Jaakko Erkkilä 

W3X-moottoreiden suojaus ulkosiirtojen ajaksi 

Diplomityö 

 

 

 

 

 

 

 

  

Vaasa 2024 

Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö 
Diplomityö 

Energia-ja informaatiotekniikan koulutusohjelma 



2 

VAASAN YLIOPISTO 
Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö 

Tekijä: Jaakko Erkkilä 
Tutkielman nimi: W3X-moottoreiden suojaus ulkosiirtojen ajaksi 
Tutkinto: Diplomi-insinööri 
Koulutusohjelma: 
Työn valvoja: 

Energia- ja informaatiotekniikka 
Anne Mäkiranta 

Työn ohjaajat: Teemu Ovaska, Marko Myllykangas 
Valmistumisvuosi: 2024 Sivumäärä: 57 

TIIVISTELMÄ: 
Tämän työn tavoitteena on Wärtsilän V31, 32 ja 34 (3X) moottoreiden suojauksen kehittäminen 
ja parantaminen lyhyen kuljetusvälin aikana. Moottorien suojaaminen on tärkeää lian, pölyn, 
kosteuden ja muiden epäpuhtauksien ehkäisemiseksi. Nämä voivat johtaa moottorin 
maalausprosessin epäonnistumiseen tai moottorin sisäisten komponenttien kulumiseen tai 
vaurioitumiseen. Nykyisessä lyhyen kuljetusvälin moottorin suojaamisessa ja peitteiden 
kierrätysprosessissa kehitettävää on moottorin suojaamisen ohjeistuksessa ja kierrätysprosessin 
selkeyttämisessä. Haasteina olivat kevytpeitteiden oikean koon ja kiinnityspisteiden 
tunnistaminen sekä materiaalin kestävyys.  
 
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista haastattelumenetelmää hyödyntäen Wärtsilän eri 
osalueiden asiantuntijoiden kanssa. Haastattelut toteutettiin DC-STH-kehitysosaston, DC-STH-
laatuosaston, DC-STH-nostohenkilöstön sekä alihankkijoiden työnjohdon kanssa yhteistyössä. 
Haastattelut toteutettiin kasvokkain, Microsoft Teamsin välityksellä sekä sähköpostikyselyinä. 
Haastattelut pohjautuivat moottorin suojaamiseen kevytpeitteellä prosessin alkutilanteessa, 
menetelmien ja nykyprosessin kehityskohtiin alkutilanteissa sekä käytännön testauksen 
tuloksiin ja näiden analysointiin.  
 
Työn kehityskohteita ovat moottoreiden suojaaminen ja kierrätysprosessi, peitteiden 
säilytyksen ja DC-STH-logistiikan selkeyttäminen sekä kierrätysprosessin optimointi. 
Suojaamisen kehityksellä voidaan vähentää moottoreiden pesutarvetta ja nopeuttaa 
tuotantoprosessia. Suojausprosessin kehittäminen vaatii useita uusien peitteiden 
testaamiskertoja, keskustelua eri sidosryhmien kanssa ja ohjeistusta. 
 
Tällä työllä saavutettiin alkuperäistä parempi 3X-moottoreiden lyhyen kuljetusvälin 
suojausratkaisu ja selkeämpi peitteiden kierrätysprosessi Wärtsilä STH:n, Wärtsilä DCV:n ja 
viimeistelypartnerin välillä. Lisäksi työssä on pohdittu suojauksen ja kierrätysprosessin 
tulevaisuuden jatkokehitystä.  
 
 
 
 
 
 
 
 

AVAINSANAT: moottori, korroosio, moottorinsuojaus, kuljetus, kevytpeite, logistiikka 
 
 
 



3 

UNIVERSITY OF VAASA  
School of Technology and Innovations 

Author: Jaakko Erkkilä 
Title of the Thesis: Protection of W3X engines during external transfers  
Degree: Master of Science in Technology 
Degree Programme: Energy Technology 
Supervisor: 
Instructors: 

Anne Mäkiranta 
Teemu Ovaska & Marko Myllykangas 

Year: 2024 Pages: 57 

ABSTRACT: 
The aim of this study is to develop and improve of the protection of Wärtsilä s V31, V32 and V34 
(3X) engines during the short transportation periods. Protecting engines is crucial to prevent 
dirt, dust, moisture and other contaminants, which can lead to failure in the engine painting 
process or the wear and damage of internal engine components. There is room for improvement 
in the current short distance transportation engine protection and cover recycling process, 
specifically in the guidance for engine protection and the clarification of the recycling process. 
Challenges includes identifying the correct size and attachment points for lightweight covers and 
the durability of the material. 
 
The research was conducted using qualitative interview methods with experts from various 
Wärtsilä departments. Interviews conducted in collaboration with DC-STH development 
department, DC-STH quality department, DC-STH lifting personnel and subcontractor 
management. The interviews were carried out of face to face, via Microsoft teams, and through 
email surveys. The interviews focused on the initial state of the engine protection process with 
lightweight covers development areas of the methods and currently process at the initial stages 
and the results and analysis of practical training.  
 
The development areas of this work included engine protection and the recycling process, as 
well as the storage of covers, clarification of DC-STH logistics, and optimization of the recycling 
process. Improved protection can reduce the need for the engine washing and speed up the 
production process. Developing the protection process requires testing several new covers, 
discussions with various stakeholders and guidance. The measure can be enabled Wärtsilä to 
achieve higher quality protection and improve customer satisfaction.  
 
As a result of this work a better short-distance transportation protection solution for 3X engines 
and clearer cover recycling process between Wärtsilä STH, Wärtsilä DCV and the finishing 
partner were achieved. Additionally, the future development of the protection and recycling 
process has been considered in the study. 
 

KEYWORDS: engine, corrosion, engine protection, transport, tarp, logistics 
 
 
  



4 

Sisällys 

1 Johdanto 7 

2 Yritysesittely 9 

3 Korroosio 11 

3.1 Korroosioluokitukset 11 

3.2 Tasainen korroosio 12 

3.3 Epätasainen korroosio 13 

3.4 Korroosion esto 14 

3.5 Suunnittelu 15 

4 Epäpuhtauksien vaikutus polttomoottorin toimintaan 16 

5 Maalattavan pinnan esikäsittely 18 

5.1 Raesuihkupuhdistus 18 

6 Ohjeistus 21 

6.1 Ohjeen laatiminen 21 

6.2 Hyvä käyttöohje 22 

6.3 Turvallisuus 24 

7 Lean 25 

7.1 Lean-toiminnan kehittäminen 25 

7.2 Hukka 26 

7.3 Työturvallisuus 27 

7.4 Jatkuva parantaminen 27 

7.5 Työn vakiinnuttaminen 28 

8 5S 29 

8.1 5S-toteutustapa ja menetelmä 29 

8.2 5S:n mahdolliset hyödyt ja puutteet 32 

9 Tutkittavan työn esittely 33 

10 Menetelmä 35 

10.1 Moottorin suojaus ja välikuljetuspeitteiden kierrätys 36 



5 

10.2 Välikuljetussuojauksen kehitys 37 

10.3 Kevytpeitteiden kierrätysprosessin kehitys 38 

10.4 Käytännön testaus 39 

11 Tulokset 41 

11.1 Moottorin pesemisprosessi 41 

11.2 Moottorin suojaamisen vaikutus 42 

11.3 Ohjeistus moottorin suojaamiseksi välikuljetuksen aikana suojamuovilla 43 

11.4 Ohjeistus moottorin suojaamiseen 44 

11.5 Ohjeistus kevytpeitteiden kierrättämiseen 45 

11.6 Suojapeitteiden kierrätysprosessin jatkokehitys 46 

12 Pohdinta 47 

12.1 Kevytpeitteiden kierrätys ja ohjeistus 47 

12.2 Suojauksen kehitys ja ohjeistus 48 

12.3 Suojaamisen jatkokehitys suojamuovilla ja kevytpeitteillä 48 

13 Johtopäätökset 50 

13.1 Suojaamisen tärkeys 50 

13.2 Kevytpeitteiden kierrätysprosessi 51 

13.3 Moottorin pesuprosessi 51 

14 Yhteenveto 53 

Lähteet 54 

Liitteet 56 

Liite 1. Tutkimuskysymykset 56 

  



6 

Kuvat 
 
Kuva 1. Moottorin suojaus asiakastoimituskuljetuksiin. (Wärtsilä, 2024). 8 

Kuva 2. Rasitusluokat. (Teräsrakenneyhdistys, n.d.). 20 

Kuva 3. 5S-menetelmä. (U.S. Environmental Protection Agency, 2023) 30 

Kuva 4. Nykyinen kierrätysprosessikaavio STH:n ja viimeistelypartnerin välillä. 34 

Kuva 5.  Alkuperäinen kierrätysprosessi STH:n ja DCV:n välillä. 34 

Kuva 6. Moottorin suojamuovin kierrätysprosessi. 44 

Kuva 7. Kevytpeitteiden kierrätysprosessi ja vastuut. 46 

 
 
 
 
 
 

Lyhenteet 
 
STH     Wärtsilä Sustainable Technology Hub 
 
DCV     Wärtsilä Delivery Center Vaasa 
 
3X     Wärtsilä V31, 32 ja 34 -moottorit 



7 

1 Johdanto 

Tämä diplomityö tehtiin yhteistyössä Wärtsilä Finland Oy:n kanssa. Wärtsilä on 

merenkulku- ja energiamarkkinoilla johtava innovatiivisen teknologian ja 

elinkaariratkaisujen toimittaja. Wärtsilällä on maailmanlaajuisesti yli 280 toimipistettä, 

79 eri maassa (Wärtsilä, 2022). Wärtsilä halusi kehittää lyhyen kuljetusvälin suojausta ja 

kevytpeitteiden logistiikkaa.  

 

Tämän tutkimustyön tarkoituksena on perehtyä ja kehittää 3X-moottoreiden 

suojaukseen niiden siirroissa Wärtsilän kolmen eri toimipisteen välillä Vaasan 

Vaskiluodossa. Näitä toimipisteitä ovat Sustainable Technology Hub (STH), Wärtsilä 

Delivery Center (DCV) ja viimeistelyn suorittavan alihankkijan toimitilat. Kun moottori 

valmistuu tuotannosta, se siirretään ensin koeajoon ja sen jälkeen se siirretään DCV:iin 

tai alihankkijalle viimeistelyyn. Näiden kuljetusten vuoksi on varmistettava riittävä 

moottorinsuojaus. Kuljetusvälin pituus on viimeistelevälle alihankkijalle noin 300 metriä 

ja DCV:lle noin neljä kilometriä. 

 

Työn lähtökohtana oli tunnistetut kehitystarpeet nykyisessä moottorin 

suojausprosessissa ja sen ohjeistuksessa. Kevytpeitteiden tarkka sijainti ja oikea 

moottorikohtaisen suojapeitteen valinta ovat epäselviä. Kevytpeitteiden kokojen 

tunnistaminen tapahtuu värikoodattujen sidontaköysien perusteella, mutta tämä 

menetelmä on puutteellinen.  

 

Moottoreiden suojaaminen lyhyiden kuljetusten aikana vaatii lisäohjeistusta, jolloin 

pystytään määrittämään moottoreiden kriittiset suojattavat kohdat ja millaisen 

suojauksen jokainen moottori vaatii kuljetukselle. Tämänhetkinen ohjeistus kattaa 

pelkästään moottorin suojaamisen kevytpeitteellä ja moottorin putkipäiden laipoituksen, 

ilman tarkempia yksityiskohtia. Lisäksi peitteen sidontapaikoille ei ole määritetty tarkkaa 

ohjeistusta ja kevytpeitteiden logistiikka ja varastointi ovat epäselviä. 

 



8 

Tutkimuksessa perehdyttiin myös puutteellisen moottorin suojauksesta aiheutuviin 

riskeihin ja tästä aiheutuviin lisäkustannuksiin yritykselle. Tavoitteena oli kehittää ja 

optimoida välikuljetuspeitteiden käyttö siten, että yksi välikuljetuspeite sopisi 

useamman sylinteriluvun moottorille ja moottori suojataan laaditun uuden ohjeen 

mukaisesti. Tällä kehityksellä pyrittiin selkeyttämään ja vähentämään kevytpeitteiden 

valikoimaa. 

 

Prosessin kehityksen ja moottorin suojaamisen tärkeyden ymmärtämiseksi käytiin 

keskusteluja DC-STH-laatuosaston ja DC-STH-kehitysosaston kanssa. Moottorin 

suojaaminen on tärkeää, jolloin moottorin maalattavat pinnat ja moottorin sisällä 

kriittiset pinnat pysyvät puhtaina. Tällä pystytään vähentämään moottorin pesemiseen 

kuluvaa aikaa ja varmistamaan asiakkaan vaatiman maalipinnan kestävyysluokituksen. 

Lisäksi moottorin sisälle joutuvien epäpuhtauksien estäminen moottorin kulumisen 

vuoksi on tärkeää.  

 

Lopuksi tutkimuksessa käydään läpi tulevaisuuden kehitysehdotuksia 

moottorinsuojauksen ja kevytpeitteiden kierrätysprosessin ja varastoinnin 

parantamiseksi, jolloin moottorin suojaaminen lyhyille kuljetusväleille olisi 

mahdollisimman hyvää ja kevytpeitteiden logistiikka tarkkaa ja hallittua. Nämä 

varmistavat osaltaan moottorien sujuvan läpimenoajan tuotannossa ja vältetään 

ruuhkautuminen maalaus- ja viimeistelyprosessissa. Asiakastoimituksiin käytetään 

suojamuovia ja paksua peitettä, joilla varmistetaan suojaus kuljetuksen ajaksi (Kuva 1.).  

 

 

Kuva 1. Moottorin suojaus asiakastoimituskuljetuksiin. (Wärtsilä, 2024). 



9 

2 Yritysesittely 

Wärtsilä perustettiin vuonna 1834 Tohmajärven kunnassa. Alun perin yritys oli saha, 

jonka tilalle rakennettiin rautatehdas vuonna 1851. Saha ja rautatehdas muuttui vuonna 

1907 uudeksi yritykseksi nimeltä Ab Wärtsilä Oy.  Wärtsilä hankki vuonna 1935 

enimmäisomistuksen yrityksestä Kone- ja Siltarakennus Oy:stä ja myöhemmin vuonna 

1938 kyseinen yritys ja Turun, Pietarsaaren ja Vaasan konepajat sulautettiin osaksi 

Wärtsilää. (Wärtsilä, 2022) 

 

Wärtsilän dieselmoottorin aikakausi alkoi, kun yritys solmi lisenssi sopimuksen 

saksalaisen Friedrich Krupp Germania Werft AG:n kanssa. Ensimmäinen dieselmoottori 

valmistui marraskuussa vuonna 1942 Turussa. Vuonna 1954 Wärtsilä teki päätöksen 

aloittaa oman dieselmoottorin suunnittelun Vaasassa ja kesäkuussa vuonna 1954 

käynnistettiin Wärtsilä Vasa 14 kolmisylinterinen moottori. Ensimmäiset Wärtsilä Vasa 

614 kuusisylinteriset kaupalliset moottorit myytiin Silja Linen m/s Skandia- alukselle. 

