Veera Rosendahl 

Biokaasuliiketoiminnan digitaalinen verkkoalusta 

Oikeudellinen sääntely ja periaatteet 

 

 

 

 

 
  

Vaasa 2025 

Vaasan Yliopisto 
Julkisoikeuden maisteriohjelma 

Johtamisen yksikkö 



2 

VAASAN YLIOPISTO 
Vaasan Yliopisto 

Tekijä: Veera Rosendahl 
Tutkielman nimi: Biokaasuliiketoiminnan digitaalinen verkkoalusta: Oikeudellinen 

sääntely ja periaatteet 
Tutkinto: Hallintotieteiden maisteri 
Oppiaine: Julkisoikeus 
Työn ohjaaja: Kristian Siikavirta  
Valmistumisvuosi: 2025 Sivumäärä: 86 

TIIVISTELMÄ: 
Tutkielmassa tarkastellaan biokaasuliiketoiminnan oikeudellisia reunaehtoja ja haasteita, sekä biokaasu-
verkoston digitaalista alustaa. Tutkielma on tehty yhteistyössä Vaasan Yliopiston DigiBiogasHubs-hankeen 
kanssa. Hanke pyrkii edistämään biokaasutoimintaa digitaalisilla ratkaisuilla. Tutkielma käsittelee biokaa-
suverkoston digitaalisen alustan kehittämistä ja siihen liittyviä oikeudellisia reunaehtoja, erityisesti syrji-
mättömyyden periaatteen, kestävyyskriteerien ja markkinaehtoisuuden näkökulmista, sekä alustatalou-
den roolia kansallisissa ja kansainvälisissä biokaasuhankkeissa 
 
DigiBiogasHubs-hanke tarjoaa digitaalisen verkkoalustan, joka yhdistää biokaasutoimijoita ja edistää bio-
massoihin perustuvan kiertotalouden tehokasta hyödyntämistä. Hankkeen tavoitteena on luoda joustavia 
ja skaalautuvia digitaalisia ratkaisuja biokaasuhubien kehittämiseen sekä markkinaehtoisuuden ja syrji-
mättömyyden varmistamiseen. DigiBiogasHubs-hankkeen kohderyhmiä ovat biomassojen tuottajat, bio-
kaasun tuottajat ja käyttäjät sekä logistiikkaoperaattorit ja teknisten ratkaisujen toimittajat. Hankkeessa 
pyritään luomaan digitaalinen yhteistyöympäristö, joka mahdollistaa eri toimijoiden tehokkaan vuorovai-
kutuksen ja datan jakamisen. Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat digitaalisen alustan konsepti, alustapalve-
luiden pilotointi ja biokaasuhubien synergia-analyysit. 
 
Biokaasu on merkittävä uusiutuva energianlähde, jolla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja kor-
vata fossiilisia polttoaineita. EU:n uusiutuvan energian direktiivit, RED II ja RED III, korostavat biokaasun 
käyttöä osana kestävän energian siirtymää. Direktiivit asettavat tiukat kriteerit biokaasun kestävyydelle ja 
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle. Samalla direktiivit tukevat digitaalisten alustojen roolia mark-
kinoiden avoimuuden ja syrjimättömyyden edistämisessä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan Suomen ja 
Indonesian biokaasualan yhteistyötä, sillä Indonesia on yksi maailman suurimmista biokaasualan kehitty-
vistä markkinoista, mikä mahdollistaa kansainvälisten käytäntöjen ja haasteiden vertailun.  
 
Tutkielmassa analysoidaan lainsäädännön vaikutuksia biokaasualan digitaalisen verkkoalustan kehityk-
seen. Keskeisiä teemoja ovat jätehuollon sääntely, ilmastolainsäädännön asettamat vaatimukset, EU:n 
valtiontukisäännöt ja markkinaehtoisuus. Biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi tarvitaan syrji-
mätön toimintaympäristö, jossa toimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää alustan tarjoamia re-
sursseja riippumatta toimialasta tai maantieteellisestä sijainnista. Digitaalinen alusta tukee kestävän ke-
hityksen tavoitteita parantamalla biomassoihin liittyvää tietojärjestelmää ja edistämällä resurssien teho-
kasta hyödyntämistä. 
 
Lainsäädännön monimutkaisuus ja toimialojen erilaiset tarpeet luovat haasteita alustan kehitykselle. Toi-
mialojen on otettava huomioon erityisesti jätelaki ja EU:n uusiutuvan energian direktiivit. Lisäksi alusta-
talouden on huomioitava tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimukset ja markkinoiden avoimuus. Tutkielma 
päättyy suosituksiin, jotka koskevat lainsäädännön kehittämistä biokaasuhubien digitaalisen verkkoalus-
tan tukemiseksi. Näihin kuuluvat syrjimättömyyden varmistaminen, markkinaehtoisten kriteerien sovel-
taminen ja kestävyyskriteerien yhdenmukaistaminen. DigiBiogasHubs-hankkeella on potentiaalia toimia 
mallina biokaasualan digitaalisten ratkaisujen kehityksessä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. 

 

AVAINSANAT: Biokaasu, digitaalinen alusta, syrjimättömyys, lainsäädäntö, DigiBiogasHubs 

 



3 

Tekoälyn käyttö tässä maisterintutkielmassa on toteutettu Vaasan yliopiston rehtorin 

27.6.2023 hyväksymien ohjeiden mukaisesti, jotka koskevat tekoälyn käyttöä opetuk-

sessa ja oppimisessa. Tekoälyä hyödynnettiin tässä maisteritutkielmassa tekstin muotoi-

lussa ja oikolukemisessa. Käytettynä työkaluna oli OpenAI:n ChatGPT-4 

(https://www.openai.com).  

 

Vaasa, 18.2.2025. 

Veera Rosendahl  

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

https://www.openai.com/


4 

Sisällys 

1 Johdanto 10 

1.1 Yhteistyö DigiBiogasHubs – hankkeen kanssa 13 

1.2 Tutkielman rajaus ja tutkimuskysymys 14 

1.3 Vaatimukset markkinaehtoisuudelle ja avoimuudelle 16 

1.4 Tutkielman rakenne 17 

2 Biokaasutoimijoiden digitaalisen verkkoalustan keskeiset elementit 19 

2.1 Biomassa- ja kaasusektori 19 

2.2 DigiBiogasHubs – digitaaliseen verkkoalustaan osallistuvat toimijat 20 

2.3 Biokaasun tuotantoon käytettäviä raaka-aineita 21 

2.4 Digitalisoitumisen ja alustatalouden vaikutuksia 23 

2.5 Syrjimättömyyden merkitys 25 

3 Lainsäädännölliset vaikutukset toimialoilla 26 

3.1 Jätteen luokittelu 26 

 Jätehuoltorekisterin hyväksyntä 29 

 Jätteen kuljetus 29 

 Jätteen kustannukset 30 

3.2 Ilmastovuosikertomuksen raportointivelvoite 31 

 Vastuutahot raportoinnissa 32 

 Ympäristökeskuksen alusta ja syrjimättömyys 32 

3.3 Vaihtoehtoiset käyttövoimat 33 

 Kaasukäyttöiset kuorma-autot 34 

 Yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen 35 

3.4 Biokaasualan mahdollisuudet meriteollisuudessa 35 

 Syrjimättömyysperiaate puoltaa biokaasulaitoksia satama-alueille 35 

 Jätteen kuljetus satama-alueilla 37 

3.5 Elintarviketurvallisuusviraston hyväksyntä ja valvonta 37 

4 Biokaasualan lainsäädäntöä 39 

4.1 Biokaasualan ja -sääntelyn historia 40 



5 

 Biokaasun kestävyyden vaatimukset ja alkuperän selvittäminen 41 

 Biokaasun kasvihuonepäästöjen vähentämisvaatimukset 42 

 Biokaasun kestävyystodistusten ja sertifikaattien vaatimukset 43 

 RED III – direktiivin vaikutukset 44 

4.2 EU:n uudistunut kaasudirektiivi 45 

 Jalostetun biokaasun eli biometaanin käyttö 45 

 Syrjimättömät biometaanimarkkinat 46 

4.3 Digimarkkinasäädös 47 

 Vaikuttavuus digitaaliseen biokaasu hankkeeseen 47 

4.4 Biokaasun valmistevero ja kestävä biokaasu 48 

 Biokaasun verotus paikallisesti 48 

 Kestävä biokaasu 49 

 Alustaverotus 49 

4.5 Globaali näkökulma 50 

 Suomen vuoden 2024 suurin biokaasuhanke 51 

 Indonesian vuoden 2024 suurin biokaasuhanke 51 

4.6 Suomalainen biokaasulaitos Indonesiassa 52 

 Uusiutuvan energian kustannukset 53 

 Raaka-aineet 54 

 Alustan mahdollisuudet 54 

 Biotalouden tulevaisuus 55 

 Uusi lakiehdotus 55 

5 EU:n valtiontukisäännöt ja markkinaehtoisuus 56 

5.1 EU:n valtiontukisääntö 56 

 Tukien ehdot 57 

 Ryhmäpoikkeusasetuksen poikkeus 57 

 Ryhmäpoikkeusasetuksen poikkeuksen suhde syrjimättömyyteen 58 

5.2 Markkina-aseman väärinkäyttö 59 

 Kilpailulaki 62 

 Ehtojen tiukentuminen 64 



6 

5.3 Investointituet 65 

 Kanavointi 66 

 Haasteet ja ratkaisut 67 

6 Toimintaohjeet 69 

6.1 Käyttäytymiskoodit 69 

6.2 Käyttäytymiskoodien sisältö 70 

Johtopäätökset 72 

Lähteet 74 

Tieteelliset julkaisut 74 

Virallisaineistot 75 

Asiantuntijajulkaisut 79 

Lainsäädäntö 80 

Direktiivit ja asetukset 81 

Oikeustapaukset 83 

Verkko ja muu ajankohtainen materiaali 83 

Liitteet 86 

Liite 1 Haastattelurunko 86 

  



7 

 

Taulukot 
 
Taulukko 1 Kasvihuonepäästövähennysvaatimukset biopolttoaineille ja 

biomassapolttoaineilleRED II -direktiivin mukaan 42 

Taulukko 2 Indonesian biokaasulaitoksen energian tuotanto suhteessa Suomen 

biokaasulaitokseen on 11,4 kertainen. 52 

 
 
 

Kuvat  
 

Kuva 1 Biokaasun ja biometaanin tuotannon kehitys 2010-2028 (MWh). Lähde: vuodet 

2020-2022 Tilastokeskus, 2023-2027 Suomen Biokierto. 2024-2027 luvuissa 

ovat mukana Energiainvestointitukea saaneet tai hakeneet investointihank-

keet, tai muu julkinen investointi-ilmoitus. Tiedot päivitetty 11.3.2024 (Suo-

men Biokierto ja Biokaasu ry, 13.3.2024) 

Kuva 2 Biokaasuprosessi osana ravinnekiertoa ja uusiutuvan energian tuotantoa (Jaak-        

kola, Kapuinen & muut, 2015, s.10)  

Kuva 3 EU:n sivutuote/jäte – päättelykaavio (Ympäristöministeriö, 2010) 

Kuva 4 Ennuste biokaasun ja – metaanin kysynnästä vuonna 2030 (Suomen Biokierto ja 

Biokaasu ry) 

Kuva 5 Suomen maatilatason ja teollisuuden biokaasulaitokset vuonna 2024, (Google 

Maps, 2024). 

Kuva 6 Biometaani- ja biokaasulaitosten yhteismäärä Euroopassa (Virolainen-Hynna, 

2025, Biokaasun tilannekatsaus Suomessa ja Euroopassa) 

Kuva 7 Julkiset rahoitusmahdollisuudet rahoituksen muodon, hankkeen tyypin ja koko-

luokan mukaan tarkasteltuna (Lummaa, Simanainen & muut, 2021. s.27) 

 

 
  
 
 



8 

Lyhenteet 

 

CEN European Committee for Standardization 

DigiBiogasHubs- hanke Joustavaa ja skaalautuvaa biokaasuliiketoimintaa digitaali-

sesti koottujen biokaasuhubien avulla 

DiBiCoo- project  Digital Global Biogas Cooperation 

EBA European Biogas Association 

EK    Euroopan komissio  

ELY    Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus  

EU     Euroopan Unioni 

EUn    Euroopan unionin neuvosto 

GDPR General Data Protection Regulation 

HE   Hallituksen esitys 

Kaasudirektiivi  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 

2024/1788, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, uusiutuvan 

kaasun, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevista yh-

teisistä säännöistä, direktiivin (EU) 2023/1791 muuttami-

sesta ja direktiivin 2009/73/EY kumoamisesta (uudelleenlaa-

dittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 

LNG    Liquefied Natural Gas   

MMM    Maa- ja metsätalousministeriö 

N.d     Merkintä lähteessä, jos julkaisuvuotta ei ole tiedossa 

OECD  Organisation for Economic Co-operation and Development 

RED I Direktiivi  Renewable Energy Directive I 

RED II Direktiivi   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 

2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutu-

vista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 

(uudelleenlaadittu), EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82—209. vii-

meksi muutettu 26.6.2024. 



9 

RED III Direktiivi  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 

2023/2413, annettu 18 päivänä lokakuuta 2023, direktiivin 

(EU) 2018/2001, asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin 

98/70/EY muuttamisesta uusiutuvista lähteistä peräisin ole-

van energian käytön edistämisen osalta sekä neuvoston di-

rektiivin (EU) 2015/652 kumoamisesta, EUVL L, 2023/2413, 

31.10.2023 

SEUT    Sopimus Euroopan unionin toimesta  

TEM    Työ- ja elinkeinoministeriö  

VN    Valtioneuvosto 

VH    Verohallinto 

UM     Ulkoministeriö 

WP    Work Package 

YM    Ympäristöministeriö  

 

 

 



10 

1 Johdanto 

Ihmisen toiminnan arvioitiin aiheuttaneen noin 1,0°C maailmanlaajuisen lämpenemisen 

esiteollisista tasoista vuonna 20181 ja jo yli puolena vuodesta 2024 keskimääräiset läm-

pötilat ylittivät 1,5°C.2 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ovat lämpötilan nousu, kuumien 

äärilämpöjen lisääntyminen, sateiden lisääntyminen, mutta myös kuivuuden ja sade-

määrän vajauksen kasvu.3 Nykyinen sukupolvi on joutunut elämään ilmastoahdistuksen 

kanssa, ja on aika tehdä muutoksia tulevien sukupolvien tulevaisuutta ajatellen. 

 

Biokaasutoimijoiden digitaalisella alustalla on biokaasun tuotannon ja käytön edistäjänä 

merkittävä rooli sekä kansallisten, että EU:n lakien tavoitteiden saavuttamisessa, sillä 

biokaasuteknologia tarjoaa ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.4 Biokaasulla tarkoitetaan 

biomassasta tuotettua kaasumaista polttoainetta5, joka on uusiutuvaa ja vähäpäästöistä 

energiaa, ja joka on ratkaisu liikenteeseen, energiantuotantoon, maatalouteen sekä te-

ollisuuteen.6 Biokaasutekniikka hyödyntää bakteerien luonnollisia kykyjä, joilla orgaani-

sesta aineksesta voidaan tuottaa metaania käytettäväksi.7 Se on osoittautunut monikäyt-

töiseksi energian kantajaksi, jota voidaan käyttää polttoaineena, sähköntuotannossa ja 

lämmityksessä.8  

 

Fossiilisten polttoaineiden nopea ehtyminen ja ympäristön heikkeneminen voimakkai-

den kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi pakottavat maailman taloudet siirtymään vaihto-

ehtoisiin energialähteisiin.9  EU:n ilmastotavoitteiden keskeisessä asemassa ovat kasvi-

huonepäästöjen vähentäminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla 

 

1 IPCC, 2018. 
2 NASA, 2024. 
3 IPCC, 2018. 
4 Jaakkola, Kapuinen & muut, 2015, s.7. 
5 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/2413, annettu 18. päivänä lokakuuta 2023, di-
rektiivin (EU) 2018/2001, asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiutuvista 
lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisen osalta sekä neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 ku-
moamisesta, 2 artikla. 
6 Hankkija Oy, n.d.  
7 Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, n.d. Biokaasun tuotanto. 
8 Komasilovs, Bumanis & others, 2021, s.809. 
9 Roubík, Mazancová & others, 2021, s.810. 



