Samuli Kyttälä Miksi olemme olemassa? Suuryritysten olemassaolon tarkoituksen viestiminen ja konkretisoituminen ulkoisille sidosryhmille Vaasa 2021 Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö Markkinoinnin pro gradu -tutkielma Markkinoinnin johtamisen maisteriohjelma 2 VAASAN YLIOPISTO Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö Tekijä: Samuli Kyttälä Tutkielman nimi: Miksi olemme olemassa? : Suuryritysten olemassaolon tarkoituksen viestiminen ja konkretisoituminen ulkoisille sidosryhmille Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Oppiaine: Markkinoinnin johtamisen maisteriohjelma Työn ohjaaja: Samuel Piha Valmistumisvuosi: 2021 Sivumäärä: 86 TIIVISTELMÄ: Maailman suurimpien yritysten toimitusjohtajat julkistivat syksyllä 2019 yritysmaailmalle uuden suunnan. Sen sijaan, että olemassaolon tarkoituksena olisi tuloksen maksimoiminen, tulisi yri- tysten olemassaolon tarkoituksen keskittyä tulevaisuudessa yhteiskunnan parantamiseen ja ke- hittämiseen. Kurssinmuutos on strategisten markkinointi- ja johtamisteorioiden kautta perus- teltavissa. Oikeanlainen yrityksen tarkoitus motivoi, lisää työn imua ja yhteenkuuluvuuden tun- netta, auttaa jaksamaan sekä parantaa työhyvinvointia. Tarkoituksen valjastaminen yrityksen johtotähdeksi vaikuttaa positiivisesti liiketoiminnan lisäksi myös yhteiskuntaan. Organisaatiot ovatkin etenevissä määrin ottaneet yrityksen julkilausutun olemassaolon tarkoituksen strate- giseksi työkaluksi perustelemaan liiketoiminnallista suuntaa ja tekoja, sekä parantamaan yrityk- sen läpinäkyvyyden ja luotettavuuden kuvaa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka laajasti suomalaiset suuryritykset viestivät tarkoituksestaan ulkoisille sidosryhmille ja miten julkilausuttu tarkoitus näyttäytyy konkreetti- sina tekoina. Teoreettinen viitekehys rakentuu sidosryhmäteorian ja yrityksen olemassaolon tar- koitukseen liittyvän teorian pohjalta. Empirian ensimmäisessä osiossa tehdään selvitys suoma- laisten suuryritysten tarkoituksesta viestimisen tasosta. Toisessa osiossa tutkitaan yritysten jul- kilausuman tarkoituksen konkretisoitumiseen liittyvää raportointia. Selvityksen aineisto on ke- rätty 32:n suurimman suomalaisen pörssiyrityksen verkkosivuilta ja vuosiraporteista. Tämän pohjalta valikoitui yhdeksän yritystä, joiden vuosiraportteja analysoidaan laadullisen teoriaoh- jaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten mukaan, hieman yli kolmasosa suomalaisista suuryrityksistä viestii yrityksen olemassaolon tarkoituksesta sen vuotuisissa raporteissa. Näistä yrityksistä puolet käyttää suo- menkielistä käsitettä tarkoitus kuvaamaan syytä yrityksen olemassaololle. Yritysten tarkoituk- seen pohjautuvat teot keskittyvät pääsääntöisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta synty- neisiin uusiin kestävämpiin tuoteisiin ja palveluihin, joita yritys lanseeraa markkinoille. Yritysten tarkoituksen konkretisoitumisen kokonaiskuvaa tarkkailtaessa voidaankin huomata yritysten te- kojen keskittyvän enemmän siihen, minkä kautta voidaan suorimmin vaikuttaa liiketoimintaan. Valtaosa yritysten määrittelemistä tarkoituksista pyrkii kuitenkin ajamaan liiketoiminnallisia sekä yhteiskunnallisia tarpeita samanaikaisesti. Tutkielma toimii keskustelunavauksena suo- menkielisen tutkimuskentän suuntaan, ja ehdottaa tarkoitus -sanan käyttöönottoa vastaamaan englannin kielen termiä purpose. Tutkielma tarjoaa akateemiselle sekä liikkeenjohdolliselle kes- kustelulle selkeät suomenkieliset kuvaukset ja mallit olemassaolon tarkoituksen määrittelemi- selle, rakentamiselle, strategiselle valjastamiselle sekä tarkoituksen konkretisoitumisen tarkas- telulle. Lisäksi esitellään yritysjohdolle ja liikkeenjohdon konsulteille suunnattu selkeä kolmiosai- nen Kysy-Lupaa-Lunasta -malli, joka tukee tarkoituksen tehokasta valjastamista yrityksen stra- tegiseksi työkaluksi. AVAINSANAT: olemassaolo, tarkoitus, sidosryhmäviestintä, sidosryhmäteoria, merkitys, vas- tuullisuus, eettisyys 3 Sisällys 1 Johdanto 6 1.1 Tutkielman tarkoitus 6 1.2 Tutkimuskysymykset, käsitteet ja rajaukset 8 1.3 Tutkimuksen rakenne 10 2 Sidosryhmäviestintä 12 2.1 Sidosryhmäteoria 12 2.2 Ulkoiset sidosryhmät 13 2.3 Ulkoisille sidosryhmille viestiminen 15 3 Yrityksen olemassaolon tarkoitus 17 3.1 Tarkoitus käsitteenä 17 3.2 Tarkoituksen syntyminen 19 3.3 Tarkoitus yrityksen strategisena työkaluna 22 3.4 Yrityksen tarkoitus tekoina 25 3.5 Teoreettinen viitekehys 28 4 Olemassaolon tarkoituksesta viestiminen ja sen konkretisoituminen 30 4.1 Selvityksen toteuttaminen 30 4.2 Selvityksen tulokset 36 4.3 Tutkimuksen esittely 38 4.3.1 Johdatus ja tieteenfilosofinen pohja 38 4.3.2 Aineisto 39 4.3.3 Analysointi 40 4.3.4 Tutkimuksen arviointi 43 4.4 Aineiston analysointi 45 4.4.1 Cargotec 46 4.4.2 Fiskars Group 48 4.4.3 Huhtamäki 50 4.4.4 Kemira 52 4.4.5 Neste 53 4 4.4.6 Nordea 55 4.4.7 Stora Enso 57 4.4.8 UPM 60 4.4.9 Wärtsilä 62 4.5 Tulosten yhteenveto 65 4.5.1 Tarkoitusten arvolataus 65 4.5.2 Tilivelvolliseksi tekeminen 67 4.5.3 Tarkoituksen konkretisoitumistavat 68 4.5.4 Konkretisoituminen yhteistyön avulla 71 5 Lopuksi 72 5.1 Johtopäätökset 72 5.2 Liikkeenjohdolliset suositukset 75 5.3 Jatkotutkimusehdotukset 76 Lähteet 78 5 Kuvat Kuva 1. Esimerkki Fortumin käsitteiden käytöstä 34 Kuviot Kuvio 1. Yrityksen ulkoiset ja sisäiset sidosryhmät 14 Kuvio 2. 3D-malli yrityksen tarkoituksen rakentumiselle 20 Kuvio 3. Yrityksen brändi-identiteettimatriisi 24 Kuvio 4. Yrityksen tarkoituksen konkretisoitumistavat 27 Kuvio 5. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys 29 Kuvio 6. Kysymysrunko teoriaohjaavan sisällönanalyysin tueksi 46 Kuvio 7. Kysy-Lupaa-Lunasta -malli 76 Taulukot Taulukko 1. Suomalaisten Large Cap -yritysten tarkoituksesta viestiminen 37 6 1 Johdanto 1.1 Tutkielman tarkoitus Tässä pro gradu -tutkielmassa syvennyn siihen, kuinka laajasti yritykset viestivät olemas- saolonsa tarkoituksesta ulkoisille sidosryhmille ja miten julkilausuttu tarkoitus näkyy konkreettisina tekoina. Pyrkimyksenäni on tarkastella tarkoituksesta viestimisen tasoa suurimpien suomalaisten pörssiyritysten kohdalla, sekä tutkia julkilausutun tarkoituksen konkretisoitumistapoja ja niistä viestimistä yritysten vuosiraporteissa. Suomen osakeyhtiölain (Finlex, 2006) 5 § mukaan, yrityksen olemassaolon tarkoituksena on ”tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen”. Tätä näkökulmaa on kuitenkin etenevissä määrin kyseenalaistettu viimeisen vuosikymmenen aikana, kun yritysten yhteiskunnalli- nen vastuu ja kestäville arvoille rakentaminen on nostanut päätään (Eccles, Strine & You- mans, 2020) ja kuluttajat odottavat yrityksiltä jatkuvasti enemmän kannanottoa yhteis- kunnallisiin epäkohtiin (Vilá & Bharadwaj, 2017). Yhdysvaltojen merkittävimpien yritysten toimitusjohtajista koostuva Business Roundtable, allekirjoitti 181:n johtajan voimin vuonna 2019 julistuksen, jonka mukaan Yhdysvaltain yritysmaailmalle määriteltäisiin uusi suunta. Sen sijaan, että yrityksen tar- koitus olisi puhtaasti maksimoida voittoa, tulisi yrityksen olemassaolon tarkoituksen keskittyä pikemminkin sitä ympäröivän yhteiskunnan kehittämiseen ja parantamiseen. (Business Roundtable, 2019.) Yritysten olemassaolon tarkoitusta onkin tutkittu viime vuosien aikana akateemisessa markkinoinnin ja johtamisen kirjallisuudessa yhä enemmän (Hollensbe, Wookey, Hickey, George & Nichols, 2014; Grant, 2017). Yrityksen julkilausumalla tarkoituksella nähdään myös olevan positiivinen vaikutus yrityksen tekemien yhteiskunnallisten tekojen mää- rään (Hollensbe et. al., 2014), laaja-alaisia vaikutuksia työntekijän terveyteen ja 7 hyvinvointiin, innovointi- ja oppimiskykyyn, työn tuottavuuteen sekä yrityksen taloudel- liseen suorituskykyyn (Rey, Bastons, Sotok, 2019; Yemiscigil, 2019). Yrityksen organisaa- tiokulttuurilla voidaan kuitenkin nähdä olevan yrityksen tekemien yhteiskunnallisten te- kojen määrään selkeä vaikutus (Bhattacharya, Sen & Edinger-Schons, 2019). Yritykset ovat ottaneet kasvavissa määrin yrityksen tarkoituksen strategiseksi työkaluksi perustelemaan liiketoiminnallista suuntaa ja tekoja sekä parantamaan yrityksen lä- pinäkyvyyden ja luotettavuuden kuvaa (Rey et. al., 2019, s. 3; Dupret & Pultz, 2021). Yrityksen olemassaolon tarkoitus toimii parhaimmillaan yritysten viestinnän, tuoteinno- vaatioiden ja yhteiskunnallisten tekojen veturina. Yhteiskunnallista sekä taloudellista hyötyä on mahdollista saavuttaa samanaikaisesti, kunhan julkilausuttu tarkoitus ja yri- tyksen teot kohtaavat myös todellisuudessa. Harha-askelilla voidaan tuottaa yritykselle myös mittavaa vahinkoa. (Vilá & Bharadwaj, 2017.) Yrityksen tarkoitus ei saakaan näkyä organisaatiossa pelkästään uudelleenmuotoiltuina prosessikaavioina, vaan se tulee in- tegroida osaksi yrityksen konkreettista toimintaa (Barlett & Ghoshal, 1993). Organisaa- tioiden tulee olla viestinnässään selkeitä ja varmistaa, että kaikki, mitä yritys sanoo ja tekee, on olemassaolon tarkoitukseen suhteutettuna johdonmukaista, aitoa ja relevant- tia (Sinek, 2009). Yrityksen vuosikertomusten kautta voidaan arvioida muun muassa yrityksen suoriutu- mista (Penrose, 2008), persoonallisuutta ja yritysfilosofiaa (Anderson & Imperia, 1992). Vuosikertomus on oiva väylä meneillään olevien projektien esittelyyn, vaikkakin suoma- laisten yritysten nähdään viestivän keskeneräisistä projekteista sen sidosryhmille suun- natussa viestinnässä varsin varautuneesti (Juutinen, 2016; 241). Sidosryhmäteorian ja yrityksen olemassaolon tarkoitusta käsittelevän teorian voidaan nähdä liittyvän läheisesti toisiinsa, sillä yrityksen moraali, etiikka ja liiketoiminnan vaiku- tus sidosryhmiä kohtaan, kuuluvat olennaisesti osaksi molempien teorioiden tarkastelua (Freeman & Ginena, 2015; Lange & Bundy, 2018). Sidosryhmälähtöistä lähestymistapaa käytetäänkin varsin yleisesti tarkkailtaessa yritysten liiketoiminnan vaikutuksia ja 8 eettisiä seuraamuksia yrityksen vaikutuspiirissä oleviin yksilöihin tai ryhmiin, eli sidos- ryhmiin (Freeman & Velamuri, 2006, s. 12). Sidosryhmät huomioonottava lähestymis- tapa voidaankin nähdä työkaluna, jota hyödyntämällä yrityksen olemassaolon tarkoitus on mahdollista toteuttaa (Lange & Bundy, 2018). 1.2 Tutkimuskysymykset, käsitteet ja rajaukset Tutkielmaa motivoivia tekijöitä ovat vallalla oleva akateeminen sekä liikkeenjohdollinen debatti yritysten roolista yhteiskunnassa, sekä yrityksen olemassaolon tarkoituksen val- jastamisen mahdollistama positiivinen vaikutus sekä yrityksen, että yhteiskunnan toi- mintaan. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kautta pyritään selvittämään yritysten olemassaolon tarkoituksesta viestimisen taso suomalaisessa suuryrityskentässä: Kuinka laajasti suo- malaiset suuryritykset viestivät tarkoituksestaan ulkoisille sidosryhmille? Toinen tutkimuskysymys tarkastelee yrityksen julkilausuman tarkoituksen realisoitu- mista toimintana ja yhdistää ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetyn tiedon yritysten tarkoitusten konkretisoitumista tarkastelevaan viitekehykseen: Miten yritysten julkilausuma tarkoitus näkyy konkreettisina tekoina? Tutkielman empiria rakentuu kahden aineiston pohjalta, jotka ovat selvitys suomalais- ten suuryritysten tarkoituksesta viestimisen laajuudesta sekä tutkimus yritysten julkilau- suman tarkoituksen konkretisoitumiseen liittyvästä raportoinnista. Ensimmäisen osion selvityksessä sovelletaan yksinkertaista tiedonkeruuta ja auditointimenetelmiä. Toisen osion tutkimuksen aineistoa analysoidaan tutkielmassa esitettyyn viitekehykseen perus- tuvalla teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Aineistot on kerätty yritysten julkaisemista ulkoisille sidosryhmille suunnatuista julkisista vuosiraporteista. 