Miia Tuominen Koronapandemian vaikutukset KAMeihin Helsingin pörssin yrityksissä Vaasa 2025 Laskentatoimen ja rahoituksen akateeminen yksikkö Laskentatoimen ja tilintarkastuksen pro gradu -tutkielma Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelma 2 VAASAN YLIOPISTO Laskentatoimen ja rahoituksen akateeminen yksikkö Tekijä: Miia Tuominen Tutkielman nimi: Koronapandemian vaikutukset KAMeihin Helsingin pörssin yrityk- sissä Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Oppiaine: Laskentatoimi ja tilintarkastus Työn ohjaaja: Tuukka Järvinen Valmistumisvuosi: 2025 Sivumäärä: 76 TIIVISTELMÄ: Tilintarkastukseen ja tilintarkastuskertomuksen informaatioarvoon kohdistuvat moninaiset odo- tukset, kuten luotettavuus ja läpinäkyvyys, jotka korostuvat organisaation toimialan ja koon mu- kaan. Vuosituhannen alun kirjanpitoskandaalien jälkeen kehitetty ISA 701 -standardi velvoittaa listayhtiöiden tilintarkastuskertomuksissa raportoimaan tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista (KAM, Key Audit Matters). Koronapandemia toi esiin uusia haasteita tilintarkastuksen suorittamiseen, kuten erilaiset rajoitustoimenpiteet, mikä vaikutti merkittävästi eri toimialojen toimintaympäristöön ja tilintarkastusraportointiin. Tämä tutkielma tarkastelee pandemian vai- kutuksia Helsingin pörssin yhtiöiden KAM-raportointiin vuosina 2019–2020. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta ja niistä ensimmäisessä käsi- tellään tilintarkastuksen, tilintarkastajan ja tilinpäätöksen keskeisiä käsitteitä, koronapandemian vaikutuksia tilintarkastukseen ja sen suorittamiseen. Seuraavassa pääluvussa käydään läpi aikai- sempia tutkimuksia KAMien vaikutuksesta tilintarkastuksen läpinäkyvyyteen, luottamukseen ja laatuun sekä koronapandemian vaikutuksia KAMeihin. Kolmannessa luvussa johdetaan lopuksi hypoteesit, joita tässä tutkielmassa on kolme. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa käytettiin sisällönanalyysia ja koodausta, joiden avulla aineistoa yksinkertaistettiin ja saatiin hallittavaksi. Tilastollinen analyysi toteutettiin t-tes- tillä, joka arvioi kahden ryhmän keskiarvoeroa. Tutkielmassa selvitettiin, kuvailtiinko KAMeja ja niihin kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä laaja-alaisemmin koronapandemian takia sekä oliko jokin toimiala tai tilinpäätösstandardi, joiden KAMeihin koronapandemialla oli vaikutusta. Tutkimustulokset osoittivat, että koronapandemialla ei ollut merkitsevää vaikutusta KAMien ku- vailujen tai suoritettujen tilintarkastustoimenpiteiden laaja-alaisuuteen eikä toimialalla tai tilin- päätösstandardilla ollut vaikutusta. Useimmilla toimialoilla kuvailut olivat joko hieman kasva- neet tai pienentyneet, mutta ei johdonmukaisesti koronapandemian vaikutuksesta. Tilinpää- tösstandardeittain tarkasteltuna koronapandemia vaikutti erityisesti niihin KAMeihin, jotka liit- tyivät omaisuuserän arvostukseen IAS 36:n mukaan ja jotka sisälsivät johdon harkintaan liittyviä elementtejä. Tilinpäätösstandardilla ei kuitenkaan ollut merkitsevää vaikutusta KAMien luku- määrään. Tutkittavissa yrityksissä vain muutamissa oli suora viittaus koronapandemian vaiku- tuksiin KAMeissa. Aikaisempien tutkimusten mukaan koronapandemia vaikutti KAM-raportoin- tiin eri tavoin. Raportoitujen KAMien määrä ja sanamäärä kasvoivat ja raportit sisälsivät viittauk- sia pandemian tuomiin haasteisiin, mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tä- män tutkielman tulokset suomalaisella aineistolla ovat yhteneväisiä aikaisempien tutkimustu- losten kanssa. AVAINSANAT: Key Audit Matters, KAM, tilintarkastuskertomus, koronapandemia, COVID-19 3 Sisällys 1 Johdanto 6 1.1 Tavoitteet ja rajaukset 7 1.2 Tutkielman rakenne 9 2 Tilintarkastus ja COVID-19 11 2.1 Tilintarkastajaa koskevat velvoitteet 12 2.2 Tilintarkastusta koskevat velvoitteet 13 2.2.1 Tilintarkastusriskit 14 2.2.2 Olennaisuus (ISA 320) 14 2.2.3 Tilintarkastuskertomus (ISA 700) 15 2.3 Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat (ISA 701) 16 2.4 COVID-19 18 2.4.1 Koronapandemian vaikutuksia talouteen 19 2.4.2 Covid-19 ja taloudellinen raportointi 20 3 Tutkimuksia tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista 26 3.1 Yleisesti KAMeihin liittyvät aikaisemmat tutkimukset 28 3.1.1 KAMien vaikutus tilintarkastuksen läpinäkyvyyteen 30 3.1.2 KAMien vaikutus tilinpäätöksen käyttäjien luottamukseen 33 3.1.3 KAMien vaikutus tilintarkastuksen laatuun 36 3.2 Koronapandemian vaikutukset KAMeihin 43 3.3 Yhteenveto ja hypoteesien johtaminen 49 4 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 52 4.1 Tutkimusmenetelmä ja tilastollisen analysoinnin menetelmä 52 4.2 Aineiston kuvailu 53 4.3 Reliabiliteetti ja validiteetti 54 5 Tutkimustulokset 56 6 Johtopäätökset 64 6.1 Yhteenveto ja johtopäätökset 64 6.2 Jatkotutkimusehdotukset 67 4 Lähteet 68 Liitteet 75 Liite 1. Luettelo tutkielmassa mukana olevista yhtiöistä 75 Liite 2. Tekoälyn käyttö opinnäytetyössä 76 5 Kuvat Kuva 1. Keskeisten seikkojen kuvaus tilintarkastuskertomuksessa (Marimekko 2020). 17 Kuva 2. Informaatiokuilu (IAASB, 2011). 27 Kuva 3. Kuvaus tilintarkastuksen laadun viitekehyksestä (IAASB, 2022). 38 Taulukot Taulukko 1. Yhteenveto PRH:n keräämistä keskeisistä seikoista (PRH, 2021–2022) 25 Taulukko 2. Tarkasteltavat yhtiöt jaoteltuna toimialan ja tilintarkastajan mukaan. 56 Taulukko 3. Yhteenveto KAMien lukumäärästä keskimäärin toimialan ja tilintarkastusyhteisön mukaan. 58 Taulukko 4. Raportoitujen KAMien lukumäärä toimialoittain. 58 Taulukko 5. KAMien lukumäärät keskimäärin ja niiden muutos vuosien 2019 ja 2020 välillä. 59 Taulukko 6. Raportoitujen KAMien kuvailun sanamäärä ja niiden muutos. 60 Taulukko 7. Raportoitujen KAMien tarkastustoimenpiteiden kuvailun sanamäärä ja niiden muutos. 61 Taulukko 8. Raportoidut KAMit tilinpäätösstandardeittain. 62 Lyhenteet ESMA European Securities and Markets Authority IAASB International Auditing and Assurance Standards Board IAS International Accounting Standard IESBA International Ethics Standards Board for Accountants IFAC The International Federation of Accountants IFRS International Financial Reporting Standards ISA International Standards on Auditing KAM Key Audit Matter KPL Kirjanpitolaki OYL Osakeyhtiölaki PRH Patentti- ja rekisterihallitus TTL Tilintarkastuslaki 6 1 Johdanto Tilintarkastukseen, sen suorittamiseen ja tilintarkastuskertomukseen kohdistuu useita erilaisia odotuksia, joihin vaikuttavat esimerkiksi organisaation toimiala ja koko. Yrityk- sen sidosryhmät odottavat tilintarkastukselta muun muassa luotettavuutta, läpinäky- vyyttä, relevanttia ja asianmukaista raportointia sekä puolueettomuutta. Vuosituhannen alun kirjanpitoskandaalien myötä tunnistettiin, että tilintarkastuskertomus sellaisenaan ei antanut riittävän täsmällistä informaatiota yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Kansainvälinen tilintarkastusalan standardeja laativa elin, Internati- onal Auditing and Assurance Standards Board (IAASB), käynnisti kehitystyön tilintarkas- tuksen läpinäkyvyyden parantamiseksi vuonna 2011. Kehitystyön tuloksena syntyi ISA 701 -standardi tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista eli KAMeista (Key Audit Matters). Uudistunut standardi velvoitti tilintarkastajia raportoimaan listayhtiöiden tilin- tarkastuskertomuksessa asioista, jotka ovat tilintarkastuksen kannalta olleet keskeisiä, sekä kuvata miten kyseistä seikkaa on käsitelty ja tarkastettu tilintarkastuksessa. Kiinasta leviämään lähtenyt koronavirus julistettiin maailmanlaajuiseksi pandemiaksi maaliskuussa 2020. Koronapandemialla on ollut laaja-alaisia vaikutuksia niin globaalisti kuin yksittäisen kansantalouden, yrityksen ja yksilön kannalta. Yrityksen toimialalla oli huomattavaa merkitystä siihen, miten koronapandemia vaikutti sen toimintaedellytyk- siin. Useissa maissa asetettiin liikkumisrajoituksia ja muita sulkutoimenpiteitä, jonka ta- kia esimerkiksi ravintoloita ja hotelleja jouduttiin sulkemaan ja matkailu-, ravintola- ja viihdeala olivatkin yksi suurimmista toimialoista, joiden liiketoimintaan koronapandemia vaikutti negatiivisesti. Koronapandemialla ja rajoitustoimenpiteillä oli luonnollisesti vai- kutusta tilintarkastustoimeksiannon riskienarviointiin muuttuneen toimintaympäristön takia sekä tilintarkastajien edellytyksiin suorittaa riittäviä tilintarkastustoimenpiteitä. Koronapandemian alkaessa KAM-raportointi oli ollut pakollinen muutaman vuoden ajan ja lyhyessä ajassa täysin muuttunut toimintaympäristö vaikutti yritysten taloudelliseen suoriutumiseen, mikä korosti tilintarkastuskertomuksen informatiivisuutta. Paikalliset sääntelyviranomaiset sekä tilintarkastusyhteisöt antoivat omia ohjeistuksiaan, mihin 7 seikkoihin tilintarkastajien tulisi kiinnittää huomiota. On mielenkiintoista tutkia, miten tilintarkastajat ovat ottaneet huomioon globaalisti vaikuttaneen pandemian vaikutukset ja standardin vaatimukset sekä miten ne ilmenevät tilintarkastuskertomuksessa esitettä- vissä KAMeissa. 1.1 Tavoitteet ja rajaukset Tällä tutkielmalla halutaan selvittää minkälaisia vaikutuksia koronapandemialla oli tilin- tarkastuskertomuksessa esitettäviin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin eli KAMeihin (Key Audit Matters), sillä aiheesta ei ole aikaisempaa tutkimusta suomalaisella aineistolla. Oliko jokin tietty toimiala ja / tai tilinpäätösstandardi, joihin pandemia vai- kutti erityisesti tai kuvattiinko KAMeja ja niihin tehtyjä tarkastustoimenpiteitä laajemmin. Keskeisillä seikoilla tarkoitetaan tässä tutkielmassa ISA 701 -standardin mukaisia rapor- tointivaatimuksia listayhtiöiden tilintarkastuskertomuksessa. Pandemian alussa koronavirus levisi hyvin helposti, jonka takia monissa maissa otettiin käyttöön liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia. Rajoitustoimenpiteet vaikuttivat tilintar- kastajien mahdollisuuksiin suorittaa vaadittavia tarkastustoimenpiteitä saadakseen ke- rättyä tarvittavan määrän sopivaa ja tarkoituksenmukaista tilintarkastusevidenssiä. Esi- merkiksi ISA 501 -standardin mukaan tilintarkastajan tulee fyysisesti osallistua vaihto- omaisuuden inventointiin, mikä ei rajoitustoimenpiteiden vuoksi ollut mahdollista. Mi- käli tilintarkastajan ei ole mahdollista osallistua fyysisesti inventointeihin, tulee suorittaa muita vaihtoehtoisia tarkastustoimenpiteitä. Mikäli tilintarkastaja ei pysty hankkimaan riittävää tilintarkastusevidenssiä, tulee hänen tarvittaessa mukauttaa tilintarkastusker- tomusta ISA 705 -standardin mukaisesti. Pandemian takia muuttuneella toimintaympäristöllä ja rajoitustoimenpiteillä oli väistä- mättä vaikutusta tarkastettavien yhtiöiden sisäisiin kontrolleihin ja toimintatapoihin, mikä tilintarkastajien tuli ottaa huomioon riskiarvioinnissaan. Koronapandemian takia muuttunut toimintaympäristö vaikutti tilintarkastustoimeksiannon riskienarviointiin ja 8 KAMeihin esimerkiksi siten, että ennen koronapandemiaa ISA 706 mukaisesti tiettyjä seikkoja painottavassa -kappaleessa raportoitava asia muuttuikin päivitetyn riskiarvioin- nin jälkeen KAMiksi (Hegazy ja muut, 2022). Pandemianaikaiset rajoitustoimenpiteet ai- heuttivat myös käytännön haasteita suoritettaviin tilintarkastustoimenpiteisiin ja suu- rimmat vaikutukset liittyivät arvionvaraisiin eriin, esimerkiksi myyntisaamisista kirjatta- vien luottotappioiden määrään, vaihto-omaisuuden kuranttiuteen, mahdolliseen kove- nanttien rikkoutumisen vaikutukseen tilinpäätöksessä ja näistä liitetiedoissa esitettäviin tietoihin. (Kaka, 2021). Kend ja Nguyen (2022) tutkivat koronapandemian vaikutuksia tilintarkastusriskin käsit- telyyn ja tehtyihin tilintarkastustoimenpiteisiin ja kuinka laajasti näitä kuvailtiin. Tutki- muksen mukaan Big four -tilintarkastusyhteisöt raportoivat enemmän KAMeina koronan vaikutuksista tilintarkastustoimenpiteisiin kuin pienemmät yhteisöt ja koronan vaikutuk- set olivat erittäin toimialakohtaisia. (Kend & Nguyen, 2022). Koronapandemian alkaessa KAM-raportointi oli ollut pakollinen muutaman vuoden ajan ja Pajunen ja muiden (2019) mukaan suomalaiset tilintarkastajat olivat sitä mieltä, että KAM-raportoinnin myötä si- säisen valvonnan havainnot oli helpompi huomata ja tarkastustyön kohdistaminen riski- sempiin eriin oli tehostunut vaikkakin tutkimuksessa nousi esiin, että KAMit valittiin vasta tilintarkastuksen loppuvaiheessa ja johdon toivomusten perusteella (Pajunen ja muut, 2019). Tutkielman esikuva-artikkelina on Rainsburyn, Bandaran ja Pereran (2023) uusiseelanti- laisella aineistolla tekemä tutkimus, jossa tutkittiin, miten koronapandemia vaikutti ra- portoitaviin KAMeihin, niiden lukumäärään ja yksityiskohtaisempaan kuvailuun sekä kuinka hyvin tilintarkastajat huomioivat paikallisten sääntelyviranomaisten ohjeistuksia koronan takia huomioon otettavissa seikoissa tilinpäätöstarkastuksessa. Rainsburyn ja muiden (2023) tutkimuksessa käytettiin sisällönanalyysia KAMien luokitteluun ja kuvai- levaa analyysia erojen havainnointiin tilinpäätösstandardin, toimialan tai tilintarkastus- yhteisön mukaan. Tämän tutkielman tarkoitus on mukaillen toistaa esikuva-artikkelin 9 tutkimus suomalaisella aineistolla ja tutkia minkälaisia vaikutuksia koronapandemialla oli KAMeihin Helsingin pörssin päälistan yhtiöissä. Tutkimusaineisto koostuu pörssiyhtiöiden tilinpäätöksistä, sillä niiden tulee laatia tilin- päätöksensä IFRS-standardien mukaan ja tällöin tilintarkastuskertomuksessa tulee tilin- tarkastajan lausunnossa kuvata tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat. Tämän vuoksi tutkimuksessa on mukana Helsingin pörssin päälistan yhtiöitä tilikausilla 2019–2020. Yh- tiölistaus on haettu Orbis-tietokannasta ja Nasdaq Helsingin internet-sivuilta ja nämä tie- dot on täsmäytetty ristiin, jotta voimme varmistua aineiston täydellisyydestä. Tarkastel- tavien yhtiöiden tilintarkastuskertomukset on haettu Vuosikertomukset.net -sivustolta tai yhtiöiden omilta internet-sivuilta. Tilintarkastuskertomuksilta on manuaalisesti poi- mittu yksitellen KAMit, laskettu niistä sanojen lukumäärä ja koodattu mihin tilinpää- tösstandardiin se liittyy sekä yhteisön tilintarkastaja ja yhtiön toimiala. Tilastollisena me- netelmänä on käytetty kahden riippumattoman otoksen t-testiä. 1.2 Tutkielman rakenne Tutkielmassa on kuusi päälukua. Ensimmäisessä pääluvussa esitetään johdannon lisäksi tutkielman tavoitteet ja rajaukset sekä tutkielman rakenne. Toisessa pääluvussa esitel- lään tutkimuksen kannalta tärkein käsite, tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat (Key Audit Matters, KAM). Lisäksi toisessa luvussa tarkastellaan ISA-standardien näkökul- masta, mitkä seikat vaikuttavat tilintarkastuksen kannalta keskeisten seikkojen valitsemi- seen. Kolmannessa luvussa esitellään sekä pelkästään KAMeihin liittyvät aikaisemmat tutkimukset, että tutkimukset, joissa käsitelty koronapandemian vaikutuksia KAMeihin. Näiden lisäksi kolmannessa luvussa käsitellään Patentti- ja rekisterihallituksen, PRH:n, seurannan tuloksia suomalaisten listayhtiöiden tilintarkastuskertomuksista. Kolman- nessa luvussa esitetään myös tutkimuksen hypoteesit. Tutkielman neljännessä luvussa kuvaillaan tutkimusmenetelmät ja käytetty aineisto ra- jauksineen sekä arvioidaan tutkielman reliabiliteettia ja validiteettia. Viidennessä 10 luvussa esitetään tutkielman tulokset ja tarkastellaan, tukivatko tutkimustulokset esitet- tyjä hypoteeseja. Tutkielman viimeisessä, kuudennessa luvussa, esitetään koko tutkiel- man yhteenveto ja johtopäätökset, peilataan saatuja tutkimustuloksia aikaisempiin tut- kimustuloksiin sekä annetaan ehdotuksia jatkotutkimuksen aiheista. 11 2 Tilintarkastus ja COVID-19 Tässä luvussa esitetään tutkielman kannalta keskeiset käsitteet eri lakien, asetusten, sääntöjen, säädösten ja standardien määritelmien mukaan sekä kuvataan tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevat velvoitteet. Tilintarkastus on yksinkertaistettuna tilinpäätök- sen tietojen oikeellisuuden varmentamista. Suoritetusta tilintarkastuksesta annetaan ti- lintarkastuskertomus, jossa lausutaan antaako tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan yh- tiön taloudellisesta asemasta ja sen taloudellisesta tuloksesta. Tilintarkastaja voi myös jättää lausunnon antamatta, mikäli ei saada riittävää tilintarkastusevidenssiä ja sen vai- kutus on laajalle ulottuva, mutta tilintarkastuskertomus annetaan joka tapauksessa, vaikka lausunto jätettäisiin antamatta. Tilintarkastuksen suorittamista ja tilintarkastajaa koskevia vaatimuksia kuvataan tarkemmin luvuissa 2.1 ja 2.2. Luvuissa 2.3 ja 2.4 kuva- taan ISA-standardien näkökulmasta tilintarkastukseen liittyvien riskien arvioimista ja tunnistamista sekä toimenpiteitä, joilla näihin riskeihin vastataan sekä niiden vaikutusta tilintarkastuksen laatuun ja lisäksi tarkastellaan olennaisuuden käsitettä tilintarkastuk- sessa. Kansainväliset tilintarkastusalan standardit määrittelevät tilinpäätöksen seuraavalla ta- valla: Tilinpäätös – Jäsennetysti esitetty mennyttä aikaa koskeva taloudellinen informaatio – sisältäen kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – joka on tarkoitettu välittämään tie- toa yhteisön taloudellisista voimavaroista ja velvoitteista tiettynä ajankohtana tai niiden muutoksista tietyn ajanjakson kuluessa jonkin tilinpäätösnormiston mukaisesti. (ISA 200:13). Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevia vaatimuksia ja velvoitteita tulee muun muassa eri laeista, asetuksista ja standardeista. Kirjanpitolain (1997/1336) 7a 2 §:n mukaan listayhtiöiden on pakollista laatia tilinpäätöksensä kansainvälisiä tilinpää- tösstandardeja (IFRS) noudattaen (KPL 7a:2). Listayhtiöiden tilintarkastuskertomuksiin sovelletaan ISA 701 -standardia, jonka mukaan tilintarkastuskertomuksessa tulee viestiä tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat (ISA 701:5). 