VAASAN YLIOPISTO LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN YKSIKKÖ Jaakko Koivunen YHTEISTILINTARKASTUKSEN VAIKUTUS TILINTARKASTUSPALKKIOIHIN Näkökulmana Tanskan pakollisesta yhteistilintarkastuksesta luopuminen Laskentatoimen ja tilintarkastuksen pro gradu -tutkielma Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelma VAASA 2020 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu KAAVIOLUETTELO 3 TAULUKKOLUETTELO 3 TIIVISTELMÄ 4 1. JOHDANTO 5 1.1. Tutkimusongelma ja aiheen rajaus 6 1.2. Tutkielman kulku 7 2. YHTEISTILINTARKASTUS 9 2.1. Yhteistilintarkastuksen ja tilintarkastajaparin valinta 12 2.1.1. Tilintarkastajien valinta ja laatu vapaaehtoisessa yhteistilintarkastuksen ympäristössä 12 2.1.2. Tilintarkastajien valinta ja laatu pakollisessa yhteistilintarkastuksen ympäristössä 15 3. TILINTARKASTUSPALKKIO 20 3.1. Tilintarkastuspalkkioiden sääntely Tanskassa 20 3.2. Tilintarkastuspalkkioon vaikuttavia tekijöitä 21 3.2.1. Asiakkaan ominaisuudet 22 3.2.2. Tilintarkastajan ominaisuudet ja tarkastustoimeksiannon ominaisuudet 27 3.3. Big 4 -preemio 28 4. YHTEISTILINTARKASTUKSEN VAIKUTUS TILINTARKASTUSPALKKIOHIN 34 4.1. Yhteistilintarkastuksen vaikutus tilintarkastuspalkkioihin 34 4.2. Big 4 -preemio yhteistilintarkastuksessa 40 4.3. Hypoteesit 43 5. AINEISTO JA MENETELMÄT 46 2 5.1. Aineisto 46 5.2. Tutkimusmenetelmät 47 5.3. Muuttujien kuvailu 55 6. TUTKIMUSTULOKSET 58 6.1. Regressioanalyysien tulokset 58 6.2. Lisäanalyysi markkinoiden keskittyneisyydestä 64 6.3. Johtopäätökset 66 7. YHTEENVETO 68 7.1. Tutkimuksen luotettavuus ja rajoitteet 69 7.2. Jatkotutkimusmahdollisuudet 70 LÄHDELUETTELO 71 LIITTEET LIITE 1. Big N –tilintarkastusyhteisöt 77 LIITE 2. EUR/DKK ja USD/DKK kurssit 77 LIITE 3. Aineiston yhtiöt toimialoittain 78 LIITE 4. Aineiston tilintarkastajat vuosittain 78 LIITE 5. LN(PALKKIO) jakaumat 79 LIITE 6. Residuaalien jakautuminen 81 LIITE 7. Muuttujien väliset Pearsonin korrelaatiokertoimet 83 KAAVIOLUETTELO Kuvio 1. Tilintarkastusmarkkinoiden jakautuminen 11 Kuvio 2. Big 4 -preemio erilaisissa lainsäädännöllisissä ympäristöissä 32 Kuvio 3. Yhteistilintarkastuksen vaikutus tilintarkastuspalkkioihin 36 Kuvio 4. Pienet tilintarkastusyhteisöt päävastuullisina tilintarkastajina vuosittain 65 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Merkityksellisyysaste 49 Taulukko 2. Ensimmäisen regressiomallin muuttujat ja niiden selitteet 51 Taulukko 3. Toisen regressiomallin muuttujat ja niiden selitteet 52 Taulukko 4. Kolmannen regressiomallin muuttujat ja niiden selitteet 54 Taulukko 5. Regressiomallien muuttujia kuvaavia tunnuslukuja 56 Taulukko 6. Aineiston tilintarkastajat vuosittain 57 Taulukko 7. Tulokset yhteistilintarkastuksen vaikutuksesta palkkioihin 59 Taulukko 8. Tulokset tilintarkastajaparin vaikutuksesta tilintarkastuspalkkioon 61 Taulukko 9. Tulokset yhteistilintarkastuksesta luopumisen vaikutuksesta tilintarkastuspalkkioiden muutoksiin 63 Taulukko 10. Yhteistilintarkastuksen ja pienten yhteisöjen välinen korrelaatio 64 ______________________________________________________________________ VAASAN YLIOPISTO Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö Tekijä: Jaakko Koivunen Tutkielman nimi: Yhteistilintarkastuksen vaikutus tilintarkastus- palkkioihin: Näkökulmana Tanskan pakolli- sesta yhteistilintarkastuksesta luopuminen Ohjaaja: Tuukka Järvinen Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Oppiaine: Laskentatoimi ja rahoitus Koulutusohjelma: Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisterioh- jelma Aloitusvuosi: 2015 Valmistumisvuosi: 2020 Sivumäärä: 84 ______________________________________________________________________ TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 tuli voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus PIE-yhteisöjen tilintarkastajien pa- kollisesta rotaatiosta. Yhteisöt voivat pidentää toimeksiannon pituutta yhteistilintarkastuksen avulla. Ase- tuksen vaikutukset alkavat vähitellen näkyä ja yhteisöjen on ymmärrettävä yhteistilintarkastuksen tarjoamat mahdollisuudet ja kustannukset. Yksi yhteistilintarkastuksen valintaan vaikuttavista tekijöistä on tilintar- kastuspalkkioiden suuruus. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia yhteistilintarkastuksen vaikutusta tilin- tarkastuspalkkioihin. Tanskassa luovuttiin listayhtiöiden pakollisesta yhteistilintarkastuksesta vuonna 2005, mikä avasi mahdollisuuksia yhteistilintarkastuksesta luopumisen tutkimiselle. Tutkimuksessa selvi- tetään, johtaako yhteistilintarkastus suurempiin tilintarkastuspalkkioihin, ja onko yhteistilintarkastuksesta luopumisella pitkäaikainen vaikutus tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Lisäksi tutkielmassa otetaan kantaa siihen, miten tilintarkastajien valinta vaikuttaa tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu yhteistilintarkastuksen ja tilintarkastuspalkkioiden aikai- semmista tutkimuksista. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu tanskalaisten listayhtiöiden tilinpäätök- sistä vuosilta 2003–2018. Tutkittava ajanjakso valittiin alkavaksi vuodesta 2003, jotta yhteistilintarkastuk- sesta luopumisen aiheuttaman kilpailutilanteen muutos jäisi pienemmäksi. Aineisto koostuu 58 listatusta tanskalaisesta yhtiöstä ja 925 tilinpäätöksestä. Hypoteesien testaamiseen käytetään kolmea lineaarista reg- ressiomallia, jotka perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin. Selitettävä muuttuja on tilintarkastuspalkkiot ja selittävinä muuttujina käytetään yhteistilintarkastusta kuvaavaa muuttujaa, eri tilintarkastajavaihtoehtoja kuvaavia muuttujia sekä yhteistilintarkastuksesta luopumisesta kuvaavaa muuttujaa. Regressioanalyysissä käytetään kontrollimuuttujina aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja muuttujia, kuten asiakkaan, kokoa ja monimutkaisuutta. Tuloksissa havaittiin, että yhteistilintarkastuksessa veloitetaan suurempia tilintarkastuspalkkioita. Myös ti- lintarkastajaparin valinnalla havaittiin olevan vaikutusta tilintarkastuspalkkion suuruudelle. Vain yhden Big 4 -yhteisön valinnan havaittiin nostavan tilintarkastuspalkkioita, mutta toisen Big 4 -yhteisön valinnan havaittiin laskevan palkkioita verrattuna yhden Big 4 -yhteisön ja yhden pienen yhteisön suorittamaan ti- lintarkastukseen. Yhteistilintarkastuksesta luopumisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta ei saatu tilastollisesti merkitseviä havaintoja, mutta tulokset kuitenkin tukivat väitettä, että yhteistilintarkastuksesta luopuminen laskee tilintarkastuspalkkioita. ______________________________________________________________________ AVAINSANAT: Tilintarkastuspalkkio, Yhteistilintarkastus, Big 4 -preemio 5 1. JOHDANTO Tilintarkastuspalkkioita on tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Vuosien varrella tutkijat ovat etsineet erilaisia tilintarkastuspalkkioihin vaikuttavia tekijöitä. Vaikuttavia tekijöitä on etsitty sekä tilintarkastusasiakkaista ja itse tilintarkastajista, joista tämä tutkielma kes- kittyy jälkimmäiseen. Tutkielman tarkoituksena on tutkia yhteistilintarkastuksen1 vaiku- tusta tilintarkastuspalkkioihin sekä tilintarkastusparissa olevien Big 42 -yhteisöjen mää- rän vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Big 4 -yhteisöt ovat maailman neljä suurinta tilintarkastusyhteisöä (Deloitte, Ernst & Young (EY), KPMG ja Pricewater- houseCoopers (PWC)). Tutkimuksessa selvitetään, johtaako yhteistilintarkastus suurem- piin tilintarkastuspalkkioihin ja onko yhteistilintarkastuksesta luopumisella pitkäaikainen vaikutus tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Yhteistilintarkastustutkimus on huomattavasti tuoreempi aihe. Yhteistilintarkastustutki- mukset ajoittuvat 2000-luvulle muutamista syistä johtuen. Ranskassa tilintarkastuspalk- kiota ei ollut pakko julkaista ennen vuotta 2003. Tämä julkistamispakko avasi mahdolli- suuden tutkia yhteistilintarkastuksen vaikutusta. Toinen vaikuttava tekijä oli vuonna 2005 Tanskan luopuminen pakollisesta yhteistilintarkastuksesta mahdollistaen yhdessä maassa suoritettavan tutkimuksen yhteistilintarkastuksen vaikutuksesta tilintarkastuspalkkioihin, jolloin vältyttiin maiden välisten tutkimusten rajoitteilta (Lesage, Ratzinger-Sakel & Ket- tunen 2017). Kolmas tekijä on Euroopan komission (2010) vihreä kirja (Green paper), jossa ehdotettiin Ranskan mallin mukaista yhteystilintarkastuksen kehittämistä, jotta Eu- roopan tilintarkastusmarkkinoita saataisiin dynaamisemmaksi. Tutkielman aihe on merkittävä kahdesta syystä. Ensinnäkin aikaisemmissa tutkimuksessa Holm ja Thinggaard (2014) sekä Lesage ym. (2017) ovat havainneet, että yhteistilintar- kastuksesta luopumisella on vain lyhytaikainen vaikutus tilintarkastuspalkkioihin, joka johtuu kilpailutilanteen muutoksesta. Tutkielman avulla pystytään varmistumaan siitä, 1 Tutkielmassani yhteistilintarkastus ja yhteistarkastus tarkoittaa samaa kuin Euroopan komission (2010) vihreän kirjan yhteinen tilintarkastus (joint audit). 