on myös huomioitava, että ikä nähdään myös suurena vaikuttava tekijä kasvisten kuluttamiselle. Esimerkiksi nuoret kuluttavat kasviksia enemmän, mikä johtuu aikaisemmin mainitusta omien kulutustottumusten peilaamisesta vastuullisuuteen. "Toki ruokatottumusten muuttuminen vie aikaa. Tässä on eroa kaupunkien välillä et isoissa kaupungeissa käytetään enemmän kasvistuotteita kuin maalla. Myös iällä on väliä, sillä nuoret käyttävät kasvistuotteita enemmän.” -Vastaaja 4 ”Nythän tää niin ku meil on hirveen pitkät perinteet miten me tehään ruokaa mitä arkena syödään ja tämmöset perinteiset arkiruuat makaroonilaatikot.” -Vastaaja 5 5.2. Kasvisten ja kasvisruoan kulutukseen tulevaisuudessa vaikuttavat asiat Aineistosta nousi esille kymmenen asiaa, joilla on vaikutusta kulutukseen tulevaisuudessa. Näitä asioita olivat ilmastonmuutos, vastuulliset arvot, terveys/ hyvinvointi, helppous, luonnollisuus, prosessointi, paikallisuus, eksoottiset tuotteet, sekä brändit ja innovaatiot. 5.2.1. Ilmastonmuutos ja vastuulliset arvot Nykyisten kulutusta ohjaavien trendien tavoin ilmastonmuutos nähdään yhtenä suurimpana tekijänä, joka tulee vaikuttamaan kasvisten ja kasvisruoan kuluttamiseen tulevaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että kuluttajat ovat yhä huolestuneempia maapallon nykyisestä ja tulevasta tilasta, minkä takia 63 kiinnittävät huomiota vastuulliseen kuluttamiseen. Kesko (2019) ja Kuudes (2019) nostavat esille tiedostava kuluttamisen, jonka ydin tarkoituksena on ekologiset ja eettiset motiivit, sekä järkiperäinen kuluttaminen. Myös aineiston perusteella tämän kaltainen kuluttaminen on selkeästi nousussa, koska kuluttajat pyrkivät huomioimaan yhä enemmän kulutuksen vaikutusta ympäristöön. ”Ilmastonmuutos on varmasti yksi, joka vaikuttaa. Ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota päästöihin, mitä ruoantuotannosta syntyy ja myöskin eläinten hyvinvointiin. Eli käytännössä ilmastonmuutos vaikuttaa useammastakin näkökulmasta, eli se mitä pystytään tuottamaan ja mitä kannattaa tuottaa missäkin, mutta sit myös se, millaisia päästöjä syntyy.” -Vastaaja 4 ”Tietenkin tämän hetkinen tilanne, puhutaan nyt sitten ilmastonmuutoksesta, niin tottakai sen tyyppiset asiat. Ollaan siis huolestuneita maailman ja maapallon tilasta. Mielestäni sillä on aika pitkäaikaset vaikutukset tulevaisuudessa ja 10 vuotta on taas aika lyhyt aika tietyllä tavalla tällaisessa muutoksessa.” -Vastaaja 1 ”Uskon, että vastuullisuus ja ilmastokysymykset tulee ohjaamaan kulutusta tulevaisuudessa.” -Vastaaja 5 Ilmastonmuutokseen liittyen kuluttajien vastuulliset arvot tulevat myös ohjaamaan kulutusta tulevaisuudessa. Vaikka näitä asioita voi olla vaikeampi ennustaa, niin uskotaan vahvasti, että ne näyttäytyvät tulevaisuudessa yhä vahvemmin. Tämän takia esimerkiksi ruoan tuotantoprosessien, sekä kasvatettujen ja viljeltyjen kasvistuotteiden läpinäkyvyyteen tulisi keskittyä yhä enemmän ja tuoda esille prosessien luonnollisuutta. ”Näen, että iso asia on arvopohjainen kasvis syönti, että jos mä katon nuorempaa sukupolvea, niin se iso asia on ikään kuin ilmastoahdistuksen torjuminen ruokaan liittyvillä valinnoilla." -Vastaaja 3 ”Vaikeammin ennustettavaa on sitten tällaiset vastuullisuuden sisällä olevat asiat ja siihen omien arvostusten mukaiseen käyttäytymiseen liittyvät asiat ja siihen 64 aitouteen ja alkuperään liittyvät. Jotenkin on kyllä vahvasti sellainen tuntuma ja kaikki signaalit näyttävää siltä, että ne ovat vaan vahvistumassa.” -Vastaaja 2 5.2.2. Terveys ja hyvinvointi Terveydellä ja hyvinvoinnilla