Wärtsilän kansainvälinen liiketoiminta alkoi vuonna 1978, kun Wärtsilä hankki 51 % 

NOHAB-diesel-liiketoiminnasta Boforsilta Ruotsista ja loput yrityksestä hankittiin vuonna 

1984. (Wärtsilä,2022) 

 

Wärtsilä ja Lohja fuusioituivat 1990, ja yrityksen nimeksi annettiin Metra Oy Ab. Metra 

määriteltiin kansainväliseksi teollisuuskonserniksi, joka painopisteet ovat rakentamiseen 

ja dieselmoottoritekniikkaan liittyvät toiminnot. Metra oli osana useamman yrityksen 

fuusioitumista vuonna 1996, Metra ja Fincantier sopivat Diesel Richerchen ja New Sulzeri 

Dieselin yhdistymisestä ja uuden yrityksen nimeksi tuli Wärtsilä NSD Corporation. 

(Wärtsilä, 2022) 

 

Vuonna 2024 Wärtsilä työllistää yli 17 500 työntekijää, 79 maassa ja yli 240 

toimipisteessä. Suomessa Wärtsilän pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja Wärtsilä Finland 

Oy on Wärtsilän suurin tytäryhtiö, jonka toimipisteet sijaitsevat, Helsingissä, Turussa ja 

Vaasassa. Lisäksi yhtiö työllistää suomessa noin 3700 työntekijää. (Wärtsilä 2024). 

 



10 

Nykyään Wärtsilä on maailmanlaajuisesti tunnettu yritys merenkulku- ja 

energiamarkkinoilla. Wärtsilä on nykyään keskittynyt kolmeen erilaiseen toiminta- 

alueeseen. Wärtsilä Energy fokusoituu hiilineutraalisuuteen, ja siihen kuuluu erilaisilla 

polttoaineilla toimivat sähköjärjestelmää tasapainottavat voimalaitokset, 

hybridiratkaisut sekä energian varastointi ja energian hallintajärjestelmä GEMS. Wärtsilä 

Marinen toiminta kohdistuu merenkulun alan moottoreihin, propulsiojärjestelmiin, 

sähköistys- ja hybridiratkaisuihin ja voimansiirtojärjestelmiin. Wärtsilä Portfolio Business 

-yksikkö tavoitteena kiihdyttää tuloksentekokyvyn kasvua ja vapauttaa niiden koko 

potentiaali muiden strategisten vaihtoehtojen ja yritysmyyntien kautta. (Wärtsilä, 2024). 

 

 

 



11 

3 Korroosio 

Korroosio on spontaani metalliseosten ja metallien välinen kulumisilmiö, joka aiheutuu 

niiden ja ympäristön välisestä kemiallisesta, sähkökemiallisesta ja biokemiallisesta 

vuorovaikutuksesta. Ympäristön korroosiota aiheuttavia tekijöitä ovat mm. korkea paine, 

lämpötilat, hapot ja kloridit. Metallit ja metalliyhdisteet pyrkivät muuttumaan 

korroosion aikana termodynaamisesti stabiileiksi yhdisteiksi, kuten hydroksideiksi, 

oksideiksi ja karbonaateiksi. (Brako & Popov, 2015, s. 2). 

 

Korroosioprosessit jaotellaan kemialliseen, biokemialliseen ja sähkökemialliseen 

korroosioon. Korroosion kemiallista reaktiota edellyttää, että reagoivien hiukkasten on 

ajauduttava kosketukseen elektronien siirtämiseksi. Termodynaamisesti reaktiota 

määrää sisäisen energian suhde aktivointienergiaan. Metallien syöpymistä säätelee 

heterogeenisten kemiallisten reaktioiden lait. Kemiallisen korroosion esimerkkejä ovat 

metalleja syövyttävä kanssakäyminen johtamattomien orgaanisten yhdisteiden kanssa ja 

korkeanlämpötilan korroosio aggressiivisten kaasujen vaikutuksesta. Biokemiallista 

korroosion aiheuttajia ovat maaperä, seisova vesi ja orgaaniset tuotteet, jonka 

aiheuttavaa mikrobitoiminta, jotka tuottavat sulfideja, orgaanisia tai epäorgaanisia 

happoja aiheuttaen metallien hapettumista. (Brako & Popov, 2015, s. 2). 

 

 

3.1 Korroosioluokitukset 

Korroosio voidaan jaotella myös kemiallisen koostumuksen, luonteen, ympäristön ja 

sähkökemiallisten ominaisuuksien, lämpötilan, korroosion vaikutuksen ja iskunopeuden 

mukaan seuraaviin muotoihin: tasainen korroosio, pistekorroosio, galvaaninen korroosio, 

rakokorroosio, jännityskorroosiohalkeilu, rakeiden välinen korroosio, selektiivinen 

huuhtoutuminen ja eroosiokorroosio. Brako & Popov (2015) luokittelevat nämä kahteen 

luokkaan: 

1. Silmämääräisesti havaittava korroosio, joka on tasaista korroosiota, jonka 

vaikutuksena on tasainen kuluminen metallin pinnasta, paikallinen korroosio, 



12 

joka ilmenee erillisillä pinta-alueilla, joka johtaa tahrakorroosioon tai 

pistekorroosioon. (Brako & Popov, 2015, s. 8–9). 

2. Elektrolyytin potentiaalien aiheuttama galvaaninen korroosio: Eroosiokorroosio 

johtuu suurinopeuksiessa virtauksesta, suuresta virtausnopeudesta johtuvasta 

kavitaatiosta, kahden pinnan välille aiheutuva naarmu tai kuluminen, joka 

aiheutuu kahden kappaleen läheisestä kosketuksesta, ympäristöhalkeilu, joka 

haurastuttaa sitkeää materiaalia korroosioväsymyksen ja jännityksen, 

mikrobitoiminta ,joka tuottaa orgaanisia tai epäorgaanisia happoja ja sulfideja 

aiheuttaen metallin hapettumisen eri metallien välillä. (Brako & Popov, 2015, s. 

8–9). 

 

 

3.2 Tasainen korroosio 

Tasaista korroosiota tapahtuu, kun korroosiota aiheuttava aine jakautuu tasaisesti 

metallin pinnalle. Korroosiomuotona tasainen korroosio on se, joka aiheuttaa 

materiaalissa eniten materiaalihäviötä, jättäen jälkeensä kerrostumia ja hilsettä. (Volkan, 

2014, s. 75). 

 

Ilmastollisella korroosiolla tarkoitetaan kertynyttä kiinteää pölyä tai sakkaa, jotka ovat 

hygroskooppisia ja muodostavat korroosiota aiheuttavan happaman ympäristön metallin 

pinnalle. Korroosion edistymiseksi täytyy metallin pinnalla olla tietynpaksuinen vesikalvo, 

liian paksu kalvo puolestaan estää korroosion pinnalta kokonaan, johtuen hapen 

vähyydestä. Metallin pinnan vuorotellen kuivaminen ja kastuminen altistaa materiaalin 

herkästi korroosiolle, sillä hapen liukoisuus veteen on alhainen ja veteen lionnut happi 

edistää ilmastollisen korroosion etenemistä. (Volkan, 2014, s. 78). 

 

 

 



13 

3.3 Epätasainen korroosio 

Paikallinen tai epätasainen korroosio on sähkökemiallista korroosiota, jota esiintyy 

syövyttävän ympäristön ominaisuuksista ja metallista riippuen.  

 

Galvaanista korroosiota syntyy, kun kaksi erilaista koostumusta omaavaa metallia tai 

metalliseosta kytketään yhteen sähköisesti ja altistetaan elektrolyyteille. Eli kun 

metallikontakti tapahtuu jalomman ja vähemmän jalonmetallin välillä elektrolyytin 

kautta muodostaen suljetun piirin ja tästä syntyy galvaanista korroosiota. (Volkan, 2014, 

s. 78). 

 

Rakokorroosiota ilmenee, kun metallit ovat kosketuksessa ei-metallisten aineiden kanssa 

esim. muovi, kumi, puu jne., jolloin näiden materiaalien väliin pääsee muodostumaan 

rako. Rakokorroosio on paikallista korroosiota, jotka muodostuvat rakoihin, joissa rako 

on riittävän leveä, jolloin neste pääsee tunkeutumaan rakoon mutta on liian kapea 

nesteen virtaamiseksi.  Tällaista korroosiota muodostuu esimerkiksi mutterin väliin, 

johon kosteus pääsee tunkeutumaan, mutta ei pääse sieltä pois. Rakokorroosion 

estämiseksi suositellaan muttereiden ja niittien sijaan hitsausliitosta, metallien 

liitoskohdat tiivistettävä hitsausliitoksella. (Volkan, 2014, s. 99–102). 

 

Pistekorroosio on yleisimmistä teräksen ja alumiinin korroosiotyypeistä. Sille tyypillistä 

on kapeat kuopat, joiden säde on yhtä suuri tai pienempi kuin syvyys. 

Esimerkiksipistekorroosiota voi muodostua silloin, kun vesipisara on metallipinnalla. 

Tällöin vesipisaran peittämä metallipinta toimii anodina johtuen vähäisestä hapen 

määrästä, mikä johtaa korroosioon. Peittämätön metallipinta toimii puolestaan katodina 

korkean happipitoisuuden vuoksi. Anodina toimiva alue on pienempi katodiin verraten, 

jolloin metallia syöpyy yhä enemmän samasta kohdasta. Tällöin metallin pintaan 

muodostuu pieni reikä, joka johtaa pistekorroosioon. (Volkan, 2014, s. 102–106). 

 

Eroosiokorroosioksi nimitetään mekaanisen hankauksen ja metallipinnan kulumisen 

yhteisvaikutusta. Eroosiokorroosiossa syövyttävän nesteen ja metallin välillä tapahtuu 



14 

liikettä, joka aiheuttaa metallipinnan mekaanista kulumista. Kun hiukkaset liikkuvat 

samansuuntaisesti materiaalin pinnalla,  syntyy hankauskorroosiota. Eroosiokorroosio 

tunnistetaan yleisemmin materiaalin pintaan muodostuneista urista, kouruista ja 

aalloista, jotka ovat seurausta mekaanisesta hankauksesta tai nesteen tai kaasun 

virtauksesta. Yleinen syy tämän tyyppiselle korroosiolle on nesteen turbulentti virtaus, 

eli turbulenttikorroosio. Nesteen sisältämät kuplat ja suspendoituneet hiukkasmaiset 

kiintoaineet lisäävät sen syövyttävyyttä.  Tällöin korroosiota muodostuu metallin pinnalle, 

joka kuluu syövyttävien nesteiden suurilla nopeuksilla tapahtuvan turbulentin 

nesteliikkeen ja hiukkasten törmäilystä johtuvan hankaavan vaikutuksen vuoksi. Tästä 

johtuen pinnan oksidikalvo heikkenee, minkä jälkeen alkaa kemiallinen tai 

sähkökemiallinen korroosioprosessi. (Volkan, 2014, s. 108–111). 

 

Eroosiokorroosiota esiintyy pääasiallisesti laitteissa, jossa on nopeasti virtaavia nesteitä, 

taivutuksissa, paikoissa, jossa putken taivutus muuttuu äkillisesti ja myös mm. 

pumpuissa, potkureissa, venttiileissä, turbiinien siivissä. Eroosiokorroosion estämiseksi 

suositellaankin seuraavia toimenpiteitä: 1) komponentin rakenteen muuttaminen siten, 

että nestemäinen turbulenssi ja törmäysvaikutus eliminoituu, 2) kulutusta kestävät 

pinnoitteet, 3) virtausnopeuden pienentäminen sekä 4) leveämmän putken käyttö.  

(Volkan, 2014, s. 108–111). 

 

 

3.4 Korroosion esto 

Korroosion estäminen metallipinnoilla kohdistuu sinne missä korroosiota enimmäkseen 

tapahtuu, eli metallipinnan ja liuoksen rajapinnassa. Merkittävimmät menetelmät 

korroosion estämiseksi ovat oikean materiaalin valinta, asianmukainen suunnittelu, 

metalliseoksen koostumuksen muuttaminen, ja jos mahdollista ympäristön 

muuttaminen syövyttämättömäksi. Myös metalliseosten, orgaanisten inhibiittoreiden, 

orgaanisten tai epäorgaanisten pinnoitteiden käyttö sekä anodinen ja katodinen suojaus 

kuuluvat eri korroosionestomenetelmiin. Eri korroosionestomenetelmät ovat tarkoitettu 

erilaisille korroosiotyypeille. Tähän kuuluu materiaalin valinta, joka ei ruostu todellisessa 



15 

ympäristössä. Kun materiaalin vaihtaminen tai sen valinta on suljettu pois, ympäristön 

muuttamisella pyritään estämään korroosiota aiheuttavien lähtöaineiden pääsy 

materiaalille, esim. korroosionestoaineita käyttämällä. Materiaalin pinnoittaminen 

maalilla, mikä myös estää korroosiota pinnoilla. Muita korroosionestotekniikoita on 

tyypillisesti suunnitellut rakenteet siten, että vesi ei pääse kerääntymään 

metallirakenteiden pinnoille. Korroosion suojaukseen käytettävä menetelmä on valittava 

ympäristön, käyttöolosuhteiden ja materiaalin luonteen mukaan sen hiilipitoisuutta 

alentamalla (Volkan, 2014, s. 166–167). 

 

 

3.5 Suunnittelu 

Metallisten rakenteiden riippuu niiden rakenteellisesta suunnittelusta. Rakenteen 

geometrialla tulisi pyrkiä minimoimaan korroosiota aiheuttavien tuotteiden kertyminen. 

Rakenteen täytyy olla sellainen, että kosteus pääsee poistumaan, eikä pakkaannu 

rakenteisiin, sillä kosteus aiheuttaa korroosiota. Rakenteissa olevat säiliöt ja astiat täytyy 

olla tyhjennettävissä tarpeen mukaan kokonaan. Rakenteiden liitokset tulee olla 

hitsattuja niittiliitosten sijaan, jolloin vältetään liitosten väliin muodostuvaa korroosiota. 