2 Liite 1. Big N –tilintarkastusyhteisöt 6 onko yhteistilintarkastuksesta luopumisella ollut todellinen vaikutus palkkioiden muu- tokseen vai onko muutos todellisuudessa johtunut kilpailutilanteesta. Heidän tutkimuk- sensa ajoittuivat pisimmillään vuoteen 2010 asti ja tässä tutkielmassa tarkastellaan vai- kutusta välillä 2003 – 2018, jolloin pitkäaikainen vaikutus tulee esille, jos sellainen on. Toiseksi Euroopan unionissa on jo otettu askel kohti yhteistarkastuksen yleistämistä. Vuonna 2014 tuli voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston antama asetus, jonka mu- kaan yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen (PIE) tilintarkastustoimeksiannon enimmäiskesto on 10 vuotta, mutta jäsenvaltiolla on oikeus määritellä se lyhyemmäksi. 10 vuoden kohdalla tehdyn julkisen tarjouskilpailun avulla kestoa voidaan jatkaa 20 vuo- teen ja yhteistilintarkastuksen avulla kestoa voidaan jatkaa yhteensä 24 vuoteen. (Euroo- pan parlamentin ja neuvoston (EU) asetus 537/2014: 17 artikla.) Tästä syystä rotaation vaikutukset alkavat vähitellen tulla esille, jolloin yhtiöiden on tehtävä päätöksiä, miten he tulevat jatkossa valitsemaan tilintarkastajan. Yhteistilintarkastuksen valitseminen voi nousta esille yhtiöissä ja tästä syystä valitsijoiden on tärkeää ymmärtää, miten yhteisti- lintarkastuksen valinta tulee vaikuttamaan tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. 1.1. Tutkimusongelma ja aiheen rajaus Tutkimuksessa on tarkoitus tutkia yhteistilintarkastuksen vaikutusta tilintarkastuspalkki- oihin. Yhteistilintarkastuksen vaikutusta palkkioihin tutkitaan koko aineistolla, jolloin selvitetään johtaako yhteistilintarkastus suurempiin tilintarkastuspalkkioihin. Tanskan pakollisesta yhteistilintarkastuksesta luopumisen vaikutuksen pitkäaikaisuutta tutkitaan vertailemalla peräkkäisten vuosien palkkioiden muutosta yhtiöiden luopuessa yhteistilin- tarkastuksesta. Toisena tavoitteena on selvittää, onko yhteistilintarkastukseen valituilla tilintarkastajilla vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Tätä tutkimusongel- maan tutkitaan selvittämällä, onko Big 4 -yhteisöjen määrällä vaikutusta ja miten Big 4 - preemio (Big 4 premium) jakautuu yhteistilintarkastuksessa. Aihetta rajataan tarkastelemalla yhteistilintarkastuksen vaikutusta palkkion suuruuteen. Tämä johtuu siitä, että regressioanalyysien avulla pystytään tarkastelemaan vaikutuksen suuruutta, mutta syitä palkkioiden mahdollisille eroille yhden tilintarkastusyhteisön 7 suorittamaan tilintarkastukseen ei regressioanalyysin avulla pystytä selvittämään. Jotta syihin pystyttäisiin perehtymään, tarvittaisiin haastatteluja, joissa käytäisiin läpi, miten tilintarkastus hinnoitellaan yhteistilintarkastuksessa. Tämän lisäksi tutkielmaa on rajattu Big 4 / non-Big 4 jaolla, jolloin tarkistellaan molempia ryhmiä homogeenisinä, eikä etsitä eroja ryhmien sisällä tilintarkastusyhteisö kohtaisesti. Tutkielman esikuvina toimivat Audousset-Coulierin (2015) tutkimus Big 4 -yhteisöjen määrän vaikutuksesta yhteistilintarkastuspalkkioihin Ranskassa sekä Holmin ym. (2014) tutkimus yhteistilintarkastuksesta luopumisen vaikutuksesta Tanskassa. Tanskalaisessa tutkimuksessa on lähinnä keskitytty siihen, miten yhteistilintarkastus vaikuttaa tilintar- kastuspalkkioihin. Tanskalaiset tutkimukset ovat myös ajoittuneet lyhyelle aikavälille yh- teistilintarkastuksesta luopumisen jälkeen, jolloin kilpailutilanteen muutos on voinut vää- ristää tuloksia. Tutkielmassa lähestytään aihetta tarkastelemalla Big 4 -yhteisöjen ja pi- demmän aikavälin vaikutusta, jotta tämä tutkielma toisi uutta tietoa verrattuna aikaisem- piin tutkimuksiin. 