11 

polttoaineilla ja jätteen vähentäminen. 10 Euroopan parlamentin ja Neuvoston uusiutu-

van energian direktiivi 2018/2001 on yksi merkittävimmistä säädöksistä biokaasualalla.11 

Direktiivi asettaa tavoitteet uusiutuvalle energialle vuoteen 2030 mennessä. Direktiivin 

3 artiklan mukaan 32 prosenttia EU:n energiasta on oltava peräisin uusiutuvista lähteistä 

vuoteen 2030 mennessä.12 Päivitetyn direktiivin RED III, keskeisin tavoite on nostaa tämä 

osuus 32 prosentista 42,5 prosenttiin samalle vuodelle 2030.13  

 

Jakeluvelvoite velvoittaa kansallisesti liikennepolttoaineiden jakelijoita toimittamaan 

vuosittain kulutukseen vähimmäisosuuden uusiutuvia polttoaineita; vuonna 2024 jake-

luvelvoite on 13,5%.14 Myös EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tavoite antaa 

hankkeelle merkitystä, tavoite painottaa digitaalisten infrastruktuurien ja markkinoiden 

kehittämistä Euroopassa, mukaan lukien digitaalisten alustojen ja verkostojen luomista. 

Strategian mukaan digitaalisten sisämarkkinoiden strategialla pyritään varmistamaan, 

että Euroopan talous, teollisuus ja yhteiskunta saavat täyden hyödyn uudesta digia-

jasta.15 EU:n tavoitteet tulee toteuttaa EU:n arvoja - syrjimättömyys, tasa-arvo, ihmis-

arvo ja ihmisoikeudet, kunnioittaen.16 

 

Kansallisella lainsäädännöllä, kuten jätelailla ja sen tavoitteilla jätteiden käytöstä mate-

riaalina, on merkitystä biokaasutoimijoiden digitaaliseen toimintaan. Biohajoavien jät-

teiden kaatopaikkakielto ohjaa jätteitä entistä enemmän laitosmaisen käsittelyn piiriin 

ja jätteet tulee hyödyntää materiaalina. Jätelain (646/2011) mukaan erilliskerättyä jä-

tettä, joka tarkoittaa jätteiden erillistämistä uudelleen käyttöä varten, ei saa toimittaa 

 

10 Ks. Euroopan parlamentti, 2024. EU:n tavoitteet ja toimet. 
11 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uu-
siutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu), EUVL L 328, 
21.12.2018, s. 82—209. viimeksi muutettu 26.6.2024. 
12  Red III Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/2413, annettu 18 päivänä lokakuuta 
2023, direktiivin (EU) 2018/2001, asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiu-
tuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisen osalta sekä neuvoston direktiivin (EU) 
2015/652 kumoamisesta, EUVL L, 2023/2413, 31.10.2023. 
13 Haavisto, 2024, s.3. 
14  Energiavirasto, n.d. Jakeluvelvoite. 
15 Ks. EUn neuvosto. 2020. Digitaalinen sisämarkkina.  
16 Publications Office of the European Union. 2021. Yhtäläiset mahdollisuudet.  



12 

poltettavaksi, eikä sijoitettavaksi kaatopaikoille ja biojäte tulee toimittaa kunnan järjes-

tämään jätehuoltoon. Tasapainoinen ja tehokas jätehuolto tarvitsee erilaisia jätteen 

energiahyödyntämisratkaisuja esimerkiksi paikallisia jätteen energiahyödyntämisratkai-

suja, sekä keskitettyjä jätteenpolttolaitoksia.17 Suomessa tavoitteena on, että yhdyskun-

tajätteestä valmisteltaisiin uudelleenkäyttöön tai kierrätettäisiin 65 prosenttia vuonna 

2035.18 Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan normaalia asumisessa syntyvää jätettä tai sa-

mankaltaista jätettä, joka syntyy kaupan, hallinnon tai palvelujen alalta.19  

 

Uusiutuvan energian edistämisen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja 

edistää ympäristöystävällisiä teknologioita, jotta voidaan ratkaista fossiilisten polttoai-

neiden aiheuttamat energiaongelmat ja torjua ilmastonmuutosta. Siksi on tärkeää valvoa 

laitoksia ja niiden päästöjä, sekä varmistaa turvallinen ja ympäristöystävällinen toi-

minta.20 Suomessa vuonna 2019 biotaloussektorin luoma arvonlisä oli 26 miljardia euroa 

vuodessa. Ennusteiden mukaan vuonna 2035 tämä luku voi olla kaksinkertainen.21 Bio-

kaasun ja biometaanin kehitystä on kuvattu kuvassa 1. 

 

 

 

17 YM, 2010, s.12. 
18 HE 40/2021 vp, eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, kohta 2. 
19 Ks. VNn tiedote, 8.6.2023.  
20 Münch, 2020, section IV 
21 TEM & muut ministeriöt, 2022:3, s.7. 



13 

 

Kuva 1 Biokaasun ja biometaanin tuotannon kehitys 2010-2028 (MWh). Lähde: vuodet 2020-
2022 Tilastokeskus, 2023-2027 Suomen Biokierto. 2024-2027 luvuissa ovat mukana 
Energiainvestointitukea saaneet tai hakeneet investointihankkeet, tai muu julkinen 
investointi-ilmoitus. Tiedot päivitetty 11.3.2024 (Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, 
13.3.2024)  

 

1.1 Yhteistyö DigiBiogasHubs – hankkeen kanssa 

Tämä tutkielma on tehty yhteistyössä Vaasan yliopiston DigiBiogasHubs-hankkeen 

kanssa hankkeen työpakettiin, jonka vastuualue on biokaasualan lainsäädäntökehitys ja 

haasteet. Tutkielmassa keskityn tutkimaan biokaasuverkoston digitaalisen verkkoalustan, 

erityisesti DigiBiogasHubs-hankkeen digitaalisen verkkoalustan, oikeudellisia reunaeh-

toja eli projektin lainsäädännöllisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Olen nostanut syrjimät-

tömyysperiaatteen yhdeksi tärkeäksi teemaksi, sillä hankkeen tavoitteena on yhdistää 

monta toimijaa ja tällöin on tärkeää, että alusta on oikeudenmukainen ja saavutettavissa 

kaikille markkinaehtoisuus huomioiden.  

 

DigiBiogasHubs-hanke keskittyy digitaalisten verkkoalustojen hyödyntämiseen joustavan 

ja skaalautuvan biokaasutoiminnan mahdollistamiseksi. Kyseessä on verkkoalusta, joka 

mahdollistaa biokaasutoimijoiden digitaalisen yhteistyön. Sen tavoitteena on järjestel-

mätason ratkaisun ja työkalujen kehitys, sekä pilotointi, jotka edistävät biokaasuhubien 

kehittymistä ja vuorovaikutusta, sekä biokaasumarkkinoiden kasvua.22 

 

Hankkeessa ovat mukana kolme maakuntaa; Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Poh-

janmaa. Kohderyhminä ovat ensisijaisesti alueilla toimivat raaka-aineen ja biomassan 

omistajat ja tuottajat, biokaasun tuottajat ja jakelijat, nykyiset ja mahdolliset biokaasun 

käyttäjät, logistiikkaoperaattorit, sekä teknisten ratkaisujen toimittajat. Kaikkien yhteis-

työalustassa mukana olevien biokaasutoimijoiden on käytettävä sellaista biokaasua, joka 

 

22 DigiBioGasHubs, 2024. 



14 

on EU:n direktiivien mukaista ja verkkoalustan markkinaehtoisuus tulee toteutua sekä 

avoimesti, että syrjimättömästi.  

 

Konkreettisia tuloksia hankkeessa ovat digitaalisen alustan konsepti, sekä alustan ja va-

littujen alustapalveluiden pilotointi. Yhteistyö- ja vuorovaikutusmalli, alustapalveluiden 

kuvaukset, sekä alustan operatiivinen malli. Kolmen profiililtaan erilaisen biokaasuhubin 

analyyttiset kuvaukset, sekä niiden välinen synergia-analyysi. Prosessimalli biokaasuhu-

bien kehittämiseksi sekä analyysimenetelmien työkalupakki. Perustaa hankkeen toteu-

tettavuudelle ja varmistusta siitä, että toiminta noudattaa relevantteja, sekä syrjimättö-

miä säädöksiä ja linjauksia, löytyy oikeudellisten reunaehtojen analyysistä, josta tässä 

tutkielmassa on kyse. 

 

Samankaltainen hanke, kuin DigiBiogasHubs on toteutettu Euroopan tasolla. DibiCoo 

projekti aloitettiin vuonna 2020. Projekti tukee Euroopan biokaasu-/biometaanialaa val-

mistamalla markkinoita kestävien biokaasu-/biometaaniteknologioiden viennille Eu-

roopasta kehitys- ja kehittyviin maihin kehittämällä ja hyödyntämällä innovatiivisia digi-

taalisia ja ei-digitaalisia tukityökaluja ja matchmaking-toimenpiteitä, tiedonsiirron ja 

osaamisen kehittämisen avulla.23 Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia osana kehi-

tysyhteistyötä24  ja tämä näkökulma on otettu osaksi tutkielmaa.  

 

 

1.2 Tutkielman rajaus ja tutkimuskysymys 

Tutkielma keskittyy hankkeen oikeudellisiin reunaehtoihin ja sen metodologinen lähes-

tymistapa on systematisoivaa lainoppia, jossa huomioidaan oikeuden verkosto- ja kudos-

 

23 European Biogas Association – DiBiCoo. 2025. 
24 UM, n.d. Ilmastopolitiikka.  



15 

rakenteet teoreettisen lainopin sekä oikeudellisen ratkaisun teorian ja sen oikeudenala-

kohtaisten jännitteiden näkökulmasta.25 Analyyttisen lainopin avulla tutkielmassa tavoit-

telen konsistenssia ja siihen sisältyy kannanottoja de lege ferenda26- kysymyksiin, oikeus-

poliittista 27  lähestymistapaa unohtamatta. Oikeuspoliittinen tutkimus voidaan määri-

tellä tutkimukseksi, jolla on pyrkimys vaikuttaa oikeuspoliittiseen päätöksentekoon, lain-

valmisteluun, suunnitteluun, linjausten muotoiluihin ja käytäntöihin.28 

 

Tutkielmassa tarkastelen biokaasuliiketoimintaan liittyvää digitaalista verkkoalustaa ja 

sen oikeudellisia reunaehtoja itsenäisestä, ongelmalähtöisestä näkökulmasta. Tutkiel-

massani korostetaan innovaatioiden merkitystä yhteiskunnallisesta ja teollisuuspoliitti-

sesta näkökulmasta erityisesti niiden käyttöönoton edistämiseksi. Tämänkaltaisten tutki-

musten tarpeellisuus on noussut esiin laajemminkin osana kestävän kehityksen ja ilmas-

totavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä 

tutkimus- ja innovaatio-ohjelma osoittaa, kuinka innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit 

voivat olla keskeisiä välineitä ilmastoviisaiden ratkaisujen toteuttamisessa.29 

 

Tutkielmassa tarkastellaan keskeisiä lainsäädännöllisiä rajoitteita ja mahdollisuuksia, 

jotka vaikuttavat biokaasverkoston ja niiden digitaalisen verkkoalustan kehittämiseen. 

EU:n uusiutuvan energian direktiivit, RED II ja RED III, asettavat tiukat kestävyyden ja ym-

päristövaikutusten arviointikriteerit biokaasulle. Jätelainsäädäntö edistää biojätteiden 

hyödyntämistä biokaasulaitoksissa, ja ilmastolainsäädäntö vaatii kasvihuonekaasupääs-

töjen vähentämistä. Lisäksi analysoidaan, miten EU valtiontukisäännöt ja markkinaehtoi-

suusvaatimukset vaikuttavat julkisten toimijoiden osallistumiseen biokaasuhubien digi-

taaliseen alustaan.  

 

 

25 Määttä & Paso, 2019, s.7-11.  
26 Kokko, 2016, s.29-32. 
27 Tieteentermipankki, 2015. 
28 Ervasti, 2007, s. 382–388. 
29 MMMn tiedote, 7.10.2020.  



16 

Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä tarkastelen mitä eri lainsäädäntöä tiettyjen toi-

mialojen tulee ottaa erityisesti huomioon liittyessään digitaaliselle biokaasutoimijoiden 

yhteistyöalustalle. Tämä kysymys pohjautuu DigiBiogasHubs-hankkeen prioriteetteihin. 

Toisena tutkimuskysymyksenä tarkastelen, kuinka biokaasuverkoston digitaalinen alusta 

saataisiin luotua kaikkein harmonisimmin, tasapainottaen EU:n syrjimättömyyden, valti-

ontukisääntöjen ja markkinaehtoisuuden vaatimukset julkisten ja yksityisten toimijoiden 

näkökulmasta. 

 

Tavoitteena on tarjota kattava analyysi lainsäädännön vaikutuksista biokaasuhubien di-

gitaalisen alustan kehitykseen ja antaa suosituksia lainsäädännön kehittämiseksi. Hank-

keen laajuuden ja monipuolisuuden huomioon ottaen tutkielmasta on rajattu pois maan-

käyttö, terveydensuojelulainsäädäntö ja yhtiöoikeudellinen selvitys. Tutkielmassa on 

keskitytty tiettyihin osa-alueisiin, joiden avulla pyritään antamaan suosituksia lainsää-

dännön kehittämiseksi ja palvelemaan hankkeen toimintaa, sekä tuloksia.  

 

 

1.3 Vaatimukset markkinaehtoisuudelle ja avoimuudelle 

Ensinnäkin alustalle liittymisen tulee olla mahdollisimman helppoa, mutta myös kannat-

tavaa. DigiBiogasHubs-hankkeen verkkoalustan luomisessa tulee varmistaa, että kaikkien 

hyödynnettävää biomassaa hallitsevien tahojen on mahdollista osallistua alustalle toi-

mialasta riippumatta. Osallistumisen perusteena olisi kokonaistaloudellinen kannatta-

vuus, joka parhaimmillaan huomioi biomassan käsittelyn kaikki kustannukset ja hyödyt. 