9 Tutkielmassa käytetään termejä tarkoitus, olemassaolon tarkoitus sekä julkilausuttu ole- massaolon tarkoitus rinnakkain. Käsitteellä tarkoitus viitataan yrityksen itse muotoile- maan ja päättämään yrityksen olemassaolon tarkoitukseen, jolla ei ole vielä käsitteen akateemisesta ja liikkeenjohdollisesta tuoreudesta johtuen vakiintunutta suomen kielen termiä. Tarkoitus kääntyy englanninkielisestä käsitteestä purpose, jolla taas on akatee- misessa sekä liikkeenjohdollisessa kontekstissa jo vakiintuneempi asema. Julkilausuttu olemassaolon tarkoitus tai julkilausuttu tarkoitus korostaa hieman enemmän termin manifestoivaa näkökulmaa, jolla viitataan termin ulkoisille sidosryhmille suunnattuun viestinnällisempään olemassaolon tarkoitukseen. Sidosryhmällä tarkoitetaan ryhmää tai yksilöä, johon yrityksen toiminnalla on suoraa tai välillistä vaikutusta, tai johon se voi itse vaikuttaa. Ulkoisella sidosryhmällä tarkoitetaan ryhmää tai yksilöä, johon pätee em. sidosryhmän määritelmä, kuitenkin yrityksen työntekijät, hallitus ja omistajat pois lu- kien. Julkisten osakeyhtiöiden vuotuista viestintää ja raportointia tarkasteltaessa, käytetään termejä vuosikertomus ja vuosiraportti rinnakkain. Näillä tarkoitetaan yrityksen vuo- tuista raportointi velvollisuutta sen taloudellisista, yhteiskunnallisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista. Tutkielmassa oletetaan, että yrityksillä on olemassa osakkeenomistajien rikastuttamista syvempi tarkoitus, mutta vain osa yrityksistä toteuttaa tätä tarkoitusta ja on valjastanut tarkoituksen strategiseksi työkaluksi. Koska tutkimuksen kohteena ovat Suomen suurim- mat pörssiyritykset, joita lainopillisesti velvoitetaan laajaan vuotuiseen toiminnan rapor- tointiin ja läpinäkyvään viestintään, oletetaan yritysten vuosiraporttien oleva julkisesti saatavissa ja ladattavissa. Tämän takia tutkielman tulosten ei voida nähdä jalkautuvan pienempiin yrityksiin, joita ei velvoiteta yhtä laajamittaiseen raportointiin. Erityishuomio tutkielmassa kiinnittyy siis suuriin suomalaisiin yrityksiin, joiden olemas- saolon tarkoitus on sidosryhmien saatavilla yritysten vuotuisissa raporteissa. Tutkielman teoriaosiossa käydään läpi, kuinka yrityksen tarkoitus rakentuu, ja keskitytään 10 tarkastelemaan yrityksen muotoileman tarkoituksen vaikutusta ja sen hyödyntämistä strategisena työkaluna, sekä sitä, kuinka julkilausuttu tarkoitus yritysten kohdalla konk- retisoituu tekoina ulkoisten sidosryhmien suuntaan. 1.3 Tutkimuksen rakenne Johdantoa seuraavassa luvussa 2. Sidosryhmäviestintä, esitellään sidosryhmäteorian kautta sidosryhmien vaikutusta ja roolia yritysten toiminnassa. Lisäksi tarkastellaan, mitä sidosryhmiä yrityksellä on ja avataan syvällisemmin vuosiraporttien roolia ulkoisille sidosryhmille viestimisessä. Jaksossa 2.1 avataan sidosryhmäteoriaa ja sidosryhmien roolia yrityksen yhteiskunnallisen roolin määrittämisessä. Jaksossa 2.2 esitellään jako yrityksen sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien välillä. Jaksossa 2.3 keskitytään ulkoisille sidosryhmille viestimiseen, onnistuneen sidosryhmäviestinnän elementteihin sekä vuo- siraportin rooliin ulkoisille sidosryhmille viestimisessä. Luvussa 3. Yrityksen olemassaolon tarkoitus, esitellään yrityksen olemassaolon tarkoi- tuksen käsite, pohditaan sen syntymistä ja roolia yrityksen strategisena työkaluna sekä tarkastellaan tarkoituksen konkretisoitumiseen liittyvää teoriaa. Näiden pohjalta raken- netaan teoreettinen viitekehys yrityksen tarkoitukseen pohjautuvien tekojen tarkaste- lulle. Jaksossa 3.1 avataan tarkoitusta käsitteenä ja analysoidaan kirjallisuutta, joka kä- sittelee tarkoituksen suhdetta yritykseen. Jaksossa 3.2 tarkoituksen rakentumisen ele- menttejä, joita peilataan markkinaorientaation teoriaan. Jaksossa 3.3 tarkastelun paino- piste siirtyy yrityksen tarkoituksen hyödyntämiseen liikkeenjohdon strategisena työka- luna. Lisäksi yrityksen tarkoitusta tarkastellaan muihin brändi-identiteettiä rakentaviin käsitteisiin suhteutettuna. Jaksossa 3.4 avataan yrityksen tarkoituksen näkymistä konk- reettisina tekoina ja lopulta jaksossa 3.5, esitellään teoreettinen viitekehys yrityksen tar- koitukseen pohjautuvien tekojen tarkastelulle. 11 Luvussa 4. Olemassaolon tarkoituksesta viestiminen ja sen konkretisoituminen, esitel- lään tutkielman ensimmäisen empiirisen osuuden selvitys ja sen tulokset. Näiden poh- jalta vastataan myös ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Tämän jälkeen esitellään tut- kielman toisen empiirisen osuuden laadullinen tutkimus sekä analysoidaan tutkimuksen aineisto teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Jaksossa 4.1 kuvataan selvityksen to- teuttamisen pohjana toiminutta aineistoa ja sen analysointitapaa. Selvityksen tulokset esitetään kappaleessa 4.2 ja samalla vastataan ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Jaksossa 4.3 esitellään empirian toinen osuus, eli laadullinen tutkimus, sen aineisto, ai- neiston analysointikeinot ja arvioidaan tutkimusta kriittisesti. Jaksossa 4.4 tutkimuksen kohteena olevien yritysten vuosiraporteista kerätty aineisto analysoidaan teoriaohjaa- vasti esitetyn viitekehyksen pohjalta, laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Jaksossa 4.5 vastataan toiseen tutkimuskysymykseen ja esitetään yhteenveto aineiston analyysistä teoreettiseen viitekehykseen peilaten. Lopuksi -luvussa 5, esitetään pohdintaa sekä tutkielman johtopäätökset. Jaksossa 5.1 pohditaan, kuinka hyvin asetettuihin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaus ja esitetään akateemiset johtopäätökset. Liikkeenjohdolliset suositukset esitellään jaksossa 5.2. Jak- sossa 5.4 esitetään aiheita mahdolliselle jatkotutkimukselle. 12 2 Sidosryhmäviestintä 2.1 Sidosryhmäteoria Yrityksen sidosryhmät ovat tahoja, jotka ovat tavoitteensa saavuttaakseen riippuvaisia yrityksestä, ja joiden olemassaolosta myös yritys on riippuvainen (Caroll & Näsi, 1997). Sidosryhmäteorian pioneeri Freeman (1984, s. 46) määrittelee sidosryhmän käsittävän mitä tahansa ryhmää tai yksilöä, johon yrityksen tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa tai joihin se voi itse vaikuttaa. Määritelmän laajasta luonteesta johtuen, sidosryhmiksi voidaan siis nähdä suuri joukko yrityksen suorassa tai epäsuorassa vaikutuspiirissä olevia tahoja (Mitchell, Agle & Wood, 1997). Brennerin ja Cochranin (1991) mukaan sidosryh- män määritelmä on kapea-alaisempi, ja sidosryhmällä tulee olla perusteltu suhde orga- nisaation kanssa esimerkiksi vaihdannan, toimien tai moraalisten vastuiden muodossa (Mitchell et. al., 1997). Carrollin ja Näsin (1997) mukaan sidosryhmä on yksilö tai ryhmä, jolla on selvä syy tai vastuu olla kiinnostunut yrityksen toiminnasta, tekemisestä tai suo- riutumisesta. Sidosryhmäteoria pyrkii haastamaan perinteistä käsitystä osakkeenomistajista yrityksen ainoana sidosryhmänä, auttaen liikkeenjohtoa ymmärtämään ja tunnistamaan eri sidos- ryhmiä sekä johtamaan yrityksen suhteita strategisesti (Jones & Wicks, 1999). Se voi- daankin nähdä liikkeenjohdon teoriana arvonluonnista, eli syvimmiltään siitä, miten yri- tykset toimivat (Freeman & Velamuri, 2006). Sidosryhmäteorian ytimessä on siis ajatus, että yritys on suhteessa ja vuorovaikutuksessa usean eri tahon kanssa samanaikaisesti ja sen tulee ottaa näiden tehojen tarpeet huomioon liiketoimintaa harjoittaessaan (Freeman, 1984), jotta yritys voi menestyä myös pitkällä aikavälillä. Eccles et. al (2020) mukaan akateemisessa tutkimuskentässä voidaan nähdä kasvavaa konsensusta siitä, että sijoittajat ja yhteiskunta hyötyvät eniten, kun yritykset keskittyvät kestäville tee- moille perustuvaan arvonluontiin ja kunnioittavat laaja-alaisesti kaikkien sidosryhmien tarpeita. 13 Woodin ja Jonesin (1995) mukaan, sidosryhmäteoria on relevantein lähestymistapa yri- tyksen yhteiskunnallista jalanjälkeä tutkittaessa ja myös Donaldsonin sekä Prestonin (1995) mielestä sidosryhmät huomioonottava lähestymistapa soveltuu erityisen hyvin organisaation ja ympäristön suhdetta tarkastelevaan tutkimukseen. Lisäksi se tarjoaa apuvälineen yritysjohdolle eettisen päätöksenteon tueksi. Sidosryhmät huomioonotta- vaa lähestymistapaa käytetään laajalti tarkkailtaessa yritysten liiketoiminnan vaikutuk- sia ja eettisiä seuraamuksia yrityksen vaikutuspiirissä oleviin yksilöihin tai ryhmiin (Free- man & Velamuri, 2006, s. 12). Carollin ja Näsin (1997) mukaan sidosryhmäajattelun avulla yritysjohto pystyy myös paremmin integroimaan eettiset ulottuvuudet osaksi lii- ketoiminnallista päätöksentekoa. Heidän mukaansa menestyneimmät yritykset ovatkin niitä, jotka parhaiten hallitsevat suhteensa sidosryhmien suuntaan. Woodin ja Jonesin (1995) mukaan, sidosryhmillä on kolme tärkeää roolia yrityksen yh- teiskunnallisen roolin määrittämisessä: 1. Sidosryhmät luovat yritykselle odotuksia siitä, mikä on toivottavaa ja ei-toivotta- vaa liiketoimintaa. 2. Sidosryhmät kokevat yrityksen liiketoiminnan vaikutukset. 3. Sidosryhmät arvioivat kuinka hyvin yritys suoriutuu yhteiskunnallisista vastuis- taan ja/tai kuinka liiketoiminta vaikuttaa heihin. Sidosryhmät siis määrittelevät sosiaaliset normit ja näin ollen myös sen, mitä yrityksiltä odotetaan tai voidaan odottaa. (Wood & Jones 1995.) 2.2 Ulkoiset sidosryhmät Sidosryhmät voidaan luokitella usealla eri tavalla. Tyypillisiä jakoja on esimerkiksi sisäi- siin ja ulkoisiin, ensisijaisiin ja toissijaisiin, aktiivisiin ja passiivisiin tai vaikkapa taloudel- lisiin ja yhteiskunnallisiin sidosryhmiin. Jaon selkeyden vuoksi, tutkielmassa 14 hyödynnetään Caroll & Näsin (1997) sidosryhmien luokittelua, jossa liiketoimintaa har- joittavien yritysten sidosryhmät jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin sidosryhmiin. Sisäisiin sidos- ryhmiin kuuluu henkilöstö, hallitus ja johtoryhmä, eli tahot, jotka voivat vaikuttaa yrityk- sen toimintaan sen sisältä. Ulkoisiin sidosryhmiin kuuluvat taas ulkopuoliset toimijat, ku- ten asiakkaat, kilpailijat, valtio, aktivistiryhmät, media, ympäristö sekä yhteiskunta. (Ca- roll & Näsi, 1997.) Kuvio 1. Yrityksen ulkoiset ja sisäiset sidosryhmät (Caroll & Näsi, 1997) Yrityksen tulee tunnistaa sen liiketoiminnan kannalta sille itsellensä tärkeimmät sidos- ryhmät, jotta oikeat kanavat sidosryhmille viestimiseen voidaan valita. Tämä tapahtuu erillisen sidosryhmäanalyysin pohjalta. Sidosryhmäanalyysin tehtävänä on kerätä infor- maatiota yksilöiden tai yhteisöjen tarpeista ja odotuksista sekä ymmärtää niiden käyt- täytymistä, aikomuksia, suhteita ja kiinnostuksenkohteita. Lisäksi sidosryhmäanalyysin avulla liikkeenjohto pyrkii ymmärtämään, kuinka eri sidosryhmät vaikuttavat yrityksen toimintaan, prosesseihin ja päätöksentekoon. (Varvasovszky & Brugha, 2000.) 15 2.3 Ulkoisille sidosryhmille viestiminen Woodin & Jonesin (1995) mukaan, kun yritys on tunnistanut sidosryhmänsä, tietää se myös keille se on toiminnallaan vastuussa. Eri sidosryhmille tulee osata viestiä heitä kiin- nostavia asioita, heitä kiinnostavalla tavalla. Yrityksen toimintaa koskevat asiat tulee myös viestiä kanavissa, joista se on helposti saatavilla. Yrityksen viestintä sen eettisistä ja yhteiskunnallisista vastuualueista nähdään usein pyrkimyksenä paremman maineen saavuttamisessa ulkoisten sidosryhmien keskuudessa (Fombrun & Van Riel, 1997). Saavuttaakseen suotuisan aseman ja maineen markkinoilla, organisaation tulee olla pe- rillä siitä kuvasta, jota ulkoisille sidosryhmille pyritään viestimään. Sidosryhmien keskuu- dessa saavutettu maine ei koskaan perustu yksinomaa yrityksestä lähtöisin olevaan in- formaatioon ja esimerkkiin, vaan medialla ja kuluttajakokemuksilla on myös suuri mer- kitys yrityksen kokonaiskuvan rakentumisessa. (Cornelissen, 2008). Julkisten osakeyhtiöiden taloudellisista ja strategisista tiedoista viestitään esimerkiksi vuosikertomusten kautta (Cornelissen, 2008), jotka kuuluvat jokaisen julkisen osakeyh- tiön vuotuisiin lakisääteisiin velvoitteisiin sen sidosryhmille kohdistetun viestinnän sa- ralla (Finanssivalvonta, 2021). Julkisen osakekaupan kohteena olevien pörssiyritysten tu- lee esittää kuluneen vuoden taloudelliset luvut sekä liiketoiminnan vaikutukset yhteis- kuntaa ja ympäristöä kohtaan (Euroopan Komissio, 2021). Yritykset voivat esittää yritys- vastuuraportin taloudellisten tietojen yhteydessä tai erillisenä dokumenttina. Vuosikertomus on siis yrityksen laatima julkinen dokumentti, jolla vastataan länsimai- sessa yrityskäytännössä pakollisiin raportoinnin kohteena oleviin asioihin yrityksen toi- mintaan, tulokseen ja vaikutuksiin liittyen (Stanton & Stanton, 2002). Yritykset julkaise- vat vuosikertomuksensa pääasiallisesti omilla verkkosivuillaan. Yritysten vuosiraporttien voidaan nähdä olevan tärkeä väylä yrityksen suoriutumisen arvioimiseen ja sitä viesti- miseen, ja sidosryhmät luottavat yritysten vuosiraporteissa viestittyihin asioihin yleisesti hyvin (Penrose, 2008). 