uskotaan olevan myös suuri rooli tulevaisuuden kulutuksessa nykyisen mukaisesti. Terveellisyys rinnastetaan kasvispohjaisten vaihtoehtojen kuluttamiseen ja lihatuotteiden vähentämiseen. Monissa vastauksissa erityisesti nuoret nähdään suunnannäyttäjinä lihatuotteiden vähentämisessä. ”Terveys vaikuttaa varmasti. Kun länsimaissa, missä elintaso on korkea, niin esimerkiksi liikalihavuus on lisääntynyt tosi nopeasti ja rajusti. Samoin kaikissa muissakin länsimaissa se, että me saadaan liikaa ruokaa, niin luultavasti se kasvisten kulutus kasvaa, että vähennetään sitä lihaa.” -Vastaaja 4 ”On erittäin vaikea kuvitella sellasta tulevaisuuden kehitystä, että ihmiset eivät olisi kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan nykyisen kaltaisesti." -Vastaaja 2 ”Ajattelisin, että tällainen terveellisyys trendi tai ylipäätänsä sellainen lainausmerkeissä luonnollinen kehitys on kanssa sitä, mitä odotetaan.” -Vastaaja 1 5.2.3. Helppous Kuluttajat hakevat myös tulevaisuudessa helppoutta nykyisen mukaisesti. Helppouden tavoittelemisen uskotaan yhä lisääntyvän tulevaisuudessa, koska kuluttajat eivät tule esimerkiksi käyttämään yhtään enempää aikaa ruoanlaittoon tulevaisuudessa. Tämän perusteella voidaan ymmärtää, että valmiimpien komponenttien käyttäminen tulee näyttäytymään vahvasti tulevaisuudessa. Kahdessa seuraavassa osiossa syvennytään enemmän valmisruokien kasvavaan kuluttamiseen. 65 "Mun arvio on, että esimerkiksi helppous on sen tyyppinen asia, että se voimistuu nyt kokoajan.” -Vastaaja 2 ”En usko, että kuluttaja tulee laittamaan arkiruokaan yhtään sen enempää aikaa kuin nyt – päin vastoin vähemmän.” -Vastaaja 5 5.2.4. Luonnollisuus ja prosessoitu vastatrendeinä Monissa vastauksissa uskotaan, että luonnollisuus nousee nykyiseltä tasolta vielä suuremmaksi tulevaisuudessa. Tähän liittyy vahvasti peruskasvisten monipuolisempi käyttö nykyisyyteen verrattuna. Tällä tarkoitetaan, että perinteisten kasvisten arvostus nousisi yhä enemmän. Luonnollisten kasvisten niin sanottuna vastatrendinä nähdään prosessoidut kasvisperäiset tuotteet, joiden nousuun uskotaan yhtälailla. Esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa laadukkaammat valmisruoat nähdään kasvavana tuoteryhmänä. Mäkipeska ja Sihvonen (2010) ovat myös todenneet, että suurin osa ruoka-ainesosista kulutetaan valmisruoan muodossa. ”Luulen, että sellainen luonnollisuus, jos puhutaan näistä kasvisvaihtoehdoista. Nyt varmasti ruvetaan kiinnittämään huomiota siihen, miten ne ollaan tehty ja siihen luonnollisuuteen, mikä on siellä prosessin takana.” -Vastaaja 4 ”Luulen, että tietyn tyyppinen luonnollisuus tulee pysymään, mutta melkein jokaisella trendillä on vasta trendi eli, jos sanotaan ikään kuin prosessoitu keinotekoinen lisääntyy, niin saman aikaa voidaan sanoa, että luonnonmukainen lisääntyy." -Vastaaja 3 ”Jos katsoo esimerkiksi meidän tuotekategorioita, niin uskon, että valmisruoka tuoteryhmänä tulee kasvamaan ja meillä tulee olemaan laadukkaampia kasvisruokia tai ihan tavallisia ruokia valmiimpina komponentteina kuluttajalle tarjolla.” -Vastaaja 5 66 Kuten aikaisemmin mainittu, prosessoitu kasvisruoka eli esimerkiksi lihankorvikkeet nähdään nousevana suuntauksena. On myös tärkeä huomata, e t t ä k asv i s t en prosesso in t i uudenla i sek s i t uo t t e ik s i nähdään hyväksyttävämpänä kuin lihan prosessointi. Prosessoitujen tuotteiden kasvava kulutus liittyy vahvasti kuluttajien helppouden hakemiseen. Nuorempien ikäluokkien ja monien työssä käyvien kulutustottumuksissa ollaan huomattu, että tämä ryhmä syö enemmän