12 2.1 Tilintarkastajaa koskevat velvoitteet Tilintarkastuslain (1141/2015) 1 luvun 2 § 1–4 momenttien määritelmän mukaan tilin- tarkastaja on luonnollinen henkilö, jolla on hyväksytty HT-, KHT- tai JHT-tutkinto. Tilintar- kastaja on suojattu ammattinimike ja sitä saa käyttää vain luonnollinen henkilö, joka on hyväksytysti suorittanut yhden tai useamman edellä mainituista tutkinnoista (TTL 6:6). Tilintarkastusyhteisöllä tarkoitetaan tilintarkastuslain mukaan osakeyhtiötä, osuuskun- taa, kommandiittiyhtiötä tai avointa yhtiötä, joka harjoittaa tilintarkastustoimintaa ja li- säksi se täyttää lain vaatimat tilintarkastusyhteisön hyväksymisedellytykset (TTL 6:5). IFAC (The International Federation of Accountants), Kansainvälinen Tilintarkastajaliitto, on perustettu vuonna 1977 kehittämään tilintarkastusalan standardeja ja tilintarkasta- jien ammattikuntaa maailmanlaajuisesti. IFAC:n yhteydessä riippumattomana ja itsenäi- senä toimielimenä toimii IESBA (International Ethics Standards Board for Accountants), mikä laatii tilintarkastajan eettiset säännöt, jotka sisältävät tilintarkastajien työssä nou- datettavat perusperiaatteet (IESBA, 2022, s. 2–3; 21). Tilintarkastajan tulee olla riippu- maton ja kansainväliset riippumattomuusstandardit määrittelevät, että riippumatto- muuteen kuuluu mielen riippumattomuus ja näkyvä riippumattomuus (IESBA, 2022, s. 124). Mielen riippumattomuudella tarkoitetaan sitä, että tilitarkastaja pystyy kaikissa ti- lanteissa säilyttämään ammatillisen skeptisyyden ja objektiivisuuden sekä hänen tulee toimia rehellisesti. Näkyvällä riippumattomuudella tarkoitetaan sitä, että tilintarkastaja välttää sellaisia merkittäviä toimia, jotta edellä mainitut rehellisyys, objektiivisuus ja am- matillinen skeptisyys eivät vaarannu niin, että kolmas osapuoli, joka on asiaan perehty- nyt, voisi päätellä näin tapahtuneen. (IESBA, 2022, s. 124). ISA 200 -standardi käsittelee riippumattoman tilintarkastajan yleisiä tavoitteita ja tilin- tarkastuksen suorittamista ISA-standardien mukaisesti. Standardissa käsitellään tavoit- teita niin tilintarkastajan kuin tilintarkastuksen vaatimusten näkökulmasta. Lisäksi stan- dardissa määritellään ISA-standardeissa käytettävät termit. (IAASB, 2022, s. 86–92.) Koska tilintarkastuksessa ei ole mahdollista resurssien ja kustannusten vuoksi hankkia 13 100 prosenttista varmuutta siitä, että tilinpäätös on täysin oikein, tulee tilintarkastajan hankkia kohtuullinen varmuus eli korkea varmuustaso siitä, että tilinpäätöksessä ei ole olennaista virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa virheellisyyttä. Kohtuullisen varmuu- den määrittämiseen tilintarkastaja käyttää ammatillista harkintaa ja ammatillista skepti- syyttä. (Tomperi, 2018, s. 11). 2.2 Tilintarkastusta koskevat velvoitteet Tilintarkastuksen tavoitteena on saavuttaa kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätös ei sisällä olennaista virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa virheellisyyttä ja tämän vuoksi tilintarkastukseen sisältyy aina riskejä. Tilintarkastuksen tavoitteena on lisätä tilinpäätök- sen käyttäjien luottamusta tilinpäätöksen laativaan yhteisön antamaan informaatioon. Tavoitteen saavuttamiseksi, tilintarkastajan tulee tilintarkastusta suorittaessaan hankkia riittävä määrä tilintarkastusevidenssiä, jotta hän saavuttaa riittävän varmuuden, että ti- linpäätös ei sisällä olennaista virheellisyyttä. Tilintarkastuksen loppuraporttina annetaan tilintarkastuskertomus, jossa tilintarkastaja lausuu, antaako tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan yhteisön taloudellisesta asemasta (ISA 200, kappale 11). Tilintarkastus tulee suorittaa hyvää tilintarkastustapaa noudattaen. Hyvälle tilintarkas- tustavalle ei ole suoraa määritelmää, mutta esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) mukaan hyvän tilintarkastustavan määritelmän pohjana on muun muassa tarkoi- tuksen mukaisten lakien, viranomaisten päätösten ja tilintarkastuksen standardien nou- dattaminen sekä kansainvälisen tilintarkastajaliiton IFAC:n eettisen sääntöjen mukaan toimiminen (Patentti- ja rekisterihallitus 2019). Tilintarkastuslain 4 luvun 3 §:n mukaan tilintarkastajan on noudatettava hyvää tilintarkastustapaa, mutta sitä ei määritellä tar- kemmin (TTL 4:3). Suomen Tilintarkastajat ovat koonneet yhteenvedon hyvän tilintarkas- tuksen lähteistä, jotka ovat yhteneväiset PRH:n hyvän tilintarkastustavan määritelmän kanssa (Suomen Tilintarkastajat ry n.d.). 14 2.2.1 Tilintarkastusriskit Tilintarkastus on riskiperusteista ja tilintarkastusriskinä pidetään, että tilintarkastaja ei huomaa tilinpäätöksen olennaista virheellisyyttä ja antaa epäasianmukaisen tilintarkas- tuskertomuksen. Kansainvälisten tilintarkastusalan standardien mukaan muita riskejä ovat havaitsemisriski ja olennaisen virheellisyyden riski, joka jakautuu edelleen kontrol- liriskiin ja ominaisriskiin. (ISA 200.13). Uudistettu ISA 315 -standardi määrittelee, miten tilintarkastajan tulee riskienarviointitoimenpiteet osa-alueittain suunnitella ja suorittaa (ISA 315.13). ISA 330 puolestaan määrittelee, minkälaisia tilintarkastustoimenpiteitä tu- lee kannanottotasolla suorittaa, jotta olennaisen virheellisyyden riski saadaan madallet- tua hyväksyttävälle tasolle ja tilinpäätöksessä ei ole olennaista virheellisyyttä (ISA 330.6). Havaitsemisriskiksi ISA 200 mukaan määritellään sellainen riski, joka yksin tai yhdessä muiden virheellisyyksien kanssa olisi olennainen ja jää havaitsematta, huolimatta tilin- tarkastajan tilintarkastusriskin alentamiseksi suorittamista toimenpiteistä. Olennaisen virheellisyyden riskillä tarkoitetaan sitä, että tilinpäätös on jo ennen tilintarkastusta vir- heellinen joko ominaisriskistä tai kontrolliriskistä johtuen. Kontrolliriski nimensä mukai- sesti tarkoittaa sitä, että yhteisön käytössä olevat kontrollit eivät estä, havaitse ja tarvit- taessa korjaa olennaista virheellisyyttä ajoissa ja ominaisriskissä kannanottotasolla joko tilin saldo, sen luokittelu oikeaan tilinpäätöserään tai tilinpäätöksessä esitettävä tieto on olennaisesti virheellinen joko yksin tai yhdessä muiden virheellisyyksien kanssa. (ISA 200.13). 2.2.2 Olennaisuus (ISA 320) Olennaisuus on aina rahamääräinen arvo, joka tilintarkastukselle asetetaan suunnittelu- toimenpiteiden yhteydessä ja tarvittaessa päivitetään tarkastuksen edetessä. Olennai- suuden määrittäminen edellyttää tilintarkastajalta ammatillista harkintaa niin vertailu- kohteen, kuin sovellettavan prosenttiosuuden osalta. Vertailukohteena olennaisuuden määrittämiselle voi olla esimerkiksi liikevaihto, kokonaiskulut, voitto ennen veroja, varat, 15 velat tai oma pääoma. Tarkastettavan yhteisön luonne, toimiala, omistusrakenne ja se, miten sen rahoitus on järjestetty, vaikuttavat olennaisuuden määrittämiseen. (ISA 320.). ISA 320 mukaan tilinpäätökselle tulee asettaa kokonaisolennaisuus, tarkastustyössä käy- tettävä olennaisuus, joita voi olla useampi ja tarkastusolennaisuuden tulee olla kokonais- olennaisuutta pienempi sekä tarvittaessa oma olennaisuustaso tietyille tilien saldoille, liiketapahtumien lajeille ja tilinpäätöksessä esitettäville tiedoille. Olennaisuuden määrit- tämisellä tilintarkastaja vastaa tilintarkastusriskiin, että tilinpäätös olisi olennaisesti vir- heellinen ja tämän takia siitä annettaisiin epäasianmukainen lausunto tilintarkastusker- tomuksessa. (ISA 320). 2.2.3 Tilintarkastuskertomus (ISA 700) Tilintarkastuskertomus, jonka muoto- ja sisältövaatimukset ISA 700 -standardi määrittää hyvin tarkasti, on aina kirjallinen ja ainoa dokumentti, joka tilinpäätöksen käyttäjille jää suoritetusta tilintarkastuksesta (ISA 700). ISA-standardien mukaan tilinpäätösnormisto voi olla joko ”oikean ja riittävän kuvan antamiseen perustuva normisto” tai ”säädösten ja määräysten noudattamiseen perustuva normisto” (ISA 200.13). Suomalainen kirjanpito- laki asetuksineen ja IFRS-standardit ovat ”oikean ja riittävän kuvan antamiseen perustuva normisto” (KPL; ISA 200.A7). Tilintarkastajan antama lausunto voi olla joko vakiomuotoi- nen lausunto eli niin sanottu ”puhdas” lausunto tai mukautettu lausunto, mikä tarkoittaa varauman sisältävää lausuntoa, kielteistä lausuntoa tai lausunnon antamatta jättämistä (ISA 700; 705). Listayhtiöiden tilintarkastuskertomuksessa tulee lisäksi olla määritelmä tai kuvaus olennaisuudesta, kertoa tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ja tilintar- kastustoimeksiantoa koskevat tiedot (ISA 700). Listatulla yhtiöllä tarkoitetaan tässä tutkielmassa osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n mukaista määritelmää, jonka mukaan pörssiyhtiö on sellainen osakeyhtiö, jonka osake on kaupan- käynnin kohteena säännellyllä markkinalla (OYL 1:10). Pörssiyhtiöiden on tullut soveltaa vuodesta 2005 lähtien laadittaviin konsernitilinpäätöksiin IFRS-standardeja EY:n 16 asetuksen N:o 1606/2002 4. artiklan mukaan. Asetuksen tavoitteena oli listayhtiöiden tilinpäätöstietojen vertailtavuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen ja pääoman vapaan liikkuvuuden vahvistaminen EU:n sisämarkkinoilla. Asetus lähtee myös siitä, että tulevai- suudessa olisi maailmanlaajuisesti käytössä yksi tilinpäätösstandardien muodostama ko- konaisuus. (Neuvoston asetus (EY) 1606/2002 art. 4). EY:n asetuksessa N:o 537/2014, mikä on voimassa 17.6.2016 alkaen, 10 artiklassa määrätään, mitä informaatiota listayh- tiön tilintarkastuskertomuksessa tulee lisäksi esittää. EY:n asetuksen mukaan tilintarkas- tuslausunnossa on kerrottava tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat sekä näiden osalta kuvattava merkittävimmät olennaisen virheellisyyden riskit, yhteenveto toimen- piteistä, jotka vastaavat näihin riskeihin sekä riskeihin liittyvät mahdolliset keskeiset ha- vainnot. (Neuvoston asetus (EY) 537/2014 art. 10). 2.3 Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat (ISA 701) EY:n asetuksen 537/2014 mukaan tilintarkastajan lausunnossa tulee kuvata tilintarkas- tuksen kannalta keskeiset seikat (key audit matters (KAM)). ISA 701 mukaan keskeisten seikkojen viestimisellä parannetaan suoritetun tilintarkastuksen läpinäkyvyyttä kiinnit- tämällä tilinpäätöksen käyttäjien huomio sellaisiin tilinpäätöksen kohtiin, joilla on ollut eniten merkitystä tilintarkastajan ammatillisen harkinnan mukaan. Keskeisen seikan ku- vauksessa tulee perustella, miksi se on merkittävä tilintarkastuksen kannalta ja kuinka sitä on tilintarkastuksessa käsitelty (kuva 1.). 17 Kuva 1. Keskeisten seikkojen kuvaus tilintarkastuskertomuksessa (Marimekko 2020). Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat tulee valita hallintoelinten kanssa kommuni- koiduista seikoista. ISA 260 -standardi liitteineen käsittelee tilintarkastajan kommunikaa- tiota hallintoelinten kanssa. Standardi määrittelee hallintoelimeksi henkilön tai organi- saation, joka vastaa yhteisön strategisen ohjaamisen ja taloudellisen raportoinnin pro- sessin valvonnasta (ISA 260:10a). Pörssiyhtiöissä tarkastusvaliokunta on yleisimmin täl- lainen hallintoelin, jonka kanssa tilintarkastaja kommunikoi. ISA 260 -standardin mukai- set kommunikoitavat asiat ovat: 1. Tilintarkastajan velvollisuudet tilintarkastuksessa. 2. Tilintarkastuksen ajoitus ja laajuus. 3. Tilintarkastuksessa tehdyt merkittävät havainnot. 4. Tilintarkastajan riippumattomuus. (ISA 260: 14–17). Minutti-Mezan (2021) mukaan kohdat 2 ja 3 ovat selkeimmät osa-alueet, joista tilintar- kastaja hallintoelinten kanssa keskustelee sen taloudelliseen raportointiin liittyen. 18 Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat perustuvat tilintarkastajan ammatilliseen har- kintaan ja ne valitaan tilinpäätöksen alueilta, 1. joissa on arvioitu olennaisen virheellisyyden riskin olevan suurempi, 2. jotka sisältävät merkittävää johdon harkintaa ja siten arvionvaraisuutta sekä 3. tilintarkastukseen vaikuttaneista merkittävistä liiketoimista tai tapahtumista tili- kauden aikana. Tilintarkastuksen kannalta keskeisten seikkojen viestimisellä halutaan kiinnittää tilinpää- töksen käyttäjän huomio näihin tilintarkastajan ammatillisen harkinnan perusteella va- littuihin seikkoihin eikä ne korvaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja, raportoimista toi- minnan jatkuvuuteen liittyvästä epävarmuudesta ja mukautetun lausunnon antamista. Tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista viestiminen on osa tilintarkastuskerto- musta eikä erillinen lausunto. Toiminnan jatkuvuuteen liittyvää olennainen epävarmuus tai lausunnon mukauttaminen, ovat jo luonteensa perusteella keskeisiä seikkoja, mutta näitä ei tule kuvata tilintarkastuksen kannalta keskeisissä seikoissa, vaan siinä viitataan tilintarkastuskertomuksen niihin osioihin, joissa toiminnan jatkuvuuteen liittyvää epä- varmuutta ja lausunnon mukauttamista kuvataan tai perustellaan. Edellä olevista sei- koista raportoidaan tilintarkastuskertomuksessa ISA-standardien mukaan. Tilintarkastaja voi tulla myös sellaiseen johtopäätökseen, että tilintarkastuksen kannalta ei ole ollut viestittäviä keskeisiä seikkoja, jolloin tämä tulee mainita tilintarkastuskertomuksen ”Ti- lintarkastuksen kannalta keskeiset seikat” -osiossa. 2.4 COVID-19 Ensimmäiset koronavirustartunnat raportoitiin Kiinassa, Wuhanin kaupungissa joulu- kuussa 2019. Viruksen alkulähteeksi paikallistettiin kaupungissa sijaitseva tori, jossa myy- tiin tuoreita mereneläviä. (WHO 1). Vuoden 2020 tammikuun puolessavälissä raportoi- tiin ensimmäiset koronavirukseen liittyvät kuolemantapaukset Kiinassa sekä ensimmäi- set laboratoriotestein varmistetut koronavirusrapaukset Kiinan ulkopuolella, Thaimaassa ja Japanissa. Euroopassa ensimmäiset varmistetut koronavirustartunnat raportoitiin tammikuun lopussa. 11.3.2020 WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi. (WHO 19 2). Yleisimmin koronavirus aiheutti erilaisia hengitystieinfektioita ja vakavimmillaan sai- raalahoitoa vaativia keuhko-oireita sekä kuolemantapauksia (Terveyskirjasto). 2.4.1 Koronapandemian vaikutuksia talouteen Koronaviruksen nopean ja aluksi hallitsemattomankin leviämisen takia asetettiin useita erilaisia rajoitustoimenpiteitä, joilla oli tarkoitus estää terveydenhuollon ylikuormittu- mista ja resursoida enemmän henkilökuntaa testaukseen ja jäljittämiseen sekä vähentää koronasta johtuvia kuolemantapauksia ja antaa aikaa rokotteen kehittämiseen (Brodeur ja muut, 2021; Kaplan ja muut, 2020; Thunström ja muut, 2020). Kouluja ja ravitsemus- liikkeitä suljettiin, joukkokokoontumiset olivat kiellettyjä, matkustaminen maiden välillä oli käytännössä mahdotonta rajasulkujen takia ja esimerkiksi Suomessa valmiuslaki otet- tiin käyttöön, mikä mahdollisti liikkumisrajoitusten asettamisen, mikä otettiin käyttöön Uudenmaan maakunnan alueella maaliskuussa 2020. Anthony Faucin New York Timesille antaman haastattelun mukaan ilman rajoitustoimenpiteitä koronaan olisi kuollut Yhdys- valloissa jopa 2 miljoona henkeä enemmän (Kaplan ja muut, 2022). Rajoitustoimenpiteillä oli mikro- ja makrotaloudellisia vaikutuksia sekä taloudellisten vai- kutusten lisäksi sosiaalisia vaikutuksia, joiden arvoa on vaikea rahassa mitata. Maailman- pankki ja OECD ennustivat, että koronan vaikutuksesta maailman bruttokansantuote tu- lisi laskemaan hieman yli viidestä prosentista lähes kahdeksaan prosenttiin. Lisäksi rajoi- tustoimenpiteillä oli vaikutuksia rahoitus- ja työmarkkinoihin ja toimitusketjuihin. Rajoi- tustoimenpiteiden ja koronan aiheuttaman epävarmuuden takia kuluttajien luottamus heikentyi, mikä heijastui lähes suoraan säästämisen lisääntymisenä ja kuluttamisen vä- hentymisenä. Kuluttajien heikentyneen luottamuksen lisäksi rajoitusten vuoksi tehtaita saatettiin kokonaan pysäyttää tai tuotantoa vähentää, jonka vuoksi henkilöstöä lomau- tettiin tai irtisanottiin ja tuotannon haasteet vaikuttivat suoraan yritysten toimintaedel- lytyksiin ja sen myötä niiden taloudelliseen suoriutumiseen. Toisaalta verkko-ostamisen määrä lisääntyi huomattavasti ja terveydenhuolto- ja lääkekehityksen kysyntä kasvoi 20 merkittävästi, joten koronaan liittyvät taloudelliset vaikutukset olivat toimialakohtaisia. (Brodeur ja muut, 2021; Kaplan ja muut, 2020; Thunström ja muut, 2020). Suomen Pankin vuoden 2020 vuosikertomuksen mukaan Suomen talous supistui jyrkästi keväällä 2020 ja joulukuun ennusteen mukaan taantuma jäisi euroalueeseen verrattuna pienemmäksi. Ennusteeseen liittyi huomattavaa epävarmuutta, sillä pandemian hallin- taan, rokotteiden saatavuuteen, jakeluun ja tehoon ei ollut siinä vaiheessa vielä vastauk- sia. Suomen Pankin silloisen näkemyksen mukaan koronapandemia ohjaa vahvasti Suo- men talouden kehitystä ja talouden toipumiseen vaadittavaa aikaa. (Suomen Pankki, 2021). Tilastokeskuksen mukaan osa toimialoista hyötyi koronapandemiasta ja osa kärsi sen vai- kutuksista. Kärsijöitä olivat palvelualat, joista erityisesti ravintola- ja hotelliala, johtuen sulkutoimista ja matkustusrajoituksista. Hyötyjien joukossa olivat peli- ja ohjelmistoala sekä kaupan aloista kodintekniikan, rautakaupan ja puutarha-alan liikkeet. (Tilastokes- kus). Nasdaq Helsingin eli Helsingin pörssin päälistalla on listattuna noin 130 yritystä, joiden toimialat jakautuvat pörssin listauksen mukaan seuraavasti: energia, perusteolli- suus, teollisuustuotteet ja -palvelut, peruskulutustuotteet, kulutushyödykkeet, tervey- denhuolto, tietoliikennepalvelut, yleishyödylliset palvelut, rahoituspalvelut, teknologia ja kiinteistöt. Peli- ja ohjelmistoalan yhtiöt ovat luokiteltu tietoliikennepalvelu tai tekno- logia tai kulutushyödykkeet -kategorioiden alle ja kaupan alan yhtiöt kulutushyödykkei- den alle. (Nasdaq). Tilastokeskuksen toimialaluokittelu eroaa Nasdaq Helsingin luokitte- lusta. 