1.2. Tutkielman kulku Tutkielma koostuu seitsemästä pääluvusta, joka jakautuu teoria- ja empiriaosaan. Teoria- osassa käsitellään aikaisempien tutkimusten havaintoja ja lainsäädäntöä. Jokaisen luvun lopussa esitetään lyhyt yhteenveto tärkeimmistä asioista tutkielman kannalta. Teoriaosan havaintojen pohjalta esitetään hypoteesit, joita tutkitaan empiriaosassa. Empiriaosa poh- jautuu osittain aikaisempaan tutkimukseen, mutta suuri osa sisällöstä on tutkielmaa ku- vaavia havaintoja. Johdannossa esitettiin tutkimusongelma ja aiheen merkitys. Teoriaosassa esitellään yh- teistilintarkastus, joka ensin avataan käsitteenä. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään lyhyesti yhteistilintarkastuksen lainsäädännöllistä taustaa ja vaikusta markkinoiden kes- kittyneisyyteen. Luvun lopuksi käsitellään tilintarkastajaparin valintaa vapaaehtoisessa ja pakollisessa yhteistilintarkastuksen ympäristössä. Kolmannessa luvussa käsitellään mer- kittäviksi havaittuja tilintarkastuspalkkioihin vaikuttavia tekijöitä yleisellä tasolla ja 8 tarkastellaan, pätevätkö samat tekijät yhteistilintarkastuksen ympäristössä. Neljännessä pääluvussa käsitellään yhteistilintarkastuksen vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin. Lu- vussa tarkastellaan aikaisempia tutkimuksia tekijöistä, jotka vaikuttavat yhteistilintarkas- tuspalkkioihin sekä palkkioiden suuruutta verrattuna tilintarkastukseen, jonka suorittaa yksi tilintarkastusyhteisö. Neljännen luvun lopussa on yhteenveto aikaisempien tutkimus- ten havainnoista ja niiden pohjalta esitetään hypoteesit empiriaosan tutkimukseen. Empiriaosa jakaantuu kolmeen päälukuun, joista ensimmäisessä käsitellään tutkimusai- neisto ja tutkimusmenetelmät. Luvussa esitetään aineiston keruumenetelmät ja kuvataan aineisto, jonka jälkeen käsitellään käytettävän analyysimenetelmän teoria ja esitetään mallit, joilla tutkimusongelmaa aiotaan tutkia. Luvussa kuusi käsitellään suoritettua tut- kimusta ja esitetään havaintojen pohjalta tutkimustulokset. Viimeisessä pääluvussa suo- ritetaan yhteenveto koko tutkielmasta, jolloin käsitellään johtopäätökset tehdyn tutkimuk- sen pohjalta, pohditaan tutkimuksen luotettavuutta ja esitetään mahdollisia jatkotutkimus mahdollisuuksia. 9 2. YHTEISTILINTARKASTUS Tässä luvussa käsitellään yhteistilintarkastusta. Luvun aluksi määritellään yhteistilintar- kastus käsitteenä, esitellään Tanskan lainasäädäntöä ja kerrotaan pakollisen yhteistilin- tarkastuksen poikkeuksellisuudesta. Tämän jälkeen käsitellään Euroopan komission esi- tyksen pohjalta yhteistilintarkastuksen vaikutus markkinoiden keskittyneisyyteen. Alalu- vussa 2.1 siirrytään käsittelemään tilintarkastajan valintaa ja tilintarkastuksen laatua, en- siksi vapaaehtoisessa yhteistilintarkastuksen ympäristössä ja tämän jälkeen pakollisessa yhteistilintarkastuksen ympäristössä. Alaluvussa esitetään aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja tilintarkastajien valintaan vaikuttavista tekijöistä ja valinnan vaikutuk- sista tilintarkastuksen laatuun. Yhteistilintarkastus voidaan määritellä tilintarkastukseksi, jossa kaksi toisistaan riippu- matonta tilintarkastusyhteisöä ovat yhteisvastuullisia tilintarkastuskertomuksesta. Yh- teistilintarkastuksessa työ saataa jakautua tasaisesti tilintarkastajien välille, kuten Rans- kan laissa on pakollista tai työ voi jakautua epätasaisesti, kuten Tanskan laissa sallittiin. Yhteistilintarkastuksessa tarkastuksen suunnittelu ja tarkastustyö ovat koordinoituja ja tarkastustoimenpiteet jaetaan kahden tarkastusyhteisön välille. Yhteistilintarkastuksessa tilintarkastusyhteisöt tarkistavat toistensa suorittamaa tarkastustyötä, luovat yhteisiä laa- tukontrolleja ja antavat yhden tilintarkastuskertomuksen. (Lesage ym. 2017: 313.) Tanskan lainsäädännön (Notice of the Act on the presentation of annual accounts, etc. by certain companies 526/1996) 61 c § mukaan valtionyhtiöiden ja listayhtiöiden on valit- tava kaksi tilintarkastajaa, joista toisen on oltava valtion auktorisoima. Tämä laki kumot- tiin vuonna 2001 (Act on the Presentation of Financial Statements 448/2001) 165,6 §, jonka mukaan yhteistilintarkastukset ovat vapaaehtoisia 2005 alkavalla tilikaudella. Le- sage ym. (2017) esittivät tutkimuksessaan kaksi argumenttia, jotka olivat yhteistilintar- kastuksesta luopumisen taustalla. Ensinnäkin lainsäätäjät kokivat, että yhteistilintarkastus aiheuttaa tarpeettoman korkeita tilintarkastuskustannuksia ja toiseksi huoli tilintarkasta- jien pätevyyden tasosta oli laskenut tilintarkastusyhteisöjen kasvun vuoksi. 