16 Stanton & Stanton (2002) näkevät yrityksen vuosikertomuksen kuitenkin paljon muuna- kin, kuin vain kuluneen vuoden pakollisena kertauksena ja taloudellisten tunnuslukujen läpikäyntikanavana. Se on heidän mukaansa yrityksen kommunikointikanava, jonka avulla se puhuttelee useita sidosryhmiä hyödyntäen liikkeenjohdollisia, markkinoinnilli- sia sekä viestinnällisiä työkaluja. Koska vuosikertomuksen avulla kerrotaan niin laaja- alaisesti asioita ja pyritään vaikuttamaan sidosryhmiin usealla eri tasolla, vuosikertomus voidaan nähdä yrityksen käyntikorttina ja jopa rekrytointityökaluna (Preston, Wright & Young, 1996). Anderson ja Imperia (1992) kuvailevat vuosikertomuksen olevan kommu- nikointikanava, joka viestii ulkomaailmaan yrityksen persoonallisuuden ja yritysfiloso- fian. Yritykset voivat käyttää vuosikertomuksia myös yritysimagonsa kiillottamiseen ja epämieluisten tapahtumien pehmentämiseen (Penrose, 2008). Vuosikertomus on useille yrityksille myös väylä yritysjohdon päivittämien suuntaviivojen esittelyyn sekä yritysvastuullisuudesta kertomiseen (Stanton & Stanton, 2002). Vuosikertomus on myös suosittu alusta meneillään olevista projekteista viestimiseen. Suomessa yritysten voidaan nähdä viestivän varsin varautuneesti keskeneräisistä asi- oista, ja keskeneräisyyden syynä voi olla esimerkiksi yritysten asettamat liian kunnianhi- moiset tavoitteet. Kuitenkin Juutisen (2016) mukaan yrityksen viestiminen, että asetettu tavoite onkin osoittautunut oletettua vaikeammaksi saavuttaa, ei viesti yrityksen heik- koudesta, vaan pikemminkin avoimuudesta ja rehellisyydestä, jota sidosryhmät yrityk- sessä arvostavat (Juutinen, 2016, s. 241). Läpinäkyvän viestinnän kautta yrityksen on siis mahdollista näyttäytyä inhimillisenä ja samaistuttavana. 17 3 Yrityksen olemassaolon tarkoitus 3.1 Tarkoitus käsitteenä Yrityksen olemassaolon tarkoitus (eng. purpose) on yrityksen julkilausuma moraalinen näkemys sen laajasti määritellyistä vastuualueista (Bartlett & Ghoshal, 1993; Rey et. al., 2019, s. 33). Se on yrityksen antama lupaus yhteiskunnalle, mikä koskettaa meitä kaikkia ja pitää sisällään laajempia tavoitteita, liittyen esimerkiksi muutoksen aikaansaamiseen, elämänlaatumme kohentamiseen tai yhteiskunnan epäkohtien poistamiseen (Hollensbe et. al., 2014). Yrityksen olemassaolon tarkoitus vastaa siihen, miksi yrityksemme toimii kuten toimii, eli miksi olemme olemassa (Sinek, 2009; Basu, 2017), määritellen kontri- buutiomme maailmalle ja meitä ympäröivälle yhteiskunnalle (Rey et. al., 2019). Yrityksen julkilausuma tarkoitus voi myös tunnustaa yrityksen ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen – sen, että toinen ei voi menestyä ilman toista osapuolta (Hollensbe et. al., 2014). Jos yritys sitoo sen olemassaolon tarkoituksen tärkeään yhteiskunnalliseen teemaan, voi yritys olla toiminnallaan yhteiskuntaa eteenpäin työntävä voima ja tulevai- suuden toivon lähde (Freeman et. al., 2006) sekä tehdä tulosta tuotteilla ja palveluilla, jotka hyödyttävät yrityksen ja sen omistajien lisäksi myös yhteiskuntaa (Hollensbe et. al., 2014). Julkilausuttuna tarkoitus kuvataan usein lyhyillä lauseilla tai ideoilla, jotka kuvaa- vat sen positiivisen vaikutuksen ja perinnön, jonka yritys haluaa maailmaan jättää. (Rey et. al., 2019, s. 3–4) Akateemisessa kirjallisuudessa ei ole havaittavissa selvää konsensusta tarkoituksen ar- volatauksesta, eli siitä, mihin yrityksen olemassaolon tarkoituksen tulee liittyä ja kenen asioita yrityksen toiminnalla tulee ajaa (Lange & Bundy, 2018). Joidenkin mielestä yri- tyksen tarkoituksena on luoda yhteiskuntaan hyvinvointia tuottamalla työpaikkoja, tuot- teita ja palveluja (Vermeulen, 2019). Toiset taas näkevät yrityksen tarkoitukseksi palvella sen pienen ihmisjoukon taloudellisia tarkoitusperiä, jotka mahdollistavat yrityksen 18 olemassaolon sijoittamallaan pääomalla (Marcoux, 2003). Osa tutkijoista taas näkee yri- tyksen olemassaolon tarkoitukseksi edistää sekä yrityksen sisäisten että ulkoisten sidos- ryhmien erilaisia tarpeita (Freeman, Harrison & Wicks, 2007). Toisten mielestä yrityksen tarkoitus on luoda toimiva yhteisö ja verkosto yritysten ja sidosryhmien välillä (Burton & Dunn, 1996). Kinsleyn, Clarken ja Banerjeen (2008) mukaan, yritysten tulee täyttää valtion ja järjestöjen jättämät aukot hyvinvointijärjestelmässä ja pyrkiä korjaamaan yh- teiskunnalliset epäkohdat, kuten ihmisten aikaansaaman ilmastonmuutoksen, taloudel- lisen ja ihmisten välisen epätasa-arvon sekä pandemiat. Yksi tekijä kuitenkin kaikkia edellä mainittuja tarkoituksia yhdistää. Ne käsittelevät yrityksen moraalisia velvollisuuk- sia ja perimiltään sitä, kuinka liiketoiminta koskettaa sen sidosryhmiä. (Lange & Bundy, 2018.) Vaikka akateeminen ja liikkeenjohdollinen kirjallisuus alleviivaakin yrityksen syvemmän tarkoituksen löytämisen tärkeyttä, useimmat yritykset näkevät olemassaolon tarkoituk- sen muodostamisen liian haastavana tai eivät näe tarkoituksen määrittelemistä tarpeel- liseksi. Vermeulen (2019) kritisoikin ettei koko organisaation kattavan yhteisen tarkoi- tuksen tarvitsisi välttämättä tulla ylimmältä johdolta saneltuna, vaan se voi syntyä myös henkilökohtaisesta suhteesta työhön, mikä syntyy oman työn jäljen kautta. Jo se, että yritys tarjoaa työpaikan ihmisille, parantaa useiden ihmisten elämänlaatua henkilökoh- taisen talouden kohenemisen kautta. Varallisuuden kasvu vähentää todistetusti rikolli- suutta, nälänhätää ja lapsikuolleisuutta sekä parantaa ihmisten henkistä terveyttä. Kun yritys kilpailee olemassaolostaan markkinoilla, se tyydyttää sille ominaisinta olemassa- olon tarkoitusta, selviytymistä (De Geus, 2011; Hollensbe et. al., 2014). Yritys voi kuiten- kin selviytyä ja tehdä tulosta, vahingoittamatta luontoa, kohtelemalla työntekijöitään kunnioittavasti ja ottamalla sidosryhmät huomioon. Edellä mainittujen tekijöiden kautta voi yritys rakentaa jopa markkinoilla kilpailuetua. (Vermeulen, 2019.) De Geusin (2011) mielestä samalla tavalla, kun ihmistenkin kohdalla, yrityksen olemas- saolon perimmäisin tarkoitus on sen selviytyminen. Basu (2017) muistuttaakin, että il- man selviytymistä tai hengissä pysymistä, yksilö tai yritys ei voi toteuttaa 19 olemassaolonsa tarkoitusta. Yrityksen selviytyminen voidaan siis nähdä syvimpänä ja pe- rimmäisimpänä edellytyksenä yrityksen olemassaolon tarkoituksen toteuttamiselle tai ylipäänsä muotoilulle. Toisaalta olemassaolon tarkoitus myös vastavuoroisesti antaa pe- rustavanlaatuisen syyn yritykselle selviytyä (Basu, 2017; Lange & Bundy, 2018). Erottautuvan tarkoituksen tuleekin pystyä käsittelemään kriittistä kysymystä: jäisivätkö sidosryhmämme kaipaamaan meitä, jos yrityksemme lakkaisi olemasta (Vilá & Bharad- waj 2017). Jos yritys ajaa olemassaolonsa tarkoituksen sijasta vain omistajien tarkoitus- periä, on yritys vaarassa muodostua ulkoisten sidosryhmien kannalta merkityksettö- mäksi (Freeman & Velamuri 2006, s. 19). Toisaalta, mikäli yrityksen tarkoituksena on ainoastaan tyydyttää sidosryhmiensä tarpeita, on vaarana se, että yrityksen vastuulli- suuden tavoittelu heikentää yrityksen toiminnan tehokkuutta ja täten vaarantaa yrityk- sen olemassaolon (Lange & Bundy, 2018). 3.2 Tarkoituksen syntyminen Hyvin laadittu yrityksen tarkoitus vaikuttaa positiivisesti sidosryhmien suuntaan (Bir- kinshaw, Foss & Lindenberg, 2014) ja pohjautuu johonkin universaaliin tosiseikkaan, jonka yrityksen brändi pystyy autenttisesti lunastamaan (Bonchek & France, 2018). Yri- tyksen tulee kuitenkin ennen kaikkea olla sinut oman julkilausutun tarkoituksensa kanssa (Vilá & Bharadwaj, 2017), eikä rakentaa tarkoitusta perustuen vain ympäristön toiveisiin (Freeman & Velamuri, 2006). Rey et. al. (2019, s. 29–35) esittelemän 3D-mallin mukaan, yrityksen tarkoitus rakentuu kolmesta erillisestä osatekijästä: tiedosta, motivaatiosta ja toiminnasta. Tiedolla tarkoi- tetaan yrityksen työntekijöiden tarkkaa ymmärrystä siitä, mikä yrityksen julkilausuma olemassaolon tarkoitus on. Yrityksen tarkoituksen muodostuminen ottaa oman aikansa, mutta sisäistettynä se pysyy työntekijällä selkeänä mielessä. Työntekijöiden tulee myös osata kertoa yrityksen tarkoitus omin sanoin. Tarkoitus tietona voidaan nähdä 20 luonteeltaan varsin staattisena, ja kun tarkoitus on kerran muotoiltu, tulisi sen kestää aikaa. Motivaatio kuvastaa syviä henkilökohtaisia tarpeitamme ja tämän osatekijän voi- daan nähdä olevan näistä osatekijöistä yksilöllisin. Kun yrityksen tarkoitus koskettaa työntekijää, voi tarkoitus toimia merkittävänä energianlähteenä työn tekemiseen, siinä jaksamiseen ja innovointiin. (Rey et. al., 2019, s. 29–35.) Toiminnalla tarkoitetaan sitä, kuinka tarkoitus todellisuudessa konkretisoituu operatii- visen toiminnan kautta. Tämän tulisi tapahtua parhaimmillaan hyvinkin itseohjautuvasti. Toiminnan kautta yrityksen tarkoitus muuttuu luonteeltaan dynaamiseksi, ja yrityksen tarkoituksen tulisi konkretisoitua yrityksen koko liiketoiminnan kautta, ei vain yksittäi- sinä tekoina. Yrityksen tulee mahdollistaa tarkoituksen konkretisoitumista myös työnte- kijöiden suuntaan näyttämällä omalla toiminnallaan esimerkkiä ja muotoilemalla työn- tekotapoja. Tarkoituksen toteutumiselle tulee myös asettaa mittarit, jotta realisoitu- mista voidaan seurata. (Rey et. al., 2019, s. 29–35.) Kuvio 2. 3D-malli yrityksen tarkoituksen rakentumiselle (Rey et. al., 2019). Rey et. al. (2019) esittelemässä tarkoituksen syntymisen mallissa on havaittavissa yhte- neväisyyksiä Kohlin ja Jaworskin (1990) esittelemän markkinaorientaation teorian kanssa. Heidän mukaansa, markkinaorientaatio kuvastavaa yrityksen suhtautumista markkinoilla saatavilla olevaan tietoon. Yrityksen markkinaorientaatio syntyy kolmesta elementistä: markkinatiedon keräämisestä, tämän tiedon jakamisesta koko organisaa- tion kesken sekä yrityksen kyvystä reagoida tämän tiedon pohjalta. Markkinatieto käsit- tää asiakastarpeet, markkinoilla vallitsevan kilpailutilanteen ja kilpailijoiden toimet, 21 teknologian kehityksen, ympäristöön liittyvät näkökulmat ja paineet sekä lainopilliset säädökset, eli pitkälti kaiken yrityksen markkinointiympäristöä koskevan tiedon. Tiedon taas tulee liikkua koko yrityksen läpileikkaavasti ja vapaasti eri osastojen välillä, jotta eri osastoja osataan motivoida toimimaan tiedon pohjalta. Organisaatio voidaan nähdä täy- sin markkinaorientoituneena kuitenkin vasta silloin, kun se pystyy markkinatiedon pe- rusteella tekemään konkreettisia tekoja. Tämä vaatii koko organisaation sitoutumista ja ennen kaikkea hyödynnettävän markkinatiedon sisäistämistä. (Kohli & Jaworski, 1990.) Markkinaorientaatiossa on nimensä mukaisesti kyse markkinoihin sopeutumisesta. Yri- tyksen eri sidosryhmien lisätessä etenevissä määrin painetta yrityksille vastuullisesta ra- portoinnista ja yhteiskunnallisesta vastuunkannosta, voi yritysten markkinaorientaation kautta realisoituneena vastauksena olla yhteiskunnallisiin tarpeisiin kantaaottavan ole- massaolon tarkoituksen muodostaminen ja sen julkilausuminen. Rey et. al (2019) argu- mentoivatkin, että tarkoituksen tulee olla pikemminkin yrityksen sitoumus valitsemansa yhteiskunnallisen teeman tai ongelmakohdan edistämiselle, eikä vain sidosryhmien tyy- dyttämiseksi muotoiltu abstrakti lupaus. Toimivan olemassaolon tarkoituksen tuleekin kummuta heidän mukaansa sisäisestä motivaatiosta, jotta se on mahdollista valjastaa yrityksen strategiseksi työkaluksi. Yrityksen tarkoitus luo pohjan yrityksen identiteetille ja siitä ammentavalle kulttuurille (White, Yakis-Douglas, Helanummi-Cole & Ventresca, 2017). Jotta yrityksen työntekijät voivat sisäistää tarkoituksen, tulee työntekijöiden olla kollegoidensa kanssa samaa mieltä siitä, mihin yritys julkilausutulla tarkoituksellaan sitoutuu (White et. al., 2017). Yrityksen tulee siis olla selvillä siitä, kuinka tarkoitus istuu organisaatiokulttuuriin (Al- mandoz, Lee & Ribera, 2018). Myös Bartlett ja Goshal (1994) alleviivaavat yrityksen jul- kilausutun olemassaolon tarkoituksen ja oikeanlaisen organisaatiokulttuurin rakentami- sen yhteyttä. Organisaatiokulttuurin tuleekin heidän mukaansa tukea yritysten työnte- kijöiden välisiä suhteita, ja toimia työntekijöitä yhdistävänä sekä motivoivana tekijänä, jotta yrityksen julkilausuttuun tarkoitukseen voidaan päästä. Quinn ja Thakor (2018) muistuttavat kuitenkin yrityksissä vallitsevan organisaatiokulttuurin voivan myös haitata 22 yrityksen matkaa kohti tarkoituksen toteuttamista, jos esimerkiksi esihenkilöt eivät ole sisäistäneet julkilausuttua tarkoitusta tai tarkoitus ei motivoi heitä oikealla tavalla. Oi- keanlaisella organisaatiokulttuurilla, ja erityisesti sisäisellä päätöksentekokulttuurilla, onkin merkittävä vaikutus yrityksen tarkoituksen toteuttamisessa ja muutosvastaisuu- den selättämisessä (Quinn & Thakor, 2018; Bhattacharya et. al., 2019). 