2.4.2 Covid-19 ja taloudellinen raportointi Koronapandemialla oli myös suoria vaikutuksia taloudelliseen raportointiin, sillä tilinpää- tökset jouduttiin laatimaan täysin muuttuneessa ympäristössä. Rajoitustoimenpiteiden takia työntekijät siirtyivät koteihinsa etätöihin, mikä saattoi heikentää yrityksen sisäistä valvontaa ja sen kontrolleja. Joillakin toimialoilla liiketoiminta siirtyi kivijalkamyymälöistä 21 verkkoon ja verkkomyynnin volyymin yllättävä kasvu transaktiotasolla, johon yritykset eivät järjestelmissään olleet varautuneet, altistivat virheille ja mahdollisesti väärinkäy- töksille. Edellä mainitut yllättävät tilanteet, lisäsivät olennaisen virheellisyyden riskiä ti- linpäätöksissä. (Şengül Çelikay, 2022). Suomessa yhtiöiden tilikausi on pääsääntöisesti kalenterivuosi ja listayhtiöiden tilintar- kastuskertomukset annetaan pääsääntöisesti vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana, jo- ten keväällä 2020 suoritettuihin tilikauden 2019 tilintarkastuksiin koronapandemia ei vielä ehtinyt vaikuttamaan, muuta kuin tilikauden jälkeisenä tapahtumana. Seuraavan kevään tarkastuksiin ja tilinpäätösten sisältöön pandemialla olikin huomattavia vaikutuk- sia, jotka tilinpäätösten laatijoiden ja tilintarkastajien tuli ottaa huomioon. Usean maan tilintarkastajien edunvalvonta- ja etujärjestöt antoivat kansallisia suosituksia tilintarkas- tajille tilintarkastusten suorittamiseen muuttuneissa olosuhteissa sekä mihin seikkoihin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Suomen tilintarkastajat ry., joka on suomalaisten tilintarkastajien edunvalvontajärjestö, laati tilintarkastajille ohjeistuksia ja antoi tilinpäätöksen laatijoille vinkkejä koronan vuoksi huomioon otettavista seikoista ja sen vaikutuksista tilinpäätöksiin. Vuoden 2020 huhtikuun alussa annetun ohjeistuksen mukaan tilintarkastajan olisi hyvä kiinnittää huo- miota toiminnan jatkuvuuteen ja että tilinpäätös on tältä osin laadittu asianmukaisen laadintaperiaatteen mukaan (Suomen Tilintarkastajat ry 2020a). Marraskuussa 2020 jul- kaistussa tilinpäätöksen laatijoille annetuissa vinkeissä korostettiin edelleen toiminnan jatkuvuuden arviointia ja siinä erityisesti johdon käyttämien arvioiden huomioimista ja siihen liittyen oman pääoman riittävyyden seurantaa ja taloudellisen tilanteen aktiivista seuraamista. Edellä olevien lisäksi suosituksen mukaan tulisi huomiota kiinnittää omai- suuserien arvostukseen, velkaerien esittämiseen ja niiden luokittelun oikeellisuuteen (ly- hyt- tai pitkäaikainen) ja maksukyvyn huomionottamiseen varojen jaon yhteydessä. Suo- men Tilintarkastajat painottivat myös vinkeissään, että tilinpäätöksen on annettava oikea ja riittävä kuva ja liitetiedoissa tulee antaa riittävät tiedot koronan vaikutuksista yhtiön tilinpäätökseen sekä varojen jaossa tulee ottaa huomioon mahdolliset saadut avustukset 22 ja varojen jaon tulee perustua viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. (Suomen Tilintar- kastajat ry, 2020b). Suomen tilintarkastajien suositukset olivat melko yhteneväiset ESMA:n, Euroopan arvo- paperimarkkinaviranomaisen, ilmoittamiin tilinpäätösten valvonnan painopistealueisiin. ESMA julkisti julkisessa kannanotossaan vuoden 2020 tilinpäätösten valvonnan paino- pistealueet, jotka liittyivät seuraavien standardien soveltamiseen: 1. IAS 1, tilinpäätöksen esittäminen ja siinä erityisesti toiminnan jatkuvuus, 2. IAS 36, omaisuuserän arvonalentuminen (käyttöomaisuus, liikearvo, sijoitukset), 3. IFRS 9, rahoitusinstrumentit ja 4. IFRS 16, vuokrasopimukset. ESMA perusteli painopistealueiden valintaa sillä, että koronan laajan levinneisyyden vuoksi sillä oli vaikutusta useisiin tilinpäätöksen osa-alueisiin. (ESMA, 2020). IAS 1 -standardi, tilinpäätöksen esittäminen, määrittelee, että yhteisön on annettava ti- linpäätöksen liitetiedoissa tiedot sellaisten arvionvaraisten erien luonteesta ja kirjanpi- toarvoista raportointikauden lopussa, jotka sisältävät subjektiivisimpia ja monimutkaisia harkintaan perustuvia ratkaisuja johdolta. IAS 1 -standardin mukaan johdon tulee myös raportoida sellaisista tulevaisuuden olettamiin liittyvistä epävarmuustekijöistä, joihin si- sältyy merkittävää riskiä siitä, että yhtiön varojen ja velkojen kirjanpitoarvot muuttuisivat olennaisesti. Tiedot tulee esittää selkeästi, mukaan lukien miten oletukset ovat muuttu- neet aikaisempaan verrattuna, jotta tilinpäätöksen käyttäjä ymmärtää johdon tekemät ratkaisut. Toiminnan jatkuvuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä tulee kuvata liitetie- doissa. (PwC, 2020; IASB, 2023). IAS 36 -standardissa, omaisuuserien arvonalentuminen, vaatimuksena on, että liikear- von ja rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden (hyödykkeet, joista ei tehdä pois- toja) arvonalentumistestaus suoritetaan vuosittain ja lisäksi raportointikauden lopussa tulee vielä erikseen arvioida, onko viitteitä yhtiön omaisuuserien arvonalentumisesta. Muiden kuin edellä mainittujen omaisuuserien osalta, arvonalentumistestaus tulee 23 suorittaa, mikäli havaitaan viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta, muutoin tes- tausta ei tarvitse suorittaa. Arvonalentumistestauksessa omaisuuserän käypää arvoa tai käyttöarvoa verrataan kirjanpitoarvoon ja mikäli kirjanpitoarvo on suurempi kuin käypä arvo tai käyttöarvo, tulee erästä kirjata arvonalentuminen valitun laadintaperiaatteen mukaisesti joko suoraan tulosvaikutteisesti tai laajan tuloksen kautta oman pääomaan käyvän arvon rahastoon, josta se puretaan tulosvaikutteiseksi arvonalennuksen realisoi- tuessa esimerkiksi myynnin tai romutuksen yhteydessä. Arvonalentumistestausta varten tehtävien tulevien rahavirtojen ennustaminen ja budjetointi sisältää useita johdon teke- miä arvioita, joihin vaikuttavat niin yhteisön sisältä saatavat tiedot kuin myös ulkopuoli- set tekijät. (PwC, 2020; IASB, 2023). IFRS 9, rahoitusinstrumentit, ja IFRS 16, vuokrasopimukset, -standardeihin lukeutuvat tilinpäätöserät ja näiden arvostaminen tilinpäätökseen sisältävät useita elementtejä, jotka vaativat johdon arvioita ja harkintaa. IFRS 9 -standardin mukaisten rahoitusvarojen arvonalentumistarvetta voidaan tarkastella pääasiassa joko yleisen lähestymistavan tai yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti. Yleinen lähestymistapa, jota pääasiassa pankit käyttävät, luottotappioiden määrä kirjataan odotettavissa olevien luottotappiomallin (ECL, Expected Credit Losses) mukaisesti joko seuraavalta 12 kuukaudelta tai rahoi- tusinstrumentin koko eliniän ajalta. Yksinkertaistetussa mallissa luottotappioiden mää- rää voidaan arvioida historiatietojen ja arviointihetken erääntyneiden saamisten poh- jalta tehtyjen olettamien kautta. Arvonalentumiset kirjataan joko suoraan tulosvaikuttei- sesti tai laajan tuloksen kautta, riippuen siitä, miten rahoitusvarat on luokiteltu alkupe- räisen kirjaamisen yhteydessä. Suoraan tulosvaikutteisesti kirjataan jaksotettuun hankin- tamenoon luokitellut ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitellut rahoitusvarat ja laajan tuloksen kautta kirjataan luottotappiot, jotka luokiteltu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavaksi. Huomion- arvoista on se, että vaikka saamiset todennäköisesti maksettaisiin tulevaisuudessa, tulee näistä kirjata luottotappio koko määrältään, sillä rahan aika-arvoa ei oteta huomioon luottotappioiden määrän laskennassa. Velallisen tulee myös arvioida rahoitusvelkojen 24 ehtojen muutosten vaikutuksia tilinpäätökseensä ja näistä esitettäviin tietoihin liitetie- doissa. (PwC, 2020; IASB, 2023). IFRS 16 -standardin mukaisesti vuokrasopimuksen kesto vastaa ei-purettavissa olevaa vuokra-aikaa (määräaikainen vuokrasopimus), joka sisältää mahdolliset jatko- ja päättä- misoptioiden ajanjaksot, mikäli on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja joko käyt- tää jatkamisoption tai ei käytä päättämisoptiota ja tämä arvioidaan sopimuksen alkaessa. Sopimuksen alkaessa vuokralle ottaja kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopi- musvelan maksamattomien vuokrien nykyarvoon, jossa diskonttokorkona käytetään so- pimuksen sisäistä korkokantaa tai mikäli tätä ei ole helposti saatavissa, käytetään lisäluo- ton korkoa. Vuokralle antaja kirjaa sopimukseen liittyvät erät valitun luokittelun mukai- sesti. Vuokralle antajan sopimukset voidaan luokitella joko rahoitusleasingsopimukseksi tai operatiiviseksi sopimukseksi riippuen sopimukselle ominaisten riskien ja etujen siir- tymisestä. Standardin mukaan vuokrasopimusvelka ja saaminen tulee arvostaa uudel- leen esimerkiksi vuokra-ajan muuttuessa ja indeksitarkastuksen yhteydessä. Standar- dissa on määritetty mitä diskonttokorkoa tulee käyttää uudelleen arvostuksen yhtey- dessä ja koron muutoksella saattaa olla olennaista vaikutusta velan tai saatavan määrään. Koronapandemia saattoi myös vaikuttaa johdon arvioihin optioiden käyttämisestä, mikä vaikuttaa suoraan vuokra-ajan kestoon sekä pandemian aikana vuokranantajat antoivat helpotuksia vuokranmaksuihin ja tällöin myös vuokrasopimusvelka olisi tullut arvostaa uudelleen. IFRS 16 -standardiin julkaistiin käytännön helpotus ja sen mukaan pandemian takia annettuja vuokranmaksuhelpotuksia ei tarvinnut käsitellä vuokrasopimuksen muu- toksena, jolloin velkaa ei tarvinnut arvostaa uudelleen. Tilinpäätöksen liitetiedoissa tuli kertoa, mikäli kyseistä helpotusta oli käytetty. (PwC, 2020; Halonen ja muut, 2021 s. 391– 401; IASB, 2023). Patentti- ja rekisterihallitus (PRH), joka kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon- alaan, vastaa Suomessa tilintarkastusvalvonnasta. Tilintarkastusvalvontaan kuuluu tilin- tarkastajatutkintojen järjestäminen, tilintarkastajien hyväksyntä ja valvonta sekä tilintar- kastusten laadunvalvonta. Tilintarkastusvalvonta on kerännyt yhteenvetoa 25 tilintarkastuskertomuksissa raportoiduista keskeisistä seikoista Helsingin pörssin päälis- talle listatuista yhtiöistä vuodesta 2016 alkaen. Suomessa pörssiyhtiöiden päävastuul- liseksi tilintarkastajaksi on valittu yli 90 prosenttisesti jokin Big 4 -yhteisö. Seurannan mu- kaan vuosina 2018–2021 yleisimmin suomalaisissa listayhtiöissä raportoitiin 2 tai 3 tilin- tarkastuksen kannalta keskeistä seikkaa (taulukko 1.), joista yleisimmät liittyivät liikevaih- don tuloutukseen (IFRS 15), liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvostukseen (IAS 36) tai vaihto-omaisuuteen (IAS 2). (PRH, 2021–2022). Taulukko 1. Yhteenveto PRH:n keräämistä keskeisistä seikoista (PRH, 2021–2022). Tilinpäätökseen sisältyy siis lähes poikkeuksetta eriä, jotka vaativat johdolta harkintaa ja arviota. Koronapandemia teki näiden arvioiden tekemisen entistä haastavammaksi, sillä pandemian kestoon ja taloudellisiin vaikutuksiin liittyen oli edelleen huomattavaa epä- varmuutta vuoden 2020 lopussa. IFRS-standardeista tulevat melko ehdottomat vaati- mukset esimerkiksi arvonalentumisten käsittelystä, vaikuttivat suoraan niin yhtiöiden ti- likauden tulokseen ja tilinpäätöksen sisältöön kuin tilintarkastajien tekemään riskiarvi- ointiin yhtiöistä. 26 3 Tutkimuksia tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista 2000-luvulla tilintarkastuskertomuksen informaatioarvoa ja sisältöä sen käyttäjille on kri- tisoitu useasta eri syystä. Kolmesta merkittävimmästä arvosteluun johtaneesta tapahtu- masta ensimmäinen oli vuosituhannen alun kirjanpitoskandaalit (esim. Enron) ja maail- manlaajuinen finanssikriisi vuosina 2008–2009, joiden takia kyseenalaistettiin sekä tilin- tarkastajien että tilintarkastuskertomusten uskottavuus. Toisena oli sidosryhmien tyyty- mättömyys tilintarkastuskertomuksen informaatioarvoon käyttäjien odotuksiin nähden ja kolmantena valvojien ja standardin asettajien havaitsema tarve kehittää tilintarkastus- kertomusta informatiivisempaan suuntaan kuin aiempi hyväksytty / hylätty -lausunto on ollut (Masdor & Shamsuddin, 2018; Minutti-Meza, 2021). Ranskassa tuli pakolliseksi vuonna 2003 listayhtiöiden tilintarkastuskertomuksissa rapor- toida JOA-seikat, Justifications of Assessments, vapaasti suomennettuna arvioiden pe- rustelut, joka sisälsi laadintaperiaatteet, kirjanpidolliset arviot ja sisäisten kontrollien osatekijät. Isossa-Britanniassa paikallinen säätelyviranomainen velvoitti vuodesta 2013 lähtien listayhtiöiden kertomuksissa raportoimaan olennaisen virheellisyyden riskit, Risks of Material Misstatement (RMM). Tällaisiksi seikoiksi oli määritelty riskit, joilla oli suurin vaikutus tilintarkastukseen, sen laajuuteen sekä olennaisuuden määrittämiseen. Yhdysvalloissa otettiin käyttöön Critical Audit Matters (CAM) vuonna 2017. CAMeina tuli raportoida seikkoja, joihin liittyi joko yksittäisen tilin tai tilinpäätöserän osalta monimut- kaista tai subjektiivista harkintaa tilintarkastajalta. (Velte & Issa, 2019). The International Auditing and Assurance Standards Board (IAASB) on riippumaton kan- sainvälisiä tilintarkastusstandardeja laativa elin, joka kehittääkseen havaittuja tilintarkas- tajan raportoinnin puutteita, käynnisti tilintarkastajan raportointiin liittyvän standardi- uudistuksen, johon se pyysi kannanottoja tunnistamistaan puutteista vuonna 2011. Taustamateriaalina tunnistettuihin puutteisiin IAASB käytti muun muassa tieteellisiä tut- kimuksia tilintarkastusraportoinnista ja julkisia kuulemisia. Standardiuudistuksen taus- talla oli, että saatujen tulosten mukaan tilintarkastusta itsessään arvostettiin, mutta ti- lintarkastuskertomuksen sisältöä ei koettu käyttäjien näkökulmasta niin hyödylliseksi. 27 Käyttäjät toivoivat yksityiskohtaisempaa tietoa tarkastettavasta yrityksestä sekä suorite- tusta tilintarkastuksesta. Tilintarkastajan laajempi raportointi tilintarkastuskertomuk- sessa auttaisi sidosryhmien arvion mukaan heitä paremmin arvioimaan yhteisön talou- dellista tilaa sekä tilintarkastuksen laatua. Konsultaatiopaperissaan IAASB jakoi esiin nos- tetut ongelmat tilinpäätöksen käyttäjien odotuskuiluun (expectation gap) ja informaa- tiokuiluun (information gap). (IAASB, 2011). Tilintarkastuksen odotuskuilua on tutkittu lukemattomia määriä vuosien varrella ja yk- sinkertaisimmillaan sillä tarkoitetaan tilinpäätöksen käyttäjien odotuksia ja tarpeita tilin- tarkastajia ja tilintarkastusta kohtaan ja mihin vaatimuksiin lakisääteinen tilintarkastus tilintarkastajia velvoittaa (Coram & Wang, 2021). Euroopan komission Vihreän kirjan mu- kaan odotuskuilu johtuu siitä, että tilinpäätöksen käyttäjät eivät ymmärrä tai tiedä kaik- kia tilintarkastukseen liittyviä rajoituksia ja tämän vuoksi syntyy odotuksia, joita tilintar- kastajien ei voida kohtuudella odottaa täyttävän (EU komissio 2010). IAASB:n konsultaa- tiopaperin mukaan laveasti tulkittuna odotuskuilu syntyy tilinpäätöksen käyttäjien odo- tuksista tilintarkastusta kohtaan ja mitä tilintarkastus todellisuudessa on (IAASB, 2011). Informaatiokuiluksi konsultaatiopaperissa kuvataan tilinpäätöksen käyttäjien saatavilla olevan tiedon ja tilintarkastajan ja yhteisön johdon käytössä olevan tiedon välistä aukkoa (kuva 2.). Kuva 2. Informaatiokuilu (IAASB, 2011). 28 Konsultaatiopaperin mukaan tunnistetun informaatiokuilun pienentämiseksi on tehty useita ehdotuksia aiempien keskustelujen ja tutkimusten havaintojen perusteella (IAASB, 2011). Näistä ehdotuksista pyydettiin eri osapuolilta kommentteja, joita käsiteltiin kesä- kuussa 2012. Kommenttien perusteella oli selvää, että muutos tilintarkastuskertomuk- sen informaatioarvon kehittämiselle oli välttämätön. Kesäkuussa 2013 IAASB julkaisi standardiluonnoksen uudesta ISA 701 -standardista, josta se jälleen pyysi kommentteja eri osapuolilta. (IAASB, 2013; Cordos & Fulöp, 2015; Minutti-Meza, 2021). Uusi ISA 701 - standardi, Viestiminen tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista riippumattoman tilintarkastajan tilintarkastuskertomuksissa, jonka avulla pyritään vastaamaan tunnistet- tuihin puutteisiin tilinpäätöksen käyttäjien ja tilintarkastuskertomuksen välisen infor- maatiokuilun pienentämiseen, julkaistiin tammikuussa 2015 ja tuli sovellettavaksi 15.12.2016 tai sen jälkeen päättyvien tilikausien tilintarkastuksiin (IAASB, 2022). 3.1 Yleisesti KAMeihin liittyvät aikaisemmat tutkimukset ISA 701 -standardin tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä suoritettuun tilintarkastukseen parantamalla tilintarkastuskertomuksen viestinnällistä arvoa. Viestinnällisen arvon pa- rantamisella tarkoitetaan tässä tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista viesti- mistä tilintarkastuskertomuksessa ja näiden seikkojen viestimisellä pyritään pienentä- mään havaittua informaatiokuilua. Tilintarkastuskertomuksen laajennetulla viestimisellä pyritään myös vastaamaan tiedostettuun odotuskuiluun, jotta tilinpäätöksen käyttäjät ymmärtäisivät paremmin tarkastettavaa yhteisöä ja sen tilinpäätökseen sisältyviä arvi- onvaraisia eriä sekä kiinnittäisivät huomiota, että ymmärtäisivät paremmin tilintarkas- tuksen kannalta merkityksellisimpiä eriä, joihin tilintarkastaja on ammatillisen harkinnan perusteella päätynyt. (IAASB, 2022). Standardin pyrkimyksenä on siis: 1. lisätä suoritetun tilintarkastuksen läpinäkyvyyttä ja 2. parantaa tilinpäätöksen käyttäjien luottamusta annetulla lisäinformaatiolla. 29 Velte ja Issa (2019) ovat koonneet kirjallisuuskatsauksen 49 tehdystä tutkimuksesta tai väitöskirjasta, jotka käsittelevät sidosryhmien reaktioita KAM-raportointiin tilintarkas- tuskertomuksissa vuosina 2014–2018. Katsauksessa olivat mukana kaikki KAMeja vas- taavat laajennetut tilintarkastuskertomuksen raportointivaatimukset eli IAASB:n KAM (Key Audit Matters), Ranskan säätelyviranomaisen, Haut Conseil des Commissaires aux Comptes:n JOA (Justification of Assessments), Iso-Britannian FRC:n RMM (Risk of Mate- rial Misstatements) ja Yhdysvaltojen säätelyviranomaisen PCAOB:n CAM (Critical Audit Matters). Katsauksen mukaan suurin osa julkaisuista keskittyi osakkeenomistajien näkö- kulmaan KAMien hyödyllisyydestä laajennetussa raportoinnissa. Tässä tutkielmassa kes- kitytään KAMien vaikutuksiin osakkeenomistajien eli sijoittajien näkökulmasta, joten käydään läpi kirjallisuuskatsauksesta vain näitä koskevat tulokset. Sijoittajien näkökulmia tutkittiin pääsääntöisesti, miten sijoittajat kokivat KAM-rapor- toinnin vaikuttavan tilintarkastajan vastuuseen ja mahdolliseen oikeudenkäyntiin ja mi- ten raportoidut KAMit vaikuttavat sijoittajien päätöksentekoon ja investointihalukkuu- teen. Uudistetun ISA 701 -standardin tavoitteena on pienentää tilinpäätöksen käyttäjien odotuskuilua. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella laajennettu KAM-raportointi saattaa joko kaventaa tai lisätä odotuskuilua ja tutkijoiden mukaan tähän vaikuttaa sijoit- tajan riskinottokyky. Riskiä välttelevät sijoittajat kokivat KAM-raportoinnin lisäävän tilin- tarkastusriskejä ja odotuskuilu kasvoi, kun taas paremmin riskejä sietävät sijoittajat koki- vat KAM-raportoinnin parantaneen tilintarkastuksen läpinäkyvyyttä ja tietoisuutta tilin- tarkastuksen laajuudesta, jolloin odotuskuilu pieneni. Tutkijat nostivat esiin, että kirjalli- suuskatsauksen julkaisut käsittelivät pääasiassa yksityisten sijoittajien näkökulmia ja heillä ei välttämättä ole riittävää tietoa ja käsitystä KAM-raportoinnin vaatimuksista, jonka vuoksi tilintarkastajien tulee kiinnittää huomiota KAMien luettavuuteen ja välttää geneeristä standarditekstiä. (Velte & Issa, 2019). Seuraavaksi esitetään artikkeleita, jotka tutkivat KAMien vaikutusta sekä tilintarkastuk- sen läpinäkyvyyteen että tilinpäätöksen käyttäjien luottamukseen standardimuutoksen tavoitteen mukaisesti. Lisäksi esitetään artikkeleita, jotka tutkivat KAMien vaikutusta 30 tilintarkastukseen laatuun, sillä laadukas tilintarkastus on perusta markkinoiden luotta- mukselle ja vakaudelle (Masdor & Shamsuddin, 2018). 