VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSTIETEEN LAITOS Hanna Verkko KORRUPTION KYTKÖKSET TALOUTEEN EU-MAISSA Erityistarkastelussa Kreikka ja Espanja Taloustieteen pro gradu -tutkielma Taloustieteen maisteriohjelma VAASA 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu TIIVISTELMÄ 6 1. JOHDANTO 10 2. KORRUPTION ERI MUODOT JA YHTEYS TALOUTEEN 13 2.1. Korruption määrittely 13 2.2. Korruption ilmenemismuodot 15 2.3. Yksityisen sektorin korruptio 16 2.4. Teorioita korruption vaikutusmekanismeista talouskasvuun 19 2.5. Espanjan ja Kreikan institutionaaliset tekijät 21 3. KORRUPTION VAIKUTUSTAVAT TALOUDELLISIIN TEKIJÖIHIN 26 3.1. Korruption mittaustavat 26 3.2. Korruptiotason ja bruttokansantuotteen välinen suhde 30 3.2.1. Tutkimus bruttokansantuotteen ja CPI:n muutoksen välisestä suhteesta 31 3.2.2. Korruption ja tuottavuuden välinen suhde 32 3.3. Korruption ja kokonaisinvestointien välinen suhde 33 3.4. Tutkimus korruptioindeksin ja suorien ulkomaisten investointien välisestä suhteesta 34 4. KORRUPTION JA TALOUDELLISEN AKTIVITEETIN EMPIIRINEN TARKASTELU 37 4.1. CPI:n ja COC:n kehitys Espanjassa ja Kreikassa 37 4.2. Korruptiotason ja bruttokansantuotteen välisen suhteen tarkastelu 40 4.3. Korruptiotason ja työn tuottavuuden välisen suhteen tarkastelu 48 4.4. Korruptiotason ja investointien välisen suhteen tarkastelu 50 4.5. Korruptiotason ja institutionaalisten tekijöiden välisen suhteen tarkastelu 55 4.6. Tutkimustulosten tarkastelu 58 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 60 LÄHDELUETTELO 62 LIITTEET 69 2 3 Liite 1. Bruttokansantuotteen prosentuaalinen vuotuinen muutos per henkilö Kreikassa ja Espanjassa vuosina 2000 – 2015 69 Liite 2. Regressiosuora Kreikan bruttokansantuotteen prosentuaaliselle vuotuiselle muutokselle per henkilö ja COC:lle 2000 – 2015 70 Liite 3. Regressiosuora Espanjan bruttokansantuotteen prosentuaaliselle vuotuiselle muutokselle per henkilö ja COC:lle 2000 – 2015 71 4 5 KUVIOLUETTELO sivu Kuvio 1. Poliittinen tasapaino ja hallinnollinen tehokkuus Espanjassa 2000 – 2015 24 Kuvio 2. Poliittinen tasapaino ja hallinnollinen tehokkuus Kreikassa 2000 – 2015 25 Kuvio 3. BKT:n kasvuasteen muutos per henkilö suhteessa korruptioindeksiin Euroopan maissa 32 Kuvio 4. CPI:n muutos ja vuosittainen prosentuaalinen muutos bruttokansan- tuotteessa Kreikassa 2012 – 2015 40 Kuvio 5. Kreikan BKT:n muutos ja COC 2000 – 2015 41 Kuvio 6. Kreikan BKT:n ja COC:n muutos 2000 – 2015 42 Kuvio 7. CPI:n muutos ja vuosittainen prosentuaalinen muutos bruttokansan- tuotteessa Espanjassa 2012 – 2015 43 Kuvio 8. Espanjan BKT:n muutos ja COC 2000 – 2015 44 Kuvio 9. Espanjan BKT:n ja COC:n muutos 2000 – 2015 45 Kuvio 10. Kokonaisinvestointien prosentuaalinen osuus bruttokansantuotteeseen suhteessa COC:n arvoihin Kreikassa vuosina 2000 – 2015 52 Kuvio 11. Kokonaisinvestointien prosentuaalinen osuus bruttokansantuotteeseen suhteessa COC:n arvoihin Espanjassa vuosina 2000 – 2015 54 TAULUKKOLUETTELO sivu Taulukko 1. Korruption määritelmiä 14 Taulukko 2. Euroopan unionin maiden sijoituksia CPI:n perusteella vuonna 2016 27 Taulukko 3. Yhteenvetotaulukko tutkimustuloksista 36 Taulukko 4. CPI:n kehitys EU-maissa 2012 – 2016 38 Taulukko 5. COC:n kehitys EU-maissa 2012 – 2015 39 Taulukko 6. Lineaarisen regressioanalyysin tulokset COC:n ja BKT:n prosentuaaliselle vuosittaiselle muutokselle Kreikassa 46 Taulukko 7. Lineaarisen regressioanalyysin tulokset COC:n ja BKT:n prosentuaaliselle vuosittaiselle muutokselle Espanjassa 47 6 7 Taulukko 8. Kreikan työn tuottavuus ja COC 1998 – 2015 48 Taulukko 9. Espanjan työn tuottavuus ja COC 1998 – 2015 50 Taulukko 10. Kreikan regressioanalyysin tulokset COC:n ja kokonais- investointien suhteelle 51 Taulukko 11. Kokonaisinvestointien osuus bruttokansantuotteesta ja COC Kreikassa 2000 – 2015 53 Taulukko 12. Espanjan regressioanalyysin tulokset COC:n ja kokonais- investointien suhteelle 53 Taulukko 13. Kokonaisinvestointien prosentuaalinen osuus bruttokansan- tuotteesta ja COC:n arvot Espanjassa vuosina 2000 – 2015 55 Taulukko 14. Regressioanalyysin tuloksia hallinnollisen tehokkuuden ja COC:n välille Kreikassa 2000 – 2015 56 Taulukko 15. Regressioanalyysin tuloksia poliittisen tasapainon ja COC:n välille Kreikassa 2000 – 2015 56 Taulukko 16. Regressioanalyysin tuloksia hallinnollisen tehokkuuden ja COC:n välille Espanjassa 2000 – 2015 57 Taulukko 17. Regressioanalyysin tuloksia poliittisen tasapainon ja COC:n välille Kreikassa 2000 – 2015 58 8 9 ______________________________________________________________________ VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Tekijä: Hanna Verkko Tutkielman nimi: Korruption kytkökset talouteen EU-maissa Erityistarkastelussa Kreikka ja Espanja Ohjaaja: Petri Kuosmanen Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Oppiaine: Taloustiede Aloitusvuosi: 2012 Valmistumisvuosi: 2017 Sivumäärä: 71 ______________________________________________________________________ TIIVISTELMÄ Korruptio nähdään ilmiönä, jolla on merkittäviä negatiivisia seurauksia EU:lle ja EU:n jäsenvaltioille ja sen synnyttämät kokonaiskustannukset ovat vasta hahmottumassa. Yleisesti tutkivassa kirjallisuudessa korruption sanotaan hidastavan talouskasvua vai- kuttamalla muun muassa bruttokansantuotteen syntymiseen työn tuottavuuden ja koko- naisinvestointien vähentymisen kautta. Toisaalta on löydetty todisteita, jotka viittaavat korruption nopeuttavan talouskasvun syntymistä öljyämällä byrokratian rattaita. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu kolmeen eri tutkimustulokseen, sillä halu- sin tuoda tässä tutkimuksessa esille useamman kuin yhden tarkastelukulman. Tutkiel- massa tulen syventymään korruption aiheuttamiin seuraamuksiin erityisesti Kreikan ja Espanjan näkökulmasta vuosien 1998–2015 aikana. Tutkielmassa käsitellään myös ins- titutionaalisten tekijöiden yhteyttä korruption todelliseen tasoon. Mittareina tutkielmas- sa käytetään Transparency Internationalin kehittämää Corruption Perception Indeksiä (CPI) ja Maailmanpankin Control of Corruption -mittaria (COC). Talouden mittareiden, kuten BKT:n muutoksen ja työn tuottavuuden tason data on kerätty OECD:n ja Maail- manpankin tilastoista. Tutkimusmenetelminä on käytetty lineaarista regressioanalyysiä, jonka avulla on arvioitu muuttujien välistä Pearsonin korrelaatiokerrointa. Tutkielmassa löydettiin vahvoja yhteyksiä ja korrelaatioita CPI:n, COC:n ja BKT:n vä- lisille muutoksille. Regressioanalyysissä ei löytynyt yhteyttä COC:n ja työn tuottavuu- den välille. Puolestaan COC:n ja kokonaisinvestointien välille löydettiin molempien maiden välille vahva korrelaatio. Korrelaatiota löytyi myös Kreikan COC:n ja hallinnol- lisen tehokkuuden sekä poliittisen tasapainon välille. Espanjan arvoille ei löytynyt yhtä vahvaa yhteyttä. Näiden tulosten valossa voidaan todeta, että korruptiolla on vaikutus BKT:n suuruuden muodostumiseen ja kokonaisinvestointien suuruuteen Kreikassa ja Espanjassa. ______________________________________________________________________ AVAINSANAT: korruptio, talouskasvu, hallinnollinen tehokkuus, kokonaisinves- toinnit 10 11 1. JOHDANTO Tutkielman aihe on hyvin ajankohtainen, sillä korruptiosta tehtyjen akateemisten tutki- musten määrä kasvaa kokoajan, aiheen mediahuomio on kasvanut ja hallitukset, kan- sainväliset finanssi-instituutiot sekä erilaiset järjestöt ovat päättäneet investoida lisää korruption vastaiseen taisteluun. Euroopan komission (2014) uusimman tutkimuksen mukaan korruptio aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia kuluja ja se johtaa epätasa-arvoiseen yhteiskuntaan, organisoidun rikollisuuden korkeampaan ta- soon, heikompaan oikeusvaltioperiaatteeseen ja heikentää julkisten instituutioiden us- kottavuutta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että korruptio on ”iso musta reikä” Euroo- pan taloudessa ja jarru sen toipumiselle. Tutkielmassa paneudutaan erityisesti Kreikan ja Espanjan arvoihin, sillä korruptio on erityisen haastava, vaikea ja pitkäkestoinen ongelma Etelä-Euroopan Euroopan unionin maissa, vaikka ne ovat olleet pidempään Euroopan unionin jäseniä kuin esimerkiksi Itä- Euroopan maat, joissa on myös korkea korruption taso. Kreikasta ja Espanjasta tekevät erityisen mielenkiintoisia tutkimuskohteita myös se, että ne olivat ensimmäisiä maita, joiden ulkomaisen velan määrä ylitti kriisirajan uusimman talouskriisin aikana (Euroo- pan komissio 2012). Tutkimuksen tuloksia voidaan ottaa huomioon, kun taistellaan kor- ruptiota vastaan Euroopan unionin alueella. Edellisen viiden vuoden aikana Euroopan unionin alueella on ollut lukuisia suuria kor- ruptiotapauksia. Luottamus Euroopan instituutioihin on alimmillaan koskaan (Transpa- rency International EU 2016f). Melkein puolet korruptio- ja lahjusepäilyksistä Euroo- pan unionissa eivät koskaan päädy oikeudenkäyntiin asti (Transparency International 2015). Korruption nähdään olevan suurin yksittäinen este taloudelliselle ja sosiaaliselle kehittymiselle. Se horjuttaa kehitystä vääristämällä lain roolia ja heikentämällä institu- tionaalisia perustuksia, joista taloudellinen kasvu on riippuvainen. (United Nations Of- fice on Drugs and Crime 2015.) Huoli korruption aiheuttamista negatiivisista yhteis- kunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista on kasvanut nopeasti (Ahmad, Ullah & Ar- feen 2012). On arvioitu, että noin viisi prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta menetetään vuosittain johtuen korruptiosta. Korruptio nähdään ilmiönä, jolla on merkittäviä negatiivisia seurauksia Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille. Uusimman tutkimuksen mukaan (Euroopan parlamentti 2016) korruptiosta johtuvat kokonaiskustannukset ovat Euroopan unionille todella pal- jon suuremmat kuin aikasempien tutkimusten perusteella on arvioitu. Tämä johtuu siitä, 12 että tutkimuksessa on huomioitu myös taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen näkökul- ma. Sillä on mitattavissa olevia vaikutuksia tuottavuuteen ja taloudelliseen menestymi- seen. Suomea pidetään yhtenä maailman vähiten korruptoituneena maana, mutta silti korruptiota esiintyy jonkin verran. Esimerkiksi UPM-Kymmenen, Stora Enso ja Metsä- liitto pitivät kartellia, jonka takia suomalaiset metsänomistajat ovat voineet hävitä 1–1,5 miljardia euroa (Kauppalehti 2015). Suomen uusin yksittäinen korruptiotapaus on Jari Aarnio, joka tuomioiden mukaan väärinkäytti omaa asemaana Helsingin huumepoliisis- sa. Korruption vaikutuksia talouteen on erittäin haastavaa arvioida, sillä sen kausaali- suus on epäselvää. Tämän vuoksi se on hyvin mielenkiintoinen tutkimusaihe. Usein ke- hittyneemmissä maissa se on hyvin piilotettua eikä sitä huomaa jokapäiväisessä elämäs- sä. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää miten korruptio on kytkeytynyt talouteen erityi- sesti Espanjassa ja Kreikassa. Korruption mittaaminen on hyvin haasteellista johtuen sen moniulotteisuudesta ja erilaisista tutkimusten lähetymiskulmista. Jokaisella lähes- tymiskulmalla on rajoituksia ja sen vuoksi yksikään mittari ei pysty täysin tarjoamaan kokonaisvaltaista kuvaa ongelmasta. Tämän takia tutkielmassa tullaan käsittelemään myös valtioiden institutionaalisten tekijöiden ja korruption välisiä suhteita. Tutkielmassa perehdytään ensin korruptioon yleistasoisena ilmiönä Euroopan unionin maissa ja sen aiheuttamiin vahinkoihin yhteiskunnassa. Tämän jälkeen tullaan käsitte- lemään korruption erilaisia mittaustapoja sekä sen vaikutusmekanismeja talouteen. Kappaleessa 4 tullaan analysoimaan syvällisemmin korruption vaikutusmekanismeja ja niiden todenperäisyyttä Kreikassa ja Espanjassa vuosien 1998 – 2015 välisenä ajanjak- sona. Tutkielmassa tullaan käsittelemään korruption vaikutusta suoraan bruttokansan- tuotteeseen kuin myös bruttokansantuotteeseen vaikuttavien tekijöiden kautta kuten ko- konaisinvestointien ja työn tuottavuuden kautta. 