VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA MARKKINOINTI Sampo Salonen MARKKINOINTIKEINOT TAANTUMASSA Markkinoinnin pro gradu -tutkielma VAASA 2015 1     SISÄLLYSLUETTELO sivu TIIVISTELMÄ 7 1. JOHDANTO 9 1.1. Tutkielman tavoite ja tarkoitus 10 1.2. Tutkimusote ja näkökulma 10 1.2. Tutkielman rajaus ja rakenne 11 2. TAANTUMA JA SEN VAIKUTUKSET YRITYKSIIN JA KULUTTAJIIN 14 2.1. Taantuman määrittely 14 2.2. Kuluttaja taantumassa 15 2.3. Taantuman vaikutukset yritykselle 18 2.4. Yrityksen toiminta taantumassa 21 3. MARKKINOINNIN SUNNITTELU JA TOTEUTUS 26 3.1. Markkinointisuunnitelma taantumassa 27 3.2. Markkinoinnin budjetointi taantumassa 29 3.3. PIMS-tutkimus 32 3.4. Proaktiivinen strategia 34 3.5. Hintojen merkitys taantumassa 38 3.6. Tuotelanseeraus taantumassa 39 4. MARKKINOINTIVÄYLÄT TAANTUMASSA 41 4.1. Suoramarkkinointi ja verkkomarkkinointi 43 4.2. PR 44 4.3. Innovatiivisuus 44 4.4. Teoreettinen liikkeenjohdollinen malli 45 5. METODOLOGIA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 48 5.1. Haastattelu kvalitatiivisena metodina 48 5.2. Teemahaastattelu 50 5.3. Laadukkuus ja luotettavuus 51 5.4. Aineiston kerääminen ja analysointi 52 3   6. EMPIIRINEN AINEISTO JA SEN ANALYSOINTI 54 6.1. Yrityksien esittely 54 6.2. Investointihyödykkeet taantumassa – valmistaloyritykset 57 6.3. Kestokulutushyödykkeet taantumassa – elektroniikkateollisuus 66 6.4. Kertakulutushyödykkeet taantumassa – makeisteollisuus 69 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTOKSET 74 LÄHDELUETTELO 82 LIITTEET Liite 1. Kuluttajien näkemykset taloudesta. 90 Liite 2. Teemahaastattelun kysymysrakenne 92 Liite 3. Haastateltavat yritykset ja henkilöt 94 5   KUVIOLUETTELO sivu Kuvio 1. Tutkielman rakenne 13 Kuvio 2. Kuluttajien luottamusindikaattori. (Tilastokeskus 2015b.) 15 Kuvio 3. Taantuman vaikutus yrityksiin. (Cupman 2009: 28.) 20 Kuvio 4. Yrityksen markkinoinnin haasteet taantumassa. 23 Kuvio 5. Markkinointipanostuksien tuotto taantuman aikana ja 32 sen jälkeen. (Roberts 2003: 33.) Kuvio 6. Taantuman aikaisen proaktiivisen markkinoinnin 35 malli. (Srinivasan, Rangaswamy, Lilien 2005: 113.) Kuvio 7. Tutkimuksen viitekehys. 46 Kuvio 8. Case-yritykset. 54 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Markkinoinnin erot suhdanteissa. (Cupman 2009: 42.) 26 Taulukko 2. Vertailu käytetyistä markkinointiväylistä taantumassa. (Cupman 2009: 39.) 42 7   VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Tekijä: Sampo Salonen Tutkielman nimi: Markkinointikeinot taantumassa Ohjaaja: Martti Laaksonen Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Oppiaine: Markkinointi Koulutusohjelma: Markkinoinnin johtaminen Aloitusvuosi: 2010 Lopetusvuosi: 2015 Sivumäärä: 95 TIIVISTELMÄ Talouden taantuma luo yritykselle haasteita ja mahdollisuuksia, joka johtaa monesti markkinointikulujen vähentämiseen. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää yrityksen markkinointikeinoja taantuman aikana ja analysoida, miten yritykset ovat muokanneet toimintojaan vaikeina aikoina. Tutkimuksen tarkoitusta analysoidaan kolmen tavoitteen kautta. Ensimmäinen tavoite on tuottaa käsitteellinen perusta ilmiölle. Taantuman vaikutuksia käsitellään yrityksen näkökulmasta tuoden esille myös kuluttajien käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset. Toisena tavoitteena on kehittää tutkielman viitekehys luomalla malli, jossa määritellään myös empiriassa käsiteltävät teemat. Yritys joutuu miettimään markkinointikeinoja kysynnän heikentyessä ja yrityksen arvoketjussa tapahtumien muutosten johdosta. Kolmas tavoite liittyy tutkimuksen empiriaan. Tavoitteena on kuvailla ja selittää empiirisen aineiston avulla erilaisten yritysten käyttäytymistä taantumassa. Empiirinen aineisto kerätään haastattelemassa kuutta erilaista yritystä. Yritykset jaotellaan kolmeen ryhmään. Investointihyödykkeiden, kestokulutushyödykkeiden sekä kertakulutushyödykkeiden parissa toimiviin yrityksiin. Tutkimus osoittaa, kuinka taantuman aikana yritykselle on tärkeää nähdä sekä pitkän ajan strategia että lyhyen ajan taktiikan mahdollisuudet. Optimaalisesti näitä molempia hyödyntämällä saadaan yritys asemoitumaan markkinoilla niin, että he ovat valmiina menestymään talouden elpyessä. Mukautuminen markkinoiden nykytilaan on tärkeää varsinkin taantuman pitkittyessä. Taantumassa tapahtuvat järkevät kulujen leikkaamisen ja investointeihin panostamiset ovat avainasemassa mitattaessa yrityksen menestymistä taantuman jälkeen. AVAINSANAT: taantuma, markkinointistrategia, markkinointikeinot 9   1. JOHDANTO Taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset ovat olleet hyvin paljon esillä viime aikoina. Taantuma vaikuttaa niin yksityisiin kuluttajiin, yrityksiin kuin yhteiskuntiin. Euroopan talouskriisi ja siihen liittyvä päätöksenteko ja politikointi ovat jo pitkään olleet päivittäin uutisotsikoissa, eivätkä analyytikot ole vieläkään varmoja talouskriisin seurauksista. Taloudellinen tila on tällä hetkellä hyvin vaikeasti ennustettavissa. Myös Suomen talous on kärsinyt taantumasta viime vuosina. Kansantalouden kehitys on tällä hetkellä heikkoa, eikä taantuman loppumisesta näy merkkejä (Tilastokeskus 2015a). Taantuma on hyvin stressaavaa aikaa yrityksille. Kysyntä heikkenee, työvoimaa täytyy leikata ja koko yrityksen tulevaisuus saattaa olla vaakalaudalla. Tällöin strategiset päätökset korostuvat, vaikka markkinoiden kontrolli saattaa olla hyvin vaikeaa. Myös monet suomalaiset yritykset kokivat taloudellisen taantuman seuraukset viimeisen taantuman aikana. Suuret ja tunnetut yhtiöt ovat kertoneet peräjälkeen uusista yt- neuvotteluista jo usean vuoden ajan. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n mukaan vuosina 2013 ja 2014 yt-neuvotteluiden piiriin kuului yli 100 000 suomalaista (SAK 2015). Edellinen maailmanlaajuinen taantuma koettiin vuosina 2008–2009. Taantuman syitä oli monia kuten maailmanlaajuinen inflaatio ja ruoan hinnan nousu, mutta kaikkein näkyvin ja puhutuin syy oli Yhdysvalloista lähtenyt pankki- ja luottokriisi, joka myöhemmin levisi myös Eurooppaan. Myös markkinointi kohtaa omat haasteensa vaikeina taloudellisina aikoina. Markkinointi saattaa olla taantuman aikana yrityksen ensimmäinen sektori, josta vähennetään. Tämän takia on ajankohtaista ja tärkeää tutkia, mihin suuntaan yrityksen kannattaisi markkinointiaan suunnata taantuman aikana, ja mitä strategisia osa-alueita yrityksen olisi syytä korostaa. Taantuman aikana yritykset voivat joutua miettimään jopa koko markkinointistrategiansa uudelleen. Yritykset painivat suurien vaikeuksien kanssa, kun taantuman aikana kuluttajat eivät halua kuluttaa. Kuluttajat pelkäävät menettävänsä työpaikat ja säästönsä, ja näin ollen kynnys kuluttamiseen kasvaa. Tämä ajaa yritykset kannustamaan asiakkaitaan erilaisilla alennuksilla ja kupongeilla, joita markkinoilla on jo ennen taantumaakin paljon. Yritykset pyrkivät viestimään asiakkailleen, miksi tarjoukset ovat rahanarvoisia ja 10   kuinka juuri he vastaavat käyttäjän tarpeita ja haluja. Erottautuminen on taantuman aikana tärkeää ja tavoitetta osaksi helpottaa markkinoilla ilmentyvän hälyn pienentyminen taloudellisesti niukkoina aikoina. (Grossberg 2009: 5-6.) Haasteiden lisäksi taantuma tuokin yrityksille aivan uusia mahdollisuuksia. Se antaa yritykselle hyvän mahdollisuuden esimerkiksi kasvattaa markkinaosuutta tai vahvistaa brändiä (Brown 1991: 14). Tutkimus osoittaa, että 9 % yrityksistä tulevat taantumasta voimakkaampina kuin koskaan (Gulati, Nohria & Wohlgezogen 2010: 63). 1.1. Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Tutkimuksen tarkoitus on selvittää yrityksen markkinointikeinoja taantuman aikana ja analysoida, miten yritykset ovat muokanneet markkinointitoimintojaan vaikeina aikoina. Tutkimuksen tarkoitusta pyritään analysoida seuraavien kolmen tavoitteen kautta. Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on määritellä taantuma ja selittää, mitkä ovat taantuma vaikutukset kuluttajiin ja yrityksiin. Tavoitteena on tuottaa käsitteellinen perusta ilmiölle. Toinen tavoite on kehittää tutkielman viitekehys luomalla malli, jota käytetään hyväksi empirian analyysissä. Tavoitteena on luoda empiriassa käsiteltävät teemat ja kuvailla yrityksien taantuman aikaista markkinointikäyttäytymistä teorian pohjalta. Tavoitteena on selvittää erilaisia markkinointisuunnitelmien, -budjettien ja –väylien muodostamista taantumassa. Tavoitteena on analysoida, miten nämä eroavat normaalitilasta, ja mitä mahdollisia seurauksia strategian muutoksilla on. Kolmas tavoite liittyy tutkimuksen empiriaan. Tavoitteena on kuvailla ja selittää empiirisen aineiston avulla yrityksien käyttäytymistä taantumassa. Tavoitteena on analysoida yrityksen käyttämiä ratkaisuja markkinoinnissa ja arvioida mihin suuntaan yritykset ovat lähteneet rakentamaan markkinointiaan tämän hetkisessä taantumassa. 1.2. Tutkimusote ja näkökulma Tutkimuksen tavoitteisiin pyritään päästä teorian viitekehyksen rakentamisella sekä kvalitatiivisen tutkimuksen avulla. Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus suoritetaan 11   haastattelemalla valittujen yrityksien markkinoinnin päättäjiä ja haastattelut ovat luonteeltaan teemahaastatteluja. Haastateltavat case-yrityksien markkinointipäättäjät ovat olleet yrityksessä useamman vuoden ja osaavat tämän myötä vertailla yrityksen markkinoinnin rakentumista niin taantumaa ennen, kuin tämän hetkisessä taantumassa. Tutkimuksessa tutkimusotteena on monen tapauksen tapaustutkimus. Tapaustutkimus pyrkii luomaan tilaa tiedon moninaisuudelle ja monimutkaisuudelle ja näin ollen se pyrkii välttämään yksinkertaistamista (Eriksson & Kovalainen 2008: 117). Laadulliset lähestymistavat, kuten tapaustutkimus, ovat arvostettuja monimutkaisten ja muuttuvien kokonaisuuksien tarkastelemisessa. Markkinoinnin käyttäytyminen taantuman aikana on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen prosessi. Taantuman aikana yritykseen vaikuttavat monet taustatekijät ja jokainen taantuma kohdistuu jokaiselle yritykselle yksilöllisesti. Yrityksen taantuman ajan toimintojen mukautumista onkin siis järkevää tutkia laadullisesti yrittäen ymmärtää yrityksen toimintaympäristöä ja kokonaisuutta mahdollisimman hyvin. 1.3. Tutkielman rajaus ja rakenne Tutkielmassa tutkitaan taantuman vaikutuksia markkinointiin pääosin yrityksen näkökulmasta ja pyritään tutkimaan aihetta liikkeenjohdollisesta näkökulmasta. Kuluttajankin näkökulma tulee esille monessa esimerkissä, sillä kuluttajan taantuman aikaisten toimien ymmärtäminen on avainasemassa hyvin monessa yrityksessä. Kuluttajan käyttäytyminen ja mielipiteet monesti myös muuttuvat taantuman aikana, joten on tärkeää tuoda myös kuluttajan näkökulma esille. Tutkielmassa on tarkoitus tutkia yrityksen toimia taloudellisen taantuman aikana, mutta myös huomioida se, miten taantuman aikaisiin muutoksiin täytyisi yrityksessä valmistautua paremman taantuman aikaisen suoriutumisen takia ja miten taantuman jatkumiseen on yrityksessä tällä hetkellä varauduttu. On myös tärkeää ymmärtää, miten taantuman aikaiset toimet vaikuttavat yrityksen kehitykseen taantuman jälkeisen taloudellisen elpymisen aikana. Tutkimuksessa analysoidaan eri alojen erilaisia yrityksiä, koska pyritään luomaan ymmärrystä tutkimalla monia erilaisia taantuman aikaisen markkinoinnin lähestymistapoja. Tutkielma on jaettu seitsemään päälukuun. Ensimmäisenä lukuna on johdanto, jossa esitellään aihe, sekä kerrotaan tutkielman tavoite ja tarkoitus. Johdannossa perehdytetään lukija aiheeseen ja kerrotaan tutkielman rajaus ja rakenne. 