VAASAN YLIOPISTON RAPORTTEJA 55 Politiikkasuositus Vapaaehtoisten osaaminen näkyväksi Rekisteri osaksi kokonaisturvallisuutta ANNUKKA JOKIPII | HARRI RAISIO | JUHA LINDELL | TOMI NIEMI | MARIANNA POLVI Kirjoittajat: Annukka Jokipii (annukka.jokipii@uwasa.fi), Harri Raisio, Juha Lindell, Tomi Niemi, Marianna Polvi Julkaisija: Vaasan yliopisto ISBN 978-952-395-202-7 (verkkoaineisto) URN https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-202-7 ISSN 2489-2580 (Vaasan yliopiston raportteja 55, verkkoaineisto) Tämä teos on jaettu CC BY 4.0 Nimeä -lisenssillä Politiikkasuositus: Vapaaehtoisten osaaminen näkyväksi – Rekisteri osaksi kokonaisturvallisuutta Suomi tarvitsee ajantasaisen ja vapaaehtoisuuteen perustuvan kokonaisturvallisuusrekisterin, joka kokoaa yhteen kansalaisten osaamisen. Tämä politiikkasuositus esittää seitsemän toimen- pidettä, joilla rekisteri voidaan toteuttaa tehokkaasti ja vapaaehtoisten pitkäjänteistä sitoutu- mista tukien. 1. Rekisteröintimalli Yhdistelmämalli, joka huomioi osaamisen, tehtävä- kohtaisen roolituksen ja yleisen kiinnostuksen. 2. Ajantasaisuus ja vapaa- ehtoisuus Tietoja päivitetään vuosittain. Mahdollisuus poistua rekisteristä omalla ilmoituksella ilman sanktioita. 3. Ajallinen osallistumisval- mius Rekisteröitymisen yhteydessä kirjataan ajallinen saatavuus kriisin eri vaiheisiin. 4. Osaamisen ilmoittaminen Omailmoitusmalli, jota tuetaan selkeillä osaamis- kategorioilla. Tarvittaessa osaaminen todennetaan. 5. Tietoturva Toteutetaan korkeimpien standardien mukaisesti viranomaisvastuulla. 6. Motivointi ja pysyvyys Rakennetaan osallistava yhteisö, jossa tarjotaan koulutusta, tunnustusta ja yhteenkuuluvuutta. 7. Ilmoittautumisen saavu- tettavuus Viestintä suunnitellaan eri kohderyhmille sopivaksi ja toteutetaan monikanavaisesti ja selkokielellä. Hyvin suunniteltu kokonaisturvallisuusrekisteri mahdollistaa nopean ja kohdennetun va- paaehtoistyön kriisitilanteissa. Näiden suositusten toteuttaminen vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja luo perustan järjestelmälle, joka tukee yksilöiden motivaatiota ja yhteis- kunnan kokonaisturvallisuutta. Vaasan yliopiston raportteja 3 TAUSTA Turvallisuustilanteen muutos Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli perustuu viranomaisten, elinkeinoelämän, järjes- töjen ja kansalaisten laajaan yhteistyöhön yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaa- miseksi. Kiristyvä kansainvälinen tilanne on lisännyt kiinnostusta vapaaehtoiseen varautu-mis- ja turvallisuuskoulutukseen. Samalla Suomen NATO-jäsenyys on tuonut mukanaan po- liittisen sitoutumisen edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1325 ja sen jat- kopäätöslauselmiin perustuvaa NATOn Women, Peace and Security (WPS) -agendaa, joka korostaa naisten osallistumista kriisinhallintaan ja rauhanprosesseihin. Poliittiset linjaukset ja selvitykset Vuoden 2023 hallitusohjelmassa korostetaan kolmannen sektorin roolia maanpuolustuk- sen tukena. Ohjelmassa esitetään parannuksia vapaaehtoistoimijoiden koordinaatioon sekä uuden järjestelmän perustamista, joka mahdollistaisi maanpuolustukseen kytkeytyvien jär- jestöjen kouluttamien henkilöiden rekisteröinnin. Tavoitteena on tarjota viranomaisille ajantasainen kokonaiskuva vapaaehtoisten määrästä ja osaamisalueista, mikä mahdollistaa myös koulutustarpeiden tarkemman kohdentamisen. Rekisteri kohdentuisi erityisesti henkilöihin, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta mutta ovat motivoituneita ja koulutettuja toimimaan yhteiskunnan tukitehtävissä. Keväällä 2025 julkaistun E2 Tutkimuksen katsauksessa kyselyyn vastanneista naisista (N=511) 46 % il- moittaa olevansa valmiita osallistumaan koulutukseen, joka parantaa taitoja toimia viran- omaisten tukena häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila 2030 -asiakirjassa linjataan, että vapaaeh- toistoimijoiden tehtävät tulisi kytkeä osaksi virallista kokonaisturvallisuuden järjestelmää. Suomen Reserviupseeriliitto (2020) kannattaa varaamis- ja osaamisrekisterin perusta- mista kuten myös Reserviläisliitto (2023). Naisten Valmiusliiton (2025) mukaan vapaa- ehtoisrekisteri vahvistaisi merkittävästi siviilikentän kriisinsietokykyä ja parantaisi yhteis- kunnan kokonaisvalmiutta. Tästä huolimatta turvallisuuskoulutettujen vapaaehtoisten osaa- mista ei vielä hyödynnetä riittävän systemaattisesti kokonaisturvallisuuden suunnittelussa tai poikkeusolojen järjestelyissä. Nykytilan haasteet Rekisterin valmistelu on siirtynyt puolustushallinnon alaisuuteen, mutta sen tavoitteista, pe- riaatteista ja rekisteröitävien henkilöiden asemasta ei ole vielä käyty avointa ja osallistavaa julkista keskustelua. Tällä hetkellä ei ole myöskään tietoa siitä, kuinka hyvin vapaaehtoisten koulutettujen tarpeet, oikeudet ja motivaatio tullaan huomioimaan rekisterin suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa. Vaasan yliopiston raportteja 4 TÄMÄ POLITIIKKASUOSITUS Tämä politiikkasuositus esittää konkreettisia toimenpiteitä, joilla vapaaehtoisrekisteri voi- daan toteuttaa yhdenvertaisesti ja kokonaisuusturvallisuutta vahvistaen. Politiikkasuositus perustuu aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä keväällä 2025 kerättyyn empiirisen aineiston analyysiin. Aineisto koostuu fokusryhmähaastatte- luista, jotka toteutettiin kahden Naisten Valmiusliitto ry:n ja Maanpuolustuskoulutusyhdis- tyksen (MPK) varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen yhteydessä. Haastatteluihin osallistui 43 vapaaehtoista naista eri puolilta Suomea. Osallistujat olivat iäl-tään 25–74-vuotiaita. Fokusryhmähaastatteluilla saatiin tietoa koulutettujen naisten näke- myksistä, motivaatiosta ja odotuksista heidän mahdollisesta roolistaan osana kokonaistur- vallisuusrekisteriä. SUOSITUKSET 1) Rekisteröintimalli Kokonaisturvallisuusrekisterin toimivuus ja vaikuttavuus riippuvat olennaisesti siitä, millai- nen rekisteröintimalli valitaan. Vaihtoehtoja ovat: a) Osaamispohjainen malli, jossa rekisteröityminen perustuu yksilön koulutukseen, ko-kemukseen tai harrastuneisuuteen.b) Tehtäväpohjainen malli, jossa rekisteröityminen kohdistuu ennalta määriteltyihin kriisiajan tehtäviin.c) Yleiseen kiinnostukseen perustuva malli, jossa henkilö ilmoittautuu mukaan ilman erityistä osaamista ”käsipariksi”. Suositus: Valitaan yhdistelmämalli, joka yhdistää osaamisen, tehtäväkohtaisen roolituksen ja yleisen kiinnostuksen. Tämä lisää osallistujien motivaatiota, parantaa järjestelmän käytet- tävyyttä ja tukee viranomaisten operatiivista suunnittelua eri kriisivaiheissa. Mallin tulee mahdollistaa toiminta myös alueellisesti ja paikallisesti. 