3.1.1 KAMien vaikutus tilintarkastuksen läpinäkyvyyteen Gambetta, Sierra-García, García-Benau ja Novejarque-Civera (2023) tutkivat miten ra- portoitujen KAMien luettavuus ja sitä kautta informatiivisuus vaihtelivat tilintarkastusyh- teisön ja KAM-seikkojen kuvailun ja niiden tarkastamista kuvaavien toimenpiteiden mu- kaan. Tutkimuksessa tutkittiin Lontoon pörssin FTSE 100-indeksin listalla olevien yhtiöi- den tilintarkastuskertomuksia vuosina 2013–2016. Tutkimus tehtiin isobritannialaisella aineistolla, sillä siellä otettiin käyttöön paikallisen säätelyelimen FRC:n (Financial Repor- ting Council), julkaisema päivitetty ISA 700 -standardi. FRC:n vaatimukset raportoinnin suhteen ovat yhteneväiset IAASB:n julkaiseman ISA 701 -standardin kanssa. Tutkimus suoritettiin sisällönanalyysina, jossa raportoidut KAMit luokiteltiin tilinpäätöserään koh- distuvaan ja yhtiötasoiseen riskiin. Tutkimustulosten mukaan KAMien luettavuus oli parantanut vuosien 2013–2016 aikana huomattavasti. Big 4 -yhtiöiden KAM-kuvaukset olivat luettavampia kuin non big 4-yh- tiön KAM-kuvaukset, joten tilintarkastusyhteisöllä oli merkitystä. Tutkimuksen mukaan kuvailut tilintarkastuksen kannalta merkittävistä seikoista olivat helppolukuisempia kuin kuvailut siitä, millä tarkastustoimenpiteillä tähän riskiin vastattiin. Tutkimuksessa havait- tiin myös, että KAM-seikkojen tilintarkastustoimenpiteet, jotka liittyivät johonkin tilin- päätöserätasoiseen riskiin, oli kuvattu helpommin luettavassa muodossa kuin suoraan yhtiötasoiseen riskiin (entity level) liittyvät KAM-seikat. Tutkijat arvioivat tämän mahdol- lisesti johtuvan yhtiötason seikkojen monimutkaisuudesta sekä niiden tarkempi kuvaus saattaisi kohottaa tilintarkastusyhteisön oikeudenkäyntiriskiä. (Gambetta ja muut, 2023). Bepari, Nahar ja Mollik (2024) puolestaan tutkivat bangladeshilaisella aineistolla lisääkö KAM-seikkojen raportointi tilintarkastuskertomuksen läpinäkyvyyttä. Tutkimuksessa lä- pinäkyvyys määriteltiin tilintarkastajan kyvyksi tunnistaa ja kuvata KAM-seikkoja ilman 31 ulkopuolista vaikuttamista. Tutkimus tehtiin kehittyvän talouden näkökulmasta, sillä Bangladeshissa yritykset ovat usein perheomisteisia, joilla on vahvat poliittiset sidokset ja tämän takia esiintyy pyrkimystä vaikuttaa esitettäviin KAM-seikkoihin. Lisäksi tilintar- kastusympäristö on altis epäeettisille toimintatavoille johtuen tilintarkastusmarkkinan hajanaisuudesta ja Big 4-yhtiöiden puuttumisesta maassa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna ja haastateltaviksi oli valittu ti- lintarkastajia, talousjohtajia ja sääntelijöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että Bangla- deshissa tilintarkastajat raportoivat lukumääräisesti useita KAMeja, sekä KAMeina rapor- toitiin myös toiminnan jatkuvuuteen liittyvät ja huomauttamista vaativat seikat, joita ei standardin mukaisesti saa raportoida KAM-seikkoina. Haastatteluissa tuli myös ilmi, että tarkastusvaliokunnilla (Audit Committee) on suuri vaikutus siihen, mitä tilintarkastaja ra- portoi KAM-seikkana ja tämä on johtanut siihen, että raportoidaan geneerisiä seikkoja, joilla pyritään peittämään todelliset riskialueet. Tutkimuksen mukaan KAM-seikoista ra- portointi tilintarkastuskertomuksessa ei lisännyt tilintarkastuksen läpinäkyvyyttä Bang- ladeshissa ISA 701 -standardin käyttöönottoa seuraavina vuosina. (Bepari ja muut, 2024). Segal (2019) tutki tilintarkastajien ja tilintarkastusammatin näkökulmasta uuden stan- dardin vaikutuksia tilintarkastusraportointiin. Tutkimukseen valittiin haastateltaviksi vä- hintään kymmenen vuoden kokemuksen omaavia tilintarkastusammattilaisia Etelä-Afri- kassa. Haastateltavat oli valittu sekä big 4- että ei-big 4 -yhteisöistä. Tutkimuskysymyksiä ei lähetetty etukäteen haastateltaville, jotta vältyttäisiin ennalta laadituilta yhteneväi- siltä vastauksilta. Tutkimuskysymykset lähtivät siitä, että mitä tilintarkastajat käsittivät termin ”key” tarkoittavan ja ymmärsivätkö he KAM-raportin vaatimukset, mitä riskejä KAM-raportoinnista saattaa seurata tilintarkastajalle / tilintarkastusyhteisölle sekä onko KAM-seikoista raportoiminen lisännyt läpinäkyvyyttä ja miten asiakkaat ovat ottaneet raportointivaatimuksen muutoksen vastaan. Tutkimus suoritettiin muutama vuosi stan- dardin käyttöönoton jälkeen, jotta tilintarkastajille oli kertynyt kokemusta KAM-rapor- toinnista. 32 Tutkimustulosten mukaan termin ”key” ymmärtäminen oli hyvin subjektiivista riippuen asiakkaasta ja toimialasta sekä KAM-raportoinnin vaatimukset ymmärrettiin. KAM-ra- portoinnin riskeinä nousi esiin lukijan puutteellinen ymmärrys tilintarkastustyöstä, jol- loin raportoidut seikat voidaan ymmärtää väärin sekä mahdolliset oikeudenkäyntivaa- teet, mikäli yhtiö ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin sellaisen seikan takia, jota ei ole ra- portoitu KAM-seikkana. KAM-seikkojen raportoinnilla ei tutkimuksen tulosten mukaan juurikaan ollut merkitystä asiakassuhteeseen. Tutkimustulosten mukaan vastaajat olivat yksimielisesti sitä mieltä, että KAM-raportointi ei parantanut läpinäkyvyyttä. Suurin syy tulokselle oli, että tilinpäätöksen käyttäjät, lukuun ottamatta tarkastettavan yhteisön johtoa tai tilintarkastusvaliokuntaa, eivät lukeneet tilinpäätöstä kokonaisuutena. Tutki- mustuloksissa nousi esiin myös se, että raportoituja KAM-seikkoja ei käsitelty millään ta- valla yhtiökokouksissa tai jopa tarkastusvaliokunnissa. Haastateltavat nostivat esille ha- vainnon, että ymmärtääkseen raportoituja KAM-seikkoja ja niihin kohdistettuja tarkas- tustoimenpiteitä, tulee lukijalla olla hyvä taloudellisen raportoinnin ja tilintarkastustyön ymmärrys. (Segal, 2019). Goldin, Heilmannin, Pottin ja Rematzkin (2020) kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin, oliko KAM-raportoinnilla vaikutuksia johdon laatimaan taloudellisen raportointiin eli ti- linpäätökseen. Ensimmäisenä hypoteesina oli, että johto kiinnittää enemmän huomiota tilinpäätöksen sisältöön ja käytetyt kirjanpitovalinnat eivät ole niin aggressiivisia, koska KAM-raportoinnin myötä sidosryhmät kiinnittävät enemmän huomiota johdon harkintaa vaativiin tilinpäätöseriin ja mahdollisesti haastavat johtoa näistä sekä tilintarkastaja kiin- nittää enemmän huomiota ja tarkastustyötä johdon arvionvaraisiin eriin. Tutkimuksessa saksalaisia kokeneita taloushallinnon johtajia pyydettiin arvioimaan liikearvon arvon- alentumisen tarvetta kuvitteellisen listatun yhtiön talousjohtajan roolissa. Arviointi tuli tehdä yhtiön taloudellisten tietojen ja muiden annettujen taustatietojen sekä tilintarkas- tuskertomuksen perusteella, jossa liikearvon arvonalentumisen KAM oli esitetty joko yri- tyskohtaisena, geneerisenä tietona tai sitä ei ollut raportoituna KAM-seikkana lainkaan. 33 Tulosten mukaan liikearvon arvonalentumisen kirjanpitokäsittely oli konservatiivisem- paa eli arvonalentumisen määrä oli suurempi, niissä tapauksissa, joissa asiasta oli rapor- toitu KAM-seikkana. Tutkijat eivät eritelleet erikseen oliko KAM-raportointi yrityskoh- taista vai geneeristä, ainoastaan oliko tilintarkastuskertomuksessa raportoitu kyseisestä seikasta KAMina vai ei. Tutkimuksen toisen hypoteesin mukaan yrityskohtainen KAM-ra- portointi vähentää aggressiivisia kirjanpitokäytäntöjä verrattuna geneeriseen raportoin- tiin. Tutkimustulokset eivät tukeneet toista hypoteesia, vaan suurempi merkitys oli sillä, oliko seikasta ylipäätänsä raportoitu KAMina vai ei. Yhteenvetona tutkijat totesivat, että KAM-seikkojen raportoinnin vuoksi johdon valitsemat kirjanpitokäsittelyt eivät olleet niin aggressiivisia ja tämä vähentää myös johdon opportunistista käytöstä, jonka takia taloudellinen raportointi on laadukkaampaa. (Goldin ja muut, 2020). 3.1.2 KAMien vaikutus tilinpäätöksen käyttäjien luottamukseen Bédard, Gonthier-Besacier ja Schatt (2019) tutkivat uusien raportointivaatimusten in- formaatioarvoa sijoittajille sekä vaatimusten vaikutuksia tilintarkastuksen laatuun, kus- tannuksiin ja aiheuttiko muutos viivästymistä tilintarkastuskertomuksen antamisessa. Tutkimus tehtiin ranskalaisella aineistolla JOA:n käyttöönottoa edeltäneeltä vuodelta 2002 sekä sitä seuraavilta vuosilta aina vuoteen 2011 saakka. Tutkimuksessa asetettiin neljä hypoteesia aikaisempiin tutkimuksiin perustuen ja joista ensimmäinen oli, että JOA:t eivät lisää tilintarkastuskertomuksen informaatioarvoa sijoittajille, eikä näillä ole vaikutuksia sijoittajien tekemiin päätöksiin. Samoin loput hypoteesit olivat, että JOA:iden esittämisellä tilintarkastuskertomuksessa ei olisi vaikutusta tilintarkastuksen laatuun, kustannuksiin tai kertomuksen viivästymiseen. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa analysoitiin JOA:n vaikutusta sijoittajiin ja tilintarkastukseen ensimmäisenä vuotena JOA:n käyttöönoton jälkeen ja sen jälkeisinä vuosina viiden eri muuttujan avulla, jotka riippuivat testattavasta attri- buutista. Näiden lisäksi analysoitiin JOA:n luonnetta laadintaperiaatteen tai arvionvarais- ten erien kautta. Markkinoiden reaktioita eli sijoittajiin kohdistuvia vaikutuksia testattiin 34 kumulatiivisella kolmen päivän epänormaalilla tuotolla ja epänormaaleilla kaupankäyn- tivolyymeilla. JOA:n vaikutusta tilintarkastuksen laatuun testattiin poikkeavien jaksotus- ten määrällä. Tilintarkastuksen kustannuksia ja kertomuksen viivästymistä testattiin ver- taamalla kunkin tutkittavan vuoden ja vertailukauden tilinpäätöksen absoluuttisia tietoja keskenään. Tutkimuksen perusteella JOA:iden esittämisestä tilintarkastuskertomuksella ei tunnistettu olevan vaikutusta tilintarkastuksen laatuun, kustannuksiin tai kertomuksen viivästymiseen eikä niiden esittäminen anna sijoittajille uutta informaatiota. (Bédard ja muut, 2019). Lennox, Schmidt ja Thompson (2023) tutkivat isobritannialaisella aineistolla syitä, jonka vuoksi sijoittajien mielestä tilintarkastajan raportoimat olennaisen virheellisyyden riskit tilintarkastuskertomuksessa eivät olleet informatiivisia. Hypoteeseina ja samalla selityk- senä, miksi sijoittajien mielestä uudistettu tilintarkastusraportointi ei tarjoa standardin tavoitteen mukaisesti hyödyllistä informaatiota heille, olivat seuraavat kolme olettamaa: 1.) sijoittajat eivät reagoi tietoon tai arvosta sitä, 2.) annetut tiedot eivät heijasta tunnis- tettua riskiä ja 3.) riski oli jo sijoittajien tiedossa aiemman saadun informaation perus- teella. Hypoteeseja tutkittiin markkinoiden reaktioilla kaupankäyntivolyymin ja poikkea- van tuoton kautta. Tutkimuksen metodina oli laadullinen sisällönanalyysi ja aineistona Lontoon pörssin pre- mium-listalla olevien yhtiöiden tilitarkastuskertomukset kahdelta ensimmäiseltä vuo- delta standardimuutoksen käyttöönoton jälkeen. Kuvaillut olennaisen virheellisyyden riskit jaoteltiin ensin joko yhteisötason tai tilitason riskeihin ja tämän jälkeen edelleen yrityskohtaiseen tai toimialakohtaiseen riskiin. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa käy- tettiin ennustemalleja, jossa arvioitiin odotettuja ja odottamattomia olennaisen virheel- lisyyden riskejä. Lisäksi tutkittiin käytetyn kielen vaikutusta sijoittajien reagointiin. Lo- puksi tehtiin yhteenveto käytetyistä analyyseista ja laskettiin olennaisten virheellisyyden riskien kappalemääräinen muutos standardin käyttöönottoa seuraavilta kahdelta ensim- mäiseltä vuodelta. Markkinoiden reaktioita mitattiin kolmen eri muuttujan avulla. Tutki- muksen tulosten mukaan tilintarkastuskertomuksella raportoidut olennaisen 35 virheellisyyden riskit, olivat jo sijoittajien tiedossa ja näin ollen ne eivät paranna niiden informaatioarvoa heille, mutta standardimuutoksen myötä on havaittu taloudellisen ra- portin sisällön kehittyneen, sillä johto on kiinnittänyt enemmän huomiota annettavaan informaatioon ja kuvaillut laaja-alaisemmin riskienhallintatoimia ja tämä on hyödyttänyt sijoittajia. (Lennox ja muut, 2023). Chang, Chi ja Stone (2022) tutkivat tekstianalyysin avulla saavutetaanko tilintarkastus- kertomuksen asiakaskohtaisilla KAMeilla laadukkaampaa tilinpäätösraportointia. Ai- neisto kerättiin Taiwanissa vuosien 2016 ja 2017 aikana julkaistuista tilintarkastuskerto- muksista. Tutkimuksessa raportoinnin laaduksi määriteltiin standardin näkökulma, jonka mukaan yhtiökohtainen raportointi, geneerisen raportoinnin sijaan, parantaa tilintarkas- tuksen läpinäkyvyyttä ja tätä kautta tuottaa laadukkaampaa raportointia ja lisää luotta- musta. Yrityskohtaisen KAM-raportoinnin vaikutuksia sijoittajien käyttäytymiseen tutkit- tiin ERC:n (earnings response coefficient) kautta eli miten yhtiön osakkeen hinta markki- noilla reagoi tulosjulkistuksen jälkeen ja tästä peilaten, kokevatko sijoittajat, että yhtiö- kohtainen KAM-raportointi antaa luotettavamman kuvan yhtiön tilinpäätöksen oikeelli- suudesta tuloksen kautta. Tutkimuksessa asetettiin kaksi hypoteesia, jotka olivat: 1.) vaikuttavatko yhtiökohtaiset KAMien kuvailut taloudellisen raportoinnin laatuun ja 2.) vaikuttavatko riskienarviointi- toimenpiteisiin ja tilintarkastustoimenpiteisiin liittyvät KAMit taloudellisen raportoinnin laatuun? Tutkimustulosten mukaan KAMien esittämisellä tilintarkastuskertomuksella on kehitetty raportoinnin laatua ja yhtiökohtaisilla KAMeilla on paremmin tunnistettu ris- kejä ja kuvailtu miten tilintarkastaja on näitä käsitellyt sekä KAMien kuvailu tilintarkas- tuskertomuksella on käytännöllinen tapa kuvata yhtiöön liittyvät riskit ja millaisilla tilin- tarkastustoimenpiteillä näihin on vastattu. Tutkimustulosten mukaan riskienarviointitoi- menpiteisiin liittyvät KAMit vaikuttavat sijoittajien käsitykseen raportoinnin laadusta ja sijoittajat arvostavat tätä saatua informaatiota. Saatujen tulosten perusteella standardi- uudistuksella on saavutettu sille asetetut tavoitteet tutkimuksen teon ajankohtana. (Chang ja muut, 2022). 36 Jaffar, Abu, Hassan ja Rahmat (2023) tutkivat hyvän hallintotavan (corporate governance) ja KAMien vaikutuksia yhtiön osakekurssin arvoon. Hyvää hallintotapaa tutkittiin seitsemän eri attribuutin kautta, jotka olivat aiempien tutkimusten perusteella määritelty kuvaavan tehokasta ja hyvää hallintoa yhtiöissä. Aiempien tutkimusten ja agenttiteorian perusteella hyvä ja tehokas hallinto kasvattaa yhtiön osakkeen arvoa. Hypoteeseina tutkimuksessa oli, että 1.) osakkeen hinnan ja hallituksen ominaisuuksien välillä on positiivinen yhteys ja 2.) hyvällä hallintotavalla on KAMien kautta vaikutusta yhtiön osakkeen arvoon. Toista hypoteesia perusteltiin aiempien tutkimusten kautta, joiden mukaan kertomuksella kuvaillut KAMit ovat syntyneet tilintarkastajan ja hallituksen välisissä keskusteluissa ja neuvotteluissa. Tutkimuksen aineistona oli malesialaisten listayhtiöiden tilinpäätökset vuosilta 2016- 2019 ja tutkimus toteutettiin useilla eri regressioanalyyseillä, joissa eri muuttujien välisiä suhteita analysoitiin. Hypoteesia 1 ei tuettu. Tulosten mukaan hallituksen riippumattomuudella, naissukupuolella ja yksittäisen jäsenen pitkällä hallituskaudella (joka Malesiassa on listayhtiöissä rajoitettu 12 vuoteen) oli negatiivinen vaikutus osakkeen hintaan. Tulos oli linjassa muihin vastaaviin tutkimuksiin kehittyvillä markkinoilla. Hypoteesia 2 tuettiin osittain. Tulosten perusteella KAMien raportointi tilintarkastuskertomuksella lisäsi sijoittajien luottamusta ja vähensi ensimmäisessä hypoteesissa ilmenneiden heikkousten vaikutuksia yhtiön osakkeen hintaan, jolloin standardiuudistuksen tavoitteena ollut tilinpäätöksen käyttäjien parantunut luottamus tilintarkastukseen ja siitä annettavaan raporttiin on parantunut annetulla lisäinformaatiolla. (Jaffar ja muut, 2023). 3.1.3 KAMien vaikutus tilintarkastuksen laatuun Tilintarkastuksen laadun mittaamiselle ei ole olemassa yksiselitteistä mittaria. Kitiwong ja Sarapaivanich (2020) viittaavat tutkimuksessaan aikaisempiin tutkimuksiin, joiden mu- kaan tilintarkastuksen laatua on vaikea mitata tai ei ole olemassa konsensusta sen 37 suhteen, mitä on tilintarkastuksen laatu sekä laatu usein määritellään sen mukaan, mistä näkökulmasta sitä tutkitaan. Gutierrez, Minutti-Meza, Tatum ja Vulcheva (2018) sitee- raavat aikaisempaa laatuun liittyvää kirjallisuutta, jonka mukaan laatua edistävät tekijät liittyvät maineriskiin, sääntelyyn ja oikeudenkäyntiriskin. Siteeratuin laadun mittari lie- nee DeAngelon (1981) määritelmä, jonka mukaan tilintarkastus on suoritettu laaduk- kaasti, kun tilintarkastaja havaitsee virheen / epäasianmukaisuuden yhtiön kirjanpidossa ja raportoi tästä (DeAngelo, 1981). IAASB:n tilintarkastuksen laadun viitekehyksen mukaan (kuva 3.) tilintarkastus on laa- dukkaasti suoritettu, kun käytössä on osaava toimeksiantotiimi (panos), joka tarkastusta suorittaessaan on noudattanut odotettua asennetta, arvoja ja etiikkaa (panos) ja tilintar- kastus on suoritettu asianmukaisten määräysten, säädösten ja standardien mukaan (pro- sessi) sekä toimitettu relevantteja raportteja (tuotos) ja kommunikoitu tarvittavien sidos- ryhmien kanssa. Viitekehyksessä tilintarkastuksen laatuun vaikuttavat osatekijät on ero- teltu kolmeen eri kehään, jossa sisimpänä laatuun vaikuttavat panokset, prosessi ja tuo- tokset. Keskimmäisellä kehällä ovat vuorovaikutukseen liittyvät tekijät ja uloimpana ym- päristöön liittyvät tekijät. Tilintarkastajalla on yksiselitteinen vastuu laadukkaan tilintar- kastuksen suorittamisesta, mikä saavutetaan yhteistyöllä ja aktiivisella kommunikoinnilla tarkastettavana olevan yhteisön taloudellisesta raportoinnista vastaavien osapuolten kanssa. (IAASB, 2022). 38 Kuva 3. Kuvaus tilintarkastuksen laadun viitekehyksestä (IAASB, 2022). Gutierrez, Minutti-Meza, Tatum ja Vulcheva (2018) tutkivat isobritannialaisella aineis- tolla RMM:n implementoinnin vaikutuksia laajennetun tilintarkastuskertomuksen anta- maan informaatioon suoritetusta tilintarkastuksesta ja johdon ja tilintarkastajan käyttä- mästä harkinnasta sijoittajien päätöksenteossa, onko käyttöönotolla epäsuoria vaikutuk- sia tilintarkastuksen laatuun sekä suoria vaikutuksia tilintarkastuspalkkion määrään, sillä ennen RMM:n implementointia huolenaiheena oli sen vaikutukset tilintarkastuspalkki- oihin. Odotusarvona RMM:n implementoimisessa oli, että se lisää sijoittajien ymmär- rystä suoritetuista tilintarkastustoimenpiteistä ja samalla asettaa tilintarkastajat tarkem- man tarkastelun alle, sillä tilintarkastajien tulee seikkaperäisimmän kertoa esimerkiksi riskeistä, mikä vaikuttaa positiivisesti tilintarkastuksen laatuun. Laadun mittarina tutki- muksessa käytettiin harkinnanvaraisten jaksotusten absoluuttisia arvoja. Tutkijat toki 39 kommentoivat, että tilintarkastuskertomuksen ja tilintarkastuksen laadun välillä ei ole selkeää suoraa yhteyttä. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena Difference-in-Difference -menetelmällä, jossa tut- kittava populaatio koostui yhtiöistä, joita velvoitti uusi laajennettu tilintarkastusrapor- tointi ja verrokkiryhmänä yhtiöt, joita tämä ei koskenut. Tutkimuksessa käytetty data ke- rättiin kahdelta vuodelta ennen ja kahdelta vuodelta jälkeen RMM:in implementoinnin. Tilintarkastuskertomusten data kerättiin ja koodattiin manuaalisesti, jonka jälkeen ne yh- distettiin taloudelliseen dataan. Lisäksi tilintarkastuskertomuksen sisältöä (pituus, rapor- toitujen riskien määrä, olennaisuuden raportointi) tutkittiin poikittaistutkimuksella ja ra- portin pituuden vaikutuksia analysoitiin sijoittajien päätöksentekoon, tilintarkastuspalk- kioiden määrään ja tilintarkastuksen laatuun. Tutkimuksessa ei löydetty selviä viitteitä siitä, että laajennettu tilintarkastusraportointi olisi vaikuttanut sijoittajien päätökseen, tilintarkastuspalkkioihin tai tilintarkastuksen laatuun. Tilintarkastusraportin sisällön tu- loksissa saatiin hienoisia viitteitä siitä, että uusilla raportointivaatimuksilla saattaisi olla vaikutuksia sijoittajien päätöksiin, palkkioiden määrään tai tilintarkastuksen laatuun. (Gutierrez ja muut, 2018). Kitiwong ja Sarapaivanich (2020) tutkivat KAMien vaikutusta tilintarkastukseen laatuun thaimaalaisella aineistolla neljän vuoden ajalta eli kahdelta vuodelta ennen ja kahdelta vuodelta ISA 701 -standardin implementoinnin jälkeen. Heidän mukaansa aiemmissa tut- kimuksissa oli laaduksi pääasiassa määritelty johdon harkinnanvaraisten erien jaksotus- ten määrää, mutta omassa tutkimuksessaan he määrittelivät tilintarkastuksen laadun liittyvän jo julkaistun tilinpäätöksen oikaisutarpeeseen. He perustelivat valintaansa sillä, että tilinpäätöksen oikaisutarve on viite tilintarkastajan tekemästä virheestä havaita olennainen virhe, jolloin tilintarkastusta ei ole suoritettu laadukkaasti. Myöskään aikai- semmat tutkimukset, joissa laadun mittaamiseen oli valittu eri lähestymistapa, eivät tu- keneet olettamaa, että laajennettu tilintarkastusraportointi parantaisi tilintarkastuksen laatua. Hypoteeseina tutkimuksessa oli, että 1.) KAMien implementoimisen jälkeen tilin- päätöksen oikaisun todennäköisyys on pienempi, 2.) raportoitujen KAMien määrällä ja 40 tilinpäätöksen oikaisun todennäköisyydellä on yhteys sekä 3.) raportoidun KAMin luonne liittyy myöhemmin tapahtuvan tilinpäätöksen oikaisun todennäköisyyteen. Tutkimusmenetelmät vaihtelivat hypoteesien mukaan ja näitä tutkittiin logistisella reg- ressiomallilla ja logistisella yhtälöllä joko kaikilta neljältä vuodelta tai implementoinnin jälkeiseltä kahdelta vuodelta. Ensimmäisen hypoteesin osalta testitulokset antoivat heik- koa evidenssiä siitä, että KAMien käyttöönotto on parantanut tilintarkastuksen laatua Thaimaassa, jonka takia ensimmäinen hypoteesi hyväksyttiin. Toinen hypoteesi hylättiin, sillä ei löydetty todisteita, että raportoitujen KAMien määrällä olisi yhteyttä tilinpäätök- sen oikaisuun myöhempinä kausina. Kolmas hypoteesi hyväksyttiin osittain. Tutkimustu- losten mukaan liiketoiminnan hankintaan liittyvä KAM oli indikaatio siitä, että tilinpää- töksen oikaisulle oli normaalia suurempi todennäköisyys myöhempinä tilikausina. (Kiti- wong & Sarapaivanich, 2020). Tutkimuksessa nostettiin esiin seikka, joka on myös aiemmissa tutkimuksissa huomioitu eli tilintarkastajat käyttivät KAM-raportoinnissa geneeristä kieltä, mikä ei ole ollut stan- dardin tavoite. Geneerinen kieli ei lisää KAMien informaatioarvoa eikä se anna standar- din vaatimuksen mukaista yhtiökohtaista tietoa tilinpäätöksen käyttäjille. Tutkijat myös suosittelivat, että tilinpäätöksen käyttäjät lukisivat huolella läpi raportoidut KAMit ja eri- tyisesti, jos ne liittyvät liiketoiminnan hankintaan. (Kitiwong & Sarapaivanich, 2020). Rautiainen, Saastamoinen ja Pajunen (2021) tutkivat suomalaisten tilintarkastajien nä- kemyksiä KAM-raportoinnin vaikutuksista tilintarkastuksen laatuun, sillä tilintarkastajan näkökulmasta tätä ei ole juurikaan tutkittu. Tämä tutkimus on ensimmäinen, mikä on tehty suomalaisella aineistolla aiheesta. Ensimmäinen tutkimuskysymys perustuu pit- kälti standardin vaatimuksiin ja se on ”Parantaako KAM-raportointi tilintarkastuksen laa- tua?”