12   Toisessa luvussa aloitetaan aiheen teoreettinen käsittely kuvailemalla taantumaa ja kertomalla yleisellä tasolla, miten taantuma vaikuttaa yrityksiin ja kuluttajiin. Tässä luvussa myös käsitellään yrityksien toimintaa taantumassa. Kolmannessa luvussa kuvaillaan markkinointibudjetin ja markkinointisuunnitelman toteuttamista taantuman aikaisessa markkinoinnissa ja tutkitaan, mitkä seikat vaikuttavat yrityksen markkinointikäyttäytymiseen ja sen menestymiseen. Luvussa käsitellään myös taantuman ajalle mielenkiintoisia ilmiöitä, kuten hintojen ja tuoteportfolion merkitystä yritykselle. Neljännessä luvussa esitellään, miten taantuman aikainen markkinointi on suunnattu eri kanavien kautta. Luvussa pyritään selvittämään, miksi eri markkinointiväyliä hyödynnetään taantuman aikana eri tavalla. Luvussa luodaan liikkeenjohdollinen malli yrityksen toimintaan vaikuttavista asioista taantumassa. Malli on rakennettu teorialukujen aiheiden perusteella ja mallia on tarkoitus soveltaa kootun aineiston analyysissa kuudennessa luvussa. Teoriaosan ja mallin avulla luodaan myös case- yrityksien haastattelussa käytetyt teemat. Viidennessä luvussa esitellään tutkimuksen metodologiset valinnat. Tässä luvussa käydään läpi metodologiseen valintaan liittyvät vaiheet ja perustellaan teemahaastattelun käyttö tutkimusmetodina. Luvussa käsitellään myös tutkimuksen reliabiliteettia ja validiteettia. Lopuksi käydään läpi empiirisen tutkimuksen toteuttaminen ja aineiston kerääminen. Kuudennessa luvussa esitellään valitut case-yritykset ja selvitetään haastatteluiden avulla kerättyä aineistoa. Aineistoa analysoidaan ottamalla huomioon aiemmin teoreettisen tutkimuksen avulla luotua viitekehystä yrityksen mukautumisesta taantumassa. Lopuksi seitsemännessä luvussa esitellään tutkimuksen yhteenveto ja kerrotaan tutkielman johtopäätökset. 13   Kuvio 1. Tutkielman rakenne.           1.   •  Johdanto   2.     • Taantuman  käsi4ely  ja  taantuman  vaikutukset  yrityksiin  ja  kulu4ajiin   3.   • Markkinoinnin  suunni4elu  ja  budjetoin>  taantumassa   4.   • Markkinoin>väylien  käy4ö  taantumassa   5.   • Metodologinen  valinta  ja  tutkimuksen  toteu4aminen   6.     • Tutkimusaineisto  ja  tulokset   7.   •   Johtopäätökset  ja  yhteenveto   14   2. TAANTUMA JA SEN VAIKUTUKSET YRITYKSIIN JA KULUTTAJIIN Suhdannevaihtelut kuuluvat oleellisena osana kansantalouden perinteisiin ilmiöihin. Suhdannevaihtelut syntyvät kun toteutunut bruttokansantuote vaihtelee pitkän ajan luonnollisesta tasosta. Käytännössä näin tapahtuu koko ajan. Tämän voivat aiheuttaa kaikenlaiset muutokset esimerkiksi hinnoissa, teknologiassa tai tuotantokapasiteetissa. Myös valtion tekemät talouspoliittiset päätökset aiheuttavat usein suhdannevaihteluita. Näitä edellä mainittuja esimerkkejä kutsutaan sokeiksi, jotka saavat aikaan suhdannevaihteluita eli poikkeamia pitkän aikavälin kehitykseen. (Pohjola 2008: 181.) 2.1. Taantuman määrittely Taantumasta voidaan puhua silloin, kun yhteiskunnan kokonaistuotannon määrä alenee. Yhdysvalloissa puhutaan kansantalouden taantumasta, kun bruttokansantuote on laskenut vähintään kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Lama taas on poikkeuksellisen pitkä taantuma. (Pohjola 2008: 181–182.) Toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1945–2005 Yhdysvalloissa on ollut 11 taantumaa, joten niitä on keskimääräisesti esiintynyt kerran kuudessa vuodessa (Srinivasan ym. 2005: 110). Suomen talous ajautui vuoden 2012 aikana niukasti taantumaan. Vuonna 2014 bruttokansantuotetta kertyi hieman edellistä vuotta vähemmän ja työllisyystilanne heikkeni. Taantuma ei ole siis vieläkään hellittänyt ja vuosi 2014 oli jo kolmas perättäinen taantumavuosi Suomen taloudessa (Tilastokeskus 2015a). Yhteiskunnat ajautuvat taantumaan ja lamaan aika ajoin. Suomen historian pahimpia taloudellisia ajanjaksoja ovat 1930-luvun lama sekä 1990-luvun vaihteen lama. Jälkimmäisen laman pahimpina hetkinä työttömänä oli Suomessa 400 000 työntekijää (Ikonen, Autio & Elonen 1992: 5). Taantuman vaikutukset näkyvät yleensä kansantaloudessa toimialasta riippumatta. Tiettyjä eroja taantuman vaikutuksen kohdistumiseen on sekä maantieteellisesti, että toimialoittain esimerkiksi ”high-tech” ja ”low-tech”, eli korkea- ja matalateknologiayritysten välillä. Talouden heilahteluiden vaikutuksilla on kuitenkin tapana vaikuttaa koko kansantalouteen, kun ne siirtyvät toimialasta toiseen. (Goodell & Martin 1992: 5.) 15   Taantuma on usein normaalitilaan verrattuna vain lyhytkestoinen poikkeama taloudessa. Taantumaa analysoitaessa onkin syytä myös katsoa tulevaisuuteen, sillä yleensä mitä syvempi notkahdus taloudessa on tapahtunut, sitä jyrkempi talouden nousukiito tulee taantuman jälkeen olemaan. (Piercy, Cravens & Lane 2010: 4.) 2.2. Kuluttaja taantumassa On selvää, että taloudellisesti vaikeat ajat saavat myös kuluttajat suunnittelemaan menonsa entistä tarkemmin. Kulutus pienenee ja kuluttajat ovat entistä varovaisempia ostopäätöksissään (Goodell & Martin 1992: 7). Monia isoja ostopäätöksiä jätetään kuluttamatta tai lykätään tulevaisuuteen. Cramer-Krassletin taantuman aikana tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista kuluttajista oli entistä hintatietoisempia ja hieman alle puolet vastanneista kertoi kuluttavansa vain silloin, kun on pakko. (Sullivan 2008: 13–14). Kuvio 2. Kuluttajien luottamusindikaattori (Tilastokeskus 2015b.) 16   Tilastokeskuksen tekemän kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan kuviossa 2. suomalaisten kuluttajien luottamus talouteen on ollut viime vuodet alle pitkän ajan keskiarvon. Kuluttajien luottamus talouteen oli tammikuussa 2015 6,0. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemään kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1272:ta Suomessa asuvaa henkilöä. Kuluttajien luottamus talouteen on ollut viime vuodet pitkän ajan keskiarvon (11,8) alapuolella. Tutkimuksessa arvioidaan kuluttajien odotuksia omaan ja Suomen talouteen. Näkemykset etenkin omasta taloudesta, Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä olivat synkät. (ks. liite 1.) (Tilastokeskus 2015b.) Luottamusindikaattori tuo hyvin esille talouden suhdannevaihtelut. Taulukosta on nähtävillä kuluttajien pelko taloutta kohtaan vaikeina aikoina. Taloudellisen taantuman aikana kuluttajien suhtautuminen kestotavaroiden ostamiseen on kriittinen.  Kuluttajista keskimääräistä useampi eli 48 prosenttia piti tammikuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Tammikuussa 2015 kestotavaroiden kuluttamisen otollisuuden saldoluku oli 19,2, joka on korkeampi kuin keskiarvo (18,2). (Tilastokeskus 2015b.) Tätä voidaan pitää hyvänä tilanteena yrityksien kannalta, sillä tällä hetkellä yhä useampi kuluttaja ei enää lykkää ostopäätöstään. Kuluttajien ahdistuneisuus ja pelko yhteiskuntaa kohtaan korostuu vaikeina aikoina. Yhdysvalloissa ennen vuotta 2008 ja sen aikana tehdyissä mittauksissa havaittiin kasvava trendi kansalaisten ahdistuneisuudessa. Ei ole yllätys, että taloudellinen ahdinko on yksi ihmisten suurimmista pelonaiheista. (JWT 2008: 2.) Psykologiselta puolelta voidaan hakea myös taantuman aiheuttamia hyviä puolia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan kansalaisten empatia sosiaalisia kysymyksiä kohtaan kasvaa taantuman johdosta. Taantuman aikana tehdyssä tutkimuksessa yhä useampi kansalainen esimerkiksi vastusti sotaa, ja kannatti vähemmistöjen olojen parantamista. (Darroch 2010: 14.) Kotler ja Caslione (2009: 188) tutkivat artikkelissaan kuluttajan käyttäytymistä taantuman aikana. Kuluttajat siirtyvät käyttämään halvempia tuotteita ja brändejä tullessaan taantuman johdosta entistä hintatietoisemmaksi. Tämän käyttäytymisen johdosta esimerkiksi heikommat premium-brändit ovat kovalla koetuksella kuluttajien siirtäessä ostoksensa hieman edullisempiin tuotteisiin. Heikoilla premium-brändeillä ei ole välttämättä tunnesidettä kuluttajaan, eikä käyttäjä koe saavansa erityistä arvoa kuluttaessaan tuotetta. 17   Taantuman aikana kuluttajat välttävät suuria ja merkittäviä ostopäätöksiä ja esimerkiksi kalliit lomamatkat sekä autojen tai huonekalujen ostot lykkääntyvät odottamaan parempia taloudellisia aikoja. Näiden toimialojen yritykset joutuvatkin usein karsimaan budjettejaan ja lomauttamaan henkilöstöä taantuman aikana. Esimerkiksi uusien autojen myynti on monesti lähes pysähdyksissä taantuman aikana. (Kotler & Caslione 2009: 188.) Kulutus siirtyy myös entistä lähemmäs kotia ja työpaikkaa. Autolla ajamista vältetään, ateriat syödään yhä useammin kotona ja myös vapaa-ajan aktiviteetit siirtyvät kotiin television tai internetin ääreen. (Kotler & Caslione 2009: 188.) Yksi kuluttajien käyttäytymisen muutoksesta ja taantumasta tuntuvasti kärsivistä yrityksistä oli Starbucks. Starbucksin historia ja sen nousu maailmanlaajuiseksi brändiksi on ennennäkemätön ja vertaansa vailla. Starbucksin brändin ja pörssikurssin kasvu oli huimaa vuosituhannen alussa, vaikka itse yrityksen kasvu oli jo hitaampaa kuin parhaina kasvuvuosina. (Lindberg-Repo 2005: 115.) Starbucks on aikaisemmin pitänyt asiakkaitaan uskollisina ketjua kohtaan. Hyvin monen amerikkalaisen aamurituaaleihin kuuluu hakea matkalla töihin kahvinsa Starbucksista. Viimeisen taantuman aikana Starbucks joutui kuitenkin ongelmiin. Monet kuluttajat vähensivät asioimistaan Starbucksissa tullessaan taantuman johdosta hintatietoisemmiksi, ja Starbucksia kutsuttiinkin kuluttajien toimesta nimellä ”Fourbucks”, viitaten sen tarjoamiin kalliisiin kahveihin.   Vuonna 2008 Starbucks lanseerasi kahvimaun, jota kuluttajat vertasivat McDonald’sin ja Dunkin’ Donutsin kahveihin. Tämä oli hyvin vaarallinen strategillinen linjaveto Starbucksille, joka on nimenomaan brändätty laadukkaaseen, eurooppalaiseen hienostokahvilakulttuuriin viittaavaan kahviin, jolla on monille sen kuluttajille statussymbolinen rooli. Samoihin aikoihin McDonald’s kehitti aivan uuden McCafé konseptin, joka astui kilpailemaan samoille markkinoille Starbucksin kanssa selvästi halvemmilla hinnoilla. Moni kuluttaja vaihtoi päivittäisen aamukahvinsa McCafé:n tarjoamiin kahveihin. Vuoden 2009 alussa Starbucks ilmoitti vähentävänsä henkilöstöään 6 700 työntekijällä ja sulkevansa 300 kahvilaa tavoitteenaan säästää kuluvana vuonna 400 miljoonaa dollaria. Samalla Starbucks esitteli myös muita liiketoiminnallisia säästöjä.   Kuluttajien kulutustottumuksien muuttuessa Starbucks joutui siis nopeasti ongelmiin ja samalla McDonald’s saavutti suuren suosion saapuessaan markkinoille oikeaan aikaan. (Darroch 2010: 4; Latham & Braun 2010: 5.) 18   McDonald’sin tavoin myös Lumene on joutunut huomaamaan kuluttajien käyttäytymisen muutokset. Suomalaisen kosmetiikkayrityksen Lumenen toimitusjohtaja Tapio Pajuharju kertoi vuonna 2012 huomanneensa samantapaisia muutoksia kuin vuoden 2008 taantuman aikana. Kalliimpien tuotteiden myynnit hiipuvat, kun taas halvemmat tuotteet myyvät hyvin. Tällöin avainasemissa ovat tuoteportfolion tarjonnan laajuus ja sen tarjoamat vaihtoehtoiset tuotteet kuluttajien kulutuksen muutoksiin. Viime taantumassa Lumene pystyi tarjoamaan kalleimmista tuotteista luopuneille asiakkailleen muita yrityksen tuotteita. (Riipinen 2012: 15.) 2.3. Taantuman vaikutukset yritykselle Taantuman vaikutuksia yrityksiin on vaikea lähteä analysoimaan yleistävästi, sillä jokainen taantuma on erilainen. Yrityksen on siksi koko ajan tarkkailtava kehittyviä kulutustottumuksia ja mukauttaa omaa strategiaansa näihin raameihin (Quelch, Jocz 2009: 1). Erilaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kustannuksien vähentämisellä, tuotannon leikkaamisella, investointien vähentämisellä, velkojen uudelleen järjestämisellä, uusille ulkomaisille markkinoille siirtymisellä tai suorituskyvyn parantamisella ei ole hyviä vaikutuksia yrityksen suoriutumiseen taantuman aikana, elleivät nämä toimet myös kasvata myyntiä samalla. (Pearce & Michael 1997: 302; Beaver & Ross 1999; Uslu 1999; Laitinen 2000; Zehir 2005.) Yksi taantuman aikaisista vaikutuksista on tunnetusti työllisyyden vähentyminen. Tämä oli myös selkeästi huomattavissa suomalaisissa yrityksissä 1990-luvun alun laman aikana. Tutkimuksessa otettiin huomioon 750 suomalaista yritystä, joista vielä vuonna 1989 yli puolet katsoi, että niillä on erittäin hyvät edellytykset säilyttää työllisyys. Laman ollessa pahimmillaan vuonna 1992, näiden yritysten osuus oli enää vain 12 %. Kaikkein voimakkaimmin lama ja taantuma vaikuttavatkin puhuttaessa yrityksen kyvystä säilyttää työllisyys ja ylläpitää kysyntää. (Laitinen 1994: 40–41.) Samassa tutkimuksessa arvioitiin myös liikevaihtoa, kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. Liikevaihto koki oletettavasti myös yhtä suuren muutoksen kuin työllisyys. Myös yrityksen kannattavuus laski selvästi 1990-luvun laman aikana. Vielä vuonna 1989 yritysjohtajien oman ilmoituksen mukaan erittäin kannattavia yrityksiä oli yli 30 % vastanneista, kun taas laman lopussa vuonna 1993 erittäin kannattavia yrityksiä oli enää vajaa 10 %. Maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden kehittyminen noudattaa 19   samaa linjaa edellä mainittujen tekijöiden kanssa, mutta toimintaedellytysten heikkeneminen tapahtuu olennaisesti hitaammin. (Laitinen 1994: 40–41.) Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että tehokkainta 1990-luvun alun laman aikaisessa talouden sopeutumisessa olivat joustava työvoimapolitiikka, tehokas toiminta ja hyvin toimiva suunnittelu- ja valvontajärjestelmä. (Laitinen 1994: 43–44.) Monet yritykset joutuvat taantuman aikana lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään taloudellisen ahdingon johdosta. Joskus irtisanomiset kohdistuvat korkeapalkkaisiin työntekijöihin, jolloin pystytään säästämään mahdollisimman paljon. Tämä asettaa kuitenkin uhan yritykselle. Irtisanottaessa monta pitkäaikaista työntekijää, yritys menettää huomattavan paljon tietotaitoa ja osaamista sekä organisaatiokulttuuria ymmärtäviä henkilöitä. Kuluttaja voi tämän jälkeen joutua yrityksen kanssa tilanteeseen, jossa häntä palvelee henkilö, joka ei ymmärrä yrityksen palvelutapoja eikä kuluttajien haluja ja tarpeita. Tätä haittavaikutusta yritykset pyrkivät lieventämään palkkaamalla vuokratyöntekijöitä nousukausilla, jotta taantuman aikana tapahtuvat irtisanomiset voitaisiin minimoida. Yrityksen ongelmaksi voi tosin tällöin muodostua motivoituneiden ja yrityksen palvelutasoon sopivien vuokratyöntekijöiden löytäminen. (Lovelock 1997: 14–16.) MarketingSherpan (2008: 8-10) tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajamarkkinoilla toimivat yritykset kokivat taloudellisen taantuman aikana enemmän ongelmia, kuin yrityksien välistä markkinointia harjoittavat. Edellisen taantuman alussa vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet kuluttajapuolen yrityksistä oli huomannut nykyisten ja uusien asiakkaiden vähentyneen. Yrityspuolella toimivien yritysten osalta osuus oli huomattavasti pienempi. 20   Kuvio 3. Taantuman vaikutus yrityksiin. (Cupman 2009: 28.)     Cupmanin (2009) tekemän tutkimuksen mukaan (kuvio 3.) taloudellinen taantuma vaikuttaa lähes jokaisen yrityksen toimintaan myös yritysmarkkinoinnin puolella. Cupman haastatteli 310:tä isoa yritysmarkkinoinnin alalla olevaa yritysjohtajaa ja vastaajista noin puolet sanoi, että taantumalla on yritykseen valtava tai suuri vaikutus. Kuluttajamarkkinoinnin puolella taantuman vaikutus on siis tätäkin suurempi (MarketingSherpa 2008: 10). Joillakin toimialoilla taantuman vaikutukset voivat olla pysäyttämättömiä. McKinsey- tutkimuslaitos korostaa, että taantumasta ei välttämättä ole enää paluuta entiseen, vaan se voi hyvin muuttaa talouden tilaa pysyvästi. (Beinhocker, Davis & Mendonca 2009: 59.) Yleiseen maailmantalouden tilaan suhtaudutaan tällä hetkellä ristiriitaisesti ja erityisesti suomalaisten yritysjohtajien usko Suomen talouden nousuun on heikkoa. PwC:n vuosittainen Global CEO Survey toteutettiin jälleen vuoden 2015 alussa. Kyselyyn vastasi 1322 toimitusjohtajaa ympäri maailmaa 77 eri maasta. Suomalaisia yritysjohtajia joukossa oli 38. Suomalaisista toimitusjohtajista vain 21 % uskoo vahvasti yrityksensä kasvuun seuraavan vuoden aikana. Luottamus on huomattavasti alhaisempi globaaliin tilanteeseen verrattuna. Kustannusleikkaukset ovat edelleen suomalaisissa yrityksissä nähtävillä, 89 % prosenttia toimitusjohtajista luulee kustannusten leikkaamiseen seuraavan vuoden aikana. Tämän lisäksi lähes puolet johtajista uskoo joutuvansa 21   vähentämään henkilöstöään. Usko maailmantalouden parantumiseen on suomalaisilla kuitenkin jopa 10 % korkeampi kuin globaalisti. Luottamus on noussut vuodesta 2012 huomattavasti. Suomen talouden tilan luottamus on kuitenkin erittäin heikko, vain 7 % suomalaisista johtajista uskoo Suomen talouden kasvavan tulevan vuoden aikana. (PwC Global CEO Survey 2015a, PwC Global CEO Survey 2015b.) 2.4. Yrityksen toiminta taantumassa Yrityksen toimet vaativat paljon suunnittelua ja mietintää kohdatessaan taantuman. Yrityksen kannattaa miettiä globaalin laman uhatessa, onko sillä tarpeeksi kassavarantoa auttaakseen lujittaakseen toimintaansa ja säästääkseen työpaikkoja. Taloudellisen tilanteen ollessa heikompi jo ennestään, on yrityksen syytä miettiä kohteet, joista leikata ilman että se vahingoittaisi yrityksen ydintä. (Zook & Rigby 2001: 3.) Taantuman tullessa yrityksen on tärkeää vakuuttaa lojaalilla toiminnallaan osakkeenomistajat yrityksen kyvystä selviytyä taantuman yli. Myös asiakasuskollisuuteen kannattaa panostaa, sillä 5 prosentin lisäpanostus asiakasuskollisuuteen saattaa nostaa asiakkaan koko elinkaaren arvoa 40–90 prosenttia. (Zook & Rigby 2001: 4.) Laitinen (1994: 104–105) on tutkinut suomalaisia yrityksien keinoja sopeutua lamaan. Hän käsitteli 750:tä yritystä ja johtopäätöksenä tuli tulokseen, että lamassa menestyneiden yritysten koko tai toimiala ei vaikuttanut yrityksen selviämiseen 1990- luvun alun lamasta. Sen sijaan tulokset osoittivat, että markkinoinnin tehostaminen oli avainasemassa. Yritysten vastauksissa korostettiin laadun, palvelun ja henkilökohtaisen myyntityön olleen tärkeimmät markkinointikeinot laman aikana. Hinnan merkitystä sen sijaan ei vastauksissa korostettu. Markkinoiden säännöstelyn purkaminen, teknologinen kehitys ja monet muut keinot, joita yritykset käyttivät taantuman taltuttamiseksi vielä 1990-luvun laman aikana tai vielä vuosikymmen sitten, eivät välttämättä toimi enää tänä päivänä (Williamson & Zeng 2009: 68). Yritysten on keksittävä uusia keinoja ja innovaatioita säilyttääkseen kilpailukyvyn markkinoilla myös tulevissa taantumissa. 22   Yrityksen toiminta taantumassa toteuttaa etenkin länsimaalaisten yritysten keskuudessa varsin samanlaista kaavaa. Taantumassa yrityksien on monesti pakko muuttaa suunnitelmiaan ja vähentää kulujaan. Riskit arvioidaan, luodaan varasuunnitelmia ja valmistaudutaan yllättäviin muutoksiin. Monet yritykset vähentävät tuotantoaan ja tilaavat entistä vähemmän tuotteita tavarantoimittajilta. Myös markkinointibudjetteja vähennetään sekä uusien tuotteiden kehittelyä ja projektien läpivientiä lykätään. Taantuman aikana yritykset myös monesti leikkaavat omaa pääomaa. Kirjoittamaton sääntö yrityksen toiminnassa taantuman aikana tuntuu olevan selviytyminen ja etenkin markkina-arvon säilyttäminen. (Kotler & Caslione 2009: 188; Williamson & Zeng 2009: 66–68.) Kun poliitikot ja talousasiantuntijat kamppailevat kansantalouden makrotason ongelmien kanssa, kohtaavat markkinoinnin päättäjät omien yrityksiensä mikrotason ongelmat kysynnän heikentyessä (Goodell & Martin 1992: 5-6). Niin taantuman, kuten myös koko markkinoinnin perusajatuksen pitäisi lähteä liikkeelle siitä, että markkinointi tulee yrityksessä nähdä sijoituksena, eikä pelkästään kustannuksena. Valitettavan usein etenkin taantumassa kysynnän heikentyessä markkinointi nähdään vain kustannuseränä. (JWT 2008: 6.) Vaihtoehtoja taantumassa toimimiselle on varmasti yhtä monta, kuin on taantumassa toimivia yrityksiä. Yritys voi alentaa hintoja, vähentää kampanjoita ja mainoksia, jotka eivät toimi tai siirtää kalliimpia markkinointitoimia halvempiin vaihtoehtoihin (Kotler & Caslione 2009: 188–189). Taantuman aikana niin kuluttajan kuin yrittäjänkin täytyy suoriutua mahdollisimman suotuisasti vaikeasta tilanteesta huolimatta. Vaikka kaikki brändit eivät leikkaa kulujaan, niin yritykset, jotka näin tekevät, löytävät itsensä helposti hyvin vaikeasta ja heikosta asemasta kun taantuma loppuu. Markkinoinnin tehtävänä on taantuman aikana saada jokaisesta käytetystä eurosta mahdollisimman paljon tulosta ja arvoa. Yritykset, jotka onnistuvat tässä tehtävässä, ovat hyvin asemoituneena valmiina nousukiitoon talouden elpyessä. Näin he voivat saada heikompiin kilpailijoihinsa nähden suurta etua. (Hollis, 2008a: 1.) Markkinointistrategiaa taantumaa varten on syytä miettiä ajoissa. Taantuman aikaisiin markkinointiongelmiin on tärkeää löytää innovatiivisia strategisia ratkaisuja. Strategioiden suunnittelun haasteena ovat muun muassa kuluttajan käyttäytymisen muutokset markkinoilla, kilpailijoiden käyttäytymisen muutokset, markkinointibudjettien koon muutokset sekä muutokset yrityksen kauppasuhteissa ja koko talouden alalla. Onnistuminen taantuman aikaisessa markkinoinnissa edellyttää 23   kuitenkin näiden muutosten ennakointia ja ennalta suunniteltua strategiaa. Ilman ennakkosuunnitelmaa tuloksena voi olla rikkoutuneet asiakassuhteet, häiriöt yrityksen toiminnoissa tai liikearvon menettäminen. (Goodell & Martin 1992: 6.) Kuvio 4. Yrityksen markkinoinnin haasteet taantumassa. Kuviossa 4. ovat esillä markkinoinnin pääasialliset haasteet taantuman aikana. Näitä haasteita yrityksen pitäisi samalla miettiä myös mahdollisuutena. Yrityksen täytyy olla taantuman aikana erityisen valppaana, sillä muutos koskee yrityksen sisäistä toimintaa (budjetin muutos), yrityksen toimialaa (kilpailijoiden ja markkinoiden muutos) ja yrityksen asiakkaita (kuluttajien kulutustottumuksien muutos). Brändin ja yrityksen arvo korostuu taantuman aikana, kun investoinnit markkinointiin ja kuluttajien asennoituminen ovat kovassa muutoksessa. Monet taantuman aikaisesta markkinoinnista tehdyt raportit ovat osoittaneet, että markkinoinnin kulujen leikkaaminen aiheuttaa haittaa pidemmällä aikavälillä (Roberts 24   2003; JWT 2008). Hyvin moni yritys karsii silti taantuman aikana markkinointikulujaan. Kotler (2005: 69) sanoo ylempien johtohenkilöiden ajattelevan mainontaa vain puolustavana tekijänä, eivätkä voiton tuottajana. Markkinointikulujen leikkaukset tulevatkin monesti ylemmältä johdolta, jolla ei välttämättä ole kokemusta tai tuntemusta markkinoinnista. Markkinoinnin tulee ottaa huomioon niin pitkän kuin lyhyenkin ajan näkökulma myös taantumassa. Vaikka markkinointisuunnitelma ja -budjetti kokisivat muutoksen taantuman aikana, täytyy yrityksen kuitenkin pitää mielessä pitkän ajan suunnitelmat. Esimerkiksi Louis Vuittonin toimitusjohtaja Yves Carcelle kuvasi osuvasti tilannetta kertomalla, ettei yritys ikinä vaihda pitkän ajan strategiaansa lyhyen ajan ongelmien takia. (JWT 2008: 4.) Strategisten pitkän ajan suunnitelmien sekä taktisten lyhyen ajan suunnitelmien välillä taiteilu onkin avain yrityksen menestymiseen taantumassa. Gulati ym. (2010: 64-69) analysoivat tutkimuksessaan kolmea maailmanlaajuista taantumaa ja jaottelivat yritykset neljään kategoriaan sen mukaan, miten yritykset ovat toimineet taantuman aikana. Ensimmäinen ryhmä on defensiiviset yritykset, jotka tekevät suuria leikkauksia ja pyrkivät vähentämään riskejä. Toinen ryhmä on aggressiivisesti investoivat yritykset, jotka pyrkivät panostamaan ja investoimaan voimakkaasti taantuman aikana. Kolmas ryhmä on yritykset, jotka käyttävät molempia yllä mainittuja strategioita ja neljännen ryhmän yritykset käyttävät molempia strategioita optimaalisesti. Ensimmäisen ryhmän yritykset olivat hyvin varovaisia taantuman aikana ja vähensivät voimakkaasti henkilöstöä, tuotekehitystä ja uusia investointeja. Tämä saattoi vaikuttaa positiivisesti yrityksien kannattavuuteen taantuman aikana, mutta taantuman jälkeisellä ajalla yritykset eivät pystyneet menestymään yhtä hyvin, kuin muiden ryhmien yritykset. Tästä esimerkkinä elektroniikkavalmistaja Sony, joka onnistui voimakkailla kulujen leikkauksilla nostamaan voittomarginaaliaan 8 %:sta 12 %:iin 2000-luvun alun taantumassa. Sonyn myynti kuitenkin laski huomattavasti kulujen vähentämisen johdosta. Ennen taantumaa myynti kasvoi keskimäärin 11 %, kun taas taantuman jälkeisellä ajalla myynti kasvoi enää 1 %:n verran. (Gulati ym. 2010: 65.) Toisen ryhmän yritykset ovat lähteneet taantumaan täysin päinvastaisella strategialla panostaen voimakkaasti uusiin investointeihin ja kasvuun. Esimerkiksi Hewlett-Packard teki historiansa suurimman yritysoston 2000-luvun alun taantumassa ostaen Compaqin 25 miljardilla dollarilla. Tämän lisäksi he nostivat tuotekehityksen osuutta ja käyttivät 25   valtavasti rahaa konsernin brändäämiseen ja maailmanlaajuiseen tietoisuuteen. Taantuman jälkeen yhtiöllä oli kuitenkin suuria vaikeuksia vastata kilpailijoidensa IBM:n ja Dellin kannattavuuslukuihin. (Gulati ym. 2010: 66.) Kolmannen ja neljännen ryhmän yritykset ymmärsivät kulujen vähentämisen olleen väistämätöntä selviytymiselle, mutta panostivat myös investointeihin kasvun