13 2. KORRUPTION ERI MUODOT JA YHTEYS TALOUTEEN Ei ole väliä onko korruptio poliittista, organisoidun rikollisuuden järjestämää, yksityistä tai ”pienten tekijöiden” korruptiota, se on silti yhä edelleen yksi isoimmista ongelmista, jonka Eurooppa tänä päivänä kohtaa. Se luo epävarmuutta talouteen ja nostaa taloudel- listen transaktioiden kuluja, se saattaa johtaa tehottomiin taloudelliseen lopputuloksiin ja vähentää sekä pitkän ajan ulkomaisia että kotimaisia investointeja. Korruptio vahin- goittaa EU:ta kokonaisuudessaan, sillä se vähentää investointitasoa, häiritsee sisäisten markkinoiden reilua kilpailutustapaa ja vaikuttaa negatiivisesti julkiseen talouteen (Eu- ropean Council 2014). Korruptio voi myös ajaa yritykset kiellettyihin tekoihin tai pois formaaleista toimialoistaan. (Gray & Kaufmann 1998.) Euroopan unioni haluaa ajatella, että heillä on erittäin hyvä oikeusvaltioperiaate ja he pystyvät kontrolloimaan korruptiota. Onhan se osaltaan totta, sillä vuositasoisella kor- ruptiomittauksella noin kymmenen maata EU:sta ovat parhaimman 25 prosentin joukos- sa. Myös muutama uudempi Euroopan unionin jäsen, kuten Viro ja Slovenia, ovat no- peasti alentaneet korruptiotasoaan. Toisaalta taas Etelä-Euroopan maissa kuten Italiassa, Kreikkassa, Espanjassa, Kyproksella ja Portugalissa korruptio ei ole vähentynyt vaan päinvastoin (Mungiu-Pippidi 2013). Euroopan kommission europarometrin (2014) mu- kaan yli 75 prosenttia tutkimukseen vastanneista EU:n jäsenvaltiomaasta oli sitä mieltä, että korruptio on yleistä heidän kotimaassaan. Suunnilleen neljäsosa kyselyyn vastan- neista oli sitä mieltä, että he ovat kytkeytyneet korruptioon henkilökohtaisesti. Yli puo- let oli sitä mieltä, että korruption taso on ollut jatkuvasti kasvussa heidän maassaan ja ainoastaan viisi prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että korruptio on vähen- tynyt. 2.1. Korruption määrittely Kirjallisuudessa vallitsee useita eri määrittelytapoja korruptiosta. Sen määrittely on haastava tehtävä, sillä tällaista kompleksista ilmiötä voidaan tarkastella monesta eri nä- kökulmasta. Kirjallisuudessa ilmiö määritellään kuitenkin usein päämies–agentti- mallin avulla. Malliin perustuen korruptiota ilmenee silloin kun agentti väärinkäyttää sääntöjä, jotka päämies on asettanut, jotta hän voisi tehdä itseään hyödyttävää yhteistyötä kol- mansien osapuolien kanssa. (Lambsdorff 2002.) Shleifer ja Vishny (1993) ovat määri- telleet korruption olevan julkisen vallan väärinkäyttöä henkilökohtaisten etujen tai voit- tojen tavoittelussa. Korruptio on määritelty myös hyvin yksinkertaisesti: C= M+D-A-S, 14 jossa C= korruptio, M= monopoli, D= määräysvalta, A= vastuuvelvollisuus ja S= julki- sen sektorin palkat (Klitgaard 1998). Korruptio on usein ymmärretty sellaisen henkilön käytöksen ilmentymänä, joka on itsekkäästi hyvinvointihakuinen ja joka edustaa niin julkista kuin yksityistä valtaa (Ahmad ym. 2012). Taulukko 1. Korruption määritelmiä. Määrittelytapa Määrittelijä Vuosi Julkisen vallan väärinkäyttö Shleifer ja Vishny 1993 C = M + D – A – S Klitgaard 1998 Päämies–agentti-malli Lambsdorff 2002 Hyvinvointihakuisen henkilön väärin- käyttäytyminen Ahmad, Ullah &Arfeen 2012 Korruptio on moniulotteinen ilmiö, jolle on monia eri syitä ja jolla on monia seuraa- muksia. Se saa samaan aikaan useita muotoja eri konteksteissa. Korruption ilmiö voi vaihdella yhdestä laittomasta maksusta laajalle levinneeseen toimintahäiriöön politiikas- sa tai taloudellisessa järjestelmässä. Korruption ongelma nähdään usein joko rakenteel- lisena ongelmana politiikassa ja taloudessa tai kulttuurillisena sekä yksilöllisenä moraa- lisena ongelmana. Korruption lopulliseen ilmenemismuotoon vaikuttavat monet asiat, kuten korruptoituneen henkilön tai instituution suhde yhteiskuntaan. (Ahmad ym. 2012.) Korruption voidaan myös ajatella olevan käyttäytymistä, jossa yksilöllistä hallintaa käy- tetään julkisen instanssin avulla oman persoonallisen hyvinvoinnin tai voiton lisäämi- seksi (Jain 2001). Tästä määritelmästä voidaan johtaa kolme olosuhdetta, jotka ovat välttämättömiä korruption olemassa olemiseksi sekä sen kasvamiseksi: 1. Määräysvalta: julkisen sektorin henkilöllä tai viranomaisella pitää olla hallussaan määräysvalta, jotta hän voi suunnitella tai luoda säännöksiä sekä toimintatapoja. 2. Taloudelliset kulut: määräysvallan tulee sallia jo olemassa olevien kulujen poistami- nen tai sallia kulujen luominen, jotka voidaan myöhemmin poistaa. 15 3. Heikot instituutiot: poliittisten ja hallinnollisten instituutioiden tulee olla sellaisia, että viranomaisille voidaan jättää kannustimia tai kannustimien ilmentymiä, jotta he käyttäisivät hyväkseen hallussaan olevaa määräysvaltaansa. (Aidt 2003.) Korruption ilmenemismuotoja arvioidessa on tärkeää ottaa huomioon myös sen aiheut- tamat epäsuorat vaikutukset. Epäsuoria vaikutuksia ovat vaikutukset ihmisten käyttäy- tymiseen, yksittäisten ihmisten kannustimet sekä firman sisällä levinnyt korruptio, joka voi johtaa alhaisempaan työvoiman tuottavuustasoon ja alhaisempaan aineelliseen sekä aineettomaan pääomaan. Suorat haitalliset korruption vaikutukset voivat toimia monien eri kanavien kautta: - Korruptio heikentää markkinoiden toimintamekanismeja. Esimerkiksi, jos investoin- ti johtuu hallituksen sääntelyistä niin korruptio toimii ikään kuin investoinnin vero- na. Tämä johtuu siitä, että yksityisen sektorin tulee maksaa lahjus, jotta heidän tar- joukseen voidaan suostua. Tämä oravanpyörä puolestaa alentaa tuottavuutta ja täten kokonaisinvestointitasoa. (OECD 2013) - Korruptiolla on haitallinen vaikutus kilpailuun. Tämän voi havaita siitä, että säänte- ly on heikkoa sekä siitä, että uusien yritysten on hankala tulla markkinoille. Usein myös yrittäjyys on tehty vähemmän houkuttelevaksi. Edellä mainituilla seikoilla on merkitystä, koska kilpailun ajatellaan olevan tärkeä tekijä tehokkuuden ja innovaati- on saralla moderneissa talouksissa (Aghion, Philippe, Bloom, Blundell, Griffith & Howitt 2002). - Korruptio saattaa vaikuttaa talouden suorituskykyyn ohjaamalla hallituksen kuluja esimerkiksi verotusjärjestelmän kautta ja täten vähentämällä kokonaisverotusastetta. (OECD 2013.) 2.2. Korruption ilmenemismuodot Korruptio voi ilmetä muun muassa julkisten hankintojen väärinkäyttönä. Miljoonia dol- lareita käytetään vuosittain eri maissa julkisten hankintojen hyödykkeisiin ja palvelui- hin. Suuri rahamäärä tarkoittaa myös korruptiolle uusia syntymismahdollisuuksia. Jul- kisten palveluiden tuottajien sopimukset saatetaan tehdä ilman reilua kilpailutusta lain- säädännöstä huolimatta. Ilman tarkkaa ja säännösteltyä kilpailutusta sopimuskilpailu- tuksen voittavat ne yritykset, joilla on sidosryhmiä poliittisissa tahoissa. Myös saman toimialan yritykset voivat yhdistää resurssinsa ja saada epäoikeudenmukaista kilpailue- tua vahvan markkina-aseman vuoksi. Jos saman toimialan yritykset luovat kartellin, jo- 16 kainen mukana oleva yritys hyötyy tilanteesta. Edellä mainitut asiat puolestaan kasvat- tavat julkisten palveluiden kuluja. (Transparency International 2016a.) Yksi korruption moniulotteisista ilmenemismuodoista on korruption vaikutus koulutuk- seen. Akateemiset petokset ovat yleisiä monissa maissa ja niitä voidaan pitää vakavana uhkana korkeakoulutuksen uskottavuudessa (United Nations Office on Drugs and Cri- me 2015). Euroopassa ei ole yhtäkään maata, jossa ei ilmenisi korruptiota koulutukses- sa. Korruptio koulutuksessa voi ilmetä usealla eri tavalla. Oppilailta voidaan veloittaa koulutukseen todellisuudessa kuulumattomia maksuja, jotta he voivat liittyä kouluun tai ainoastaan oppilaat, jotka ovat maksaneet tukiopetuksesta päästetään kursseista läpi. (Council of Europe 2016.) Kirjoja ja tarvikkeita voidaan myydä kouluissa vaikka niiden kuuluisi olla ilmaisia. Opettajat ja luennoitsijat palkataan viroihin ainoastaan perhesuh- teiden kautta, vaikka he eivät olisi päteviä virkoihin. (Transparency International 2016b.) Myös tutkintojen väärentäminen on suuri ongelma. Keskiarvolta 34 prosenttia eurooppalaisista oli sitä mieltä, että heidän kotimaassaan ilmenee korruptiota koulutuk- sessa. Maiden välillä oli kuitenkin suuria eroja, sillä suurin arvo oli 72 prosenttia ja pie- nin 6 prosenttia. (Transparency International 2013.) Myös terveydenhoitoalalla vallitsee hyvin paljon korruptiota. Pahiten siitä kärsivät köy- hät ihmiset. Korruptio voi ilmetä hoitoalalla yksilötasolla niin, että hoitohenkilökunta laskuttaa tarpeettomia maksuja. Korruption vuoksi voi kuolla ihmisiä, jos töissä on va- lelääkäreitä tai myynnissä on väärennettyjä lääkkeitä. Julkisen sektorin terveydenhoito- rahat voivat helposti joutua väärään käyttöön ilman säännösteltyjä tarkistuksia. (Trans- parency International 2016c.) Politiikassa vallitsevassa korruptiossa hakijakandidaatit voivat ostaa itselleen ääniä sen sijaan, että voittaisivat rehellisesti. Poliittinen korruptio ei kuitenkaan tarkoita pelkäs- tään korruptoituneita vaaleja vaan se voi johtaa siihen, että toimiva hallitus hajotetaan. Korruptoituneet asiamiehet tai poliitikot tekevät päätöksiä, jotka hyödyttävät vain heitä sekä heidän lahjuksien maksajiaan. (Transparency International 2016d.) 2.3. Yksityisen sektorin korruptio Korruptio ei ole pelkästään julkisen sektorin ongelma vaan sitä esiintyy myös yksityi- sellä sektorilla. Shleifer ja Vishny (1993) pitävät tärkeänä huomiota, jonka mukaan kor- 17 ruptio aiheuttaa enemmän vääristymiä markkinoille kuin verotus. He näkevät korruption olevan syy liiketoiminnan harjoittamisen nousseille kuluille. Lahjukset voivat vaikuttaa yksityisen sektorin toimijoiden valintaan julkisen sektorin palveluiden ja tuotteiden tuottamisessa. Ne voivat vaikuttaa myös uusien sopimusten ehtoihin, jotka laaditaan projektien aikana. (Gray & Kaufmann 1998.) Korruptio vääris- tää markkinoita ja luo epäoikeudenmukaista kilpailua. Yritykset maksavat usein lahjuk- sia voittaakseen julkisen hankinnan sopimukset. Useat yritykset piilottavat korruption yhteistyösopimusten tai salaisten tytäryhtiöiden taakse tai vaikuttavat poliittiseen pää- töksentekoon salaa. Jotkut hyödyntävät verolakeja, toiset rakentavat kartelleja ja kol- mannet vastustavat lakeja, jotka voisivat estäää heidän vilpillisen toimintansa. Yksityi- sillä yrityksillä on suuri vaikutus moniin julkisiin alueisiin, jotka toimivat usein kriitti- sillä sektoreilla. Vaikutus voi kohdentua niin energia-alaan kuin terveydenhoitosekto- riin. (Transparency International 2016e.) Yksityisellä sektorilla on tärkeä rooli, kun puhutaan yhteiskunnan hyvinvoinnista, yh- teisöistä ja yksilöistä. Se voi auttaa lisäämään taloudellista kasvua, joka puolestaan vä- hentää köyhyyttä, parantaa terveydenhuoltoa, koulutusta ja muita tärkeitä julkisia palve- luita. Korruptio on suuri huolenaihe liiketoiminnalle kaikissa maissa. Korruption riskit yksityisessä liiketoiminnassa ja menestyksen hallinnassa ovat tärkeitä tekijöitä määritte- lemään toimivatko markkinat vai eivät. Se koskettaa monikansallisesti koko maailmaa. Useat liiketoiminnansektorin toimijat ovat saaneet sellaista valtaa, joka saattaa väärin- käytöllä vahingoittaa yksityisen sektorin kehitystä. Haitta kohdistuu usein muihin osak- keenomistajiin tai yhteisöihin. Yritysjohtajat sekä päälliköt ovat valtuutettu ohjaamaan yhtiöitä sekä pitämään tasaista voittoa, jotta samankaltaiset osakkeenomistajat tai osak- kaat voisivat hyötyä. (Transparency International 2009: 3-4.) Uusimman tutkimuksen mukaan EU-maissa toimivilla yrityksillä on kaikkien maailman maiden yrityksistä kor- kein pistemäärä toimivuuden läpinäkyvyydessä (Transparency International 2014). Korruptio on saavuttanut tavan ja yleisvaikutuksen, joka sallii yritykset operoimaan ja tekemään yritystoimintaa lain yläpuolella (Transparency International 2009: 5). Korrup- toituneet ja täten lahjuksia käyttävät ihmiset voivat ostaa monopolioikeuksia markki- noille (Gray & Kaufmann 1998). Joidenkin ostojen seuraukset ovat hyvin näkyviä, ku- ten vesipula Espanjassa. Useat muut korruptoituneet teot ovat vähemmän piilotettuja, mutta ne eivät ole kuitenkaan harmittomampia. Näistä esimerkkejä ovat julkisten sopi- musten kasvatetut kulut ja puolueelliset juridiset päätökset. (Transparency International 2009: 5.) 