Tavoite on, että lainsäädäntö ei asettaisi osallistumiselle muita, kuin ympäristön- ja ter-

veydensuojelun kannalta välttämättömiä rajoituksia.30 

 

Toiseksi digitaalisen verkkoalustan ja mahdollisen yhteisen liiketoiminnan, sekä inves-

tointien rahoituksen tulee olla markkinaehtoista. Jos mukana on julkisia toimijoita tai 

 

30 DigiBioGasHubs, 2024. 



17 

julkisten toimijoiden omistamia yhtiöitä, on huolehdittava siitä, ettei rikota EU:n valtion-

tukisääntöjen markkinaehtoisuutta koskevia edellytyksiä, eikä valtiontukikieltoa. Tämä 

kielto sitoo valtion ohella kuntien yhteistoimielinten, kuntien omistamien yhtiöiden, 

kuntaliittojen ja maakuntien toimintaa.31 

 

Kolmanneksi energiamarkkinoilla on valloillaan avoimuuden puute, eli ajantasaisia ja 

luotettavia tietoja markkinaolosuhteista, kuten varastotilanteista tai tuotantomääristä, 

ei ole saatavilla. Näitä tietoja tarvitaan tasapuolisten markkinoiden luomiseksi. Kun tie-

toja annetaan enemmän tietyille sidosryhmille kuin muille toimijoille, tämä vaikeuttaa 

tasapuolista ja tehokasta kilpailua sekä markkinoille pääsyä.32  

 

 

1.4 Tutkielman rakenne 

Johdanto-kappaleessa esiteltiin tutkimuksen tausta ja merkitys. Samalla käytiin läpi tut-

kielman tutkimuskysymykset ja menetelmät, joilla tutkielman aihetta lähestytään. Li-

säksi käsiteltiin tutkielman rajauksia ja ongelmakohtia. Toisessa kappaleessa käsitellään 

DigiBiogasHubs-hankkeen keskeisiä elementtejä, kuten biomassasektoria, hankkeeseen 

osallistuvia toimijoita, biokaasun tuotantoon käytettäviä raaka-aineita, digitalisoitumi-

sen vaikutuksia ja syrjimättömyyden merkitystä.  

 

Kolmannessa kappaleessa tarkastellaan lainsäädännön vaikutuksia eri toimialoilla, jotka 

liittyvät DigiBiogasHubs-hankkeeseen. Hankkeen valitut toimialat ovat teollisuussektori, 

turve- ja fossiili polttoaineisiin perustuva lämmön ja sähkön tuotanto, raskas tieliikenne, 

elintarviketeollisuus ja maatalous, sekä kunnalliset jätehuollon toimijat. Toimialoihin 

kohdistuvaa lainsäädäntöä ovat jätelaki, ilmastolaki, ajoneuvo- ja liikennepalveluhankin-

tojen lainsäädäntö, ympäristönsuojelulaki sekä elintarvikelainsäädäntö. Neljännessä 

kappaleessa käsitellään biokaasun sääntelyn historiaa ja nykytilaa sekä EU:n uusiutuvan 

 

31 DigiBioGasHubs, 2024. 
32 Talus, 2015, s.12. 



18 

energian direktiiviä ja uudistunutta kaasulakia, mukaan lukien biokaasun kestävyyden ja 

sertifioinnin vaatimuksia.  

 

Lisäksi neljännessä kappaleessa otetaan käsittelyyn globaali näkökulma vertailemalla 

Suomen ja Indonesian biokaasuhankkeiden eroja ja yhteisiä ilmastotavoitteita. Haasta-

teltavana on Santeri Rantala, SOLCOFIN biokaasu- ja biomassakonsultointiyrityksen pe-

rustaja. Hän on biokaasu- ja biomassateollisuuden asiantuntija ja yrittäjä, jolla on lähes 

20 vuoden kokemus liiketoiminnasta Indonesiassa. Tutkielmassa tarkastellaan Suomen 

ja Indonesian biokaasualan yhteistyötä, sillä Indonesia on yksi maailman suurimmista 

biokaasualan kehittyvistä markkinoista, mikä mahdollistaa kansainvälisten käytäntöjen 

ja haasteiden vertailun. 

 

Viidennessä kappaleessa tarkastellaan EU:n valtiontukisääntöjen ja markkinaehtoisuu-

den merkitystä biokaasuhankkeessa. Käydään läpi tukien ehtoja, ryhmäpoikkeusasetuk-

sia ja sen poikkeuksia sekä syrjimättömyyden periaatetta. Kuudennessa kappaleessa esi-

tellään käytännön toimintaohjeita ja suosituksia biokaasuhankkeen toteuttamiseksi, ot-

taen huomioon sekä lakisääteiset, että eettiset näkökohdat. Johtopäätöksissä esitellään 

tutkimuksen keskeiset löydökset ja johtopäätökset tutkimuskysymyksiin, jotka tiivistävät 

ajatukset ja suositukset lainsäädännön kehittämiseksi.  



19 

2 Biokaasutoimijoiden digitaalisen verkkoalustan keskeiset 

elementit 

 

2.1 Biomassa- ja kaasusektori  

Biomassasektorilla on arvoketjujen osalta erityispiirteitä verrattuna muihin teollisuuden 

aloihin, mikä luo tarpeen erityyppisille tiedon ja datan hallintajärjestelmille.33 Arvoket-

julla tarkoitetaan ketjua, jossa hyödyke jalostuu vaiheittain raaka-aineesta valmiiksi tuot-

teeksi.34  Bioraaka-aineiden arvoketjuun kuuluvat tuotanto, prosessointi ja jalostusvai-

heet.35  Biokaasuprosessissa keskeistä on, että käsiteltävät jätteet muutetaan ympäris-

tölle haitattomaan muotoon. Biokaasulaitosta voisikin ajatella biojalostamona, joka edis-

tää kulutuksesta syntyvien ravinteiden ja hiilen palautumista kiertoon.36 Biokaasun tuo-

tantoa ja toimijoita on kuvattu kuvassa 1.   

 

 

Kuva 2 Biokaasuprosessi osana ravinnekiertoa ja uusiutuvan energian tuotantoa (Jaakkola, Ka-
puinen & muut, 2015, s.10) 

 

 

33 Aragonés, Nieto & others, 2020, introduction. 
34 Laitila, 2014, s.10. 
35 Tiitta, 2022, s.2. 
36 Lummaa, Simanainen & muut, 2021, s.9. 



20 

Biokaasulaitoksissa tuotetaan energiaa ja kierrätetään ravinteita. Biohajoavien jätteiden 

lainsäädäntö kiristyy, mikä kannustaa biohajoavien jätteiden hyötykäyttöön. Tulevaisuu-

dessa orgaanisista jätemateriaaleista voi syntyä kilpailua myös muilla teknologian 

aloilla37, mikä korostaa biokaasuteknologian kehityksen merkitystä. 

 

 

2.2 DigiBiogasHubs – digitaaliseen verkkoalustaan osallistuvat toimijat 

DigiBiogasHubs-hankkeella pyritään edistämään eri alueilla sijaitsevien biokaasuhubien 

eli klustereiden kehittymistä.38 Innovaatioklusterilla tarkoitetaan riippumattomien osa-

puolten rakenteita tai organisoituja ryhmittymiä, joiden tarkoituksena on lisätä innovaa-

tiotoimintaa infrastruktuurin yhteiskäytön ja asiantuntemuksen vaihdon avulla, sekä 

osallistumalla verkostoitumiseen ja yhteistoimintaan.39 

 

Verkkoalustan osallistuvat toimijat voivat olla sekä syötteiden ja biomassojen omistaja 

että tuottajia. Esimerkkejä näistä ovat maataloustuottajat, jätehuollosta vastaavat toimi-

jat, jätevedenpuhdistamot, sekä biomassoja käsittelevä teollisuus, kuten sellu- ja pape-

riteollisuus. Biomassoja käsittelevällä teollisuudella tarkoitetaan esimerkiksi elintarvike-, 

juoma-, rehu-, panimoteollisuutta sekä teurastoimintaa. Lisäksi osallistuvia toimijoita 

ovat toimijat, jotka tuottavat, jakelevat tai käyttävät biokaasua. Tuottajista esimerkkejä 

ovat biokaasulaitokset, jätehuollosta vastaavat toimijat ja maatilalaitokset. Jakelijoita 

ovat esimerkiksi jakeluyritykset, biokaasuasemat, biokaasulaitokset, huoltoasemaver-

kostot sekä asiantuntija organisaatiot. Käyttäjiä puolestaan ovat muun muassa yksityiset 

kaasuautoilijat, kaupunkien paikallisliikenne, raskas tieliikenne, jätteen kuljetus, lähime-

renkulku, raskaat työkoneet, teollisuuden tutkimus- ja koetoiminta, sekä energialaitok-

set.40 

 

 

37Jaakkola, Kapuinen & muut, 2015, s.12. 
38 DigiBioGasHubs, 2024.  
39 VNn asetus, TEM 2022/31.  
40 DigiBioGasHubs, 2024. 



21 

Osa toimijoista voi olla tekemisissä sekä biomassan, että biokaasun kanssa. Maatila voi 

toimia biomassan tuottajana kasvattaessaan energiakasveja tai muita peltokasveja 41 , 

mutta myös biokaasun käyttäjänä hyödyntäen biokaasua sähkön- ja lämmöntuotannos-

saan.42 Elintarviketeollisuus toimii biomassan tuottajana tuottaessaan sivuvirran jätteitä, 

mutta se voi myös hyödyntää biokaasua laajemmin tuotannossaan. Esimerkiksi Hartwal-

lin panimo Lahdessa kierrättää raaka-aineet pellolta panimolle ja panimolta takaisin pel-

lolle. Oluen valmistuksessa yli jäävä ainesosa käytetään energian tuotantoon, ja biokaa-

sun tuotannosta ylijäävä aines palautetaan pellolle ravitsemaan ohrasatoa. Ohran mal-

taat päätyvät lopulta takaisin oluen valmistukseen.43 

 

 

2.3 Biokaasun tuotantoon käytettäviä raaka-aineita 

Eurooppalainen standardi EN ISO 20675:2021, joka käsittelee biokaasun tuotantoa, kä-

sittelyä, puhdistusta, hyödyntämistä ja määritelmiä, hyväksyttiin CEN:ssä 29.11.2021. 

Standardi määrittelee termit ja kuvaa luokituksia, jotka liittyvät biokaasun tuotantoon 

anaerobisella mädätyksellä, biomassan kaasuttamisella ja biokaasun tuotantoon bio-

massalähteistä, biokaasun käsittelyyn, biokaasun puhdistukseen ja biokaasun hyödyntä-

miseen turvallisuuden, ympäristön, suorituskyvyn ja toiminnallisuuden näkökulmasta 

suunnittelun, valmistuksen, asennuksen, rakennusvaiheen, testauksen, käyttöönoton, 

hyväksynnän, toiminnan, säännöllisten tarkastusten ja kunnossapidon aikana. Se luette-

lee anaerobiseen mädätykseen sopivia biomassoja sisältäviä substraatteja: lantaa, lie-

tettä, orgaanista jätettä ja jäännöksiä: kotitalousjätettä, maatalousjäännöksiä, teollisuus-

jäännöksiä, teollisuusjätevettä, ruokajäännöksiä, kaatopaikkoja, kompostia, jätevettä ja 

energiapeltoja. Lanta, lietteet ja erilaiset orgaaniset jätteet ja jäännökset soveltuvat kaa-

suttamisen aineiksi. Standardi korostaa erilaisia raaka-aineita, joita on saatavilla biokaa-

sun tuotantoon, sekä biokaasun erilaisia käyttökohteita lämmityksessä, sähkön tuotan-

nossa ja liikenteessä. 

 

41 MMM, n.d. Biokaasu. 
42 Ks. Pulkka, 2021.  
43 Ks. Levón, 2024. 



22 

Maataloudessa syntyy biokaasutuotantoon soveltuvia orgaanisia kasvi- ja kotieläintuo-

tannon sivutuotteita, kuten lantaa, hävikkirehuja ja kasvijätteitä. Ympäristöllisesti kestä-

vimpiä biokaasutuotannon raaka-aineita ovat lanta ja kasvijätteet. Lantaa hyödynnetään 

pääasiassa lannoitteena kasvintuotannossa sellaisenaan, jolloin sen olennainen ominai-

suus on ravinnepitoisuus. Yhdyskuntabiojätteet tulevat pääosin kotitalouksista ja ne voi-

daan lajitella syntypaikalla ja kerätä erilliskeräyksellä hyötykäyttöön. Biojätteen lisäksi 

biokaasuprosessin syötteiksi sopivat jätevedenpuhdistuksen yhteydessä muodostuvat 

lietteet. Teollisuuden sivutuotteita ja jätteitä syntyy elintarvike-, juoma-, rehu-, ja pani-

moteollisuudessa. 44  DigiBiohasHubs-hankkeelle valittiin raaka-aineiksi kuivalanta leh-

mistä, kanoista ja turkiseläimistä, märkälanta lehmistä ja sioista, sekä kenttäbiomassa 

hyödyntämättömästä maasta, mukaan lukien puskurivyöhykkeiden ruoho, ylijäämäolki, 

viherlannoitusnurmi ja vesikasvit.45 

 

Lisäksi on runsaasti uusia resursseja, joita voidaan ottaa käyttöön jo olemissa oleviin bio-

kaasulaitoksiin. Esimerkkeinä tällaisista bioresursseista ovat monet vesistöjen, metsien, 

puutarhojen ja teiden hoidon yhteydessä saatavat materiaalit. On kuitenkin huomioitava 

raaka-aineet, joita ei suositella käytettäväksi biokaasun tuotannossa. Energiakasvit on 

todettu elinkaaritarkastelussa kokonaisvaikutuksiltaan ympäristölle haitaksi niiden ai-

heuttaman maankäytön muutoksen vuoksi.46 Lisäksi energiateollisuus on laatinut suosi-

tuksia monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kuten kestävän metsänhoidon mukaiset toi-

met, lahopuun lisäämistarve suomalaisissa talousmetsissä ja biomassan alkuperän ra-

portointi. 47 Joissain jätteissä voi myös olla erilaisia epäpuhtauksia ja vieraita aineita, ku-

ten muovia ja metallia, jotka johtuvat puutteellisesta lajittelusta ja voivat vaikeuttaa jät-

teiden hyödyntämistä jalostusprosessissa.48 

 

 

44 Jaakkola, Kapuinen & muut, 2015, s.43. 
45 DigiBioGasHubs, 2024.  
46 Jaakkola, Kapuinen & muut, 2015, s.33. 
47 Energiateollisuus, 2021, s.1.  
48 Luonnonvarakeskus, n.d. Jätebiomassat.  