ylläpitämiseksi taantuman jälkeen. Neljännen ryhmän yritykset pärjäsivät parhaiten osaamalla optimaalisesti vähentää toisaalta ja panostaa toisaalle. Nämä yritykset keskimäärin keskittyivät enemmän operatiivisen tehokkuuden lisäämiseen, kuin henkilöstön vähentämiseen. Kolmannen ryhmän yritykset vähensivät henkilöstöään enemmän verrattuna kilpailijoihinsa. Neljännen ryhmän yritykset myös vähensivät henkilöstöään, mutta he tekivät sitä keskimäärin pienemmällä marginaalilla kilpailijoihinsa nähden. Suuret henkilöstöleikkaukset koetaankin monesti vaaralliseksi, sillä taantuman taittuessa joudutaan monesti rekrytoimaan uudestaan, joka saattaa tulla kalliiksi yritykselle. Molempien ryhmien yritykset pyrkivät aktiivisesti käyttämään hyväksi markkinoiden halventuneita hintoja investoimalla esimerkiksi uusiin koneisiin tai liiketiloihin. Tutkimuksessa menestyneet yritykset myös kasvattivat panostusta tuotekehitykseen ja markkinointiin, minkä hyödyt näkyivät erityisesti taantuman jälkeisessä myynnissä ja tuotossa. (Gulati ym. 2010: 66-69.) Gulatin ym. (2010) tutkimus on yksi harvoista tehdyistä analyyseistä, joka arvioi taantuman aikaisten liikkeenjohdollisten toimintojen vaikutusta taantuman jälkeiseen nousukauteen verraten sitä taantumaa edeltävään aikaan. Tutkimus nostaa hyvin esille yrityksen mukautumiskyvyn tärkeyden sekä oikeiden kulujen vähentämisen ja oikeisiin asioihin investoimisen välisen suhteen tärkeyden. Myös tässä tutkimuksessa huomataan, kuinka tärkeää on, että yritys pystyy mukauttamaan pitkän ajan strategiaa erilaisilla lyhyen ajan taktisilla valinnoilla. Kotler ja Caslione (2009: 187) myös huomauttavat, kuinka hyvät markkinoijat eivät vain pyri selviytymään taantumasta, vaan jatkuvasti pyrkivät muokkaamaan liiketoimintamallejaan ja markkinointistrategiaa vaikeina aikoina, jotta he pystyvät mukautumaan nopeasti markkinoiden lainalaisuuksien muuttuessa. 26   3. MARKKINOINNIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Vuonna 1991 talouden ollessa syvässä taantumassa Renaultin ja Whirlpoolin kaltaisten isojen yritysten liikevaihdot heikkenivät 65 % (Cupman 2009: 12). Tilanne voi taantuman johdosta muuttua radikaalisesti, jolloin selkeät ja hyvin suunnitellut markkinointistrategiat ja -suunnitelmat talouden taantumisen varalta ovat yrityksen elinehto. Myös yrityksen kyky nopeaan reagointiin talouden tilaan ovat pakollisia taantumasta kärsivien yritysten hengissä pysymisen kannalta. Yrityksen haasteena on vastata asiakkaan tarpeisiin tarjoamalla asiakkaalle arvoa sen verran, että asiakkaan lojaalisuus yritystä kohtaa säilyy. Tällä asiakkaan lojaalisuudella yritys voisi selvitä taantuman aikaisesta talouden muutoksista. Tämä on kuitenkin monesti hyvin vaativa prosessi. Markkinoijien täytyisi valjastaa yritys proaktiiviseen toimintaan ollakseen markkinoiden muutoksen ja kehittymisen edellä. Selviytymisen ohella yritys pystyisi myös menestymään taloudellisen taantuman aikana. (Cupman 2009: 14.) Proaktiivinen toiminta ei kuitenkaan taantuman aikana ole yrityksille helppoa, eikä usein mahdollistakaan. Muutoinkin taantuman aikainen markkinointi eroaa monella tapaa normaalitilasta. Markkinointi hyvinä aikoina Markkinointi huonoina aikoina Pitkän ajan fokus Lyhyen ajan fokus Tuottojen maksimointi Kulujen minimointi Markkinointi nähdään investointina Markkinointi nähdään kuluna Markkinointi on laaja-alaista Markkinointi on rajoitettua Keskiössä hyödyt ja mahdollisuudet Myynti- ja kustannusorientoitunut Proaktiivinen Reaktiivinen Taulukko 1. Markkinoinnin erot suhdanteissa. (Cupman 2009: 42.) 27   Taulukossa 1. erotellaan yrityksen markkinoinnin perinteisiä eroja taantuman aikana verrattuna normaaliin tilaan. Suurimpana erona voidaan huomata markkinoinnin painottuminen lyhyen ajan ongelmanratkomiseen, kun taas taloudellisesti hyvinä aikoina keskitytään enemmän rakentamaan strategiaa pitkälle aikavälille. Monet yritysjohtajat ovatkin liikaa keskittyneet lyhyen ajan ongelmiin unohtaen tulevaisuuden (Gulati ym. 2010: 63). Myös markkinoinnin ymmärtäminen kuluna on ominaista taantuman ajalle, kun yritys pyrkii kaikin keinoin vähentämään kuluja ja leikkaamaan budjettiaan. Usein taantuman aikana yrityksissä on valloillaan myyntiorientoitunut ilmapiiri. Tämä ajaa monet yritykset reaktiiviseen toimintaan ja keskittymään vain selvittämään myynnin vähentymisestä aiheutuvia ongelmia. Lyhyen ajan ratkaisut eivät kuitenkaan monesti johda pidemmän aikavälin menestykseen; myös näiden ratkaisujen täytyisi tukea vahvasti pidemmän aikavälin strategista suuntaa. (Porter 2008; Cupman 2009: 42–44.) 3.1. Markkinointisuunnitelma taantumassa Taantumasta johtuvia seurauksia, jotka vaikuttavat yrityksen menestymiseen, on tiedossa paljon, mutta markkinoinnin johtamisen muodostumisesta ja markkinointikeinoista vaikeina aikoina on kuitenkin vain vähän tutkittua tietoa ja tilastoja. Selviä strategioita ei ole, joilla yritykset pystyisivät selviytymään taantumasta, olemaan kilpailijoita edellä kun talous alkaa elpymään, ja valmiita menestymään taantuman jälkeen. (Srinivasan ym. 2005: 110, Gulati ym. 2010: 63.) Oli markkinoinnin suunta ja siihen panostaminen minkälainen tahansa, tulee yrityksen markkinointisuunnitelmaan väistämättä muutoksia taloudellisesti vaikeina aikoina. Tämä johtuu kuluttajien käyttäytymisen ja arvomaailman muutoksista. (Kotler & Caslione 2009: 188.) Taantumassa yrityksen kysynnän vähentyessä on mietittävä tuoteportfolion mukauttamista vaikeisiin aikoihin. Yleishavaintona voidaan sanoa, että tuoteportfolion monimutkaisuutta tulisi vähentää, sillä liian laajojen tuotelinjojen markkinoinnin kontrollointi on vaikeampaa resurssien vähentyessä. Yrityksen tulee siis kiinnittää huomio ja keskittyä niihin osa-alueisiin, missä he ovat vahvoja ja puolestaan vetäytyä osa-alueilta, joiden markkinoilla he eivät ole olennaisessa asemassa. (Quelch & Jocz 2009: 8.) Kuluttajien hintatietoisuuden kasvaessa yrityksen on kuitenkin tärkeää tarjota myös tuoteryhmän halvemmasta hintaluokasta tuotteita. Kuten Lumenen tapauksessa, yritys ei tällöin menetä asiakkaitaan, vaan kalliimpien tuotteiden myyntien 28   vähentyessä halvemman hintaluokan tuotteiden myynnit tasoittavat kokonaistuloja. (Riipinen 2012: 15.) Williamson ja Zeng (2009: 71) sen sijaan korostavat tuoteportfolion laajuuden ja niche- markkinoiden merkitystä. Niche-markkinat ovat Kiinassa ja Intiassa paljon suuremmassa asemassa kuin länsimaissa, ja markkinat tarjoavat yrityksille mahdollisuuden välittää kuluttajille hyvin laajan tuotekategorian. Tästä esimerkkinä toimii kiinalainen lastentavarayritys Goodbaby. Yrityksellä on myynnissä 1600 erilaista tuotetta hyvin laajalla hintaskaalalla. Yritys panostaa tuotekehittelyyn huomattavasti enemmän kilpailijoihinsa verrattuna tuomalla keskimäärin kaksi uutta tuotetta markkinoille joka ikinen päivä. Yritys hallitsee 80 %:a Kiinan lastenrattaiden markkinoista ja Yhdysvalloissakin sillä on 25 % markkinaosuus. Toinen esimerkki tuoteportfolion laajuuden merkityksestä yrityksen menestymiselle on United Spirits, Intian suurin ja yksi maailman suurimmista alkoholin tuottajista. Yritys tarjoaa kuluttajille suuren määrän eri alkoholibrändejä ja hallitsee markkinoita tarjoamalla vaihtoehdon lähes jokaisesta hintaluokasta. Goodbaby ja United Spirits ovat menestyneet hyvin ja säilyttäneet johtoaseman markkinoilla myös taantuman aikana laajan portfolionsa ansiosta. (Williamson & Zeng 2009: 71.) Kansainvälistymisen mahdollisuudet elävät myös taantumassa. Taloudellinen taantuma saattaa olla paikallista, joten tuottaviin ulkomaanmarkkinoihin panostaminen voi olla varteenotettava strateginen vaihtoehto etenkin niille yrityksille, jotka kotimaassaan kärsivät voimakkaasti taantumasta. (Rao 1988: 54.) Myös tämänhetkisen maailman muutokset kuluttamisessa on syytä ottaa huomioon. Esimerkiksi Kiinassa kotitalouksien määrä, joilla on varaa kuluttaa muuhunkin kuin perustarvikkeisiin, nousee kymmenillä miljoonilla joka vuosi. Tämä luo koko ajan uusia mahdollisuuksia kansainvälisille yrityksille. (Williamson & Zeng 2009: 68.) Markkinointisuunnitelmaa tehtäessä markkinointipäälliköiden on syytä ottaa huomioon niin pitkän kuin lyhyenkin ajan näkökulma. Vaikka monesti itse taantuma kestää hieman alle vuoden, sen vaikutukset kuluttajissa saattavat olla pidemmät. Päättäjien täytyisi varautua kuluttajien arvojen ja asenteiden pitkäkestoisiin muutoksiin. (Quelch & Jocz 2009: 10–11.) 29   Strategian muutokseen on siis varauduttava, vaikka kyse onkin ohimenevästä taantumasta. Strategian pohjana on kyky ymmärtää uuden, dynaamisen aikakauden haasteet ja mahdollisuudet, eikä vain yrittää selviytyä vaikeiden aikojen yli. Asiakkaat, kilpailijat sekä tavarantoimittajat ja kumppanit muuttavat taantumassa käyttäytymistään, ja heillä on taantuman johdosta erilaiset odotukset ja tavoitteet, joten yrityksen strategian ja markkinointisuunnitelman tulee ottaa huomioon nämä muutokset. Maailman suurimpien yritysten joukkoon kuuluvan yhdysvaltalaisen monialayrityksen General Electricin toimitusjohtaja Jeff Immelt ilmaisee taantuman ajan strategian tärkeyden painottaen, ettei yritys voi vain odotella ja toivoa, että asiat palaisivat pian ennalleen. Sitä vastoin täytyisi ymmärtää että taantuman aikaiset tapahtumat ovat uusi ”normaalitila” ja tämä tila määrää uuden asetelman talouden tapahtumille. (Charan 2009: 41; Welch & Welch 2009.) 3.2. Markkinoinnin budjetointi taantumassa ”I was asked what I thought about the recession. I thought about it and decided not to take part.” “Minulta kysyttiin mitä mieltä olen taantumasta. Mietin sitä ja päätin olla ottamatta osaa.” Sam Walton, Wal-Martin perustaja Budjetti on suurin ja merkittävin markkinointiin taantuman aikana liittyvä ongelma (Cupman 2009: 32). Markkinointibudjettien koot kokevatkin selvän laskun taantuman aikana. Esimerkiksi yksi maailman suurimmista mainostajista Procter & Gamble vähensi vuoden 2008 taantuman aikana markkinointibudjettiansa 28 prosentilla, vaikka he olivat aikaisemmin tiedottaneet, että tuleva taantuma ei tule vaikuttamaan heidän markkinointibudjettiinsa (Racolta-Paina & Mateescu 2009: 84). Tämä osoittaa, että suuret ja vahvat yrityksetkään eivät ole turvassa taantuman aikaisilta markkinointibudjettien leikkauksilta. Myös esimerkiksi Marks & Spencer ilmoitti vuoden 2009 alussa leikkaavansa markkinointibudjettiaan 20 %:lla ja samoihin aikoihin FedEx ilmoitti tekevänsä 25 %:n vähennyksen budjettiinsa (Cupman 2009: 4-5). Gartnerin (2010) tutkimuksen mukaan yli puolet kaikista korkean teknologian ja telekommunikaatio yrityksistä vähensi markkinointiaan vuonna 2009 talouden taantuman johdosta. Taantuman takia globaalit teknologiayritykset vähensivät keskimäärin 8,3 % markkinointibudjetistaan ja lähes 60 % BtoB-yrityksistä leikkasi markkinointibudjettiaan vuonna 2009, vaikka kuluttajapuolen yrityksiä pidetään 30   monesti helpommin taantumalle altistuvina (MarketingSherpa, 2008: 8-10; Maddox, 2009). MarketingSherpan (2008: 4-5) tekemän tutkimuksen mukaan isot yritykset ovat alttiimpia markkinointibudjettien leikkaamiselle. Tutkimuksessa haastateltiin 407:ää markkinoinnin ammattilaista ja tutkimuksen mukaan jopa 60 % isoista yrityksistä aikoo tai on jo leikannut markkinointibudjettiaan talouskriisin johdosta. Keskisuurista yrityksistä 29 % sekä pienistä yrityksistä vain 13 % aikoi leikata budjettejaan. Erot suuruusluokkien välillä saattaa johtua siitä, että monet pienet yritykset ovat vielä kasvuvaiheessa, jolloin yrityksen täytyy kasvattaa markkinointiaan saavuttaakseen markkinaosuutta. Budjettien leikkaukset johtuvat selkeästä syystä; taantuman aikana, kun taloudellinen tilanne käy yrityksille tukalaksi, täytyy yrityksien löytää nopeita tapoja säästää rahaa ja vähentää kuluja parantaakseen lyhyen ajan taloudellista menestymistä, sillä mainonta harvoin luo tarpeeksi lyhyen ajan myyntiä kattaakseen sen kustannukset. (Barwise 2001: 8.) Monet tutkimukset (Barwise 1999; Roberts 2003; Gulati ym. 2010) kuitenkin osoittavat, että taantuman aikana markkinointiin investoiminen koituu pitkällä aikajaksolla hyvinkin kannattavaksi. Silti suurin osa yrityksistä leikkaa markkinointikustannuksiaan, ja vain harvat yritykset säilyttävät tai lisäävät panostuksiaan markkinointiin (Picard 2001: 12–13; Barwise & Styler 2002: 16). Vaikka monesti miellettään, että taantuman ja vaikeiden aikojen aikana suuret ja varakkaat yhtiöt menestyvät, on myös pienillä yhtiöillä omat etunsa taantuman aikana. Pienet yritykset ovat paremmin kosketuksissa asiakkaaseen ja pystyvät taantumankin aikana havaitsemaan paremmin kuluttajien tarpeita ja haluja. He ansaitsevatkin monesti suhteessa suurempia markkinointituottoja. Pienet yritykset pystyvät myös säätämään tuotantoaan paljon nopeammin kuin suuret yritykset. (Pearce II & Michael 1997: 305.) Markkinointibudjetin leikkaus taantuman aikana on yritykselle monesti haitallista. Yritys saattaa menettää brändinsä kilpailukykyä ja ongelmat muodostuvat, kun talous palaa taantumasta nousukauteen. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että paras strategia markkinointi-investointien pitkäaikaiselle pääoman tuottoasteelle on kasvattaa markkinointiin suunnattuja varoja taantuman aikana (Brown 2008: 1). Monet markkinointipäälliköistä ymmärtävät markkinointibudjettien leikkauksien vaarat, mutta silti lähes puolet johtajista on sitä mieltä, että markkinointi on yrityksen ensimmäinen säästökohde (MarketingSherpa 2008: 8). 31   K-Martin kohdalla markkinointibudjetin leikkaaminen taantuman aikana osoittautui kohtalokkaaksi. K-Martin asiakkaat siirtyivät muiden ketjujen asiakkaiksi ja K-Mart menetti myynnissä paljon enemmän, kuin mitä se oli säästänyt markkinointikuluissa (Kotler 2005: 69). Samaan aikaan kilpailija Wal-Mart piti markkinointibudjettinsa ennallaan. Pelkällä markkinointikulujen kasvattamisella ei myyntiä silti olisi välttämättä saatu toimimaan. Asiaan vaikuttavat monet eri osa-alueet, kuten tämänhetkinen markkinointipanostus sekä esimerkiksi brändin tunnettuus. Srinivasan ym. (2005: 121) arvioivat tutkimuksessaan, että Wal-Mart olisi todennäköisesti menestynyt huomattavasti paremmin taantuman aikana vahvan brändinsä ansiosta, vaikka K-Mart ja Wal-Mart olisivatkin molemmat nostaneet markkinointibudjettejaan. Joissakin yrityksissä on kuitenkin ymmärretty nähdä taantuman aikainen markkinointi mahdollisuutena. Kulujen leikkaamisen sijasta markkinointibudjetti pidetään ennallaan tai sitä jopa lähdetään kasvattamaan. Tällä tavoin voidaan saavuttaa huomattavaa etua markkinointikuluja leikkaavien kilpailijoiden kustannuksella ja voidaan kasvattaa markkinaosuutta huomattavasti. (Brown 1991: 14; Kotler 2005: 70; Hollis 2008: 1.) Kellogg’s onnistui erityisen hyvin 1930-luvun suuren laman aikana vahvistamaan yrityksen markkinaosuutta verrattuna kilpailijaansa Postiin nähden. Ennen taantumaa Kellogg’s ja Post olivat aamiaismurojen tasaväkisiä kilpailijoita. Vaikka murot olivat olleet markkinoilla jo muutaman vuosikymmenen, sen menestymiseen kaurapuuron kilpailijana ei yleisesti uskottu. Laman alkaessa kuluttajien käyttäytymisen ja aamiaismurojen kysynnän muutoksia ei osattu arvioida. Kellogg’s päätti kuitenkin panostaa voimakkaasti markkinointiin ja brändin tunnettuuteen kaksinkertaistamalla markkinointibudjettinsa ja panostamalla voimakkaasti radiomainontaan tuoden markkinoille uudet Rice Krispies aamiaismurot. Post teki samalla odotetun peliliikkeen: yritys vähensi kustannuksia ja markkinointiaan. Laman jälkeen Kellogg’s kasvatti liikevoittoaan ja yrityksestä tuli selkeä hallitsija markkinoilla. Johtoasema markkinoilla on jatkunut tähän päivään saakka. (Grundey 2009: 21.) Tämä osoittaa, että taantuman aikana tapahtuvilla markkinoiden muutoksilla ja markkinointi-investoinneilla voi olla hyvin pitkäaikaiset vaikutukset. Taantumasta ei välttämättä ole enää paluuta entiseen, vaan se voi hyvin muuttaa talouden tilaa pysyvästi (Beinhocker, David & Mendonca 2009). 32   3.3. PIMS-tietokanta PIMS-tietokantaan kerätään yrityksen toiminnasta ja suoriutumisesta tietoja, joista pyritään esimerkiksi analysoimaan yrityksen strategisten päätösten vaikutuksia, positioinnin merkitystä markkinoilla tai sitä, miten resurssien käyttö ja investointien tekeminen vaikuttavat taloudelliseen suorituskykyyn. PIMS-tietokanta pitää sisällään tietoa tuhansista yrityksistä ympäri maailman. (Roberts 2003: 33.) PIMS-tietokannan tiedoista tehdyt tutkimukset ovat tärkeä osa taantuman aikaisen markkinatutkimuksen historiaa. Seuraavassa esiteltävä tutkimus tutkii yrityksen kaikkien investointien tuottavuutta ja listaa ne kolmeen eri sektoriin. Luokat ovat hyvät kustannukset, huonot kustannukset sekä kustannukset, joiden kannattavuus riippuu yrityksen toimialasta tai asemasta markkinoilla. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, millä tavoin yrityksien tulisi toimia säilyttääkseen tuottavuuden vaikeina aikoina ja saavuttaakseen taas taantuman jälkeen vankalla pohjalla olevaa kasvua. Tutkimus osoittaa, kuinka taantuman aikaiset markkinointipäätökset vaikuttavat yrityksen menestymiseen taantuman jälkeisessä noususuhdanteessa. (Roberts 2003: 31–32.) Yrityksen normaali reaktio taantuman aikana on usein mainonta- ja promootiokulujen leikkaaminen. Taantuman aikaisista markkinointipanostuksista tehdyn PIMS- tutkimuksen mukaan yritysten kuuluisi toimia juuri päinvastoin. (Roberts 2003: 33.) Kuvio 5. Markkinointipanostuksien tuotto taantuman aikana ja sen jälkeen. (Roberts 2003: 33.) 33   PIMS-tutkimuksesta saadut tulokset ovat nähtävissä kuviossa 5. Tutkimukseen osallistui 1000 yritystä, jotka jaettiin kolmeen osaan sen mukaan kasvattiko, vähensikö vai pitikö yritys markkinointibudjettinsa ennallaan taantuman aikana. Kuviossa on kuvattu kolme erilaista vertailua näille yritysryhmille. Ensimmäisessä vertailussa kuvataan markkinoinnin tuottavuutta (ROCE, return on capital employed) taantuman aikana. Kuten kuviosta on huomattavissa, markkinointi on vain vähän kannattavampaa niille yrityksille, jotka päättävät taantuman aikana vähentää markkinointibudjettiaan. Kuvion keskimmäisessä vertailussa on esitelty samojen yritysryhmien markkinoinnin tuottavuuden kasvuprosentit taantuman jälkeisellä talouden elpymisen aikana. Tästä voidaan huomata että taantuman aikana markkinointibudjettiaan kasvattaneiden yrityksien tuottavuudessa on nähtävissä merkittävä nousu taantuman jälkeisellä talouden toipumisjaksolla, kun taas budjettiaan vähentäneet yritykset voivat kokea jopa tuottavuuden heikentymisen. Kolmannessa vertailussa voidaan huomata kuinka yritykset, jotka kasvattivat markkinointibudjettiaan taantuman aikana, kasvattavat markkinaosuuttaan taantuman jälkeen kolme kertaa nopeammin kuin yritykset, jotka vähensivät budjettiaan. (Roberts 2003: 33.) PIMS-tutkimus jakaa markkinoinnin taantuman aikaisten hyvien kustannusten kategoriaan yhdessä tuotekehityskustannuksien ja asiakkaan kokemaa arvoa kasvattavien kustannusten kanssa. Tutkimuksesta tehdyt johtopäätökset eivät kuitenkaan päde kaikkiin yrityksiin; tietenkin löytyy myös yrityksiä joihin nämä strategiat eivät luo haluttua lopputulosta. (Roberts 2003: 39.) Myös Goodell ja Martin (1992) osoittavat, kuinka tärkeää yritykselle on markkinointikustannuksien ylläpitäminen. Tutkimus osoittaa kuinka yrityksen, jotka vähensivät vuoden 1980–1981 taantuman aikana markkinointiaan, saavuttivat vuosina 1980–1985 19 prosentin kasvun myynneissä. Sitä vastoin yritykset, jotka saman taantuman aikaan jatkoivat markkinointiaan entiseen tapaansa, saavuttivat myynneissä huikean 275 prosentin kasvun. Markkinointibudjetin kasvattamisesta koituvia hyötyjä voidaan selittää kolmella tekijällä. Ensinnäkin yrityksellä, joka panostaa markkinointiin taantuman aikana, on kilpailijoitaan suurempi näkyvyys markkinoilla. Taantuman aikana markkinoilla useat yritykset vähentävät markkinointiaan, joten markkinointiin panostavat yritykset saavat suurempaa huomiota. Näkyvyys taas on todistetusti yhteydessä yrityksen 34   markkinaosuuteen. Mitä suurempi näkyvyys, sitä suurempi on yrityksen markkinaosuus. Toinen vaikutus on brändin koon hyödyntämisessä. Kun brändin arvo kasvaa markkinointia lisättäessä, saa se myös kuluttajia toistamaan ostospäätöksiään ja samalla siitä saatu tulo hyvittää markkinointiin tehdyn investoinnin. Lisäksi markkinoiden vähentynyt häly tuottaa yrityksille paljon mahdollisuuksia esimerkiksi tuotelanseerausten kanssa. (Hollis 2008b: 1-2.) 3.4. Proaktiivinen strategia Proaktiivinen markkinointi on reaktiivisen markkinoinnin vastakohta. Reaktiivista markkinointia harjoittava yritys pyrkii mukauttamaan markkinointiaan seuraten kilpailijoitaan ja markkinoita, eikä niinkään pyri itse olemaan innovatiivinen suunnannäyttäjä. Proaktiivinen markkinointi sen sijaan on ennakoivaa ja innovatiivista. Proaktiivista markkinointistrategiaa käyttävä yritys pyrkii uusiin ideoihin ja kampanjoihin, jotka eivät ole vain kopioita kilpailijoiden vastaavista toimista. Lumenen toimitusjohtaja Tapio Pajuharju painottaa nopeaa reagoimista talouteen taantuman aikana. Pajusen (Riipinen 2012: 15) mukaan talouden turbulenssit vaativat johdolta tavallista suurempaa herkkyyttä. Hän kertoo kuinka taantuman aikana Lumenella päätöksiä ei odotella, vaan päätöksenteko pyritään tekemään jopa nopeammin kuin normaalioloissa. Ketteryys ja nopeus ovat Pajusen mukaan yritykselle taantuman aikaisessa strategiassa tärkeää. 35   Kuvio 6. Taantuman aikaisen proaktiivisen markkinoinnin malli. (Srinivasan ym. 2005: 113.) Srinivasan ym. (2005) painottavat proaktiivista markkinointia taantuman aikana. He kehittelivät kuvion (kuvio 6.) arvioimaan yrityksen proaktiivisen markkinointistrategian toimivuutta taantuman aikana. Vedoten moneen aikaisempaan markkinointitutkimukseen, artikkeli pitää aloitteellista, ennakoivaa ja olosuhteista riippumatonta markkinointikäyttäytymistä oikeana väylänä taantuman aikaista markkinointia ajatellessa, sillä se tuo yritykselle etua kilpailijoihinsa nähden taantuman aikana ja sen jälkeen. Kirjoittajien mielestä organisaatiolliset ja yrityksen ympäristöolosuhteiden vaikutukset johtavat proaktiivisen markkinointistrategian onnistumiseen. Yritykselle ei riitä, että sen ajattelutapa taantuman aikaisessa markkinoinnissa on suunnattu mahdollisuuksien näkemiseen vaan yrityksen täytyy osata myös kehittää ja implementoida markkinointiaan käyttääkseen mahdollisuuksia parhaimmalla mahdollisella tavalla hyväkseen. (Srinivasan ym. 2005: 112) Ensimmäisenä Srinivasan ym. (2005: 112–113) tuo esiin markkinoinnin korostamista yrityksen strategiasuunnitelussa. Mitä enemmän markkinointia yrityksessä korostetaan, sitä enemmän yritys harjoittaa proaktiivista markkinointia taantumassa (H1). Tätä osa- 36   aluetta tutkittiin käyttämällä Millerin (1988) 4. kohdan skaalaa tehtääkseen ero erilaisten markkinointistrategioiden välille. Myös yrittäjähenkisten yritysten koetaan pärjäävän taantumassa hyvin. Yrittäjähenkiset yritykset monesti panostavat taantumassa aggressiivisesti markkinointiin kasvattaakseen markkinaosuutta ja parantaakseen omaa asemaansa markkinoilla haluamallaan positiointistrategialla. Näillä yrityksillä on myös hyvä tilaisuus eliminoida markkinoilla olevia heikompia kilpailevia yrityksiä. Mitä enemmän yrittäjähenkisyyttä yrityksestä löytyy, sitä suurempi sen proaktiivinen markkinointi taantumassa on (H2). (Zarnowitz 1985.) Tätä tutkimuksen osa-aluetta tutkittiin käyttämällä hyväksi Covinin ja Slevinin (1989) kuuden eri osa-alueen mallia. Yrityksen käytössä olevat resurssit, kuten henkilöstö tai kassavarannot, joita ei ole vielä täysin hyödynnetty, vaikuttavat myös yrityksen proaktiivisen markkinoinnin määrään ja onnistumiseen. Mitä enemmän yrityksellä on näitä resursseja vielä hyödyntämättä, sitä paremmin se pystyy proaktiiviseen markkinointiin taantumassa (H3). Tätä osa-aluetta analysoitiin muun muassa yrityksien maksuvalmiutta vertailemalla. (Srinivasan ym. 2005: 114.) Taantuman rankkuus ja siitä aiheutuvat haitat toimialalla ovat yritykselle monesti kohtalokkaita. Jos yrityksen toimialalla kysyntä heikkenee taantuman johdosta paljon, johtohenkilöillä on vähemmän mahdollisuuksia vastata haasteisiin ja näin ollen he monesti joutuvat ajattelemaan taantumaa vain uhkana, eikä niinkään mahdollisuutena. Mitä enemmän yrityksen toimiala kärsii taantumasta, sitä matalampi on yrityksen proaktiivisen markkinoinnin taso (H4). (Srinivasan ym. 2005: 114.) H5 yhdistää sekä kaksi ensin mainittua yrityksen ominaisuutta. Yritykset, jotka ovat voimakkaasti yrittäjähenkisiä, ovat myös luottavaisia suuntaamaan