18 Korruption riskit yrityksen sisällä ovat yrityspetokset, tilien manipulointi ja sisäpiirin jäsenien kaupankäynti. Kun markkinoita katsotaan laajemmasta näkökulmasta, valtaa käyttävät luottamushenkilöt voivat olla salaliitossa keskenään luoden kartelleja, jotka puolestaan vahingoittavat sekä markkinoita että kuluttajia. Yhteiskunnallisella tasolla yrityksen valtaa voidaan väärinkäyttää välttelemällä lakeja ja sääntelyn tarkkailua tai harjoittamalla sellaista toimintaa, joka vaikuttaa hyvin paljon sääntelyihin sekä poliitti- siin päätöksiin. Yhteiskunnallisen tason toiminta puolestaan voi vaikuttaa suoriin ulko- maisiin investointeihin, globaaliin toimitusketjuun ja monikansalliseen verotukseen. (Transparency International 2009: 8.) Toimitusjohtajien palkitsemistavoissa käytetään paljon osakeoptioita. Tämä pääoman suuruuteen perustuva palkitsemistapa on erittäin varteenotettava ja haluttu tapa. On kui- tenkin huomattu, että johtajat parantelevat lyhyen ajan tuottoraportteja, koska he halua- vat vaikuttaa markkinoiden odotuksiin yritystä kohti ja täten myös pörssikurssiin. Pörs- sikurssin mukaan määräytyvät bonukset kannustavat johtajia lyhyen ajan voittoihin ja todella suureen riskinottamiseen. Tämä voidaan yhdistää vuonna 2007 alkaneeseen ta- louskriisiin. (Transparency International 2009: 15–16.) Se, että talouskriisi alkoi tästä voi olla hyvinkin mahdollista, sillä Kruegerin (1993) mukaan korruption noidankehä itselleen etua tavoittelevassa käyttäytymisessä voi johtaa siihen, että se on loppujen lo- puksi ratkaistavissa ainoastaan talouskriisin syntymisellä. Yksityisen sektorin korruption nähdään aiheuttavan menetyksiä liiketoiminnan mahdol- lisuuksissa (Transparency International 2009: 5). Lahjukset ja täten korruptio on erityi- sen suuri taakka pienille yrityksille, sillä korruptoituneet virkamiehet voivat langettaa suurempia lahjusvaatimuksia pienille yrityksille. Tässä tapauksessa korruption voidaan sanoa aiheuttavan regressiivisen verotuksen kaltaisen seuraamuksen erityisesti pienille yrityksille. (Gray & Kaufmann 1998.) Tutkimuksen mukaan korruptiosta syntyvät kulut johtuvat nimenomaan valtion virkamiesten ja poliitikkojen pyytämistä lahjuksista (Ades & Di Tella 1995). Liiketoiminnan menetyksiä tapahtuu, koska pienet ja uudet yritykset eivät pysty selviytymään korruptoituneilla markkinoilla lahjusten määrien vuoksi. Tä- män voidaan ajatella aiheuttavan markkinoille vääristymiä, epäoikeudenmukaista kil- pailua sekä kilpailun vähentymistä, joka puolestaan häiritsee markkinoiden oletettua itseohjautuvuutta. Tämä luo mahdollisuuden kartelliin tai monopoliin, joka puolestaan avaa mahdollisuuden ylihinnoitteluun. Tämä asetelma on omiaan vahingoittamaan yri- tysten innovatiivisuutta ja täten myös tuotanto- ja dynaamista tehokkuutta. (Kuoppamä- ki 2006: 28, 36-37.) 19 Yritysjohtajat saattavat yrittää vaikuttaa yritysten pörssikursseihin parempien tuotto- odotusten ja täten parempien bonusten toivossa. Kaikkein tärkein edellytys pörssimark- kinoiden kehitykselle ja syventymiselle on julkinen luottamus. Tämä edellyttää oikean- laista hinnan määrittelyä käyttöomaisuudelle, joka täten edesauttaa varojen oikeanlaisen allokoitumisen. (Asadollahi & Moazeni 2013.) Täten voidaan ajatella, että yritysjohtaji- en osakeoptio-palkitsemistapa aiheuttaa varojen väärin allokoitumista sekä sijoittajien luottamuksen heikentymistä markkinoihin. Virheellisesti allokoituvat varat hyödyntävät pelkästään yritysjohtajia, jotka ovat manipuloineet pörssejä. Muut markkinoiden osalli- set häviävät (Asadollahi & Moazeni 2013).Voidaan nähdä, että korruptiosta aiheutuu lumipalloefekti. Se suurenee jatkuvasti ja luo ylitsepääsemätöntä taakkaa markkinoille. Epäoikeudenmukainen kilpailu, ja erityisesti vahvat kartellit vahingoittavat kuluttajia. Kartellisoituneilta teollisuuden aloilta puuttuu kilpailu, joka vähentää kilpailukykyä pit- källä aikavälillä ja täten sillä on mahdollisesti negatiivisia vaikutuksia maan kokonaista- louteen ja sen kehittymiseen. (United Nations Conference on Trade and Development 2013.) Tutkijoiden mukaan kilpailun lisääntyminen voi vähentää korruptiota, joten kil- pailun vähentyessä korruptio kasvaa ja täten se voi vaikuttaa taloudelliseen kasvuun (Treisman 1999; Leite & Weidmann 1999). Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole huomioitu ilmiön kausaalisuutta. Sitä on vaikea selvittää, sillä korruptio voi aiheuttaa pientä kilpai- lua, mutta pieni kilpailun määrä voi aiheuttaa myös suurta korruptiota. Tässä tapaukses- sa voidaan olettaa, että kilpailun ja korruption taso kulkevat käsi kädessä. On tärkeä huomioida, ettei kartellien negatiivisia vaikutuksia talouskasvuun ole täysin todistettu (United Nations Conference on trade and development 2013). 2.4. Teorioita korruption vaikutusmekanismeista talouskasvuun Korruptoituneiden virkamiesten päämääränä ei yleensä ole julkisen hyödyn maksimoi- minen tai ylipäätään julkisen sektorin tarpeet. Tämän tyyppinen korruptio on erityisen vahvaa maissa, joissa demokraattiset instituutiot ovat heikkoja tai niitä ei ole ylipäätään olemassa. Yksityiset mielenkiinnot määrittävät politiikassa tehtäviä ratkaisuja, eivätkä niinkään julkiset mielenkiinnot tai julkinen hyvinvointi. (Transparency International 2016a.) Lambsdorffin (2002) mukaan julkinen sektori on tehoton ja hallituksen korruptiosta ai- heutuvat tappiot ovat suuria, koska korruptoituneet ihmiset haluavat etuja itselleen aihe- 20 uttaen tappiota muille. Tämän vuoksi hallituksen korruptiosta aiheutuu yhä suurempaa ylijäämän tavoittelua, joka samaan aikaan vahingoittaa kokonaistaloutta. Yksityisen edun tavoittelusta johtuvien seuraamuksien takia korruption voidaan nähdä vahingoitta- van suoraan talouskasvua (Dzhumashev 2014). Dzhumashevin (2012) tekemän tutkimuksen mukaan korruption taso kasvaa, kun julki- nen kulutus kasvaa. Tutkimuksen mukaan julkisen kulutuksen kasvu pienentää taloudellista kasvuastetta. Taloudellisen kasvuasteen pienentyminen on erityisen vahvaa maissa, joilla korruption esiintyvyys on suuri, palkat ovat matalia ja valtion panokset tuottavuuden kasvattamiseen ovat niukkoja. Julkisen kulutuksen kasvu yli optimaalita- son johtaa suurempaan taloudellisen kasvun pienentymiseen matalan tulotason maissa kuin korkean tulotason maissa. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että korrup- tiotason kasvaessa myös talouskasvu hidastuu. Talouskasvun hidastuminen on erityisen vahvaa matalatuloisissa maissa. Huomattiin myös, että talouskasvua havaitessa korrup- tion taso laskee. Tämän vuoksi voidaan todeta, että talouskasvun ja korruption välillä on kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde. Kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde on perustel- tu korruptoituneiden poliitikkojen käyttäytymisellä. Kun hallituksen koko on suuri, se antaa lisää tilaa käytökselle, jossa ajetaan vain omia etuja eikä huomioida julkisen sektorin todellisia tarpeita. Kirjallisuudessa ilmenee kuitenkin useita tutkimustuloksia, jotka viittaavat korruption positiiviseen vaikutukseen talouskasvussa. Korruption positiivista vaikutusta tukevien tutkijoiden mukaan korruptio auttaa kiertämään hallituksen ehdottomia, mutta mahdol- lisesti tehottomia säännöksiä alhaisilla kuluilla. Tämän skenaarion kautta ajateltuna on mahdollista, että korruptio kasvattaa talouden suorituskykyä ja täten luo talouskasvua edesauttavia ominaisuuksia. (Leff 1964; Huntington 1968: 69.) Shleifer ja Vishny (1993) ovat huomanneet, että alueilla joilla korruptiota esiintyy laajasti ja se on hyvin keskitettyä, lahjuksenottaja saattaa ymmärtää korruption aiheuttamia vääristymän vai- kutuksia, jonka vuoksi hän oikeastaan keventää korruption tehottomia seuraamuksia. Ajattelumallit, joiden mukaan korruptiolla on positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan, ilmaisevat lahjuksien olevan ns. nopeaa rahaa, jonka vuoksi lahjuksien olemassaolo no- peuttaa virkavallan päätöksentekoprosessia. Korruption sanotaan öljyävän byrokratian rattaita, erityisesti sellaisten prosessien osalta, jotka eivät muuten mahdollisesti saavut- taisi päätöksentekoa ollenkaan. (Ahmad ym. 2012.) Tästä johtuen korruption nähdään kasvattavan talouden tehokkuutta (Mo 2001). Tämä argumentti ei kuitenkaan huomioi päätäntävaltaa, jonka monet poliitikot ja virkamiehet omaavat haitallisten sääntelyiden 21 ylitse. Sen sijaan, että korruption nähdään edistävän ja öljyävän byrokratian rattaita jäy- kän hallituksen vuoksi, se luo lisää ylimääräisiä kirjoittamattomia sääntöjä. (Gray & Kaufmann 1998.) Myös Powellin, Manishin ja Nairin (2010) mukaan korruptio parantaa taloudellista kas- vua sellaisilla alueille, joilla taloudellista vapautta on rajoitettu. Korruption nähdään kiertävän kasvua rajoittavia valtion menettelytapoja eli myöskin öljyävän byrokratian rattaita. Tässäkään tapauksessa korruptiosta syntyvät tulot eivät ole taloudellisen kasvun päälähde ja heidän tutkimustulosten mukaan korruption vaikutukset talouskasvuun riip- puvat vahvasti institutionaalisesta ympäristöstä. Liun (1985) jonomallin mukaan hallinnollinen tehokkuus parantuu korruption myötä, sillä lahjusten antaminen pienentää byrokraattisesta odotuksesta syntyviä kuluja. Mallin mukaan korruptio luo tehokkuutta ajan allokaatioon ja uudelleenjärjestää byrokratian aiheuttamat jonot sen mukaan, kenen aika on kaikista tärkeintä. Se, joka maksaa eniten lahjuksia pääsee jonon kärkeen. Tällöin se luo Nash-tasapainoisen tilanteen ja nopeaa rahaa talouteen. Jonomallissa virkavalta myöntää liiketoiminnallisia lisenssejä niille yri- tyksille, jotka antavat eniten lahjuksia. Hänen mukaan jonomalli kasvattaa kilpailua, sillä hyvässä taloudellisessa asemassa olevat yritykset ovat kykeneväisiä antamaan eni- ten lahjuksia. Tämä argumentti on kuitenkin kyseenalainen, sillä lahjonta saattaa olla syy, jonka vuoksi prosessi on alkujaan edes hidastunut (Gray & Kaufmann 1998). Liun jonomallia on myös testattu empiirisesti ja se mitätöitiin. (Kaufmann & Wei 1999.) Julkisen sektorin korruptio ilmenee ruohonjuuritasolla virkamiehen tai poliitikon käyt- täytymisenä, joka haluaa saavuttaa etuja itselleen julkisen hyvinvoinnin kustannuksella. Käytöksen aiheuttamista vaikutuksista talouteen on siis hyvin paljon erilaisia sekä kes- kenään ristiriitaisia tutkimustuloksia. Useassa tutkimuksessa yhteisenä piirteenä on maittaiset erot institutionaalisessa ympäristössä ja tämän voidaankin nähdä olevan yksi merkittävin tekijä korruption vaikutuksien ja kausaalisuuden arvioinnissa. Myös Mauro (1995) ja Mo (2001) ovat painottaneet tutkimuksissaan byrokratian tehokkuutta ja insti- tutionaalisen ympäristön arvioimisen tärkeyttä. 