3.3 Tarkoitus yrityksen strategisena työkaluna Viime vuosina organisaatiot ovat etenevissä määrin ottaneet yrityksen julkilausutun ole- massaolon tarkoituksen strategiseksi työkaluksi perustelemaan liiketoiminnallista suun- taa ja tekoja, sekä parantamaan yrityksen läpinäkyvyyden sekä luotettavuuden kuvaa. (Rey et. al., 2019, s. 3; Dupret & Pultz, 2021.) McKinseyn (2020) Yhdysvalloissa suoritta- massa tutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta työntekijää ja esimiestä yrityksen tarkoi- tuksesta, ja tutkimuksen mukaan 62 prosentilla yrityksistä oli julkilausuttu olemassaolon tarkoitus. Ajatus yrityksen olemassaolon tarkoituksesta on ollut olemassa johtamisopeissa jo vuo- sikymmeniä. Suuremman tarkoituksen etsiminen työstä voidaan nähdä viime vuosikym- meninä kasvaneena trendinä (Grant 2017), joka tulee ottamaan liiketoiminnallisessa kentässä vielä suurempaa jalansijaa tulevaisuudessa. Jatkuvat muutokset nykyajan hek- tisessä globaalissa liiketoimintakentässä luovat yrityksille tarpeen selkeän olemassaolon tarkoituksen muotoilulle. Jos yrityksen päättävässä asemassa olevat henkilöt saadaan sisäistämään yrityksen tarkoitus, yrityksen päätökset ja toimet voidaan koordinoida mai- den tai organisaatioiden rajoihin katsomatta tehokkaasti ja vaikuttavasti ilman tarkkoja käytänteitä ja perinteisiä hitaita prosesseja. Kun tulevaisuuden kilpailuympäristöä maa- laa epävarmuus ja epäjohdonmukaisuus, organisaation yhteisen tarkoituksen löytämi- sellä tulee olemaan yhä suurempi merkitys onnistuneelle liiketoiminnalle. (Basu, 2017; Rey et. al., 2019, s. 4). 23 Yhteisellä tarkoituksella nähdään olevan laaja-alaisia vaikutuksia esimerkiksi työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin, työn tuottavuuteen, innovointi- ja oppimiskykyyn sekä yri- tyksen taloudelliseen suorituskykyyn (Yemiscigil, 2019). Lisäksi yritysten tarkoituksilla nähdään olevan selkeä positiivinen vaikutus yritysten tekemien yhteiskunnallisten teko- jen määrään (Hollensbe et, al., 2014). Yritysten olemassaolon tarkoituksen liittyessä vah- vasti yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistämiseen, epäkohtien poistamiseen tai muu- toksen aikaansaamiseen, sitoo julkilausuttu suurempi tarkoitus yrityksen voimakkaam- min osaksi ympäröivää ekosysteemiä sekä yhteiskuntaa ja täten vahvistaa yrityksen ot- tamaa vastuullisuutta osaksi liiketoimintaa (Dupret & Pultz, 2021). Olemassaolon tarkoitus on perinteisesti nähty linkittyvän muihin organisaation toimin- taa tiivistäviin termeihin, kuten missioon, visioon tai haluttuun tahtotilaan. Olemassa- olon tarkoitus tulee kuitenkin nähdä perus-, tai pikemminkin ydinajatuksena sille, mikä piilee edellä mainittujen termien takana – eli perimmäisenä syynä yrityksen olemassa- ololle. (Rey et. al., 2019, s. 4). Yrityksen olemassaolon tarkoitus on siis luonteeltaan staattisempi ja huomattavasti perustavanlaatuisempi, kuin esimerkiksi missio, visio tai strategia (Drucker, 2008), jotka kertovat pikemminkin, mitä yritys tekee olemassaolon tarkoituksen saavuttamiseksi (Sinek, 2009). Yrityksen missio on reitti tai ohjaava periaate, kuinka kohti yrityksen olemassaolon tar- koitusta päästään. Jos yrityksen tarkoitus vastaa kysymykseen miksi, missio vastaa taas kysymykseen: miten. Kun vastaus molempiin kysymyksiin on selkeä, voidaan tulevaisuu- den yhteiseen tahtotilaan päästä. Tämä kuitenkin vaatii jokaiselta taholta muutakin, kuin pelkkää taitoa. Se vaatii yhteistä luottamusta. (Sinek, 2009.) Greyser ja Urde (2019) ovat jakaneet brändi-identiteetin yhdeksästä elementistä koos- tuvan matriisiin, joka rakentuu kolmesta kerroksesta. Alatasolla on yrityksen identiteet- tiin sisäisesti vaikuttavat tekijät, ylätasolla ulkoisesti vaikuttavat tekijät ja keskitasolla tekijät, jotka vaikuttavat brändi-identiteettiin sekä ulkoisella, että sisäisellä tasolla. 24 Kuvio 3. Yrityksen brändi-identiteettimatriisi (Greyser & Urde 2019) Matriisin ylimmällä tasolla olevat ulkoiset elementit, arvolupaus, ulkoiset suhteet ja po- sitiointi, kuvastavat tekijöitä, jotka liittyvät siihen, miten yritys haluaa näyttäytyä asiak- kaillensa ja muille ulkoisille sidosryhmille. Keskitasolla olevat elementit toimivat liimana sisäisten ja ulkoisten tekijöiden välillä. Yrityksen persoonallisuus pitää sisällään brändin inhimillisiä ja samaistuttavia piirteitä, kuin taas ilmaisutapa kuvaa yrityksen tapaa viestiä ja ilmaista itseään yhtenäisellä ja tunnistettavalla tavalla. Keskellä sijaitsee brändin ydin, yrityksen olemassaolon tarkoitus ja ne syvät arvot, joita yritys pyrkii toiminnallaan aja- maan. Matriisin sydämessä sijaitseva olemassaolon tarkoitus voidaan nähdä koko brän- din ytimenä ja yrityksen brändi-identiteetin merkittävimpänä elementtinä. Sisäiset teki- jät luovat kuitenkin perustukset yrityksen brändi-identiteetille. Mission ja vision tarkoi- tuksena on sitouttaa ja inspiroida ihmisiä, kulttuuri ohjaa työetiikkaa ja asenteita ja kom- petenssi kuvastaa yrityksen voimavaroja. Nämä tekijät ovat juurtuneet syvälle organi- saation arvoihin ja operationaaliseen toimintaan. (Greyser & Urde, 2019.) 25 Mikäli yrityskulttuurissa halutaan saada aikaan muutosta, tulee muutoksen lähteä työn- tekijöistä. Tällöin työntekijöitä tulee osata motivoida ja johtaa keinoilla, joilla pyritään kehittämään organisaatiota sisältä päin – sen ihmisten kautta. Muutoksen johtamisessa ei ole kyse vain muutostarpeiden tunnistamisesta. Organisaation sisältä kumpuava muutostarve saa työntekijät haluamaan muutosta ja rohkaisee työntekijöitä innovoi- maan ja toimimaan muutoksen aikaansaamiseksi, jopa omien määriteltyjen työtehtävä- rajojen ulkopuolella. Oikeanlainen muutoksen johtaminen tarjoaakin keinon yrityksen olemassaolon tarkoituksen konkretisoitumisessa ja tarkoituksen valjastamisessa yrityk- sen strategiseksi työkaluksi. (Lueneburger, 2014.) 3.4 Yrityksen tarkoitus tekoina McKinseyn (2020) mukaan, yritysten tulee enemmän kiinnittää huomio pelkän tarkoi- tuksesta viestimisen sijaan siihen, kuinka olemassaolon tarkoitukseen sisältyvä muutos- toive maailmassa konkretisoituu. Jotta julkilausuttu tarkoitus saadaan myös käytäntöön, tulee yrityksen tarkoitus näkyä autenttisina tarkoitukseen sidottuina tekoina (Rey et. al., 2019). Myös Barlett et. al. (1993) mukaan, yrityksen julkilausuttu tarkoitus ei saa jäädä ainoastaan puheen tasolle tai prosessikuvauksiin, vaan se tulee integroida osaksi yrityk- sen konkreettista toimintaa. Lisäksi tarkoituksen tulee koskettaa työntekijöiden lisäksi myös yrityksen muita sidosryhmiä ja sen tulee olla niin yksinkertainen ja selkeä, että investoijat, työntekijät, partnerit ja asiakkaatkin pystyvät pukemaan sen sanoiksi (Trevor & Varcoe, 2017). Rey et. al. (2019) mukaan yritykset investoivat huomattavan määrän aikaa sekä vaivaa muotoillessaan tarkkasanaisia olemassaolon tarkoituksia, jotka kertovat suuremmalle yleisölle toimintansa ydinarvoista ja päätavoitteista. Kun yrityksen tarkoitus on muo- toiltu ja tiivistetty, sen täytyy levitä yrityksen tarinoiden lisäksi myös yrityksen tuotta- maan sisältöön, brändikokemukseen ja viestintään. Kuitenkin useimmat yritykset epä- onnistuvat juuri tässä. (Rey et. al., 2019.) 26 Mikäli yritys pyrkii tosissaan luomaan vastuullista lisäarvoa sidosryhmilleen yrityksen jul- kilausuman tarkoituksen kautta, tarjoaa Eccles et. al. (2020) kahden kohdan ratkaisua haasteeseen. Ensimmäiseksi, yrityksen tulee tehdä itsensä tilivelvolliseksi. Tällä he viit- taavat yritysjohdon laatimaan viralliseen lausuntoon yrityksen tarkoituksesta, joka mää- rittelee yrityksen yhteiskunnalle tekemän positiivisen vaikutuksen, sekä ne toimet, mitä yritys tekee eliminoidakseen mahdollisia yrityksen negatiivisia vaikutuksia yhteiskun- taan. Tämän laadittuaan, tulee yrityksen integroida toimintaansa raportointijärjestelmä, joka mahdollistaa sidosryhmien arvioida yrityksen suoriutumista sen julkilausuman tar- koituksen lunastamisessa. Näillä Eccles, et. al. (2020) viittaavat esimerkiksi vastuullisuus- ja kestävyysraportoinnissa käytettäviin GRI- ja SASB-standardeihin. Vaikka yritys tekisi- kin itsensä tilivelvolliseksi ja mahdollistaisi tarkoituksen konkretisoitumisen läpinäkyvän seuraamisen ja arvioinnin, haastavimpana tehtävänä voidaan nähdä kuitenkin se, kuinka yrityksen olemassaolon tarkoitus lopulta konkretisoituu tosiasiallisina tekoina, eli miten tarkoituksessa annettu lupaus lunastetaan. (Eccles, et. al., 2020.) Vilá ja Bharadwaj (2017) ovat kehittäneet neliosaisen mallin tukemaan yrityksiä olemas- saolon tarkoituksen konkretisoimisessa. Kun yrityksen olemassaolon tarkoitus kirkas- tettu, ja se vaikutus, minkä yritys haluaa liiketoiminnallaan yhteiskuntaan jättää, on sel- keä, voi yritys pyrkiä konkretisoimaan tarkoitusta neljällä eri tavalla: tarjoamalla resurs- seja, luomalla uusia vaihtoehtoja, vaikuttamalla ajattelutapoihin tai parantamalla olo- suhteita. (Vilá & Bharadwaj, 2017.) Tarjoamalla resursseja brändit voivat saada aikaan positiivista muutosta tarjoamalla yri- tyksen resursseja esimerkiksi työntekijöiden ajan tai taloudellisten varojen muodossa, joka lahjoitetaan tai ohjataan niin, että se saa yhteiskunnallisesti positiivista vaikutusta aikaan. Kun esimerkiksi kuluttaja ostaa tuotteen, voi yritys luovuttaa voitoista osuuden yhteiskunnallista teemaa tukevalle hyväntekeväisyysjärjestölle. Resurssit voivat olla myös esimerkiksi aikaa, voimavaroja tai suhteita. (Vilá & Bharadwaj, 2017.) Esimerkiksi Patagonia luovuttaa 1 % liikevaihdostansa tai 10 % liikevoitosta, kumpi laskutusvuonna onkaan suurempi, valitsemilleen ruohonjuuritason hyväntekeväisyysjärjestöille 27 (Patagonia, 2021). Luomalla uusia vaihtoehtoja, yritykset voivat tarjota kuluttajille uu- sia tuotteita, jotka vastaavat yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja joilla voidaan korvata ne tuotteet, jotka eivät vie yhteiskuntaa yrityksen haluamaan suuntaan (Vilá & Bharadwaj, 2017). Yritys voi esimerkiksi tarjota kestävistä materiaaleista valmistettua korvaavaa tuotetta asiakkaalle tai innovoida kokonaan uuden ratkaisun asiakastarpeen tyydyttä- miselle. Vaikuttamalla ajattelutapoihin brändit voivat taas vaikuttaa siihen, kuinka ihmiset vas- taanottavat yhteiskunnalliset asiat (Vilá & Bharadwaj, 2017). Esimerkiksi yhteiskunnal- listen epäkohtien esiin nostamisella ja avausten tekemisellä, voi yritys pyrkiä ohjaamaan yleisön mielipidettä tai normalisoimaan tabuja. Parantamalla olosuhteita yritykset voi- vat auttaa yhteiskuntaa eteenpäin, kehittämällä esimerkiksi infrastruktuuria jätevesijär- jestelmän tai tieverkon kunnostamisen kautta. (Vilá & Bharadwaj, 2017.) Kuvio 4. Yrityksen tarkoituksen konkretisoitumistavat (Vilá & Bharadwaj, 2017) Yrityksen tarkoitukseen pohjautuvista teoista kerrottaessa, tulee yritysten olla viestin- nässään selkeitä ja varmistaa, että kaikki mitä yritys sanoo ja tekee, on olemassaolon tarkoitukseen suhteutettuna johdonmukaista ja aitoa (Sinek, 2009). Toiminnan sekä sii- hen liittyvän viestinnän aitouden varmistamiseksi, on Vilán ja Bharadwajn (2017) mu- kaan suositeltavaa, että yritys tekee yhteistyötä organisaatioiden ja yksilöiden kanssa, 28 jotka toimivat jo valmiiksi yhteiskunnallisen teeman parissa. Tällä heidän mukaansa var- mistetaan myös se, että yrityksen tarjoamat voimavarat hyödynnetään siellä, missä niillä on varmasti eniten hyötyä. Jotta voidaan myös tunnistaa, kuka näiden tekojen takana on, tulee kiinnittää huomio myös ulkopuolisille sidosryhmille suunnattuun viestintään (Vilá & Bharadwaj, 2017). Tällä varmistetaan, että positiivinen yhteiskunnallinen vaikutus heijastuu positiivisesti myös liiketoimintaan. Yrityksen vastuullisuus rinnastetaan usein sen tekemiin hyviin te- koihin. Tämä luonnollisesti saa aikaan yhteiskunnallisesti positiivista vaikutusta. Tekojen pohjalla voi kuitenkin olla se, että itse yrityksen ydinliiketoiminnalla on ympäröivään yh- teiskuntaan neutraalit tai jopa negatiiviset vaikutukset. Tämänlainen toimintatapa voi- daan erittäin haitallisena ja yritysten tulisikin keskittyä positiivisen vaikutuksen aikaan- saamiseen liiketoiminnan kautta, ei siitä irrallisten hyvien tekojen kautta. (Freeman ja Velamuri, 2006, s. 10) 3.5 Teoreettinen viitekehys Tutkimuksen teoreettinen viitekehys esitetään kuviossa 5. Viitekehyksen avulla voidaan teoriaan peilaten tarkastella yritysten julkilausuttua tarkoitusta ja sen konkretisoitu- mista yrityksen vuosiraporteissa. Teoreettinen viitekehys lähtee yrityksen tarkoituksen määrittelystä. Jos yrityksen näh- dään esiteltyyn teoriaan pohjaten määritelleen olemassaolon tarkoituksen (ks. Bartlett & Ghoshal, 1993; Sinek, 2009; Basu, 2017; Rey et. al., 2019, s. 33), siirrytään tarkastele- maan itse tarkoitusta, sen perusteluja, arvolatausta – onko tarkoitus liiketoiminta- vai yhteiskuntalähtöinen (ks. Hollensbe et. el. 2014; Rey et. al., 2019; Dupret & Pultz, 2021) ja sitä, tekeekö yritys itsensä tilivelvolliseksi tarkoituksensa toteutumisen suhteen (ks. Eccles et. al. 2020). 