10 Thinggaardin ja Kiertznerin (2008) mukaan Tanskan yhteistilintarkastus oli erittäin har- vinainen järjestely, sillä vain Ranskassa on vastaava vaatimus. Tanskassa yhteistilintar- kastus oli pakollista 75 vuotta, vuodesta 1930 vuoteen 2005, jolloin yhteistilintarkastuk- sen pakollisuudesta luovuttiin. Tanskan lainsäädännössä ei määritelty tilintarkastustyön jakautumisesta ja olikin mahdollista, että toinen tilintarkastusyhteisö sai jopa 80 % tilin- tarkastuspalkkioista. (Thinggaard ym. 2008: 144.) Muissa maissa yhteistilintarkastus on ollut pakollista vain tietyillä toimialoilla. Esimerkiksi pankkien yhteistilintarkastus on ol- lut pakollista Ruotsissa vuoteen 2004 ja Etelä-Afrikassa vuoteen 2003. Tämän lisäksi joissain kehittyvissä maissa on otettu käyttöön tiettyjä toimialoja koskevia yhteistilintar- kastus vaatimuksia. (Ratzinger-Sakel ym. 2013: 178). Euroopan komissio (2010: 16–17) haluaisi kehittää Ranskan mallin mukaista yhteistilin- tarkastusta. Kehittämällä käytäntöä pystyttäisiin luomaan dynaamisemmat tilintarkastus- markkinat, jossa pienemmillä yhteisöillä (non-Big 4) olisi mahdollisuus päästä osallistu- maan isompien yritysten tilintarkastukseen ja olemaan aktiivisia toimijoita suurkonser- nien tilintarkastusmarkkinoilla. Lobo, Paugam, Zhang ja Casta (2017: 119) ovat samalla kannalla komission kanssa, sillä heidän mukaansa pienillä tilintarkastusyhteisöillä ei yleensä ole resursseja tarkastaa isoja listayhtiötä yksin. Yhteistilintarkastus tarjoaa pie- nemmillekin tilintarkastusyhteisöille mahdollisuuden osallistua isojen yhtiöiden tarkas- tukseen yhteistyössä Big 4 -yhteisön kanssa. Euroopan komissio (2011b: 182–185) esit- tää markkinoiden jakautumisen lisäksi yhteistilintarkastuksen parantavan muun muassa tilintarkastuksen laatua ja varmistaa jatkuvuutta. Yhteistilintarkastuksen haittapuolina Euroopan komissio pitää esimerkeiksi yhteistilintarkastuksen aiheuttamia lisäkustannuk- sia ja monimutkaisuutta. Joissain tutkimuksissa on tullut esille, että yhteistarkastuksen vastustajien mukaan yhteistilintarkastus lisää kustannuksia (Zerni, Haapamäki, Järvinen & Niemi 2012; Deng, Lu, Simunic & Ye 2014). Yksi Lesagen ym. (2017) nimeämistä yhteistilintarkastustutkimuksen kohteista on ollut markkinoiden keskittyneisyys. Seuraavaksi käsitellään lyhyesti Euroopan markkinoiden keskittyneisyyttä, jonka lisäksi tuodaan esille muutama havainto keskittyneisyyden vai- kutuksesta palkkioihin. 11 Choi, Kim, Liu ja Simunic (2008) arvioivat, että maat, joissa tilintarkastusmarkkinat ovat Big 4 -yhteisöjen hallinnassa, antaa yhteisöille monopolivoiman, jolloin he voivat veloit- taa korkeampia tilintarkastuspalkkiota. Tutkimuksessa havaittiin, että Big 4 -yhteisöjen ollessa monopoliasemassa kasvattaa se tilintarkastuspalkkioita. Ballas ja Fafaliou (2008) havaitsivat EU 153 -maissa tilintarkastusmarkkinoiden olevan oligopolisia ja voidaan pi- tää mahdollisena, että se johtaa monopolistiseen hinnoitteluun tai tilintarkastuksen laadun laskemiseen. Yksi Euroopan komission (2011b: 183) esittämistä yhteistarkastuksen eduista on mark- kinoiden pienentynyt keskittyneisyys, kun tarkastukseen otettaisiin mukaan useampi yh- tiö. Ballasin ja Fafaliou (2008) havaitsivat, että Big N -yhteisöjen vähentyessä vuonna 2004 oli Ranskassa EU 15 -maista vähiten keskittyneet markkinat ja Tanskassa oli yksi pienimmistä keskittyneisyyksistä. Holm ym. (2014) havaitsivat tutkimuksessaan, että Tanskassa ei veloiteta Big 4 -preemiota, kun Big 4 -yhteisöt tekevät kokonaisuudessaan tarkastuksen joko yksin tai toisen Big 4 -yhteisön kanssa. Heidän mukaansa tämä saattaa johtua Tanskan tilintarkastusmarkkinoiden kovasta kilpailusta ja pienestä keskittyneisyy- destä. Seuraava kuvio 1 havainnollistaa Ranskan markkinoiden pienempää keskittynei- syyttä. Kuvio 1. Tilintarkastusmarkkinoiden jakautuminen 3 EU 15 -maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxem- burg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska (Ballas & Fafaliou. 2008: 489). EY; 14% Deloitte ; 12% KPMG; 11% Mazaras ; 10% PwC; 9% Grant Thornto n; 4% Muut; 40% Ranskan tilintarkastus- markkinat Pwc; 17% KPMG; 15% EY; 15% Deloitte; 14% BDO; 6% Grant Thornto n; 5% Mazaras; 3% Baker Tilly; 2% Muut; 23% Eu:n tilintarkastusmarkkinat 12 Lähde: Ferullo, Winder & Akman (2016). 