2.5. Espanjan ja Kreikan institutionaaliset tekijät Tutkielmassa tullaan vertailemaan Espanjan ja Kreikan korruptiotasoja, sillä molemmat ovat EU-maita, joiden korruptioasteet ovat pysyneet tasaisena ja jopa laskussa vaikka ne 22 ovat olleet pitkään Euroopan unionin jäseniä. Espanja liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1986 ja Kreikka vuonna 1981 (Euroopan unioni 2017). Koska korruptio on moniulottei- nen, pitkäkestoinen ja erityisen pysyvä ilmiö nimenomaan Espanjassa ja Kreikassa, on korruption ja talouskasvun samanaikainen tarkastelu hyvin hankalaa. Korruption luon- netta ja vaikutuksia talouskasvuun on haastavaa paljastaa ja analysoida, sillä intuitiivi- sesti ajateltuna korruptio vaikuttaa todennäköisesti aluksi investointien määrään, joka puolestaan vaikuttaa viiveellä talouskasvuun. Korruptioon liittyvää ongelmia on hankala kuvata ainoastaan lukujen perusteella. Tämän takia seuraavaksi tarkastellaan Espanjan ja Kreikan institutionaalisten tekijöiden yhteyttä korruptioon. Espanjan korruptioaste COC:lla mitattuna on pysynyt arvojen 84 ja 90 välillä vuosien 1996 –2006 välisenä aikana, mutta vuodesta 2007 lähtien se on laskenut tasaisesti ja vuoden 2015 arvo on ainoastaan 69 (Maailmanpankki 2017a). COC:n arvojen laskemi- nen vuodesta 2007 on rationaalista, sillä vuodesta 2006 lähtien Espanjassa on ollut kas- vava huoli korruption levinneisyydestä. Vuonna 2006 Espanja investoi uusiin työnteki- jöihin ja parempaan regulaatioon, jotta he voisivat taistella korruptiota vastaan ja paran- taa paikallista ”korkean moraalin” -järjestelmää (Villoria, Ryzin & Lavena 2013). Vuo- den 2012 tutkimuksen mukaan vähintään kahdeksan kymmenestä espanjalaisesta vas- taajasta oli sitä mieltä, että korruptio on erittäin merkittävä ongelma Espanjassa. Jopa 83 prosenttia espanjalaisista uskoo korruption sisältyvän Euroopan unionin instituutioihin. (Euroopan komissio 2012). Nämä luvut kertovat siitä, että korruptio on ottanut yhä vah- vemman jalansijan Espanjassa. Espanjassa nousee tasaisin väliajoin esille korruptio- epäilyksiä. Vuoden 2009 aikana yleisellä syyttäjällä oli lähes 750 eri tapausta korrupti- osta, joihin yli 800 julkisen sektorin virkamiestä oli sekaantunut. (Villoria ym. 2013) Oikeudessa käsiteltiin juuri loppuun suurin yksittäinen korruptiotapaus moneen vuo- teen. Tämä tapaus on niin sanottu Gürtel case, jossa syytettyinä oli jopa 37 henkilöä. Syyllisiksi todettiin henkilöitä, jotka olivat Espanjan suurimmasta puolueesta sekä mui- ta virkamiehiä. Pisin tuomio oli 13 vuotta (Zafra 2017). Espanjan poliittinen järjestelmä on saanut kuitenkin vahvat pisteet Transparency Inter- nationalin tekemässä arvioinnissa, jossa arvioitiin hallintoa. Tämä johtuu siitä, että hal- litus valitaan demokraattisella tavalla ja täten se on hajautettu, mikä tarkoittaa puoles- taan sitä että päätöksiä pystytään tekemään itsenäisesti myös alueellisella tasolla. Vaik- kakin toisaalta aluepäätöksiä pystyy tekemään myös kaksi suurinta puoluetta, mikä vä- hentää alueellista päätöksentekokykyä. Mikäli vaalit voittaa absoluuttisesti kaksi suurin- ta puoluetta, niin näiden puolueiden johtajilla on hyvin vahva päätäntävalta. Päätäntä- valta pätee niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Tällä hallinnollisella tavalla on 23 vahva vaikutus muun muassa mediaan. Espanjassa onkin huomattavissa niin sanottu puolueellinen journalismi, jossa toimittajat valitsevat puolensa kahden ison puoleen vä- lillä. Toisaalta Espanjan media on viime aikoina löytänyt ja identifioinut korruptiotapa- uksia. (Transparency International 2012.) Hallituksella on myös vahva vaikutus Espanjan finanssisektoriin niin säännöstelijänä kuin myös tärkeänä investoijana ja kuluttajana. Nähtävillä on vahva linkki kahden suu- rimman puoleen ja pankkisektorin välillä, kun tarkastellaan puolueiden rahoitusta. Tämä linkki on suuri huolenaihe, kun tarkastellaan hallinnollista rakennetta. Espanjassa puhu- taan paljon päätäntävallan läpinäkyvyydestä, mutta todellisuudessa institutionaalisten päätösten riippumattomuus on vaarassa. Kahden suurimman puoleen johtajien ja juridis- ten päätöstentekijöiden halu sekä päätäntävalta voi olla todella suuri, jos he niin halua- vat. Läpinäkyvyys itsessään on usein enemmänkin symbolinen kuin todellinen piirre. Espanjassa voidaan huomata monia riskejä erityisesti tilanteessa, missä absoluuttisella enemmistöllä on lähes absoluuttinen kontrolli institutionaalisiin mekanismeihin. (Transparency International 2012.) Kreikassa COC:n arvot ovat pienentyneet tasaisesti vuodesta 1998 lähtien (pois lukien vuosi 2015). Vuonna 1998 Kreikan COC oli 66 ja vuonna 2014 ainoastaan 51 (Maail- manpankki 2017a). Kreikassa korruptio on todella voimissaan vaikka julkisuuteen ei ole tullut erityisen paljon esille korruptioepäilyksiä. Tämä puolestaan saattaa kertoa siitä, että Kreikassa korruptio hyväksytään kansalaisten ja virkamiesten osalta eikä juridiset henkilöt tai institutionaaliset toimijat yritä kyteä sitä pois vaan se on enemmänkin si- säänrakennettu piirre valtiossa. Toisaalta vuoden 2012 tutkimuksen mukaan 98 prosent- tia kreikkalaisista oli sitä mieltä, että korruptio on merkittävä ongelma heidän maassaan. EU-tasolla mitattuna kreikkalaiset olivat eniten EU-kansoista sitä mieltä, että korruptio- ta esiintyy vähintään 95 prosenttisesti paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. (Euroopan komissio 2012). Kreikassa on monien vuosikymmenien historia suuresta kuluttamisesta, rakenteellisista vääristymistä ja päätäntävallassa olevien henkilöiden väärinkäyttäytymisestä (”malad- ministration”). Kreikassa hallituksella on suurin valta parlamentissa, mikä vaikuttaa vahvasti myös oikeuslaitoksiin. Myös medialla on vahva vaikutus ja siitä käytetäänkin nimitystä ”neljäs valta”. Sanotaan, että Kreikassa hallitsee joko hallitus tai media. Tä- mä johtuu siitä, että media on mukana todella vahvasta poliittisen järjestelmän kanssa. Se johtuu lähinnä epäselvästä ja suurpiirteisestä juridisesta rakenteesta sekä laajasta lii- ketoiminnallisesta verkostosta ja niiden omistajista. Median omistajat aiheuttavat pai- 24 netta poliittisessa maailmassa, jotta pystyvät palvelemaan heidän omia liiketoiminnalli- sia intressejä. (Transparency International 2012.) Maailmanpankki (2017a) on kehittänyt indeksejä, joilla mitataan poliittista tasapainoa ja hallituksellista tehokkuutta. Mitä suurempi luku on, sitä paremin kyseinen indeksi on toteutunut maassa. Kuviosta 1 nähdään, että Espanjassa tuli suuri lasku poliittisessa ta- sapainossa vuosien 2005 ja 2011 välillä, minkä jälkeen se palautui jälleen samalle tasol- le. Hallinnollisen tehokkuuden toteutumisessa ei ole tullut tarkasteluvälin aikana suuria muutoksia. Kuviosta 2 nähdään, että Kreikassa puolestaan poliittisen tasapainon indeksi on ollut jatkuvassa laskusuhdanteessa, mikä tarkoittaa että poliittinen epätasapaino on vahvistunut. Indeksi on lähes puolittunut vuodesta 1996 vuoteen 2015. Myös hallinnol- lisen tehokkuuden toteutuminen on laskenut huomattavasti tarkasteluajanjaksona. Kuvio 1. Poliittinen tasapaino ja hallinnollinen tehokkuus Espanjassa 2000 – 2015 (Maailmanpankki 2017a). 0   10   20   30   40   50   60   70   80   90   100   20 00   20 02   20 03   20 04   20 05   20 06   20 07   20 08   20 09   20 10   20 11   20 12   20 13   20 14   20 15   Poliittinen  tasapaino     Hallinnollinen  tehokkuus   25 Kuvio 2. Poliittinen tasapaino ja hallinnollinen tehokkuus Kreikassa 2000 – 2015 (Maailmanpankki 2017a). 0   10   20   30   40   50   60   70   80   90   20 00   20 02   20 03   20 04   20 05   20 06   20 07   20 08   20 09   20 10   20 11   20 12   20 13   20 14   20 15   Poliittinen  tasapaino     Hallinnollinen  tehokkuus   26 3. KORRUPTION VAIKUTUSTAVAT TALOUDELLISIIN TEKIJÖIHIN Korruption teoreettista ja empiiristä tutkimusta on tehty yli 30 vuotta. Kirjallisuudessa esiintyvien monien tutkimusten perusteella tulokset osoittavat, että korruptio on vahin- gollista talouskasvulle. Pääargumentit negatiivisille vaikutuksille ovat, että korruptio muuntelee hallitusten päämääriä ja ohjaa julkiseen tarkoitukseen olevat varat negatiivi- sille sektorille. Tämän vuoksi tuloksena on tappio yhteiskunnalle. Lisäksi hallitusten korruptio voi lannistaa yksityisiä sijoittajia nostamalla julkisen hallinnon kuluja. Se voi myös luoda sosiaalista tyytymättömyyttä ja poliittisia levottomuuksia, jotka puolestaan saattaavat hidastaa talouskasvua. (Ahmad ym. 2012.) Tässä kappaleessa tullaan tarkas- telemaan korruption mittaustapoja ja sen aiheuttamia seuraamuksista taloudellisiin ilmi- öihin erilaisten vaikutusmekanismien kautta. 3.1. Korruption mittaustavat Korruptio on ilmiö, jota ei pystytä mittaamaan suoraan. Oikeastaan kaikki korruptioon liittyvät mittarit ovat harhaisia johonkin korruption suuntaukseen päin sen moniulottei- suuden ja eri määritelmätapojen takia. Korruptiota on mitattu paljon mittareilla, jotka perustuvat kansalaisten ja asiantuntijoiden olettamuksiin ja niiden tuottamaan dataan (Rohwer 2009.) Tutkielmassa tarkastellaan kahta mittaria korruptiolle. Toinen mittareis- ta on Corruption Perception Index (CPI), koska se on tällä hetkellä johtava mittari kor- ruption mittaamiselle. Toinen mittari on Control of Corruption eli COC. Tarkastelen kyseistä mittaria, koska se ottaa huomioon puutteita joita CPI ei huomioi. Kerron näistä puutteista myöhemmin tässä kappaleessa. Transparency Internationalin kehittämän korruptioindeksin eli CPI:n (Corruption Per- ception Index) tavoite on näyttää kuinka korruptoitunut kunkin maan julkinen sektori on. CPI on yhdistemäindeksi, joka yhdistää ihmisten arvioita ja olettamuksia korruption määrästä kyseisessä maassa sekä tutkimuksia korruptiosta. CPI on siis indeksi, joka pe- rustuu ihmisten olettamuksiin ja on täten laadullinen mittari eikä perustu niin sanottuun kovaan dataan. (Transparency International 2017.) Koska CPI mittaa korruptiota ainoas- taan julkisella sektorilla, niin korruption määritelmänä voidaan ajatella tässä kohtaa ole- van ”julkisen vallan väärinkäyttöä” (Shleifer ja Vishny 1993). 27 CPI muodostetaan sisällyttämällä siihen lukuisia erilaisia tutkimuksia sekä analyysejä niin yritysmaailman johtajilta kuin asiantuntijoilta. Tämä puolestaan vähentää riskiä, että yksittäinen tutkimus aiheettomasti vaikuttaisi liikaa korruptioindeksin tulokseen. (Azfar, Lee & Swamy 2001.) Taulukko 2. Euroopan unionin maiden sijoituksia CPI:n perusteella vuonna 2016 (Transparency International 2017). Vuonna 2015 CPI laskettiin käyttämällä 12 datalähdettä 11:sta eri instituutiosta, jotka olivat keränneet olettamuksia korruptiosta kahden edeltävän vuoden ajan. Dataa ana- lysoitaessa keskihajonta ja keskiarvo on otettu vuoden 2012 tuloksista, jota pidetään nykyään vertailuissa nolla-vuotena. Ennen vuotta 2012 muodostettuja CPI:tä ei voida vertailla keskenään, sillä indeksin muodostamistapaa muutettiin 2012. Tämän vuoksi ennen vuotta 2012 lasketut CPI:t eivät ole vertailukelpoisia keskenään. CPI ei anna ko- konaiskuvaa korruptiosta vaan sillä on rajattu laajuus, koska se sisältää ainoastaan olet- tamuksia korruption laajuudesta julkisella sektorilla. (Transparency International 2017.) Sijoitus Maa Pisteet 1/168 Tanska 91 2/168 Suomi 90 4/168 Ruotsi 88 8/168 Alankomaat 83 10/168 Iso-Britannia, Saksa ja Luxemburg 81 19/168 Irlanti 73 22/168 Viro 70 23/168 Ranska 69 29/168 Puola ja Portugali 62 31/168 Slovenia 61 41/168 Espanja 58 44/168 Latvia 57 47/168 Kypros 55 54/168 Slovakia 51 55/168 Kroatia 49 69/168 Kreikka 44 28 CPI on tällä hetkellä johtava mittari korruptiolle. Se asettaa järjestykseen 168 maata as- teikolla 0–100. Arvo 100 indikoi erittäin pientä korruption tasoa (olematon), kun taas luku nolla kertoo maan omaavan erittäin korkea korruptiotason. (Powell, Manish & Nair 2010.) CPI:n laskentatapa muodostuu neljästä peruspilarista. Ensimmäinen sisältää datan valit- semisen. Datan valintaan liittyy muun muassa lähteen luotettavuus, datan riittävä diffe- rentoiminen ja sen vertailu maiden välillä. Ensimmäisen vaiheen jälkeen data standar- disoidaa z-tuloksiksi vähentämällä datan keskiarvo ja jakamalla jäännös keskihajonnal- la. Tämän jälkeen z-tulokset uudelleenskaalataan, jotta tulokset mahtuvat CPI:n tulos- skaalalle 0-100. Kolmannessa vaiheessa saadut tulokset kootaan yhteen. Neljännessä vaiheessa CPI-tulokset raportoidaan keskivirheellä ja 90 % luottamusvälillä. (Transpa- rency International 2016g.) The Worldwide Governance Indicators (WIG) on Maailmanpankin kehittämä mittaristo, joka koostuu kuudesta eri indikaattorista. Mittariston tarkoituksena on arvioida hallin- non indikaattoreita yli 200 maasta. WGI:tä on käytetty jo vuodesta 1996 asti. Se jakaa hallinnon kuuteen eri osa-alueeseen ja arvioi niitä erikseen. WGI:n kuusi mittaria ovat äänivalta ja luotettavuus (Voice and Accountability), poliittinen tasapaino ja terrorismin suuruus (Political Stability and Absence of Violence), hallituksellinen tehokkuus (Go- vernment Effectiveness), sääntelyn laatu (Regulatory Quality), oikeusvaltioperiaate (Rule of Law) sekä korruption hallinta (Control of Corruption, COC) (Maailmanpankki 2016a.) COC:in lähestymistapa korruptioon on edistyksellinen, sillä tällaiset kokonai- sindikaattorit ovat informatiivisempia kuin yksittäiset indikaattorit. COC:ta voidaan käyttää korruption tarkastelussa samalla tavalla kuin CPI:tä. COC on parempi mittari, jos halutaan tarkastella korruption kehittymistä pidemällä aikavälillä, sillä CPI:n arvot eivät ole vertailukelpoisia keskenään ennen vuotta 2012 sen laskenta- tapamuutoksen vuoksi. COC:n tarkoituksena on antaa informaatiota