29 Tämän jälkeen tarkastellaan yrityksen julkilausuman tarkoituksen konkretisoitumista te- koina (ks. Barlett et. al. 1993; Vilá & Bharadwaj, 2017; Rey et. al. 2019). Teot voidaan jakaa neljään luokkaan riippuen siitä, mitä kautta yritys pyrkii tarkoituksensa konkreti- soimaan (ks. Vilá & Bharadwaj, 2017): tarjottuina resursseina, luomalla uusia vaihtoeh- toja, vaikuttamalla ajattelutapoihin tai parantamalla olosuhteita. Lisäksi kiinnitetään huomiota, toteutetaanko teot yhteistyössä jonkun kolmannen osapuolen kanssa (ks. Vilá & Bharadwaj, 2017). Kuvio 5. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys 30 4 Olemassaolon tarkoituksesta viestiminen ja sen konkretisoi- tuminen Luvun alkupuoliskolla esitellään empirian ensimmäinen puolisko, eli tutkimuksen poh- jana hyödynnettävä selvitys, sekä perustellaan menetelmien valintakriteerejä. Selvityk- sen avulla etsittiin vastaus ensimmäiseen tutkimuskysymykseen: Kuinka laajasti suoma- laiset suuryritykset viestivät tarkoituksestaan ulkoisille sidosryhmille? Lähestymistapana oli kokonaistutkimus, sillä kaikkien tarkastelun kohteena olevien yritysten ulkoisille si- dosryhmille suunnatut vuosiraportit olivat saatavilla julkisina tiedostoina yritysten verk- kosivuilta. Kun olemassaolonsa tarkoituksesta viestivät suuryritykset ovat selvillä, syvennytään yri- tysten tarkoitusten konkretisoitumisen tarkasteluun. Tutkimuksen toisen empiirisen osuuden tarkoituksena on löytää vastaus tutkielman toiseen tutkimuskysymykseen: Mi- ten yritysten julkilausuma tarkoitus näkyy konkreettisina tekoina? Tähän vastataan lu- vun lopussa (ks. tulosten yhteenveto). Tutkimusprosessin eri vaiheet avataan mahdolli- simman läpinäkyvästi, jotta valintojen luotettavuutta voidaan arvioida. Ensiksi esitellään ja perustellaan valittu tutkimusstrategia sekä aineiston hankinta- ja analysointimenetel- mät. Luvun lopussa aineisto analysoidaan esitetyn tutkimusstrategian mukaisesti esitet- tyyn teoreettiseen viitekehykseen pohjaten. 4.1 Selvityksen toteuttaminen Ensimmäisessä empiirisessä osuudessa suoritetussa selvityksessä tutkittiin suomalais- ten yritysten tarkoituksesta viestimisen tasoa, markkina-arvoltaan 32:sta suurimmasta suomalaisesta pörssiyrityksestä. Selvityksen kohteena oli Helsingin pörssiin listatut markkina-arvoltaan suuret, ns. large cap, yritykset. Näitä yrityksiä oli yhteensä 32 kap- paletta (Nasdaq Helsinki, 2021). Yritysten voitiin nähdä edustavan kattavasti erilaisia 31 toimialoja. Eri osakesarjaa (esim. A- ja B-sarjan osakkeita) tarjoavia yrityksiä käsiteltiin selvityksessä yhtenä yksikkönä. Selvityksen aineisto kerättiin analysoimalla yrityksen verkkosivuilta saatavissa olevia sisältöjä sekä julkisia vuosiraportteja vuodelta 2019. Nämä nähtiin aiemmin esitellyn teoreettisen viitekehyksen (ks. 2.2 Yrityksen tarkoitus strategisena työkaluna ja 3.3 Ulkoisille sidosryhmille viestiminen) mukaan selkeinä viral- lisina kanavina yrityksen tarkoituksen viestimiseksi, yrityksen kertoessa yksityiskohtai- semmin sen toimista ja tilanteesta sen ulkoisille sidosryhmille. Raportteja tutkittiin vuo- den 2019 osalta siksi, että tutkielman tekohetkellä kaikkien selvityksessä tarkasteltavien yritysten vuoden 2020 raportteja ei ollut vielä saatavilla. Näin ollen yrityksen raportit voitiin nähdä myös yhteismitallisiksi. Aineisto valikoitui myös käytännöllisistä syistä, sillä aineistot olivat julkisesti ja tasapuo- lisesti saatavilla kaikille sidosryhmille. Yritysten ollessa julkisia osakeyhtiöitä, niitä vel- voitetaan myös laajempaan toiminnasta raportointiin. Pörssiyhtiöiden julkaisemat ra- portit voidaan nähdä vertailukelpoisina, sillä julkisia pörssiyhtiöitä ja niiden tiedotta- mista koskee tietyt yhtenäistävät säädökset. (Finanssivalvonta, 2021.) Yrityksen olemassaolon tarkoituksen kuvaus löytyi suurimmassa osassa yritysten verk- kosivuja yrityksen muita brändi-identiteettiä rakentavien käsitteiden (ks. Kuvio 1. Yrityk- sen brändi-identiteettimatriisi, Greyser & Urde 2019), kuten yrityksen mission tai arvojen joukosta. Vaikka vakiintunutta käsitettä ei suomenkielisessä liikkeenjohdon teorioissa ole, käytettiin tarkoitus -termiä suurimmassa osassa yritysten verkkosivuja. Huomioita- vaa kuitenkin on, että yritysten verkkosivujen sisäisen hakutoiminnon kautta nopeampi tulos saatiin hakusanalla purpose. Tätä perustelee englanninkielisen purpose termin va- kiintuneempi asema liikkeenjohdollisessa keskustelussa (ks. 1.2 Tutkimuskysymykset, käsitteet ja rajaukset). Selvityksen luotettavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta havainnointivirheet saatiin minimoitua. Selvityksen suurin haaste liittyy yrityksen tarkoituksen käsitteen va- kiintumattomaan asemaan suomalaisessa liikkeenjohdon sanastossa. Yritys voi käyttää 32 toista käsitettä pyrkiessään kuvaamaan yrityksen syvempää olemassaolon tarkoitusta. Näillä käsitteillä pyritään kuitenkin pääasiallisesti vastaamaan eri kysymyksiin (ks. Kuvio 1. Yrityksen brändi-identiteettimatriisi, Greyser & Urde, 2019). Jokaisella selvityksen koh- teena olevalla yrityksellä, jolla nähtiin olevan julkilausuttu olemassaolon tarkoitus, oli tarkoitus määritelty englanninkielisellä käsitteellä purpose. Suomenkielisillä sivuilla yri- tykset käyttivät myös muita termejä kuvaamaan samaa tarkoitusta, kuten missio, teh- tävä, tavoite, päämäärä tai toiminta-ajatus. Selvityksessä on tehty selkeä rajanveto kä- sitteiden välillä. Mikäli yritys ei ole käyttänyt materiaaleissaan englanninkielistä käsi- tettä purpose, nähtiin selvityksessä, ettei yrityksellä ole selkeästi määriteltyä tarkoitusta. Esimerkiksi Wärtsilä käytti verkkosivuillaan termiä purpose, mutta kuvaa samaa virkettä suomenkielisellä sivulla termillä päämäärä. UPM Kymmene taas käyttää suomenkieli- sillä sivuilla termiä toiminta-ajatus ja englanninkielisillä sivuilla sanaa purpose. Cargotec käytti suomenkielisessä vuosikertomuksessa termiä tavoite ja taas englanninkielisessä vuosikertomuksessa termiä purpose. Näiden yritysten nähtiin määritelleen yrityksensä tarkoituksen pohjautuen purpose -sanan käyttöön, jolla nähdään olevan vakiintuneempi asema englanninkielisessä liikkeenjohdollisessa kirjallisuudessa. Myös muiden selvityk- sen kohteena olleiden yritysten verkkosivuilta löytyvää materiaalia tarkasteltiin sekä suomeksi että englanniksi. Muun muassa Nordea Bank Abp sekä Telia Oyj määrittelivät tarkoituksensa ainoastaan englanninkielisenä. Valmet Oyj mainitsi yrityksen missiona olevan ”muuntaa uusiutuvista raaka-aineista kes- täviä ja vastuullisia tuloksia, joka määrittelee ydintarkoituksemme (core purpose)” (Val- met, 2021). Tätä ydintarkoitusta ei kuitenkaan tarkenneta sen enempää, joten voidaan nähdä, että tarkoitusta ei ollut määritelty. Samanlaista muotoilua käytti Kone Oyj: ”Mis- sionamme on … tämä missio on se tarkoitus, joka ohjaa kaikkea toimintaamme.” Tarkoi- tusta ei nähty määritellyksi, sillä missio ja tarkoitus vastaa aiemmin esitetyn viitekehyk- sen mukaan eri kysymyksiin (ks. 2.2 Yrityksen tarkoitus strategisena työkaluna). 33 Konecranes (2021) mainitsi tarkoituksen vuoden 2019 vastuullisuusraportissaan, mutta teoriassa (ks. 2.1 Tarkoitus käsitteenä) määriteltyyn tarkoituksen käsitteeseen viitaten, sitä ei ollut määritelty tarpeeksi selkeästi, joten sillä ei nähdä olevan julkilausuttua ole- massaolon tarkoitusta: ”Näemme, että meillä on yhteiskunnassa selkeä tarkoitus, joka ei rajoitu pelkästään taloudellisen arvon luomiseen. Tarjoamme työntekijöille mielekästä työtä ja kilpailukykyisiä palkkoja, tuemme toimipaikkojemme paikallistaloutta os- tamalla palveluja ja tuotteita sekä maksamalla veroja. Merkittävän ostovoi- mamme kautta voimme vaikuttaa koko arvoketjuun vaatimuksilla, joita ase- tamme toimittajillemme. Lisäksi luomme jaettua arvoa ylläpitämällä läheisiä ja molemminpuolisesti hyödyllisiä suhteita oppilaitoksiin ja johtaviin yliopistoihin Suomessa ja muissa toimintamaissamme sekä tukemalla niitä taloudellisesti. Asemamme haluttuna yhteistyökumppanina luo taloudellista vakautta koko ar- voketjussamme ja tuo varmuutta pitkän aikavälin suunnitteluun.” (Konecranes, 2019.) Citycon (2021) mainitsi englanninkielisessä menettelyohjeessaan (Code of Conduct) päätarkoituksen: ”to develop and maintain an economically sound and prosperous busi- ness”, eli vapaasti suomennettuna: ”kehittää ja ylläpitää taloudellisesti vakaata ja me- nestyvää liiketoimintaa”. Kuitenkaan tätä ei löytynyt yhdestäkään vuosikertomuksen ra- portista, yrityksen verkkosivuilta eikä vastuullisuusraporteissa, joten tässä selvityksessä nähtiin aiemmin esiteltyyn teoreettiseen viitekehykseen pohjaten, ettei Cityconilla ollut selkeästi määriteltyä julkilausuttua olemassaolon tarkoitusta. Fortumin raportointia tutkittaessa havaittiin, että julkisissa vuoden 2019 materiaaleissa ei ollut mainintaa tarkoituksesta tai purposesta. Kuitenkin Fortumin verkkosivuilta (For- tum, 2021a) löytyi maininta tarkoituksesta, tässä tapauksessa termin tehtävä alta. Yritys on käyttänyt englanninkielisillä verkkosivuillaan termiä purpose, mutta suomenkielisellä sivulla sanaa tehtävä (Fortum, 2021b). 34 Kuva 1. Esimerkki Fortumin käsitteiden käytöstä (Fortum 2020a; Fortum, 2020b) Toinen ongelma kohdistui yrityksen tarkoituksen dynaamiseen luonteeseen. Selvityksen kohteena olevalla yrityksellä voi esimerkiksi olla ollut olemassaolon tarkoitukseen liit- tyvä suunnittelu- tai päivitystyö kesken ja tämän takia se ei ollut saatavilla yrityksen verkkosivuilta. Selvityksen kohteena olevia yrityksiä ei yritetty tavoitella muita kanavia hyödyntäen, sillä tutkielma keskittyi pääosin tarkastelemaan ulkoisille sidosryhmille suunnattua näkökulmaa. 35 Fortum mainitsee vuoden 2019 raporteissaan yrityksen strategian määrittelytyön olleen kesken, ja julkilausuttu tarkoitus on julkistettu vuoden 2020 lopussa (Fortum, 2020c). Näin ollen Fortumilla nähdään olevan selvityksen mukaan julkilausuttu olemassaolon tarkoitus, mutta tämän konkretisoitumista tarkoitukseen pohjautuvina tekoina ei analy- soitu toisen empiirisen osuuden tutkimuksessa, sillä tarkoituksen määrittelytyön nähtiin em. tietoihin pohjautuen olevan vuoden 2019 vuosikertomuksen kohdalla kesken tai ei vielä määriteltynä. Myös Telia julkaisi yrityksen tarkoituksensa vasta vuoden 2021 alussa (Telia, 2021). Tä- ten selvityksessä yrityksellä nähtiin olevan määriteltynä olemassaolon tarkoitus, mutta yrityksen tarkoituksen konkretisoitumista ei ole analysoitu tutkimuksen toisessa osuu- dessa, sen määrittelytyön ollen vielä keskeneräinen vuoden 2019 vuosiraporteissa. Metsä Board ei ole määritellyt itsellensä yrityskohtaista tarkoitusta, vaan yritys kuuluu osaksi suurempaa Metsä Group -konsernia. Lisäksi Metsä Boardin vuoden 2019 vuosira- porteista ei ole mainintaa Metsä Groupin määrittelemästä tarkoituksesta ”Edistää bio- ja kiertotaloutta jalostamalla pohjoisesta puusta tehokkaasti ensiluokkaisia tuotteita”. Näin ollen Metsä Boardilla ei nähdä olevan sille yrityskohtaisesti määriteltyä tarkoitusta ja yritys on myös rajattu pois tutkimuksessa analysoitavien yritysten joukosta. Metso Outotec määritteli tarkoituksensa vuoden 2020 lopulla (Metso Outotec, 2020). Metson sekä Outotecin fuusioituminen oli käynnissä vuonna 2019, joten yritysten tar- koituksia ei ole analysoitu tutkimuksen toisessa osiossa. Kuitenkin Metso Outotecin näh- tiin määritelleen olemassaolon tarkoituksen selvityksessä, jossa tarkastelun kohteena oli yritysten tarkoituksesta viestimisen nykytilan selvittäminen. 