. Ennen ISA 701 -standardin käyttöönottoa suurimmat huolenaiheet liittyivät kes- keisten seikkojen valintaan ja onko raportoinnilla vaikutuksia tilintarkastuksen aikatau- luun ja / tai työmäärään sekä antaako KAM-raportointi lisäarvoa tilinpäätöksen käyttä- jille, kun siinä kuvaillaan KAMeihin suoritettuja tilintarkastustoimenpiteitä. Toinen 41 tutkimuskysymys liittyi tilintarkastajien näkemykseen KAM-raportoinnin vaikutuksista ti- lintarkastuksen resurssien käytön tehokkuuteen ja työmäärään. Aikaisemman tutkimus- kirjallisuuden mukaan tilinpäätöksen käyttäjät kiinnittävät huomiota KAMeihin ja KAM- seikkojen raportointi saattaa viedä huomiota pois muusta tilinpäätöksen informaatiosta sekä vaikuttaa tilintarkastajan vastuuseen joko vähentävästi tai lisäten sitä. Useimmiten raportoitiin vain yksi KAM, joka liittyi liikevaihdon tuloutukseen, liikearvoon tai liiketoi- minnan hankintaan. Kolmas tutkimuskysymys oli ”Katsotaanko KAM-raportoinnin vaikut- tavan tilintarkastuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja riskeihin? Tutkimus suoritettiin lähettämällä väittämiä sisältävä kyselylomake kaikille Suomen tilin- tarkastajat ry:n rekisterissä oleville auktorisoiduille tilintarkastajille, joiden sähköposti- osoite oli tiedossa. KAM-raportointi on tutkimuksen tekemisen ajankohtana ollut melko uusi asia ja siihen suhtauduttiin skeptisesti ja kriittisesti. Tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten tilintarkastajien mielestä KAM-raportointi ei parantanut tilintarkastuksen laatua vaikkakin se edisti sujuvaa tilintarkastuksen suorittamista eikä lisännyt tarkastuk- sen työkuormaa. Tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että laatuun keskittyvät tilintarkastajat kokivat, että KAM-raportointi lisää luottamusta suoritettuun tilintarkastukseen ja tehok- kuuteen keskittyvät tilintarkastajat kokivat, että KAM-raportointi tehosti tilintarkastusta ja paransi johdon ja tilintarkastajan välistä yhteistyötä. Kolmannen tutkimuskysymyksen osalta saatiin myös evidenssiä, että KAM-raportoinnin käyttöönotto on auttanut tilintar- kastuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja riskien määrittelyssä, vaikkakin KAMit oli va- littu standardin tavoitteen vastaisesti johdon näkökulmasta, eikä välttämättä riskiperus- teisesti, mikä saattaa merkitä parantunutta yhteistyötä, mutta myös tilintarkastajan hei- kentynyttä riippumattomuutta. Yhteenvetona tutkijat toteavat, että KAM-raportoinnilla on vaikutusta tilintarkastuksen tehokkuuteen ja tarkastuksen tavoitteiden saavuttami- sessa, mutta ei laatuun, eikä KAM-raportointi välttämättä tuo lisäarvoa tilinpäätöksen käyttäjille. (Rautiainen ja muut, 2021). Nguyen ja Kend (2021) tutkivat KAMien vaikutusta tilintarkastuksen laatuun Australiassa haastattelemalla sidosryhmiä ISA 701 -standardin implementoinnin jälkeisinä vuosina. 42 Tilintarkastuksen laatuun liittyvät aikaisemmat tutkimukset ovat pääasiassa tutkineet laatua jonkin muuttujan kautta, mutta Nguyenin ja Kendin mukaan, kysymällä asiaa suo- raan sidosryhmiltä, saadaan kokonaisvaltaisempaa tietoa KAMien vaikutuksesta laatuun. Tutkimuksen tekohetkellä ei KAMien vaiktuksesta tilintarkastuksen laatuun ole ollut saa- tavilla laajaa tutkimusaineistoa ja tästä syystä tutkijat ovat kirjallisuuskatsauksessaan lä- hestyneet asiaa kahdesta näkökulmasta, KAMien vaikutukset tilinpäätöksen käyttäjien päätöksiin sekä tilintarkastajan vastuuseen. Tutkimuskysymyksiä asetettiin kolme ja niissä kysyttiin, onko KAMien käyttöönotto lisännyt tilintarkastuksen laatua ja tuonut li- säarvoa tilintarkastukseen ja tilintarkastuskertomukseen sekä mitä muutoksia KAM-ra- portointi on tuonut tilintarkastukseen ja miten tilintarkastajat valmistelevat tilintarkas- tuskertomusta KAM-raportoinnin käyttöönoton jälkeen. Tutkimus suoritettiin kasvokkain tapahtuneilla puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joissa haastateltiin sijoittajia, tilintarkastajia (Big-4 ja ei-Big-4 edustajat erikseen), yhtiöiden hallintoelimiä ja paikallisia sääntelyviranomaisia ja standardinlaatijoita. Tilintarkastuksen laatuun liittyen vastaajat painottivat, että laadulla tarkoitetaan tässä yhteydessä tilintar- kastuksen suorittamista sovellettavien standardien, lakien ja määräysten mukaisesti. Ti- lintarkastuksen laatu linkitettiin myös suoraan tilintarkastajan osaamiseen. Joidenkin vastaajien mielestä tilintarkastuksen laatu oli lisääntynyt parantuneen dokumentoinnin takia ja koska tilintarkastajien tuli enemmän ennakolta miettiä riskisimpiä alueita. Toi- saalta osa vastaajista ei ollut sitä mieltä, että laatu olisi parantunut KAM-raportoinnin takia, lähinnä se on lisännyt konsultointien ja työn läpikäynnin määrää. Suurin osa vas- taajista oli sitä mieltä, että KAM-raportointi on tuonut lisäarvoa tilintarkastukseen ja ti- lintarkastusraportointiin. Puolet vastaajista katsoivat, että KAM-raportointi on lisännyt yhteistyötä tilintarkastajan ja asiakkaan välillä. Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa saatiin melko vastakkaisia tuloksia KAM-raportoinnin vaikutuksista tilintarkastuksen laatuun. (Nguyen & Kend, 2021). 43 3.2 Koronapandemian vaikutukset KAMeihin Tilintarkastuskertomuksia on ennen KAMien implementointia kritisoitu niiden vähäi- sestä informaatioarvosta. Koronapandemia toi yhteisöt ja tilintarkastajat täysin uuden- laisen tilanteen eteen ja muuttunut toimintaympäristö onkin hyvä tilaisuus tarkastella, onko tilintarkastuskertomuksella esitetyistä tilintarkastuksen kannalta keskeisistä sei- koista -raportoimisella saavutettu standardinlaatijan tavoittelemia parannuksia infor- maatiokuilun pienentämiseksi. Tämän tutkielman luvussa 2.4 on käyty läpi koronan vai- kutuksia yhtiöiden taloudelliseen raportointiin, ja sillä on ollut vaikutuksia myös tilintar- kastuskertomukseen. Şengül Çelikay (2022) taustoitti tutkimustaan varten koronapandemian mukanaan tuo- mia vaikutuksia KAM-raportointiin. Hänen mukaansa haasteet suorittaa vaadittavia tilin- tarkastustoimenpiteitä tai saada riittävä määrä asianmukaista tilintarkastusevidenssiä, ovat seikkoja, joiden nostamista KAMiksi tulee harkita. Samoin tulisi pohtia, onko rajoi- tustoimenpiteistä johtuvalla etätyöskentelyllä ollut vaikutuksia johdon kanssa kommuni- kointiin tai tilintarkastusmateriaalin saatavuuteen. Lisäksi tilinpäätöserien arvostukseen ja arvonalentumistestaukseen liittyvät mahdolliset lisätoimenpiteet voisivat olla KAM- raportoinnissa kerrottava seikka. (Şengül Çelikay, 2022). Kend ja Nguyen (2022) tutkivat miten tilintarkastajat olivat käsitelleet koronapandemian takia muuttunutta tilintarkastusriskiä, siihen liittyviä tilintarkastajien suorittamia tarkas- tustoimenpiteitä ja kuvaillaanko näitä toimenpiteitä KAM-osiossa. Tutkimus tehtiin teks- tianalyysinä australialaisella aineistolla ja siinä verrattiin tilintarkastuskertomuksella ra- portoituja KAMeja ensimmäisenä koronavuonna 2020 ja välittömästi sitä edeltäneeltä vuodelta 2019 ja oliko näiden välillä sävyeroa käytetyssä kielessä. Ensimmäinen tutki- muskysymys käsitteli sitä, mikä oli tilintarkastustoimenpiteiden laajuus ja luonne, joita tilintarkastajat tekivät koronapandemian ensimmäisenä vuonna ja miten näistä raportoi- tiin, jotta se parantaisi tilintarkastuskertomuksen informaatioarvoa sen käyttäjille. Toi- nen tutkimuskysymys käsitteli sitä, että oliko tutkittavien vuosien välillä raportoiduissa 44 KAMeissa sävyeroja käytetyssä kielessä ja oliko tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhtei- söllä vaikutusta käytettyyn kieleen, luettavuuteen tai pituuteen. Käytetty data sisälsi kaikki Australian pörssiin (ASX) listatut yritykset, joista tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin ulkomaisessa omistuksessa olevat yhtiöt, listautumiset, velkaongel- maiset yhtiöt sekä yhtiöt, joiden tilintarkastuskertomuksia ei ollut saatavana ja tilintar- kastajaa vaihtaneet yhtiöt. Tutkimuksen yhtiöistä noin 40 prosenttia oli Big 4 -yhtiöiden tarkastamia ja loput 60 prosenttia ei-Big 4 -yhtiöiden tarkastamia. KAMeja raportoitiin keskimäärin kolme kappaletta / tilintarkastuskertomus ja seitsemän yleisimmin raportoi- tua KAMia liittyivät liikevaihdon tulouttamiseen, liikearvoon, aineellisiin käyttöomai- suushyödykkeisiin, liiketoimintojen hankintoihin, arvonalentumiseen, käyvän arvon määrittämiseen ja tutkimukseen ja kehittämiseen (exploration and evaluation). Yleisim- min raportoidut KAMit olivat tutkijoiden aikaisemman tutkimuksen tuloksia, joita hyö- dynnettiin tässä tutkimuksessa. (Kend & Nguyen, 2022). Tutkimustulosten mukaan Big 4 -yhteisöt raportoivat enemmän koronaan liittyviä tilin- tarkastustoimenpiteitä KAMeina kuin pienemmät tilintarkastusyhteisöt. Noin 17 prosen- tissa raportoituja KAMeja oli viittaus koronaan. Ensimmäisenä koronavuonna 2020, ra- portoitiin suoritettuja tilintarkastustoimenpiteitä KAMeina noin 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 ja näitä kuvailtiin huomattavasti laajemmin, sillä kokonaissanojen määrä nousi noin 60 prosenttia. Käytetyn kielen osalta tutkittiin positiivisten ja negatii- visten sanojen määrä ja näissä ei prosentuaalisesti ollut huomattavaa muutosta vuosien välillä, vaikka kokonaissanojen määrä kasvoikin. KPMG:n raportoimat KAMit sisälsivät vä- hiten negatiivisia sanoja, mikä oli tutkijoiden mukaan linjassa sen kanssa, että KPMG ra- portoi vähemmän KAMeja kuin muut Big 4 -yhteisöt. Luettavuuden osalta EY:n ja PwC:n raportoimat KAMit olivat vaikeaselkoisimmat. Yleisimmin raportoidut KAMit, joihin ko- ronalla oli vaikutusta, liittyivät liikevaihdon tulouttamiseen ja käyvän arvon määrittämi- seen. KAM-raportoinnissa oli myös toimialakohtaisia eroja ja eniten koronaan liittyviä KAMeja raportoitiin vakuutus-, kuljetus-, pankki- ja kiinteistötoimialoilla. Koronapande- mialla ei tutkimustulosten mukaan ollut vaikutusta käytettyyn kieleen, mutta hieman 45 löydettiin viitteitä siitä, että mitä enemmän KAMeina raportoitiin koronaan liittyviä vai- kutuksia, sitä negatiivisempaa käytetty kieli oli. (Kend & Nguyen, 2022). Hegazy, El-Haddad ja Kamareldawla (2022) tutkivat egyptiläisellä aineistolla onko tilin- tarkastajan toimialatuntemuksella (H1), auktorisoinnilla (H2), sukupuolella (H3), positi- olla (H4), joka tässä kohtaa viittaa kokemusvuosiin tai tilintarkastusyhteisön koolla (H5) merkitystä KAMien raportointiin koronapandemian aikana sekä kuinka merkittävä vaiku- tus koronapandemialla oli KAMien tunnistamisessa ja raportoinnissa (H6). Usean tutki- muskysymyksen perusteluna oli, että uudistetun ISA 701 -standardin ymmärtämisessä ja käyttöönotossa edellä mainitut seikat olivat entistä merkittävämpiä, jotta KAMien rapor- toinnilla saavutetaan standardinlaatijan asettamat tavoitteet uudistukselle. Tutkimus to- teutettiin kyselytutkimuksena, jossa osallistujille eri kokoisista tilintarkastusyhteisöistä lähetettiin seitsemän eri case-tapausta, joiden raportoitavien seikkojen luokitteluun tuli ottaa kantaa. Ensimmäisen kyselyn vastauksissa ei tullut ottaa kantaa koronapandemian vaikutuksiin, mutta samat case-tapaukset lähetettiin uudelleen kuukauden päästä, ja täl- löin tuli huomioida myös koronapandemian vaikutukset raportoitaviin KAMeihin. Tutkimuksen kyselyt lähetettiin eri tilintarkastusyhteisön tilintarkastajille, joilla oli vaih- televa määrä kokemusvuosia, ja kysymysten avulla selvitettiin tilintarkastajien kyvyk- kyyttä tunnistaa KAMeiksi raportoitavia seikkoja muista tilintarkastuskertomuksella ra- portoitavista asioista. Asianmukaisen luokittelun määrittämiseen tutkijat pyysivät kah- den kokeneen tilintarkastajan ja kahden tilintarkastuksen professorin näkemystä, miten seikka tulisi raportoida tilintarkastuskertomuksessa ja nämä toimivat vertailukohtina vas- tausten tulkinnassa. Tutkimuskysymysten vastauksia tutkittiin eri testeillä, joilla testa- taan varianssianalyysejä, kahden määritetyn muuttujan keskiarvoja ja pistesarjojen vä- listä eroa vastaajilla. (Hegazy ja muut, 2021). Tutkimuksen tulosten mukaan tilintarkastajan toimialatuntemuksella (H1), auktorisoin- nilla (H2) ja koronapandemialla (H6) oli osittain vaikutusta KAMien tunnistamiseen ja nämä hypoteesit hyväksyttiin osittain. Monipuolisen toimialatuntemuksen omaavilla 46 tilintarkastajilla oli parempi kyvykkyys tunnistaa KAM-seikkoina raportoitavat asiat kuin yhteen toimialaan erikoistuneella tilintarkastajalla. Tilintarkastajan pätevyydellä, tässä yhteydessä auktorisoinnilla, oli vaikutusta siihen, miten hyvin henkilö tunnisti KAM-sei- kan. Hypoteesi hyväksyttiin osittain, sillä KAM-seikkojen raportointi sisältää huomatta- vasti ammatillista harkintaa. Kun case-tapausten raportoinnissa otettiin huomioon ko- ronapandemian vaikutukset, tuli raportoitavien seikkojen luokitteluun huomattavia muutoksia. Hypoteesi 6 hyväksyttiin osittain, sillä tunnistettavista seikoista osallistujat tunnistivat alle puolet. Tilintarkastajan sukupuolella (H3) tai tilintarkastusyhteisön koolla (Big 4/ei-Big 4) (H5) ei ollut vaikutusta KAMien tunnistamiseen, joten nämä hypoteesit kumottiin. Hypoteesi 4 hyväksyttiin eli tilintarkastajan kokemusvuosilla oli merkittävää vaikutusta siihen, miten hyvin he pystyivät luokittelemaan kertomuksella raportoitavat seikat. Hegazyn ja muiden mukaan KAMien raportoinnilla annetaan enemmän tietoa, ja sillä on merkitystä tilinpäätöksen käyttäjille sekä pandemian takia tilintarkastajat ymmär- sivät paremmin KAMien raportoinnin merkityksellisyyden. (Hegazy ja muut, 2021). Rainsbury, Bandara ja Perera (2023) tutkivat uusiseelantilaisella aineistolla, miten tilin- tarkastajat huomioivat koronapandemian vaikutukset KAM-raportoinnissaan. Uudessa- Seelannissa viranomaisilla, tilintarkastajien yhdistyksellä ja tilintarkastusyhteisöillä oli odotusarvona, että korona tulisi vaikuttamaan KAMien raportointiin, sillä koronapande- miasta aiheutuneet rajoitustoimenpiteet vaikeuttivat tarvittavan tilintarkastusevidens- sin hankkimista, mikä mahdollisesti tulisi raportoida KAMina. Ennen Rainsburyn ja mui- den tutkimusta, koronan vaikutuksia KAMeihin oli tutkittu melko vähän, sillä pandemian alkamisesta oli verrattain vähän aikaa ja vaikutuksia oli haasteellista arvioida. Rainsburyn ja muiden artikkelin lähestymiskulma oli analysoida koronan vaikutuksia KAM-raportoin- tiin tilinpäätösstandardien, toimialan tai tilintarkastusyhteisön mukaan, mikä oli myös artikkelin ainoa tutkimuskysymys. Raportoituja KAMeja analysoitiin tutkimuksessa sisällönanalyysin avulla, mikä on laajasti käytetty analysointitapa tekstin analysointiin tutkijoiden keskuudessa ja eroja vuosien 2019 ja 2020 välillä tilinpäätösstandardien, toimialan tai tilintarkastusyhteisön osalta 47 tutkittiin kuvailevalla analyysillä. Tutkimuksen otokseen oli valittu markkina-arvoltaan 50 suurinta uusiseelantilaista pörssiyritystä. Käytetty tilintarkastuskertomusten data kerät- tiin käsin yritysten tilinpäätöksistä. Sisällönanalyysissa käytetty ohjelma tunnisti tekstistä viittaukset koronapandemiaan ja laski niiden lukumäärän sekä tunnisti ja pystyi yhdistä- mään KAMin sisällön asianmukaiseen kirjanpitostandardiin aiemmin luodun koodauksen mukaan. (Rainsbury ja muut, 2023). Kaikkien tutkittavien yritysten tilintarkastajan toimi jokin Big 4 -yhteisö. Ensin tarkastel- tiin raportoitujen KAMien lukumäärää, kuinka monella sanalla siitä oli kerrottu ja lisäksi laskettiin keskiarvo sanojen määrästä per KAM. Tilastollisesti merkittävimmät erot vuo- sien 2019 ja 2020 välillä havaittiin KAMien lukumäärän ja sanamäärän kasvussa jokaisen tilintarkastusyhteisön osalta. KAMien määrä kasvoi 19 %:lla ja niitä kuvailtiin huomatta- vasti laaja-alaisemmin, sillä sanojen määrä kasvoi 35 %:lla. Sanojen keskimääräinen määrä kasvoi 13 %:lla, joka ei ollut tilastollisesti merkitsevä. 41 (82 %) yhtiön KAMeissa oli viittaus koronan vaikutuksiin ja raportoiduista KAMeista 61 prosenttia sisälsi kuvauk- sessaan koronan vaikutuksia kyseiseen KAMiin. Toimialakohtaisesti, joita oli yhdeksän, eniten KAMien lukumäärä nousi peruskulutustuotteet -sektorilla ja terveydenhuoltosek- torilla KAMien lukumäärässä ei ollut lainkaan muutosta. Lähes kaikilla toimialasektoreilla KAMeja kuvailtiin laaja-alaisemmin. Neljän toimialan osalta (terveydenhuolto-, kiin- teistö-, informaatioteknologia- ja yleishyödylliset palvelut -sektori) koronan vaikutuksia kuvailtiin jokaisessa yhtiössä ja kiinteistö- ja informaatioteknologiayrityksien jokaisessa KAMissa viitattiin koronan vaikutuksiin. Tilinpäätösstandardeittain tarkasteltuna korona vaikutti viiteen eri standardiin, jotka olivat IAS 2, IAS 16, IAS 36, IAS 40 ja IFRS 15. Tutki- joiden mukaan tilintarkastajat ottivat huomioon koronaan liittyvät epävarmuustekijät KAM-raportoinnissaan. (Rainsbury ja muut, 2023). Murphy, McLaughlin ja Elamer (2023) tutkivat koronan vaikutuksia tilintarkastuksen laa- tuun tilintarkastuspalkkioiden ja raportoitujen KAMien kautta. Tutkimuksen avulla halut- tiin myös selvittää, onko tilintarkastajan sukupuolella vaikutusta palkkioiden tai KAMien määrään, sillä aikaisempien tutkimusten mukaan naispuoliset tilintarkastajat veloittivat 48 korkeampia palkkioita ja raportoivat sekä enemmän KAMeja että kuvailivat niitä tarkem- min kuin miespuoliset tilintarkastajat. Tutkimuskysymysten avulla haluttiin selvittää, oliko pandemialla, joka itsessään voisi olla KAM, vaikutuksia KAM-raportointiin, sillä pan- demian myötä tilinpäätöksen käyttäjien tarve saada enemmän korkealaatuista var- muutta oli kasvanut. Aikaisemmissa tutkimuksissa oli havaittu, että koronapandemian myötä tilintarkastajat raportoivat sekä enemmän KAMeja että kuvailivat niitä laaja-alai- semmin. Päähypoteeseja oli yhteensä kolme ja niiden väittämät olivat, että koronan ai- kana veloitettavien tilintarkastuspalkkioiden määrä kasvoi (H1a), KAMeja raportoitiin enemmän (H2a) ja niitä kuvailtiin seikkaperäisemmin (H3a). Sukupuolen vaikutusta hy- poteeseihin tutkittiin pääkysymysten mukaisesti ja ne olivat, että naispuoliset tilintarkas- tajat veloittivat korkeampia tilintarkastuspalkkioita (H1b), raportoivat enemmän KAMeja (H2b) ja kuvailivat niitä seikkaperäisemmin (H3b). Tutkimus tehtiin Iso-Britannialaisella aineistolla ja siihen oli valittu FTSE 350 -indeksilistalla olevia yhtiöitä vuosina 2018–2021 ja analyysitapana oli regressioanalyysi. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa hypoteesi 1a hyväksyttiin, sillä koronapandemian aikana veloitettavat tilintarkastuspalkkiot nousivat. Tutkijat arvelivat tämän johtuvan useammasta eri syystä, joita olivat esimerkiksi tilintarkastukseen käytettyjen tuntien kasvu, pakollinen rotaatiokierto tai pandemiasta johtuva tilintarkastustarjousten puute. Tutkimustulosten mukaan naispuoliset tilintarkastajat eivät veloittaneet suurempia tilin- tarkastuspalkkioita kuin miespuoliset tarkastajat, joten hypoteesia 1b hylättiin. Tutki- mustulokset eivät antaneet vahvistusta kummankaan hypoteesin, H2a:n tai H2b:n, suh- teen, joten ne hylättiin. Tutkijat pohtivat, että naispuoliset tilintarkastajat olivat enem- män huolissaan siitä, että raportoivatko he informaatioarvoltaan tarpeeksi relevanttia tietoa ja raportoivat tämän vuoksi vain merkittävämpiin riskeihin liittyviä KAMeja, kun taas miespuoliset tilintarkastajat raportoivat useammasta KAMista, jotta se vähentäisi heihin kohdistuvaa oikeudenkäyntiriskiä. Kolmannen hypoteesin osalta tutkimustulosten mukaan koronalla oli merkittävä vaikutus KAMien yksityiskohtaisempaan kuvailuun, jo- ten hypoteesi 3a hyväksyttiin. Hypoteesi 3b:n osalta ei saatu vahvistusta sille, että nais- puoliset tilintarkastajat raportoisivat KAMeista seikkaperäisemmin, joten hypoteesi 3b 49 hylättiin. Tutkijat tekivät vielä lisäanalyyseja ymmärtääkseen, miksi KAMien määrässä oli niin vähäinen muutos. Analyysissa selvisi, että naispuolisten tilintarkastajien raportoimat KAMit vähenivät vuonna 2019, kun taas miespuoliset tilintarkastajat raportoivat useam- pia KAMeja ennen koronapandemiaa, mikä selitti koko otoksen osalta negatiivisen ker- toimen sukupuolelle. Artikkelin mukaan tilintarkastuspalkkiot nousivat koronapande- mian myötä, raportoitujen KAMien määrässä ei havaittu merkitsevää muutosta ja niitä kuvailtiin yksityiskohtaisemmin sekä sukupuolten välillä ei ollut merkitseviä eroja. (Mur- phy ja muut, 2023). 3.3 Yhteenveto ja hypoteesien johtaminen ISA 701 -standardin uudistuksella haluttiin pienentää tilintarkastukseen kohdistuvaa odotuskuilua ja tilintarkastuskertomukseen liittyvää informaatiokuilua. Odotuskuilun pienentämiseksi tilinpäätöksen käyttäjien tietoisuutta tilintarkastusta kohtaan, ja mitä tilintarkastus todellisuudessa on, haluttiin lisätä. Informaatiokuilun pienentämiseksi vaa- timuksia tilintarkastuskertomuksessa raportoitavista asioista laajennettiin ja täsmennet- tiin, jotta vastattaisiin tunnistettuihin puutteisiin tilinpäätöksen käyttäjien odotukseen tilintarkastuskertomuksen informaatioarvosta. (IAASB, 2011). Vuodesta 2003 alkaen lis- tayhtiöiden tilintarkastuskertomuksissa raportoitaviin asioihin on tullut useita muutoksia. Ranskassa tuli raportoida JOA-seikat vuodesta 2003 alkaen, Isossa-Britanniassa RMM:t vuodesta 2013 lähtien ja Yhdysvalloissa CAM:t vuodesta 2017 eteenpäin (Velte & Issa, 2019). Uutta ISA 701 -standardia, jonka vaatimuksesta tilintarkastuskertomuksessa tuli esittää ja kuvailla KAM:it, tuli soveltaa 15.12.2016 tai sen jälkeen päättyvien tilikausien tilintarkastuksiin (IAASB, 2022). Uudistetun standardin tavoitteena oli tilintarkastuksen läpinäkyvyyden ja käyttäjien luot- tamuksen parantaminen annetun lisäinformaation avulla. Laajennettuun KAM-rapor- tointiin on suhtauduttu vaihtelevasti. KAM:eina kuvaillut keskeiset seikat olivat helppo- lukuisempia kuin niihin kohdistettujen toimenpiteiden kuvailut ja lisäsivät tilintarkastuk- sen läpinäkyvyyttä (Gambetta ja muut, 2023) ja läpinäkyvyyttä lisäsi laadukkaampi 50 taloudellinen raportointi (Goldin ja muut, 2020), kun taas luottamusta ne eivät lisänneet, sillä kuvaillut riskit olivat jo sijoittajien tiedossa (Lennox ja muut, 2023). Lennox ja muut (2023) toivat esiin, että taloudellisen raportoinnin sisältö oli kehittynyt KAMien myötä. Bepari ja muiden (2014) ja Segalin (2019) mukaan KAM-seikkojen raportointi ei lisännyt tilintarkastuksen läpinäkyvyyttä, eikä käyttäjien luottamusta (Bédard ja muut 2019). Changin ja muiden (2021) mukaan laajennetulla KAM-raportoinnilla oli saavutettu uu- distuksen tavoitteet ja taloudellisen raportoinnin laatu oli parantunut, mikä lisäsi sijoit- tajien luottamusta, kun Jaffarin ja muiden (2023) mukaan luottamus oli parantunut osit- tain KAM-raportoinnin takia. Tutkimuksissa saatiin heikkoja viitteitä siitä, että tilintarkas- tuksen laatu oli parantunut uusien raportointivaatimusten myötä (Gutierrez ja muut, 2018; Kitiwong & Sarapaivanich, 2020). Rautiaisen ja muiden (2021) mukaan KAM-rapor- toinnilla ei ollut vaikutuksia tilintarkastuksen laatuun. Nguyenin ja Kendin mukaan tilin- päätöksen käyttäjien mielestä tilintarkastuksen laatu oli parantunut, kun taas tilintarkas- tajien mielestä KAMien raportoinnilla ei ollut vaikutuksia laatuun. Aikaisempien tutkimustulosten mukaan koronapandemialla ja siitä johtuvista olosuh- teista oli vaikutuksia tilintarkastuskertomuksessa raportoitavien KAMien sisältöön. Ko- ronapandemialla oli vaikutuksia raportoituihin KAMeihin ja koronaan liittyviä tilintarkas- tustoimenpiteitä raportoitiin huomattavasti laajemmin sekä niiden sisältöä kuvailtiin seikkaperäisemmin (Hegazy ja muut, 2021; Kend & Nguyen, 2022; Rainsbury ja muut, 2023; Murphy ja muut, 2023). Murphyn ja muiden (2023) mukaan pandemialla ei ollut vaikutusta raportoitavien KAMien lukumäärään ja Rainsburyn ja muiden (2023) mukaan pandemian myötä raportoitiin enemmän KAMeja kappalemääräisesti. PRH:n tilastoinnin mukaan Suomessa KAMien lukumäärässä ei ole ollut juurikaan vaihtelua (PRH, 2021– 2022). Tilintarkastajien ymmärrys KAM-raportoinnin merkityksellisyydestä kasvoi pandemian myötä (Hegazy ja muut, 2021). Toimialojen välillä saattoi olla huomattavia eroja, miten koronapandemia vaikutti niihin. Osalle toimialoista koronapandemiasta johtuvat rajoi- tukset lamauttivat niiden liiketoiminnan käytännössä kokonaan, kun taas osalle toimi- aloista liikevaihto kasvoi merkittävästi pandemian takia. (Tilastokeskus; Kend & Nguyen, 51 2022; Rainsbury ja muut, 2023). Toimiala vaikutti raportoitaviin KAMeihin niin lukumää- räisesti kuin pidentyneen kuvailun kanssa ja tutkimuksissa nousi esiin koronan vaikutus tiettyihin tilinpäätösstandardeihin (Kend & Nguyen, 2022; Rainsbury ja muut, 2023) Edellä käytyjen aikaisempien tutkimustulosten pohjalta, tähän tutkielmaan johdettiin kolme hypoteesia: H1: Koronapandemian aikana toimialalla oli vaikutusta tilintarkastuksen kannalta kes- keisten seikkojen raportoitavaan lukumäärään. H2: Tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja ja niihin kohdistuvia tarkastustoi- menpiteitä kuvailtiin laaja-alaisemmin koronapandemian vaikutusten takia. H3: Tilinpäätösstandardilla oli vaikutusta raportoitaviin tilintarkastuksen kannalta kes- keisiin seikkoihin. 52 4 Tutkimusmenetelmä ja aineisto Tämän tutkielman tavoitteena on ollut tutkia, miten koronapandemia on vaikuttanut ti- lintarkastuskertomuksella raportoitaviin KAMeihin Helsingin pörssin yrityksissä. Tutkiel- man tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysia ja sen analysointita- pana koodausta. Koodauksen avulla erityispiirteistä aineistoa on pystytty yksinkertaista- maan ja saatu siitä hallittavampaa. Vastausten tilastollisessa analysoinnissa käytettiin t- testiä. Laadullinen sisällönanalyysi ja koodaus ovat joustavia tutkimusmenetelmiä, jotka soveltuvat tutkimusmenetelmiksi, kun tutkitaan ennakoimattomia ilmiöitä, kuten ko- ronapandemian vaikutuksia tilintarkastuskertomuksella raportoitaviin KAMeihin. 4.1 Tutkimusmenetelmä ja tilastollisen analysoinnin menetelmä Laadulliselle analyysille ei ole olemassa yksiselitteistä tapaa tai ohjetta, kuinka se tulee tehdä, vaan se riippuu tutkijan harkinnasta. Analyysitavalla kuvataan sitä, miten aineis- toa on käsitelty. Sisällönanalyysia voi tehdä joko laadullisena (qualitative) ja määrällisenä (quantitative) analyysina. Laadullista sisällönanalyysia voidaan käyttää niin kirjoitetun tekstin kuin kuvallisen aineistonkin analysointiin ja tulkitsemiseen. Sen tavoitteena on ymmärtää ja tulkita aineiston sisältöä, merkityksiä ja rakennetta, ei niinkään kielellistä sisältöä. Laadullisen sisällönanalyysin suorittamiseen on useita eri tapoja ja sen jousta- vuuden takia, sitä pystyy mukauttamaan kunkin tutkijan tarpeisiin ja tutkimuskysymyk- siin. Perinteisimmät laadullisen sisällönanalyysin käsittelytavat ovat koodaus, teemoit- telu ja tyypittely. (Günther ja muut, 2021). Niin koodaus, teemoittelu kuin tyypittely perustuvat tutkijan omiin valintoihin, miten hän aineistonsa järjestelee. Koodauksessa aineisto luokitellaan omiin alaluokkiinsa tut- kijan valintojen mukaan, eikä niitä ole sellaisenaan valmiina aineistossa (Juhila, 2021). Tämän takia samasta aineistosta voidaan saada useita eri alaluokkia tutkijan valitun lä- hestymistavan mukaan. Teemoittelussa tutkimusongelman olennaisimmat aiheet pai- kannetaan käytettävästä aineistosta ja nämä eivät myöskään ole ennakolta määriteltyjä, 53 vaan muodostuvat tutkijan analyysin tuloksina (Juhila, 2021). Tyypittelyssä aineistosta lajitellaan samankaltaisten ominaisuuksien ja / tai piirteiden alle erilaiset tunnistettavat ilmiöt (Günther & Hasanen, 2021). Aineiston käsittelyn jälkeen vastaukset tulee analysoida ja hypoteesit testata. Tässä tut- kielmassa hypoteesit testataan t-testillä, jonka avulla arvioidaan kahden riippumatto- man ryhmän välistä keskiarvoeroa. T-testin edellytyksenä on, että vertailtavia ryhmiä on kaksi, muuttujien tulee olla normaalijakautunut, muuttujan numeerinen mitta-asteikko on suhde- tai välimatka-asteikko ja kummankin ryhmän hajonnan tulee olla yhtä suuri sekä otoskoon tulee olla tarpeeksi suuri. Levenen F-testin avulla voidaan todentaa ha- jonnan eli populaatiovarianssin samankaltaisuus. T-testissä asetetaan 2 hypoteesia, niin sanottu nollahypoteesi, joka olettaa, että ryhmien välillä ei ole eroa ja vastahypoteesi, joka olettaa, että ryhmien välillä on eroa. T-testin tuloksena saadaan p-arvo, jolle määri- tetyn riskitason mukaan nollahypoteesi joko hyväksytään tai hylätään. Yleisin käytetty riskitaso on 5 prosenttia eli p-arvon tulee olla <0,05, jotta nollahypoteesi hylätään ja vas- tahypoteesi hyväksytään. Lisäksi efektikoon laskemisen avulla voidaan arvioida t-testillä saatujen mittaustulosten vaikutuksen suuruutta. Efektikokoa ilmaistaan d-suureen avulla, jota pääsääntöisesti tulkitaan niin, että d-suureen arvon ollessa 0,2, on tekijän voimak- kuus pieni tai d-suureen ollessa 0,5, on tekijän voimakkuus keskisuuri ja d-suureen ol- lessa 0,8 on tekijän voimakkuus suuri. (Tähtinen ja muut, 2020, s. 120–126). 4.2 Aineiston kuvailu Tutkimus on rajattu koskemaan sellaisia yrityksiä, jotka ovat olleet listattuna Helsingin pörssin päälistalla koko kalenterivuoden (12 kk) vuosina 2019 ja 2020 ja joiden tilikausi on kalenterivuosi. Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu yhtiöt, joiden kertomus on an- nettu muualla kuin Suomessa (5 kpl) sekä kaikki rahoitustoimialan yritykset (11 kpl) toi- mialan erityispiirteiden vuoksi. Lisäksi tutkimusaineistosta on rajattu ulkopuolelle yhtiöt, joiden tilintarkastusyhteisö on vaihtunut sekä muutamia yhtiöitä, jotka ovat joko listau- tuneet vuoden 2019 aikana, eikä näin ollen ole ollut 12 kuukautta päälistalla vuonna 54 2019 tai yhteisössä on toteutettu huomattavia uudelleenjärjestelyjä sekä osien myyntejä vuosina 2019 ja 2020. Yhtiöt, joilla kaupankäynnin kohteena oli useampi osakesarja, kä- siteltiin tässä tutkielmassa yhtenä yhtiönä. Rajausten jälkeen tutkimusaineisto koostuu 94 listayhtiön tilintarkastuskertomuksista vuosina 2019 ja 2020. Koska aineisto käsitti vain sellaiset yhtiöt, joiden tilikausi on kalenterivuosi, niin pääasiassa tilikauden 2019 tilintarkastuskertomukset oli annettu ennen koronan julistamista pandemiaksi ja rajoi- tusten voimaantuloa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tämän vuoksi tutkiel- massa verrataan tilikautta ennen pandemiaa eli vuotta 2019 ja ensimmäistä pandemian aikaista tilikautta eli vuotta 2020, jolloin koronan vaikutukset muuttuneessa toimintaym- päristössä on ollut mahdollista raportoida. Tutkielmassa ei kuitenkaan voida poissulkea muiden tapahtumien kuin koronapandemian vaikutusta KAMeihin. Tutkielman aineisto on haettu Orbis-tietokannasta ja Nasdaq Helsingin internet-sivuilta ja listaukset täsmäytettiin ristiin, jotta varmistuttiin aineiston täydellisyydestä. Yllä kuvat- tujen rajausten jälkeen tutkittavien yhtiöiden tilintarkastuskertomukset haettiin Vuosi- kertomukset.net -sivustolta tai yhtiöiden omilta internet-sivuilta. Tilintarkastuskerto- muksilta poimittiin manuaalisesti raportoidut KAMit, jotka koodattiin tilinpäätösstandar- din mukaan ja KAMit vietiin tekstinkäsittelyohjelmaan, jonka avulla laskettiin sanojen lu- kumäärä sekä KAMien kuvailusta, että siihen suoritettavien toimenpiteiden osalta ja ver- rattiin, onko niissä ollut muutosta. KAMien pituuden lisäksi tilintarkastuskertomuksilta poimittiin ja koodattiin KAMien lukumäärä yhtiön toimialan ja tilintarkastajan (Big 4 / ei- Big 4) mukaan. 4.3 Reliabiliteetti ja validiteetti Tutkimustulosten lisäksi tulee arvioida tutkimuksen luotettavuutta reliabiliteetin ja vali- diteetin kautta. Reliabiliteetilla tarkoitetaan tulosten luotettavuutta ja johdonmukai- suutta riippumatta siitä, kuinka monta kertaa tulosten mittaus toistetaan. Validiteetilla tarkoitetaan mittauksella saatujen tulosten pätevyyttä eli kuinka hyvin tutkimuskysymyk- seen vastataan valitulla mittaustavalla. (Tähtinen ja muut, 2020, s. 84–86). Tässä 55 tutkielmassa aineisto koostui 94 tutkittavasta yrityksestä, mikä kattaa laaja-alaisesti Hel- singin pörssin päälistalla olleita yrityksiä vuosina 2019–2020. Lisäksi tutkielmassa on tar- kasteltu eri näkökulmista koronapandemian vaikutuksia raportoitaviin KAMeihin ja tut- kielman tilastollisena menetelmänä on käytetty t-testiä, jonka käyttöedellytykset ovat täyttyneet. Edellä mainituilla seikoilla on pyritty varmistamaan tutkielman reliabiliteetti ja validiteetti. Huomionarvoista on kuitenkin se seikka, että koodaus perustuu tutkijan omaan valintaan, miten hän aineiston lajittelee, joten tämän osalta tutkimus ei ole täysin toistettavissa toisen tutkijan tekemänä. Toisaalta tilinpäätösstandardit ovat melko yksiselitteisiä, joten lähinnä aineiston luokittelussa tutkijan harkinnan varaan jää, miten hän lajittelee esi- merkiksi sellaiset KAMit, joissa yhtenä ja samana KAMina on kuvailtu sekä liikearvon ar- vonalentuminen (IAS 36) että myyntisaamisten mahdollinen arvonalentuminen / luotto- tappiovarauksen tarve (IFRS 9). Tämän tutkielman ajanjakso käsittää vain ensimmäisen pandemianaikaisen tilikauden ja mikäli ajanjaksoa olisi laajennettu, olisi sillä saattanut olla vaikutuksia tutkimustuloksiin. Toisaalta läpikäydyissä aikaisemmissa tutkimuksissa, oli tarkasteltu vain ensimmäistä pandemian alkamisen jälkeistä tilikautta. 56 5 Tutkimustulokset Tässä luvussa esitetään tutkimuksen tulokset. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää ko- ronapandemian vaikutuksia raportoitaviin KAMeihin Helsingin pörssin yrityksissä vuo- sien 2019 ja 2020 välillä. Aikaisempien tutkimusten ja PRH:n keräämän aineiston poh- jalta hypoteeseja johdettiin kolme kappaletta. Aineisto koostui rajausten jälkeen 94 Helsingin pörssin yrityksestä edustaen kymmentä eri toimialaa. Taulukossa 2 on eritelty tutkielmassa tarkasteltavat yhtiöt toimialan ja ti- lintarkastajan mukaan. Lukumääräisesti eniten yhtiöitä oli ”Teollisuustuotteet ja -palve- lut”, ”Kulutushyödykkeet” ja ”Teknologia” -kategorioissa. Toimialoittain tarkasteltuna yh- tiöt olivat jakautuneet melko tasaisesti kolmen eri Big 4 -yhteisön kesken. Tutkimuksessa mukana olevista yrityksistä yli 90 prosentilla tilintarkastajaksi oli valittu jokin Big 4 -yh- teisö. Kolmella yrityksellä tilintarkastajaksi oli valittu 2 henkilöä ja viidellä yhtiöllä jokin pienempi tilintarkastusyhteisö. Toimialoittain tarkasteltuna EY oli useimmiten valit- tuna ”Teollisuustuotteet ja -palvelut” ja ”Kulutushyödykkeet” -toimialojen yhtiöihin tilin- tarkastajaksi. KPMG:n ja PwC:n tilintarkastamat yhtiöt olivat jakautuneet tasaisemmin eri toimialoille, vaikka näilläkin yhteisöillä ”Teollisuustuotteet ja -palvelut” -kategorian yhtiötä oli lukumääräisesti eniten. Taulukko 2. Tarkasteltavat yhtiöt jaoteltuna toimialan ja tilintarkastajan mukaan. Toimiala Deloitte EY KPMG PwC Muut N (%) Energia 1 1 1 % Kiinteistöyhtiöt 1 2 1 4 4 % Kulutushyödykkeet 8 3 6 1 18 19 % Peruskulutustuotteet 3 3 1 7 7 % Perusteollisuus 2 2 4 8 9 % Teknologia 1 5 6 3 1 16 17 % Teollisuustuotteet ja -palvelut 1 10 7 7 5 30 32 % Terveydenhuolto 1 4 1 6 6 % Tietoliikennepalvelut 2 2 2 % Yleishyödylliset palvelut 1 1 2 2 % N 4 29 27 26 8 94 100 % % 4 % 31 % 29 % 28 % 9 % 57 Tarkasteltavista yhtiöistä yhdeksällä yhtiöllä KAMien lukumäärä oli noussut vertailukau- teen nähden ja näissä yhtiöissä KAMin kuvailu sekä siihen kohdistuvia tarkastustoimen- piteitä oli kuvailtu laaja-alaisemmin. Vastaavasti 17 yhtiöllä KAMien lukumäärä oli pie- nentynyt ja näissä KAMien kuvailun ja tehtyjen tarkastustoimenpiteiden sanamäärä oli pienentynyt. 68 yhtiön kohdalla KAMien lukumäärässä ei ollut muutosta vuosien 2019 ja 2020 välillä. Näistä 68 yhtiöstä 21 KAMien kuvailun sanamäärä oli noussut ja näistä 21 yhtiöstä 12:lla tehtyjen tarkastustoimenpiteiden sanamäärä oli lisääntynyt ja 7 yhtiöllä pienentynyt ja 2 yhtiöllä ei ollut mitään muutosta tarkastustoimenpiteiden kuvailussa. 