Komponentti tulee suunnitella ja mahdollisesti sijoittaa niin, ettei siihen kerry kosteutta. 

Esimerkiksi sähkölaitteiden kosteudelle altistuvat rasiat tulee suunnitella siten, että ne 

ovat vesitiiviitä, eikä vesi keräänny niiden päälle. Vaikka komponentin rakenteen muoto 

ei kerää kosteutta, kylmien metallipintojen kohdatessa kaasuista voi muodostua 

kondenssivettä. Tämän vuoksi on huomioitava riittävä lämmöneristys ja ilmanvaihto. 

Rakenneliitoksissa, kuten ruuvi ja hitsausliitoksissa voidaan käyttää korkeampilaatuisia 

materiaaleja, kuin niitä ympäröivissä rakenteissa. Lisäksi ne tulee tiivistää siten, että 

kosteus ei pääse liitoksen läpi. (Volkan, 2014, s. 168–170). 

 



16 

4 Epäpuhtauksien vaikutus polttomoottorin toimintaan 

Polttomoottorille ja sen toiminnalle haitallisia saasteita on maantiepöly, jota pääsee 

moottorin sylintereihin kuljetusten aikana ja joka näin aiheuttaa moottorin kulumista. 

Tämä puolestaan vähentää moottorin kestävyyttä ja toimintavarmuutta. Hieno 

hiekkapöly kulkeutuu öljyllä päällystetyn sylinterin seinämälle. Öljyn ja hiekan 

yhdistelmä muodostaa yhdessä hankaavan aineen liikkuvien komponenttien välille 

aiheuttaen kulumista. Kun mäntä liikkuu kohti alakuolokohtaa, liikuttavat 

männänrenkaat öljyä ja epäpuhtauksia kohti öljysäiliötä. Öljysäiliöstä hiekkainen pöly 

kulkeutuu moottorin voitelujärjestelmään, josta hiekkainen öljy kulkeutuu 

polttomoottorissa öljyvoideltuihin komponentteihin. Ylimääräistä kitkaa ja kulumista 

aiheutuu siten toisiaan koskettavien komponenttien välillä. Näitä komponenttien välisiä 

kitkapareja ovat esimerkiksi venttiilinohjain ja venttiilinvarsi, ja niitä on myös nokka-

akselin ja kampiakselin laakereissa. Kaikkein haitallisinta moottorille ovat pölyhiukkaset, 

joiden halkaisija on yhtä suuri tai suurempi, kuin öljykalvon paksuus. Tästä johtuva 

kuluminen on suurinta sylinterin yläpäässä, jossa mäntä saavuttaa yläkuolokohdan ja sen 

nopeus on pienimmillään. Samanaikaisesti öljyn viskositeetti on alhainen korkean 

lämpötilan vuoksi. (Dziubak & Dziubak, 2022, s. 43–44). 

 

Edellä mainittujen kitkaparien kulumisen vuoksi moottorin teho laskee ja polttoaineen 

kulutus lisääntyy. Lisäksi esim. Männan ja sylinteriseinämän, ivälissä oleva voiteluöljyn 

lämpötila nousee, mikä alentaa voiteluöljyn viskositeettia. Tämä on erityisen haitallista 

silloin, kun männän liike on lähellä yläkuolokohtaa, missä männän ja sylinteriseinämän 

välisen öljykalvon muodostumisen olosuhteet ovat heikommat johtuen korkean 

lämpötilan, korkean kuormituksen ja männän matalan liikenopeuden vuoksi. Palotilaan 

virtaavat kuumat pakokaasut, jotka sisältävät nokihiukkasia ja muita epäpuhtauksia 

kulkeutuvat kampikammioon, jotka laskevat siellä olevan voiteluöljyn voitelukykyä. 

Männän renkaiden liike vie öljyä männän pohjan yli palotilaan. Palotilassa oleva palava 

öljyn lisää myrkyllisiä pakokaasuja ja lisää haitallisia päästöjä. On huomioitavaa, että 

pakokaasujen pääsyä tapahtuu yleisesti moottoreissa, mutta kitkaparien kulumisen 



17 

kiihtyessä tämä ilmiö kasvaa, jolloin myrkyllisten pakokaasujen lisääntyminen kasvaa.  

(Dziubak & Dziubak, 2022, s. 44–45).  

 



18 

5 Maalattavan pinnan esikäsittely 

Pinnan esikäsittelyn pääasiallinen tarkoitus on vähentää korroosiota aiheuttavien 

epäpuhtauksien, kuten määrää, ja taata pinnoitteen hyvä tarttuminen. Ennen maalausta 

puhdistettavat teräspinnat voivat olla hyvin erilaisia, ja tämä pätee erityisesti jo 

pinnoitettujen rakenteiden kunnossapitoon. Esikäsittelytarpeeseen vaikuttavat muun 

muassa rakenteen ikä ja sijainti, pinnoitteen kunto ja toimivuus, maalattavan kohteen 

vaurioiden laajuus, korroosioympäristö ja ankaruus sekä tulevan pinnoiteyhdistelmän 

vaatimukset.  

 

Esikäsittelymenetelmän valinta riippuu halutusta esikäsittelyasteesta, joka varmistaa 

pinnan puhtauden ja tarvittaessa pinnankarheuden. Tällä varmistetaan, että 

teräspinnalle levitettävä pinnoiteyhdistelmä kiinnittyy kunnolla ja toimii odotetulla 

tavalla.  

 

Öljy, rasva, lika ja kaikki vastaavat epäpuhtaudet on poistettava soveltuvalla 

menetelmällä, josta osapuolet ovat keskenään sopineet ennen kuin esikäsittelyä 

jatketaan. Lisäksi voi olla tarpeen poistaa etukäteen paksu, tiukasti kiinni oleva ruoste ja 

valssihilse käsin tai koneellisesti sopivalla menetelmällä. (Suomen Standardoimisliitto 

SFS ry, 2017) 

 

 

5.1 Raesuihkupuhdistus 

Hiekka- ja raepuhalluksella käsitetään rakeiden puhaltamista paineilmalla suurella 

nopeudella maalattavalle tai käsiteltävälle maalipinnalle. Ennen raepuhallusta täytyy 

puhallettava pinta puhdistaa rasvaepäpuhtauksista, jolloin epäpuhtaudet eivät likaa 

puhallusrakeita. Raepuhallus suoritetaan kaapissa tai puhalluskammiossa, mikä 

mahdollistaa rakeiden talteenoton ja uusiokäytön. (Työterveyslaitos, 2019) 

 



19 

Tehokkain pinnan mekaaninen esikäsittelymenetelmä on raesuihkupuhdistus. Tämä 

pinnan esikäsittelymenetelmä on laajalti käytössä, koska sillä on useita monikäyttöisiä 

ominaisuuksia, jotka ovat seuraavat Suomen Standardoimisliitto SFS ry:n (2019) mukaan 

 

1. Raesuihkupuhdistus mahdollistaa nopean tuotannon. 

2. Laitteisto voi olla siirrettävä tai kiinteä ja on muunnettavissa riippuen puhdistettavan 

kohteen vaatimuksista. 

3. Menetelmää voi soveltaa monille teräspinnan muodoille ja tyypeille.  

4. Saadaan aikaa usean tyyppisiä pintoja esim. eri pintaprofiileja ja esikäsittelyasteita.  

5. Mahdollistaa eri pintavaikutusten aikaansaannin kuten, kylmävasaroinnin, 

puhdistuksen, karhennuksen, hierron ja tasauksen. 

6. Mahdollistaa osittain vaurioituneen pinnoitteen poiston, jolloin kunnossa oleva 

pinnoite jää koskemattomaksi.  

7. Puhdistusrakeiden hukkaroiskeet mahdollistavat saavuttamattomien alueiden 

puhdistamisen. 

 

Maalipinnan pitkäaikainen kesto varmistetaan teräskokoonpanoissa 

korroosionestoprosessin avulla. Tämä prosessi sisältää esikäsittelyn, pintakäsittelyn ja 

tarkastuksen. Valmistajan on organisoitava tehtaan sisäinen laadunvalvontajärjestelmä, 

millä valmistaja pystyy varmistamaan, että valmistusprosessi täyttää ilmoitetut 

laatuvaatimukset. (Suomen Standardoimisliitto SFS ry, 2019) 

 

Metalliruiskutettavien ja maalattavien pintojen esikäsittely on tärkeää, ja se tulee tehdä 

SFS-EN ISO 12944-4 ja SFS 8501 standardien mukaisesti. Standardissa SFS-EN 1090-2, 

osiossa F.2.1. Standardi SFS-ISO 8501-3 määrittelee kolme erilaista esikäsittelyastetta 

pintojen käsittelemiseksi, jotta ne olisivat sopivat maalattavaksi. (Teräsrakenneyhdistys, 

n.d.). 

1. P1 kevyt esikäsittely: Vähimmäisesikäsittely, joka on tarpeellinen ennen maalin 

levittämistä. (Teräsrakenneyhdistys, n.d.). 



20 

2. P2 perusteellinen esikäsittely: Tässä esikäsittelyssä suurin osa pinnan 

virheellisyyksistä on poistettu. (Teräsrakenneyhdistys, n.d.). 

3. P3 Erittäin perusteellinen esikäsittely: Tämän esikäsittelyn jälkeen pinnalla ei saa 

olla merkittäviä näkyviä virheitä. (Teräsrakenneyhdistys, n.d.). 

 

Pintojen esikäsittelyasteet liittyvät myös rasitusluokkiin ja odotettuun käyttöikään. 

Esikäsittelyasteen perusteella voidaan arvioida, kuinka kauan pinta säilyttää suojansa 

ennen kuin se tarvitsee uudelleenkäsittelyä. Rasitusluokat löytyvät kuvasta 2. 

(Teräsrakenneyhdistys, n.d.). 

 

Kuvassa 2 esiintyvät rasitusluokat, jotka löytyvät standardista SFS-EN ISO 12944-2 

kohdassa 5.1.1. Rasitusluokalla tarkoitetaan… rasitusluokat ovat jaettu kuuteen eri 

rasitusluokkaan. Luokka C1 viittaa hyvin lievään ilmastoon, C2 lievään, C3 kohtalaiseen, 

C4 ankaraan, C5-l erittäin ankaraan teollisuusympäristöön, ja C5-M erittäin ankaraan 

meri-ilmastoon. (Teräsrakenneyhdistys, n.d.). 

 

 

Kuva 2. Rasitusluokat. (Teräsrakenneyhdistys, n.d.). 

 



21 

6 Ohjeistus 

Käyttöohjeilla tarkoitetaan tekstejä, kuvia, tunnuksia ja kaavioita, joista saadaan tietoa 

oikeista ja turvallisista laitteen käyttötavoista. Käyttöohjeet voivat kattaa erilaisia 

aiheita, kuten kuljetuksen, varastoinnin, asennuksen, huollon, korjauksen ja 

turvallisuuden. Ohjeiden laatimisessa on tärkeää huomioida seuraavat asiat lähteen 

Kauppinen, Nummi & Savola (2004, s. 103) mukaan: 

 

 

6.1 Ohjeen laatiminen 

Ohjeiden laatimisessa on tärkeää huomioida seuraavat asiat lähteen Kauppinen, Nummi 

& Savola (2004, s. 103) mukaan: 

 

• Lukijan motivointi: Ohjetta laadittaessa on tärkeää keskittyä myös siihen, että 

ohje on lukijaystävällinen. Toiminnallisten ohjeiden antaminen ei pelkästään 

riitä, vaan lukijan täytyy saada lukemaan ja ymmärtämään ohjeistus.  

• Runsas kuvitus: Hyvät kuvat ja piirrokset ovat usein tehokkaampia kuin sanalliset 

selitykset. Laitteen osia ja niiden sijaintia laitteen ulkonäköä ja työkalujen 

käyttöä voidaan selventää kuvien avulla. Mikäli ohjetta lukee henkilö, joka ei 

täysin ymmärrä ohjeen kieltä, ovat ohjeen kuvat erityisen hyvä lisä ohjeeseen.  

• Lukijalähtöinen kieli: Ohjeet täytyy laatia helposti ymmärrettäviksi, ja huomioida 

lukijoiden erilaiset lukutavat. Lukijan tulee löytää vaivattomasti etsimänsä tieto 

ohjeesta. 

• Testaus: Ohjeiden testaaminen käytännössä on tärkeää, koska tätä kautta 

ohjeista saattaa paljastua puutteita. Ohjeeseen on myös laitettava ohjeen 

laatijalle itsestään selvää tietoa, mutta jonka puuttuminen saattaa aiheuttaa 

lukijalle epätietoisuutta. 

• Tuotteen käyttöohjeiden tulee vastata lainsäädännön määrittämät vaatimukset. 

Kuluttajan tulee aina vaatia asianmukaiset ohjeet, sillä virheellinen ja kelvoton 

käyttöohje voi vaikeuttaa laitteen käyttöä tai estää sen käytön. 



22 

Puutteellisen ohjeistuksen heikkoudet ovat 

1. Jäsennys on epäjohdonmukainen ja hajanainen 

2. Laitteen toimintavaiheet eivät kytkeydy suoraan ja yksiselitteisesti toisiinsa 

3. Laitteen käyttäjältä ja ohjeen lukijalta vaaditaan ennakkotietoa, joita hänellä ei 

voi olla. 

4. Kieli on virheellistä ja vaikeaselkoista 

5. Vieraita termejä käytetään paljon, eikä niitä selitetä.  

6. Kuvat on laadittu puutteellisesti ja epäselvästi.  

 

Yksinkertaisimmillaan ohjeet rakentuvat vaiheittaisesta opastuksesta. Laajemmat 

ohjekokonaisuudet laaditaan raporttimuotoon, joka sisältää, kansilehdet, 

sisällysluettelon, sanasto ja symboliluettelon, kirjallisuus ja hakemistoluettelon. 