36 4.2 Selvityksen tulokset Empirian ensimmäisen osuuden selvityksessä etsittiin siis vastaus ensimmäiseen tutki- muskysymykseen, Kuinka laajasti suuryritykset viestivät tarkoituksestaan ulkoisille si- dosryhmille? Selvityksen mukaan vuoden 2021 alussa, 12 suomalaista suuryritystä tarkasteltavasta 32:n yrityksen joukosta, kommunikoi yrityksensä tarkoituksesta yrityksen verkkosivuilta löytyvistä viestintä- ja raportointikanavissa. Tämä vastaa 37,5 prosenttia selvityksen kohteena olleista yrityksistä, eli hieman yli kolmasosaa. Erot yritysten tarkoitusta kuvaavissa suomenkielisissä käsitteissä olivat merkittävät. Kahdestatoista yrityksen tarkoituksen määritelleestä yrityksestä, kuusi yritystä, eli puo- let, käytti käsitettä tarkoitus. Yritykset käyttivät vaihtoehtoisesti myös käsitteitä tavoite, tehtävä, toiminta-ajatus tai päämäärä kuvaamaan samaa asiaa, jota kaikki kaksitoista yritystä kuvasi englanninkielisissä raporteissaan käsitteellä purpose. Selvityksen tulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukossa esitetään tutkimuksen koh- teena olevat Large Cap -yritykset, onko yrityksillä määritelty tarkoitus, mitä suomenkie- listä ja englanninkielistä käsitettä yritys on käyttänyt olemassaolon tarkoituksen kuvaa- miseen ja lopuksi kursivoituna yrityksen määrittelemä tarkoitus englannin- ja suomen kielellä. Ne yritykset jotka ovat määritelleet tarkoituksen, on vahvistettu vihreällä värillä selkeyttämään taulukkoa. 37 Taulukko 1. Suomalaisten Large Cap -yritysten tarkoituksesta viestiminen Large Cap -yritykset (32 kpl) Määri- telty tar- koitus Käytetyt käsitteet (suom. / eng.) Tarkoitus suomeksi Tarkoitus englanniksi Ahlström-Munksjö Oyj Ei Cargotec Oyj Kyllä tavoite / purpose Sujuvampaa arkea älykkäillä tava- ravirroilla. Enabling smarter cargo flow for a better everyday. Citycon Oyj Ei Elisa Oyj Ei Fiskars Oyj Abp Kyllä tarkoitus / purpose Teemme arjesta ainutkertaista. Making the everyday extraordinary. Fortum Oyj Kyllä tehtävä / purpose Edistämme muutosta kohti puh- taampaa maailmaa. Drive the change for a cleaner world. Huhtamäki Oyj Kyllä tarkoitus / purpose Autamme huipputuotteita saavut- tamaan enemmän kuluttajia, hel- pommin. Helping great products reach more people, more easily. Kemira Oyj Kyllä tarkoitus / purpose Autamme asiakkaitamme tehosta- maan veden, energian ja raaka-ai- neiden käyttöä. We enable our customers to improve their water, energy and raw material efficiency. Kesko Oyj Ei Kojamo Oyj Ei KONE Oyj Ei Konecranes Oyj Ei Metso Outotec Oyj Kyllä tarkoitus / purpose Edistämme kestävää elämänta- paa. Enabling sustainable modern life. Metsä Board Oyj Ei Neles Oyj Ei Neste Oyj Kyllä tarkoitus / purpose Haluamme luoda elinvoimaisem- man maapallon lapsillemme. Creating a healthier planet for our children. Nokia Oyj Ei Nokian Renkaat Oyj Ei Nordea Bank Abp Kyllä ei määritelty / purpose – Together, we lead the way, enabling dreams and everyday aspirations for a greater good. Orion Oyj Ei Outokumpu Oyj Ei Sampo Oyj Ei Sanoma Oyj Ei SSAB Ei Stora Enso Oyj Kyllä tarkoitus / purpose Toimi ihmisten ja planeetan hy- väksi. Korvaa uusiutumattomat materiaalit uusiutuvilla. Do good for people and the planet. Replace non-renewable materials with renewable products. Telia Company Kyllä ei määritelty / purpose – Reinventing better connected living. Terveystalo Oyj Ei TietoEVRY Oyj Ei UPM-Kymmene Kyllä toiminta-ajatus / purpose Luomme arvoa tarttumalla biota- louden tarjoamiin rajattomiin mahdollisuuksiin. We create value by seizing the limit- less potential of bioeconomy. Valmet Oyj Ei Wärtsilä Oyj Abp Kyllä päämäärä / purpose Kehitämme kestävää yhteiskuntaa älykkäällä teknologialla. Enabling sustainable societies with smart technology. 38 4.3 Tutkimuksen esittely Tutkielman toisen empiirisen osuuden tutkimuksen tarkoituksena oli löytää vastaus tut- kielman toiseen tutkimuskysymykseen: Miten yritysten julkilausuma tarkoitus näkyy konkreettisina tekoina? 4.3.1 Johdatus ja tieteenfilosofinen pohja Koska toiseen tutkimuskysymykseen vastaaminen vaatii tutkijan suunnalta aineiston, erityisesti yrityksen julkilausumien tarkoitusten tulkintaa, lähestyttiin kysymystä laadul- lisen, eli kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on- kin yleistysten sijaan pystyä tulkitsemaan tutkittavaa aineistoa (Eskola & Suoranta, 1998). Lisäksi laadullisen tutkimusmetodin avulla on mahdollista tuottaa täsmällistä, tarkkaa ja perusteellista tietoa aineistosta (Salkind & Rainwater, 2006). Tutkimuksen tieteenfilosofinen pohja perustui interpretivismin näkökulmaan. Ryanin (2018) mukaan interpretivistisessa näkökulmassa tieto ja totuus rakentuu subjektiivi- sesti ja perustuu ihmisten kokemusten sekä ympäröivän kulttuurin pohjalle. Tutkijat ei- vät täysin pysty erottamaan tutkimuksesta omia arvojaan ja uskomuksiaan, joten nämä vaikuttavat väistämättä datan keräämiseen, käsittelyyn sekä tulkitsemiseen (Ryan, 2018). Tutkijan suorittama itsereflektio voidaankin nähdä ensiarvoisen tärkeänä osana tutkimusprosessia (Bengtson, 2016). Kun tutkimuksessa tarkasteltiin yritysten tarkoitus- ten konkretisoitumista tekoina, tuli tutkijan oma arvomaailma väistämättä tutkimuk- sessa esille. Fiskarsin tarkoitus ”Teemme arjesta ainutkertaista” on tästä kuvaava esi- merkki, sillä se mistä arjen ainutkertaisuus koostuu, voidaan nähdä jokaisen ihmisen kohdalla hyvin subjektiivisena kokemuksena. Aineistoon tutustuminen aloitettiin silmäilemällä materiaali yrityskohtaisesti läpi, teh- den muistiinpanoja ja huomioita raportteihin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, 39 miten yritys on määritellyt tarkoituksensa ja miten yritys perustelee sen, pyrkiikö tarkoi- tus ajamaan yhteiskunnallisia vai liiketoiminnallisia arvoja ja pyrkiikö yritys tekemään itsensä tilivelvolliseksi olemassaolon tarkoituksen konkretisoitumisen suhteen. Tämän jälkeen kaikki yritysten raporteista mainitut, julkilausuttuun tarkoitukseen liittyvät, konkreettiset teot kirjattiin ylös erilliselle dokumentille. Yrityskohtainen materiaali jär- jesteltiin ja luokiteltiin vastaamaan kysymysrungon järjestykseen. Tekoja analysoitiin jat- kuvasti yrityskohtaiseen julkilausuttuun tarkoitukseen sekä viitekehykseen peilaten. Yri- tyksen tarkoituksen konkretisoitumistapaa analysoitiin teoriassa esitetyn neljän eri konkretisoitumistavan kautta, pyrkiikö yritys konkretisoimaan tarkoitustaan resurssien tarjoamisen, uusien vaihtoehtojen luomisen, ajattelutapoihin vaikuttamisen vai olosuh- teiden parantamisen kautta. Lisäksi analysoitiin sitä, tehtiinkö teot yhteistyössä jonkun kolmannen osapuolen toimijan kanssa. 4.3.2 Aineisto Tutkimuksen kohteena olevat yritykset kuuluivat liikearvoltaan suurimpiin Helsingin Pörssiin listautuneisiin yrityksiin, ns. Large Cap -yrityksiin, jotka ovat kaikki julkisia osa- keyhtiöitä. Julkisia osakeyhtiöitä velvoittaa listautumatonta yritystä laajempi raportoin- tivelvollisuus, sillä julkiset osakeyhtiöt ovat pörssiin julkisesti listautuneita yhtiöitä, joi- den osakkeita voi vapaasti ostaa ja vaihtaa. Raportointivelvollisuudella pyritään suojele- maan muun muassa sijoittajan asemaa. (Finanssivalvonta, 2021.) Large Cap -yhtiöillä voidaan nähdä olevan suuri yhteiskunnallinen merkitys, sillä nämä yritykset työllistävät sekä suoraan että välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Tutkimuksen kohteena olevat yritykset edustivat myös kattavasti eri toimialoja. Suuret pörssiyhtiöt olivat yrityksen tar- koitukseen pohjautuvien tekojen kannalta relevantti tarkastelukohde, sillä niiden ollessa liiketoiminnaltaan tarpeeksi merkittävän kokoisia, yrityksen toimia seurataan ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta tarkemmin ja yritys kohtaa näin ollen myös todennäköisem- min kritiikkiä. 40 Koska julkisten osakeyhtiöiden julkaisemat vuotuiset raportit olivat julkisesti saatavilla ja niitä sitoo tarkoin määritellyt käytänteet, voidaan aineisto nähdä keskenään vertailu- kelpoiseksi. Tulee kuitenkin huomata, että yrityksen vuosikatsauksessa vaadittujen osi- oiden lisäksi, voi yritys muotoilla vapaamuotoisemmista osioista omannäköisensä ja kes- kittyä viestimään aiheita, joihin se haluaa sidosryhmien huomion kiinnittyvän. Yritysten vuosikertomuksissa, vastuullisuusraporteissa ja verkkosivuilla jakamat tiedot voitiin kui- tenkin nähdä pääasiallisesti oikeellisiksi sillä julkisia osakeyhtiöitä ja niiden viestintää seurataan tarkasti ja virheellisen informaation jakaminen markkinoille voidaan nähdä sijoittajan harhaanjohtamisena, josta voi poikia oikeudellisia seuraamuksia. Yritysten tarkoituksen konkretisoitumista koskeva tekstimuotoinen tieto kerättiin yritys- ten verkkosivuilta julkisesti jakamista vuosiraporteista, kuten vuosikertomuksista ja vas- tuullisuusraporteista. Tutkimuksessa hyödynnettiin siis yrityksen verkkosivuilta löytyvää valmista, sekundääristä aineistoa. Tutkimuksen yritysten edustaessa Suomen suurimpia pörssiin listautuneita yrityksiä, oli yritysten verkkosivut ja niiltä löytyvät raportit laadittu vähintään suomen sekä englannin kielellä. Tutkimuksen kohteena oli kaikki ne Large Cap -yritykset, joiden vuoden 2019 vuosira- porteissa oli kuvattuna ja julkilausuttuna yrityksen olemassaolon tarkoitus, tai englan- niksi purpose. 4.3.3 Analysointi Aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Laadullinen sisällönanalyysi keskittyy ymmärtämään tutkittavan aineiston sisältöä ja erityisesti, mitä aineistossa sa- notaan. Laadullisessa sisällönanalyysissä käytettävä aineisto on useimmiten tekstimuo- toista, kuten esimerkiksi yrityksen vuosikatsaus tai verkkosivut. Pääasiallisena tavoit- teena laadulliselle sisällöntutkimukselle on tulkita ja kuvata tutkittavaa aineistoa. Sisäl- lönanalyysi voidaan nähdä yleisenä sekä vakiintuneena metodina vuosiraporttien 41 yhteiskunnallisen, eettisen ja ympäristöllisen vaikutuksen sekä viestinnän tarkastelussa (Penrosen, 2008; Khan, 2010, s. 91). Laadullinen sisällönanalyysi voidaan toteuttaa Erikssonin ja Kovalaisen (2015, s. 119– 125) mukaan kahdella eri tavalla, kategorisoivan- tai tulkinnallisen sisällönanalyysin kei- noin. Kategorisoivassa sisällönanalyysissä keskitytään luokittelemaan aineistoa, jotta tutkittavasta aiheesta voidaan luoda kokonaisvaltainen ja todenmukainen kuva. Tässä sisällönanalyysityylissä voidaan hyödyntää useita erilaisia aineiston koodaustapoja. Yk- sinkertaisimmillaan koodaamisella tarkoitetaan aineiston osien nimeämistä tai luokitte- lua sitä kuvaavilla sanoilla tai virkkeillä. Tällä tavoin aineisto voidaan luokitella sen tar- kastelun kannalta hyödyllisiin luokkiin. (Eriksson & Kovalainen, 2015, s. 119–125) Tulkinnallisessa sisällönanalyysissä aineistoa pyritään tulkitsemaan mahdollisimman tarkasti, jotta aineistosta voidaan luoda syvempää ymmärrystä. Tällä analysointityylillä pyritään analysoimaan sitä, mitä sanotaan tai mitä tehdään. Yritysten olemassaolon tarkoitusten tulkinnallisen luonteen takia, tämän tutkimuksen aineistoa analysoitiin jäl- kimmäisellä, tulkinnallisen sisällönanalyysin tyylillä. (Eriksson & Kovalainen, 2015, s. 119–125.) Tulkinnallisessa sisällönanalyysissä, erillistä koodausta ei vaadita laadullisen sisällöntut- kimuksen onnistumiseen. Kun koodausta ei käytetä, tutkija hyödyntää muita lähestymis- tapoja, kuten intuitiota, käsitekarttoja, muistiinpanoja sekä tekstin tarkkaa tulkitse- mista. Nämä painottavat tutkijan roolia subjektiivisena ja itsereflektoivana datan tulkit- sijana. Joidenkin tutkijoiden mukaan, laadullisen tutkijan tulkintakyky on jopa koko tut- kimusprosessin tärkein ominaisuus, ja mekaanisten osioiden, kuten koodauksen, ei tulisi olla lainkaan osana laadullista tutkimusta. Aineiston koodauksen tarve tulee