strategisen panoksensa markkinointiin taantuman aikana. Riskinottokyky yhdistettynä yrittäjähenkisyyteen strategisen suuntauksen ollessa markkinoinnissa kasvattaa proaktiivista suuntaa taantumassa. Mitä enemmän yrityksellä taas on hyödyntämättömiä resursseja, sitä enemmän se vaikuttaa markkinointiin panostamiseen yrityksen strategiassa, mikä taas johtaa vahvaan proaktiiviseen strategiaan (H6). (Srinivasan ym. 2005: 115.) Toimialan kohdatessa syvän taantuman, on yrityksen tärkeää miettiä miten, kuinka säilyttää asiakkaansa kuluttajien tullessa entistä epävarmemmiksi ostopäätöksissään ja 37   kulutuksessaan. Tällöin yrityksen yksi vaihtoehto on investoida markkinointiin ja viestiä epävarmoille asiakkaille selkeästi, että yritys on vielä voimissaan. Mitä suurempi on yrityksen toimialan kriisi, sitä isompi painoarvo annetaan markkinointistrategiaan panostamiselle. Näin ollen se vaikuttaa vahvasti proaktiivisen strategian määrään ja suoriutumiseen (H7). (Srinivasan ym. 2005: 115.) Proaktiivinen markkinointi taantumassa, erityisesti silloin, kun muut yritykset leikkaavat kulujaan, antaa yritykselle selkeän etulyöntiaseman suhteessa kilpailijoihinsa. Muiden yrityksien vähentäessä markkinointiaan ja proaktiivisen yrityksen kasvattaessa sitä, valtaa markkinointia tehostava yritys markkinoilta ison osan mainonnasta ja näin ollen pystyy hankkimaan lisää asiakkaita ja säilyttämään vanhat asiakkaansa. Edellä mainitut seitsemän osa-aluetta vaikuttavat siihen, kuinka yritys pystyy harjoittamaan proaktiivista markkinointia. Mitä suurempi yrityksen proaktiivinen markkinointi taantumassa on, sitä paremmin se tulee menestymään (H8). Yrityksien menestymistä tutkittiin vertailemalla myynnin kasvua, markkinaosuutta, tuottavuutta ja kassavirtaa. (Srinivasan ym. 2005: 115–116.) Tutkimuksessa tutkittiin 154:ää yritystä. Yritykset olivat laaja-alaisesti sijoittuneet eri toimialoille ja yritykset olivat myös liikevaihdoiltaan ja henkilöstönsä suuruuksilta hyvin erilaisia. Käyttäen kyseistä taulukkoa mallina Srinivasan ym. (2005) tutkivat jokaisen kentän painotuksen yrityksen toiminnassa määrittäen yrityksen toiminnan ja markkinoinnin proaktiivisuutta. Tutkimus selventää näkemystä aikaisemmin vähän tutkitusta markkinoinnin vaikutuksesta taantuman aikaiseen ja sen jälkeiseen menestymiseen. Tutkimus osoittaa, että yritykset, kuten Dell, Microsoft, DaBeers ja BMW, ovat nähneet taantuman mahdollisuutena ja onnistuneet taantuman aikaisessa markkinoinnissa aggressiivisilla markkinointikampanjoillaan. Vaikka monesti hyödyt ovat nähtävissä vasta taantuman jälkeisessä talouden elpymisessä, tutkimus osoittaa että taantuman aikana aggressiivisesti markkinointiin panostaneet yritykset ovat saaneet etua jo taantuman aikana. Robertsin (2003) PIMS-tutkimuksen analyysissä yrityksen menestyminen oli nähtävissä vasta taantuman jälkeisenä aikana, mutta Srinivasan ym. (2005) osoittavat, että yritys voi hyötyä markkinointi-investoinneista välittömästi taantuman aikana. Srinivasan ym. (2005: 121) kuitenkin huomauttavat, että kaikki yritykset eivät voi, eikä niiden edes pitäisi toteuttaa proaktiivisia markkinointitoimia taantuman aikana. Yrityksillä, joilla on strateginen paino markkinoinnissa, ovat yrittäjähenkisyyden ilmentymä. Ne omaavat paljon hyödyntämättömiä resursseja sekä pystyvät sijoittamaan 38   näitä resursseja viisaasti, joten ne ovat vahvassa asemassa panostaakseen erityisen paljon markkinointiinsa taantuman aikana. 3.5. Hintojen merkitys taantumassa Kuluttajien tullessa taantuman aikana entistä hintatietoisemmiksi, täytyy yrityksen monesti turvautua hintojen alentamisiin säilyttääkseen asemansa kilpailijoihinsa nähden ja vahvistaakseen heikentynyttä myyntiä (Kotler 2005: 70; Cupman 2009: 10–11). Hintojen alentamisissa piilee kuitenkin monia vaaroja. Taantuman jälkeistä hintojen nousua ei moni kuluttaja tule hyväksymään. Tämän ilmiön välttämiseksi monet yritykset ovat taantuman aikana välttäneet hinnanalennuksia yksittäisissä tuotteissa, mutta ovat sen sijaan alentaneet esimerkiksi monipakkauksien hintaa. Esimerkiksi Microsoft teki Microsoft Office -ohjelmalle hinnanalennuksen pakkauksiin joissa ohjelmia oli kolme ja säilyttivät entisen hinnan yksittäisille Microsoft Office -ohjelmille (Goodell & Martin 1992: 7). Hintojen alentaminen onkin monesti vain lyhytaikaisen ongelman ratkoja, eikä niinkään tue yrityksen pitkäaikaista strategiaa (Cupman 2009: 17–18). Toinen hintojen alentamiseen liittyvä riski on kannattavuuden heikkeneminen. Hintojen alentaminen ei välttämättä tuo tarpeeksi lisää myyntiä, jolloin tuotto jää tavoitteesta ja yritys joutuu ongelmiin. Tätä ongelmaa voidaan yrittää välttää esimerkiksi pitämällä hinta samalla tasolla, mutta löysäämällä asiakkaan maksuehtoja. Kolmas ongelma voi syntyä kannibalisoimisesta. Myytäessä halvempaa tuotetta tietystä brändistä taantuman aikana, voidaan lyhyellä aikavälillä menettää alkuperäisen tuotteen myynnit kokonaan. Pidemmän aikavälin ongelma voi muodostua, jos brändin imagoarvo ja brändin asema markkinoilla heikkenee halvemman tuotteen johdosta. (Goodell & Martin 1992: 7-8.) Seuraavasta esimerkistä ilmenee, kuinka hinnan alentaminen voi tuoda yritykselle helpotusta lyhyellä aikajänteellä, mutta haittaa pitkällä aikavälillä. Hollantilaisen vähittäiskaupan yrityksen Albert Heijn vuonna 2003 tekemät hinnanalennukset eivät tuottaneet haluttua tulosta. Albert Heijn tekemien hintojen alentamisen jälkeen kilpailijat reagoivat perässä, joka johti siihen, että Hollannin ruokien hinnat tippuivat lyhyellä aikavälillä yhteensä 11 prosenttia ja Albert Heijn menetti markkinaosuuttaan ja tuottavuuttaan. (Hollis 2008a: 4.) 39   Köksalin ja Özgülin (2007: 339) tekemän tutkimuksen mukaan hintojen laskeminen tai hintojen nostaminen eivät vaikuta yrityksen suoriutumiseen taantumasta. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että monen yrityksen strategiana käyttämä hintojen muokkaus ei tuota oletettua tulosta, mutta samalla se kiistää mahdolliset haitat hintojen laskemisen yhteydessä. Kotler (2005: 70) sen sijaan kehottaa yrityksiä harkitsemaan hintojen väliaikaista laskemista, vaikka se laskisikin yrityksen voittoa. Kotler vetoaa siihen, että yrityksen on tärkeämpää panostaa asiakassuhteiden säilymiseen, kuin antaa asiakkaiden kokeilla kilpailijoiden vastaavia tuotteita. Procter & Gamble taas vahvisti luottamustaan kuluttajiin tarjoamalla premium- tuotteilleen rahat takaisin -takuun, välttäen näin hintojen alentamiseen liittyvät riskit (Birchall 2009: 16). Premium tuotteiden status ja brändiarvo saattaa heiketä hinnanalennuksen johdosta, joten tällä kampanjalla Procter & Gamble pyrki suojaamaan premium-tuotteen statusta ja ylläpitämään myyntiä taantumankin aikana. Jos yrityksen valttikorttina kuitenkin toimivat matalat hinnat, siihen on taantuman aikaisessa markkinoinnissa syytä keskittää paljon huomiota (Wuorio 2009: 56). 3.6. Tuotelanseeraukset taantumassa Tuotelanseeraukset ovat myös yksi pohdinnan aihe yrityksille. Monet yritykset pidättäytyvät tuotelanseerauksista taantuman aikana. Kuluttajatutkimusyritys Mintelin tekemän tutkimuksen mukaan vuoden 2009 alussa, jolloin talous oli ajautunut taantumaan, tuotelanseerauksia juoma- ja ruokabrändien osalta nähtiin 51 prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna (Birchall 2009: 16). Mahdollisuuksia lanseerauksiin kuitenkin löytyy, sillä taantuman aikana yrityksen on helpompi saada tuotettaan näkyville markkinoiden hälyn ollessa pienempi talouden normaalitilaan verrattuna. Muun muassa Purex, Colgate-Palmolive, Kimberly-Clark ja Procter & Gamble ovat onnistuneet taantuman aikaisessa tuotelanseerauksessa. Purex on tunnettu edullisista tuotteistaan ja he lanseerasivat taantuman aikana uuden pesuaineen käyttäen markkinointiväylinään televisiomainontaa sekä moottoriurheilusponsorointia. Näitä markkinointiväyliä yritykset vähentävät monesti taantumassa. Purex kuitenkin koki ajan tuotelanseeraukseen olleen otollinen, sillä mediamarkkinoinnin kulut olivat pienemmät 40   ja tuote sai enemmän näkyvyyttä, koska muut kilpailijat olivat vähentäneet markkinointiaan. (Birchall 2009: 16.) Kimberly-Clarkin markkinointipäällikkö Tony Palmer taas tuo esille, kuinka tärkeintä on kuluttajan tarpeiden tyydyttäminen talouden tilasta riippumatta. Kimberly-Clark käytti taantuman aikaisessa tuotelanseerauksessaan kuluttajille annettuja kuponkeja ja ilmaisia näytekappaleita kannustaakseen kuluttajia kokeilemaan uusia tuotteitaan. Niin kuin Kimberly-Clark, myös Procter & Gamble osoitti taantuman aikana, että myös premium-tuotteen lanseeraus voi onnistua hyvin. Sen brändi Olay toi markkinoille uuden, kalliimman Olay Pro-X ihonhoitotuotteen. Tuote maksoi huomattavasti enemmän edeltävään Olay sarjaan nähden, mutta sen hinta alitti kuitenkin selvästi apteekkien vastaavien tuotteiden hinnat. (Birchall 2009: 16.) Mikäli tuote on hyvä ja toimiva, ei tuotelanseerauksen ajankohdalla tai tuotteen hinnalla pitäisi olla vaikutusta. Tämän osoitti yhdysvaltalainen ruokayhtiö ConAgra, joka lanseerasi terveellisen pakasteruoan tuoteketjun vuonna 1989, juuri suuren taloudellisen laman kynnyksellä. Brändi saavutti 2,5 vuodessa markkinat 350 miljoonan dollarin myynnillä ja onnistui valtaamaan 10 prosentin markkinaosuuden. (Birchall 2009: 16.) 41   4. MARKKINOINTIVÄYLÄT TAANTUMASSA Taantumassa on syytä kiinnittää huomiota markkinointiväyliin. Vaikeat ajat ajavat markkinoinnin johdon vaikeisiin päätöksentekotilanteisiin. Rahaa ei todennäköisesti ole käytettävissä kuten ennen, joten taantuman aikainen viestintä vaatii omaperäisyyttä, mutta myös innovaatiota mediakanavia mietittäessä (JWT 2008: 8). Taantuman aikaisessa markkinoinnissa yritykset suuntaavat rahaa ja resursseja tehokkaampiin ja helpommin mitattavissa oleviin markkinointivälineisiin ja kanaviin (Racolta-Paina & Mateescu 2009: 82). On myös osoitettu, että yritykset, jotka kasvattavat tai pitävät mainostamisensa ennallaan, tulevat lisäämään myyntiään, tulojaan ja markkinaosuuttaan sekä taantuman aikana että sen jälkeen (Werner 1991: 29; Kim 1992: 15; Roberts 2003: 33). Yrityksen viestinnällä on merkittävä osuus markkinoinnin onnistumisessa niin taantumassa, kuin muutoinkin. Taantuman aikaisessa viestinnässä yrityksen on syytä kohdistaa huomio rohkaiseviin viesteihin, jotka vahvistavat kuluttajan emotionaalista sidettä brändiin tai yritykseen. Empatian osoittaminen viestinnässä on elintärkeää. Empatiaan vetoavat viestit tulisi olla sidottuna yrityksen toimiin, joilla se todistaa asiakkaalleen olevansa heidän puolellaan. (Quelch & Jocz 2009: 10.) Bränditoiminnoilla viestinnässä voidaan hyvin tuoda esiin yrityksen empatia ja hyväntahtoisuus, ja samalla vahvistaa asiakkaan suhdetta yritykseen. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii American Expressin mainoskampanja, jossa luottokortin omistajia pyydettiin äänestämään mihin hyväntekeväisyyskohteeseen yritys lahjoittaa rahaa (Quelch & Jocz 2009: 10). Tämä kampanja pyrki markkinointiviestinnän avulla rakentamaan brändin ja asiakkaan välille emotionaalista sidettä. Yleinen trendi taantumassa on selvästi mainonnan ja markkinointiviestinnän vähentäminen taloudellisiin syihin vedoten. Kuitenkin maailman suurimpien mainosbudjettien yritykset, Procter & Gamble ja Unilever, ovat pyrkineet säilyttämään budjettinsa ennallaan taantumankin aikana. Procter & Gamble ei tosin aivan suunnitelmassaan pysynyt, kuten aiemmin tutkielmassa mainittiin. Myös monet maailman tunnetuimmista ja vahvimmista brändeistä pyrkivät aggressiivisesti panostamaan markkinointiin ja viestintään vaikeina aikoina, eivätkä anna taantuman häiritä heidän brändinrakennustavoitteita. (Bradshaw 2008: 26;   Racolta-Paina & Mateescu 2009: 84; Piercy ym. 2010: 5.) 