32 yhtiöllä KAMien kuvailun sanamäärä oli pienentynyt ja näistä 18 tehtyjen tarkastus- toimenpiteiden sanamäärä oli pienentynyt ja 8 yhtiöllä lisääntynyt ja 6 yhtiöllä ei ollut mitään muutosta. Yhdeksällä yhtiöllä ei ollut mitään muutoksia KAMien lukumäärässä, niiden kuvailuissa tai tehtyjen tarkastustoimenpiteiden kuvailussa. Taulukossa 3 on yhteenveto raportoitavien KAMien keskimääräisestä lukumäärästä toi- mialoittain ja tilintarkastusyhteisöittäin. Vuonna 2019 lukumääräisesti eniten KAMeja ti- lintarkastuskertomuksissa raportoivat muut kuin Big 4 -yhteisöt. Vuonna 2020 KAMeja raportoi lukumääräisesti eniten KPMG, jonka raportoitavien KAMien lukumäärässä ei ta- pahtunut muutosta, mutta muut tilintarkastajat raportoivat vähemmän KAMeja kuin ver- tailuvuonna. Vuonna 2019 keskimääräisesti eniten KAMeja on raportoitu ”Energia” ja ”Yleishyödylliset palvelut” -toimialoilla sekä yhdessä ”Kulutushyödykkeet”-toimialan yhtiössä. Tutkielmassa mukana olevissa yhtiöissä on raportoitu yhdestä viiteen KAMia vuosina 2019–2020. Taulukossa 4 on esitetty kuinka monta ja kuinka monessa yhtiössä toimialoittain jaoteltuna on raportoitu KAMeja vuosina 2019 ja 2020. Vuonna 2019 ylei- simmin raportoitiin 3 KAMia ja kahdeksassa yhtiössä on raportoitu ainoastaan 1 KAM ja kolmessa yhtiössä 5 KAMia. Vuonna 2020 vain yhdessä yhtiössä on raportoitu 5 KAMia ja yleisimmin raportoitiin kaksi KAMia. T-testin tulosten mukaan KAMien lukumäärässä vuosien 2019 ja 2020 välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ja efektikoko on pieni t(185) = 0,79; p = 0,429, d = -0,11. Koska kokonaistasolla KAMien lukumäärässä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, niin mielenkiinnosta ja ylimääräisenä tarkasteltiin, oliko eri tilintarkastusyhteisöjen raportoimien KAMien lukumäärässä tilastollisesti 58 merkitsevää eroa ja ainoastaan EY:n kohdalla havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero (p = 0,020). Tässä tutkielmassa tehtiin yhteenveto KAMien lukumääristä ja niiden vaihtelusta tarkasteltavien vuosien välillä ja yhteenvedon tulokset olivat yhteneväiset PRH:n seuran- taan listayhtiöiden tilintarkastuskertomuksissa esitetyistä KAMeista vuosien 2018–2021 välillä. Koronapandemialla ei ole ollut vaikutusta, tutkielmassa mukana olevien yhtiöiden raportoitavien KAMien lukumäärään. Taulukko 3. Yhteenveto KAMien lukumäärästä keskimäärin toimialan ja tilintarkastusyhteisön mukaan. Taulukko 4. Raportoitujen KAMien lukumäärä toimialoittain. Tutkielman ensimmäisenä hypoteesina oli, että toimialalla oli vaikutusta raportoitavien KAMien lukumäärään ja toisena hypoteesina, että perustelu KAMin valinnalle sekä niihin kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä kuvailtiin laaja-alaisemmin koronapandemian vaiku- tusten takia. Tarkasteltaessa toimialoittain raportoitujen KAMien määrää, niin keskimää- rin KAMien lukumäärässä ei juurikaan ollut muutosta tarkasteltavien vuosien välillä, Toimiala Deloitte EY KPMG PwC Muut Deloitte EY KPMG PwC muut Energia 5,0 4,0 Kiinteistöyhtiöt 2,0 3,0 1,0 2,0 3,0 1,0 Kulutushyödykkeet 2,3 2,7 2,8 4,0 2,4 2,3 2,5 3,0 Peruskulutustuotteet 2,7 2,7 3,0 2,3 3,0 3,0 Perusteollisuus 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,0 Teknologia 3,0 2,0 2,7 2,3 3,0 2,0 2,0 2,7 2,7 3,0 Teollisuustuotteet ja -palvelut 2,0 2,6 2,7 2,9 2,2 2,0 2,5 2,4 2,9 2,2 Terveydenhuolto 3,0 2,8 3,0 2,0 2,5 3,0 Tietoliikennepalvelut 3,0 3,5 Yleishyödylliset palvelut 4,0 3,0 4,0 3,0 3,0 2,5 2,9 2,9 3,1 2,5 2,5 2,9 2,8 2,8 KAMit 2019 (kpl) KAMit 2020 (kpl) KAMien lukumäärä 1 2 3 4 5 Yht. 1 2 3 4 5 Yht. 2019 2020 Energia 1 1 1 1 5 4 Kiinteistöyhtiöt 1 2 1 4 1 2 1 4 9 9 Kulutushyödykkeet 3 5 7 2 1 18 1 9 7 1 18 47 44 Peruskulutustuotteet 4 1 2 7 1 2 2 2 7 19 19 Perusteollisuus 1 3 3 1 8 2 3 2 1 8 28 26 Teknologia 1 8 6 1 16 1 8 6 1 16 39 39 Teollisuustuotteet ja -palvelut3 10 13 4 30 4 11 11 4 30 78 75 Terveydenhuolto 2 3 1 6 4 1 1 6 17 15 Tietoliikennepalvelut 2 2 1 1 2 6 7 Yleishyödylliset palvelut 1 1 2 1 1 2 7 7 8 32 36 15 3 94 8 38 32 15 1 94 255 245 2019 2020 Yhteensä 59 kuten taulukosta 5 ilmenee. Ainoastaan ”Tietoliikennepalvelut” -toimialalla KAMien lu- kumäärä on lisääntynyt merkittävästi, mikä johtui yhden yhtiön rakennejärjestelyistä ti- likaudella 2020. Edellä olevasta taulukosta 4 voimme todeta, että raportoitujen KAMien lukumäärässä per toimiala ei ole ollut muutosta vuosien 2019 ja 2020 välillä, mutta ko- konaistasolla vuonna 2020 on raportoitu 10 KAMia vähemmän kuin vuonna 2019. ”Ener- gia”, ”Kulutushyödykkeet”, ”Perusteollisuus” ja ”Teollisuustuotteet ja -palvelut” toi- mialoilla raportoitavien KAMien kokonaismäärä on pienentynyt ja muilla toimialoilla lu- kumäärät ovat pysyneet samana molempina tarkasteltavina vuosina. T-testin tulokset toimialan vaikutuksesta raportoitavien KAMien lukumäärään oli t(18) = 0,10; p = 0,923, d = -0,002. Taulukko 5. KAMien lukumäärät keskimäärin ja niiden muutos vuosien 2019 ja 2020 välillä. Toimiala 2019 2020 muutos muutos% Energia 5,0 4,0 -1,0 -20 % Kiinteistöyhtiöt 2,3 2,3 0,0 0 % Kulutushyödykkeet 2,6 2,4 -0,2 -6 % Peruskulutustuotteet 2,7 2,7 0,0 0 % Perusteollisuus 3,5 3,3 -0,3 -7 % Teknologia 2,4 2,4 0,0 0 % Teollisuustuotteet ja -palvelut 2,6 2,5 -0,1 -4 % Terveydenhuolto 2,8 2,5 -0,3 -12 % Tietoliikennepalvelut 3,0 3,5 0,5 17 % Yleishyödylliset palvelut 3,5 3,5 0,0 0 % 3,0 2,9 -0,1 -3 % ISA 701 -standardin mukaisesti tilintarkastuskertomuksessa tulee kuvata miksi valittu KAM on merkittävä ja kuinka tätä on käsitelty tilintarkastuksessa (ISA 701.13). Taulukossa 6 esitetään kuinka monella sanalla yhtä KAMia on kuvattu keskimäärin toimialoittain eri- teltynä kumpanakin vuotena sekä kuvailuun käytettyjen sanojen kappalemääräinen ja prosentuaalinen muutos. Teknologiatoimialan yhtiöissä KAMien kuvailun sanamäärät ovat pienentyneet reilu kymmenen prosenttia. Myös terveydenhuollon ja tietoliikenteen alan yhtiöissä KAMien kuvailun sanamäärät ovat pienentyneet, mutta ei niin huomatta- vasti kuin teknologiatoimialalla. Muissa toimialoissa KAMien kuvailun sanamäärät ovat kasvaneet, joista huomattavin kasvu on ollut yleishyödyllisten palvelujen yhti- öissä. ”Yleishyödylliset palvelut” -kategoriassa on tässä tutkielmassa mukana ainoastaan 60 2 yhtiöitä, Fortum Oyj ja Lassila & Tikanoja Oyj, joista Fortumin Uniper-kaupan hankinta- menolaskelman alustava käsittely kirjanpidossa on ollut KAM, jota on kuvattu laaja-alai- sesti. Uniper-investointi on ollut KAM myös vuonna 2019, mutta Fortumin omistusosuus siitä on ollut alle 50 prosenttia ja se on käsitelty osakkuusyhtiönä. Fortumin Uniper-in- vestoinnin laaja-alaisempi kuvailu ei ole johtunut koronapandemiasta. Kokonaistasolla tarkasteltuna KAMien kuvailun sanamäärän muutoksessa ei ole ollut tilastollisesti mer- kitsevää eroa t(186) = 0,41; p = 0,682, d = -0,60. Taulukko 6. Raportoitujen KAMien kuvailun sanamäärä ja niiden muutos. KAMien kuvailun sanamäärä 2019 2020 muutos lkm muutos % Energia 86 88 2 2 % Kiinteistöyhtiöt 233 246 12 5 % Kulutushyödykkeet 1417 1478 61 4 % Peruskulutustuotteet 480 499 19 4 % Perusteollisuus 686 711 26 4 % Teknologia 1206 1071 -135 -11 % Teollisuustuotteet ja -palvelut 2551 2596 46 2 % Terveydenhuolto 539 514 -25 -5 % Tietoliikennepalvelut 132 130 -1 -1 % Yleishyödylliset palvelut 159 235 76 48 % Taulukossa 7 esitetään keskimääräinen sanamäärä, jolla on kuvattu KAMiin liittyviä tar- kastustoimenpiteitä. Energiatoimialan yhtiöitä Helsingin pörssissä ja siten tässä tutkiel- massa on ainoastaan yksi, Neste Oyj. Neste Oyj:n raportoitavien KAMien lukumäärä on pienentynyt tilikaudella 2020 ja poisjäänyt KAM oli vaihto-omaisuuden arvostus, jota oli kuvattu laaja-alaisesti vuonna 2019. Neljällä eri toimialalla KAMeihin kohdistettuja tar- kastustoimenpiteitä on kuvailtu laaja-alaisemmin. ESMAn ilmoittamat tilinpäätösten val- vonnan painopistealueet liittyivät muun muassa omaisuuserien arvostamiseen (käyttö- omaisuus, sijoitukset) ja rahoitusvarojen arvostamiseen (mahdolliset luottotappiot), jol- loin on loogista, että ”Kiinteistöyhtiöt” ja ”Kulutushyödykkeet” -toimialoilla sanamäärät kuvailuista tarkastustoimenpiteistä ovat kasvaneet. Esimerkiksi NoHo Partners Oyj:n tilintarkastuskertomuksessa liikearvon arvostus on ollut yksi KAMeista ja kuvailuihin sen tarkastustoimenpiteistä on lisätty seuraava teksti vertai- lukauden kuvauksen lisäksi: ”Tämän lisäksi vertasimme johdon 61 arvonalentumistestauksen lopputulemaa NoHo Partners Oyj:n markkina-arvoon.” Reka Industrials Oyj:llä konsernin rahoitusjärjestelyt on ollut yksi KAMeista ja sen tarkastus- toimenpiteitä on kuvattu vertailukauden kuvauksen lisäksi seuraavasti: ”Tarkastustoi- menpiteisiimme on sisältynyt rahoitusjärjestelyihin liittyvien kirjausperiaatteiden asian- mukaisuuden arviointia sekä kirjaustapahtumien oikeellisuuden varmistamista aineisto- tarkastuksen toimenpitein.” KAMien tarkastustoimenpiteiden kuvailussa ei ole ollut ti- lastollisesti merkitsevää eroa, sillä T-testillä saatiin seuraavat tulokset: t(185) = 0,42; p = 0,673, d = -0,06. Taulukko 7. Raportoitujen KAMien tarkastustoimenpiteiden kuvailun sanamäärä ja niiden muu- tos. Tarkastustoimenpiteiden kuvai- lun sanamäärä 2019 2020 muutos lkm muutos % Energia 78 67 -11 -14 % Kiinteistöyhtiöt 193 205 12 6 % Kulutushyödykkeet 1089 1159 70 6 % Peruskulutustuotteet 426 421 -4 -1 % Perusteollisuus 523 522 -1 0 % Teknologia 935 919 -16 -2 % Teollisuustuotteet ja -palvelut 2075 2150 75 4 % Terveydenhuolto 434 408 -26 -6 % Tietoliikennepalvelut 109 106 -2 -2 % Yleishyödylliset palvelut 124 129 5 4 % Edellä kuvattujen tutkimustulosten perusteella ensimmäinen hypoteesi kumottiin, sillä toimialalla ei ole ollut vaikutusta raportoitavien KAMien lukumäärään. Myös hypoteesi 2 kumottiin, sillä sekä raportoitujen KAMien ja niihin suoritettujen tarkastustoimenpitei- den kuvailujen muutoksessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, vaikkakin efekti- koolla oli keskisuuri vaikutus KAMien kuvailujen osalta käytettyjen sanamäärän t-testissä. Kolmantena hypoteesina tutkielmassa oli, että kyseessä oleva tilinpäätösstandardi vai- kutti KAMien lukumäärään. Taulukossa 8 on esitetty yleisimmät tilinpäätösstandardit, joihin KAM liittyy. Yleisimmin KAMit liittyvät omaisuuserien arvostukseen ja liikevaihdon tulouttamiseen. IAS 36 omaisuuserien arvonalentuminen -standardia sovelletaan lähes kaikkiin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisen testaukseen muu- tamaa poikkeusta lukuunottamatta. Taulukossa omaisuuseriä ei ole eroteltu erikseen, 62 mutta tutkittavista yrityksistä KAM liittyi pääasiassa liikearvon ja tytäryhtiöosakkeiden arvostukseen. ESMA:n tilinpäätösten painopistealueissa painotettiin seuraavia standar- deja: IAS 1, IAS 36, IFRS 9 ja IFRS 16. Ainoastaan IFRS 16 -standardin suhteellinen osuus kaikista raportoiduista KAMeista pieneni ja muiden painopistealueen standardien suh- teellinen osuus kaikista raportoiduista KAMeista nousi. Tilikaudella 2019 oli takautuvasti otettu käyttöön IFRS 16 -standardi, mikä oli jokaisen raportoidun KAMin syy kyseisessä standardissa. Niin Suomen Tilintarkastajat kuin ESMA painottivat ohjeistuksissaan kiin- nittämään huomiota johdon tekemiin arvioihin. Kaikki taulukon 8 tilinpäätösstandardit, joiden suhteellinen osuus tilikaudella raportoituihin KAMien kokonaismäärään nähden oli noussut tilikaudella 2020, ovat sellaisia, joissa on arvostukseen ja arvionvaraisuuteen liittyviä elementtejä. T-testillä tarkasteltaessa raportoituja KAMeja tilinpäätösstandar- deittan, tulokseksi saatiin t(28) = 0,18; p = 0,857. Hypoteesi 3 hylättiin, sillä t-testin tu- losten mukaan tilinpäätösstandardilla ei ole ollut merkitystä raportoidussa KAMissa. Taulukko 8. Raportoidut KAMit tilinpäätösstandardeittain. Tutkittavista yrityksistä vain viiden yhtiön KAMeissa oli suora viittaus koronapandemian vaikutuksiin. Viking Linen, Stockmannin ja Investor Housen KAMien koronaviittaukset 2019 2020 IAS 1 - Tilinpäätöksen esittäminen 6 7 16,7 % 2,3 % 3,0 % 28,7 % IAS 2 - Vaihto-omaisuus 30 28 -6,7 % 11,7 % 12,1 % 3,0 % IAS 12 - Tuloverot 9 6 -33,3 % 3,5 % 2,6 % -26,4 % IAS 36 - Omaisuuserien arvonalentuminen 78 74 -5,1 % 30,5 % 31,9 % 4,7 % IAS 37 - Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat 2 2 0,0 % 0,8 % 0,9 % 10,3 % IAS 38 - Aineettomat hyödykkeet 5 6 20,0 % 2,0 % 2,6 % 32,4 % IAS 40 - Sijoituskiinteistöt 5 4 -20,0 % 2,0 % 1,7 % -11,7 % IFRS 3 - Liiketoimintojen yhdistäminen 3 3 0,0 % 1,2 % 1,3 % 10,3 % IFRS 5 - Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot 3 0 -100,0 % 1,2 % 0,0 % -100,0 % IFRS 7 - Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot 4 3 -25,0 % 1,6 % 1,3 % -17,2 % IFRS 9 - Rahoitusinstrumentit 12 12 0,0 % 4,7 % 5,2 % 10,3 % IFRS 10 - Konsernitilinpäätös 5 4 -20,0 % 2,0 % 1,7 % -11,7 % IFRS 15 - Myyntituotot asiakassopimuksista 72 67 -6,9 % 28,1 % 28,9 % 2,7 % IFRS 16 - Vuokrasopimukset 3 0 -100,0 % 1,2 % 0,0 % -100,0 % Muut 19 16 -15,8 % 7,4 % 6,9 % -7,1 % 256 232 100,0 % 100,0 % Standardi muutos % standardin KAMien osuus kaikista KAMeista muutos % kpl 2020 kpl 2019 63 liittyivät omaisuuserien arvostukseen. Viking Linen tilintarkastaja oli raportoinut siitä seuraavasti: Poistojen suuruus perustuu aluksen odotettavissa olevaan käyttöaikaan, sekä aluksen arvioituun jäännösarvoon, ja se heijastaa siten johdon arviota näistä. Co- vid-19 pandemia on huomattavasti vaikuttanut yhtiön toimintaan ja tämä seikka saattaa johtaa alusten arvon alentumiseen. (Viking Line Abp tilintarkastuskerto- mus 2020). Neste Oyj:llä COVID-19 -viittaus oli liikevaihdon tuloutukseen liittyvässä KAMissa ja sitä oli kuvattu näin: ”Liikevaihtovirtojen luonne ja alttius COVID-19 pandemian tuomille ris- keille ovat erilaiset, ja olemme ottaneet tämän huomioon riskienarvioinnissamme.” NoHo Partners Oyj:llä KAMina oli ”Julkiset avustukset COVID-19 pandemiaan liittyen” ja tämä oli nostettu KAMiksi, sillä avustuksiin liittyi ehtoja, ja ehtojen täyttymisen arviointi on sisältänyt johdon arviota ja näitä tarkastellaan jälkikäteen, jolloin näihin saattaa koh- distua takaisinmaksuvelvollisuus. NoHo Partnersin vuoden 2019 tilintarkastuskertomus on annettu toukokuussa 2020, jol- loin koronapandemian vaikutukset yhtiön liiketoimintaan ovat olleet selvillä, ja tämän takia tilintarkastuskertomuksella on muuna seikkana esitetty koronapandemiasta joh- tuva toiminnan jatkuvuuteen liittyvä olennainen epävarmuus kumpanakin tarkastelta- vana vuotena: Haluamme kiinnittää huomiota tilinpäätöksen liitetietojen kohdissa ”1.3. COVID- 19 vaikutus konsernin liiketoimintaan” ja ”1.4 Oletus toiminnan jatkuvuudesta” annettuihin kuvauksiin pandemian aiheuttamista epävarmuustekijöistä liittyen konsernin tulevaan toimintaan ja rahoitukseen. Kuvatut tapahtumat ja olosuhteet osoittavat sellaista olennaista epävarmuutta, joka saattaa antaa merkittävää ai- hetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta. (NoHo Partners Oyj tilintarkastuskertomus 2019 ja 2020). 64 6 Johtopäätökset Tutkielman viimeisessä luvussa tehdään yhteenveto tutkielmasta sekä käydään läpi tut- kimustulokset ja verrataan niitä aikaisempiin tutkimuksiin. Lisäksi annetaan ehdotuksia muutamille jatkotutkimusaiheille. Tässä tutkielmassa käsiteltiin koronapandemian vaikutuksia tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin (KAM) Helsingin pörssin yrityksissä. Tutkimuksen tavoitteena oli sel- vittää, oliko pandemialla vaikutuksia tilintarkastuskertomuksissa raportoitaviin KAMei- hin ja niihin kohdistuviin tarkastustoimenpiteisiin sekä oliko toimialalla tai tilinpää- tösstandardilla vaikutusta. Tutkimuksessa analysoitiin 94 suomalaisen listayhtiön tilintar- kastuskertomukset vuosilta 2019 ja 2020. 6.1 Yhteenveto ja johtopäätökset Pandemian alussa koronavirus levisi nopeasti, mikä johti monissa maissa liikkumis- ja ko- koontumisrajoituksiin. Tämä vaikutti suoraan tilintarkastajien työhön, sillä lähikontakteja tuli välttää ja etätyöskentelyä suositeltiin. Rajoitustoimenpiteet ja muuttunut toimin- taympäristö vaikuttivat tilintarkastustoimeksiannon riskienarviointiin ja sitä kautta sillä saattoi olla suoria vaikutuksia KAMeihin. Tilintarkastajien tuli nopeasti sopeutua uusiin muuttuneisiin olosuhteisiin sekä noudattaa päivitettyjä sääntelyviranomaisten suosituk- sia varmistaakseen tilintarkastuksen laadun ja luotettavuuden. Kend ja Nguyen (2022) tutkimuksen tulosten mukaan Big 4-yhteisöt raportoivat enem- män koronaan liittyviä KAMeja, ja niitä kuvailtiin laajemmin vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019. Tutkimuksessa ei löydetty viitteitä, että käytetyssä kielessä olisi ollut mer- kitsevää muutosta, mutta standardeittain tarkasteltuna, raportoidut KAMit liittyivät usein liikevaihdon tulouttamiseen. Hegazyn ja muiden (2022) mukaan tilintarkastajan su- kupuolella tai tilintarkastusyhteisöllä ei ollut merkitsevää vaikutusta KAMien tunnistami- seen koronapandemian aikana, mutta tilintarkastajan toimialatuntemuksella, 65 auktorisoinnilla ja kokemusvuosilla oli vaikutusta. Murphyn ja muiden (2023) mukaan KAMeja kuvailtiin yksityiskohtaisemmin tilintarkastajan sukupuolesta riippumatta, mutta niiden lukumäärään pandemialla ei ollut vaikutusta. Murphyn ja muiden (2023) tutki- muksessa havaittiin myös, että tilintarkastuspalkkiot nousivat pandemian aikana. Rains- buryn ja muiden (2023) mukaan pandemia lisäsi huomattavasti KAMien lukumäärää ja niitä kuvailtiin laaja-alaisemmin ja uusiseelantilaisella aineistolla tehdyllä tutkimuksella suuressa osassa KAMeja oli viittauksia koronapandemiaan, ja tilintarkastajat olivat otta- neet huomioon pandemian aiheuttamat epävarmuustekijät raportoinnissaan. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella ei koronapandemialla eikä toimialalla ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta raportoitavien KAMien lukumäärään. Vuonna 2020 raportoitiin keskimäärin vähemmän KAMeja kuin vuonna 2019. Toimialoista ainoastaan tietoliikennepalveluissa KAMien lukumäärä kasvoi merkitsevästi, mikä johtui yhden yh- tiön rakennejärjestelyistä. KAMien kuvailujen ja niihin kohdistuvien tarkastustoimenpi- teiden kuvailun sanamäärä kasvoi hieman, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkit- sevä. Joillakin toimialoilla, kuten ”Kiinteistöyhtiöt” ja ”Kulutushyödykkeet”, KAMien ku- vailujen sanamäärät kasvoivat enemmän. Tutkielman tulokset näiltä osin eivät olleet yh- teneväiset aikaisempien tutkimusten kanssa, sillä Rainsbury ja muiden (2023) tutkimuk- sen mukaan koronapandemialla oli vaikutuksia KAMien lukumäärään ja niistä kerrottu- jen kuvailujen pituuteen. Murphy ja muut (2023) havaitsivat omassa tutkimuksessaan, että koronapandemialla ei ollut vaikutuksia KAMien lukumäärään, mutta niiden kuvai- luun pandemialla oli vaikutusta. Myöskään tilinpäätösstandardilla, johon raportoitu KAM liittyi, ei ollut tilastollista mer- kitsevyyttä. Yleisimmät KAMit liittyivät omaisuuserien arvostukseen ja liikevaihdon tu- louttamiseen. ESMA:n painopistealueet, kuten omaisuuserien arvonalentuminen ja ra- hoitusvarojen arvostaminen, näkyivät raportoiduissa KAMeissa. Tutkimustulosten mu- kaan tilintarkastajat olivat kiinnittäneet huomiota ESMAn ja Suomen Tilintarkastajien suosituksen mukaisesti sellaisiin tilinpäätöseriin, jotka sisältävät merkittävää johdon 66 harkintaa, arvioita ja epävarmuutta. Tämän osalta tutkielman tulokset ovat yhteneväiset Rainsburyn ja muiden (2023) sekä Kend ja Nguyen (2022) saatujen tulosten kanssa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että koronapandemialla oli jonkin verran vai- kutusta tilintarkastuskertomusten sisältöön, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi rapor- toitavien KAMien tai niihin kohdistuvien tilintarkastustoimenpiteiden laaja-alaisempaan kuvailuun. Tutkielmassa mukana olevista yrityksistä yli 90 prosentilla tilintarkastajana oli jokin Big 4 -yhteisö. Kend ja Nguyen (2022) havaitsivat, että Big 4 -yhteisöt raportoivat enemmän koronaan liittyviä tilintarkastustoimenpiteitä kuin pienemmät tilintarkastus- yhteisöt, mutta tällaista johtopäätöstä tämän tutkielman perusteella ei pystynyt teke- mään, sillä kaikissa niissä yhtiöissä, joiden KAMeissa viitattiin koronapandemiaan, tilin- tarkastajana toimi jokin Big 4 -yhteisö. Tutkielman tulosten perusteella KAMien raportointiin vaikuttivat yrityksen muut ulkoiset tekijät kuin koronapandemia. Helsingin pörssi on melko pieni markkinapaikka ja lähes 70 prosentilla tutkielmassa mukana olleista päälistan yhtiöistä toimialana oli ”Kulutushyö- dykkeet”, ”Teknologia” ja ”Teollisuustuotteet ja -palvelut”. Tutkielman esikuva-artikke- lina olleessa Rainsburyn ja muiden (2023) uusiseelantilaisella aineistolla tehdyssä tutki- muksessa yhtiöiden toimialat olivat jakautuneet tasaisemmin, mikä vaikutti suoraan tut- kimuksen tulokseen. Sääntelyviranomaisten suositukset oli otettu huomioon, sillä stan- dardikohtaisesti tarkasteltuna arvostukseen liittyvien KAMien lukumäärä nousi, vaikka se ei ollutkaan tilastollisesti merkitsevä. Toisaalta tämän tutkielman ajanjakso käsitti vain ensimmäisen koronapandemian aikaisen tilikauden ja mikäli ajanjaksoa olisi pidennetty, olisi tutkimustulokset saattaneet muuttua merkittävästikin. Toisaalta koronapandemian vaikutuksia tarkasteltaessa, tutkimukseen olisi voitu ottaa mukaan tilikausi 2021, mutta ei enää tilikautta 2022, sillä Suomen maantieteellisen sijainnin ja sen aikaisten kauppa- suhteiden takia Ukrainan sodalla oli suuremmat vaikutukset raportoitaviin KAMeihin kuin koronapandemialla. 