(Kauppinen, Nummi &Savola 2004, s. 105) 

 

Ohjeen käyttökelpoisuus määritetään siten, kuinka ohjeen lukija saadaan lukemaan 

ohjetta. Johdanto on ohjeen perusta. Pitkä ja monimutkainen alkuteksti on ohjeen 

lukijalle raskasta luettavaa ja saattaa uuvuttaa lukijan jo alkusivuilla. Liian vähäinen tieto 

tuotteen käytöstä saattaa tehdä ohjeesta epäselvän. (Kauppinen, Nummi & Savola 2004, 

s.105) 

 

 

6.2 Hyvä käyttöohje 

Hyvän ohjeen suunnittelemisessa yhdistyvät täsmällinen kieli ja käytännön 

asiantuntemus. Ohjeessa on tärkeää selventää, mitä ohje koskee ja kenelle se on 

tarkoitettu. Käyttöohje ei ole mainos, mutta selkeä ja hyvin laadittu ohje on iso osa 

tuotteen imagoa ja parhaimmillaan se voi tehostaa tuotteen myyntiä. (Kauppinen, 

Nummi & Savola, 2004, s. 104) 

 



23 

Kauppinen, Nummi & Savola (2004, s. 104) ohjeistavat, mitä tulee ottaa huomioon ennen 

kirjoitusta, miten ohje tulisi jäsennellä ja kirjoittaa sekä miten ohjeella pyrityn viestin 

välittäminen varmistetaan lukijalle:  

 

Ennen kirjoitusta  

1. Selvitä tuotteen toiminta ja rakenne. 

2. Mikä on kohdeyleisö, kenelle ja mihin ohje laaditaan. 

3. Mieti tyypillinen käyttötilanne. 

 

Ohjeen jäsentely  

1. Kerro laitteen normaalikäyttö  

2. Mainitse rajoitukset.  

3. Ennakoi mahdolliset käyttäjän ongelmat  

4. Laadi johdonmukainen kokonaisuus  

5. Noudata käyttäjän toimintojen aikajärjestystä  

 

Ohjeen kirjoitus  

1. Käytä selkeää ja helppoa kieltä.  

2. Mainitse rajoitukset ja perustelut uudelleen.  

3. Ennakoi käyttäjän ongelmat.  

4. Laadi ohje johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.  

5. Pidä ohjeet käyttäjän kannalta loogisessa järjestyksessä.   

 

Ohjeen viestin perillemenon varmistamiseksi  

1. Laadi ohjeesta luonnos ja pyydä palautetta sen ymmärrettävyydestä.  

2. Kokeile ohjetta käytännössä ja varmista ohjeen toimivuus. 

 

 



24 

6.3 Turvallisuus 

Turvallisuuskysymyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjetta laadittaessa. Ohjeen 

laatijan vastuulla on, että tekijä huomioi turvallisuuteen liittyvät näkökulmat ja näin 

estää vahingoittamasta laitteistoa tai aiheuttamasta käyttäjälle vahinkoa tai vaaraa. 

Laitteen valmistajan on noudatettava lainsäädäntöjä ja on korvausvelvollinen, mikäli 

ohjeistus on puutteellinen. (Kauppinen, Nummi, Savola 2004, s. 106) 

 

Ohjeiden on varoitettava lukijaa esim. laatimalla helposti ymmärrettäviä ja yksinkertaisia 

varoituksia. Varoitus on sijoitettava johdantoon, mikäli varoitus koskee koko ohjeistusta. 

Varoituksen koskiessa jotain erityistä vaihetta tai toimintoa täytyy se sijoittaa 

toiminnallisen ohjeen yhteyteen. (Kauppinen, Nummi, Savola 2004, s. 106) 



25 

7 Lean 

Lean-toimintamalli näkyy selkeästi tuotannon jatkuvassa kehitystyössä ja sen 

organisoinnissa. Lean-toimintamallia käytetään yleensä tuotantovaiheessa. Tämän 

toimintamallin avulla pyritään luomaan yrityksen toimintaan järkevyyttä, 

tarkoituksenmukaisuutta ja täsmällisyyttä ottaen huomioon asiakasnäkökulman. Lean-

toimintamallin ajatuksena on laatuajattelu, missä kehitetään jatkuvasti toimintaa, 

tuotteen laatua ja pyritään varmistamaan nämä. Tuotteen tai palvelun arvo määräytyy 

asiakkaan näkökulmasta  sen laadun, ominaisuuksien, varmuuden ja toimitusajan 

mukaan.  Lean-ajattelussa yrityksen sisällä fokusoidutaan niihin toimintoihin, jotka 

parantavat asiakaslähtöisyyttä ja tuottavat lisäarvoa asiakkaalle. Kun asiakkaan arvoa 

pyritään kasvattamaan kustannuksiin, varmistetaan yrityksen toimintaa myös 

tulevaisuudessa ja parannetaan kilpailukykyä. Lean ajattelulla tähdätään työolojen 

parantamiseen, antaa työntekijöille mahdollisuus osallistua kehitystyöhön, parantaa 

kilpailukykyä ja tehdä oikeita asioita. (Kouri 2014, s. 6–7). 

 

 

7.1 Lean-toiminnan kehittäminen  

Lean-toiminnassa on useita kehitysmahdollisuuksia. Tuotteen ja arvon määrittäminen 

katsotaan asiakkaan näkökulmasta, jolloin tiedetään mitä asiakas pitää tärkeänä ja mistä 

hän on valmis maksamaan, lisäksi tiedetään mitkä asiat ovat asiakkaan näkökulmasta 

vähemmän tärkeitä. Tällä pyritään suuntaamaan kehitystyötä oikeisiin asioihin.  

 

Arvoketjulla pyritään määrittelemään arvoa kasvattavat toiminnot ja prosessit, joita 

pyritään kehittämään. Prosessit, jotka eivät ole asiakasnäkökulmasta arvokkaita 

poistetaan.  

 

Materiaalien kulun optimoinnilla pyritään sijoittelemaan laitteiden ja koneiden sijainti 

siten, että materiaalivirta paikasta toiseen on selkeä ja lyhyt. Tähän myös liittyy 

välivarastojen sijainti ja koko. Varastojen kokoa pyritään pienentämään ja välimatkaa 



26 

varaston ja tuotannon välillä mahdollisuuksien mukaan lyhentämään. Osien 

valmistaminen todellisen tarpeen, kysynnän ja kulutuksen mukaan, jolloin tuotteiden 

valmistamista varastoon pystytään vähentämään.  (Kouri 2014, s. 8). 

 

Prosesseja tulee kehittää jatkuvasti poistamalla erilaisia hukkailmiöitä ja ratkaisemalla 

ongelmia. Jokainen työvaihe pyritään toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti ja 

laadukkaasti. Arvoketjun analysointi ja kehittäminen on usein ensimmäinen askel, kun 

kehitetään Lean-ajattelun mukaista toimintaa. Käytännön lähtökohdaksi voidaan ottaa 

tuotannon ohjausperiaatteiden ja sen layoutin uudelleen suunnittelu. (Kouri 2014, s. 6–

9). 

 

 

7.2 Hukka 

Lean-toimintamallin johtamisessa hukan poistaminen on olennainen osa tuottavuuden 

parantamisen näkökulmasta. Hukalla tarkoitetaan turhaa ja arvoa lisäämätöntä työtä, 

jossa menetetään aikaa. Työn optimointi ja hukan jatkuva vähentäminen parantaa laatua 

ja lisää työn tuottavuutta. Hukat tuotannossa on jaettu kaikkiaan seitsemään ryhmään: 

 

1. Ylituotanto, jossa tuotteita valmistetaan sen hetkistä tarvetta enemmän. Tällä 

tarkoitetaan suurien erien valmistamisen varastoon ja keskeneräistä tuotantoa, 

jotka aiheuttavat erilaisten hukkien syntymisen. Suurien määrien valmistaminen 

estää tuotannon epäkohtien havaitsemisen. 

2. Tuotteen toimituksen viivästyminen ei tuo arvoa asiakkaalle. Esimerkiksi 

laitehäiriöt, materiaalipuutteet ja laitevikojen aiheuttamat viivästykset.  

3. Tarpeeton tuotteiden kuljettaminen eri vaiheiden välillä on vältettävä. 

Laatuvirheet puolestaan hukkaavat kapasiteettia ja materiaalia, mikä puolestaan 

vaikuttaa negatiivisesti asiakastyytyväisyyteen.  

4. Tarpeettomat varastot lisäävät kustannuksia, piilottavat tuotannon ongelmia ja 

lisäävät tuotannon läpimenoaikaa. 



27 

5. Ylikäsittely tarkoittaa ylimääräisten työvaiheiden tekemistä, mikä on asiakkaan 

näkökulmasta turhaa. 

6. Ylimääräinen ja tarpeeton liike tuotannossa, joka ei tuo lisäarvoa tuotteeseen on 

hukkaa. (Kouri 2014, s. 10–11)  

 

 

7.3 Työturvallisuus 

Kaikessa tuotannon kehitystyössä täytyy keskiössä olla aina työympäristön 

turvallisuuden parantaminen. Työskentelymenetelmillä ja työn ergonomialla pyritään 

edistämään työssä jaksamista, joka parantaa työn tuottavuutta. Jokainen puutteellinen 

työskentelymenetelmä tai työskentelyolosuhteesta johtuva poissaolo tai työtapaturma 

on hukkaa, joka vähentää tuotannon laatua. Näiden asioiden jatkuva kehittäminen on 

molempien työnantaja ja työntekijän etu. Turvallisuuteen ja ergonomiaan panostaminen 

parantaa myös työpaikan ilmapiiriä.  (Kouri 2014, s. 12–13). 

 

 

7.4 Jatkuva parantaminen 

Lean-kehitystoiminta perustuu toiminnan systemaattiseen ja jatkuvaan parantamiseen. 

Jokainen työntekijä tuotannossa on vastuussa tuotteen kehitystyöstä ja toiminnan 

laadusta. Kehitystyö tulee tehdä yhdessä ja perehtyä esille nouseviin ongelmiin, 

suunnitella ratkaisut ja toteuttaa ne. Ongelmien ilmaantuessa tuleekin ne nähdä 

tilaisuutena parantaa laatua, työturvallisuutta ja työskentelytehokkuutta. Aikaisemmin 

mainittujen varastojen poistaminen ja tuotannon virtauksen muuttaminen aiheuttavat 

yleensä ongelmia kehityskohteita tuotannossa. Tuotannon sujuvuuden varmistamiseksi 

yrityksellä tulee olla valmiudet ratkaista ilmaantuvat ongelmat, jolloin tuotantoa 

saadaan kehitettyä. (Kouri 2014, s. 14–15). 

 

 



28 

7.5 Työn vakiinnuttaminen 

Kehittäminen edellyttää menetelmien ja työtapojen vakiinnuttamista. Silloin kuin 

jokaisella työntekijällä on samanlaiset toimintatavat mahdollista on selvittää, miten työn 

toteutustapa vaikuttaa tuottavuuteen, turvallisuuteen ja tuotteen laatuun. Erilaiset 

työskentelytavat hankaloittavat lopputulokseen vaikuttavien tekijöiden havaitsemista. 

Standardoiduilla työskentelytavoilla on positiivisia vaikutuksia mm. hyvien 

työskentelytapojen kehittäminen tehostuu, oppiminen ja tiedon jako tehostuu, 

työturvallisuus paranee, työn laatu paranee, tuottavuus paranee. (Kouri 2014, s. 16). 

 



29 

8 5S 

Lean 5S on järjestelmä, jonka tarkoituksena on tähdätä tuottavuuden optimointiin 

ylläpitämällä työpaikan järjestystä, käyttämällä visuaalisia merkintöjä 

johdonmukaisempien toimintatulosten saavuttamiseksi. Tämän Lean-menetelmän 

käyttöönotto on usein ensimmäinen askel organisaatiossa, jolla pyritään siivoamaan ja 

organisoimaan työpaikka sen nykyisessä kokoonpanossa. (U.S. Environmental Protection 

Agency, 2023) 

 

5S muodostuu tyypillisesti viidestä eri vaiheesta, lajittele (Sort), selkeytä (Set in order), 

siivoa (Shine), standardoi (Standardize) ja ylläpidä (Sustain). Tällä menetelmällä 

mahdollistetaan järjestelmällisen tuottavan työympäristön järjestämiseen, siivoamiseen, 

kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Näistä vaiheista muodostuvat työpaikan päivittäiset 

rutiinit järjestyksen ja siisteyden ylläpitämiseen, jotka ovat olennainen osa yrityksen 

toiminnan tehokkuuden ja sujuvuuden kannalta. 5S-menetelmä edesauttaa ja kannustaa 

parantamaan työntekijöiden työoloja ja auttaa heitä vähentämään suunnittelematonta 

seisokkiaikaa, keskeneräistä tuotantoa ja hukkaa. (U.S. Environmental Protection Agency, 

2023) 

 

5S:n käyttöönotto johtaa organisaatiossa merkittäviin tilavähennyksiin olemassa olevien 

toimintojen edellyttämän tilan työtilojen neliömäärässä. Se myös johtaa materiaalien ja 

työkalujen järjestämiseen niille värikoodein merkityille paikoille työtehtävän 

suorittamisen vaatimusten mukaan. 5S-toimintatapa johtaa jatkuvaan kehitykseen 

työympäristössä (Kuva 3). (U.S. Environmental Protection Agency, 2023) 

 

 

8.1 5S-toteutustapa ja menetelmä 

Lajittelemalla (Sort) pyritään poistamaan työpaikalta tarpeettomat esineet, joita ei 

tarvita tuotantotoiminnossa. Tämä tehdään arvioimalla erikseen jokaisen työkalun ja 

esineen tarpeellisuus tuotannon kannalta visuaalisella menetelmällä. Sen avulla  



30 

 

Kuva 3. 5S-menetelmä. (U.S. Environmental Protection Agency, 2023) 

 

tarpeettomaksi jääneet esineet merkitään punaisella merkillä ja siirretään niille 

määrättyyn säilytystilaan kierrätystä, hävittämistä tai uudelleenkohdentamista varten. 

Tällöin pystytään vapauttamaan tuotantoon arvokasta lattiapintaa ja säilytystilaa sekä 

poistaa esimerkiksi rikkinäiset työkalut, ylimääräiset raaka-aineet ja romu. (U.S. 

Environmental Protection Agency, 2023) 

 

Järjestämisvaihe (Set in Order) keskittyy luomaan tehokkaita säilytysratkaisuja, jolloin 

esineet ovat helposti löydettävissä ja käytettävissä sekä palautettavissa paikoilleen. Tämä 

vaihe voidaan kuitenkin tehdä vasta sitten, kun tarpeettomat tavarat on poistettu. 

Järjestämisen toimintatapoja ovat esim., kylttien ja tarrojen kiinnittäminen oikeiden 

säilytyspaikkojen merkitsemiseksi, lattioiden maalaaminen, työalueiden ja 

säilytyspaikkojen rajojen merkintä sekä kaappien ja modulaaristen hyllyjen asentaminen. 

(U.S. Environmental Protection Agency, 2023) 



31 

Kun työalue on siivottu turhasta tavarasta ja jäljelle jääneet esineet on järjestetty omille 

paikoilleen, on seuraava vaihe puhdistus (Shine). Päivittäinen siivoaminen on 

välttämätöntä 5S toiminnan ja tämän parannuksen ylläpitämiseksi. Työympäristön 

puhtauden ylläpito helpottaa ja auttaa työntekijöitä havaitsemaan laitteiden 

toimintahäiriöt, kuten värinät, vuodot rikkoutumiset ja vääristymät, jotka voivat 

pahimmillaan johtaa laitevikaan ja tuotannon keskeytymiseen, mikäli niitä ei huomata. 