aina kuiten- kin arvottaa tapauskohtaisesti. (Eriksson & Kovalainen, 2015, s. 119–125.) Tutkimuksen analyysivaihe voi edetä kolmella erilaisella päättelylogiikalla: Aineistoläh- töisellä, teoriaohjaavalla tai teorialähtöisellä logiikalla. Nämä eroavat toisistaan siinä, 42 mikä suhde tutkijalla on teoriaan. Tutkimuksen sisällönanalyysiä lähestyttiin teoriaoh- jaavalla, eli abduktiivisella päättelylogiikalla. (Valli & Aaltola, 2018.) Klassisessa, teorialähtöisessä analyysissä rakennetaan teorian pohjalta hypoteesi, jota testataan aineistossa ja palataan lopulta tarkastelemaan, toteutuiko tutkittava hypo- teesi (Valli & Aaltola, 2018). Jotta teorialähtöinen, eli deduktiivinen aineiston analyysi olisi mahdollista, yrityksen olemassaolon tarkoituksen konkretisoitumista käsittelevän teorian tulisi olla laaja-alaista ja kattavaa, sekä tarjota esimerkiksi valmis malli tai teoria (Guest, 2011, s. 6), jonka kautta hypoteesi voitaisiin rakentaa ja yritysten tarkoitukseen pohjautuvia tekoja tarkastella. Yritysten olemassaolon tarkoitukseen pohjautuvien te- kojen tarkasteluun liittyvän akateemisen kirjallisuuden ja tutkimuksen ollessa verrattain vähäistä, ei tarpeeksi kattavaa teoriaa tai mallia ollut saatavilla. Induktiivisen, eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaan, aineistoa tulisi analysoida ns. puhtaalta pöydältä ja avoimin mielin. Induktiivinen päättelylogiikka voi pyrkiä luo- maan teorian tai mallin tutkimusaineiston analysoinnin pohjalta (Guest, 2011, s. 6; Valli & Aaltola, 2018). Koska tutkimuksessa tarkastelun kohteena oleva aineisto oli verrattain suuri tämänlaiseen tarkasteluun, luovuttiin myös induktiivisesta sisällöntutkimuksen lä- hestymisestä. Sisällönanalyysin analysoimistyyliksi valikoitui siis abduktiivinen lähestymistapa, jolla tarkoitetaan teoriaohjaavaa lähestymistapaa. Tutkijan tekemän harkinnan perusteella nähtiin, että abduktiivista päättelylogiikkaa hyödyntämällä on aineistosta mahdollista löytää parhaiten vastaus tutkielman toiseen tutkimuskysymykseen. Abduktiiviselle päät- telylogiikalle on tyypillistä kahden edellä mainitun, teorialähtöisen ja aineistolähtöisen analysointityylin ominaisuuksien yhdisteleminen. Analyysissä on siis yhteyksiä teoriaan, mutta se ei pohjaudu teoriaan suoraan esimerkiksi ennalta asetettujen kysymysten muodossa. (Valli & Aaltola, 2018.) Yrityksen vuosiraportteja tarkasteltiin teoriaohjaa- vasti, tutkimuksen teoriaosion lopussa esitettyyn teoreettiseen viitekehykseen (ks. 3.4 43 Teoreettinen viitekehys) pohjaavan kysymysrungon avulla. Kysymysrunko esitellään tar- kemmin kappaleessa 4.4 Aineiston analysointi. 4.3.4 Tutkimuksen arviointi Bengtssonin (2016) mukaan tutkijan noudattaessa laadullista tutkimustyyliä, suurim- pana haasteena tutkimuksen luotettavuuden kannalta voidaan nähdä tarvittavan kurin- alaisuuden ja tutkimuksen uskottavuuden varmistaminen. Aineistoa analysoitaessa, in- himilliset virheet ovat aina mahdollisia. Ne voivat johtua väsymyksestä, tulkintavirheistä tai tutkijan puolueellisuudesta. Tutkijan vastuulla on kuitenkin ylläpitää tutkimuksessa tarvittavaa laatua, jolla täsmälliseen ja luotettavaan lopputulokseen päästään. Tämä varmistetaan sillä, että tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti on kunnossa. (Bengtson, 2016.) Sisällönanalyysi eroaa siinä muihin laadullisen tutkimuksen metodeihin, että sisällöntut- kimuksen luotettavuutta voidaan arvioida määrällisen tutkimuksen arviointikriteerein (Long & Johnson, 2000). Klassisia määrällisen tutkimuksen arviointiin käytettäviä käsit- teitä on reliabiliteetin, validiteetin ja yleistettävyyden käsitteet. Tutkimuksen yleistettävyydellä pyritään arvioimaan sitä, onko tutkimuksesta saatavat tulokset mahdollista yleistää koskemaan muita tilanteita tai laajempaa joukkoa. Tutki- muksen yleistettävyyttä muihin suomalaisiin julkisiin osakeyhtiöihin voidaan pitää hy- vänä, sillä julkisia osakeyhtiöitä sitoo lainopillinen velvoite laajaan vuotuiseen raportoin- tiin. Kuitenkin tarkasteltaessa tutkimuksen yleistettävyyttä pienempiin, julkisesti listaa- mattomiin yrityksiin, tutkimuksen yleistettävyyden voidaan nähdä heikkenevän merkit- tävästi, sillä listaamattomia yrityksiä ei sido samanlaiset toiminnan raportoinnin velvoit- teet. 44 Reliabiliteetin avulla tutkitaan sitä, kuinka hyvin tutkimus on toistettavissa. Reliabilitee- tin avulla pyritään siis arvioimaan tutkimusmenetelmän luotettavuutta, pystyisikö toi- nen tutkija pääsemään samalla tutkimusstrategialla samoihin tuloksiin. Reliabiliteettiin pohtimiseen kuuluu läheisesti myös stabiliteetti käsite. Stabiliteetin tarkoituksena on tarkastella sitä, kuinka pysyvänä tutkimuksen menetelmää voidaan pitää, eli jos identti- nen tutkimus suoritettaisiin esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, saataisiinko samat tut- kimuksesta samat tulokset. (Clark & Ivankova, 2017.) Sisällöntutkimuksessa tarkkailtiin yrityksen vuosikertomuksia sen julkilausuman tarkoi- tuksen toteutumisen läpi. Yritysten muotoilemien tarkoitusten ollessa verrattain jopa abstrakteja ja niiden käsitellessä hyvinkin subjektiivisia käsitteitä, kuten arjen ainutker- taisuus tai ihmisten hyväksi toimiminen, on tutkimuksen reliabiliteettia haasteellista ar- vioida. Kuitenkin yritysten vuosikertomukset ovat riippumattomien kolmansien osapuo- lien tarkastamia, tarkkaan valvottuja ja niissä jaetut tiedot voidaan nähdä oikeellisiksi. Tutkimuksen stabiliteettia voidaan pitää varsin hyvänä, sillä listattuja yrityksiä myös vel- voitetaan lain mukaan säilyttämään vuosiraportit vähintään 10 vuoden ajan (Taloushal- lintoliitto, 2021). Validiteetti taas kuvaa sitä, missä määrin tutkimuksessa hyödynnettyjen menetelmien avulla saadut tulokset vastaavat tutkimuksen kohteena olevaan ongelmaan tai tutkimus- kysymykseen (Eriksson & Kovalainen, 2011). Tutkimusta tehtäessä on aina riski, että toi- nen tutkija vetää samoja metodeja hyödyntäen aineistosta eri johtopäätökset. Riskiä on mahdollista pienentää triangulaation avulla. Esimerkiksi kaksi erillistä tarkkailijaa voi suorittaa aineistolle samoin metodein analyysin, keskustella tuloksista ja rakentaa näi- den pohjalta konsensus. Näin tutkimuksen validiteettia on mahdollista parantaa. Kuiten- kin tämän tutkielman resurssirajoitteiden takia, triangulaatiota ei ollut mahdollista suo- rittaa. (Bengtson, 2016.) Toinen tapa parantaa tutkimuksen validiteettia, olisi olla yhteydessä tutkimuksen koh- teena oleviin yrityksiin. On mahdollista, että ulkoisille sidosryhmille suunnatuissa 45 raporteissa on mainittuna tekoja, jotka ovat jääneet tutkijalta huomaamatta. Nämä olisi voinut olla mahdollista selvittää esimerkiksi yrityksen raporttien laatijoiden tai yrityksen viestinnän tai markkinoinnin parissa työskenteleviä henkilöitä haastattelemalla. Tätä ei tutkimuksessa pystytty toteuttamaan, tutkielmaan käytettävän rajallisen ajan puit- teissa. 4.4 Aineiston analysointi Yritysten verkkosivuilta kerättyjä vuosiraportteja analysoitiin ohjaavilla kysymyksillä, jotka pohjasivat teoreettiseen viitekehykseen (ks. Kuvio 5. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys). Teoriaohjaavan sisällönanalyysin tueksi koottu kysymysrunko esitetään ku- viossa 6. Yrityskohtaisten jaksojen alussa esitellään analysoitavan yrityksen päätoimiala, eri liike- toiminnot ja mahdolliset brändit, liikevaihto sekä henkilöstön määrä. Tämän jälkeen nostetaan esiin yrityksen julkilausuma tarkoitus ja kuinka tarkasteltava yritys tarkoituk- sensa perustelee. Lisäksi tarkastellaan sitä, tunnustaako yritys yhteiskunnallisen riippu- vuussuhteen ja pyrkiikö yritys tekemään itsensä tilivelvolliseksi tarkoituksen toteutumi- sen suhteen. Pohjustuksen jälkeen siirrytään analysoimaan sitä, kuinka yritys viestii tekemistään tar- koitukseen pohjaavista konkreettisista teoista. Tarkoituksen konkretisoitumistapaa tar- kastellaan neljän konkretisoitumisvaihtoehdon kautta: pyrkiikö yritys luomaan tarkoi- tuksellensa arvoa tarjoamalla resursseja, luomalla uusia vaihtoehtoja, vaikuttamalla ajattelutapoihin vai parantamalla olosuhteita. Lisäksi tarkastellaan, tehdäänkö teot yh- teistyössä kolmansien osapuolien kanssa. 46 Kuvio 6. Kysymysrunko teoriaohjaavan sisällönanalyysin tueksi 4.4.1 Cargotec Cargotec toimii eri brändien kautta kolmella liiketoiminta-alueella. Kalmar on keskitty- nyt satamien, terminaalien sekä jakelukeskusten kontinkäsittelylaitteiden ja -palvelujen tarjoamiseen eri teollisuudenaloille. Hiab tarjoaa kuormankäsittelyratkaisuja maakulje- tus- ja jakelualoilla. MacGregor taas keskittyy laivojenlastinkäsittelyn ja siihen liittyvien palvelujen tarjoamiseen. Cargotecin liikevaihto vuonna 2019 oli noin 3,7 miljardia euroa, työllistäen 12 500 henkilöä. (Cargotec, 2020.) Yrityksen julkilausuma olemassaolon tarkoitus on: ”Sujuvampaa arkea älykkäillä tava- ravirroilla”. Cargotec siis pyrkii tekemään ihmisten arjesta helpompaa tarjoamalla las- tinkäsittelyalalle teknologisia ratkaisuja arjen helpottamisen tueksi, esimerkiksi 47 sujuvoittamalla tavaravirtojen hallintaa. Yrityksen kolme alabrändiä toimii liiketoiminta- alueidensa johtavina toimijoina, ja Cargotec kertoo yritysten pystyvän luomaan kestävää asiakasarvoa optimoimalla tavaravirtoja maailmanlaajuisesti teillä, satamissa ja merillä. Yrityksen tarkoituksen voidaan nähdä olevan hyvin liiketoiminta- ja asiakaslähtöinen, kuitenkin koskettaen myös sidosryhmien suuntaan inhimillistä arvoa, sujuvaa arkea. (Cargotec, 2020.) Cargotec ei tee itseään tilivelvolliseksi yrityksen tarkoituksen saavuttamisen mittaami- sessa tai seuraamisessa. Tämän voi selittää yrityksen tarkoituksen muotoilun synnyttä- mät haasteet. Arjen sujuvuuden mittaamiselle voi olla haasteellista rakentaa mittaristoa sillä arjen sujuvuus voidaan nähdä osaltaan subjektiivisena kokemuksena. (Cargotec, 2020.) Yritys ei painota tarkoituksessaan yhteiskunnallista riippuvuussuhdetta. Cargotec sanoo toimivansa aloilla, jotka toteuttavat suurimman osan maailma bruttokansantuotteesta mutta myös kasvihuonepäästöistä. Yritys sanookin pyrkivänsä tarjoamaan ratkaisuja il- mastonmuutoksen hillitsemiseen kehittämällä esimerkiksi sähköllä toimivia tuotteita korvaamaan fossiilisia polttoaineita käyttäviä tuotteita. Tästä konkreettisena esimerk- kinä Cargotec mainitsi Hiabin sähköllä toimivat ajoneuvotrukit, jotka ovat hiljaisia, tur- vallisia sekä vähäpäästöisempiä ratkaisuja rakennustoiminnan ja logistiikan kuormankä- sittelytarpeisiin. Cargotec kertoi vuonna 2018 sitoutuvansa tarjoamaan sähkökäyttöiset versiot koko tuotevalikoimastaan vuoteen 2021 mennessä. Tämä edesauttaa fossiilisia polttoaineita hyödyntäviin tuotteisiin verrattuna vähentämään päästöjä ja melusaas- tetta, mutta sen ei voida nähdä suoraan pohjaavan yrityksen tarkoitukseen. (Cargotec, 2020.) Cargotec pyrkii tarkoitukseensa pohjaten sujuvoittamaan arkea useilla konkreettisilla teknologisilla ratkaisuilla ja innovaatioilla, joten yrityksen tarkoituksen konkretisoitumi- nen pohjaa pääsääntöisesti uusien vaihtoehtojen luomiseen. Vuoden 2019 lopulla Car- gotecin Kalmar toi markkinoille avoimen automaatiojärjestelmän konttiterminaaleille, 48 mikä mahdollistaa kontinkäsittelyn automatisoinnin laitetoimittajasta, laitetyypistä, toi- mintatavasta tai terminaalin automaation tasosta riippumatta. Lisäksi Kalmar esitteli au- tomaattisen kuorma-autojen käsittelyn, mikä mahdollistaa täysin automatisoidun kont- tivirran satamanosturien ja konttien sijoittamisen välillä. (Cargotec, 2020.) Cargotecin lastin- ja kuormankäsittelyratkaisujen avulla Cargotecin asiakasyritys voi te- hostaa globaalien tavaravirtojen käsittelyä, esimerkiksi MacGregorin Cargo Boost -rat- kaisulla, jolla laivan käyttöastetta voidaan parantaa ja vähentää polttoaineen kulutusta. Lisäksi MacGregor pilotoi uutta digitaalista OnWatch Scout -palvelua, joka seuraa olo- suhteita ja ennakoi tuotteiden mahdollisia huoltotarpeita. Palvelua pilotoitiin yhteis- työssä Kongsberg Digitalin kanssa ja lisäksi palvelun data-analytiikkaa kehitetään yh- dessä norjalaisen Arundo Analyticsin kanssa. Muuten Cargotec ei mainitse yhteistyöku- vioita kolmansien osapuolien kanssa, yrityksen tarkoitukseen pohjautuvien tekojen yh- teydessä. (Cargotec, 2020.) Hiabin HiVision -nosturinohjausjärjestelmä on myös selkeä esimerkki sujuvamman arjen luomisesta. Järjestelmän avulla kuljettaja näkee työskentelyalueen esimerkiksi kuorma- auton ohjaamosta, johon on lisätty lisätyn todellisuuden (Augmented Reality, AR) kautta operatiivista tietoa helpottamaan laitteen ohjaamista, tehden siitä myös turvallisempaa. Järjestelmä laajentui vuonna 2019 myös koukkulaitteisiin. 