valmisruokia kuin aiemmin. ”Prosessoiduthan on selvästi nostanut päätään, että se kuuluu ihan ehdottomasti nouseviin trendeihin. Tavallaan se, että miten aikasemmin jalostaminen ja prosessointi on ollu lihatuotteissa vähän ruma sana, niin nyt oikeestaan se on kasvisruoassa tosi vahvasti mukana ja mielestäni siinä on kanssa omat heikkoutensa.” -Vastaaja 1 5.2.5. Paikallisuus ja eksotiikka Paikallisuus nähdään myös nousevan yhä enemmän tulevaisuudessa. Mäkipeska ja Sihvonen (2010) toteavat myös, että lähiruoan kasvavaan kulutukseen vaikuttaa varallisuus. Voidaan kuitenkin ajatella, että ihmiset kokevat lähiruoan myös puhtaampana ja luonnollisempana kuin massatuotetut vaihtoehdot. Näiden kulutukseen tulee myös tulevaisuudessa vaikuttamaan selkeästi kuluttajien omat arvot, jotka ovat nuorempien kuluttajien johdolla menossa yhä eettisempään suuntaan. ”Luulen, että yksi on paikallisuus tai se, mitä Suomessa tai lähialueilla pystytään tekemään. Se korostuu, koska lähiruoka on jo nyt jonkun verran korostunut.” -Vastaaja 4 Vastaavasti kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia eksoottisemmista valinnoista paikallisten raaka-aineiden rinnalla. Monien Suomen ruokakulttuurille 67 vieraiden kasviperäisten raaka-aineiden uskotaan yhä kasvavan, koska kuluttajat pyrkivät ajan kuluessa hakemaan tietynlaisia uusia makuja. ”Tällä hetkellä on myös sellainen, että ihannoidaan toisaalta myös sellaisia eksoottisia esimerkiksi kvinoaa tai tällaisia, joka on tietyn alueen se perinteinen kasvi.” -Vastaaja 4 5.2.6. Brändit ja innovaatiot Lähes kaikki vastaajista oli samaa mieltä siitä, että tällä hetkellä markkinoilla on tilaa uusille kasvisruokaan nojaaville brändeille ja innovaatioille. Esimerkiksi lihan jäljittely kasviksilla tulee korostumaan yhä enemmän tulevaisuudessa, koska kuluttajat vaativat uudenlaisia makuja. Tämän takia alalla nähdään olevan erinomainen tilaisuus alkaa kehittämään uudenlaisia lihaa korvaavia tuotteita, jotka eroavat tämän hetkisistä tuotteista. Yhtenä esimerkkinä nähdään kasviproteiinituote, joka maistuu ja tuntuu lihalta. Edellä mainitulla innovaatiol la saattaisi ol la mull istavia vaikutuksia kulutta j ien kulutustottumuksiin ”Vege on tällainen ikään kuin ruokateknologia, eli esimerkiksi lihan jäljittely kasvisten avulla tai tämän kaltainen, niin luulen, että sillä on iso rooli myös.” -Vastaaja 3 ”Nyt on suorastaan suorastaan sellainen kisa päällä et kuka pystyy kehittämään sellaisia läpilyöviä innovaatioita. Ennen kaikkea tehdä kasviproteiini tuote, joka maistuu ja tuntuu lihalta.” -Vastaaja 2 ”Mielestäni tällä hetkellä alalla on tuhannen taalan paikka korostaa ja tehdä uudenlaisia juttuja ja tuoda niitä nimenomaan asiakkaiden maisteltavaksi.” -Vastaaja 1 5.3. Heikot signaalit tuottajien mahdollisuuksista 68 Tässä osiossa pyritään kartoittamaan tuottajien mahdollisuuksista aineistosta esille nousseista heikoista signaaleista. Keskeisempiä löydöksiä oli tunnistaa omat vahvuudet, erilaiset kasviksiin liittyvät innovaatiot, villiruoka ja uusien kasvisten hyödyntäminen 5.3.1. Omien vahvuuksien tunnistaminen Kuten aikaisemmin mainittu, Suomessa kasvisten tuotanto normaali olosuhteissa jää suureksi osaksi kausituotanto painotteiseksi, jolloin kasvien tuotanto painottuu kasvihuoneisiin. Vastauksissa tulee vahvasti esille, että Suomessa on hyvin vaikea kasvattaa kaikkea, mitä esimerkiksi lämpimämmissä maissa voidaan voidaan kasvattaa. Tämän lisäksi ei olla aivan täysin vakuuttuneita Suomessa tuotettujen kasvisten monipuolisuudesta. ”Onhan meillä ympäri vuoden perus kurkut ja