Usein organisaatiot määrittelevät tehtävät, puhtaustavoitteet, menetelmät ja työkalut 

ennen tämän vaiheen aloittamista. (U.S. Environmental Protection Agency, 2023) 

 

Seuraavaksi ensimmäisten kolmen pilarin ylläpitämiseksi luodaan yhtenäinen tapa 

suorittaa toimenpiteitä ja tehtäviä vakioimalla (Standardize). Tämän vakioinnin kolme 

vaihetta ovat 5S-työtehtävien vastuiden määrittäminen, 5S-tehtävien integrointi 

päivittäisiin työtehtäviin ja 5S-käytäntöjen ylläpidon tarkistaminen. Esimerkiksi 

työkalujen vakiointiin ovat muun muassa visuaaliset vihjeet, työnkiertotaulukot, ”viiden 

minuutin” 5S-aikojen aikataulutus ja tarkistuslistat. Vakioinnin toinen osa on 

ennaltaehkäisy, eli menetelmien hajoamisen, tarpeettomien tavaroiden kertyminen, ja 

laitteiden likaantumisen estäminen. (U.S. Environmental Protection Agency, 2023) 

 

Ylläpitovaihe (Sustain) varmistaa, että uudet käytännöt pysyvät voimassa. Tämä on usein 

haastavin vaihe, johtuen siitä, että se vaatii pysyviä muutoksia työntekijöiden asenteissa 

ja käyttäytymisessä. Ilman tätä ylläpitovaihetta muiden vaiheiden avulla saavutetut 

vaikutukset eivät ole kestäviä. Ylläpidon työkaluja ovat kyltit ja julisteet, uutiskirjeet, 

taskukirjat, tiimin ja johdon tarkistukset, suoritusarvioinnit ja osastokierrokset. 

Organisaatiot pyrkivät vahvistamaan 5S-käytäntöjä monella eri tavalla, kunnes siitä tulee 

vahva osa työkulttuuria. Kurinalaisuus pitää 5S-syklin jatkuvasti toiminnassa ja varmistaa 

parannusten pysyvyyden. (U.S. Environmental Protection Agency, 2023) 

 

 



32 

8.2 5S:n mahdolliset hyödyt ja puutteet 

Ikkunoiden sekä laitteiden ja koneiden vaaleaksi maalaaminen, jotka kuuluvat 

puhdistusvaiheeseen (Shine), vähentävät valaistuksen energiankulutusta. Maalaus ja 

puhdistus auttavat työntekijöitä havaitsemaan roiskeet ja vuodot nopeammin, mikä 

vähentää siivoustarvetta ja siihen liittyvän jätteen määrää. Ylimääräisten esteiden 

poistaminen ja pääväylien merkitseminen vähentävät onnettomuusriskiä, jotka voivat 

aiheuttaa roiskeita ja vaarallista jätettä. Säännöllinen siivous vähentää lian kertymistä ja 

estää epäpuhtauksien joutumisen tuotantoprosessiin, mikä vähentää virheiden määrää. 

Tämä puolestaan tuo ympäristöhyötyjä, kuten energia- ja materiaalisäästöjä. 5S-

menetelmällä pystytään vähentämään tarvittavaa tilaa poistamalla tarpeettomat laitteet 

ja tavarat ja järjestämällä jäljelle jääneet tarvikkeet, mikä saattaa vähentää tilan 

valaistus- ja lämmityskustannuksia. Materiaalien ja laitteiden järjestäminen helpottaa 

niiden löytämistä ja vähentää kulutusta. Tämä vaikuttaa siten, että työntekijät käyttävät 

todennäköisemmin vanhat materiaalit loppuun, ennen uusien avaamista, mikä vähentää 

materiaalihävikkiä. 5S:ään liittyvät visuaaliset vihjeet, kuten laminoidut ohjeet ja kyltit 

lisäävät työntekijöiden tietoa esimerkiksi oikeaoppisesta jätteenkäsittelystä ja -

hallinnasta sekä työpaikalla olevista vaaroista ja hätätoimenpiteistä. (U.S. Environmental 

Protection Agency, 2023) 

 

Laitteiden ja koneiden jatkuva puhdistaminen lisää maalien ja puhdistusaineiden käyttöä, 

jotka saattavat sisältää haitallisia kemikaaleja. Tarpeettomaksi jääneiden tavaroiden 

hävittäminen saattaa aluksi lisätä jätteen määrää. Osa jätteistä voi olla haitallisia mikäli 

ympäristöhenkilöstöä ei oteta mukaan jätteen käsittelyyn, ja on mahdollista, että jätteet 

käsitellään tai kierrätetään väärin. (U.S. Environmental Protection Agency, 2023) 



33 

9 Tutkittavan työn esittely 

Tässä työssä perehdytään V31, V32, V34 -moottoreiden lyhyen siirtymävälin, Wärtsilä 

Vaskiluodon toimipisteen ja alihankkijan välisten moottorisiirtojen suojaukseen ja tähän 

liittyviin kehityskohtiin. Kokoonpanon jälkeen moottori siirretään koeajoon, josta se 

kuljetetaan alihankkijalle viimeistelyyn.  Tälle välimatkalle kuljetukselle täytyy varmistaa 

riittävä moottorinsuojaus.  

 

Nykyiselle moottorin suojausprosessille ja välikuljetuspeitteiden sijainnille ei ole selkeää 

ja tarkkaa ohjeistusta. Välikuljetuspeitteiden tarkka sijainti sekä oikean 

moottorikohtaisen suojapeitteen valinta on epäselvää. Välikuljetuspeitteiden kokojen 

tunnistaminen tapahtuu peitteiden sidontaköysien värien perustella. 

 

Moottorin suojaaminen kuljetettavalle välille vaatii lisäohjeistusta, josta ilmenee 

riittävän suojauksen kriteerit ja mitkä ovat moottorin kriittiset paikat suojausta ajatellen. 

Moottori on suojattava, joko kokonaan tai riittäväksi havaitulla kevyemmällä suojauksella. 

Lisäksi on tutkittava tarvitseeko kevytpeitteen lisäksi suojaus varmistaa esimerkiksi 

suojamuovilla. Tällä hetkellä suojaukseen liittyvät ohjeet koskevat ainoastaan moottorin 

välikuljetuspeitesuojausta ja laipoitusta, ilman tarkempia yksityiskohtia. Välikuljetuksen 

suojauksen sidonta tapahtuu peitteeseen kiinnitetyillä köysillä, mutta sidontaan ei ole 

määrättyä paikkaa eikä ohjeistusta. Moottorin kuljetus STH:lta alihankkijalle tapahtuu 

välikuljetuspeitteellä suojattuna, jonka jälkeen alihankkija poistaa peitteen ja lähettää 

peitteen lavalla takaisin STH:lle. Kevytpeitteen vastaanotossa takaisin on epäselvää, mille 

ovelle välikuljetuspeite toimitetaan, kuka vastaanottaa välikuljetuspeitteen ja mikä on 

kevytpeitteiden varastointipaikka. 

 

Näiden kysymysten lisäksi tutkimuksessa perehdytään ja mietitään, mitä riskejä ja 

lisäkustannuksia huono moottorin suojaaminen aiheuttaa yritykselle. Tutkimuksessa 

pyritään kehittämään sekä optimoimaan välikuljetuspeitteiden käyttöä siten, että 

moottorit suojataan asianmukaisella tavalla sekä yhden välikuljetuspeitten sopivuutta 

useammalle sylinteriluvun moottorille, joka puolestaan selkeyttäisi ja vähentäisi 



34 

peitteiden valikoimaa. Tätä työtä varten laadittiin nykyinen kierrätysprosessikaavio 

STH:n ja viimeistelypartnerin välillä (Kuva 4). 

 

Kuva 4. Nykyinen kierrätysprosessikaavio STH:n ja viimeistelypartnerin välillä. 

 

Moottorin suojausten kierrätysprosessi STH:lta DCV:lle (Kuva 5) on muuten samanlainen 

verraten lähetykseen viimeistelyn alihankkijalle, mutta DCV:lle kuljetettaessa 

suojaukseen käytetään kovia peitteitä, johtuen pidemmästä kuljetusvälistä. 

 

 

Kuva 5. Alkuperäinen kierrätysprosessi STH:n ja DCV:n välillä. 

 

 

 



35 

10 Menetelmä 

Tässä diplomityössä  Wärtsilän eri alueiden asiantuntijoita haastateltiin. Ne toteutettiin 

DC-STH-asennustiimin nostohenkilöstön, DC-STH-laatuosaston asiantuntijoiden, 

alihankkijan työnjohdon ja DC-STH -logistiikan kanssa kasvokkain, etänä Microsoft 

Teamsia sekä sähköpostitse välitettyjä kyselyitä hyödyntäen. Haastattelut pohjautuivat 

kysymyksiin liittyen moottorinsuojauksen ja logistisen puolen alkutilanteeseen, 

nykyprosessin ja menetelmän kehityskohtiin ja käytännön harjoittelun tuloksiin ja 

tulosten analysointiin. Jokaiselle asiantuntijalle oli määritelty erikseen heidän osa-

alueeseensa liittyvät kysymykset (Liite 1).   

 

DC-STH-asennustiimin nostohenkilöstön sekä DC-STH:n tiimin johtajien kanssa käydyissä 

keskusteluissa käytiin läpi tuotannon näkökulmasta moottorin suojaukseen liittyviä 

mahdollisia kehityskohteita ja haasteita suojauksessa, nykyisen suojausprosessin hyviä 

ja kehitettäviä puolia. Viimeistelyn alihankkijan työnjohdon ja asennuksen alihankkijan 

kanssa keskustelua käytiin kevytpeitteen poistamiseen ja peitteiden palauttamisen 

näkökulmasta. Lisäksi keskustelua käytiin moottorin suojaamisen vaikutuksesta 

pesuprosessissa. DC-STH-logistiikan henkilöstön näkemystä hyödynnettiin logistisiin 

haasteisiin liittyen kevytpeitteiden vastaanottoon STH:lla ja niiden siirtoon omille 

paikoilleen.  

 

DC-STH-laatuosaston kanssa käyty keskustelu toi näkökulmia siihen, että mitä huono 

suojaaminen voi pahimmillaan aiheuttaa maalausprosessissa ja mitä riskejä saattaa 

aiheutua epäpuhtauksien joutuessa moottoriin. Lisäksi toteutimme kahteen otteeseen 

keskustelun Wärtsilän välikuljetuspeitetoimittajan kanssa, jonka suunnittelun avulla 

pyrimme kehittämään etenkin kevytpeitteen kiinnittämiseen liittyviä näkökulmia. 

 

 



36 

10.1 Moottorin suojaus ja välikuljetuspeitteiden kierrätys  

Moottorin siirto alkaa Wärtsilä STH:lta moottorin valmistuttua tuotannon 

solukokoonpanosta tai linjakokoonpanosta. Kokoonpanovaiheen jälkeen moottori 

siirretään odottamaan koeajoa. Koeajon jälkeen moottori siirretään valmisteltavaksi 

lähtevien moottoreiden ovelle. Ennen varsinaista suojausta kevytpeitteellä, moottorin 

putkilähdöt suojataan laipoittamalla, jolla estetään pölyn ja epäpuhtauksien joutuminen 

moottorin sisään kriittisiin paikkoihin. Tämän jälkeen aloitetaan moottorin suojaaminen 

kevytpeitteellä.   

 

Kevytpeitteet on merkattu kokojen mukaan eri värisillä sidontaköysillä. 3X-moottoreissa 

kevytpeitteiden sidontaköysien väri on merkattu kolmella eri värillä valkoinen, sininen 

ja sinivalkoinen. Tämä värikoodaus ja kevytpeitteet koskee 3X-moottoreita. 

Kevytpeitteen valintaan vaikuttaa moottorin sylinterin halkaisijan koko eli, 31 tai 34 ja 

moottorissa oleva sylinteriluku välillä 8–20 sekä onko kyseessä pelkkä moottori vai onko 

moottorissa lisänä myös generaattori. Moottorikohtaisen kevytpeitteen valinnan 

jälkeen välikuljetuspeite nostetaan hallinostimella moottorin päälle oikeinpäin peitteen 

puhdaspuoli moottoriin päin ja asetetaan se tasaisesti suojaamaan moottoria. 

Kevytpeitteen asettaminen moottoriin oikeinpäin on tärkeää, ettei epäpuhtauksia joudu 

moottorin pinnalle.  Kevytpeitteessä olevat sidontaköydet sidotaan asentajan parhaaksi 

katsomaan paikkaan varmistaen suojauksen pysyminen kuljetuksen ajaksi. Tämän 

jälkeen moottori siirtyy alihankkijalle viimeistelyyn. alihankkija vastaan ottaa moottorin, 

poistaa kevytpeitteen ja valmistelee taittelemalla sen lavalle odottamaan takaisin 

kuljetusta Wärtsilä STH:lle. Viimeistely alihankkijan päivittäinen kuljetus Wärtsilään 

toimittaa välikuljetus kevytpeitteen takaisin vuorokauden kuluessa.  Wärtsilässä 

välikuljetuspeite vastaanotetaan lavalla ja siirretään lähtevien moottoreiden oven 

läheisyyteen.   

 

Moottorin toimituksessa DCV:lle koeajoon on toiminta STH:lla samanlainen kuin 

moottorin kuljetuksessa viimeistelyalihankkijalle. Eroavaisuutena tässä prosessissa on 

se, että kevytpeitteen poiston ja viikkauksen määrittää se, mitä toimenpidettä varten 



37 

moottori on lähetetty DCV:lle. Mikäli moottori lähetetään koeajoon, vastuun peitteestä 

ottaa kyseinen koeajotiimi. Jos moottori on lähetetty STH:lta koeajosta DCV:lle 

viimeistelyyn, vastuullisia ovat viimeistelytiimi, ja jos moottori saapuu valmisteltuna 

maalaukseen esiviimeisteltynä, vastuu siirtyy asennuksen alihankkijalle. Kun 

välikuljetuspeite on viikattu ja laitettu lavalle, siihen tulostetaan ja kiinnitetään 

osoitetietolappu. Tämän jälkeen kuljetusten alihankkija siirtää kevytpeitteen 

lähetyspaikalle, josta se kuljetetaan Wärtsilän sisäisellä kuljetuksella takaisin lähtevien 

moottoreiden ovelle. 