23 

2.4 Digitalisoitumisen ja alustatalouden vaikutuksia  

Alustan käsite on vielä täsmentymätön ja yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa markkina-

paikkaa, jossa myyjät ja ostajat kohtaavat toisensa. Sillä viitataan verkkoalustaan, joka 

voi toimija välittäjänä ryhmien välillä. Eli alustataloudessa digitaalinen palvelualusta voi 

toimia välittäjäorganisaationa eri käyttäjäryhmien tai myyjien ja ostajien välillä.49 Digi-

taalisilla alustoilla pystytään jo nyt seuraamaan kalustoa ja ylläpitämään tehokasta asia-

kasyhteydenpitoa tarjoamalla korkeaa laatua elintarvikkeiden arvoketjussa seuraamalla 

logistiikan ja palveluhallinnan sijaintia.50 Alustatalouden osalta on tärkeää huomata sen 

dynaamisuus. Liiketoimintamallit eivät ole staattisia, vaan jatkuvasti muuttuvia.51 

 

Biokaasuala tarvitsee kehittyäkseen yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä proaktiivista 

yhteenliittymien rakentamista.52 DigiBiogasHubs-hankkeen avulla saavutetut edistysas-

keleet ovat tärkeitä, sillä biokaasun toimiala on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa huoli-

matta siitä, että biokaasutuotantoa on ollut Suomessa jo 20 vuotta.53 Yhdenvertaisuutta 

tukee vaatimus siitä, että kaupallisen viestinnän tulee olla selkeästi tunnistettavissa ja 

kuluttajalle on annettava tarvittavat tiedot. Tämä auttaa palveluiden tarjoamisessa syrji-

mättömällä tavalla. Luotettavuutta yhdenvertaiseen toimintaan lisää yleinen tietosuoja-

asetus (GDPR) (2016/679), jonka 5 ja 6 artiklan mukaan, tietoja tulee kerätä vain siinä 

määrin, kun on tarpeen tarkoituksen saavuttamiseksi, ja tietojen käsittely on perustut-

tava rekisteröidyn suostumukseen. Lisäksi verkostotaloudessa korostuvat monien toimi-

joiden keskinäiset riippuvuussuhteet ja erilaisuus. Tärkeää verkostotaloudessa on pääsy 

verkostoon, sekä oman aseman saavuttaminen verkoston dynamiikassa ja luottamuksen 

rakentaminen globaalin toiminnan kentällä.54  

 

 

49 Kajala, 2019, s.1. 
50 Aragonés, Nieto & others, 2020, Introduction. 
51 Kajala, 2019, s.3. 
52 Lummaa, Simanainen & muut, 2021, s.48 
53 Lummaa, Simanainen & muut, 2021, s.42. 
54 Ruuskanen, 2015, s.9. 



24 

DigiBiogasHubs-hankkeen digitaalisen verkkoalustan avulla biokaasualan yritykset voivat 

kontaktoitua toistensa kanssa Pohjanmaan maakuntien alueella. Bioekonomialla tarkoi-

tetaan luonnonmateriaalien kestävää käyttöä, sekä innovaatioiden ja teknologioiden 

hyödyntämistä.55  Alueellinen bioekonomia on suoraan sidoksissa bioresurssien saata-

vuuteen ja saavutettavuuteen, siksi on välttämätöntä aktivoida tiedon ja viestinnän tek-

nologioiden mahdollisuuksia biomassaketjujen tehokkuuden lisäämiseksi ja bioresurs-

sien saatavuuden parantamiseksi.56 Uusi alustatalous mahdollistaakin tehokkaan infor-

maation keräämisen ja hyödyntämisen, nopean teknistaloudellisen kehityksen sekä per-

sonoidut palvelut.57  

 

Euroopan unioni on osoittanut suhtautuvansa suuriin alustapalveluihin kriittisesti huoli-

matta alustojen vahvasta markkina-asemasta ja niiden vaikutuksesta talouskasvuun.58 

Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden erilaisten kansallisten säädösten vuoksi markkinat ovat pirs-

taloituneet, mikä voi muodostaa esteitä alustojen skaalautumiselle. Tämän vuoksi komis-

siolla on alustatalouteen neljä ohjaavaa piirrettä. Ensimmäinen on tasaisen pelikentän 

luominen samantyyppisille palveluille. Toinen on varmistaa, että alustalla noudatetaan 

keskeisiä arvoja ja periaatteita. Kolmas on läpinäkyvyyden, luottamuksen ja tasapuoli-

suuden edistäminen. Neljäs liittyy markkinoiden avoimuuteen ja syrjimättömyyteen da-

tavetoisen datan edistämisessä.59 Tämä neljäs komission ohjaava piirre onkin erityisen 

tärkeä, sillä verkostovaikutusten ansiosta digitaalinen palvelualusta on tyypillisesti sitä 

hyödyllisempi, mitä suurempi osa tietyn typpisistä käyttäjistä sitä hyödyntää.60 Kyse ei 

yksinkertaisesti ole vain siitä, että perinteinen, vuosisatoja harjoitettu torikauppa olisi 

siirtynyt alustoille, vaan alustat muokkaavat perinteisiä liiketoimintamalleja. Niiden 

avulla voidaan ohjata kuluttajien valintoja, kerätä tietoa ja käyttää valtaa.61 

 

55 Bioeconomy Finland. (n.d.). Bioeconomy in brief. 
56 Aragonés, Nieto & others, 2020, abstract. 
57 Uuden talouden tuomia uusia kilpailuongelmia ovat tematisoineet erityisesti Ezrachi ja Stucke  
vuonna 2016 ilmestyneessä teoksessaan. Ks. Ezrachi & Stucke, 2016. 
58 Kajala, 2019, s.7. 
59 Viitanen, J., Paajanen, R. & muut, 2020, s.156. 
60 Uuden talouden tuomia uusia kilpailuongelmia ovat tematisoineet erityisesti Ezrachi ja Stucke  
vuonna 2016 ilmestyneessä teoksessaan. Ks. Ezrachi & Stucke, 2016. 
61 Kajala, 2019, s.4. 



25 

 

2.5 Syrjimättömyyden merkitys 

Syrjimättömyysperiaatteen tarkoituksena on varmistaa yksilöiden tasa-arvoinen kohtelu 

sekä oikeudenmukaiset mahdollisuudet hyödyntää yhteiskunnan tarjoamia tilaisuuk-

sia.62 Biokaasuhubin raaka-aineista keskusteltaessa on varmistettava, että kaikilla toimi-

joilla on pääsy raaka-aineisiinsa ja mahdollisuus niiden myyntiin, mikä vaatii investoin-

teja. Lisäksi lain julkisista hankinnoista ja käyttösopimuksista (1397/2016) 2 § mukaan, 

mikäli on kyse julkisesta hankinnasta, on hankintayksikön kohdeltava hankintamenette-

lyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoi-

mesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.   

 

Raaka-aineiden saatavuuden lisäksi syrjimättömyyden toteutuminen tulee huomioida 

alueellisessa oikeudenmukaisuudessa. Suomen hallitusohjelman mukaan siirtymä hiili-

neutraaliin yhteiskuntaan on tehtävä alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella ta-

valla. Valmisteilla on ollut eettisen kestävyyden tiedepaneeli, joka toimii biotalousstrate-

gian toimeenpanoa tukevana, riippumattomana neuvoa-antavana elimenä.63 Sanna Ma-

rinin hallitusohjelmassa sisäministeri Maria Ohisalo korosti, että on huolehdittava siitä, 

etteivät kustannukset kasaannu henkilöille, joilla on jo valmiiksi tiukkaa taloudellisesti. 

Myös Li Andersson totesi, että ilmastoystävällisten ratkaisujen tulee olla mahdollisia kai-

kille ihmisille, tulotasoon ja asuinpaikkaan katsomatta. Hallitus on linjannut, että tulevilla 

toimilla on tarkoitus vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan ja tavoitteena on tehdä 

Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 

mennessä.64  

 

 

62 Euroopan unionin toimielimet, n.d, Syrjimättömyysperiaate. 
63 TEM & muut ministeriöt, 2022:3, s.17. 
64 Ks. VNn tiedote 49/2020, 3.2.2020.  



26 

3 Lainsäädännölliset vaikutukset toimialoilla 

DigiBiogasHubs-hanke sisältää useita eri toimialoja, joten tutkimus on monesta näkökul-

masta monitieteistä. Monitieteisyyskäsitteestä ei kuitenkaan olla päästy yksimieli-

syyteen. Pikemminkin voidaan ajatella, että kyseessä on tieteenalojen kehittymis-

prosessi, johon sisältyy erilaisia vaiheita. 65  Monitieteisyys on luonteva ja usein 

välttämätön osa lainoppia eli säännösten tulkintaa ja systematisointia. Esimerkiksi tekni-

nen kehitys ja tieteellisen tiedon lisääntyminen voidaan ottaa huomioon normeja sovel-

lettaessa, vaikka lainsäätäjä ei säännöksiä muuttaisikaan.66 Monitieteisyyttä voisi kuvata 

synkronointilähteeksi, jolloin rajakäsitteiden monitieteinen tulkinta virittää ja pohjustaa 

avoimeksi jätetyt käsitteet ymmärrettävään muotoon. Monitieteinen keskustelu on 

tärkeää, sillä siten edistetään vuoropuhelua muiden tieteiden kanssa.67  

 

Tässä vaiheessa keskityn lainsäädännön tarkasteluun ja hankkeeseen valittuihin toi-

mialoihin, joita ovat teollisuussektori, turve- ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuva läm-

mön ja sähkön tuotanto, raskas tieliikenne, elintarviketeollisuus ja maatalous, sekä kun-

nalliset jätehuollon toimijat. Ydin teemoja syrjimättömyysperiaatteen rinnalla ovat jät-

teen käsittely, raportointi, vaihtoehtoiset käyttövoimat, sekä biokaasuala meriteollisuu-

dessa. Alustaa ylläpidettäessä onkin varmistuttava, että jokainen toimija täyttää toimin-

nalle lainmukaiset kriteerit. 

 

 

3.1 Jätteen luokittelu  

Biomassoja käsittelevällä teollisuudella tarkoitetaan esimerkiksi elintarvike-, juoma-, 

rehu- ja panimoteollisuutta sekä teurastoimintaa.68 Teollisuusalan biokaasutoimijan tu-

 

65 Ks. Rubin, 2021. 
66 Määttä, T, 2004, s. 1098. 
67 Tikkanen & Yli-Hemminki, 2022. s.1285–1304. 
68 DigiBioGasHubs, 2024. 



27 

lee ottaa huomioon Suomen jätelaki (646/2011) käsitellessään ja kierrättäessä biokaa-

sutuotantoon soveltuvia jätemateriaaleja. Jätelakiin on tehty muutoksia, ja päivitetty jä-

telaki tuli voimaan tammikuussa 2024. Uudistettujen jätedirektiivien69 tavoitteena on jä-

tehuoltoa parantamalla edistää ympäristön ja ihmisen terveyden suojelua, varmistaa 

luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö sekä edistää kiertotaloutta tavoitteena, että 

yhdyskuntajätteestä valmistettaisiin uudelleenkäyttöön tai kierrätettäisiin 65 prosenttia 

vuonna 2035 mennessä.70  Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan 

hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pit-

kään.71 

 

Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa 

käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.72 Jätelain 6 §:n mukaan biojäte on 

asumisesta, toimistoista, ravintoloista, tukkuliikkeistä, ateriapalveluista, vähittäisliik-

keistä ja muista vastaavista toiminnoista syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja 

keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä tai biologisesti hajoavaa 

puutarha- ja puistojätettä. Tietyin edellytyksin 5 b §:n mukaan jäte voi lakata olemasta 

jäte. Aiemmassa säännöksessä, jotta jäte voi lakata olemasta jäte, edellytettiin aineen 

tai esineen yleistä käyttöä tiettyihin tarkoituksiin, nyt riittää, että sitä on määrä käyttää 

erityisiin tarkoituksiin. 73  Jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntämistoimi, 

jonka seurauksena aine tai esine lakkaa olemasta jätettä, on ympäristönsuojelulain mu-

kaan luvanvaraista jätteenkäsittelytoimintaa.74 

 

Jätelain 3 § mukaan jätelakia sovelletaan kuitenkin myös sellaisiin sivutuotteisiin ja niistä 

johdettuihin tuotteisiin, jotka ovat tarkoitettu poltettaviksi, kaatopaikalle sijoitettavaksi 

 

69 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008 , jät-
teistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUVL L 312, 
22.11.2008, p. 3–30. Viimeksi muutettu asetuksella (EU) 2023/1542, 12.7.2023. 
70  HE 40/2021 vp, eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, kohta 4.  
71 Sitra, 2022. Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista.  
72 HE 199/2010 vp, eduskunnalle jätelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, kohta 2. 
73 HE 40/2021 vp, eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, kohta 2. 
74 HE 40/2021 vp, eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, kohta 7. 



28 

tai käytettäviksi biologisessa käsittelylaitoksessa. Jätteinä ei pidetä vain arvottomia ym-

päristölle vaarallisia esineitä, vaan kaikkia aineita tai esineitä, joista halutaan päästä 

eroon siitä riippumatta, voidaanko niitä käyttää uudelleen, ottaa talteen tai kierrättää.75 

Kuvassa 3 EU:n komissio varmistaa tiedon siitä, että nämä sivutuotteet luokitellaan jät-

teeksi, mikäli ne eivät ole tuotettu erottamattomana osana tuotantoprosessia.76  

 

 

 

Kuva 3 EU:n sivutuote/jäte – päättelykaavio (Ympäristöministeriö, 2010) 

 

EY-tuomioistuimen ratkaisua asiassa C-114/01, AvestaPolarit Chrome, on kommentoitu 

oikeustapauskommentissa. Oikeustapauskommentin mukaan laajan määritelmänsä 

 

75  Yhteisön oikeuden jätteen määritelmä sisältyy jätehuollon puitedirektiivin (neuvoston direktiivin 
75/442/ETY jätteistä, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 91/156/ETY) 1 artiklaan (Eu-
roopan unionin laki YmEU 501) 
76 YM, 2010, s.22–23.  



29 

vuoksi jätettä on joskus vaikea erottaa tuotteesta tai raaka-aineesta, jätteen määrittele-

minen tyhjentävästi on hankalaa vaarantamatta korkeaa ympäristönsuojelun tasoa ja en-

nalta vaarantumisen periaatetta. Tämän vuoksi jätteen määritelmä onkin yhteisön oikeu-

dessa kehittynyt pitkälti oikeuskäytännössä tapaus tapaukselta.77   

 

 

 Jätehuoltorekisterin hyväksyntä  

Jätelain 3 § viittaa jätelain 11 lukuun, joka koskee jätehuolto- ja tuottajarekisteriin hyväk-

symistä. Sen mukaan lain 11 lukua ja 118-121 §:ää ei sovelleta maa- ja metsätaloudessa 

syntyvään ympäristölle ja terveydelle haitattomista luonnonaineksista koostuvaan jät-

teeseen, jota käytetään maa- ja metsätaloudessa muutoin kuin energiantuotannossa, 

eikä maa- ja metsätaloudessa syntyvään mainituista aineksista koostuvaan kasviperäi-

seen jätteeseen, jota käytetään energiantuotannossa. Jotta alustalle liittyvät jätehuolto-

toimijat saavat vastaanottaa jätettä, heillä tulee olla 29 §:n mukaan jätehuoltorekisterin 

hyväksyntä, ympäristölupa tai suoritettu rekisteröinti. Tämä sääntely ei kuitenkaan koske 

maa- ja metsätaloustoimijoita, kun kyseessä on kasviperäinen jäte. On tärkeää tarkas-

tella, annetaanko tässä maa- ja metsätalouden toimijoille merkittävää etua kasviperäi-

sen jätteen osalta alustalle liittymisten suhteen suhteessa muihin toimijoihin, sekä poik-

keuksellista joustavuutta syrjimättömyyden periaatteen näkökulmasta. Tämä huomio tu-

lee kyseeseen, mikäli ajatus siitä, että alustalle ei voi liittyä ilman voimassa olevan rekis-

teröintivelvollisuuden suorittamista, toteutuu. 

 

 

 Jätteen kuljetus  

Jätelain 32-34 §:n mukaan kunnan jätehuoltotehtävistä vastaa kunnan jätehuoltoviran-

omainen ja jätehuoltotehtävien ohjaava viranomainen on alueellinen ELY- keskus. Kun-

 

77 Maunu, 2003, s. 916-917. 
 



30 

nan velvollisuus on järjestää asumisessa syntyvän jätteen kuljetus ja huolehtia vaaralli-

sen jätteen vastaanotosta ja käsittelystä. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kunnat 

voivat hankkia kuljetuspalveluita yksittäisiltä jätteenkuljetusyrityksiltä julkisia hankintoja 

koskevan lainsäädännön mukaisesti.78 Lisäksi kunnat voivat edistää biojätteiden kierrä-

tystä biokaasun raaka-aineeksi esimerkiksi edellyttämällä biojätteen erilliskeräystä jäte-

huoltomääräyksissään.79 Tämä tuo esille sen, että kunnalla on mahdollisuus tehdä yh-

teisyötä yksityisten biovoimaloiden kanssa biojätteen hyödyntämiseksi.  