2) Ajantasaisuus ja vapaaehtoisuus Rekisterin toimivuus edellyttää, että siihen kirjattujen henkilöiden tiedot ovat ajantasaisia ja että osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Suositus: Rekisteröityneiden tulee voida poistua rekisteristä milloin tahansa ilman seuraa- muksia. Tietojen ajantasaisuus varmistetaan vuosittaisella yhteydenotolla, jossa osallistuja Vaasan yliopiston raportteja 5 voi päivittää tietonsa ja vahvistaa halukkuutensa jatkaa. Passivointikäytännön tulee olla sel- keä, läpinäkyvä ja viestitty osallistujille. 3) Ajallinen osallistumisvalmius Kriisitilanteisiin osallistumisen mahdollisuudet vaihtelevat yksilöllisesti esimerkiksi tehtä- vävarauksen, työtilanteen, terveydentilan tai elämäntilanteen mukaan. On tärkeää tunnistaa, että henkilö, joka ei ole käytettävissä kriisin akuuttivaiheen toimintaan, voi silti osallistua esimerkiksi ennakointitehtäviin tai palautumisvaiheen tukirooleihin. Osallistuminen voi ajoittua tiettyihin vuorokaudenaikoihin tai ajanjaksoihin, kuten työpäivän ulkopuolelle. Suositus: Rekisteröintijärjestelmään sisällytetään mahdollisuus ilmoittaa oma ajallinen osallistumisvalmius kriisin eri vaiheissa. Tämä mahdollistaa resurssien kohdentamisen paitsi osaamisen, myös saatavuuden näkökulmasta. 4) Osaamisen ilmoittaminen Rekisterin luotettavuuden ja toimivuuden kannalta on tärkeää, että rekisteriin ilmoitettu osaaminen on riittävän tarkkaa ja todennettavissa. Samaan aikaan rekisterin tulee säilyä saa- vutettavana ja matalan kynnyksen väylänä osallistumiseen. Vaihtoehdot osaamisen ilmoittamiseen: a) Omailmoitus: mahdollistaa laajan osallistujajoukon ja huomioi myös epämuodollisen osaamisen, kuten harrastuksissa kertyneen kokemuksen. Ilmoitusten luotettavuus tietyissä tehtävissä edellyttää kuitenkin lisävarmennusta. b) Koulutustodistukset: parantaa osaamisen todennettavuutta, mutta voi rajata osallis- tujia ja lisätä hallinnollista kuormitusta. c) Kolmannen osapuolen vahvistukset: järjestöt, yhdistykset tai koulutusorganisaatiot voivat vahvistaa henkilön osaamisen, jos tämä on osallistunut järjestettyihin koulu- tuksiin tai toimintaan. Tämä lisää luotettavuutta, mutta kasvattaa hallinnollista kuormitusta. Suositus: Osaaminen ilmoitetaan omailmoitusmallilla, joka mahdollistaa myös epämuodol- lisen osaamisen tunnistamisen. Rekisterin ylläpitäjän tulee tarjota selkeät osaamiskategoriat ja esimerkit itsearvioinnin tueksi. Tehtävissä, jotka edellyttävät lainsäädännön mukaista pä- tevyyttä tai erityisosaamista, osaaminen validoidaan erillisten rekisterien tai koulutustodis-tuksien perusteella. Vaasan yliopiston raportteja 6 5) Tietoturva Rekisteröityneiden henkilöiden turvallisuus ja luottamus järjestelmään perustuvat siihen, että heidän tietonsa käsitellään huolellisesti ja suojatusti. Tietoturva ei ole vain tekninen vaa- timus, vaan keskeinen osa järjestelmän eettistä ja toiminnallista kestävyyttä. Suositus: Rekisterin tietoturvaan tulee panostaa erityisellä tarkkuudella. Ylläpidosta vastaa viranomainen tai viranomaisiin läheisesti kytkeytyvä taho, joka noudattaa korkeimpia tieto- suoja- ja tietoturvastandardeja. Tietojen käsittelyssä tulee noudattaa läpinäkyviä periaat- teita, ja rekisteröityneillä tulee olla oikeus tarkastaa ja päivittää omat tietonsa. 6) Motivointi ja pysyvyys Rekisterissä pysyminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista ja jatkuvaa motivaation yllä- pitämistä. Osallistujien tulee kokea, että heidän panoksellaan on merkitystä ja että he ovat osa yhteisöä, joka tukee ja arvostaa heidän osallistumistaan. Ehdotetut toimenpiteet motivoinnin tukemiseksi: 1) Yhteiskunnan tuki: Laaditaan yhteinen poliittinen linjaus työnantajien kanssa kriisi- tilanteisiin osallistumiselle. Huollettaviin (esim. lapset ja ikääntyneet vanhemmat) liittyvät järjestelyt huomioidaan osana rekisterin tehtäväkokonaisuutta. 