siitä, kuinka paljon julkisella sektorilla käytetään sen tuomaa valtaa hyväksi, jotta voidaan hyötyä siitä yksi- tyisessä mielessä (Maailmanpankki 2016a.) COC:n päämäärän avulla voidaan perustel- la, että Maailmanpankki käyttää korruption määrittelynä ”hyvinvointihakuisen henkilön väärinkäyttäytymistä” (Ahmad ym 2012). Maailmanpankin tutkijat ovat lainanneet WGI:n muodostamisessa lähestymistapaa Transparency Internationilta, mutta he ovat kuitenkin tehneet muutamia parannuksia siihen. Maailmanpankki käyttää data- analyysissä Unobserved Component -mallia (UCM). Indikaattoreiden ensimmäinen vaihe on samanlainen kuin CPI:n muodostamisessa eli datan kerääminen. Toisessa vai- 29 heessa saatu data uudelleenskaalataan nollasta yhteen (0-1), missä korkeampi tulos ker- too paremmista lopputulemista. Data ei ole tässä vaiheessa kuitenkaan täysin vertailu- kelpoista keskenään johtuen vastausten eri tyypeistä. Kolmannessa vaiheessa käytetään UCM:ää, jotta jokaiselle yksittäiselle indikaattorille pystytään muodostamaan painotettu keskiarvo. UCM pystyy huomioimaan, että korruptio ei ole havainnollistettava muuttu- ja, jonka takia korruption mittaustapa on suurpiirteinen. Tämän avulla UCM muokkaa indikaattoreista painoitettuja keskiarvoja, jotta niitä pystytään vertailemaan keskenään. (Maailmanpankki 2017.) CPI ja WGI ovat molemmat kokonaismittareita, jotka yhdistävät tietoa monista eri läh- teistä. WGI muodostuu kuudesta eri kokonaisindikaattorista, kun taas CPI mittaa aino- astaan korruptiota. WGI:n mittari COC mittaa korruptiota sekä julkisella että yksityisel- lä sektorilla, kun taas CPI mittaa korruptiota ainoastaan julkisella sektorilla (Rohwer 2009). Oletuksiin perustuvissa mittauksissa ongelmaksi saattaa muodostua nimen- omaan, se että ne perustuvat ihmisten oletuksiin eivätkä numeroilla mitattavaan kovaan dataan. Ongelma liittyen mittariin, joka perustuu vain ihmisten olettamuksiin saattaa aiheutua esimerkiksi seuraavanlaisesta tilanteesta. Kuvitellaan tilanne, jossa maan CPI nousee vuonna x1, koska tutkimukseen osallistuvien ihmisten mielestä korruption taso on nous- sut edellisestä vuodesta. Vuonna x2 ihmiset saattavat arvioida korruption tason edelleen korkeammaksi, koska se oli noussut vuonna x1. Tästä johtuen maan ympärille saattaa muodostua kupla siitä, että maassa on paljon korruptiota ja noidankehä on valmis. Sama tilanne pätee myös maissa, joiden CPI on hyvä ja täten maassa oletetaan olevan vain vähän korruptiota. Cobhamin (2013) mielestä CPI:n lähteissä ei ole monimuotoisuutta ja se aiheuttaa vääristyneisyyttä CPI:n arvoihin. Tämä johtuu siitä, että CPI:n lähteinä on aina tutkijoita, konsultteja, asiantuntijoita ja ekonomisteja yms., joiden tausta on usein korporatiivinen. Cobhamin (2013) mielestä CPI:n pitäisi sisältää myös tavallisten kansalaisten mielipiteitä korruption tasosta. Tutkielmassa tullaan käyttämään enemmän COC:ta kuin CPI:tä tutkittaessa korruption korrelaatioita talouden indikaattoreihin. Tämä valinta perustuu täysin siihen, että CPI:tä pystyy vertailemaan ainoastaan edellisen viiden vuoden ajalta eikä se täten pysty selit- tämään pidemmän aikavälin tapahtumia. Myös COC:lla on mittarina puutteita, sillä on yleisesti väitetty että se reagoi hyvin pienesti muutoksiin. Kuitenkin COC on tällä het- kellä olemassa olevista mittareista luotettavin, kun halutaan verrata korruptiotasoja yli ajan. 30 3.2. Korruptiotason ja bruttokansantuotteen välinen suhde Bruttokansantuotteen ja korruptiotason välillä on useiden tutkimusten mukaan vahva korrelaatio. Keefer ja Knack (1995) ovat tutkineet bruttokansantuotteen muutosten ja korruption välistä suhdetta. Heidän mukaan bruttokansantuotteen ja korruption välillä on vahva negatiivinen yhteys COC:lla mitattuna. Brunetti, Kisunko ja Weder (1998) puolestaan saivat tutkimuksessaan merkityksettömiä tuloksia. Mauro (1995) löysi tilas- tollisesti lievästi merkittävän vaikutuksen kahden muuttujan mallissa. Toisaalta heti, kun investointiasteen osuus bruttokansantuotteesta sisällytettiin selittävänä muuttujana vaikutus hävisi. Mon (2001) tutkimuksen mukaan yhden prosentin lisäys korruption tasossa pienentää talouskasvua noin 0,72 prosentilla. Tutkimuksen mukaan korruptio vaikuttaa talouskasvuun eniten poliittisen tasapainottumuuden kautta. Leite ja Weidmann (1999) sekä Poirson (1998) ovat löytäneet merkittävän positiivisen vaikutuksen tutkimuksessaan. Koska bruttokansantuotteen kasvun ja korruption välis- estä vaikutussuhteesta on olemassa erilaisia tuloksia, niin on esitetty korruption vaikuttavan ensisijaisesti pääoman akkumulaatioon, joka voidaan johtaa investointi- asteen osuudesta bruttokansantuotteesta. Se ei kuitenkaan vaikuta selvästi pääoman tuottavuuteen, sillä muuten korruption ja bruttokansantuotteen kasvun välinen yhteys olisi selvästi havaittavissa. (Lambsdorff 1999a.) Yksinkertainen regressio ei pysty selittämään kausaalista yhteyttä korruption ja brut- tokansantuotteen välillä, mutta kertoo niiden välillä olevan kuitenkin korrelaatiota tuntemattomasta syystä. Hall ja Jones (1999) ovat yrittäneet avata tätä simultaanista su- hdetta. He laskivat regressiokertoimen tuotanto per työntekijälle, mikä oli sosiaalisen infrastruktuurin mittari ja joka sisälsi korruption mittarin muiden muuttujien ohessa. Muuttujat sisältävät mahdollisesti monia samanaikaisia ongelmia. Yksi ongelmista pe- rustuu faktaan, jonka mukaan korruption indikaattori perustuu ainoastaan havaintoihin. Jos maiden kehitykset ovat samassa vaiheessa ja ne eroavat korruption esiintyvyyden laajuudessa toisistaan, havainnot voivat olla häiriintymättömiä ja osaltaan myös in- formatiivisia. Maiden kehityksen ollessa hyvin eri vaiheissa, havainnot voivat jäädä maiden eroavaisuuksien varjoon ja olla täten epäluotettavempia. Korruption vaikutuksista bruttokansantuotteeseen tehdään paljon tutkimuksia. Paldam (1999) ja Lambsdorff (1999b) ovat yhtenäisesti sitä mieltä, että korruptiotason alenemi- nen on bruttokansantuotteen tuotannon tekijä. Jos tämä pitää paikkansa, bruottokansan- tuotteen kasvua ei pitäisi yrittää selittää korruption tietyllä tasolla vaan sen muutoksien 31 kautta. Lambsdorff (1999b) huomasi tämän piirteen 53 maan tutkimuksessaan. Hän käytti dataa, joka perustui vastauksiin siitä, onko korruptio kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Tämän muuttujan on näytetty selittävän paremmin bruttokansantuotteen kasvua kuin korruption tietyn tason (Lambsdorff 1999a). 3.2.1. Tutkimus bruttokansantuotteen ja CPI:n muutoksen välisestä suhteesta Ivanov, Njavro, Podobnik, Shoa ja Stanley (2008) tutkivat CPI:n muutoksen ja brutto- kansantuotteen per henkilö välistä suhdetta ajalta 1999 – 2004. He loivat regressiomal- lin muuttujien välille. Bruttokansantuotteen kasvuasteen muutos per henkilö on riippu- vainen tekijä, kun taas CPI:n muutos on selittävä muuttuja. Kuviossa 10 ilmennetään bruttokansantuotteen kasvuasteen muutoksen ja CPI:n muutoksen välistä suhdetta koko maailmassa. Suhde ilmenee lineaarisena regressiona, jonka kulmakerroin τ ≈ 0.09. Brut- tokansantuotteen kasvuasteen muutos per henkilö määritellään seuraavanlaisesti: (1) jossa t ja t ′ ovat kaksi eri vuotta. Kulmakertoimen ollessa τ ≈ 0.09 ja virhetermin ollessa Δ = 0.024 saadaan tulos, jonka mukaan yhden yksikön kasvu CPI:ssä johtaa keski- määrin 1,7 prosentin kasvuun bruttokansantuotteen kasvuasteessa per henkilö. Seuraavaksi Ivanov ym. (2008) tekivat saman laskutoimituksen jokaiselle 39:lle Eu- roopan maalle samalle viiden vuoden pituiselle ajanjaksolle. Kun τ ≈ 0.036 ja virheter- mi Δ = 0.042, niin saadaan tilastollisesti merkityksetön riippuvuus bruttokansantuotteen kasvuasteen per henkilö ja korruptioindeksin välille. Tämän jälkeen tutkijat toistivat saman analyysin 21:lle Euroopan maalle, joiden talous on ns. muutostilassa. Kuviossa 3 näytetään bruttokansantuotteen kasvuasteen muutos per henkilö suhteessa korruptioin- deksiin Euroopan maissa. Nyt havaitaan funktionaalinen riippuvuus, jota voidaan havainnollistaa kuvaajalla, jonka kulmakerroin on 0.12 (Δ= 0.049) ja joka on tilastollis- esti merkitsevä 95 prosentin luottamustasolla. Saatu tulos ilmaisee, että yhden yksikön kasvua CPI:ssä seuraa vuosittainen kasvu bruttokansantuotteen kasvuasteessa per hen- kilö keskimäärin 2,4 prosenttia. Kaikilla EU-jäsenmailla bruttokansantuotteen kasvuaste per henkilö suhteessa korruptioindeksiin omaa samanlaisen piirteen, kun tilastollisesti merkittävä eksponentti τ= 0.11 ja virhetermi Δ= 0.044. (Ivanov ym. 2008.) 32 Kuvio 3. BKT:n kasvuasteen muutos per henkilö suhteessa korruptioindeksiin Eu- roopan maissa (Ivanov ym. 2008). Ivanov ym. (2008) tutkimuksen perusteella voidaan täten sanoa, että CPI:n muutoksen ja bruttokansantuotteen välillä on vahva korrelaatio. He tutkivat kuitenkin ainoastaan CPI:n muutoksen ja bruttokansantuotteen välistä suhdetta eivätkä huomioineet tutkimuksessaan institutionaalisia muuttujia. 3.2.2. Korruption ja tuottavuuden välinen suhde Lambsdorff (1999a) on todennut, että korruptio ei vaikuttaisi selvästi pääoman tuotta- vuuteen, sillä muuten korruption ja bruttokansantuotteen kasvun välinen yhteys olisi selvästi havaittavissa. Lambsdorffin (2003) tutkimus käyttää hyväkseen aikaisempia tutkimustuloksia, mutta asettaa makrotaloudellisen lähestymistavan tutkimusongel- maan. Tutkimuksessa tuottavuus on määritelty bruttokansantuote per pääomankannan suuruutena. Bruttokansantuotteen suuruutta henkeä kohti ei voida tarkastella selittävänä muuttujana. Sen sisällyttäminen määrittäisi liikaa riippuvaisia muuttujia, koska pää- omakannan määrä per henkilö sekä bruttokansantuote per henkilö määrittävät molem- mat pääoman tuottavuutta. Kun korruptiota ei ilmene, vaikuttaa pääomakannan määrä per henkilö positiivisesti bruttokansantuote per pääomakannan suuruuteen. Lambsdorffin (2003) mukaan korrup- tion vaikutus tuottavuuteen on suuri johtuen byrokration laadusta. Tutkimuksen löydök- 33 sen mukaan korruptio alentaa pääoman tuottavuutta. CPI:n yhden yksikön pienenemi- nen alentaa tuottavuutta kahdella prosentilla, kun korruptiota mitataan asteikolla 1–10. (Lambsdorff 2003.) Hän ei ole kuitenkaan pystynyt tutkimuksessa määrittämään kor- ruption ja tuottavuuden välisen suhteen kausaalisuutta. 3.3. Korruption ja kokonaisinvestointien välinen suhde On näytetty, että investointien rooli on erityisen suuri taloudellisen kasvun määrittelyssä ja vaikuttaa vahvasti bruttokansantuotteen suuruuteen. Kirjallisuuden mukaan korruptio vaikuttaa korruptoituneiden hallitusten ja sijoittajien kautta kokonaistalouteen, sillä sen voidaan ajatella lisäävän ”veroja” investointien hintaan. Näin ollen se vaikuttaa suoraan investointien määrään ja laatuun, erityisesti suorien ulkomaisten investointien tapauk- sessa. Suurimmassa osassa tutkimuksista talouden asiantuntijat ovat löytäneet negatiivi- sen suhteen korruption ja investointien välillä. (Pulok 2010; Grey & Kaufmann 1998.) Mauro (1995) on tehnyt empiirisen tutkimuksen korruptiosta tutkimalla investointien ja korruption suhteita 58 eri maassa. Hän käytti korruptioindeksin vanhempaa versiota, jonka on kehittänyt Business International. Tutkimuksen perusteella korruptiolla on merkittävä negatiivinen suhde investointiasteeseen byrokratian ja sääntelyiden määrästä huolimatta. Vahva ja merkittävä negatiivinen vuorovaikutussuhde korruption ja yksi- tyisten investointien välillä säilyi, vaikka muita investointiin vaikuttavia muuttuja kont- rolloitiin, mukaan lukien poliittisen tasapainon indeksiä. Tämä on todiste myös siitä, että institutionaalinen tehottomuus aiheuttaa matalaa investointiastetta. Mauro (1995) päätyi tutkimuksessaan tulokseen, joka on erittäin merkittävä niin tilastollisesta kuin myös taloudellisesta näkökulmasta. Tuloksen mukaan yhden keskihajonnan suuruinen nousu korruptioindeksissä nostaa investointiastetta 2,9 prosenttia bruttokansantuottees- ta. Hänen mukaan korruption väheneminen nostaa investointitasoa ja tämän kautta talo- uskasvua. Mauron (1995) tutkimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota myös investointien ja oikeuslaitoksien järjestelmien, korruption indeksien sekä byrokratian ja sääntelyiden välisiin suhteisiin. Oikeuslaitosten järjestelmiä, korruption indeksejä sekä byrokratian ja sääntelyiden määrien yksinkertaistettua keskiarvoa kutsutaan byrokratian tehokkuudeksi (BE). Tutkimuksen mukaan byrokratian tehokkuus on parempi ja tarkempi mittari kor- ruptiolle kuin korruptioindeksi itsessään, sillä yhdistämällä ja keskiarvoistamalla mitta- rit saattavat jokaisen erillisen indeksin mittausvirheet poistua. 