 

Jätteenkuljetusjärjestelmän valintapäätös, järjestääkö kunta jätteenkuljetuksen itse vai 

tilaako ostopalveluna, on kuitenkin todettu hyvän hallinnon ja oikeusturvan näkökul-

masta ristiriitaiseksi, ja ristiriidat ovat johtuneet pääosin toimijoiden intressien eroista. 

Ristiriidat ovat myös voineet johtua epäselvistä pelisäännöistä kuljetusjärjestelmän 

muuttamisessa ja kilpailutuksessa. On pelätty, että kunnan ja kunnallisten jäteyhtiöiden 

roolit sekoittuvat.80 Tästä herääkin kysymys; olisiko jätteenkuljetus ristiriidattomampaa, 

jos alustan omistus olisi kunnalla? Syrjimättömyyden periaate korostuu kuitenkin enti-

sestään, mikäli alustan omistajana tulevaisuudessa tulee olemaan kunta. Tällöin kunta 

on vastuussa, siitä, kuka toimija alustalle valikoituu. Mikäli maa- ja metsätalousalan on 

mahdollista liittyä verkkoalustalle ilman rekisteröitymistä, voi se olla heille merkittävä 

kilpailuetu ja tiettyä toimialaa suosiva.  

 

 

 Jätteen kustannukset 

Jätelain 49 a §:n mukaan kuntien ja pakkausten tuottajayhteisön on vähintään kaksi kol-

masosaa Suomen asukkaista kattavalla sopimuksella sovittava pakkausjätteen erilliske-

räyksen järjestämisestä yhteistoiminnassa. Jätelain 65 §:n mukaan sekä kuntien että 

tuottajien on varmistettava, ettei kaksinkertaisia maksuja synny, että palveluhankinnat 

 

78 HE 40/2021 vp, eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, kohta 3.  
79 Lummaa, Simanainen & muut, 2021, s.70 
80 Löytty, K., & Mäkinen, E., 2011, s.299 



31 

ovat avoimia ja kilpailu ei vääristy. Hallituksen esityksen mukaan tuottajat maksavat kun-

nille korvausta siitä, että kunnat keräävät pakkausjätteen erikseen kiinteistöiltä ja toimit-

tavat sen tuottajien järjestämään jätehuoltoon.81  

 

Mikäli alusta tulee olemaan kunnan omistama, tulee syrjimättömyyden periaate esille 

tarkasteltaessa kaksinkertaisia maksuja. Mikäli pakkaustentuottaja löytää jätehuollon 

alustan kautta, tulee varmistaa, että kaksinkertaisia maksuja ei tapahdu pakkaustentuot-

tajan maksaessa maksuja erikseen sekä kunnalle, että alustalle. Lisäksi, mikäli DigiBiogas-

Hubs-hankkeen digitaalinen verkkoalusta tulee kattamaan tulevaisuudessa vähintään 

kaksi kolmasosaa Suomen asukkaiden pakkausjätteen erilliskeräyksen järjestämisen yh-

teistoiminnasta, tällöin on mahdollista, että alusta voi olla määräävässä markkina-ase-

massa, jolloin markkinoiden avoimuus korostuu.  

 

 

3.2 Ilmastovuosikertomuksen raportointivelvoite 

Energian tuottajien on hyvä huomioida ilmastolaki (423/2022), joka tukee ilmastopolitii-

kan toimeenpanoa edellyttäen valtiolta toimenpiteitä kasvihuonepäästöjen vähentä-

miseksi. Ilmastolain 1 §:n mukaan lain tarkoitus on tehostaa ja sovittaa yhteen ilmaston-

muutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelua ja 

täytäntöönpanon seurantaa sekä vahvistaa eduskunnan ja yleisön mahdollisuuksia osal-

listua ja vaikuttaa ilmastopolitiikan suunnitteluun. Ilmastolain 2§:n mukaan tavoitteena 

on vähentää ihmisen aiheuttamia kasvihuonepäästöjä ja varmistaa, että Suomi täyttää 

kansainväliset ja EU velvoitteet. Ilmastolain 16§:n mukaan on tärkeä seurata ja rapor-

toida ilmastosuunnitelmien vaikutuksia.   

 

 

 

81 HE 40/2021 vp, eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, johdanto.  



32 

 Vastuutahot raportoinnissa 

Ilmastolain 19 §:n mukaan ilmastovuosikertomuksen kokoamisesta vastaa ympäristömi-

nisteriö ja kasvihuonekaasujen kansallisen inventaariojärjestelmän vastuuyksikkönä toi-

mii Tilastokeskus. Kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä toimii Suomen ympäristökes-

kus.82 Valtioneuvoston asetuksen Suomen ilmastopaneelista (349/2023) 2 §:n mukaan 

ympäristöministeriö pyytää ehdotuksia Suomen ilmastopaneelin jäseniksi yliopistoilta, 

valtion tutkimuslaitoksilta, sekä ammattikorkeakouluilta. Tilastokeskuksen sidosryhmiä 

ovat mm. yritykset ja kunnat.  Ilmastolain 3 §:n mukaan ilmastolakia sovelletaan valtion 

viranomaisten tehtäviin ilmastopolitiikan suunnitelmien laatimisessa, sekä niiden täy-

täntöönpanon varmistamisessa.   

 

Ilmastolain 16 §:n mukaan valtioneuvoston on seurattava ilmastopolitiikan suunnitel-

mien toteutumista riittävästi sen toteamiseksi, saavutetaanko suunnitelmissa asetetut 

ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sopeutumista koskevat tavoitteet. Seurannan perus-

teella valtioneuvosto päättää tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lisä-

toimista. Tietojen perusteella DigiBiogasHubs-hankkeen digitaalisella verkkoalustalla on 

potentiaalia toimia tulevaisuudessa vaihtoehtoisena raportointikanavana.  

 

 

 Ympäristökeskuksen alusta ja syrjimättömyys  

Ympäristökeskuksella, joka toimii kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä, on muun mu-

assa oma alusta ilmasto-, kiertotalous- ja luonnonratkaisujen esittelyä ja levittämistä var-

ten. Alustan nimi on Kestävyysloikka. Alustan tarkoituksena on koota kestävän kehityk-

sen käytännöt yhteen palveluun siten, että eri toimijoiden ei tarvitse käyttää resursse-

jaan omien erillispalveluiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Ilmastoloikka alustalla tarkoit-

taa toimenpidettä, jolla on merkittäviä päästöä vähentävä vaikutus.83 

 

 

82 Suomen ympäristökeskus, 2025. 
83 Suomen ympäristökeskus, 2024. 



33 

Palvelua sanotaan avoimeksi, pysyväksi ja ilmaiseksi kaikille toimijoille, mutta palvelun 

linjaukset kuitenkin täsmentävät, että lähtökohtaisesti ilmastoloikaksi ei lueta polttoon 

perustuvaa energian tuotantoa, kuten bioenergiaa. 84 Asiaan voi mahdollisesti vaikuttaa 

RED III – direktiivin uusi määräys, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät saa myöntää tukea 

jätteen poltolle uusiutuvan energian tuottamiseksi kaskadiperiaatteen noudattamisen 

vaatimuksen vuoksi.85 

 

 

3.3 Vaihtoehtoiset käyttövoimat 

Raskaan tieliikenteen tulee huomioida ennen kaikkea laki ajoneuvo- ja liikennepalvelu-

hankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista (740/2021). Lain tavoitteena 

on nopeuttaa ajoneuvojen vähäpäästöisyyttä sekä edistää vaihtoehtoisten käyttövoi-

mien osuutta liikenteessä.86  Lain 1 §:n mukaan hankintayksiköiden on hankittava ajo-

neuvo- ja liikennepalveluhankinnoissa ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ajoneu-

voja. Lain 2 §:n mukaan lakia sovelletaan ainoastaan sellaisiin palveluhankintoja koske-

viin sopimuksiin, jotka kilpailutetaan hankintanimikkeistön mukaisesti. Yksi nimikkeistä 

on jätteiden keruupalvelujen suorittaminen, joka on olennainen osa DigiBiogasHubs- 

hankkeen digitaalisen verkkoalustan toimintaa.  

 

 

 

84 Suomen ympäristökeskus, 2024.  
85 Haavisto, 2024, s.6. 
86 Valtioneuvosto, 970/2021. 



34 

 Kaasukäyttöiset kuorma-autot  

Lain (740/2021) 7 §:n mukaan kuorma-auton tulee olla ympäristöystävällinen ja energia-

tehokas. Kuorma-auto katsotaan tällaiseksi, mikäli se käyttää vaihtoehtoista polttoai-

netta, joka on annettu EU:n direktiivissä 2014/94.87 Direktiivin 2 artiklan mukaan vaihto-

ehtoisilla polttoaineilla tarkoitetaan polttoainetta, jolla korvataan osittain fossiilisen öl-

jyn käyttö liikenteen energianlähteenä. Yksi esimerkki näistä ovat biopolttoaineet. Suo-

men hallituksen tavoitteena on kasvattaa kaasuautojen määrää 50 000 ajoneuvoon vuo-

teen 2030 mennessä.88 Oheinen pylväsdiagrammi esittää ennusteet biokaasun ja biome-

taanin kysynnästä Suomessa vuonna 2030.89 

 

 

Kuva 4  Ennuste biokaasun ja – metaanin kysynnästä vuonna 2030 (Virolainen-Hynnä, A., 2020, 
s.15) 

 

 

 

87 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1804, annettu 13 päivänä syyskuuta 2023, vaih-
toehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta 
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) PE/25/2023/INIT EUVL L 234, 22/09/2023, s. 1—47 
88 Lummaa, Simanainen & muut, 2021, s.13. 
89 Virolainen-Hynnä, A., 2020, s.15. 



35 

 Yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen 

Lain (740/2021) 17 §:n mukaan toiminnan ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat lii-

kenne- ja viestintäministeriölle, joka vastaa myös komissiolle suoritettavasta raportoin-

nista. Alusta helpottaa biokaasu palveluiden saatavuutta ja edistää biokaasun käyttöä, 

mikä tukee syrjimättömyyden periaatetta. Jakelijat - kuten biokaasuasemien, -laitosten, 

sekä huolto- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajat - pystyvät jakamaan biokaasua en-

tistä tehokkaammin. SEUT artiklassa 153 tuetaan EU:n toimia yhtäläisten mahdollisuuk-

sien alalla ja yhdenvertaista kohtelua työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa. 90  Di-

giBiogasHubs- hankkeella pystytään siten vaikuttamaan ei vain ympäristötavoitteisiin, 

vaan myös EU:n periaatteeseen yhtäläisistä mahdollisuuksista.  

 

 

3.4 Biokaasualan mahdollisuudet meriteollisuudessa 

Meriteollisuuden tulee ottaa huomioon merenkulun ympäristönsuojelulainsäädäntö 

(1672/2009) ja FuelEUmaritime-asetus (2023/1805). Ympäristönsuojelulain 6 §:n mu-

kaan kiinteän jätteen poistaminen aluksesta veteen on kielletty. FuelEU maritime – ase-

tuksen tavoitteena on lisätä uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden kysyntää ja joh-

donmukaista käyttöä merenkulkualalla. Biokaasuteknologia on toistaiseksi levinnyt vain 

pieneen osaan sen potentiaalisista käyttökohteista. Käytön laajentamisella voidaan te-

hostaa jäteresurssien ravinnesisällön kierrättämistä, mikä on biotalouden edellytys.91  

 

 

 Syrjimättömyysperiaate puoltaa biokaasulaitoksia satama-alueille 

Tällä hetkellä suomessa on noin 118 biokaasulaitosta ja suurin osa niistä sijaitsee sisä-

maassa.92 Maailmanlaajuisesti kuitenkin 90 % maailman kaupasta liikkuu laivoilla meri-

 

90 EU, 2021. Yhtäläiset mahdollisuudet. 
91 Jaakkola, Kapuinen & muut, 2015, s.193. 
92 Google, n.d. Kartta 



36 

teitse, ja globaalista laivaliikenteestä aiheutuu jo nyt merkittävät hiilidioksidi- ja pien-

hiukkaspäästöt, joita EU pyrkii vähentämään lisäämällä vaihtoehtoisten polttoaineiden 

osuutta vuodesta 2025 alkaen ja velvoittamalla kontti- ja matkustaja-alukset käyttämään 

vuodesta 2030 alkaen maasähköä satamassa ollessaan.93 Suomen maatilatason ja teolli-

suuden biokaasulaitoksien määrää vuonna 2018 on kuvattu näyttökuvassa 4. 

   

                                          

Kuva 5 Suomen maatilatason ja teollisuuden biokaasulaitokset vuonna 2024, (Google Maps, 
2024).  

 

Syrjimättömyyden periaate puoltaa kohtuullisen matkan päässä olevia biokaasulaitoksia 

satama-alueille, jotta myös merenkulkualalla toimiville, saadaan annettua oikeudenmu-

kaiset mahdollisuudet hyödyntää yhteiskunnan tarjoamia tilaisuuksia biokaasulaitoksen 

tarjoamista mahdollisuuksista jätteen keräykselle. 

 

 

93 Business Finland, 2023. Kohti päästötöntä merenkulkua. 



37 

 Jätteen kuljetus satama-alueilla 

Jätelain 646/2011 2 §:n mukaan jätelakia sovelletaan merenkulun ympäristösuojelu-

laissa 1672/2009 tarkoitettuun aluksen tavanomaisesta toiminnasta peräisin olevaan jät-

teeseen sen jälkeen, kun jäte on toimitettu alukselta maihin. Jätelain 35 § toteaa, että 

jätteenkuljetus on järjestettävä niin, että tarjolla on kattavia ja luotettavia jätteen kulje-

tuspalveluita kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, riippumatta järjestämistavasta. Jäte-

lain 49 a §:n mukaan jätteen keräys ja kuljetus tulee järjestää kustannustehokkaasti ja 

niin, että ympäristöpäästöt, sekä haitat asuinympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuu-

delle ovat mahdollisimman vähäiset. Jätteen kuljetuksen aiheuttaessa kustannuksia ja 

ympäristöpäästöjä, jätelaki puoltaa mahdollisimman lyhyitä jätteen kuljetusmatkoja.  

 

Nesteytetyn biokaasun kysyntä on kasvussa. Esimerkiksi Haminan satamassa, kaasun 

myyjä Rohe Solutions kertoi aloittavansa vuonna 2024 biokaasun nesteyttämisen Hami-

nan LNG- terminaalissa. Haminan uusi LNG-terminaali on Suomen ensimmäinen suoraan 

kansalliseen kaasun siirtoverkkoon kytketty terminaali. Rohe Solutionsin mukaan tuo-

tanto on tarpeellinen erityisesti pienimmille biokaasuntuottajille, sillä nesteytetyn bio-

kaasun kysyntä on kasvussa.94 Haminan hanke näyttää avaavan enemmän mahdollisuuk-

sia biokaasulaitoksille satama-alueilla.  