 

 

10.2 Välikuljetussuojauksen kehitys 

DC-STH-laatuosaston kanssa käydyssä keskustelussa selvisi, että nykyisessä prosessissa 

Wärtsilän sisäisissä siirroissa kehityskohtana on, miten ja millä kevytpeitteellä moottori 

suojataan. Kevytpeitteen valinnasta ei ole tarkasti määrättyä ohjetta, jonka mukaan 

tämä valitaan ja jossa moottorin kriittiset kohdat suojausta ajatellen esitetään. Moottori 

tulisi suojata mahdollisimman tarkasti joka puolelta, jolloin mahdollisen lian kertyminen 

moottorin pinnoille ja epäpuhtauksien tunkeutuminen olisi mahdollisimman vähäistä. 

Kevytpeitteen riittävä kiinnitys ja kiinnityskohtien sijainti vaatii myös kehitettävää. 

Kiinnitysköydet sidotaan tällä hetkellä sattuman varaiseen paikkaan, eikä niille ole 

tarkasti määrättyä paikkaa tai menetelmää. Kevytpeitteen kunnon tarkastaminen ennen 

käyttöä on tärkeää, jolloin pahasti rikkoutuneet kevyet peitteet tulisia vaihtaa uusiin 

ehjiin peitteisiin.  Moottorin lyhyenvälin kuljetuksille tarvitaan tarkka yksityiskohtainen 

DC-STH-laatuosaston kanssa määritelty suojausohjeistus. Pidemmille kuljetusväleille 

tulee arvioida, että tarvitaanko paksumpi asiakastoimituksiin tarkoitettu suojapeite. 

 

Ennen moottorin maalaamista alihankkijalla moottori pestään käsipesulla, joka vie 

paljon aikaa. Moottorissa on useita herkkiä komponentteja, jolloin koneellinen 

peseminen esimerkiksi painepesurilla on mahdotonta.  Myös tämän vuoksi moottorin 



38 

suojaaminen siirron ajaksi on tärkeää, jolloin voidaan mahdollisesti vähentää moottorin 

pesemiseen kuluvaa aikaa.  

 

DC-STH-laatuosaston kanssa käytiin keskustelu siitä, mitkä yllä olevista teoriaosuuden 

korroosioskenaarioista saattavat olla mahdollisia puutteellisen suojaamisen takia. DC-

STH-laatuosaston mukaan kaikki yllä olevat skenaariot ovat mahdollisia, mikäli 

suojauksessa on jotain puutteita. Kampikammion luukkujen ympäristö voi ajan myötä 

altistua korroosiolle, jos moottori suojataan puutteellisesti ja likaa kertyy alueille, joita ei 

voida maalata. Puutteellisesta suojaamisesta voi myös aiheutua se, että sateisina päivinä 

kosteus pääsee moottorin sellaisiin paikkoihin, mistä se ei pääse valumaan pois 

aiheuttaen pitkällä aikavälillä korroosiota. Eroosiokorroosiota voi puolestaan aiheutua, 

kun hienoa pölyä tai likaa joutuu moottorin kriittisiin paikkoihin liikkuvien 

komponenttien väliin ja aiheuttaa kulumista. Lisäksi huomioitavaa on, että korroosion 

aiheuttamiseksi ei tarvita pelkästään vettä vaan esimerkiksi kondensoituva kosteus 

saattaa myös aiheuttaa korroosiota, kun se kertyy moottorin rakenteissa oleviin rakoihin. 

 

 

10.3 Kevytpeitteiden kierrätysprosessin kehitys 

DC-STH-kehitysosaston kanssa käydyn keskustelun myötä selvisi, että kehitettävää on 

myös kevytpeitteiden varastoinnissa ja siirrossa viimeistelyalihankkijalta Wärtsilä STH :lle. 

Kevytpeitteille ei tällä hetkellä ole tarkkaa säilytyspaikkaa, joka aiheuttaa sen, että aina 

ei ole tarkkaa tietoa mistä haluttua välikuljetuspeitettä etsitään. Peitteet tulisi olla niille 

määrätyllä paikalla selkeästi merkattuna kokojen mukaan, jolloin suojausta suorittavien 

henkilöiden on mahdollisimman helppo löytää jokaiselle moottorille oikeanlainen 

välikuljetuspeite. Moottorin kevytpeitteiden logistisella puolella on kehityskohtana 

nykyistä tarkempi ja täsmällisempi ohjeistus liittyen peitteiden lähetyspaikkaan ja 

työnjakoon. Tällä varmistetaan se, että kevytpeitteet saapuvat aina 

viimeistelyalihankkijalta tai DCV:ltä oikeaan vastaanottoon ja jatkuvat siitä oikeaan 

ennalta määrättyyn säilytyspaikkaan. Lisäksi työnjakoon liittyvällä ohjeistuksella 

varmistetaan se, että peitteet kulkeutuvat aina automaattisesti niille määrätyille paikoille.  



39 

10.4 Käytännön testaus   

Moottorin suojausta tutkittiin ja harjoiteltiin DC-STH-asennustiimin nostohenkilöstön 

johdolla. Tilasimme kaksi erilaista välikuljetuspeitettä, jota lähdimme testaamaan eri 

kokoisille moottorille, jonka pohjalta saimme havaintoja peitteen kokoon ja sidontaan 

liittyen. Ensimmäinen välikuljetuspeite tilattiin samanlaisella sidontamenetelmällä, kuin 

aikaisemmin käytetyt ja toinen välikuljetuspeite tilattiin täysin uudella 

sidontamenetelmällä, jossa sidontaliinoja hyödyntämällä on mahdollista toteuttaa 

entistä parempi sidonta moottorin päissä ja sivuilla.  

 

Lisäksi kevytpeitteistä tehdyn matriisin avulla pyrittiin luomaan kuvaa eri kokoisista, 

niiden määristä ja moottorin mitoista, jonka mukaan olisi mahdollista hahmottaa 

tilattavien kevytpeitteiden mittoja. Peitteissä on kokojen mukaan eriväriset 

kiinnitysnarut, joiden perusteella DC-STH-logistiikka ja DC-STH-asennustiimin 

nostohenkilöstö pystyy valitsemaan oikean kokoisen peitteen moottorille. Toisessa 

taulukossa on 3X-moottoreiden päämitat, jonka pohjalta pyrimme optimoimaan 

tilattavan kevytpeitteen oikean mitan. Mitat on laadittu moottorin pituus- ja 

leveysmittojen mukaan siten, että moottori olisi kokonaan peitteen alla. Leveysmitassa 

on huomioitu moottorin korkeus sekä sen leveys- ja pituusmitassa korkeus sekä pituus.  

 

Nykyisistä kevytpeitteistä suoritettiin inventaario ja dokumentoitiin optimaaliset mitat ja 

kunto. Tämän avulla saatiin käsitys, mitä peitteitä on käytössä ja mitä tarvitaan lisää. 

Lisäksi karsimme käytetyt paksut asiakaskäyttöön tarkoitetut peitteet ja lähetimme ne 

partnerin varastoon säilytykseen. Kävimme tekemässä partnerin tiloissa inventaarion, 

jossa määriteltiin myös näiden peitteiden kunto, mitat ja lukumäärä. Asiakaskäyttöön 

tarkoitettuja paksumpia peitteitä inventaarion mukaan on 10 kpl ja  lyhyen kuljetusvälin 

kevyempiä peitteitä yrityksessä on yhteensä 17 kappaletta, joka riittää yrityksen 

tarpeisiin.   

  

Lopulta moottoreiden suojaus päädyttiin toteuttamaan suojamuovia käyttäen. 

Suojamuovi on muotoiltu siten, että muovi on toisesta päästä pussinmallinen, jolloin se 



40 

laitetaan turbon päähän ja muovin avoin pää tulee moottorin vapaaseen päähän tai 

generaattorin päähän. Tämä helpottaa suojamuovin asentamista.  Pelkän moottorin 

päälle suojamuovi nostetaan nostorautaa hyödyntäen, jolloin suojaamiseen 

käytettävään suojamuoviin täytyy tehdä reiät nostoraudan vuoksi. Päädyimme tällaisissa 

moottoreissa ratkaisuun, että suojaus varmistetaan siten, että kevyen suojamuovin 

lisäksi moottorin päälle asennetaan alkuperäinen välikuljetuspeite, jolloin pystytään 

varmistamaan suojaamisen riittävä taso. 

 



41 

11 Tulokset 

DC-STH-laatuosaston kanssa käydyssä keskustelussa ilmeni moottorin suojaamiseen 

liittyviä näkökulmia. Moottorin suojaamisessa lyhyellä kuljetusvälillä yksi pääsyy on se, 

että sillä pyritään estämään kosteuden joutuminen moottoriin. Talviaikaan myös suolan 

ja ravan joutuminen moottorin pinnoille aiheuttaa ongelmia. Kosteusvaurioiden lisäksi 

huonosta suojaamisesta ongelmia saattaa aiheuttaa näkymätön pöly ja hiekka. Wärtsilä 

STH toimipiste sijaitsee meren vieressä, joten tuuliset päivät on otettava huomioon. 

Sateettomina kuivina päivinä tuulen nostattama pöly lisää lian joutumisen riskiä 

moottorin pinnoille sekä moottorin toiminnan kannalta kriittisiin paikkoihin. 

Viimeistelemättömän pintamateriaalin, jota ei ole maalattu ja jonka pinnalla on 

pelkästään huokoinen tartuntapohjuste työllistää aikaa vievällä pesemisellä.  

 

Lisäksi Wärtsilän on taattava riittävän hyvä maalinkestävyys asiakkaalle. Nykyisillä 

menetelmillä pystytään takaamaan maalin kestävyyden standardoidun tason C3M. 

Nämä tasot kertovat maalinkestävyyden ja sen miten nopeaa maalipinnoitteet täytyy 

uusia. Miten vaativiin ympäristöolosuhteisiin ollaan menossa, määrittää se kyseisen 

maalinkestävyyden tason.  Tämän standardin saavuttamiseksi moottori vaatii huolellisen 

putsaamisen, jolloin myös moottorin suojaaminen on tärkeässä osassa lyhyelläkin 

kuljetusvälillä.  

 

 

11.1 Moottorin pesemisprosessi 

Pölyn ja lian peseminen moottorin pinnoilta on aikaa vievää työtä, joten tämän vuoksi 

epäpuhtauksien minimoiminen on tärkeää. Mitä enemmän moottorin pinnoille on 

ajautunut pölyä ja hiekkaa sitä kauemmin moottorin peseminen ottaa aikaa ja nostaa 

pesun epäonnistumisen riskiä.  Moottorin pesemisen onnistuminen on ensiarvoisen 

tärkeää moottorin maalin kestävyyden kannalta, joten tässä moottorin hyvä 

suojaaminen lyhyelläkin kuljetusvälillä nousee merkittävään rooliin maalaamisen 

onnistumisen kannalta. Lisäksi hyvällä moottorin suojaamisella pystytään vähentämään 



42 

moottorin läpimenoaikaa viimeistelyprosessissa. Moottorin mahdollisimman lyhyt 

läpimenoaika myös takaa sen, että ei synny pullonkaulaa viimeistelyprosessissa, joka 

vaikuttaa moottoreiden läpimenoaikaan ja sujuvuuteen tuotannossa. 

 

Moottorin pesemisellä on merkittävä osuus onnistuneeseen ja kestävään maalaukseen. 

Epäonnistuneen maalauksen seuraus voi  pahimmillaan johtaa maalin lohkeiluun ja 

rapistumiseen asiakkaalla.  Epäpuhtauksien joutuminen vääriin paikkoihin saattaa 

aiheuttaa myös moottorin komponenttien kulumisen. Esimerkiksi V31- moottoreiden 

pumpuissa ja venttiileissä on todella pieniä välyksiä, jolloin hieno pöly jää hankaavaksi 

aineeksi kahden liikkuvan komponentin väliin aiheuttaen kulumista. Pienetkin 

likapartikkelit aiheuttavat ongelmia moottorin toiminnassa. Tämän vuoksi on tärkeää 

suojata putkien päät laipoittamalla ja näin estää lian pääsyn moottorin sisälle. Moottorin 

avonaisten putkipäiden laipoitus on tärkeä osa myös moottorin suojausprosessissa, jolla 

pyritään estämään epäpuhtauksien pääsemisen moottorin sisälle.  

 

Viimeistelyalihankkijan työnjohdolle teettämän haastattelun perusteella selvisi, että 

moottorin pesemisprosessin suorittamiseen kuluu reilusti aikaa. Moottorin pesemisen 

aika kuitenkin määrittyy siitä, että miten likainen moottori on saapuessa 

viimeistelyalihankkijalle, mikäli moottori on öljyinen tai alusta pölyinen nostaa se 

merkittävästi pesemiseen kuluvaa aikaa. Puhuttaessa lyhyistä kuljetusväleistä 

aiheutuneista epäpuhtauksista, kuten tässä tapauksessa STH-alihankkijan toimipisteen 

välillä ja DCV-alihankkijan toimipisteen välillä, saattaa pesuaika heikon suojauksen takia 

kasvaa merkittävästi. Etenkin DCV:ltä tuotaessa saattaa pesuun kuluva aika kasvaa 

merkittävästi.  

 

 

11.2 Moottorin suojaamisen vaikutus 

Välikuljetuspeite on kevyt käsitellä, helppo ja nopea poistaa moottorin saapuessa 

maalaukseen ja viimeistelyyn. Täysin kokonaan kevytpeitteellä suojattu moottori on hyvä 

tapa suojata moottori, millä on todennäköisesti myös työtä vähentävä vaikutus 



43 

pesuprosessia ajatellen. Huomioitavaa kuitenkin on se, että moottorin suojaamiseen 

käytettävät välikuljetuspeitesuojaukset ovat materiaaliltaan helposti hajoavia ja repeäviä. 

Etenkin kun moottori halutaan suojata kokonaan kevytpeitteellä, on siinä otettava 

huomioon moottorissa olevat terävät kulmat, jotka saattavat aiheuttaa peitteen 

tarttumisen ja huonoimmassa tapauksessa peitteen repeämisen käyttökelvottomaksi. 

On huomioitava, että kevytpeitteiden oletettu elinikä ei ole runsaasta käytöstä johtuen 

kovin pitkä.  Isokokoisen moottorin suojaavan kevytpeitteen kiinnittämisessä on oltava 

huolellinen, sillä tuulisina päivinä huono sidonta saattaa johtaa siihen, että 

välikuljetuspeite repeää ja lentää pois moottorin päältä.  