34 Tutkimustuloksien mukaan yhden keskihajonnan suuruinen nousu byrokratian tehok- kuudessa kasvatti investointeja jopa 4,75 prosentin suuruudella bruttokansantuotteesta. Käytettäessä 2SLS -estimointia ELF-indeksillä investointien ja byrokratian tehokkuu- den suhteen mittaamiseen saadaan vielä edellistäkin suurempi muutos. Tutkimuksen tulos, jonka mukaan korruptio on negatiivisessa ja merkittävässä suhteessa investointien kanssa on yhdenpitävä näkökulman kanssa, jonka mukaan korruptio alentaa yksityistä rajatuottavuutta ja täten talouskasvua. (Mauro 1995.) Wedeman (1996) on kuitenkin kritisoinut Mauron (1995) saamia tutkimustuloksia. Hä- nen mukaan korrelaatio korruption ja investointiasteen välillä voi olla suuri maissa, joissa on vähän korruptiota, mutta korrelaatio vähenee niissä maissa, joissa korruptiota ilmenee paljon. Tämän vuoksi hän on tehnyt johtopäätöksen, jonka mukaan tietynlaisel- la korruptiolla voi olla merkittävämpi vaikutus investointipäätöksiin kuin korruption kokonaistasolla itsessään. Myös Brunetti ym. (1998) ovat kritisoineet Mauron (1995) luomia regressiomalleja. Heidän mukaansa regressioissa saattaa esiintyä heteroskedasti- suutta. Monet muut tutkijat ovat saaneet samankaltaisia tuloksia kuin Mauro (1995) vaikka he ovat käyttäneet regressiomalleissa korruption eri mittoja. Samanlaisia tuloksia ovat saa- neet muun muassa Brunetti ym. (1998) sekä Podobnin, Shaon, Njavron, Ivanovin ja Stanleyn (1998). Brunetin, Kisunkon ja Wederin (1998) mukaan korruptio laskee mer- kittävästi investointien osuutta bruttokansantuotteesta. 3.4. Tutkimus korruptioindeksin ja suorien ulkomaisten investointien välisestä suhteesta Ivanov ym. (2008) analysoivat suorien ulkomaisten investointien suhdetta korruptioin- deksiin ja he löysivät merkittävän riippuvuuden niiden välillä. Tutkimuksessa analysoi- daan CPI:tä, jonka matala arvo implikoi maan suurta korruptoituneisuutta. Bruttokan- santuotteena henkeä kohti käytetään vuosittaista nimellistä bruttokansantuotetta vallit- sevilla USA:n dollarin hinnoilla. Aikaisempien tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan 35 olettaa, että (1) jossa I on suorat investoinnit per henkilö. λ > 0 aikaisempien tulosten valossa, joissa huomattiin vähemmän korruptoituneen maan vastaanottavan enemmän USA:lta ulko- maisia investointejä asukasta kohti. Funktionaalinen riippuvuus keskimääräisten suorien ulkomaisten investointien ja korruptioindeksin välillä vallitsee potenssiyhtälöllinen käyttäytyminen CPI ∼ I^λ sisältäen tilastollisesti merkittävän eksponentin λ = 0.19 ja virhetermin Δ = 0.016. Ivanov ym. (2008) analysoivat suorien ulkomaisten investointien ja korruptioindeksin välistä suhdetta huomioiden jokaisen Euroopan maan kaikki suorat ulkomaiset inves- toinnit, eivätkä ainoastaan USA:lta vastaanotettuja. Tutkimuksessa huomioitiin tapah- tumat aikaväliltä 1999–2004 ja laskettiin keskimääräinen vuosittainen suorien ulko- maisten investointien suuruus henkilöä kohden. Ivanov ym. (2008) löysivät tilastollisesti merkittävän funktionaalisen riippuvuuden kor- ruptioindeksin ja suorien ulkomaisten investointien per henkilö välillä. Testin perusteel- la voidaan olettaa, että CPI:n kasvaessa, eli todellisen korruptiotason pienentyessä, myös suorien ulkomaisteninvestointien määrä kasvaa. Tämän voidaan ajatella johtuvan muun muassa siitä, että investoijat sijoittavat mieluiten vähemmän korruptoituneeseen maahan. Tämä vaikuttaa suoraan myös yksittäisten maiden talouskasvuun sillä on todet- tu, että investointien suuruudella on merkittävä vaikutus talouskasvuun. On myös tärkeä määrittää kausaalisuuden suunta. Johtuuko korruptio mahdollisesti investointien määrän vähenemisestä vai johtuuko investointien määrän väheneminen nimenomaan korruption kasvusta? Mauro (1995) sekä Li, Colin ja Zou (2000) ovat sitä mieltä, että kausaalisuus on nimenomaan korruptiosta kehitykseen kuin toisin päin. Korruptio kasvattaa riskiä investointeja tehtäessä ja tämän vuoksi voidaan ennustaa, että korruptiolla on selvä negatiivinen vaikutus investointiasteeseen ja täten bruttokansan- tuotteen suuruuteen (Lambsdorff 1999a). Täytyy kuitenkin huomioida, että jos korrup- tio vaikuttaa pääoman tuottavuuteen, korruptiolla on tässä tapauksessa päinvastainen vaikutus (Lamdsdorff 1999b). Tästä voidaan päätellä, että pääoman tuottavuuden pie- nentyessä myös kokonaistuotanto, eli bruttokansantuote, pienenee suhteessa pääoma- kantaan. Tämä voi tarkoittaa investointiastetta tutkivien tutkimusten aliarvioivan kor- ruption kokonaisvaikutuksia investointeihin. (Lambsdorff 1999a.) 36 Taulukko 3. Yhteenvetotaulukko tutkimustuloksista. Tutkija(t) Muuttujat Tulos Huomioitavaa Ivanov ym. (2008) CPI:n muutos ja BKT:n muutos per henkilö Muuttujien välillä vah- va korrelaatio Mitattu maissa, jot- ka ovat muutostilas- sa. Ei huomioi insti- tutionaalisia tekijöi- tä. Lambsdorff (1999a) Korruption muutos ja tuottavuus, joka on mitattu BKT:n ja pääomakannan väli- senä suhteena. Korruptio alentaa pää- omakannan tuottavuut- ta. Yhden asteen kasvua korruptiossa aiheuttaa tuottavuutta kaksi astet- ta. Mauro (1995) Korruptioaste ja in- vestointiaste. Korruptiolla vahva ja merkittävä negatiivinen vaikutus investointias- teeseen. Insititutionaaliset tekijät huomioitu. 37 4. KORRUPTION JA TALOUDELLISEN AKTIVITEETIN EMPIIRINEN TARKASTELU On hyvin vaikea määritellä, miten korruptiota tulisi mitata kansallisella sekä kansainvä- lisellä tasolla. Erityisesti kausaalisuuden määrittely on vaikeaa tutkimuksissa – aiheut- taako korruptio seuraamuksia vai onko se itsessään tiettyjen piirteiden seuraamus? Täs- sä kappaleessa tulen tarkastelemaan korruptioindeksin ja bruttokansantuotteen, työn- tuottavuuden ja investointien välisiä suhteita eli edellisessä kappaleessa esiteltyjen tut- kimustulosten todenperäisyyttä. 4.1. CPI:n ja COC:n kehitys Espanjassa ja Kreikassa Taulukosta 4 nähdään CPI:n kehitys eri Euroopan unionin maissa vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana. Vertailu tehdään vain vuodesta 2012 etenpääin, koska sitä ennen CPI ei ole vertailukelpoinen yli ajan. Suomella ei ole ollut isoja muutoksia CPI:ssä vuoden 2012 jälkeen. CPI on kasvanut suurimmassa osassa niissä maissa, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin vuonna 2004 tai sen jälkeen, joka siis todellisuudessa tarkoittaa kor- ruption vähenemistä. Poikkeuksena tästä on kuitenkin Kypros, Unkari ja Portugali, joi- den CPI on laskenut sen liityttyä Euroopan Unioniin. On myös maita, jotka ovat liittyneet vuonna Euroopan unioniin vuonna 2004 tai sen jäl- keen ja joiden CPI vuoden 2012 jälkeen ei ole muuttunut juurikaan. Näitä maita on muun muassa Bulgaria, Romania ja Slovenia. Vuonna 1981 Euroopan unioniin liitty- neen Kreikan CPI on myös kasvanut ja täten korruptio on vähentynyt. Puolestaan Es- panjassa, joka on liittynyt Euroopan unioniin vuonna 1986, CPI on pienentynynyt huo- mattavasti. Uusien ja vanhojen EU-maiden välillä on huomattu olevan eroja siinä, miten korruptio vaikuttaa talouskasvuun. On huomattu myös, että mitä suuremmat hallinnolli- set kulut maalla on, niin sitä haitallisemmat ovat korruption vaikutukset (Tsanana, Chapsa & Katrakilidis 2016). 38 Tarkastellaan myös COC:n kehitystä EU-maissa vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana. COC:n mukaan Espanjassa on ollut suurin pieneminen COC:ssä tarkasteluajanjaksona, joka tarkoittaa todellisen korruptiotason kasvua. Suurin kasvu COC:ssä on ollut Latvi- assa, joka puolestaan implikoi korruptiotason pienenemistä. Kreikassa ei ole COC:n mukaan ollut suurta vaihtelua korruptioasteessa. Tämä ero saattaa johtua laskentatavas- ta. COC:ta laskettaessa käytetään erilaisia painotuksia saatavilla olevista läheistä, kun taas CPI laskee painotuksen kaikkiin maihin samalla tavalla (Rohwer 2000). Maa 2012 2013 2014 2015 2016 muutos Tanska 90 91 92 91 90 0 Suomi 90 91 91 88 90 0 Ruotsi 88 89 89 90 89 +1 Alankomaat 84 83 83 87 83 -1 Saksa 79 78 79 81 81 +2 Iso-Britannia 74 76 78 81 81 +7 Belgia 75 75 76 77 77 +2 Itävalta 69 69 72 76 75 +6 Irlanti 69 72 74 75 73 +4 Viro 64 68 69 70 70 +6 Ranska 71 71 69 70 69 -2 Puola 58 60 61 62 62 +4 Portugali 63 62 63 63 62 -1 Slovenia 61 57 58 60 61 0 Espanja 65 59 60 58 58 -7 Latvia 49 53 55 55 57 +9 Kypros 66 63 63 61 55 -9 Slovakia 46 47 50 51 51 +5 Unkari 49 50 52 50 49 0 Romania 44 43 43 46 48 +4 Italia 42 43 43 44 47 +5 Kreikka 36 40 43 46 44 +8 Bulgaria 41 41 43 41 41 0 Taulukko 4. CPI:n kehitys EU-maissa 2012 – 2016 (Transparency International 2017). 39 Taulukko 5. COC:n kehitys EU-maissa 2012–2015 (Maailmanpankki 2017a). Maa 2012 2013 2014 2015 muutos Tanska 100 100 100 98 -2 Suomi 100 100 98 98 -2 Ruotsi 99 99 98 99 0 Alankomaat 97 96 96 95 -2 Saksa 94 94 95 93 -1 Iso-Britannia 92 93 93 94 2 Belgia 91 92 91 91 0 Itävalta 89 90 90 90 1 Irlanti 91 91 92 92 1 Viro 80 82 88 87 7 Ranska 90 88 88 88 -2 Puola 72 71 71 71 -1 Portugali 79 80 79 80 -1 Slovenia 75 74 75 76 1 Espanja 82 75 70 69 -13 Latvia 49 53 55 55 9 Kypros 85 85 82 80 -5 Slovakia 60 61 61 62 2 Unkari 65 65 61 61 -4 Romania 51 54 53 58 7 Italia 42 43 43 44 5 Kreikka 59 58 55 57 -2 Bulgaria 52 50 49 49 -3 Valitaan tutkimuksen vertailtaviksi maiksi Espanja ja Kreikka, koska ne ovat EU-maita, joissa on ollut suuri vaihtelu CPI:ssä ja COC:ssä. Kreikka ja Espanja ovat kuuluneet Euroopan unioniin kauemmin kuin esimerkiksi Itä-Euroopan maat ja silti niissä on kor- kea korruptiotaso. Näiden syiden takia niiden tarkastelu on mielenkiintoista. Myös Kreikan viimeisen 10 vuoden aikainen taloudellinen tila tekee sen tarkastelusta mielen- kiintoista. 40 4.2. Korruptiotason ja bruttokansantuotteen välisen suhteen tarkastelu Ivanovin ym. (2008) tutkimuksen mukaan yhden yksikön kasvua CPI:ssä seuraa vuosit- tainen kasvu bruttokansantuotteen kasvuasteessa per henkilö keskimäärin 2,4 prosenttia niissä Euroopan maissa, joiden talous on muutostilassa. Vertailun tutkimuksen luottettavuuteen voi tehdä ainoastaan vuodesta 2012 lähtien, koska CPI:n laskutapa on muuttunut vuonna 2012 eikä CPI:tä pysty tämän vuoksi vertailemaan aiempien vuosien kanssa. Vuosi 2012 on oletettu nollavuodeksi empiriassa. Kuviosta 4 nähdään, että Kreikan bruttokansantuotteen vuosimuutos on ollut 2012– 2015 välisenä aikana joka vuosi negatiivista paitsi vuonna 2014 (+0,7). Kehitys on kui- tenkin ollut kasvujohdanteista paitsi vuonna 2015. CPI:n muutoksen kehitys on puoles- taan ollut trendilinjan mukaan negatiivinen, mikä kertoo ihmisten olettamuksista kor- ruptiotason vähenemisestä. Bruttokansantuotteen prosentuaalinen muutos on ollut vuo- sina 2012–2014 positiivista ja CPI:n kehitys on ollut myös kasvava, joten tulokset tuke- vat Ivanovin ym. (2008) empiirisiä tutkimustuloksia. -­‐8   -­‐7   -­‐6   -­‐5   -­‐4   -­‐3   -­‐2   -­‐1   0   1   2   2012   2013   2014   2015   CPI  muutos,  Kreikka   Vuosittainen  %-­‐muutos  BKT:ssa   per  henkilö   Linear  (CPI  muutos,  Kreikka)   Kuvio 4. CPI:n muutos ja vuosittainen prosentuaalinen muutos bruttokansantuot- teessa Kreikassa 2012 – 2015 (Transparency International 2017 & Maailmanpankki 2017b). 