tomaatit, mutta varmaan meillä voisi tehdä muutakin. Se, että ollaan jämähdetty ehkä siihen, mitä on aina tehty ja osattu tehdä hyvin, niin sitä en kiellä. Varmaan voisi monipuolisemminkin tuottaa.” -Vastaaja 4 ”Ei tietenkää, koska eihän täällä kasva puolet vuodesta mikään. Ei tarvitse mennä kuin Etelä-Ruotsiin, niin se määrä on dramaattinen puhumattakaan siitä, että mennään Italiaan, Espanjaan, Kaliforniaan tai muualle, niin laadukkaiden kasvisten määrä on sata kertainen." -Vastaaja 3 Suomessa on kuitenkin vahvuutena omalaatuinen kasvuympäristö, mikä kuitenkin rajoittuu kesään ja syksyyn. Tällä aikavälillä Suomi on vahvoilla esimerkiksi juuresten tuottamisessa. Tämän lisäksi suomalaisia juureksia pidetään paremman makuisina kuin muualta tuotuja, joka osaltaan vahvistaa kotimaisten juureksien asemaa kotimaisilla markkinoilla. 69 ”Samaan aikaan kun meillä on paljon valoa ja omalaatuinen kasvuympäristö, niin me kyetään tuottamaan aika hyviä kasviksia kesällä ja syksyllä, että me ollaan siinä tosi hyvä.” -Vastaaja 3 ”Me ollaan perinteisesti hyvin vahvasti tuolla juurespuolella. Kesän pitkä valoisuus on meille valtti taas siinä, että juurekset kypsyy, niissä on enemmän sokeria ja ne on hieman maukkaampia kuin tuontijuurekset." -Vastaaja 1 5.3.2. Innovointi Suomessa olisi suuret mahdollisuudet aloittaa innovoimaan esimerkiksi vaikeisiin olosuhteisiin tarkoitettuja viljelymenetelmiä. Suomen olosuhteiden takia tämän kaltaisiin innovointeihin olisi myös tarvetta omia markkinoita ajatellen, jolloin esimerkiksi paljon valoa vaativia tuotteita voitaisiin kasvattaa tai viljellä ympäri vuoden. Tällaisten innovaatioiden avulla Suomesta voisi tulla omavaraisempi, jolloin viljeltyjä tai kasvatettuja tuotteita olisi mahdollisuus alkaa viemään Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämän lisäksi aineistosta nousi esille, että Suomessa olisi myös valmiuksia kehitellä uudenlaisia innovaatioita liittyen kasvisten prosessointiin. ”Me voitaisiin olla kasvi-innovaatiotoiminnassa maailman huippu, että me kehitettäisiin sinne puolelle tuotteita.” -Vastaaja 3 ”Nyt kokeillaan kaikkea, että se on kans aika iso trendi ylipäätänsä vähän katsoa, mitkä meille voisi soveltua vielä”. Ihan varmasti tulee vielä sellaisia uusia, että jos meillä riittää energiaa, niin sittenhän meidän kannattaa viljellä mahdollisimman paljon, laadukkaasti ja omavaraisesti, mutta siinäkin prosessissa on ehdottomasti omat ongelmansa.” -Vastaaja 1 5.3.3. Villiruoka Viljely nähdään haastavana Suomen sääolosuhteiden takia, jolloin täällä on lähes mahdotonta viljellä kaikkea, mitä lämpimämmissä maissa viljellään. 70 Suomen markkinarako voisi olla niin sanottu villiruoka, jolla tarkoitetaan metsästä saatavia raaka-aineita, kuten sieniä ja marjoja. Ollaan myös vahvasti sitä mieltä, että villiruokaa hyödynnetään liian vähän Suomessa. Voidaan siis ajatella, että Suomen vahvuudet löytyvät ennemminkin luonnosta kuin viljelystä. Ilmenee myös, että Suomen metsistä voisi mahdollisesti löytyä nyhtökauran suosioon verrattavissa oleva tuote. ”Kyllähän meille asettaa tiettyjä ehtoja tää meidän sijainti, että pohjoisella pallon puoliskolla ei nyt vaan kaikki kasva. Väitän, että siihen on aika pitkä matka, että me saadaan tuotteita Suomeen, mitä viljellään tai mitkä kasvaa esimerkiksi Espanjassa.” -Vastaaja 5 ”Enemmänkin ehkä sanoisin, että viljelyn lisäksi meillä on kaikesta huolimatta niin sanottu luonnollinen kasvu, jota me hyödynnetään tälläkin hetkellä aivan liian vähän. Näkisin siellä isoimman mahdollisuuden kaikesta huolimatta.” -Vastaaj