67 6.2 Jatkotutkimusehdotukset Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista tutkia onko erilaisilla toimintaympäristön odottamattomilla muutoksilla jokin yhteneväisyys KAM-raportoinnissa vai onko jokainen ulkoinen shokki omanlaisensa ja sillä on omat ominaispiirteensä KAMeihin. Euroopassa 2020-luvulla tällaisia odottamattomia muutoksia ovat olleet koronapandemian lisäksi Ukrainan sota. Myös tämän tutkielman tutkittavaa ajanjaksoa olisi voinut pidentää, jotta nähtäisiin koronapandemian pidempiaikaiset vaikutukset. Tämä tutkielman esikuva-artikkelin tutkimuksessa haluttiin selvittää, oliko koronapande- mialla vaikutusta KAMien lukumäärään ja niiden kuvailujen laaja-alaisuuteen ja tut- kielma toistettiin mukaillen suomalaisella aineistolla. Muissa KAMien ja koronapande- mian vaikutuksia käsittelevissä tutkimuksissa tutkittiin esimerkiksi, oliko tilintarkastajan sukupuolella vaikutusta KAMeihin, vaikuttiko koronapandemia tilintarkastuspalkkioiden määrään ja oliko KAMien kuvailujen sävy muuttunut koronapandemian takia. Näitä nä- kökulmia olisi myös mielenkiintoista tutkia Suomen olosuhteissa. ISA 701 -standardi on nyt ollut voimassa hieman vajaa kymmenen vuotta, niin toinen KAMeihin liittyvä jatkotutkimuksen aihe, mikä ei ole koronapandemiaan liittyvä, voisi olla tutkia KAM-raportoinnin kehitystä ja trendejä standardin voimassaoloajalta. Onko laaja-alaisempi KAM-raportointi parantanut tilintarkastuksen läpinäkyvyyttä ja luotta- musta standardinlaatijan uudistustyön tavoitteiden mukaisesti sekä onko sillä ollut vai- kutusta tilintarkastuksen laatuun ja onko suomalaisten tilintarkastajien mielipiteet KAM- raportoinnin hyödyllisyydestä muuttuneet. Rautiaisen ja muiden (2021) tutkimuksen mukaan KAM-raportointi vaikutti tilintarkastuksen tehokkuuteen ja tarkastuksen tavoit- teiden saavuttamisessa, mutta ei laatuun, eikä KAM-raportointi tilintarkastajien näke- myksen mukaan tuonut lisäarvoa tilinpäätöksen käyttäjille. 68 Lähteet Bédard, J., Gonthier-Besacier, N. & Schatt, A. (2019). Consequences of Expanded Audit Reports: Evidence from the Justifications of Assessments in France. A Journal of Practice & Theory (2019) 38 (3): 23–45. https://doi.org/10.2308/ajpt-52339 Bepari, Md.K., Nahar, S. & Mollik, A.T. (2024). Perceived effects of key audit matters re- porting on audit efforts, audit fees, audit quality, and audit report transparency: stakeholders’ perspectives. Qualitative Research in Accounting & Management Vol. 21 No. 2, 2024 pp. 192-218. https://dx.doi.org/10.1108/QRAM-06-2022- 0098 Brodeur, A., Gray, D., Islam, A. & Bhuiyan, S. (2021). A literature review of the economics of COVID-19. Journal of Economic Surveys. 2021; 35: 1007–1044. https://doi- org/10.1111/joes.12423 Chang, Y-T., Chi, W. & Stone, D.N. (2022). Is Client-Specific Information Useful to Investors? Evidence From Key Audit Matter Reports. Journal of Accounting, Auditing & Fi- nance 2024, Vol. 39(3) 786–806. https://doi.org/10.1177/0148558X221091804 Coram, P. J. & Wang, L. (2021). The effect of disclosing key audit matters and accounting standard precision on the audit expectation gap. International journal of auditing 2021-07, Vol.25 (2), p.270-282. https://doi.org/10.1111/ijau.12203 Cordos, G.-S. & Fülöp, M.-T. (2015). Understanding audit reporting changes: introduction of Key Audit Matters. Accounting and management information systems 2015-03, Vol.14 (1), p.128. https://www.proquest.com/scholarly-journals/understanding- audit-reporting-changes/docview/1760332939/se-2?accountid=14797 DeAngelo, L.E. (1981), Auditor size and audit quality. Journal of Accounting and Econom- ics, Vol. 3 No. 3, pp. 183-199. http://dx.doi.org/10.1016/0165-4101(81)90002-1 Euroopan komissio 2010. Vihreä kirja Tilintarkastuspolitiikka: kriisin opetukset. Noudettu 8.8.2024 osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publica- tion/08744053-2f56-415a-a985-7ceaef3d3b3a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002. Noudettu 7.1.2024 osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CE- LEX%3A02002R1606-20080410 69 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 537/2014. Noudettu 4.1.2024 osoit- teesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CE- LEX:02014R0537-20140616 European Securities and Markets Authority (ESMA). (2020) Public Statement: European common enforcement priorities for 2020 annual financial reports. Noudettu 4.1.2024 https://www.mfsa.mt/wp-content/uploads/2020/11/ESMA-Public-Sta- tement-European-Common-Enforcement-Priorities-for-2020-Annual-Financial- Reports.pdf Gambetta, N., Sierra-García, L., García-Benau, M.A. & Novejarque-Civera, J. (2023), The Informative Value of Key Audit Matters in the Audit Report: Understanding the Impact of the Audit Firm and KAM Type. Australian Accounting Review, 33: 114- 134. https://doi.org/10.1111/auar.12396 Gutierrez, E., Minutti-Meza, M., Tatum, K.W. & Vulcheva, M. (2018) Consequences of adopting an expanded auditor’s report in the United Kingdom. Review of Ac- counting Studies, Vol. 23 No. 4, pp. 1543-1587. DOI: 10.1007/s11142-018-9464- 0 Günther, K. & Hasanen, K. (2021). Tyypittely. Teoksessa Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Noudettu 12.3.2025 osoitteesta https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan- valinta-ja-yleiset-analyysitavat/tyypittely/ Günther, K., Hasanen, K. & Juhila, K. (2021). Johdanto: Analyysi ja tulkinta. Teoksessa Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Noudettu 12.3.2025 osoitteesta https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan- valinta-ja-yleiset-analyysitavat/analyysi-ja-tulkinta/ Halonen, J., Jalkanen-Steiner, J., Pihlgren, K., Sundvik, P., Suomela, M., Tolvanen, M. Tork- kel, T. Torniainen, T. & Tuomala, M. (2021). IFRS – käytännön käsikirja. (viides, uudistettu painos). Edita Publishing. 70 Hegazy, M.A.A., El-Haddad, R. & Kamareldawla, N.M. (2022), Impact of auditor charac- teristics and Covid-19 Pandemic on KAMs reporting. Managerial Auditing Journal, Vol. 37 No. 7, pp. 908-933. https://doi.org/10.1108/MAJ-07-2021-3271 International Accounting Standards Board (IASB). 2023. IFRS-tilinpäätösstandardit 2023. Suomenkielinen käännös. ST-Akatemia Oy. International Auditing and Assurance Standards Board (IAASB). 2011. Enhancing the Value of Auditor Reporting: Exploring Options for Change. Noudettu 8.8.2024 osoitteesta https://www.iaasb.org/publications/enhancing-value-auditor- reporting-exploring-options-change-1 International Auditing and Assurance Standards Board (IAASB). 2013. Reporting on Audited Financial Statements: Proposed New and Revised International Standards on Auditing (ISAs). Noudettu 10.8.2024 osoitteesta https://www.iaasb.org/_flysystem/azure- private/publications/files/Complete%20ED%2C%20Reporting%20on%20Audite d%20Financial%20Statements.pdf International Auditing and Assurance Standards Board (IAASB). (2022). Kansainväliset tilintarkastusalan standardit: Kansainväliset laadunvalvontaa, tilintarkastusta, yleisluonteista tarkastusta, muita varmennuspalveluja ja liitännäispalveluja koskevat standardit ja muut ohjeet 2021. IFAC. Suomenkielinen käännös. ST- Akatemia Oy. ISBN 978-952-218-402-3 International Ethics Standards Board for Accountants (IESBA). (2022). Kansainväliset eettiset säännöt tilintarkastusammattilaisille – (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) 2021. IFAC. Suomenkielinen käännös. ST-Akatemia Oy. ISBN 978-952-387-3 Jaffar, R., Abu, N.A., Hassan M.S. & Rahmat, M.M. (2023) Value Relevance of Board Attributes: The Mediating Role of Key Audit Matter. International Journal of Financial Studies 11: 41. https://doi.org/10.3390/ijfs11010041 Juhila, K. (2021). Koodaaminen. Teoksessa Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Noudettu 12.3.2025 osoitteesta 71 https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan- valinta-ja-yleiset-analyysitavat/koodaaminen/ Juhila, K. (2021). Teemoittelu. Teoksessa Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Noudettu 12.3.2025 osoitteesta https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan- valinta-ja-yleiset-analyysitavat/teemoittelu/ Kaka, E. J. (2021) Covid-19 and Auditing. Journal of Applied Accounting and Taxation Vol. 6, No. 1, March 2021, 1-10 DOI: 10.30871/jaat.v6i1.2311 Kaplan, S., Lefler, J. & Zilberman, D. (2022).The political economy of COVID-19. Appl Econ Perspect Policy. 2022; 44: 477–488. https://doi.org/10.1002/aepp.13164 Kend, M. & Nguyen, L. A. (2022) Key audit risks and audit procedures during the initial year of the COVID-19 pandemic: an analysis of audit reports 2019-2020. Managerial Auditing Journal Vol. 37 No. 7, 2022. https://doi.org/10.1108/MAJ- 07-2021-3225 Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336 muutoksineen. Finlex. Noudettu 6.8.2024 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L7aP1 Kitiwong, W. & Sarapaivanich, N. (2020) Consequences of the implementation of expanded audit reports with key audit matters (KAMs) on audit quality. Managerial Auditing Journal Vol. 35 No. 8, 2020 pp. 1095-1119. https://doi.org/10.1108/MAJ-09-2019-2410 Lennox, C.S., Schmidt J.J. & Thompson A.M. (2023) Why are expanded audit reports not informative to investors? Evidence from the United Kingdom. Review of Accounting Studies (2023) 28:497–532. https://doi.org/10.1007/s11142-021- 09650-4 Masdor, N. & Shamsuddin, A. (2018) The Implementation of ISA 701- Key Audit Matters: A Review. Global Business and Management Research: An International Journal Vol. 10, No. 3 (2018, Special Issue), https://www.proquest.com/scholarly- journals/implementation-isa-701-key-audit-matters- review/docview/2159616896/se-2 72 Minutti-Meza, M. (2021). The art of conversation: the expanded audit report. Accounting and Business Research, 51:5, 548-581, https://doi.org/10.1080/00014788.2021.1932264 Murphy, P., McLaughlin, C. & Elamer, A.A. (2023). Audit partner gender and the COVID- 19 pandemic: the impact on audit fees and key audit matters. Journal of Financial Reporting and Accounting, ennakkoverkkojulkaisu. https://doi.org/10.1108/JFRA-11-2022-0431 Nasdaq. Noudettu 6.10.2024 osoitteesta https://www.nasdaqomxnordic.com/osak- keet/ Nguyen, L. A. & Kend M. (2021), The perceived impact of theKAM reforms on audit reports, audit quality and auditor work practices: stakeholders’ perspectives. Managerial Auditing Journal Vol. 36 No. 3, 2021 pp. 437-462. https://doi.org/10.1108/MAJ-10-2019-2445 Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624 muutoksineen. Finlex. Noudettu 4.1.2024 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624#O1L1P10 Pajunen, K., Rautiainen, A., & Saastamoinen, J. (2019). Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeisten seikkojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? : tilintarkastajien näkökulma. In L.-A. Kihn, L. Oulasvirta, J. Ruohonen, J. Rönkkö, & J. Wacker (Eds.), Talous, sääntely, ohjaus : tarkastuksen ja valvonnan ajankohtaiskysymyksiä (pp. 77-93). Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-004-5 Patentti- ja rekisterihallitus. (2019). Mitä on hyvä tilintarkastustapa? Noudettu 12.1.2025 osoitteesta https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tilintarkastuksenlaatu/mitaonhyvati lintarkastustapa.html Patentti- ja rekisterihallitus. Seuranta listayhtiöiden tilintarkastuskertomuksista 2018- 2019, - 2019-2020, - vuodelta 2021. Noudettu 12.1.2025 osoitteesta https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tilintarkastusvalvonta/seuranta_list ayhtioiden_tilintarkastuskertomuksista_-raportit.html 73 PricewaterhouseCoopers Oy. (2020). Koronaviruksen vaikutukset taloudelliseen raportointiin. Noudettu 30.12.2024 osoitteesta https://f.hubspotusercontent20.net/hubfs/2185773/IFRS/2020/Koronaviruksen -vaikutukset-taloudelliseen-raportointiin-marraskuu-2020.pdf Rainsbury, E., Bandara, S. & Perera, A. (2023). Auditors’ response to regulators during COVID-19: disclosures of key audit matters. Asian Review of Accounting Vol. 31 No. 1, 2023 pp. 42-56. https://doi.org/10.1108/ARA-04-2022-0106 Rautiainen, A., Saastamoinen, J. & Pajunen, K. (2021). Do key audit matters (KAMs) matter? Auditors’ perceptions of KAMs and audit quality in Finland. Managerial Auditing Journal Vol. 36 No. 3, 2021 pp. 386-404. https://doi.org/10.1108/maj- 11-2019-2462 Segal, M. (2019). Key audit matters: insight from audit experts. Meditari Accountancy Research Vol. 27 No. 3, 2019 pp. 472-494, https://doi.org/10.1108/MEDAR-06- 2018-0355 Şengül Çelikay, D. (2022). COVID-19 in Audit Reports: A Study on the Effects of Business and Auditor Characteristics. Muhasebe Bilim Dünyası Dergisi, 2022, 24 (COVID- 19 Özel Sayısı), ÖS30-ÖS52. https://doi.org/10.31460/mbdd.971511 Suomen Pankki. (2021). Suomen Pankin vuosikertomus 2020. Noudettu 6.10.2024 osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-202104121179 Suomen Tilintarkastajat ry. (n.d.). Hyvän tilintarkastustavan lähteet. Noudettu 12.1.2025 osoitteesta https://tilintarkastajat.fi/jasenelle/hyva-tilintarkastustapa/hyvan- tilintarkastustavan-lahteet/ Suomen Tilintarkastajat ry. (2020a). Ohje COVID-19 -pandemian vaikutuksista päättyneiden tilikausien tilinpäätöksiin (FAS). Noudettu 12.1.2025 osoitteesta https://tilintarkastajat.fi/artikkelit/covid-19-pandemia-ja-paattyneiden- tilikausien-tilinpaatokset-fas/ Suomen Tilintarkastajat ry. (2020b). Koronan vaikutukset tilinpäätöksen laatimiseen – tilintarkastajien vinkit. Noudettu 12.1.2025 osoitteesta https://tilintarkastajat.fi/artikkelit/koronan-vaikutukset-tilinpaatoksen- laatimiseen-tilintarkastajien-vinkit/ 74 Thunström, L., Newbold, S.C., Finnoff, D., Ashworth, M. & Shogren, Jason F. (2020). The Benefits and Costs of Using Social Distancing to Flatten the Curve for COVID-19. Journal of Benefit Cost Analysis 2020-01, Vol.11 (2), p.179-195. https://doi.org/10.1017/bca.2020.12 Tilastokeskus. (2020). Talouden tilannekuva: korona on koetellut vaihtelevasti eri toimialoja. Noudettu 6.10.2024 osoitteesta https://stat.fi/uutinen/talouden-ti- lannekuva-korona-on-koetellut-vaihtelevasti-eri-toimialoja Tilintarkastuslaki 18.9.2015/1141 muutoksineen. Finlex. Noudettu 26.11.2024 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151141#L4P5 Terveyskirjasto 19.2.2024. Koronavirus (SARS-CoV-2, COVID-19). Noudettu 6.10.2024 osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01257#s1 Tomperi, S. (2018). Tilintarkastus : Normeista käytäntöön. 4. uud.painos. Edita. Työ- ja elinkeinoministeriön asetus tilintarkastajan hyväksymisedellytyksistä. 7.12.2015/1442 muutoksineen. Finlex. Noudettu 15.1.2023 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151442 Tähtinen, J., Laakkonen, E. & Broberg, M. (2020). Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita. 2. uud. painos. Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos. Velte, P. & Issa, J. (2019). The impact of key audit matter (KAM) disclosure in audit reports on stakeholders’ reactions: a literature review. Problems and Perspectives in Management, 17(3), 323-341. http://dx.doi.org/10.21511/ppm.17(3).2019.26 World Health Organisation. (2020). (1) Origin of SARS-CoV-2. Noudettu 6.10.2024 osoitteesta https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/332197/WHO-2019- nCoV-FAQ-Virus_origin-2020.1-eng.pdf World Health Organisation. (2020). (2) Listings of WHO’s response to COVID-19. Noudettu 6.10.2024 osoitteesta https://www.who.int/news/item/29-06-2020- covidtimeline 75 Liitteet Liite 1. Luettelo tutkielmassa mukana olevista yhtiöistä Afarak Group Oyj Incap Oyj Raute Oyj Ahlstrom-Munksjo Oyj Innofactor Oyj Reka Industrial Oyj Alma Media Oyj Investors House Oyj Revenio Group Oyj Anora Group Oyj Kamux Oyj Robit Oyj Apetit Oyj Kemira Oyj Rovio Entertainment Oyj Aspocomp Group Oyj Keskisuomalainen Oyj Sanoma Oyj Atria Oyj Kesla Oyj Scanfil Oyj Basware Oyj Kojamo Oyj Siili Solutions Oyj Biohit Oyj KONE Oyj Solteq Oyj Bittium Oyj Konecranes Oyj SRV Yhtiöt Oyj Boreo Oyj Lassila & Tikanoja Oyj SSH Communications Security Oyj Cargotec Oyj Lehto Group Oyj Stockmann Oyj Abp Caverion Oyj Marimekko Oyj Stora Enso Oyj A Citycon Oyj Metsä Board Oyj Suominen Oyj Componenta Oyj Neste Oyj Talenom Oyj Consti Oyj Nixu Oyj Tecnotree Oyj Digia Oyj NoHo Partners Oyj Teleste Oyj Digitalist Group Oyj Nokian Renkaat Oyj Terveystalo Oyj Dovre Group Oyj Nurminen Logistics Oyj TietoEVRY Oyj Elecster Oyj A Olvi Oyj Tikkurila Oyj Elisa Oyj Oriola Oyj Tokmanni Group Oyj Enedo Oyj Orion Oyj Trainers´ House Oyj Etteplan Oyj Outokumpu Oyj Tulikivi Oyj Exel Composites Oyj Ovaro Kiinteistösijoitus Oyj UPM-Kymmene Oyj Fiskars Oyj Abp Pihlajalinna Oyj Vaisala Oyj A Fortum Oyj Plc Uutechnic Group Oyj Valmet Oyj F-Secure Oyj PunaMusta Media Oyj Valoe Oyj Harvia Oyj QPR Software Oyj Viking Line Abp HKScan Oyj Qt Group Oyj Wetteri Oyj (ent. Sopraano Oyj) Honkarakenne Oyj Raisio Oyj Wulff-Yhtiöt Oyj Ilkka Oyj Rapala VMC Oyj Wärtsilä Oyj Abp YIT Oyj 76 Liite 2. Tekoälyn käyttö opinnäytetyössä Tässä opinnäytetyössä on käytetty tekoälyä seuraavasti: Kielimalli: Microsoft 365 Copilot Käyttötarkoitus: - Lähteiden osittainen suomentaminen tarvittaessa - Tiivistelmän ja johtopäätösten rakenteen ja sisällön suunnittelu ja jäsentely Opinnäytetyössä on käytetty tekoälyä tukena aikaisempien tutkimusten tekstien suo- mennoksessa haastavampien käsitteiden yhteydessä sekä tiivistelmän ja johtopäätösten rakenteen hahmottelemisessa. Tekoälyn tuottama sisältö on tarkastettu ja muokattu ja vastuu tässä tutkielmassa tekoälyn asianmukaisesta käytöstä ja tekstin lopullisesta sisäl- löstä on tutkielman tekijällä. Kaikki tämän opinnäytetyön tulosten analysoinnit, tulosten tulkinnat ja tehdyt johtopäätökset ovat opinnäytetyön tekijän omia.