41 Kuviosta 5 nähdään Kreikan bruttokansantuotteen prosentuaalinen muutos ja COC vuosina 2000 – 2015. Kuviosta on helposti havaittavissa se, että COC on pienentynyt vuodesta 2000 alkaen eli korruption taso on kasvanut. Kuvion 5 perusteella on kuiten- kin hankala sanoa onko muuttujien välillä riippuvuutta. Kuviosta 6 nähdään Kreikan bruttokansantuotteen prosentuaalinen muutos ja COC:n muutos vuosina 2000 – 2015. Kreikalla ei ole ollut tarkasteluajanjakson aikana suuria positiviisia muutoksia todellisessa korruptiotasossa, vaan muutokset ovat olleet enem- män negatiivisia. Suurimmat negatiiviset muutokset COC:ssa, eli todellisen korruptiota- son vähenemiset, ovat olleet vuosina 2000 ja 2013. Vuonna 2000 korruptiotaso pieneni kuusi yksikköä ja vuonna 2013 välisenä aikana neljä yksikköä. Kuviota 6 tulkitessa tu- lee muistaa, että negatiivinen muutos COC:ssa tarkoittaa COC:n kasvua eli todellisuu- dessa korruptiotason pienenemistä. Vuoden 2000 korruptiotason pienenemisen myötä bruttokansantuotteen prosentuaalinen muutos oli samana vuonna 3,9 prosenttia ja seuraavana vuonna jopa 4,1 prosenttia, joka tukee Ivanovin ym. (2008) tutkimustuloksia. Vuonna 2002 COC:n muutos on yhdeksän yksikköä eli korruptiotaso kasvoi hyvin paljon. Vuonna 2003 bruttokansantuotteen muutos oli +5,5 prosenttia, mikä on suurin kasvu bruttokansantuotteessa koko tarkaste- lujakson aikana. Vuonna 2005 COC:n muutos oli viisi yksikköä eli korruptiotaso kasvoi 0   10   20   30   40   50   60   70   80   90   -­‐10,0   -­‐8,0   -­‐6,0   -­‐4,0   -­‐2,0   0,0   2,0   4,0   6,0   8,0   00  01  02  03  04  05  06  07  08  09  10  11  12  13  14  15   BKT  %-­‐muutos  per  henkilö   (vuosittain)   COC  Kreikka   Kuvio 5. Kreikan BKT:n muutos ja COC 2000 – 2015 (Maailmanpankki 2017a ja b). 42 jälleen paljon. Seuraavana vuotena bruttokansantuote kasvoi hyvin paljon (5,3 prosent- tia). Nämä havainnot eivät puolestaan tue Ivanovin ym. (2008) tutkimustuloksia. Kuvio 6. Kreikan BKT:n ja COC:n muutos 2000 – 2015 (Maailmanpankki 2017a ja 2017b). Vuoden 2013 korruptiotason laskun jälkeen on havaittavissa positiivinen muutos brut- tokansantuotteen kasvussa vuonna 2014. Bruttokansantuotteen prosentuaalinen muutos per henkilö on positiiviinen ensimmäistä kertaa vuoden 2007 jälkeen. Myös vuoden 2006 kahden yksikön negatiivinen muutos COC:sa vaikutti positiivisesti bruttokansan- tuotteen muutokseen. Nämä havainnot tukevat Ivanonin ym. (2008) tutkielmassa saatuja tuloksia. Havainnot, jotka myös tukevat Ivanonin ym. (2008) teoriaa ovat vuosilta 2008, 2009, 2010 ja 2012. Kyseisinä vuosina korruptiotaso kasvoi ja bruttokansantuotteen muutos oli negatiivinen. Nämä havainnot tukevat Ivanovin ym. (2008) tutkimustuloksia, mikäli oletetaan että myös korruptiotason lasku vaikuttaisi yhtäläillä bruttokansantuot- teeseen. -­‐10   -­‐8   -­‐6   -­‐4   -­‐2   0   2   4   6   8   10   20 00   20 01   20 02   20 03   20 04   20 05   20 06   20 07   20 08   20 09   20 10   20 11   20 12   20 13   20 14   20 15   COC  muutos,  Kreikka   BKT  %-­‐muutos  per  henkilö   (vuosittain)   43 Kuvio 7. CPI:n muutos ja vuosittainen prosentuaalinen muutos bruttokansantuotteessa Espanjassa 2012 – 2015 (Transparency International 2017 & Maailmanpankki 2017b). Kuviosta 7 nähdään 2012 – 2015 vuosien havainnot bruttokansantuotteen vuosittaisesta prosentuaalisessa muutoksesta per henkilö sekä CPI:n muutokset Espanjassa. Vuosina 2012–2013 bruttokansantuotteen muutos oli negatiivista, 2014 ja 2015 puolestaan posi- tiivista, mutta bruttokansantuotteen muutos on ollut kokoajan kasvujohdanteinen. Vuonna 2013 Espanjan CPI:n pisteet vähenivät vuoteen 2012 verrattuna, joka kertoo siitä että ihmisten olettamukset korruption olemassaolosta olivat kasvaneet. Vuonna 2014 Espanjan bruttokansantuotteen vuosittainen muutos oli positiivinen. Tämä havain- to ei tue Ivanovin ym. (2008) tutkimustuloksia. Puolestaan vuonna 2014 CPI kasvoi 10 yksikköä vuoteen 2013 verrattuna ja vuonna 2015 bruttokansantuotteen muutos oli 3,2 prosenttia. Tämä havainto tukee Ivanovin ym. (2008) tutkimustuloksia. Yleisesti voi- daan sanoa, että CPI:n muutoksen saadessa negatiivisia arvoja (eli todellisen korruptio- tason vähentyessä) on bruttokansantuotteen prosentuaalinen muutos ollut kasvava, mikä tukee Ivanovin ym. (2008) tutkimustuloksia. Näin ollen 2012 – 2015 vuosina saadut johtopäätökset implikoivat samaa tulosta kuin Kreikan vuosien 2012-2015 johtopäätök- set. -­‐8   -­‐6   -­‐4   -­‐2   0   2   4   2012   2013   2014   2015   CPI  muutos,  Espanja   Vuosittainen  %-­‐muutos   BKT:ssa  per  henkilö   44 Kuvio 8. Espanjan BKT:n muutos ja COC 2000 – 2015 (Maailmanpankki 2017a ja 2017b). Tarkastellaan seuraavaksi löytyykö COC:in avulla Ivanovin ym. (2008) empiirisiä tutkimustuloksia tukevia havaintoja pidemmältä aikaväliltä. Valitaan tarkasteluväliksi 2000 – 2015. COC:ta voi tarkastella yli ajan, sillä sen muodostamistapaa ei ole muutettu indeksin olemassaolon aikana toisin kuin CPI:n. Kuviosta 8 nähdään bruttokansantuot- teen prosentuaalinen muutos per henkilö Espanjassa 2000 – 2015 ja COC:n arvot. Kuviosta 9 voidaan havaita, että muuttujien välillä ei ole helposti huomioitavissa olevaa vuorovaikutussuhdetta tai että COC:n arvon noustessa myös bruttokansantuotteen prosentiaalinen muutos kasvaisi. Vuodesta 2000 vuoteen 2002 COC:n arvo kasvoi kolme yksikkö ja bruttokansantuotteen prosentuaalinen muutos per henkilö puolestaan laski 3,2 prosenttia. Tämä havainto ei ole konsistentti Ivanovin ym. (2008) tutkimustu- losten kanssa. COC:n muutokset Espanjassa ovat olleet enimmäkseen positiivisia ja täten siis oletukset korruption olemassaolosta ovat kasvaneet lähes kokoajan vuodesta 2000 lähtien. Kuviota 9 tulkitessa tulee muistaa, että negatiivinen muutos COC:ssa tar- koittaa COC:n kasvua eli todellisen korruptiotason pienenemistä ja päinvastoin. Taulu- kosta 8 nähdään vuosien 2000 – 2015 arvot COC:lle. 0   10   20   30   40   50   60   70   80   90   100   -­‐5,0   -­‐4,0   -­‐3,0   -­‐2,0   -­‐1,0   0,0   1,0   2,0   3,0   4,0   5,0   00   01   02   03   04   05   06   07   08   09   10   11   12   13   14   15   BKT  %-­‐muutos   per  henkilö   (vuosittainen)     COC   45 Kuvio 9. Espanjan BKT:n ja COC:n muutos 2000 – 2015 (Maailmanpankki 2017a ja 2017b). Vuosien 2000 ja 2002 välillä on ollut suurin yksittäinen negatiivinen muutos COC:ssa, joka tarkoittaa todellisen korruptiotason pienenemistä sillä COC:n negatiivinen muutos tarkoittaa korruptiotason laskua. COC on kasvanut edelliseen vertailuvuoteen verrattuna kolme yksikköä. COC:n muutosta on seurannut 1,3 prosentin kasvu bruttokansantuot- teessa per henkilö. Muutos on samansuuntainen kuin Ivanonin ym. (2008) tutkielmassa, mutta muutos bruttokansantuotteessa ei ole yhtä suuri. Tämä havainto kuitenkin tukee Ivanovin ym. (2008) tutkimustulosta. Muutoin negatiiviset muutokset COC:ssa ovat ol- leet vain yhden yksikön suuruisia vuosina 2008, 2010 ja 2011. Näistä jokaista negatiivista muutosta COC:ssa, eli todellisen korruptiotason laskua, on seurannut brut- tokansantuotetta vähentävä muutos. Nämä havainnot eivät ole konsistentteja Ivonivin ym. (2008) teorian kanssa. Suurimmat positiiviset muutokset ovat tapahtuneet vuosina 2006, 2013 ja 2015. COC pieneni, eli korruptiotaso kasvoi, vuonna 2006 viidellä yksiköllä ja vuodesta 2007 vuoteen 2009 asti bruttokansantuotteen prosentuaalinen muutos per henkilö muuttui jyrkästi negatiiviseksi. Oletetaan, että myös korruptiotason kasvu vaikuttaa bruttokansantuotteen muutokseen, niin kyseinen havainto on kon- sistentti Ivanonin ym. (2008) tutkielman kanssa. Vuonna 2013 COC:n muutos oli Es- panjassa seitsemän yksikköä eli korruptiotaso on noussut. Seuraavana kahtena vuotena bruttokansantuotteen prosentuaalinen muutos per henkilö on ollut positiivista. Nämä havainnot eivät tue Ivanovin ym. (2008) tutkimustulosta siitä, että korruptiotason väh- -­‐6   -­‐4   -­‐2   0   2   4   6   8   20 00   20 01   20 02   20 03   20 04   20 05   20 06   20 07   20 08   20 09   20 10   20 11   20 12   20 13   20 14   20 15   COC  muutos,  Espanja   BKT  %-­‐muutos  per   henkilö  (vuosittainen)     46 eneminen nostaa bruttokansantuotteen muutosta positiivisesti. Vuoden 2015 COC:n suuren kasvun muutoksia ei pystytä analysoimaan, koska vuoden 2016 dataa bruttokan- santuotteen muutoksille ei ole vielä saatavilla. Ivanov ym. (2008) tutkimuksen mukaan CPI:n muutoksen ja bruttokansantuotteen välillä on vahva korrelaatio. He tutkivat kuitenkin ainoastaan CPI:n muutoksen ja brut- tokansantuotteen välistä suhdetta eivätkä huomioineet tutkimuksessaan institutionaalisia muuttujia. Intuitiivisesti tarkasteltuna Ivanovin ym. (2008) tutkimustuloksia tukevia ha- vaintoja löytyi Kreikan arvoille enemmän kuin havaintoja, jotka eivät tue teoriaa. Puo- lestaan Espanjan arvoille havaintoja Ivanovin ym. (2008) tutkimustuloksen puolesta ja sitä vastaan löytyi molempia yhtä paljon. Tästä voi päätellä, että Ivanovin ym. (2008) tutkimustulos Kreikan arvoille on paikkansa pitävä, mutta Espanjan arvoille tätä ei voi- da yksiselitteisesti todeta. Lähestytään asiaa seuraavaksi lineearisen regressioanalyysin kautta. Tarkastellaan ensin Kreikan bruttokansantuotteen per henkilö vuosittaista muu- tosta suhteessa COC:lle ja sen jälkeen Espanjan arvoja. Taulukko 6. Lineaarisen regressioanalyysin tulokset COC:n ja BKT:n prosentuaaliselle vuosittaiselle muutokselle Kreikassa. Korrelaatiot BKT %-kasvu COC Pearsonin korrelaatiot BKT %-kasvu 1 0,828 COC 0,828 1 Merkitsevyys (1-suunt.) BKT %-kasvu . 0 COC 0 . N BKT %-kasvu 14 14 COC 14 14 Malli R Selitysaste Estimaatin keskivirhe 1 ,828a 0,686 2,80551 Lineaarisessa regressioanalyysissä Kreikan COC:n arvoille ja bruttokansantuotteen vuo- sitasoisen prosentuaalisen muutoksen per henkilö arvoille ajalle 2000 – 2015 löytyi vahva korrelaatio tilastollisesti erittäin merkitsevällä tasolla. Regressioanalyysissä COC asetettiin selittäväksi muuttujaksi. Pearsonin korrelaatiokertoimeksi saatiin 82,8 pro- senttia eli hyvin vahva korrelaatio. Regressioanalyysin selitysasteeksi saatiin 68,6 pro- senttia, joka kertoo että muuttujat selittävät yhteyttä hyvin. Liitteestä 1 löytyy arvot 47 bruttokansantuotteen prosentuaaliselle vuotuiselle muutokselle per henkilö Kreikassa ja liitteestä 2 regressioanalyysin regressiosuora. Regressiosuorasta nähdään, että se on hy- vin jyrkkä ja se kulkee havaintopisteiden välissä, joka kertoo että muuttujien välillä on vahva yhteys. Nämä tulokset tukevat yksiselitteisesti Ivanovin ym. (2008) empiirisen tutkimuksen tuloksia Kreikassa vuosille 2000 – 2015. Taulukko 7. Lineaarisen regressioanalyysin tulokset COC:n ja BKT:n prosentuaaliselle vuosittaiselle muutokselle Espanjassa. Korrelaatiot BKT %-kasvu COC Pearsonin korrelaatio BKT %-kasvu 1 0,181 COC 0,181 1 Merkitsevyys (1-suunt.) BKT %-kasvu . 0,259 COC 0,259 . N BKT %-kasvu 15 15 COC 15 15 Malli R Selitysaste Estimaatin keskivirhe 1 ,181a 0,033 2,40253 Lineaarinen regressioanalyysi tehtiin yhdenmukaisella tavalla Kreikan kanssa myös Es- panjan arvoille. Tulos ei kuitenkaan ollut oletettava. Bruttokansantuotteen prosentu- aalinen vuositasoinen muutos per henkilö ja COC:n välinen korrelaatio on ainoastaan 18,1 prosenttia eli Kreikan arvoihin verrattuna todella pieni. Regressioanalyysin tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä 95 prosentin luottamusvälillä, koska sen p-arvoksi saatiin 0,259. Regressioanalyysin selitysaste on myös vain 3,3 prosenttia eli analyysin voidaan sanoa selittävän muuttujien välistä yhteyttä huonosti. Liitteestä 3 nähdään regressio- analyysin regressiosuora, jossa havaintopisteet ovat regressiosuoran keskellä. Lineaaris- en regressioanalyysin perusteella muuttujien välillä on yhteys (regressiosuora), mutta ne eivät korreloi keskenään ja regressioanalyysi pystyy hyvin alhaisella tasolla selittämään muuttujien välisen yhteisvaihtelun. 