 

  

11.3 Ohjeistus moottorin suojaamiseksi välikuljetuksen aikana 

suojamuovilla 

Tämän työn tuloksena moottorin suojaamiseen liittyviin epäkohtiin luotiin selkeämpi 

ohjeistus, joka sisältää minkälainen suojaus tarvitaan, kun moottorin siirretään STH:lta 

partnerille viimeistelyyn. Kuljetukselle vaaditaan suojamuovi, jolla varmistetaan riittävä 

suojaaminen, poikkeuksena pelkkä moottori, jolloin nostamiselle täytyy tehdä reiät 

suojamuoviin nostoraudalle, suojaaminen varmistetaan kevytpeitteellä. Moottorin 

siirtämisessä DCV:lle koeajoon tai viimeistelyyn vaaditaan kevyt suojamuovi ja 

välikuljetuspeite. Lisäksi suojamuovin ja mahdollisen kevytpeitteen tulee olla 

toimitettuna suojattavalle moottorille päivää ennen. Tällöin suojaaminen pystytään 

tekemään hyvissä ajoin ennen lähetystä.  

 

Jatkossa moottorikohtaisen peitteen valinnan ja suojamuovin valinnan toteuttaa DC-

STH-asennustiimin DC-STH-asennustiimin DC-STH-asennustiimin nostohenkilöstö 

riippuen siitä siirretäänkö moottori viimeistelyn partnerille tai DCV:lle, suojamuovin 

siirtämisen lähtevien moottoreiden ovelle toteuttaa Wärtsilän logistiikkapartneri, 

moottorin suojaamisen toteuttaa DC-STH-asennustiimin nostohenkilöstö. Suojamuovin 

purun ja oikeaoppisen kierrätyksen hoitaa viimeistelypartneri. Vastuunjako 

hahmoteltuna kuvaan 6. 



44 

Kuva 6. Moottorin suojamuovin kierrätysprosessi.  

 

 

11.4 Ohjeistus moottorin suojaamiseen  

• Suojamuovi tulee sitoa nostorautaan suojamuovin avonaisesta päästä keskeltä 

suojamuovia kolmesta kohdasta nostorautaa. 

 

• Moottorin suojaaminen tapahtuu siten, että moottori on hallin lattialla.  

 

• Moottoria lähdetään suojaamaan turbon päästä siten, että suojamuovin päässä 

oleva pussi tulee turboa vasten ja vapaa pää vedetään moottorin yli toiseen 

päähän.  

 

• Suojamuovi nostetaan siihen tarkoitetulla nostoraudalla koko moottorin yli, 

kuitenkin varoen, että muovi ei jää mihinkään kiinni ja repeä. Koko moottori tulee 

olla suojattuna.  

 

• Jokaiselle moottori kokoluokalle tulee oma sille määrätty suojamuovi ja 

välikuljetuspeite. 

 

• Suojamuovi nostetaan siihen tarkoitetulla nostoraudalla koko moottorin yli, 

kuitenkin varoen, että muovi ei jää mihinkään kiinni ja repeä. Koko moottori tulee 

olla suojattuna 



45 

• Muovi tulee teipata moottorin päistä tai kiertäen kuminauhalla siten, että 

muovin reuna osuu maahan, mutta ei roiku liikaa. 

 

 

11.5 Ohjeistus kevytpeitteiden kierrättämiseen 

Alkuperäiseen kierrätysprosessiin liittyviin epäkohtiin luotiin selkeä ohjeistus, jonka 

tarkoituksena on selventää työnjakoa pisteissä. Kun moottori lähtee Wärtsilä STH:lta 

suojattuna kevytpeitteellä tarkoituksena on, että välikuljetuspeite kulkeutuu takaisin 

automaattisesti omalle paikalleen lajiteltuna ja siististi viikattuna. Tämän prosessin 

tarkoitus on selkeyttää prosessia ja varmistaa vaivaton peitteen saatavuus myös tuleville 

ja lähteville moottoreille.   

 

Moottorin lähtiessä DCV:lle viimeisteltäväksi, koeajoon tai suorittaa moottorin 

suojaamisen DC-STH asennustiimin nostohenkilöstö lähtevien moottoreiden ovella. 

Moottorin siirryttyä viimeistelyyn DCV:lle peitteen purun suorittaa Wärtsilän 

viimeistelyhenkilöstö ja viimeistelyalihankkijalle sen oma henkilöstö, koeajossa peitteen 

purun suorittaa koeajohenkilöstö. Peitteiden poiston jälkeen peitteet tulee viikata 

siististi kuvan 2 mukaisesti kauluksilla varustetulle lavalle. Peitteen lavalle viikkauksen 

jälkeen lavan kylkeen laitetaan osoitelappu, missä tietona on Wärtsilä STH: ovi C2. 

DCV:llä asianmukaisen viikkaamisen ja lavojen osoitelapun asennuksen suorittaa 

Wärtsilän asennusalihankkija ja viimeistelynalihankkija. Kun välikuljetuspeite on 

viikattuna kauluksellisella lavalla osoitetietoineen DCV:llä, siirtää kuljetusalihankkija sen 

lähtevän tavaran lähtöpaikalle. Viimeistelyn alihankkijalla tämän siirtää peitteen 

viikkauksen ja lavalle viikkaamisen hoitanut taho, eli viimeistelypartnerin henkilöstö. 

Tämän jälkeen välikuljetuspeite siirretään Wärtsilän sisäisellä kuljetuksella Wärtsilä 

STH:lle määrättyyn paikkaan tavaranvastaanotto ovelle.  Kun välikuljetuspeite saapuu 

tavaranvastaanotto ovelle, siirtää kuljetusalihankkijan logistiikkahenkilöstö sen lähtevien 

moottoreiden ovelle.  

 



46 

Kuvassa 7 on ehdotus kevytpeitteiden kierrätysprosessista ja työnjaosta, joka otettiin 

käyttöön Wärtsilässä 

 

 

Kuva 7. Kevytpeitteiden kierrätysprosessi ja vastuut. 

 

 

11.6 Suojapeitteiden kierrätysprosessin jatkokehitys 

DC-STH-logistiikan ja DC-STH-asennustiimin nostohenkilöstön kanssa käydyn 

keskustelun perusteella jatkokehityksenä prosessille ehdotettiin, että kevytpeitteille 

rakennettaisiin tulevaisuudessa palosuojattu vastaanotettavien tavaroiden ovelle. 

Lähtevien moottoreiden oven lähistöllä on rajallisesti tilaa, jonka vuoksi peitteiden 

säilytys tulisi siirtää etäämmälle ovelta, josta moottorit lähtevät. Peitteiden oma hylly 

mahdollistaisi suuremman varastointikapasiteetin peitteille ja sen, kun peitteet saapuvat 

takaisin STH:lle olisi ne mahdollisimman helppo ja nopea siirtää omalle paikalleen. 

Tämän kehityksen myötä lähtevien moottoreiden oven edustalla olisi pelkästään niin 

sanottu puskurivarasto, jossa säilytetään esimerkiksi seuraavan päivän tai vuorokauden 

välikuljetuspeite tarpeita.  Tämä kuitenkin vaatii kommunikaatiota DC-STH asennustiimin 

nostohenkilöstön ja DC -STH, ja logistiikan välillä mikä mahdollistaa prosessin sujuvan 

toiminnan. 



47 

12 Pohdinta 

Wärtsilän 3X-moottoreiden suojaaminen lyhyenvälin siirtokuljetuksissa oli monipuolinen 

ja haastava kehitysprosessi. Tässä pohdintaosuudessa mietitään moottoreiden 

suojaamisen tärkeyttä, siihen liittyviä haasteita ja kehityskohteita sekä kevytpeitteiden 

logistiseen puoleen liittyvään peitteiden kierrätykseen ja kevytpeitteiden käytön 

optimointiin. 

 

 

12.1 Kevytpeitteiden kierrätys ja ohjeistus 

Tämä luotu kevytpeitteiden kierrätysprosessiin luotuohjeistus selkeyttää ja luo 

organisoidumman kokonaisuuden. Ohjeistuksessa kierrätysprosessin erivaiheiden 

vastuualueet ovat selkeästi määrättyinä, joka vähentää epäselvyyksiä ja varmistaa 

sujuvan kierrätysprosessin STH, viimeistelyn ja DCV välillä. Prosessin etuina ovat selkeä 

työnjako eri toimijoiden välillä, jolloin jokaisen työvaiheen vastuualueet ovat selkeästi 

määritelty eri henkilöille, joka mahdollistaa sujuvan ja tehokkaan kierrätysprosessin. 

Selkeällä työohjeistuksella on myös työtä vähentävä vaikutus, kun ohjeistusta 

noudatetaan vähentää se ylimääräistä työnmäärää. Mahdollisten ongelmien ilmetessä 

selkeän työnjaon avulla on sen ratkaiseminen helpompaa, kun tiedetään tarkasti millä 

vaiheella ongelma on ja tiedetään vaiheen vastuuhenkilöt. Tällöin pystytään 

tarkentamaan ohjeistusta kyseiselle vaiheelle. Haasteina prosessissa saattaa olla 

kiertoprosessin monivaiheisuus, joka saattaa lisätä mahdollisuutta epäselvyyksiin ja 

huonoimmassa tapauksessa hidastaa kierrätysprosessia. Alkuperäisessä kevytpeitteiden 

kierrätysprosessissa oli useita kehityskohtia esimerkiksi vastuunjaossa, miten 

kevytpeitteet tulee viikata ja millaiselle lavalle. Lisäksi prosessi vaati ohjeistuksen. 

Laadimme selkeän ohjeistuksen kierrätysprosessille, missä käy ilmi viikkausohje 

kuvineen, selkeän vastuun jaon sisältäen kevytpeitteen taittelun lavalle, lavan 

vastaanottajan STH:lla ja lavan varastoinnin sille kuuluvalle paikalle 

 



48 

12.2 Suojauksen kehitys ja ohjeistus 

Suojaamiseen liittyvää kehitystyö toteutettiin tutkimalla useita kevytpeitteitä. 

Tavoitteena oli saada suojautua moottori kokonaisuudessaan kevytpeitteellä. Haasteita 

kuitenkin aiheutti kevytpeitteiden suuri koko, jolloin DC-STH-asennustiimin 

nostohenkilöstön oli hankala saada välikuljetuspeite ongelmitta moottorin päälle. Hallin 

korkeus ei ollut riittävä kevytpeitteiden käsittelyyn, jolloin välikuljetuspeite ei saanut 

vaivattomasti nostettua koko moottorin yli. Tämän lisäksi moottori sisältää useita teräviä 

kulmia, jolloin peitteen liu`uttaminen moottorin yli aiheutti kevytpeitteen tarttumisen ja 

tämän vuoksi kevytpeitteen repeämisen. Repeämät kevytpeitteessä heikentää 

merkittävästi suojaamisen laatua ja tekee kevytpeitteestä käyttökelvottoman. Yhtenä 

vaihtoehtona repeämisen estämiseksi tulisi pehmustaa moottorin terävät kulmat, mutta 

se on aikaa vievä prosessi ja lisäisi moottoreiden läpimenoaikaa. Ratkaisuksi saimme 

moottorin suojaamisen kevyellä suojamuovilla, joka on huomattavasti kevyempi ja 

helpompi käsitellä, kuin kokonaan moottorin suojaava välikuljetuspeite. Lisäksi 

moottorikohtaisesti suunniteltu suojamuovi suojaa moottorin saumattomasti estäen 

moottorin likaantumisen kuljetuksen aikana. Tämä toimintatapa soveltui hyvin 

moottoreihin, jotka lasketaan moottorinalustalle yhdessä generaattorin kanssa. 

Moottorin alustassa on nostamiseen tarkoitetut nostotapit, joita hyödyntäen moottori 

voidaan nostaa. Toimintatapa ei sovellu pelkkään moottoriin, jota ei laiteta 

moottorialustalle, sillä siinä ei ole nostotappeja. Moottorin nostaminen kuljetukseen 

käytettävälle lavetille ennen muovitusta aiheuttaa työturvallisuusriskin lavetin 

korkeuden vuoksi, jolloin moottorin suojaaminen lavetille päin on työturvallisuusriski. 

Vaikka saimme aikaiseksi alkuperäistä paremman ja tehokkaamman suojausmenetelmän 

suojapeitteillä on tämä kuitenkin väliaikainen ratkaisu. 

 

 

12.3 Suojaamisen jatkokehitys suojamuovilla ja kevytpeitteillä 

Moottorin suojaaminen vaatii tulevaisuudessa jatkokehitystä, eikä kevyen muovin käyttö 

moottorin suojaamisessa voi olla pysyvä ratkaisu. Suojaamiseen käytettävä muovi lisää 



49 

merkittävästi muovijätettä, jota täytyy pyrkiä vähentämään. Moottoreihin käytettävä 

suojamuovi tulisi kierrättää ja mahdollisesti uusiokäyttää yrityksessä. Suojamuovin 

käyttäminen moottorin suojaamisessa ei ole kannattavaa, koska suojamuovi saattaa 

repeytyä moottorista poistettaessa, jolloin suojamuovi on käyttökelvoton. Esimerkiksi 

moottoreiden suojamuovin käyttö uudelleen pakkausmuovina tai moottorimoduulien 

suojamuovina kuljetuksen ajaksi. Lisäksi tulevaisuudessa täytyy pyrkiä vähentämään 

moottorin suojaamiseen kuluvaa aikaa ja helpottamaan suojausprosessia. Näiden 

toteutettua saadaan aikaan entistä sujuvampi tuotantoprosessi.  

 

Kehityskohtana oli myös moottorin suojaamisen ohjeistus lyhyille kuljetusväleille. 

Laadimme selkeän vaiheistetun ohjeistuksen moottorin suojaamiseen. Ohje laadittiin 

erikseen pelkälle moottorille ja moottori generaattori yhdistelmälle.  Ohjeissa käydään 

selkeästi läpi moottorin suojaaminen, miten se täytyy toteuttaa ja mitä pitää huomioida. 

Tällainen kehitys vaatii selkeää ja käyttäjä ystävällistä ohjeistusta. Selkeä ja sopivan 

mittaisella ohjeistuksella asentajan on helppo katsoa suojaamisen huomioitavat 

pääkohdat. Selkeällä ohjeistuksella saadaan vähennettyä tulkinnanvaraisia asioita ja 

varmistetaan, että suojaus tapahtuu oikeaoppisesti ja turvallisesti.  

 



50 

13 Johtopäätökset 

13.1 Suojaamisen tärkeys 

DC-STH-laatuosaston kanssa käydyn keskustelun myötä kävi selväksi suojaamisen tärkeys 

lyhyilläkin kuljetusväleillä. Erityisesti, kun Wärtsilä STH:n toimipiste sijaitsee meren 

läheisyydessä aiheuttaa se normaalia enemmän tuulisia päiviä verraten sisämaahan. 