 

 

3.5 Elintarviketurvallisuusviraston hyväksyntä ja valvonta 

Biokaasulaitoksen on täytettävä useita kriteereitä ollakseen lainmukainen. Mikäli biokaa-

sulaitos käsittelee eläinperäisiä sivutuotteita, on huomioitava laki eläimistä saatavista 

tuotteista (517/2015). Tämä laki on Suomessa implementoitu EU:n antaman sivutuote-

asetuksen (1069/2009) mukaisesti.95 Sivutuoteasetus jaottelee eläimistä saatavat sivu-

tuotteet luokkiin ja määrittelee artikloissa 13 ja 14, että tietyt luokat voidaan hävittää 

 

94 Yle, 2023. 
95 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21. lokakuuta 2009, muiden 
kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden ter-
veyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta 



38 

muun muassa muuntamalla ne biokaasuksi. Asetuksen artiklan 24 mukaan, jos eläimistä 

saatavia sivutuotteita muunnetaan biokaasuksi, toimijoiden on varmistettava, että toi-

mivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet heidän valvonnassaan olevat laitokset. Artikla 

43 mukaan eläimistä saatavien sivutuotteiden vienti OECD:n ulkopuolisiin maihin bio-

kaasukäyttöä varten on kielletty. Lisäksi lain eläimistä saatavista tuotteista 41 §:n mu-

kaan toimijoiden tulee ilmoittaa vastaanottamistaan, käyttämistään ja luovuttamistaan 

sivutuotteista. Lain eläimistä saatavista tuotteista 54 §:n mukaan elintarviketurvallisuus-

virasto hyväksyy elintarviketurvallisuuden alalla toimivia biokaasulaitoksia omavalvonta-

laboratorion hakemuksesta.  



39 

4 Biokaasualan lainsäädäntöä 

DigiBiogasHubs-hankkeessa yhdistyvät muun muassa uusiutuvan energian tuotanto ja 

innovatiiviset teknologiat. Näin ollen sekä energiaoikeus, että EU-oikeus asettavat pää-

asiassa ne raamit, joiden puitteissa hanke voi toimia laillisesti ja kestävästi. DigiBiogas-

Hubs-hankkeessa on varmistettava, että alusta vastaanottaa säädösten mukaista biokaa-

sua, joten toimijoiden on noudatettava biokaasun laatu-, sekä sertifiointi vaatimuksia. 

Biokaasu on yksi avainasemassa olevista energialähteistä Euroopan siirtyessä kohti puh-

dasta energiajärjestelmää, jossa resurssitehokkuus ja kiertotalous ovat keskeisiä tavoit-

teita.96  

 

Biokaasun tilannekatsauksen Suomessa ja Euroopassa, mukaan vuonna 2024 Euroo-

passa on yhteensä 1 548 biometaanilaitosta, mikä on 32 prosentin kasvu edelliseen vuo-

teen. Oheinen taulukko esittää lisäksi biometaani- ja biokaasulaitosten kasvun kehityk-

sen Euroopassa vuosina 2019-2022. 

 

Kuva 6 Biometaani- ja biokaasulaitosten yhteismäärä Euroopassa (Virolainen-Hynna, 2025, Bio-
kaasun tilannekatsaus Suomessa ja Euroopassa) 

 

 

96 Virolainen-Hynna, 2025, Biokaasun tilannekatsaus Suomessa ja Euroopassa. 



40 

4.1 Biokaasualan ja -sääntelyn historia 

Suomessa ensimmäiset kokeilut biokaasuntuotannossa tehtiin 1900-luvun alussa. 97 

Vuonna 2008 valtioneuvosto hyväksyi pitkänaikavälin ilmasto- ja energiastrategian 

vuoteen 2020, jossa määriteltiin Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset ta-

voitteet ja keinot, joilla YK :n ja EU :n velvoitteet toimeenpannaan.98 Vuonna 2009 uu-

siutuvan energian direktiivin ensimmäinen versio tuli voimaan 2009, jonka 

kestävyyskriteerit koskivat pelkästään nestemäisiä biopolttoaineita. RED II eli direktiivin 

toinen versio hyväksyttiin vuonna 2018, direktiivissä korostettiin uusiutuvan energian 

osuuden lisäämistä liikenne- ja energia-alalla, sekä käytettiin huomiota materiaalien al-

kuperään ja tuotannon, sekä kuljetuksen ympäristövaikutuksiin. RED III, eli direktiivin vii-

meinen versio otettiin käyttöön syksyllä 2023 sisältäen tiukempia tavoitteita uusiutuvan 

energian edistämiseksi eri sektoreilla. Jäsen valtioiden tulee ottaa käyttöön RED- III di-

rektiivin mukaiset säädökset 21.5.2025 mennessä.99 Vuonna 2020 työ- ja elinkeinominis-

teriö asettu heinäkuussa 2020 biotalousstrategian päivityshankkeen. Strategia ulottuu 

vuoteen 2035. Tätä varten TEM asetti ohjausryhmän, koordinaatiosihteeristön ja kansal-

lisen biotalouspaneelin.100 

 

EU- oikeus korostaa uusiutuvan energian tärkeyttä RED II - direktiivin 25 artiklan 1 koh-

dassa, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä liikenteen energiankulutuksesta on oltava 

vähintään 14 % uusiutuvista lähteistä.101 RED II - direktiivi asettaa jäsenvaltioille velvoit-

teita, jotka määrittävät biokaasun tuotannon ja käytön ehtoja.102 RED III eli direktiivin 

 

97 Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, n.d. Biokaasun tuotanto. 
98 Valtioneuvosto, 2020, s.3, Kansallinen energia- ja ilmastostrategian taustaraportti. 
99  Red III Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/2413, annettu 18 päivänä lokakuuta 
2023, direktiivin (EU) 2018/2001, asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiu-
tuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisen osalta sekä neuvoston direktiivin (EU) 
2015/652 kumoamisesta, EUVL L, 2023/2413, 31.10.2023. 
100 TEM & muut ministeriöt, 2022:3, s.7. 
101 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, 
uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu), EUVL L 328, 
21.12.2018, s. 82—209. viimeksi muutettu 26.6.2024. 
102 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, 
uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu), EUVL L 328, 
21.12.2018, s. 82—209. viimeksi muutettu 26.6.2024. 



41 

uusin versio perustuu RED II direktiiviin. Uusimman version tavoitteena nostaa liikenteen 

energiankulutus 29 prosenttiin uusiutuvista lähteistä mitattuna energiasisällön perus-

teella.103 

 

 

 Biokaasun kestävyyden vaatimukset ja alkuperän selvittäminen 

Biokaasulla tarkoitetaan biomassasta tuotettuja polttoaineita.104 RED II - direktiivin 29 

artiklan 3 kohdan mukaan maatalousbiomassasta, bionesteistä ja biomassapolttoai-

neista ei saa valmistaa raaka-aineita, jotka on hankittu biologisesti monimuotoisuudel-

taan rikkaista maista eli maista, joiden maankäyttöstatus on tammikuussa 2008 tai sen 

jälkeen ollut aarniometsä, biologisesti erittäin monimuotoinen metsä, luonnonsuojelu-

tarkoitukseen osoitettu alue tai biologisesti erittäin monimuotoinen ruohoalue. RED II - 

direktiivin 29 artiklan 4 kohdan mukaan maatalousbiomassasta, bionesteitä ja biomas-

sapolttoaineita ei saa valmistaa raaka-aineesta, jotka on hankittu maasta, johon on si-

toutunut paljon hiiltä, kuten kosteikosta, pysyvästi metsän peittämistä alueista tai turve-

mailta. Energiaviraston mukaan, toiminnanharjoittajan on varmistettava, että raaka-ai-

neen toimittajalla on käytössään järjestelmä, jolla pystytään osoittamaan raaka-aineiden 

alkuperä. Tarvittaessa alueiden maankäyttö ja toimenpidehistoria tulee selvittää biomas-

san kestävyyden varmistamiseksi.105 

 

 

 

103 Haavisto, 2024, s.14. 
104 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, 
uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu), EUVL L 328, 
21.12.2018, s. 82—209. viimeksi muutettu 26.6.2024. 
105 Energiavirasto, 2022, s.23. Toiminnanharjoittajan kestävyysohje. 



42 

 Biokaasun kasvihuonepäästöjen vähentämisvaatimukset 

Kasvihuonekaasupäästövähennyksen kriteerissä biopolttoaineen, bionesteen tai bio-

massapolttoaineen päästöjä verrataan korvaavaan fossiilisen polttoaineen kasvihuone-

päästöihin.106 RED II - direktiivin 29 artiklan 10 kohdan mukaan biopolttoaineiden, liiken-

teessä kulutetun biokaasun ja bionesteiden käytöstä saatavien kasvihuonepäästövähen-

nysten on oltava: vähintään 50% laitoksissa, jotka olivat toiminnassa 5. lokakuuta 2015 

alkaen tai sitä ennen; vähintään 60% laitoksissa, jotka aloittivat toimintansa 6. lokakuuta 

2015 alkaen ja 31. joulukuuta 2020  välisenä aikana; vähintään 65% laitoksissa, jotka 

aloittavat toimintansa 1. tammikuuta 2021; Vähintään 70% sähkön, lämmitysenergian ja 

jäähdytysenergian osalta, jotka on tuotettu biomassapolttoaineista laitoksissa, jotka 

aloittavat toimintansa 1. tammikuuta 2021 jälkeen ja 31. joulukuuta 2025 välisenä aikana, 

ja 80% laitoksissa, jotka aloittavat toimintansa 1. tammikuuta 2026 jälkeen.  

 

 

Toiminta-aika Kasvihuonepäästövähennys Sähkö, lämmitys- ja jääh-

dytysenergia 

Laitokset toiminnassa en-

nen 5. lokakuuta 2015  

Vähintään 50%  Ei erillistä vaatimusta 

Laitokset toiminnassa 6. lo-

kakuuta 2015 – 31. joulu-

kuuta 2020 

Vähintään 60% Vähintään 70% (1- tammi-

kuuta 2021 – 31. joulu-

kuuta 2025) 

Laitokset toiminnassa 1. 

tammikuuta 2021 alkaen  

Vähintään 65%  Vähintään 80% (tammi-

kuuta 2026 jälkeen)  

 

Taulukko 1 Kasvihuonepäästövähennysvaatimukset biopolttoaineille ja biomassapolttoaineille-
RED II -direktiivin mukaan  

 

 

106 Energiavirasto, 2022, s.54. Toiminnanharjoittajan kestävyysohje. 



43 

Kyseinen laskenta voidaan suorittaa käyttämällä prosessin todellisia päästöjä, jotka 

toiminnanharjoittaja laskee itse, tai hyödyntämällä RED II - direktiivin liitteiden V A Tai B 

osan ja VI osan mukaisia oletusarvoja. Joissakin tapauksissa toiminnanharjoittajan on tä-

ydennettävä kasvihuonekaasupäästövähenemän laskentaa, mikäli todistus ei esimerkiksi 

kata kuljetusta. Kasvihuonepäästövähennys ei koske biomassapolttolaitoksia, jotka ovat 

olleet toiminnassa ennen 1.1.2021. Vaatimus koskee ainoastaan uusia laitoksia ja vanhan 

toiminnanharjoittajan on osoitettava ainoastaan bionesteiden kasvi-

huonekaasupäästövähenemän täyttyminen.107  

 

 

 Biokaasun kestävyystodistusten ja sertifikaattien vaatimukset  

RED II - direktiivin 30 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että 

talouden toimijat toimittavat luotettavaa tietoa kestävyyskriteerien sekä kasvihuone-

päästöjen vähennysten täyttymisestä ja että he voivat esittää asiakirjat ja tiedot, joita 

käytetään näiden vaatimusten todentamiseksi. RED II - direktiivin 30 artiklan 4 kohdan 

mukaan komissio voi hyväksyä vapaaehtoisia kansallisia tai kansainvälisiä järjestelmiä, 

jos ne sisältävät tarkkaa tietoa kasvihuonepäästöjen vähennyksistä ja kestävyyskriteerien 

täyttymisestä. Järjestelmien on täytettävä luotettavuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuk-

set.  

 

Energiaviraston mukaan, jos toiminnanharjoittaja ostaa raaka-ainetta tai polttoainetta, 

joka on sertifioitu komission hyväksymän vapaaehtoisen järjestelmän mukaisesti, Ener-

giavirasto katsoo kestävyyden osoitetuksi sertifioidun erän luovutuspisteeseen saakka. 

Mikäli toiminnanharjoittaja ostaa ulkomaista raaka-ainetta tai polttoainetta, joka ei ole 

sertifioitu komission hyväksymän vapaaehtoisen järjestelmän mukaisesti, kestävyys tu-

lee osoittaa muilla keinoin, myös raaka-aineen alkuperän osalta.108 

 

 

 

107 Energiavirasto, 2022, s.55. Toiminnanharjoittajan kestävyysohje. 
108 Energiavirasto, 2022, s.23. Toiminnanharjoittajan kestävyysohje. 



44 

 RED III – direktiivin vaikutukset 

RED III – direktiivin keskeisin tavoite on nostaa uusiutuvan energian yleistavoite EU:n ny-

kyisestä 32 prosentista 42,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Direktiivi sisältää tar-

kempaa sääntelyä muun muassa bioenergiasta, liikenteestä sekä uusiutuvan energian 

tuotantolaitosten lupamenettelyistä. Direktiivi astui voimaan 20.11.2023, ja jäsenvaltioi-

den on toimeenpantava velvoitteet viimeistään 21.5.2025.109  

 

Ensimmäinen RED- III direktiivin vaikutus kohdistuu kaskadiperiaatteen noudattamiseen 

tukijärjestelmissä. Kaskadiperiaate tarkoittaa raaka-aineiden käytön priorisointia resurs-

sitehokkuuden maksimoimiseksi.110 Direktiivin mukaan puubiomassaa tulee käyttää en-

sisijaisesti kohteissa, joissa siitä saadaan suurin ympäristöllinen ja taloudellinen lisäarvo. 

Jäsenvaltiot eivät saa myöntää suoraa taloudellista tukea energiantuotantoon korkean 

jalostusasteen puusta, kannoista ja juurakoista, jätteen polttamiseen uusiutuvan ener-

gian tuottamiseksi ja metsäbiomassan käyttöön lauhdevoimaloissa. Lisäksi kiinteiden 

biomassapolttoaineiden kokonaislämpötehoraja alennetaan 20 MW:sta 7,5 MW:iin.  

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteerit kiristyvät: 80 prosenttia aikaisintaan 

vuonna 2026 ja vuonna 2030 alkaen kaikilla 80 prosenttia. Samalla jakeluvelvoitteen ta-

voite nostettiin energiasisällön perusteella mitattuna 14 prosentista 29 prosenttiin. Tämä 

velvoite koskee tie- ja raideliikenneteen lisäksi myös meri- ja lentoliikennettä.111 

 

 

 

109 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/2413, annettu 18 päivänä lokakuuta 2023, di-
rektiivin (EU) 2018/2001, asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiutuvista 
lähteistä peräisin ole-van energian käytön edistämisen osalta sekä neuvoston di-rektiivin (EU) 2015/652 
kumoamisesta, EUVL L, 2023/2413, 31.10.2023 
110 Sitra, 2024. Kaskadi-periaate. 
111 Haavisto, 2024, s.7.  