2.1. Yhteistilintarkastuksen ja tilintarkastajaparin valinta Seuraavaksi käsitellään syitä yhteistilintarkastuksen vapaaehtoiselle valinnalle Tanskassa ja Ruotsissa sekä valinnan vaikutuksia tilintarkastuksen laatuun. Tämän jälkeen käsitel- lään Big 4 -yhteisöjen valintaan vaikuttavia tekijöitä pakollisen yhteistilintarkastuksen ympäristössä ja valinnan vaikutusta tilintarkastuksen laatuun. 2.1.1. Tilintarkastajien valinta ja laatu vapaaehtoisessa yhteistilintarkastuksen ympäris- tössä Tässä alaluvussa esitetään syitä vapaaehtoisen yhteistilintarkastuksen valinnalle ja valin- nan vaikutusta tilintarkastuksen laatuun. Tämän jälkeen tarkastellaan Big 4 -yhteisöjen valintaan vaikuttavia tekijöitä vapaaehtoisessa yhteistilintarkastuksessa. Yhteistilintarkastus lisää vaihtoehtoja tilintarkastajien valinnalle ja koetulle tilintarkas- tuksen laadulle verrattuna perinteiseen Big 4/ non-Big 4 -jakoon (Zerni, Kallunki & Nils- son 2010). Ruotsissa yhteistilintarkastus on vapaaehtoista, mutta perinteisesti osa yhtiöstä valitsee yhteistilintarkastuksen, sillä ruotsalaisista muista kuin finanssialan listayhtiöstä noin 10 % valitsee yhteistilintarkastuksen (Zerni ym. 2012). Zerni ym. (2012) tutkivat ruotsalaisten yhtiöiden yhteistilintarkastuksen valinnan vaikutusta tilintarkastuksen laa- tuun ja palkkioihin. Yhteistilintarkastuksen valintaan vaikuttaviksi merkittävimmiksi yh- tiöiden ominaisuuksiksi havaittiin yhtiön koko, yrityksen ikä, tytäryhtiöt ja enemmistö- omistaja. Yhteistilintarkastetuiden yhtiöiden havaittiin maksavan suurempia tilintarkas- tuspalkkioita, mutta saivat vastineeksi parempaa laatua. Tutkijoiden mukaan yhteistilin- tarkastuksen palkkiolisää voidaan pitää merkkinä asiakasyhtiön halukkuudesta maksaa enemmän korkeammasta tarkastustyön laadusta sekä paremmasta koetusta laadusta. Yh- teistilintarkastuksessa on epätodennäköistä, että neuvotteluissa molemmat tarkastajat 13 murtuvat asiakkaan antaman paineen alla, joka johtaa parempaan riippumattomuuteen ja lopulta parempaan laatuun. Tutkimuksessa tarkastuksen laatua mitattiin tilintarkastajien vaatimilla varovaisemmilla kirjauskäytännöillä (earnings conservatism). Tutkimuksessa havaittiin yhteistilintarkastuksen tarjoavan parempaa laatua, sillä yhteistarkastuksessa ti- lintarkastajat vaativat varovaisempia kirjauskäytäntöjä, joka tutkijoiden mukaan johtuu yhteisvastuullisuudesta ja tiedon välityksestä tarkastajien välillä. Molemmat tarkastajat varautuvat mahdolliseen vapaamatkustajaongelmaan vaatimalla tiukempaa varovaisuus- periaatteen noudattamista. Tutkijat kuvaavat vapaamatkustajaongelmaa tilanteeksi, jossa toinen tarkastusyhteisö välttelee oman työosuutensa tekemistä ja luottaa toisen tarkastus- yhteisön tekemään tilintarkastustyöhön. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin toisena laadun mittarina epänormaaleja jaksotuksia (abnormal accruals), joiden havaittiin laskevan yh- teistilintarkastetuissa sekä yksityisissä että julkisissa yhtiöissä, parantaen tilintarkastuk- sen laatua. (Zerni ym. 2012.) Lesage ym. (2017) päätyivät erilaisiin tuloksiin tutkiessaan Tanskan luopumista pakolli- sesta yhteistilintarkastuksesta ja sen vaikutuksista tilintarkastuspalkkioihin ja tilintarkas- tuksen laatuun. Heidän tutkimuksensa mukaan korkeampia tilintarkastuspalkkioita ei voida selittää paremmalla laadulla. Tutkimuksessa ei havaittu merkittävää yhteyttä yh- teistilintarkastuksen ja paremman laadun välillä, kun laatua mitattiin epänormaalien jak- sotusten mittareilla. Zernin ym. (2012) mukaan yhteistilintarkastus parantaa lisäksi tilintarkastuksen koettua laatua, jota he mittasivat paremmilla luottoluokituksilla ja maksukyvyttömyyden riskin ennusteilla. Koetun laadun havaittiin kasvavan yhteistilintarkastuksessa, sillä yhteistar- kastus laskee koettua luottoriskiä ja siksi helpottaa velan saamista. Tutkijoiden mukaan tuloksille on kaksi mahdollista syytä, ensinnäkin kahden tilintarkastusyhteisön oletetaan antavan paremman varmuuden ja toiseksi tarjoavan paremman vakuutusarvon virheen sattuessa. Watkins, Hillson ja Morecroft (2004) jakoivat tilintarkastuksen laadun kahteen osaan: tarkastustyön laatuun ja tarkastajan maineeseen. Tarkastajan maine koostuu koe- tusta