Kuivina päivinä tuulennostattama pöly kulkeutuu moottorin pinnoille ja kriittisiin 

paikkoihin aiheuttaen pahimmillaan teknisiä ongelmia ja moottorin maalausprosessin 

epäonnistumisen. Kosteilla keleillä ravan joutuminen moottorin pinnoille on merkittävä 

ongelma, etenkin talviaikaan suolan ja märän lumen joutuminen moottorin pinnoille. 

Hyvin suojatulla moottorilla siis pystytään varmistamaan se, että moottorin teknisiltä 

ongelmilta ja huonoimmassa tapauksessa hajoamiselta pystytään välttymään 

tulevaisuudessa. Hyvällä suojaamisella on myös vaikutus moottorin maalausprosessin 

nopeuttamiseen, joka puolestaan estää pullonkaulojen syntymisen maalauspaikoilla, 

jolla on myös vaikutus tuotannon sujuvuuteen, kun yrityksen tilaus kanta on korkealla. 

Huolellinen suojaaminen auttaa välttämään laatuongelmia ja säästää aikaa. Näin ollen 

tämä yksi osa-alue auttaa osaltaan varmistamaan sen, että Wärtsilä pystyy toimittamaan 

moottorit sovitussa ajassa ja laadukkaan tuotteen asiakkaalle, mikä nostaa 

asiakastyytyväisyyttä ja vähentää reklamaatioita. 

 

Peitteiden sidonta moottoriin toteutettiin alun perin kevytpeitteissä olevilla köysillä. 

Köysille ei ollut ennalta määrättyä paikkaa, mikä hankaloitti peitteen kiinnitystä 

kuljetuksen ajaksi. Kevytpeitteet, jotka ei suojaa moottoria kokonaan tätä ongelmaa ei 

ollut, jolloin kiinnittäminen onnistui moottorissa oleviin kiinteisiin osiin. 

Tavoitteenamme oli kuitenkin moottorin suojaaminen kokonaan, jolloin moottoreiden 

kiinteät paikat eivät olleet näkyvillä. Kun otimme käyttöön suojamuovin päädyimme 

ratkaisuun, jolloin suojamuovi kiinnitettiin moottorin ympäri kiinnitettävällä 

kuminauhalla. Etuna tässä on, että kuminauha on joustava ratkaisu ja on uudelleen 

käytettävä seuraavissa moottorin suojauksissa.  

 



51 

13.2 Kevytpeitteiden kierrätysprosessi 

Alkuperäisessä kevytpeitteiden kierrätysprosessissa oli useita kehityskohtia esimerkiksi 

vastuunjaossa, miten kevytpeitteet tulee viikata ja millaiselle lavalle. Lisäksi prosessi 

vaati ohjeistuksen. Laadimme selkeän ohjeistuksen kierrätysprosessille, missä käy ilmi 

viikkausohje kuvineen, selkeän vastuun jaon sisältäen kevytpeitteen taittelun lavalle, 

lavan vastaanottajan STH:lla ja lavan varastoinnin sille kuuluvalle paikalle. 

 

Selkeällä peitteiden kierrätysprosessin ohjeistuksella on tärkeä rooli onnistuneessa 

prosessissa. Ohjeistuksen tulee olla selkeästi tulkittavissa, jolloin jokaisen prosessin 

osallistuvan tahon on helppo toteuttaa prosessin vaiheet oikeaoppisesti. Peitteiden 

viikkaaminen omille kauluksellisille lavoilleen selkeyttää peitteiden tunnistamista ja lisää 

työympäristön siisteyttä ja sitä kautta työturvallisuutta.  

 

Selkeällä työnjaolla pystytään vähentämään sekaannuksia ja jokainen prosessiin 

osallistuva tietää tarkalleen oman tehtävänsä. Tehtävien tarkka määrittäminen nostaa 

työskentelyn tehokkuutta. Lisäksi kierrätysprosessin jatkuva kehittäminen ja 

mahdollinen ohjeistuksen päivittäminen on tarpeellista tulevaisuudessa. Näin 

yrityksessä saadaan toteutettua jatkossakin tehokas ja oikeaoppinen kevytpeitteiden 

kierrätys. Jatkokehityksenä on myös kevytpeitteiden säilyttämiseen tarvittava tila. 

Ajatuksena on tehdä oma säilytyspaikka kevytpeitteille vastaanotettavien tavaroiden 

oven eteen, jolloin peitteet pysyvät entistä paremmin järjestyksessä ja jokaisella on 

selkeä kuva, missä peitteet sijaitsevat.  

 

 

13.3 Moottorin pesuprosessi 

Tämä keskustelu avasi pesemiseen kuluvaa aikaa ja siihen liittyviä mahdollisesti 

pesuaikaa pidentäviä asioita. Pesemisprosessin suorittamiseen viimeistely alihankkijalla 

kuluu paljon aikaa. Riippuen miten likainen tai pölyinen moottori on saapuessaan 

viimeistelyyn voi se pidentää merkittävästi pesemiseen kuluvaa aikaa useilla tunneilla. 



52 

Moottorin saapuessa DCV:ltä pidemmän matkan vuoksi suojaamisen merkitys on 

suurempi pidemmän etäisyyden vuoksi.  Puutteellisesta suojaamisesta johtuva 

moottorin likaantuminen saattaa siis kasvattaa merkittävästi moottorin pesuaikaa. 

Tämän vuoksi asianmukainen suojaaminen korostuu, jolloin saadaan pesemiseen kuluva 

aika mahdollisimman lyhyeksi, joka puolestaan jouduttaa maalausprosessin läpikäyvien 

moottoreiden läpimenoa.  

 

Ennakoiva työ Wärtsilän tehtaalla vaikuttaa pesuaikaan viimeistelyalihankkijalla. 

Alihankkijan työnjohdolle tehdyn kyselyn perusteella nykyisellä moottorin osittaisella 

välikuljetuspeitesuojauksella moottorin pesemiseen kuluu aikaa useampi tunti sen 

koosta riippuen. Pesuaikaan vaikuttaa myös se, miten paljon moottorissa on 

epäpuhtauksia Wärtsilän tehtaalta lähdettäessä ennen viimeistelyalihankkijalle 

lähettämistä. Mikäli moottori suojattaisiin kevytpeitteellä kokonaan lyhyellä 

kuljetusvälillä, moottorin pesuaika lyhenisi. Samalla pystytään myös välttämään, ettei 

moottori- ja generaattoriyhdistelmän alustaan kertynyttä likaa tarvitse puhdistaa.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



53 

14 Yhteenveto 

Kehitysprojekti Wärtsilän 3X-moottoreiden suojaamisesta lyhyen kuljetuksen aikana oli 

monivaiheinen, haasteellinen ja mielenkiintoinen. Tutkimuksen aikana selvisi, että 

lyhyillä kuljetusväleillä suojaamisen merkitys korostuu, sillä puutteellisesti suojatut 

moottorit altistuvat kuljetuksen aikana erilaisille ympäristötekijöille, kuten pölylle, 

kosteudelle ja talviaikaan suolalle. Nämä edellämainitut tekijät vaikuttavat moottorin 

maalausprosessin suoritusaikaan viimeistelyvaiheessa. Tämän vuoksi moottoreiden 

suojaaminen on tärkeä osa tuotantoprosessin tehokkuuden, laadun ja sujuvuuden 

kannalta. 

 

Työ nosti esiin selkeitä kehityskohteita moottorinsuojauksessa ja välikuljetuspeitteiden 

käytössä sekä kevytpeitteiden logistiikassa. Kehittämällä 3X-moottorisuojauksen 

ohjeistusta, parantamalla kevytpeitteiden varastointia saatiin selkeytettyä 

logistiikkaketjua toimipisteiden välillä. Selkeät ja helposti ymmärrettävät 

suojausprosessin ohjeistukset varmistavat sen, että 3X-moottoreiden suojaaminen on 

toteutettu asiaankuuluvalla tavalla. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan saavuttaa 

tehokkaampi suojausmenettely, joka vähentää reklamaatioriskejä ja parantaa 

parhaimmillaan moottorin maalipinnanlaatua ja parhaimmillaan pidentää moottorin 

käyttöikää. Kevytpeitteiden kierrätysprosessia kehittämällä eri toimipisteiden välillä 

varmistetaan, se että suojausvaiheessa jokaiselle moottorille on saatavilla tarvittava 

välikuljetuspeite, lisäksi tällä tavoin pystytään vähentämään peitteisiin liittyvää hukkaa. 

 

Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa 3X-moottoreiden suojauksen kehitystä lyhyille 

kuljetusväleille ja luoda edelleen kestävämpiä suojausratkaisuja, jotka vähentävät 

muovijätteen määrää ja parantavat suojaamisen laatua ja tehokkuutta. Suojausprosessin 

jatkuva kehittäminen on välttämätöntä tuotantoketjun sujuvuuden ja moottorilaadun 

varmistamiseksi.  

  



54 

Lähteet 

Branko, N. & Popov. (2015). Corrosion Engineering. Principles and Solved Problems. 

Elsevier. https://doi.org/10.1016/C2012-0-03070-0. 

 

Dziubak, T., & Dziubak, S. D. (2022). A study on the effect of inlet air pollution on the 

engine component wear and operation. Energies, 15(3), 1182. 

https://doi.org/10.3390/en15031182. 

 

Kauppinen, A., Nummi, J., & Savola, T. (2004). Tekniikan Viestintä. Kirjoittamisen ja 

puhumisen käsikirja. Otava. 

 

Kouri, I. (2009). Lean Taskukirja. Teknologiainfo Teknova. 

 

Suomen Standardoimisliitto SFS ry. (2017). Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden 

korroosionestomaalaukset. ISO 12944. 

 

Suomen Standardoimisliitto SFS ry. (2019). Pintojen valmistelu ennen pinnoitusta. 

Pintojen puhdistuksen menetelmät. Osa 2: Abrasiivipuhdistusmenetelmät (ISO 8504-2). 

 

Teräsrakenneyhdistys (n.d.). Pintakäsittelyjaos. Noudettu osoitteesta 

https://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/164/6eb0897/standardit_SFS_EN_1

090_1_ja_SFS_EN_1090_2_pintakasittelyn.pdf 

 

Työterveyslaitos. (2019). Rae ja hiekkapuhallus. Tietokortti kemiallisesta altistumisesta  

metalli- ja autoalojen työtehtävissä. Noudettu osoitteesta https://ttk.fi/wp-

content/uploads/2022/04/Rae-ja-hiekkapuhallus.pdf. 

 

U.S. Environmental Protection Agency (2023). Lean Thinking and Methods - 5S. Noudettu 

15.5.2024 osoitteesta https://www.epa.gov/sustainability/lean-thinking-and-methods-

5s. 

https://doi.org/10.1016/C2012-0-03070-0
https://doi.org/10.3390/en15031182
https://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/164/6eb0897/standardit_SFS_EN_1090_1_ja_SFS_EN_1090_2_pintakasittelyn.pdf
https://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/164/6eb0897/standardit_SFS_EN_1090_1_ja_SFS_EN_1090_2_pintakasittelyn.pdf
https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/04/Rae-ja-hiekkapuhallus.pdf
https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/04/Rae-ja-hiekkapuhallus.pdf
https://www.epa.gov/sustainability/lean-thinking-and-methods-5s
https://www.epa.gov/sustainability/lean-thinking-and-methods-5s


55 

 

Wärtsilä. (2022). Liiketoiminnat lyhyesti. Noudettu 1.8.2024 osoitteesta 

https://www.wartsila.com/fi/media-fi/liiketoiminnat-lyhyesti 

 

Wärtsilä. (2022). News. Noudettu 6.8.2024 osoitteesta 

https://www.wartsila.com/media/news/28-05-2024-wartsila-power-plant-will-provide-

critical-grid-balancing-as-uk-expands-its-renewable-energy-supply-3453414 

 

Wärtsilä. (2022). The History of Wärtsilä. Noudettu 5.1.2024 osoitteesta 

https://www.wartsila.com/about/history. 

 

Wärtsilä. (2022). This is Wärtsilä. Noudettu 5.1.2024 osoitteesta 

https://www.wartsila.com/about/this-is-wartsila. 

 

 

https://www.wartsila.com/fi/media-fi/liiketoiminnat-lyhyesti
https://www.wartsila.com/media/news/28-05-2024-wartsila-power-plant-will-provide-critical-grid-balancing-as-uk-expands-its-renewable-energy-supply-3453414
https://www.wartsila.com/media/news/28-05-2024-wartsila-power-plant-will-provide-critical-grid-balancing-as-uk-expands-its-renewable-energy-supply-3453414
https://www.wartsila.com/about/history
https://www.wartsila.com/about/this-is-wartsila


56 

Liitteet 

Liite 1. Tutkimuskysymykset 

 

1. Kuka toimittaa kevytpeitteen moottorille ja tekee suojauksen? 

2. Kuka purkaa moottorin suojauksen? 

3. Kuka kutsuu kuljetuksen kevytpeitteelle? 

4. Millä välikuljetuspeite kuljetetaan takaisin STH:lle? 

5. Kun välikuljetuspeite on laitettu valmiiksi kuljetusta varten, kuinka kauan kestää, että 

kevytpeite on takaisin STH:lla? 

6. Minne välikuljetuspeite palautetaan STH:lla? 

7. Kuka ottaa vastaan välikuljetuspeite toimituksen? 

8. Minne välikuljetuspeiteet varastoidaan STH:lla? 

9. Kuka vie välikuljetuspeiteet omalle paikalle?  

10. Kuinka kauan yhden moottorin pesemiseen kuluu aikaa? 

11. Miten kauan moottorin peseminen vie aikaa, jos moottori on kokonaan suojattuna? 

12. Kuinka paljon aikaa kokonaan suojatulla moottorilla säästyy nykyprosessiin 

verrattuna? 

13. Mitä työtä puutteellinen moottorinsuojaus aiheuttaa?  

14. Onko viimeistelyalihankkijalla selkeää osoitetta, että minne peitteet lähetetään 

STH:lla? 

15. Kuvaatteko lyhyesti tämän lähetysprosessin? 

16. Kuka kuljettaa kevytpeitteen takaisin STH:lle? 

17. Kuka nostaa kevytpeitteen rekasta ja siirtää STH:lle määrättyyn paikkaan?  

18. Onko STH:n suunnalta määrätty varastopaikka kevytpeite palautukselle? 

19. Onko nykyinen suojaus hyväksyttävissä?  

20. Mitä puutteelliseta suojauksesta voi aiheutua?  

21. Mikä on minimivaatimus suojaukselle välikuljetuksiin? (500m)  

22. Mikä on puutteellinen suojaus?