42   Markkinointiväylien suunnittelussa kannattaa myös kiinnittää huomiota olevassa oleviin sopimuksiin ja mahdollisuuksiin niiden muokkaamisessa. Mainonnan hinnat saattavat taantuman johdosta laskea. Entisen lehtimainoksen hinnalla saattaa taantuman aikana saada joko rahallista alennusta tai huomattavasti isompaa näkyvyyttä. Tällaisissa tilanteissa, mikäli se yrityksen markkinointistrategiaan sopii, kannattaa yrityksen yrittää neuvotella mahdollisimman pitkä sopimus taantuman aikaisella edullisella hinnalla. (Hollis 2008b: 3-4.) Markkinointiväylä Kasvattanut (%) Vähentänyt (%) Ero (%) Verkkomarkkinointi 48 10 38 PR-toiminta 27 22 5 Puhelinmyynti 14 11 3 Suoramainonta 15 24 -9 Markkinatutkimus 15 30 -15 Lehtimainonta 7 46 -39 Messu- ja tapahtumamainonta 7 54 -47 Taulukko 2. Vertailu käytetyistä markkinointiväylistä taantumassa. (Cupman 2009: 39.) Cupman (2009: 38–41) esittelee tutkimuksessaan yritysmarkkinointia harjoittavien yrityksien markkinointiväyliä ja niiden vertailua. Cupman haastatteli tutkimuksessaan 310:tä isoa yritysmarkkinoinnin alalla olevaa yritysjohtajaa. Taulukossa 2. on esitelty markkinointiväylien muutoksia taantuman aikana. Voidaan huomata, että yritykset ovat kasvattaneet selkeästi eniten verkkomarkkinointiaan. Myös PR-toiminta ja puhelinmyynti ovat olleet käytössä taantuman aikana enemmän kuin talouden normaalitilassa. Sen sijaan lehtimainontaa ja messu- ja tapahtumamainontaa yritykset ovat vähentäneet hyvin paljon. Yleinen suuntaus taantuman aikaisessa markkinoinnissa onkin panostaa onlinemarkkinointiin ja suoramarkkinointiväyliin leikaten perinteisistä mainoskuluista (Quelch & Jocz 2009: 10). Yrityksen on ymmärrettävä yleisen taantuman vaikutukset yrityksen suoriutumiseen ja mitkä markkinointistrategiat ovat yleisesti menestyneet taantuman aikana (Pearce & Michael 1997: 302). 43   4.1. Suoramarkkinointi ja verkkomarkkinointi MarketingSherpan (2008: 7) tutkimuksen mukaan lähes puolet yrityksistä vähentää brändäämisen kuluja, kun taas suoramarkkinoinnin kuluja ilmoitti vähentävänsä vain 37 % yrityksistä. Lähes kolmasosa yrityksistä kasvatti myös investointeja suoramarkkinointiin taantuman aikana. Tutkimustulos vastaa Cupmanin (2009: 39) tekemän tutkimuksen tuloksia. Suoramarkkinointia vähennetäänkin selvästi vähemmän kuin esimerkiksi TV- ja radiomainontaa. Sähköpostimainonta on yksi suosituimmista suoramarkkinointiväylistä taantumassa. Shop.org-sivuston tekemän tutkimuksen mukaan noin 30 % yrityksistä vähentää verkkomarkkinointia taantuman aikana ja noin 24 % sanoo kasvattavansa verkkomarkkinoinnin osuutta. Kuitenkin näistä yrityksistä vain 4 % aikoo vähentää e- mail-markkinoinnin osuutta ja yrityksistä 65 % sanoo kokevansa sähköpostimainonnan hyödylliseksi markkinointiväyläksi. (Zmuda 2009: 27.) Vastoin kuin monet muut markkinointiväylät, verkkomarkkinointi voi kokea kasvua taantuman aikana. MarketingSherpan (2008: 12) tutkimuksen mukaan jopa 83 % yrityksistä sanoo pitävänsä ennallaan tai kasvattavansa verkkomarkkinoinnin osuutta. Yritys kohtaa sähköpostimainonnassa myös suuria haasteita. Sähköpostimarkkinointia pidetään monesti vain massakirjeinä, jotka kuluttaja tulkitsee usein roskapostina. Sähköpostimarkkinointikin kuitenkin kehittyy jatkuvasti, ja yritykset oppivat kohdistamaan viestejään haluamilleen tietyille asiakasryhmille. Lähettämällä relevantimpia viestejä potentiaalisimmille asiakkaille yritys pystyy saamaan täyden tuoton sijoitettuun pääomaan. Sähköpostimarkkinoinnin tulot ovat nähtävissä muutaman kuukauden sisällä, kuin esimerkiksi perinteisissä markkinointiväylissä tämä aika voi olla huomattavasti pidempi. (Zmuda 2009: 27.) Facebook, Twitter ja muut sosiaaliset mediat ovat verkkomarkkinoinnin ohella taantumasta eniten hyötyvät markkinointiväylät (Racolta-Paina & Mateescu 2009: 84– 85). Sosiaalisen median avulla voi helposti kertoa kuluttajalle tietoa itsestään, sekä tavoittaa miljoonia ihmisiä ilmaiseksi (Wuorio 2009: 56). Yleisesti ottaen verkkomainonnan koetaan olevan halpaa ja sen tuloksien koetaan olevan enemmän laskettavissa kuin perinteisen mainonnan. 44   4.2. PR Hyvin organisoitu PR-kampanja kohottaa yrityksen imagoa ja tehostaa kuluttajien tietoisuutta yrityksen tuotteista ja palveluista toimialasta riippumatta. Ketchum Communicationsin tekemän tutkimuksen mukaan iso osa suurten yritysten toimitusjohtajista kertoi yrityksen maineen olleen tärkein kilpailuvaltti 1990-luvun vaihteen lamassa. (Werner 1991: 29.) Perinteinen printtimedia- tai TV-mainonta ei välttämättä ole tehokkainta markkinointia taantuman aikana. Nämä väylät ovat monesti kalliita toteuttaa, eikä mainonnan hyödyistä voida olla varmoja. Taantuman aikana kuluttajat kiinnittävät huomiota entistä enemmän henkilökohtaisiin suosituksiin. PR auttaa yrityksiä kasvattamaan uskollisuutta ja pitämään yllä asiakassuhteita viestittämällä räätälöityjä viestejä monien viestintäväylien kautta (Weimann 2009: 13). Monet markkinointiekspertit ovatkin sitä mieltä, että PR on taloudellisesti kannattavaa markkinointia. Esimerkiksi yhden kolmenkymmenen sekunnin televisiomainoksen hinnalla yritys saattaa suorittaa koko vuoden kestävän tehokkaan PR-kampanjan (Werner 1991: 29). 4.3. Innovatiivisuus Taantuman aikana markkinoinnissa korostetaan innovatiivisuutta. Hyvin monet yritykset joutuvat leikkaamaan investointejaan markkinointiin. Markkinointikampanjoiden täytyy siis olla entistä innovatiivisempia, koska pienellä rahalla täytyy saada paljon näkyvyyttä. Taantuman aiheuttama tilanne markkinoilla luo markkinoinnille entistä enemmän painetta luoda älykkäämpiä ja innovatiivisempia markkinointiratkaisuja (Wilkinson 2010). Innovaatio ei tarkoita vain aiemman laadun parantamista, vaan tarkoituksena on ensiluokkaisen laadun tuominen kuluttajille (Hooley, Piercy & Nicoulaud 2012: 325). Enää ei yrityksen markkinointi pärjää ylivoimaisella tehokkuudella tai laadulla, vaan tämän päivän menestystarinat vaativat ylivoimaista luovuutta (Kotler 2005: 71). Hyvänä esimerkkinä taantuman aikaisesta innovatiivisesta markkinoinnista on Californialaisen ohjelmistokehitykseen keskittyvän konsulenttiyrityksen mainostus vuoden 2009 taantumassa. Yritys oli aiemmin mainostanut itseään edullisilla palveluilla. Taantuman aikana yritys käytti vanhoista pahvilaatikoista revittyjä palasia, johon oli kirjoitettu käsin teksti: ”OK, tämä on tylsä tapa säästää rahaa. Soita meille, jos 45   haluat säästää viisaammin”. Näitä pahvinpalasia yritys lähetti potentiaalisille asiakkailleen saaden asiakkaat nauramaan ja tuntemaan, että taloudellisesta taantumasta huolimatta asioilla on tapana järjestyä. (Wuorio 2009: 56) Williamson ja Zeng (2009: 69–70) korostavat artikkelissaan yrityksien tärkeyttä luoda taantuman aikana hintainnovaatioita, jotta yritys pystyy tarjoamaan kuluttajalle enemmän entistä edullisemmin. Innovaatiosta puhutaan perinteisesti uusien tuotteiden, teknologisten kehitysten tai tuotteen uusien ominaisuuksien yhteydessä. Nämä kaikki kuitenkin vaativat kuluttajia maksamaan tuotteesta premium-hinnan. Hintainnovaation hyvänä esimerkkinä toimii kiinalainen teknologiayritys BYD, joka kehitti litium-ioni- akun valmistusta vähentäen sen valmistuskuluja merkittävästi. Yrityksestä tuli nopeasti markkinajohtaja matkapuhelimien akkumarkkinoilla. Taiwanilainen tietokoneita valmistava yritys Acer sen sijaan on käyttänyt innovatiivisesti markkinointiväyliä jo yli vuosikymmenen ajan. He markkinoivat yritystä ja tuotteitaan Aasian lentokentillä laittamalla yrityksen mainoksen esimerkiksi matkalaukkukärryihin. Tällä tavoin he tavoittavat bisnesmatkustajat sekä lomailijat, joilla on varaa matkustaa lentämällä. Nämä ryhmät ovat molemmat Acerin potentiaalisia asiakkaita. Kuluttaja saattaa lukea mainosta kymmenen minuuttia kuljettaessaan matkatavaroitaan lentokentällä. Tämän tyyppisen mainonnan tuotto suhteessa sijoitettuun pääomaan saattaa olla moninkertainen verrattuna esimerkiksi TV- mainontaan. (Williamson & Zeng 2009: 73.) Innovatiiviset mainoskampanjat herättävät monesti paljon huomiota myös mediassa ja esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla. Vuonna 2004 ilmastointilaitteita valmistava Haier halusi kasvattaa kuluttajien tietoutta uudesta tuotelinjastaan. He vuokrasivat väliaikaisesti tilan Times Squarelta New Yorkista ja tarjosivat kuluttajille huokeiden hintojen lisäksi ilmaisen kotiinkuljetuksen. Haier myi seitsemässä tunnissa 7000 ilmastointilaitetta keräten hyvien myyntilukujen lisäksi runsaasti mediahuomiota. (Williamson & Zeng 2009: 73.) 4.4. Teoreettinen liikkeenjohdollinen malli Edellä tutkielmassa on käsitelty ja analysoitu yrityksien erilaisia liikkeenjohdollisia toimenpiteitä taantuman aikana ja kuluttajan käytöksen vaikutuksia yrityksen markkinointitoimenpiteisiin. Teorian viitekehyksen rakentaminen kulminoituu 46   seuraavaan malliin, jota käytetään aktiivisesti hyväksi empiirisen aineiston keräämisessä luvussa 6. Aineistoa kerättäessä ja analysoitaessa pyritään peilaamaan case-yrityksiä mallin pohjalta. Malli luo myös pohjan case-yrityksille tehtävän haastattelun teemoille. Kuvion 7. keskellä sijaitsevat tutkittavan yritykset, jotka mukailevat markkinoita suhteessa ympärillä tapahtuviin muutoksiin ja miettivät liikkeenjohdollisia valintoja pitkän ajan strategian ja lyhyen ajan taktiikan välillä. Jokainen yritys muodostaa oman kombinaationsa (k1, k2, k3, kn) taantumassa aikaisilla valinnoillaan. Kuvio 7. Tutkimuksen viitekehys. Taantuman aikaisessa markkinoinnissa yrityksessä korostuvat päätöksenteon vaikeus pitkäaikaisen strategian ja lyhytaikaisen taktiikan välillä. Lyhyen ajan taktiset ratkaisut eivät kuitenkaan monesti johda pidemmän aikavälin menestykseen; myös näiden ratkaisujen täytyisi tukea vahvasti pidemmän aikavälin strategista suuntaa (Porter 2008; 47   Cupman 2009: 42–44). Ongelma strategisen ja taktisen toiminnan välillä korostuu varsinkin nyt, kun taantuman on Suomessa kestänyt poikkeuksellisen pitkään. Yritys ei voi enää vain sokeasti turvautua pitkän ajan strategiaansa, vaan sen on aktiivisesti yritettävä mukauttaa toimintaansa erilaisilla taktisilla liikkeillä. Kuten Gulatin ym. (2010: 63-69) tutkimus osoitti, on yrityksille elintärkeää mukautua taantuman aikana karsimalla sekä investoimalla strategisesti järkevästi. Kotler ja Caslione (2009: 187) toivat myös esille, kuinka hyvät markkinoijat eivät vain pyri selviytymään taantumasta, vaan jatkuvasti pyrkivät muokkaamaan liiketoimintamallejaan ja markkinointistrategiaa vaikeina aikoina, jotta he pystyvät mukautumaan nopeasti markkinoiden lainalaisuuksien muuttuessa. Yritykset, jotka pystyvät mukauttamaan toimintojaan taantumassa, tulevat menestymään (Rollins ym. 2014: 2731). Kysynnän heikentyessä yritys joutuu väistämättä miettimään ratkaisuja markkinatilan muutokseen vastaamisessa. Avainasemassa ovat myös yrityksen reagointi arvoketjun käyttäytymiseen ja mahdolliset radikaalitkin ulkoiset muutokset kuluttajien käyttäytymisessä, yrityksen toimitusketjun muutoksissa tai kilpailijoiden toiminnassa. Monesti taantuman aikaisessa kilpailussa on kiinnitetty paljon huomiota hintaan. Hinnalla on helppo kilpailla ja saavuttaa markkinaosuutta suhteessa kilpailijoihin. Hintojen alentaminen on monesti kuitenkin vain lyhytaikaisten ongelmien ratkoja, eikä niinkään tue yrityksen pitkäaikaista strategiaa (Cupman 2009: 17–18). Hinnanalentaminen voi olla monesti vaarallista brändi-imagon kannalta (Goodell & Martin 1992: 7-8). Tällöin joustavasti ja viisaasti rakennettu tuoteportfolio voi nousta merkittävään asemaan (Williamson & Zeng 2009: 71). Asiakkaalle voidaan kyetä tarjoamaan alennetun hinnan sijaan edullisemman kategorian tuotetta, jolloin hintavampi tuote ei alennuksen johdosta menetä brändiarvoaan. Myös markkinointiväyliä mietitään monesti uudelleen. Markkinoinnissa korostuu tehokkuuden, kohdentamisen ja mitattavuuden tavoitteet, joten myös markkinointiväyliä mietitään näiden tavoitteiden mukaisesti. 48   5. METODOLOGIA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tässä luvussa esitellään tutkimuksen metodologiset valinnat ja kuvaillaan teemahaastattelun mahdollisuuksia ja uhkia. Luvussa käsitellään myös tutkimuksen laadukkuutta ja luotettavuutta sekä selitetään aineiston keräämisen ja analysoinnin vaiheet. 5.1. Haastattelu kvalitatiivisena metodina Tässä tutkimuksessa käytettiin tutkimusmetodina laadullista tutkimusta ja teemahaastattelu. Kvalitatiiviselle eli laadulliselle tutkimukselle on tyypillistä todellisen elämän kuvaaminen, millä pyritään löytämään ja paljastamaan tosiasioita. Tutkimuksen kohdetta pyritään tutkimaan kokonaisvaltaisesti (Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara 2011: 151–152). Laadullisella tutkimuksella pyritään monesti pääsemään syvemmälle tutkimuksessa, kuin mitä kvantitatiivisella tutkimuksella olisi mahdollista. Laadullisessa tutkimuksessa keskitytään yleensä pieneen määrään tapauksia, joita pyritään kuvaamaan hyvin perusteellisesti (Eskola ja Suoranta 1998: 18). Kvantitatiivisen tutkimuksen numeerisilla faktoilla onkin monesti vaikea tutkia miksi tai miten jokin ilmiö on syntynyt. Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen ero on yksinkertaisimmillaan siinä, että kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston on esitettävissä sanallisessa tai visuaalisessa muodossa, kun taas kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto on numeerisessa muodossa (Uusitalo 1991: 79). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään nostamaan vain tutkimusongelman kannalta merkittäviä seikkoja. Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen merkittävä ero on myös se, että kvantitatiivisella tutkimuksella pyritään teorian testaamiseen ja kvalitatiivisella sen kehittämiseen (Uusitalo 1991: 81). Eskola ym. (1998: 14) tuovat esille sen, kuinka kvantitatiivisen tutkimuksen tarkoitus on selittää ja kvalitatiivisen ymmärtää tutkimuksen ilmiöitä. Haastattelu on yksi yleisimmistä tiedonkeruumenetelmistä ja se onkin hyvin yleinen metodi laadullisen tutkimuksen kentässä. Erityisesti vapaamuotoisten tai vähän strukturoitujen haastattelumenetelmien käyttö on lisääntynyt (Hirsjärvi ja Hurme 2008: 34). Haastattelu muodostuu kysymyksistä ja vastauksista, mutta voi myös muistuttaa arkipäiväistä keskustelua. Haastattelut suoritetaan useimmiten kasvotusten haastateltavan kanssa, mutta puhelinkeskustelut tai vastaavat menetelmät käyvät yhtä hyvin tiedonkeruumenetelmänä. Haastateltavien määrä riippuu menetelmän luonteesta, 49   useimmiten haastateltavia on vain yksi, mutta esimerkiksi ryhmähaastattelussa haastateltavana voi olla kaksi tai useampi. (Eriksson ja Kovalainen 2008: 78.) Haastattelua voidaan pitää hyvin joustavana menetelmänä, joka sopii moniin eri tutkimustarkoituksiin. Haastattelussa ollaan suoraan vuorovaikutuksessa tutkimuskohteen kanssa. Tämä antaa mahdollisuuden muokata tutkimustilanteen etenemistä ja tutkia syvällisesti tutkimusaiheen taustalla vaikuttavia motiiveja. (Hirsjärvi ym. 2008: 34.) Kuten monessa muussakin metodissa, myös haastattelua on syytä suunnitella etukäteen. Tämä helpottaa erityisesti tuloksien analysointia. Haastattelua voi moni pitää siihen perehtymättä helppona metodina. Se vaatii kuitenkin paljon prosessointia ja siihen kuuluvan teorian ymmärrystä. Muun muassa Silverman (2001: 86-98) jakaa haastattelututkimuksen kolmeen eri lähestymistapaan: positivismiin, emotionalismiin ja konstruktionismiin. Holstein ja Gubrium (2004) kuitenkin painottavat, että monessa tutkimuksessa on tärkeää käyttää näkökulmia monipuolisesti taatakseen paremman lopputuloksen. Lähestymistavan lisäksi tutkimusongelma muokkaa haastattelun luonnetta (Eriksson ym. 2001: 79–80). Haastattelu voidaan jakaa strukturoituihin ja strukturoimattomiin haastatteluihin. Haastattelua voidaan kutsua myös puolistrukturoiduksi haastatteluksi tai puolistandardoiduksi haastatteluksi. Puolistrukturoitu haastattelu antaa haastattelijalle pelivaraa esimerkiksi niin, että esitettyjen kysymyksien järjestys ei välttämättä tarvitse olla sama jokaiselle haastateltavalle. Kysymykset itsessään tulisi kuitenkin esittää samassa muodossa, jotta kyettäisiin vertailemaan eri haastateltavien mielipiteitä mahdollisimman tarkasti (Fielding 1993: 136). Eskolan ja Suorannan (1998) mukaan puolistrukturoidussa haastattelussa haastateltavan vastauksia ei ole sidottu vaihtoehtoihin, vaan haastateltava voi vastata kysymyksiin omin sanoin. Puolistrukturoidulle haastattelulle yleistä on siis se, että jokin haastattelun näkökohta on lyöty lukkoon, mutta ei kaikkia (Hirsjärvi ym. 2008: 47). Vilkka (2005: 101) on jakanut laadullisen tutkimuksen eri haastattelumuodot lomakehaastatteluun, teemahaastatteluun ja avoin haastatteluun. Haastattelu valitaan tutkimusmetodiksi monesti sen ominaisuuksien vuoksi. Haastattelu on käytännöllinen ja tehokas tapa saada informaatiota, jota ei muista julkaisuista ole mahdollista saada (Eriksson ym. 2001: 80-81). Tämän takia haastattelu sopii myös omaan tutkimukseeni. 50   Yritykset eivät välttämättä julkaise tutkimiani asioita, kuten markkinointistrategioita, markkinointibudjetteja ja niiden jakautumista eri markkinointiväylille. 5.2. Teemahaastattelu Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelu. Teemahaastattelu on kuitenkin lähempänä strukturoimatonta kuin strukturoitua haastattelua. Teemahaastattelussa keskitytään tutkijan ennalta määräämiin teemoihin, joista keskustellaan yhdessä haastateltavan kanssa. Teemahaastattelu luetaan puolistrukturoitujen haastattelujen joukkoon, koska teemat ovat kaikille haastateltaville samat. Teemahaastattelu ei ole sidottu tiettyihin ennalta määritettyihin tarkkoihin kysymyksiin, vaan haastattelu etenee teemojen rakenteen mukaan. Näin teemahaastattelu tuo tutkittavien äänen vahvasti kuuluviin. Kysymysten rakenteet voivat olla teemahaastattelussa melko vapaita, jolloin se sijoittuu käytännössä lomakehaastattelun ja syvähaastattelun välimuotoon. (Hirsjärvi ym. 2008: 47–48.) Teemahaastattelu tuo siis haastateltavan persoonallisuuden esiin kysymysten ja keskustelun ollessa luontevaa ja melko avointa. Teemoittelu kuitenkin takaa sen, että haastateltavat pysyvät aiheessa ja he puhuvat samoista tutkimuksen kannalta oleellisista aihepiireistä. (Eskola ym. 1998: 86.) Terminä teemahaastattelusta ei löydy suoraa vastinetta muista kielistä. Teemahaastattelun piirteet ovat havaittavissa esimerkiksi Mertonin, Fisken ja Kendallin (1956) fokusoivassa, kohdennetussa haastattelussa. Patton (1990) sen sijaan käyttää teemahaastattelun kaltaisesta haastattelusta nimitystä ”the general interview guide approach”. (Hirsjärvi ym. 2008: 47–48.) Yleensä teemahaastatteluista kerätty aineisto on runsas. Kaikkea materiaalia ei kuitenkaan monesti ole tarpeen, eikä monesti tutkija edes pysty koko aineistoa analysoida. Haastatteluista täytyy poimia relevantteja ennalta määriteltyjä teemoja ja asioita. Haastattelun analysointitavan mietintä olisi syytä alkaa siis jo ennen haastatteluita. Tämä helpottaa itse haastattelua sekä litterointia. (Hirsjärvi ym. 2008: 135.) Teemahaastattelusta, niin kuin jokaisesta tutkimusmetodista löytyy etuja ja haittoja. Teemahaastattelun eduista Hirsjärvi ym. (2008: 35) mainitsee muun muassa haastateltavan aktiivinen rooli, jolloin on mahdollisuus selventää vastauksia ja syventää saatavia tietoja esimerkiksi pyytämällä lisäkysymyksillä haastateltavan mielipiteisiin perusteluja. Tässä tutkimuksessa tehdyt teemahaastattelut noudattavat kyseistä linjaa. 51   Haastattelujen aikana kysytään haastattelijoilta lisäkysymyksiä aiheeseen ja teemoihin liittyen, mikäli koetaan että se voi luoda merkityksellistä aineistoa tutkimuksen kannalta. Haitoiksi kirjoittajat mainitsevat haastattelijan roolin vaikeutta. Tämä voidaan myös pitää vahvuutena, jos haastattelija on erityisen taitava ja kokenut haastattelija. Haastattelu kuitenkin vaatii tietynlaista sosiaalista mukautumiskykyä ja tilanteiden lukua sekä kysymysrakenteen aktiivista huomiointia. Muita haittoja on teemahaastattelun aikaa vievä luonne. Aikatauluista pitää sopia, litterointi on työlästä sekä analysointi, tulkinta ja raportointi ovat monesti hankalampia teemahaastattelussa kuin monessa muussa metodissa. Myös esimerkiksi kvantitatiivisen tutkimuksen selvät mallit puuttuvat teemahaastattelujen analysoinnissa, mikä antaa tutkijalle selkeän lisähaasteen. 5.3. Laadukkuus ja luotettavuus Teemahaastattelun laadukkuutta on myös hyvä miettiä ennen tutkielman varsinaista empiriaosuutta. Haastattelun laadukkuutta tavoiteltaessa on ensiksi syytä rakentaa hyvä haastattelurunko. Teemoihin kannattaa perehtyä hyvin ja miettiä valmiiksi syventäviä kysymyksiä ja myös vaihtoehtoisia kysymyksiä haastattelutilanteiden muuttuessa. Teemahaastattelu ei ole vain pääteemojen esittelyä, vaan pyritään päästä myös hieman pintaa syvemmälle. Teemahaastattelussa on kuitenkin muistettava, että haastattelun aikana voidaan vielä muuttaa sen rakennetta, sillä jokaiseen vaihtoehtoiseen kysymykseen ei voi ennalta varautua. (Hirsjärvi ym. 2008: 184.) Haastattelurakenne luotiin huolellisesti etukäteen ja rakenteeseen mietittiin myös mahdollisia lisäkysymyksiä, jotta haastattelusta saatu aineisto olisi mahdollisimman rikasta tutkimuksen kannalta. Haastatteluaineiston luotettavuus riippuu sen laadusta sekä muista erityisistä tekijöistä. Näihin tulisi myös perehtyä ennen varsinaisia haastatteluja ja arvioida oman tutkielman luotettavuutta kriittisesti eri näkökulmista. Monesti tutkielman teossa on vaikea heittäytyä tarkastelemaan omaa tutkimustaan objektiivisesta näkökulmasta. Tähän vaiheeseen tuleekin siksi kiinnittää erityistä huomiota. Tutkimuksen luotettavuutta kuvataan reliabiliteetilla ja validiteetilla. Reliaabelius on luotettavuuteen liittyvä käsite, joka yksi näkökulma teemahaastattelussa tarkoittaa saadaanko kahdella tutkimuskerralla sama lopputulos. Toinen näkökulma määrittelee tutkimuksen reliaabeliuden niin, että tutkimus on reliaabeli, mikäli kaksi arvioijaa 52   päätyy samanlaiseen tulokseen. Tämä on vaikea mittari, sillä jokainen yksilö tekee omien kokemusten perusteella omat johtopäätöksensä. Kolmas tapa ymmärtää reliaabelius on vertailemalla samaan lopputulokseen tähtääviä tutkimuksia tehtynä eri tutkimusmenetelmillä. Esimerkiksi antaako teemahaastattelu ja lomakehaastattelu saman lopputuloksen samaan tutkimusongelmaan. (Hirsjärvi ym. 2008: 186.) Validiteetilla tarkoitetaan, missä määrin tietty väite, tulkinta tai tulos ilmaisee kohdetta, johon niiden on tarkoitus viitata eli mittaako haastatteluni sitä, mitä sen on tarkoitus mitata. Validiteetti voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen validiteettiin. Sisäisellä validiteetilla tarkoitetaan tehdyn tutkimuksen tulkintojen sisäistä loogisuutta ja ristiriidattomuutta ja ulkoinen validiteetti tarkoittaa, voidaanko tutkimuksen tulkinnat yleistää myös muihin, kuin tutkittuihin tapauksiin. Käytännössä tutkijan tulee osoittaa, etteivät hänen havaintonsa perustu vääriin haastattelulausumiin tai kysymyksiin. (Grönfors 1982: 174.) Tämän tutkimuksen laadukkuutta ja luotettavuutta pyrittiin luomaan tarkoilla haastattelun kuvauksilla ja suorilla lainauksilla. Laadullisen tutkimuksen johdosta tutkija joutui analysoimaan saatuja haastattelun tuloksia. Tutkijan tulkintoja pyrittiin kuitenkin selventämään haastattelusta saaduilla suorilla lainauksilla. Tutkimuksen eettisyyteen ei ole olemassa selvää säännöstöä, jonka mukaan voisi toimia eettisyyden kannalta oikein (Eskola ym. 1998: 52–53). Eettiset asiat ovat aina tapauskohtaisia ja niitä tulee miettiä oman tutkimustyöskentelyn eri vaiheissa. Tutkimusluvan ja tulosten julkaisemiseen saattaa liittyä eettisiä seikkoja, joita täytyy tapauskohtaisesti selvittää ja miettiä, toimiiko eettisesti oikein. Tutkimuksessa käytetyille yrityksille kerrottiin, että tutkimus tulee liittymään gradutyöhön. Case- yrityksille annettiin myös mahdollisuus antaa haastattelu nimettömänä. Yksi yritys halusi tehdä näin. Yrityksille myös tuotiin vahvasti esille, että he voivat halutessaan kieltäytyä vastaamasta osaan kysymyksistä. 5.4. Aineiston kerääminen ja analysointi Tässä tutkimuksessa käytetyn aineiston kerääminen tapahtuu Krippendorffin (2013: 87) mallia mukaillen. Aineiston miettiminen ja tutkiminen lähti aiheeseen tutustumalla ja havaintoja keräämällä lähinnä rakentamalla teoreettista viitekehystä. Havaintojen sisäistämisen jälkeen data kerääminen alkoi kontaktoimalla valittujen yrityksien 53   markkinoinnin johtavassa asemassa olevia henkilöitä. Koska haastattelussa käsiteltiin yrityksen taantuman aikaisia toimia ja mukautumista, asetettiin ehdoiksi että haastateltavalla henkilöllä on ainakin muutaman vuoden kokemus yrityksen markkinoinnista. Tämän avulla varmistettiin se, että haastatteluissa pystyttiin saamaan kokonaiskuvaa taantuman aikaisesta liikkeenjohdollisesta päätöksenteosta. Haastattelut tehtiin puhelimitse kevään 2015 aikana. Puhelinhaastattelu valittiin sen helppouden ja nopeuden takia. Monet haastateltavista työskentelivät minuuttiaikataulun mukaan, joten itse tapaamista olisi ollut vaikeampi järjestää. Myös pitkä etäisyys Helsingin ja