48 4.3. Korruptiotason ja työn tuottavuuden välisen suhteen tarkastelu Bruttokansantuotteen muutos ja sen todellinen taso voivat muuttua tasavertaisesti. Täten bruttokansantuotteen ja korruption välinen yhteys ei auta korruption ja tuottavuuden välisessä analyysissä. (Lambsdorff 2003.) On yleisesti tiedossa, että yksi talouskasvun tärkeimmistä tekijöistä on tuottavuuden kasvu. Tuottavuuden korkea taso on siis liitetty vahvasti talouskasvuun, minkä takia sen ja korruption välinen yhteys on tärkeää huomi- oida korruption vaikutuksia arvioidessa. Taulukko 8. Kreikan työn tuottavuus ja COC 1998 – 2015 (OECD 2017 ja Maailman- pankki 2017a). Vuosi Työn tuottavuus COC 1998 82,3 84 1999 84,9 - 2000 87,8 78 2001 91,4 - 2002 93,1 69 2003 97,2 69 2004 100,2 71 2005 97,3 66 2006 101,5 68 2007 104,1 66 2008 102,7 61 2009 100 59 2010 100 54 2011 96,7 55 2012 94,9 52 2013 94,1 56 2014 96,1 - 2015 94,9 54 Lambsdorffin (2003) tutkimuksen mukaan yhden yksikön pienentyminen CPI:ssä (as- teikko 1–10) alentaa kansantalouden tuottavuutta kahdella prosentilla. Nykyiseen CPI:n ja COC:n mittausasteikkoon mukautettuna 10 yksikön lasku alentaa tuottavuutta kah- 49 della prosentilla. Suhteutusta ei voi kuitenkaan suoraan käyttää, sillä 10 yksikön muutos CPI:ssä tai COC:ssä vaatii suhteellisesti enemmän todellista muutosta kuin aikaisem- malla mittasuhteella. Tutkimuksessa tuottavuus on määritelty bruttokansantuotteen ja pääomakannan välisenä suhteena (Lambsdorff 2003). Tarkastellaan kuinka korruptiota- son muutos vaikuttaa työn tuottavuuteen. Taulukosta 8 nähdään Kreikan työn tuottavuus, joka on laskettu bruttokansantuotteen suhteena käytettyihin työtunteihin. Kreikassa työn tuottavuus on kasvanut vuoteen 2008 asti, lukuunottamatta vuotta 2005. Vuonna 2008 työn tuottavuus on vähentynyt. Vuosi- en 2010 ja 2011 välillä tuottavuuden pieneneminen on ollut jopa 3,3 yksikköä. Vuosien 1998 – 2015 välinen kumulatiivinen muutos on ollu +12,6 yksikköä eli työn tuottavuus on kasvanut. Tämän pitäisi tukea osaltaan vahvasti bruttokansantuotteen kasvua. Pro- sentuaalinen kasvu on ollut 15,31. Taulukosta 8 nähdään myös, että COC:n arvo on pienentynyt tarkasteluajanjaksona, jo- ka siis tarkoittaa todellisen korruptiotason kasvamista. Huomataan siis keskipitkän ai- kavälin tarkastelussa, että todellisen korruptiotason kasvaessa myös työn tuottavuus on kasvanut. Testasin myös muuttujien välistä korrelaatiota ja sain negatiivisen korrelaati- on arvoksi 60,4 prosenttia p-arvolla 0,028. Tulos on siis merkitsevä 95 prosentin luot- tamusvälillä ja korrelaatio on melko vahva. Tässä kohtaa negatiivinen korrelaatio tar- koittaa, että COC:n laskiessa työn tuottavuuden taso kasvaa. Eli todellisen korruptiota- son vähentyessä työn tuottavuuden taso kasvaa. Tämä havainto ei tue Lambsdorffin (2003) tutkimusta, sillä hänen mukaan korruptiotason todellinen kasvu eli COC:n arvon pieneneminen alentaa tuottavuutta. Taulukosta 9 nähdään, että Espanjassa työn tuottavuus on kasvanut hyvin tasaista tahtia vuodesta 1998 alkaen. Luvuissa ei ole huomattavissa suuria shokkeja. Työn tuottavuus on kasvanut yhteensä 13,5 yksikköä, mikä tarkoittaa 14,66 prosentin kasvua. Puolestaan COC on pienentynyt jopa 19 yksikköä vuodesta 1998 vuoteen 2015, mikä siis tarkoittaa todellisen korruptiotason kasvua. Intuitiivisesti ajateltuna myöskään nämä havainnot eivät tue Lamsdorffin (2003) tutkimusta. Espanjan työn tuottavuuden ja COC:n välinen negatiivinen korrelaatio on puolestaan 74,2 prosenttia p-arvolla 0,0024. Tulos on tilas- tollisesti hyvin merkittävä ja myös negatiivinen korrelaatio on vahva. Tulkinta on sama kuin Kreikan kohdalla – todellisen korruptiotason kasvaessa myös työn tuottavuus on kasvanut ja tämäkään ei tue Lamsdorffin (2003) tulosta. 50 Taulukko 9. Espanjan työn tuottavuus ja COC 1998 – 2015 (OECD 2017 ja Maailman- pankki 2017a). Vuosi Työn tuottavuus COC 1998 92,1 88 1999 91,7 - 2000 92,2 87 2001 92,3 - 2002 92,4 90 2003 92,8 89 2004 93 84 2005 93,3 82 2006 93,9 83 2007 95 80 2008 95,4 83 2009 97,7 80 2010 100 81 2011 101,4 82 2012 103,5 82 2013 104,9 75 2014 105,2 - 2015 105,6 69 4.4. Korruptiotason ja investointien välisen suhteen tarkastelu Suurimmassa osassa tutkimuksista talouden asiantuntijat ovat löytäneet negatiivisen korrelaation korruption ja investointien välillä. Mauron (1995) tutkimuksen mukaan in- vestointiasteen lasku aiheuttaa korruption kasvua. Mon (2001) tutkimuksen mukaan yhden prosentin lisäys todellisessa korruption tasossa pienentää talouskasvua. Taulukko 10 kertoo, että keskiarvo kokonaisinvestointien osuudelle bruttokansantuot- teesta on 21,34 ja COC:lle 62,71. Testasin edellä mainittujen kahden muuttujan välistä korrelaatiota lineaarisella regressiolla, jossa COC oli selittävä muuttuja ja kokonaisin- vestoinnit selitettävä muuttuja. Suurin osa tutkimuksista on tehty olettamuksella, että korruptiolla on vaikutus taloudellisiin tekijöihin. Tämän takia päädyin testaamaan ni- menomaan korruption vaikutusta investointiasteeseen eikä toisinpäin. 51 Taulukko 10. Kreikan regressioanalyysin tulokset COC:n ja kokonaisinvestointien suh- teelle. COC Kokonaisinvestoinnit COC Pearsonin korrelaatio 1 0,861* Merkitsevyys (2-suunt.) N 14 17 Kokonaisinvestoinnit Pearsonin korrelaatio 0,861* 1 Merkitsevyys (2-suunt.) 0,011 N 14 17 * Korrelaatio on merkitsevä 0.05-tasolla (2-suunt.) Malli R Selitysaste Estimaatin keskivirhe 1 ,861a 0,741 3,32437 a Vakiotermi: COC b Selitettävä muuttuja: Kokonaisinvestoinnit Kokonaisinvestoinnit (keskiarvo) 21,34 COC (keskiarvo) 62,71 Selitysasteeksi mallin testauksessa saatiin 74,1 prosenttia eli regressio selittää muuttuji- en välistä korrelaatiota hyvin. Mallinnuksessa saatiin lähes normaalijakautunut histo- grammi, joka puoltaa edelleen sen paikkansapitävyyttä. Muuttujien väliseksi Pearsonin korrelaatiokertoimeksi saatiin 0,861 eli muuttujien välillä on hyvin vahva korrelaatio. Mallin selitysaste on puolestaan 0,011 eli se on merkitsevä 95 prosentin luottamusvälil- lä. Kuviosta 10 nähdään, että mitä korkeampi COC on, niin sitä suurempi kokonaisinves- tointiaste on. Lineearisen regressioanalyysin perusteella voidaan todeta, että mitä enemmän korruptiota vallitsee Kreikassa niin sitä pienempi on kokonaisinvestointien prosentuaalinen osuus bruttokansantuotteesta. Tosin COC:n ollessa korkeimmillaan (COC 78) on kokonaisinvestointien osuus pienempi kuin COC:n ollessa matalampi (COC 68). Lineaarisen regressioanalyysin perusteella saatiin myös tulos, jonka mukaan COC:n arvon ollessa 0 kokonaisinvestointien osuus bruttokansantuotteesta vähenisivät 22,1 prosenttia. Tämä tulos voidaan tosin ajatella ainoastaan yleisellä tasolla, sillä ku- 52 viota 10 tarkastellessa nähdään ettei COC:n arvo ole missään vaiheessa nolla eikä se voi todellisuudessa koskaan olla nolla, sillä se edellyttäisi täydellistä korruptiota ja byrokra- tian kokonaan katoamista. Kuvio 10. Kokonaisinvestointien prosentuaalinen osuus bruttokansantuotteeseen suh- teessa COC:n arvoihin Kreikassa vuosina 2000 – 2015 (Maailmanpankki 2017a ja 2017b). Taulukosta 11 nähdään kokonaisinvestointien prosentuaalinen osuus bruttokansantuot- teesta ja COC:n arvot Kreikassa vuosina 2000 – 2015. Taulukosta voidaan suoraan näh- dä, että kokonaisinvestointien osuudet bruttokansantuotteesta ovat laskeneet huomatta- vasti, mitä lähemmäksi nykyhetkeä ollaan tultu. Samaan aikaan myös COC on laskenut eli korruption todellinen taso on noussut. Tämä siis tukee suoraviivaisesti Mauron (1995) sekä Mon (2001) tuloksia. Lineaarinen regressioanalyysi suoritettiin myös Espanjan arvoille, jonka tulokset nähdään taulukosta 12. Selittävä ja selitettävät muuttujat valittiin samalla tavalla kuin edellisessä lineaarisessa regressioanalyysissä. Analyysissä normaalijakauma oli helposti havaittavissa, mutta selitysaste on pienempi kuin Kreikan analyysissä . Selitysaste on 41,5 prosenttia ja Pearsonin korrelaatiokerroin 0,644 merkitsevyysasteella 0,013 eli se 53 Taulukko 11. Kokonaisinvestointien osuus bruttokansantuotteesta ja COC Kreikassa 2000 – 2015 (Quandl 2015). Vuosi Kokonaisinvestoinnit, % BKT COC, Kreikka 2000 25,83 78 2001 25,69 - 2002 24,75 69 2003 27,38 69 2004 25,31 71 2005 22,10 66 2006 26,15 68 2007 27,13 66 2008 24,51 61 2009 18,34 59 2010 17,05 54 2011 15,11 55 2012 12,80 52 2013 11,48 56 2014 12,23 - 2015 9,83 54 on merkitsevä 95 prosentin luottamusvälillä. Vaikka selitysaste on alhaisempi kuin Kreikan analyysissä, niin se ei silti välttämättä tarkoita etteikö muuttujien välillä olisi korrelaatiota. Tämä johtuu siitä, että toinen muuttujista (COC) perustuu ihmisten käyt- täytymiseen ja usein kyseisissä mallinnuksissa selitysaste saattaa olla alle 50 prosenttia. Taulukko 12. Espanjan regressioanalyysin tulokset COC:n ja kokonaisinvestointien suhteelle. COC Kokonaisinvestoinnit COC Pearsonin korrelaatio 1 0,644* Merkitsevyys (2-suunt.) 0,013 N 14 14 Kokonaisinvestoinnit Pearsonin korrelaatio 0,644* 1 54 Merkitsevyys (2-suunt.) 0,013 N 14 16 Malli R Selitysaste Estimaatin keskivirhe 1 ,644a 0,415 3,35798 Kokonaisinvestoinnit (keskiarvo) 25,88 COC (keskiarvo) 83,07 Kuvio 11. Kokonaisinvestointien prosentuaalinen osuus bruttokansantuotteeseen suh- teessa COC:n arvoihin Espanjassa vuosina 2000 – 2015 (Maailmanpankki 2017 a ja b). Taulukosta 12 nähdään, että kokonaisinvestointiasteen keskiarvo on 25,88 ja COC:n keskiarvo 83,07. Kokonaisinvestointien osuus bruttokansantuotteesta ja COC:n arvot ovat keskiarvoltaan korkeampia kuin Kreikassa (vrt. 21,34 ja 62,71). Kun vertaillaan kuvioita 10 ja 11 keskenään, niin havaitaan että Kreikan havaintopisteet sijoittuvat kes- kiarvoviivan yläpuolelle, kun taas Espanjan havaintopisteet suurimmaksi osaksi alapuo- lelle. Kuvioista näkee myös, että Espanjan kuvion suoran kulmakerroin on paljon jyr- kempi (7/5 = 1,4) kuin Kreikan suoran kulmakerroin (5/6 = 0,833…). Tästä voidaan tulkita, että mitä korkeampi investointiaste niin sitä vähemmän korruptiota. Myös Es- 55 panjan arvoihin perustuvista tulkinnoista voidaan havaita, että ne tukevat jälleen Mau- ron (1995) sekä Mon (2001) tuloksia. Vuosi Kokonaisinvestoinnit, % BKT COC, Espanja 2000 26,56 87 2001 26,57 - 2002 26,90 90 2003 27,82 90 2005 30,02 89 2006 31,30 84 2007 31,34 82 2008 29,60 83 2009 24,57 80 2010 23,55 81 2011 21,90 82 2012 20,23 82 2013 19,15 75 2014 19,78 - 2015 20,66 69 4.5. Korruptiotason ja institutionaalisten tekijöiden välisen suhteen tarkastelu Korruptiota tutkivissa tutkielmissa nousee esille poliittisten ja hallinnollisten tekijöiden tärkeys ja niiden vaikutus korruptiotasoon. Myös Mauno (1995) on todennut, että byro- kratian tehokkuuden testaaminen saattaa olla informatiivisempaa korruption analysoi- misessa kuin korruptioindeksin testaus itsessään. Halusin testata onko poliittisella tasapainolla ja hallinnollisella tehokkuudella vaikutusta korruptioasteeseen Kreikassa ja Espanjassa vuosien 2000 – 2015 välisenä aikana. Maailmanpankki (2017a) on luonut indeksit poliittiselle tasapainolle ja hallinnolliselle tehokkuudelle. Taulukko 13. Kokonaisinvestointien prosentuaalinen osuus bruttokansantuotteesta ja COC:n arvot Espanjassa vuosina 2000 – 2015 (Quandl 2015). 56 Taulukko 14. Regressioanalyysin tuloksia hallinnollisen tehokkuuden ja COC:n välille Kreikassa 2000 – 2015. Pearsonin korrelaatio COC 1 0,795 HT 0,795 1 Merkitsevyys (1-suunt.) COC . 0 HT 0 . N COC 14 14 HT 14 14 Malli R Selitysaste Estimaatin keskivirhe 1 ,795a 0,632 5,01 Taulukossa 14 lyhennne HT tarkoittaa hallinnollista tehokkuutta. Taulukosta 14 nähdään, että lineaarisessa regressioanalyysissä hallinnollisen tehokkuuden ja COC:n välinen Pearsonin korrelaatiokerroin on 0,795 Kreikassa vuosina 2000 – 2015. Regres- sioanalyysin selitysaste on 63,2 prosenttia. Tästä voidaan päätellä, että hallinnollisen tehokkuuden ja korrelaatioasteen välillä on vahva yhteys Kreikassa kyseisenä ajanjak- sona. Tulos on myös tilastellisesti erittäin merkitsevä. Taulukko 15. Regressioanalyysin tuloksia poliittisen tasapainon ja COC:n välille Kreikassa 2000 – 2015. COC PT Pearsonin korrelaatio COC 1 0,817 PT 0,817 1 Merkitsevyys (1-suunt.) COC . 0 PT 0 . N COC 14 14 PT 14 14 Malli R Selitysaste Estimaatin keskivirhe 1 ,817a 0,667 4,768 Taulukossa 15 PT:llä viitataan poliittisen tasapainon indeksiin. Poliittisen tasapainon ja COC:n välinen korrelaatiokerroin on vielä korkeampi kuin hallinnollisen tehokkuuden 57 ja COC:n välillä. Pearsonin korrelaatiokerroin on 0,817 ja selitysaste 66,7 prosenttia. Myöskään korjattu selitysaste ei laske juurikaan alkuperäisestä. Tulos on tilastellisesti erittäin merkitsevä. Taulukko 16. Regressioanalyysin tuloksia hallinnollisen tehokkuuden ja COC:n välille Espanjassa 2000 – 2015. COC HT Pearsonin korrelaatio COC 1 0,629 HT 0,629 1 Merkitsevyys (1-suunt.) COC . 0,008 HT 0,008 . N COC 14 14 HT 14 14 Malli R Selitysaste Estimaatin keskivirhe 1 ,629a 0,396 4,828 Taulukosta 16 nähdään, että Espanjassa Pearsonin korrelaatiokerroin hallinnollisen teho