4.4.2 Fiskars Group Fiskars Group on kuluttajatuoteyhtiö, jonka lifestyle-brändejä on Fiskars, Gerber, Iittala, Royal Copenhagen, Waterford ja Wedgewood. Fiskars Groupin tuotteet keskittyvät pää- sääntöisesti ihmisten kotiin, puutarhaan sekä luontoon. Yhtiön liikevaihto vuonna 2019 oli noin 1,1 miljardia euroa ja se työllisti noin 7000 ihmistä ympäri maailmaa. (Fiskars, 2020.) 49 Yrityksen julkilausuma olemassaolon tarkoitus on: ”Teemme arjesta ainutkertaista”. Fiskars uskoo arjen jokapäiväisillä pienillä asioilla olevan ihmisiin ja tulevaisuuteen suuri vaikutus. Yritys kertoo olevansa brändiensä myötä läsnä puutarhassa ja ruokapöydässä niin arkena kuin juhlapäivinäkin. Fiskars kertoo pyrkivänsä saamaan arkisen tuntumaan merkitykselliseltä, auttamalla ihmisiä kiinnittämään huomiota pieniin asioihin. Arjen ai- nutkertaisuus syntyy yrityksen kehittämillä ja suunnittelemilla ratkaisuilla, jotka muut- tavat päivittäiset aktiviteetit ilon hetkiksi. Fiskars kertoo yrityksen tuotekehityksen pe- rustuvan jatkuvalle kehitystyölle ja hyödyntämällä uusinta teknologiaa, metodeja sekä innovatiivisia ratkaisuja, yritys pyrkii parantamaan ihmisten elämänlaatua. (Fiskars, 2020.) Fiskars Groupin julkilausuma tarkoitus voidaan nähdä pikemminkin liiketoimintalähtöi- senä kuin yhteiskuntalähtöisenä, sillä yritys perustelee arjen ainutkertaisuuden synty- misen ja konkretisoitumisen yrityksen tarjoamien tuotteiden ja innovaatioiden kautta. Yrityksen tarkoituksessa ei siis nähdä olevan yhteiskunnallista riippuvuussuhdetta. Fis- kars Group ei myöskään tee itseään tarkemmin tilivelvolliseksi arjen ainutkertaisuuden toteutumisen kohdalla, sillä arjen ainutkertaisuuden mittaaminen voidaan nähdä erit- täin subjektiivisena kokemuksena ja hyvin haastavana suureena seurata. Fiskars Group pyrkii siis konkretisoimaan arjen ainutkertaisuutta pienten arkisten asioi- den, eli tarjoamiensa hyödykkeiden kautta. Yritys pyrkii luomaan kuluttajille uusia vaih- toehtoja, joita yritys lanseerasi vuonna 2019 muutamia. Yritys ei kuitenkaan painota lan- seerausten kohdalla erikseen, mikä uusista vaihtoehdoista tekee ainutkertaisen esimer- kiksi kilpailijoiden tuotteisiin verrattuna. Yritys lanseerasi vuonna 2019 muun muassa Arabian kuukausitilausmalliin perustuvan astiapalvelun. Asiakas vuokraa haluamansa astiat ja vuokra-ajan jälkeen ne voi joko palauttaa, lunastaa tai vaihtaa uusiin astioihin. Yrityksen mukaan asiakkaat ovat jatkuvasti osoittaneet yhä enemmän kiinnostusta lai- naamista, jakamista ja vuokraamista kohtaan, joten itse omistamisen sijaan, yritys tar- joaa vuokrapalvelua. Iittala ja Arabia tarjoavat myös ihmisille mahdollisuuden ostaa ja 50 myydä käytettyjä Iittalan ja Arabian astioita Vintage -palvelun kautta kaikissa Suomen liikkeissä. (Fiskars, 2020.) Fiskars julkaisi saman vuoden aikana myös uuden Norden -kirvesmalliston, kuvastamaan Fiskarsin pitkää käsityötaidon historiaa kirveiden parissa. Tuotteiden muotokieli pohjaa 1600-luvulle ja kirveen varsi on tehty korkealaatuisesta hickory-puusta yhdistettynä tur- vallisuutta lisäävään FiberComp -innovaatioon. Fiskars perusti vuoden 2019 aikana myös tuotteillensa verkkokaupan Suomeen sekä Yhdysvaltoihin. Verkkokaupassa yritys tar- joaa tuotteidensa lisäksi tietoa ja inspiraatiota ihmisille, jotka nauttivat ruoanlaitosta, puutarhanhoidosta ja käsitöistä. Tätä kautta yrityksen voidaan nähdä pyrkivän vaikutta- maan ajattelutapoihin, inspiroimalla kuluttajia ”arkisten” toimien pariin. (Fiskars, 2020.) Lisäksi Fiskars Group pyrkii luomaan arvoa tarkoituksellensa tarjoamalla resursseja yh- teistyössä SOS Lapsikylän kanssa, tukien ensi kertaa omillensa muuttavia nuoria. Näin yritys tekee nuorten arjesta ainutkertaista tarjoamalla uuteen kotiin arjen tuotteita, joi- hin nuorilla ei muuten olisi varaa. (Fiskars, 2020.) 4.4.3 Huhtamäki Huhtamäki valmistaa ja myy maailmanlaajuisesti ratkaisuja take away -ruoan ja juoman pakkaamiseen sekä elintarvikkeiden pakkaamiseen. Huhtamäen liikevaihto vuonna 2019 oli 3,4 miljardia euroa ja se työllisti noin 18 800 työntekijää. Huhtamäki (2020a.) Huhtamäen julkilausuttuna olemassaolon tarkoituksena on: ”Autamme huipputuot- teita saavuttamaan enemmän kuluttajia, helpommin”. Yritys ei tunnusta olemassa- olonsa tarkoituksen kautta yrityksen ja yhteiskunnan välistä riippuvuussuhdetta ja Huh- tamäen julkilausuman tarkoituksen voidaan nähdä keskittyvän voimakkaasti yrityksen ydinliiketoimintaan, eli pakkausratkaisujen valmistamiseen ja näiden myymiseen. Näin ollen, yrityksen tarkoituksen voidaan nähdä konkretisoituvan tekoina hyvin, sillä 51 yrityksen vertailukelpoinen liikevaihto kehittyi 6 prosenttia vuonna 2019 ja kaikki yrityk- sen liiketoiminta-alueet kasvoivat. Myös mittaaminen konkretisoituu liiketoiminnan ta- loudellisten mittarien kautta. (Huhtamäki, 2020a; Huhtamäki, 2020b.) Yrityksen tarkoitukseen pohjautuvat teot pyrkivät pääsääntöisesti tarjoamaan uusia vaihtoehtoja asiakkaille. Huhtamäki kertoo pyrkivänsä hyödyntämään globaalien mega- trendien luomat mahdollisuudet, jotta Huhtamäen asiakkaat voisivat saavuttaa uusia markkina-alueita ja -sektoreita heidän pakkaustuotteidensa avulla. Yritys julkaisi vuonna 2019 uuden, korkealaatuisen ja kestävästi valmistetun paperipillin, jolla ehkäistään muovijätteen syntymistä. Lisäksi yritys lanseerasi Blueloop -nimisen uuden kierrätettä- vän ja joustavan pakkauksen, joka on valmistettu kestävästä ja joustavasta materiaa- lista, ja suojelee ruokaa läpi toimitusketjun varsinkin kasvavien talouksien maissa, joissa pakkausarvoketju ei ole vielä kehittynyttä ja tuotteet voivat olla alttiita osumille. (Huh- tamäki, 2020b.) Isobritannialainen supermarketketju Waitrose & Partners lanseerasi 2019 ketjun ensim- mäisen valmisateriavalikoimansa, joka pakattiin Huhtamäki Fresh valmisruoka-astioihin. Kertakäyttöiset Huhtamäki Fresh pakkaukset ovat kuitupohjaisia, kierrätettäviä ja serti- fioitu kotona kompostoitaviksi. Pakkausastiat kestävät myös uunia ja mikroa, joten niillä voidaan korvata nykyiset astiat. (Huhtamäki, 2020b.) Yritys pyrkii tarkoitusta konkretisoidakseen myös vaikuttamaan ajattelutapoihin. Huhta- mäki suoritti yhteistyössä suomalaisen valtion teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa laajan tutkimuksen kahvikupin tuottamasta hiilijalanjäljestä. Tutkimustulosten mukaan, teräksistä kahvikuppia tulee pestä 130 kertaa ja posliinikuppia 350 kertaa, ennen kuin siitä syntyy kannellista kertakäyttöistä paperikuppia pienempi hiilijalanjälki, olettaen että paperikuppi kierrätetään asianmukaisesti. Huhtamäen mukaan, suurimman osuu- den kahvikupillisen hiilidioksidipäästöistä tuottaa usein kahvissa käytettävä maito. Li- säksi huonosti pestyt uudelleenkäytettävät kupit voivat olla hygieniariski ja heikentää elintarviketurvallisuutta. Näin ollen yrityksen voidaan nähdä pyrkivän vaikuttavan 52 ihmisten suhtautumiseen kertakäyttökuppeja kohtaan, jotta yrityksen tarkoituksen mu- kaisesti voi kuluttaja saada tuotteen (esim. kahvin) käyttöön helpommin (kuten kerta- käyttökupissa). (Huhtamäki, 2020b.) 4.4.4 Kemira Kemira on globaali vesi-intensiivisillä aloilla toimiva kemikaalialan yritys, joka toimii kol- mella liiketoiminta-alueella: paperi ja sellu, öljy ja kaasu sekä vedenpuhdistus. Kemiran liikevaihto vuonna 2019 oli 2,7 miljardia euroa ja yritys työllisti maailmanlaajuisesti noin 5 000 henkilöä. (Kemira, 2020.) Kemiran julkilausuma olemassaolon tarkoitus on: ”Autamme asiakkaitamme paranta- maan tehokkuutta veden, energian ja raaka-aineiden käytössä”. Yritys kertoo tehok- kuuden syntyvän sen tarjoaman asiantuntemuksen, sovellusosaamisen sekä kemikaa- lien kautta. Resurssien niukkuus voidaan nähdä globaalina megatrendinä, ja Kemiran tarjoamien kemian ratkaisujen kautta, heidän asiakkaansa voivat parantaa resurssite- hokkuuttaan esimerkiksi veden uudelleenkäyttönä tai pienentyneenä energiantarpeena öljyntuotannossa. Kemira pyrkii siis innovaatioidensa kautta kehittämään tuotteita, jotka parantavat asiakasyritysten resurssitehokkuutta. Yrityksen julkilausuttu tarkoitus vastaa sen asiakkaiden toiminnan tehostamisen kautta epäsuorasti yhteiskunnallisiin tarpeisiin, pyrkien helpottamaan globaalia resurssipulaa. (Kemira, 2020.) Yritys tekee itsensä tilivelvolliseksi, asettaen konkreettisia mittareita mittaamaan yrityk- sen tarkoituksessa annetun lupauksen toteutumista. Kemira julkisti 2018 mittariston, jonka avulla voidaan mitata, kuinka suuri osa yrityksen tuloksesta tulee sen tarkoituk- seen pohjautuvasta liiketoiminnasta, eli tuotteista, jotka parantavat käyttövaiheen re- surssitehokkuutta. Niissä mitataan materiaalin-, energian- ja vedenkäytön tehokkuutta paperin- ja sellunkäytössä sekä teollisuuden ja veden aloilla. Kemiran mukaan 53 53 prosenttia vuoden 2019 liikevaihdosta tuli asiakkaiden resurssitehokkuutta parantavista tuotteista. (Kemira, 2020.) Kemiran tarkoitus konkretisoituu tekoina sen tarjoamien uusien vaihtoehtojen kautta. Yrityksen mukaan, käyttämällä Kemiran tuotteita ja ratkaisuja, asiakas voi parantaa re- surssitehokkuutta ja tuotteiden laatua. Esimerkiksi paperin ja sellun tuotannossa, Kemi- ran tarjoaman kemianalan asiantuntemuksen kautta, paperintuottajat voivat parantaa operationaalista tehokkuuttaan ja pienentää näiden ympäristöllistä vaikutusta. Teolli- suus ja vedenkäsittely -osastot tukevat kuntia ja vesi-intensiivisiä aloja resurssien tehok- kaassa ja kestävässä käytössä. Jäteveden käsittelyn tehokkuudessa, Kemiran mukaan ke- mikaalien avulla voidaan parantaa jätevesien käsittelystä koituvaa energiankulutusta 50 prosenttia. Vuonna 2019 Kemira julkaisi viisi uutta tuotetta, joista kolme liittyy asiakkai- den resurssikäytön tehostamiseen. Näitä tuotteita ei kuitenkaan avattu yrityksen tarjoa- massa vuosiraportissa tarkemmin. (Kemira, 2020.) 4.4.5 Neste Nesteen liiketoiminta keskittyy öljytuotteiden jalostukseen sekä uusiutuvan dieselin ja lentopolttoaineen tuottamiseen. Yrityksen liikevaihto vuonna 2019 oli 18,8 miljardia eu- roa ja se työllisti keskimäärin 5474 ihmistä. (Neste, 2020.) Nesteen julkilausuttu tarkoitus on: ”Haluamme luoda elinvoimaisemman maapallon lapsillemme”. Yritys kertoo torjuvansa liiketoiminnallaan ilmastonmuutosta, auttamalla asiakkaitansa kaupungeissa, liikenteessä, sekä polymeeri- ja kemikaalitoimialoilla teke- mään liiketoiminnastaan vastuullisempaa. Neste ilmoitti pyrkivänsä vähentämään asiak- kaiden kasvihuonepäästöjä vähintään 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa, vuo- teen 2030 mennessä sekä pienentämään Nesteen oman tuotannon hiilijalanjälkeä EU:n asettamia ilmasto- ja energiatavoitteita nopeammin. (Neste, 2020.) 54 Nesteen tarkoituksen voidaan nähdä olevan puhtaasti yhteiskuntalähtöinen. Yritys te- kee itsensä tilivelvolliseksi tarkoituksen toteutumisen suhteen, allekirjoittamallaan luot- tolimittisopimuksella pankkien kanssa, jonka marginaali on sidottu Nesteen kahvihuo- nepäästöjen vähenemätavoitteeseen. Lisäksi Neste sitoutui 2019 raportoimaan ilmasto- työstään TCFD (Task Force on Climate Related Financial Disclosures) -raportointisuosi- tusten mukaisesti. TCFD kehittää yrityksille johdonmukaista tapaa kertoa ilmastoon liit- tyvistä taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista sijoittajille ja muille sidosryhmille. (Neste, 2020.) Neste pyrkii konkretisoimaan tarkoitustansa pääsääntöisesti tarjoamalla ja luomalla uu- sia vaihtoehtoja korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Neste kertoo olevansa maailman suurin jätteistä ja tähteistä valmistetun uusiutuvan dieselin tuottaja, tuottaen maailman uusiutuvan dieselin tuotantokapasiteetista noin puolet. Neste myy uusiutuvaa Neste My -dieseliä muun muassa Euroopassa ja Yhdysvalloissa, jonka avulla asiakkaat voivat vä- hentää kasvihuonekaasupäästöjään yhtiön mukaan jopa 90 prosenttia fossiiliseen die- seliin verrattuna. Jätteiden ja tähteiden osuus Nesteen käyttämistä uusiutuvista raaka- aineist