45 

4.2 EU:n uudistunut kaasudirektiivi  

Uudistunut kaasulain direktiivi (2024/1788) on osa EU:n laajempaa energiapolitiikka, 

jossa korostetaan kilpailun edistämistä ja markkinoiden tehokkuuden parantamista. Di-

rektiivi helpottaa uusiutuvan kaasun, vähähiilisen kaasun ja vedyn pääsyä energiajärjes-

telmään, mikä mahdollistaa irtautumisen fossiilisesta kaasusta. Se antaa uusiutuvalle 

kaasulle, vähähiiliselle kaasulle ja vedylle tärkeän roolin pyrittäessä saavuttamaan unio-

nin vuoden 2030 ilmastotavoitteet ja ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Uu-

distuneen kaasulain direktiivin 1 artiklan 2 kohdan mukaan uusiutuvalla energialla tar-

koitetaan biokaasua, mukaan lukien biokaasu, joka on jalostettu biometaaniksi. 112  

 

 

 Jalostetun biokaasun eli biometaanin käyttö 

DigiBiogasHubs–hankkeen biokaasulaitoksilla, jotka jalostavat biokaasusta biometaania, 

on mahdollisuus kehittää maakaasuverkkoa tulevaisuudessa syöttämällä biometaania 

kaasuverkkoon. Gasum, joka on Pohjoismaisen kaasusektorin ja energiamarkkinoiden 

asiantuntija, omistaa biokaasulaitoksia sekä Suomessa että Ruotsissa, joista biokaasua 

voidaan syöttää suoraan kaasuputkiverkkoon.113 Suomen Biokiertoyhdistys arvioi, että 

vuonna 2030 yli 70% biokaasun tuotannosta olisi jalostettua biokaasua, eli biometaania, 

jota voitaisiin käyttää ajoneuvoissa, laivoissa, teollisuudessa ja kuljettaa kaasuver-

kossa.114  

 

Biometaania voidaan jalostaa biokaasusta biokaasulaitoksissa115, mutta jalostus voi ta-

pahtua myös itsenäisessä biometaanilaitoksessa116 . Gasgrid on Suomen valtionyhtiö, 

joka tarjoaa tehokasta kaasunsiirtoa Suomessa. Yhtiöllä on aggregoitu biokaasulaitosten 

 

112 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1788, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, uu-
siutuvan kaasun, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä, direktiivin (EU) 
2023/1791 muuttamisesta ja direktiivin 2009/73/EY kumoamisesta (uudelleenlaadittu). 
113 Gasum, 2024.  
114 Suomen biokierto ja biokaasy ry, 2024. Biokaasu 2030. 
115 Suomen Biovoima, 2019.  
116 Suomen biokierto ja biokaasy ry, 2024. Biokaasu 2030. 



46 

muodostama virtuaalinen syöttöpiste.117  Gasgridilla on käytössään myös oma biokaa-

susertifikaattijärjestelmä tuotetuille ja maakaasuverkkoon syötetyille biokaasumää-

rille.118 Tulevaisuudessa biokaasulla voi olla suuri rooli älykkäässä energiajärjestelmässä. 

Sekä kaasuinfrastruktuuri että kaasun monikäyttöisyys liikenteessä, merenkulussa, 

teollisuuden sekä säätövoiman polttoaineena puoltaa kaasun käyttöä.119  

 

 

 Syrjimättömät biometaanimarkkinat  

Uudistuneen kaasudirektiivin johdannon kohdan 143 mukaan jäsenvaltioiden on varmis-

tettava, että maakaasuverkkoon voidaan syrjimättömästi syöttää biometaania. Di-

giBiogasHubs-hankkeen ylläpidettäessä digitaalista verkkoalustaa, jossa toimii useita 

biokaasun käyttäjiä, jotka voivat jalostaa biokaasua biometaaniksi, tulee ottaa huomioon 

uudistuneen kaasulain direktiivin vaatimukset siitä, että biometaanin syöttäminen maa-

kaasuverkkoon on toteutettava syrjimättömästi.  

 

Artiklan 41 mukaan jäsenvaltiot voivat asettaa biometaanin tuotantolaitosten verkkoon 

liittämisen etusijalle. Tämä artikla herättää kysymyksiä siitä, miten biometaanin tuotan-

tolaitosten liittäminen etusijaperiaatteella voisi käytännössä toteutua syrjimättämyyspe-

riaatteen rinnalla. Uudistuneen kaasudirektiivin artikla 3 kohdan 4 mukaan energia-alan 

yrityksiin sovelletaan avoimia, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä sääntöjä, maksuja ja koh-

telua. Jäsenvaltion energiamarkkinaviranomaisen on valvottava, että kolmansien pääsy 

verkkoon toteutuu.120  Suomessa energiaviranomaisena toimii Energiavirasto.121  

 

 

 

117Gasgrid Finland, n.d. 
118 Gasgrid Finland Oy, 2020. Biokaasusertifikaattijärjestelmän säännöt 14.7.2020 alkaen. 
119 Lummaa, Simanainen & muut, 2021, s.8. 
120 Talus, 2015, s.12  
121 Energiavirasto, n.d.  



47 

4.3 Digimarkkinasäädös 

Euroopan unionin digimarkkinasäädös (2022/1925) 122 , eli digitaalisten markkinoiden 

asetusta, on ryhdytty soveltamaan 2.5.2023 alkaen. Säädös asettaa EU:n alueella toimi-

ville digimarkkinoiden ”portinvartijoille”, eli suurille asetuksessa määritellyille ydinalus-

tapalveluita tarjoaville yrityksille, velvoitteita ja kieltoja, joita niiden tulee noudattaa päi-

vittäisessä toiminnassaan. Asetuksen mukaan ”portinvartijoita” ovat yritykset, joilla on 

suuri merkitys sisämarkkinoilla kokonsa vuoksi ja koska ne ovat tärkeitä portinvartijoita 

yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien välillä.  

 

 

 Vaikuttavuus digitaaliseen biokaasu hankkeeseen  

Asetuksen mukaan suureksi yritykseksi luokitellaan yritys, jonka vuotuinen liikevaihto 

unionissa oli vähintään 7,5 miljardia euroa viimeksi kuluneen tilikauden aikana. Tämä 

otettaessa huomioon on hyvä tiedostaa, että DigiBiogasHubs-hankkeen digitaalinen 

verkkoalusta ei ole lähtökohtaisesti asetuksen tarkoittama ”portinvartija”, sillä alustan 

toimiessa paikallisesti Pohjanmaan alueilla, sen koon ei vielä helposti voida olettaa ole-

van suuri sisämarkkinoilla. Asetuksen velvoitteet ja kiellot eivät koske DigiBiogasHub-

hankkeen digitaalista verkkoalustaa. Asetuksen kiellot, jotka eivät DigiBiogasHubs-hank-

keen digitaalista verkkoalustaa koske, ovat esimerkiksi kohdella järjestystä määrittäessä 

omia palveluitaan ja tuotteitaan suotuisammin verrattuna vastaaviin kolmannen osa-

puolen tarjoamiin palveluihin tai tuotteisiin, yhdistellä henkilötietoja eri palveluiden vä-

lillä ilman suostumusta henkilötietojen kohteelta, vaatia käyttämään portinvartijan 

omaa maksu- tai tunnistuspalvelua ydinalustapalvelun käyttämisen ehtona, estää loppu-

käyttäjää poistamasta valmiiksi asennettuja tiettyjä ohjelmistosovelluksia tai harjoittaa 

käytänteitä, joilla vaikeutetaan loppukäyttäjää lopettamasta ydinalustapalvelun käyttö. 

 

122 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1925, annettu 14 päivänä syyskuuta 2022, 
kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 
ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (digimarkkinasäädös) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti). 
PE/17/2022/REV/1 EYVL L 265, 12.10.2022, s. 1–66. 



48 

Mikäli alusta tulevaisuudessa täyttää ”portinvartija”-kriteerit, tulevat kiellot kohdistu-

maan myös DigiBiogasHubs-hankkeen digitaaliselle verkkoalustalle.123 

 

 

4.4 Biokaasun valmistevero ja kestävä biokaasu  

Valmistevero maksetaan biokaasusta kulutukseen luovuttaessa, eli silloin, kun kaasu siir-

tyy pois verottomasta maakaasuverkosta, verottomasta varastosta tai biokaasuntuotta-

jalta loppukäyttäjälle tai verolliseen jakeluverkostoon.124 Biokaasu oli aikaisemmin val-

misteverotonta, mutta tilanne muuttui vuoden 2023 alussa.125 Nykyään kestävälle bio-

kaasulle, jota käytetään lämmityksessä, työkoneissa ja kiinteästi asennetussa työko-

neissa on alennettu valmisteverotaso, joka on valtiontukea. Poikkeuksena tästä on bio-

kaasun pientuottajan tuottama ja paikallisesti käytetty biokaasu, joka pysyy jatkossakin 

verottomana.126 

 

 

 Biokaasun verotus paikallisesti  

Raja pientuotannolle on yksi gigawattitunnin tuotanto kalenterivuoden aikana.  127  Pien-

tuottajan ei tarvitse veron maksamisen lisäksi myöskään osoittaa kaasun kestävyyttä. 

Pientuottaja joutuu maksamaan veroa vain silloin, kun kaasua syötetään verovelvolliseen 

jakeluverkkoon.128 DigiBiogasHubs-hankkeen ollessa paikallinen hanke Pohjanmaan kun-

tien välillä, se tuo paljon etua toimijoiden verotukseen. Pohjanmaan maakuntien alu-

eella on paljon maaseudulla toimivia pientuottajia, jotka hyötyvät taloudellisesti biokaa-

sun verottomuudesta ja resurssien säästämisestä kestävän biokaasun todentamiseksi. 

Pientuottajan tulee kuitenkin rekisteröityä Omaverossa biokaasun pientuottajaksi.129 

 

123 Kuoppamäki, 2023, s.122. 
124 VH, 2024. Maakaasu ja biokaasu. 
125 Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, 2023. Biokaasun verotukseen muutoksia. 
126 VH, 2024. Maakaasu ja biokaasu. 
127 Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, 2023. Biokaasun verotukseen muutoksia. 
128 VH 2024. Maakaasu ja biokaasu. 
129 VH, 2024. Maakaasu ja biokaasu. 



49 

 Kestävä biokaasu  

Verohallinnon mukaan kestävällä biokaasulla tarkoitetaan sellaista biokaasua, joka täyt-

tää biopolttoaineista ja bionesteistä annetussa laissa (393/2013) säädetyt kriteerit. Kri-

teerit ovat samankaltaiset, jotka ovat määritelty RED II – direktiivissä. Vuoden 2024 ve-

rotuksessa biokaasu katsotaan kestäväksi, mikäli biokaasun tuottaja hakee kestävyysjär-

jestelmän hyväksymistä Energiavirastolta, biokaasuntuottaja pystyy osoittamaan, että 

sillä on ollut käytössä asianmukaiset menettelyt kestävyyskriteereiden varmistamiseksi 

ja että erä on luotettavasti kirjattu ainetaseeseen.130  Mikäli biokaasuntuottajalla ei ole 

Energiaviraston hyväksymää kestävyysjärjestelmää tai se ei ole vireillä Energiavirastossa, 

biokaasu katsotaan ei- kestäväksi, ja biokaasusta tulee suorittaa ”tavallinen” biokaasun 

vero.131 Valtiontukien saajien on rekisteröidyttävä tuensaajarekisteriin Omaverossa.132   

 

 

 Alustaverotus  

Verohallinnon mukaan alustaoperaattorien tulee ilmoittaa Verohallinnolle tiedot alustan 

kautta toteutuneista myynneistä ja vuokrauksista sekä niistä tuloja saaneista henkilöistä 

ja yrityksistä vuosittain. Esimerkiksi kuljetuspalveluista ja tavaroiden myynnistä tulee an-

taa vuosittaiset tiedot Verohallinnolle.133 DigiBiogasHubs-hankkeen, joka tuo yhteen bio-

kaasualan toimijoita ja edistää heidän yhteistyötään alustan avulla, toiminta perustuu 

alustan rooliin työn välittäjänä. Työ- tai toimeksiantosuhteesta on tällöin sovittava työn 

tilaajan kanssa, että se huolehtii lakisääteisistä velvoitteista työn tilaajan puolesta. Alus-

tapalvelua tarjoavan yrityksen on kuitenkin kerättävä tiedot henkilöistä ja yrityksistä, 

jotka myyvät alustan välityksellä tavaroita tai henkilökohtaisia palveluita.134 

 

 

 

130 VH, 2024. Maakaasu ja biokaasu. 
131 VH, 2023. Biokaasun verotus, ks. kohta 3.3.  
132 VH, 2024. Maakaasu ja biokaasu.  
133 VH, 2024. Digitaalisen alustan kautta työskentely.  
134 VH, 2024. Digitaalisen alustan kautta työskentely.  



50 

4.5 Globaali näkökulma 

Biokaasun mahdollisuudet ovat koko maapalloa koskevia, ja kyse on maapallon sekä sen 

hyvinvoinnin pelastamisesta yhdessä. Biokaasun tuotanto ja käyttö on lisääntynyt nope-

asti monissa maissa viimeisten 20 vuoden aikana, mikä on lisännyt sen merkitystä uusiu-

tuvana energialähteenä.135 Vuonna 2020 maailmanlaajuisesti lisättiin yli 256 gigawattia 

uusiutuvan energian kapasiteettia, mikä ylitti aiemmat ennätykset lähes 30 prosentilla. 

Uusiutuvan energian käyttöönottoa hidasti COVID-19 aikainen kriisi, kun energiakysyntä 

väheni 4% ja energiaperäiset CO2-päästöt laskivat 5,8% kun fossiiliset polttoaineet saivat 

elvytyspaketeissa edelleen kuusinkertaisesti enemmän tukea kuin uusiutuvat ener-

giat.136  

 

Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia osana kehitysyhteistyötä.137 Seuraavaksi tar-

kastellaan erikseen sekä Suomen, että Indonesian suurimpia biokaasuhankkeita. Tämän 

lisäksi tarkastellaan Indonesiaa vertailukohteena Suomen biokaasutoiminnalle. Monissa 

maissa uusiutuvan energian tukipolitiikka ei ole laajentunut, ja useat maat eivät ole aset-

taneet uusia tavoitteita.138 Indonesian hankkeilla on sama vaikutus ilmastoon, mutta toi-

mivat toisenlaisessa oikeuskulttuurissa. Samalla voimme nähdä, että Indonesian biokaa-

suhankkeet ovat massiivisempia ja raaka-aineet eroavat eurooppalaisista.  

 

Ennustettiin, että Kaakkois-Aasian maiden päästöt voivat kasvaa 30 prosenttiin vuoteen 

2025 mennessä, ellei toimia tehosteta.139 Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuo-

teen 2035 mennessä ja päästöt ovat laskeneet, mutta teollisuuden ja liikenteen päästöt 

edelleen muodostavat haasteita.140 

 

 

 

135 Scarlat, Dallemand & others, s.810. 
136 REN21, 2021. Chapter 01.  
137 UM, n.d. Ilmastopolitiikka.  
138 REN21, 2021. Chapter 01. 
139 International Energy Agency, 2024. Southeast Asia energy outlook 2024. 
140 International Energy Agency, 2023. Finland 2023.  