pätevyydestä ja riippumattomuudesta, joka vaikuttaa lopulta tarkastuksen luotetta- vuuteen. Zernin ym. (2012) tutkimuksen tulosten mukaan yhteistilintarkastuksen 14 vapaaehtoinen valinta parantaa molempia osa-alueita sekä tarkastustyön laatua että koet- tua laatua. Zerni ym. (2010) tutkivat myös Ruotsin tilintarkastusmarkkinoita. Heidän aineistossaan kaikki yhteistilintarkastukseen vapaaehtoisesti päätyneet yhtiöt valitsivat vähintään yh- den Big 4 -yhteisön tilintarkastajapariin. Yhtiön hallituksen jäsenten pääomasijoitukset yhtiöön ja vahvat vähemmistöomistajat lisäävät todennäköisyyttä valita yhteistilintarkas- tus, sillä molemmat tavoittelevat parempaa turvaa sijoituksilleen vaatimalla tiukempaa ulkoista tarkastusta. Holm ym. (2014) tutkivat Tanskan tilintarkastusmarkkinoita, jossa yhteistilintarkastuk- sesta tuli vapaaehtoista vuonna 2005 ja suuri osa yhtiöistä vaihtoikin välittömästi perin- teiseen yhden tilintarkastusyhteisön suorittamaan tilintarkastukseen. Tutkijat havaitsivat tiettyjen muuttujien kuvaavan yhteistilintarkastusta jatkaneita yhtiöitä. Yhteistilintarkas- tuksen valinneet yhtiöt olivat huomattavasti suurempia kuin siitä luopuneet ja yhteistar- kastuksen valinneilla yhtiöllä oli paljon tytäryhtiötä, mikä on linjassa Zernin ym. (2012) Ruotsissa saamien tulosten kanssa. Holm ym. (2014) mukaan valintaan ei kuitenkaan yk- sinomaan vaikuttanut yhtiön ominaisuudet. He havaitsivat, että yhteistilintarkastuksen jatkamiseen vaikutti myös se, miten työ oli aikaisemmin yhteistilintarkastuksessa jakau- tunut. Yhtiöt, joiden tilintarkastustyö oli ennen vuotta 2005 jakautunut epätasaisesti, luo- puivat helpommin yhteistilintarkastuksesta. Tarkastusyhteisöjen valinnasta havaittiin, että Big 4 -yhteisön valintaan vaikuttaa asiakkaan koko, sillä isommat tilitarkastusasiak- kaat valitsivat yleensä Big 4 -yhtiön tarkastukseen. Tutkijat tekivät tutkimuksessaan sa- mankaltaisen havainnoin Zerni ym. (2010) kanssa, joiden aineistoissa jokaiseen yhteisti- lintarkastukseen osallistui vähintään yksi Big 4 -yhteisö. Holm ym. (2014) aineistossa lähes jokaisessa yhteistilintarkastuksessa oli vähintään yksi Big 4 -yhteisö. Edellä olleiden tutkimusten mukaan yhteistilintarkastus parantaa tai huonontaa laatua, mutta Deng ym. (2014) teoreettisen tutkimuksen mukaan yhteistilintarkastuksessa kaksi Big 4 -yhteisöä tarjoaa saman tasoista tilintarkastuksen laatua kuin yksittäinen Big 4 - yhteisö. Big 4 -yhteisön ja pienen yhteisön parissa on riski siitä, että pieni tilintarkastus- yhteisö toimii vapaamatkustajana isomman kustannuksella. Pienempi 15 tilintarkastusyhteisö saattaa nauttia pienentyneestä tilintarkastusriskistä, minkä yhteisti- lintarkastuksen toinen osapuoli hänelle luo tekemättä omaa osuuttaan tarkastustyöstä, joka johtaa vapaamatkustajaongelmaan. Vapaamatkustaminen voi laskea tilintarkastuk- sen laatua ja johtaa silloin huonompaan tulokseen, kun yksittäisen Big 4 -yhteisön suorit- tama tarkastus. Holmin ja Thinnggaardin (2016) mukaan vapaamatkustaminen johtuu ti- lintarkastustyön epätasaisesta jaosta ja vapaamatkustamisen havaittiin johtavan korkeam- piin tilintarkastuspalkkioihin, jota käsitellään tarkemmin pääluvussa 4. 2.1.2. Tilintarkastajien valinta ja laatu pakollisessa yhteistilintarkastuksen ympäristössä Yhteistilintarkastuksen ollessa pakollista kaksi tilintarkastusyhteisöä on valittava. Tällöin merkittävä tekijä valintaprosessissa on Big 4 -yhteisöjen määrä, sillä esimerkiksi (Au- dousset-Coulier 2015) havaitsi tutkimuksessaan, että asiakkaan valitsemalla tilintarkas- tusparilla on vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Seuraavaksi esitetään syitä Big 4 -yhteisöjen valitsemiselle yhteistilintarkastuksessa ja eri valintojen vaikutusta tilin- tarkastuksen laatuun. Guon, Kochin ja Zhun (2017) mukaan yhteistilintarkastus lisää joustavuutta tilintarkas- tajan valinnassa, kun valitaan tilintarkastajapari. Tarkistettava pyrkii valitsemaan tarkis- tajikseen tilintarkastusyhteisöt, jotka maksimoivat tarkastuksesta saadut höydyt, mutta samalla asiakkaiden havaittiin suosivan tarkastajia, jotka veloittavat pienimpiä tilintar- kastuspalkkiota. Molempien tarkastajien valinnalla on merkitystä saatuun hyötyyn ja li- säksi tilintarkastajaparilla on vaikutusta, sillä yhteistyön on oltava sujuvaa ja hyötyyn vaikuttaa kuinka hyvin yhteisöt täydentävät toisiaan. Nekhilin, Ayadin ja Chebbin (2014) ovat samalla kannalla Guon ym. (2017) kanssa, sillä heidän mukaansa tilintarkastusasiak- kaat valitsevat tilintarkastajansa perustuen yhtiön tarpeisiin, kokoon ja muihin yrityskoh- taisiin ominaisuuksiin. Siksi heidän mukaansa Big 4 -yhtiöiden valintaa voidaan pitää merkkinä päätöksestä kasvattaa tai vähentää tilintarkastuspalkkioita. Francis, Richard ja Vanstraelen (2009) tutkivat yhteistilintarkastuksen tarkastajaparin va- litsemiseen vaikuttavia syitä ja valitun parin vaikutusta tilintarkastuksen laatuun. 