2) Koulutus ja harjoitukset: tarjotaan ajantasaista koulutusta ja mahdollisuuksia osal- listua viranomaisten kanssa toteutettuihin harjoituksiin. Todentuntuiset tehtävät ja todelliset roolit aitoina toimijoina, ei vain toiminnan kohteina, lisäävät osaamista ja vahvistavat sitoutumista. 3) Yhteisöllisyyden vahvistaminen: järjestetään verkostoitumismahdollisuuksia ja yh- teisiä tapahtumia, jotka vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Järjestöt voivat toimia yhteisön rakentajina ja ylläpitäjinä. 4) Ansiomerkkipohjainen palkitsemisjärjestelmä: Otetaan käyttöön ansiomerkkeihin ja muihin näkyviin tunnustuksiin perustuva järjestelmä, joka tuo esiin aktiivisuutta ja osaamisen kehittämistä. Tämä lisää näkyvyyttä ja arvostusta vapaaehtoistyölle. Suositus: Laaditaan yhteinen linjaus työnantajien kanssa kriisitilanteisiin osallistumisesta. Tuetaan huollettaviin liittyviä järjestelyjä osana rekisterin tehtäväkokonaisuutta. Rekisterin ympärille rakennetaan osallistava ja kannustava yhteisö, jossa jäsenet saavat ajantasaista koulutusta, harjoituksia ja konkreettista tunnustusta. Tämä vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista kokonaisturvallisuuden tavoitteisiin. Vaasan yliopiston raportteja 7 7) Ilmoittautumisen saavutettavuus Rekisterin onnistunut käyttöönotto edellyttää, että eri kohderyhmät tavoitetaan tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi naiset, jotka eivät ole suorittaneet vapaa- ehtoista asepalvelusta, terveydellisistä syistä varusmiespalveluksesta vapautetut, reservin yläikärajan ylittäneet, siviilipalveluksen suorittaneet ja reservistä eronneet. Suositus: Rekisteröitymisen viestintä suunnitellaan kohderyhmäkohtaisesti ja toteutetaan monikanavaisesti. Viestinnässä huomioidaan selkokielisyys, esteettömyys ja saavutettavuus, jotta mahdollisimman moni kokee osallistumisen helpoksi ja merkitykselliseksi. Lähteet E2 Tutkimus. (2025). Mitä suomalaiset naiset ovat valmiita puolustamaan? -katsaus. Nou- dettu 19.6.2025 osoitteesta https://www.e2.fi/media/julkaisut-ja-alustukset/raportti_-mita-suomalaiset-naiset-ovat-valmiita-puolustamaan.pdf Naisten Valmiusliitto. (2025). Vihdoinkin kokonaisturvallisuusrekisteri etenee – Naisten Val- miusliitto iloitsee saavutetusta edistysaskeleesta. Noudettu 19.6.2025 osoitteesta https://naistenvalmiusliitto.fi/vihdoinkin-kokonaisturvallisuusrekisteri-etenee-naisten- valmiusliitto-iloitsee-saavutetusta-edistysaskeleesta/ NATO. (2024). Women, Peace and Security. NATO Official Website. Noudettu 19.6.2025 osoit-teesta https://www.nato.int/cps/en/natohq/topics_91091.htm Reserviläisliitto (2023). Reserviläisliiton vaaliohjelma 2023 julkaistu. Noudettu 19.6.2025 osoitteesta https://www.reservilaisliitto.fi/kirjoitus/reservilaisliiton-vaaliohjelma-2023- julkaistu/ Rusanen, O. (toim.) (2025) Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila 2030 : Työryhmän raportti. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-663-229-5 Suomen Reserviupseeriliitto. (2020). Suomeen tarvitaan yleinen varaamisrekisteri. Ajankoh- taista. Noudettu 19.6.2025 osoitteesta https://www.rul.fi/ajankohtaista/uutiset/suomeen- tarvitaan-yleinen-varaamisrekisteri-2/ Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen oh- jelma 20.6.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8