51 

 Suomen vuoden 2024 suurin biokaasuhanke 

One1 Oy ja Kaustisen Turkisrehu Oy ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen energiatuotan-

noltaan Suomen suurimman biokaasulaitoksen rakentamisesta Kaustiselle. Laitoksen en-

simmäinen vaiheen oli tarkoitus alkaa vuoden 2024 lopussa. Investoinnin suuruus on 

noin 50 miljoonaa euroa. Biokaasulaitos tulee käsittelemään samaa massaa, jota hyö-

dynnetään turkiseläinten rehun tuotannossa, sekä lantaa ja peltomassaa. Tulevan bio-

kaasulaitoksen tontin lähialueella on noin 200 000 tonnia toiminnalle sopivaa maatalou-

den biomassaa. Tavoiteltu energian tuotanto on noin 150 GWh. Tuotettu kaasu nestey-

tetään raskaan liikenteen tarpeisiin. Kaasumäärä vastaa 15 miljoonaa litraa dieseliä.141 

 

 

 Indonesian vuoden 2024 suurin biokaasuhanke 

Indonesian saarella Pohjois-Sumatralla Langkatin alueella on aloitettu Aasian suurimman 

paineistetun biokaasu- eli Bio-CNG-laitoksen toiminta viime vuoden tammikuussa. Noin 

60 prosenttia tuoreista palmuhedelmistä päätyy jätteeksi, mutta ne voidaan hyödyntää 

vihreänä energialähteenä. 142 PT KIS Biofuels on aloittanut 110 miljoonan dollarin pro-

jektin, eli 25 kaupallisen Bio-CNG tehtaan rakentamisen Pohjois-Sumatran alueella. Teh-

taiden suunnitelma oli valmistua joulukuussa 2024. Tehtaat pystyvät käsittelemään 

387 000 kuutiometriä palmuöljyjätettä.143 Bio-CNB kehittäminen lisää biokaasun tuotan-

toa, joka Indonesiassa vuonna 2019 oli 26,28 miljoonaa kuutiometriä. Tavoite vuodelle 

2025 on 289,8 miljoonaa kuutiometriä. Kansallinen tavoite on saavuttaa 23 prosenttia 

uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2025 mennessä.144 Tämän tehtaan odotetaan vä-

hentävän hiilidioksidipäästöjä 3,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Langkatin alueen pormes-

 

141 One1 Oy, 2024.  
142 Ks. Nikson, 2024.  
143 Ks. D-Insights, 2022.  
144 Ks. D-Insights, 2022.  



52 

tari Syah Afand toivoo, että tulevaisuudessa kansallinen teollisuus voi olla esimerkki kier-

totaloudesta.145 Indonesian ja Suomen biokaasulaitoksen energiantuotantoa on verrattu 

keskenään taulukossa 2.  

 

 

Taulukko 2 Indonesian biokaasulaitoksen energian tuotanto suhteessa Suomen biokaa-

sulaitokseen on 11,4 kertainen. 

 

 

4.6 Suomalainen biokaasulaitos Indonesiassa 

SOLCOFIN PTE LTD on Santeri Rantalan vuonna 2015 Indonesiaan perustama biokaasu- 

ja biomassakonsultointiyritys, joka keskittyy erityisesti pellettiprojekteihin, palmuöljy-

alan yrityksiin, sekä biomassan hyödyntämiseen sementtiteollisuudessa ja biomassan 

hyötykäyttöön laajemminkin. SOLCOFIN on myös perustettu Indonesiaan vuonna 2024 

nimellä PT SOLCOFIN BIOMASS FUEL, joka prosessoi biomassaa energian tarpeeseen se-

menttiteollisuudelle Indonesiassa.   

 

 

145 Ks. Nikson, 2024.  

 Suomi Indonesia 

Aloitus ajankohta 2024 loppu puolella 2024 tammikuu 

Investoinnin suuruus 50 miljoonaa euroa  110 miljoonaa dollaria 

Käyttömassa Rehu, lanta- ja peltomassa Palmuöljyjäte 

Käyttömassan määrä 200 000 tonnia 16,8 miljoonasta hehtaa-

rista 60% jätettä 

Tavoiteltu tuotanto  150 GWh   289,8 miljoonaa kuutiomet-

riä ≈ 1 700 GWh 

Kaasumäärän vastaavuus 15 litraa 170 litraa 



53 

Mahdollisuudet veivät Rantalan tälle teollisuudenalalle. Hänen mukaansa Indonesiassa 

on valtavasti hyödynnettävää biomassaa, ja tällä hetkellä maassa poltetaan paljon jäte-

virtaa, erityisesti Javan alueella saha- ja metsäteollisuudessa. Hiiltä ja dieseliä käytetään 

edelleen runsaasti energiatuotannossa. Indonesian valtion suunnitelma RUPTL käy läpi 

sähköntuotannon tavoitteita 10 vuodeksi eteenpäin. Valtion tavoitteena on tuottaa 23% 

kaikesta sähköstä uusiutuvilla energioilla vuonna 2025. Tällä hetkellä kuitenkin vain 11% 

tuotetaan uusiutuvilla energioilla. (S. Rantala, Teams-haastattelu, 14.11.2024) 

 

 

 Uusiutuvan energian kustannukset  

Indonesia on yksi Kaakkois-Aasian edelläkävijöistä biokaasun tuotannossa. Maassa on 

suuri potentiaali biokaasun käytön lisäämiseksi energiasiirtymän tukemiseksi, mutta alu-

eella kohdataan haasteita, kuten politiikan ja kannustimien puutetta, jotka rajoittavat in-

vestointeja.146 Rantalan mukaan Indonesian hallitus suosii yhä hiilen ja dieselin käyttöä. 

Uusiutuvan energian kustannukset ovat edelleen liian korkeat, eikä valtio tarjoa talou-

dellista tukea biokaasu- ja biomassaprojekteille. Perinteisesti biokaasulaitokset tuottavat 

energiaa omaan käyttöönsä tai polttavat metaania hiilidioksidiksi vähentääkseen ympä-

ristövaikutuksia. Hän näkee kuitenkin potentiaalia dieselin korvaamisessa biokaasulla. 

Jopa 10 prosenttia yhden palmuöljytehtaan biokaasutuotannosta riittäisi korvaamaan 

kaiken dieselin, jota kyseinen tehdas käyttää. Tämä voisi tuoda kustannussäästöjä, pa-

rantaa yrityksen imagoa ja mahdollistaa biokaasun myynnin pienissä pulloissa kuluttajille. 

Valitettavasti valtio ei ole vielä hyväksynyt tätä kaasun myyntiä kotitalouksille. (S. Rantala, 

Teams-haastattelu, 14.11.2024) 

 

 

 

146 Ks. Billen, 2024. 



54 

 Raaka-aineet  

Biokaasun tuotantoon tarvittavat raaka-aineet sijaitsevat usein maatalous- tai syrjäseu-

duilla, joissa infrastruktuuri, kuten sähköverkot tai kaasuputket ovat riittämättömiä.147 

Rantalan mukaan palmuöljy ja biokaasu kulkevat melkein käsi kädessä. Indonesiassa on 

noin 1 500 palmuöljytehdasta, joista jokaisesta tehtaasta syntyy 200 000 kuutiota jäte-

vettä ja noin 5 miljoonaa kuutiota biokaasua. Biokaasun hyödyntämismahdollisuudet 

ovat siis valtavat, sillä resursseja on runsaasti. Haaste kuitenkin on maantieteellinen, sillä 

esimerkiksi palmuöljytehtaat sijaitsevat pääasiassa Sumatran ja Kalimantanin saarilla 

mutta kaasua käyttävät yritykset ovat Jaavan saarella. Logistiikkakustannus on suuri kaa-

sun liikutteluun.  Palmuöljyn ja biokaasun talous voidaan siis hyvin yhdistää, mutta liike-

toiminnan tehostamiseksi ja alan kehittymiseksi tarvitaan valtiollista tukea. Esimerkiksi 

valtio voisi ostaa biokaasulla tuotettua sähköä, mutta tätä ei ole vielä toteutettu suuressa 

mittakaavassa. (S. Rantala, Teams-haastattelu, 14.11.2024) 

 

 

 Alustan mahdollisuudet  

Koko Kaakkois-Aasissa raaka-aineita pyritään kokoamaan yhteen, mikä mahdollistaisi ta-

loudelliset mittakaavaedut ja infrastruktuuri-investoinnit. Lisäksi biokaasua pyritään 

myymään virtuaalisesti sijaintiriippumattomasti, mikä vähentää kuljetuskustannuksia.148 

Rantala näkee, että biokaasutoimijoiden yhteistyötä kehittävä digitaalinen alusta voisi 

merkittävästi tukea biokaasun tuotantoa ja jakelua Indonesiassa. Indonesiassa on nyky-

ään paljon nuoria, jotka työskentelevät ohjelmistojen ja digitalisaation parissa, mikä luo 

hyvän pohjan tällaisen alustan kehittämiselle. Hänen mielestään Indonesian biokaasu-

alalla on erityisen tärkeää tällä hetkellä ostajien ja myyjien yhdistäminen, sillä markkina-

paikkaa ei vielä ole olemassa. (S. Rantala, Teams-haastattelu, 14.11.2024) 

 

 

 

147 Ks. Billen, 2024. 
148 Ks. Billen, 2024. 



55 

 Biotalouden tulevaisuus  

Koko kaakkois-Aasiassa biokaasun ja biometaanin tuotanto tulee laajenemaan merkittä-

västi. Investoinnit suurilta toimijoilta, bioklustereiden kehittyminen ja kansainvälisen 

kaupan kasvu ajavat sektorin kehitystä.149 Rantala arvioi, että suuremmat muutokset tar-

vitsevat Indonesiassa valtion tukea. Korkeampi sähkön tariffi voisi kuitenkin tuoda muu-

toksia tulevaisuudessa, kuten mahdollisuuden korvata dieseliä biokaasulla. Indonesian 

biomassamarkkinoihin vaikuttavat merkittävästi globaalit kehityskulut. Kansainväliset 

yritykset ovat sitoutuneet ilmastoystävällisiin toimiin ja tuovat esiin vahvasti asenteen, 

että näistä toimia tulee toteuttaa Indonesiassa. Esimerkiksi sementti- ja tekstiiliteollisuus 

hyödyntää biomassaa lämpöenergian lähteenä. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin enim-

mäkseen yritysten välisiä aloitteita. (S. Rantala, Teams-haastattelu, 14.11.2024) 

 

 

 Uusi lakiehdotus 

Indonesian lakiehdotuksessa energia uusista ja uusiutuvista energialähteistä todetaan, 

että tällä hetkellä voimassa olevat lait ja säädökset uusista ja uusiutuvista energialäh-

teistä ovat hajanaisia eivätkä tarjoa vahvaa, kattavaa ja oikeusvarmaa perustaa. Tämän 

vuoksi on tarpeen laatia uudistettu laki uusista ja uusiutuvista energialähteistä. Uuden 

lain tavoitteena olisi tukea ja kehittää kansallista osaamista, parantaa Indonesian työvoi-

man kyvykkyyttä, lisätä kotimaisen tuotannon kyvykkyyttä sekä kehittää teknologiaa uu-

sien ja uusiutuvien energialähteiden alalla tutkimuksen, kehityksen ja tiedonsiirron 

avulla, jotta se pystyy kilpailemaan kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti.150 Indo-

nesian parlamentti asetti tavoitteeksi hyväksyä kyseisen lakiehdotuksen vuoden 2024 

loppuun mennessä.151  

 

149 Ks. Billen, 2024. 
150 Indonesian kansanedustuslaitos [Dewan Perwakilan Rakyat Republik Indonesia], 2022, s.4. 
151 Ks. Waluyo, 2024.  



56 

5 EU:n valtiontukisäännöt ja markkinaehtoisuus  

EU:n valtiontukisäännöissä valtiontuella tarkoitetaan tukea, jonka on myönnetty valtion 

varoista, ja joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tiettyä yritystä tai tuo-

tannon alaa. Tällainen tuki ei sovellu sisämarkkinoille, jos se vaikuttaa EU-maiden väli-

seen kauppaan.152 Valtion varat käsittävät kaikki julkisen sektorin varat, kuten jäsenvalti-

oiden alueviranomaisten, hallinnon, osavaltioiden, alueellisten ja muiden yksikköjen va-

rat ja tietyissä tilanteissa yksityisten elinten varat.153 

 

 

5.1 EU:n valtiontukisääntö 

Euroopan tuomioistuin on määritellyt yritykset taloudellista toimintaa harjoittaviksi yk-

siköiksi. Taloudelliseksi toiminnaksi luetaan toiminta, jossa tavaroita tai palveluita tarjo-

taan markkinoilla. Valtion varat käsittävät kaikki julkisen sektorin varat, kuten jäsenvalti-

oiden alueviranomaisten varat ja tietyissä tilanteissa yksityisten elinten varat. Valtion toi-

menpiteen katsotaan vääristävän tai uhkaavan vääristää kilpailua, jos se parantaa tuen-

saajan kilpailuasemaa verrattuna muihin yrityksiin, joiden kanssa se kilpailee. Lisäksi inf-

rastruktuurin julkinen rahoitus voi suosia yritystä, antaa tälle edun ja vaikuttaa kilpailuun 

tai EU-maiden väliseen kauppaan. Mahdollinen valtiontuki saattaa hyödyttää infrastruk-

tuurin rakentamista, toiminnan harjoittamista tai käyttöä.154 Valtiontukisääntely on saa-

nut keskeisen roolin energiamarkkinoiden muutoksessa. Energiaoikeus perustuu syrji-

mättömään kolmansien osapuolten verkkoon pääsyn mahdollistavaan sääntelyyn, verk-

kotoiminnan oikeudelliseen eriyttämiseen sekä energiamarkkinaviranomaisten markki-

navalvontaan.155 

 

 

 

152 Publications Office of the European Union, 2019. Valtiontuen käsite. 
153 EKn tiedonanto, 2016. C 262, 1-14. 
154 Publications Office of the European Union, 2019. Valtiontuen käsite. 
155 Talus, 2015, s.24. 



57 

 Tukien ehdot  

SEUT artiklan 107 mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan kuitenkin pitää tukea 

tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei 

muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. SEUT ar-

tiklan 108 mukaan komissio vaatii, että sen asettamassa määräajassa tuki on poistettava 

tai muutettava, mikäli se ei sovellu sisämarkkinoille. Komissiolle tulee siis antaa tieto 

tuen myöntämisestä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta riittävän ajoissa. SEUT 

artiklan 109 mukaan komissio voi antaa säädöksiin lisäehtoja. Kuitenkin komissio voi an-

taa myös sellaisia asetuksia, joissa vahvistetaan tiettyjen valtiontukien soveltuminen yh-

teismarkkinoille, mutta näihin tukiin ei sovelleta ilmoitusvelvollisuutta. Tukia ovat esi-

merkiksi pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävät tuet, tutkimukseen ja koulutuk-

sen kehittämiseen suuntautuvat tuet, ympäristösuojeluun sekä työllistämiseen ja koulu-

tukseen suuntautuneet tuet.156  

 

 

 Ryhmäpoikkeusasetuksen poikkeus 

Ryhmäpoikkeusasetuksen (651/2014) 1 artiklan 4 kohdan c mukaan lähtökohtaisesti val-

tiontuet ovat yritystoiminnalle kiellettyjä, mutta yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa 

määritellään myös, millaiset tuet ja tukiohjelmat ovat hyväksyttäviä eivätkä edellytä en-

nakkoilmoitusta. Ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdan mukaan ryhmäpoik-

keusasetukseen sisältyvää valtiontukena myönnettyä veronalennusta tai – palautusta ei 

saa myöntää, jos yritys on vaikeuksissa. Tämä koskee sellaista yritystä, joka on menettä-

nyt yli puolet merkitystä pääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Yritys, joka on ase-

tettu konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai joka 

täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytyksen konkurssi- tai yrityssa-

 

156 Ks. European innovation scoreboard, 2021.