16 Tutkimuksessa tilintarkastajaparin valinnan selittävänä tekijänä käytettiin asiakasyhtiön omistajarakennetta, ja valinnan vaikutusta laatuun mitattiin epätavallisilla jaksotuksilla. Tutkimus koostui 467 ranskalaisesta listayhtiöistä, joista 63 % valitsi yhteistilintarkas- tukseen vähintään yhden Big 4 -yhteisön. Tutkijoiden mukaan Big 4 -yhteisöillä on paras maine Ranskassa ja tarkastusyhteisöjä valittaessa kahden Big 4 -yhteisön paria pidetään parasta laatua tarjoavana tilintarkastuksena ja kahden pienen yhteisön toteuttamaa tarkas- tusta heikompana. Tutkimuksessa havaittiin, että tiedon epäsymmetria vaikuttaa tilintar- kastusyhteisöjen valintaan. Big 4 -yhteisön tekemään tilintarkastusta vaaditaan, kun yh- tiön omistus on hajanaisempaa ja perheomistus pienempää. Tiedon epäsymmetrian kas- vaessa kahta Big 4 -yhteisö pidetään parempana kuin yhtä Big 4 -yhteisöä, mutta yhtäkin pidetään parempana kuin pelkkien pienten yhteisöjen valinta. (Francis ym. 2009.) Myös Marmousez (2012) havaitsi omistuksen vaikuttavan tarkastajien valintaan, kun tarkastel- laan omistusta pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä, koska niissä perheomistuksen määrä laskee yhden Big 4 -yhteisön valinnan todennäköisyyttä. Francsin ym. (2009) mukaan Big 4 -yhteisöjä pidetään parempaa laatua tarjoavina tilin- tarkastusyhteisönä Ranskassa. Tutkimuksen mukaan tämä pitää paikkansa, sillä kahden Big 4 -yhteisön havaittiin tarjoavan parasta laatua, sillä Big 4 -yhteisöjen valinta laskee tilinpäätöksessä olevia tulosta parantavia epänormaaleja jaksotuksia. Tiedon epäsymmet- rian kasvaessa yhtiöt valitsevat tosiasiassa korkealaatuisemman tilintarkastajaparin, koska Big 4 -yhteisöjen määrä pienentää ylioptimistisen tuloksen näyttämisen mahdolli- suutta tilinpäätöksessä. Lobo ym. (2017) havaitsivat, että asiakas valitsee tarkastajiksi kaksi Big 4 -yhteisöä, kun yhtiö on muun muassa isompi ja toiminnallisesti monimutkaisempi, lisäksi näillä yhtiöillä on enemmän ulkomaan kauppaa ja suurin osa on listattu myös Yhdysvalloissa. Audous- set-Coulier (2015) ja Marmousez (2012) ovat samaan mieltä Lobo ym. (2017) kanssa, sillä kahden Big 4 -yhteisön valinnalle havaittiin olevan yhteys isojen kansainvälisten yhtiöiden eritystarpeisiin. Audousset-Coulierin (2015) mukaan tässä tapauksessa toisen Big 4 -yhteisön valinta on taloudellisesti perusteltua, sillä vain Big 4 -yhteisöllä on tar- vittavat kansainväliset verkostot ja resurssit tarjotakseen korkealaatuista tilintarkastusta. Guon ym. (2017) mukaan pienet ja keskikokoiset asiakkaat valitsivat yleensä Big 4 - 17 yhteisön ja pienen yhteisö parin, mutta isot asiakkaat valitsivat useinten kaksi Big 4 - yhteisöä. Lobon ym. (2017) käytti tilintarkastuksen laadun mittaamisessa liikearvon arvonalentu- mista. Mittari valittiin, koska liikearvo on altis manipuloinnille ja tilintarkastajalla on sii- hen iso merkitys, joten jos parien välillä on laatueroja sen pitäisi tulla esille. Arvonalen- tuminen on todennäköisempää, kun yrityksellä menee huonosti, näitä alhaisen suoritus- kyvyn mittareita hyödyntäen havaittiin, että Big 4 -yhteisön ja pienen yhteisön tarkastus havaitsee todennäköisemmin arvonalentumisen ja havaitsee suurempia alentumisia, kun kahden Big 4 -yhteisön tekemä tarkistus, lisäksi kaksi Big 4 -yhteisöä eivät julkaise yhtä useasti havaittua arvonalentumista. Tutkimuksessa testattiin tilintarkastusparin vaiku- tusta laatuun myös muiden mittarien avulla ja havaittiin, että Big 4 -yhteisön ja pienen yhteisön pari tarjoaa silloinkin laadukkaampaa tilintarkastusta. (Lobo ym. 2017.) Lobo ym. (2017) uskovat, että edellä esitetty Big 4 -yhteisön ja pienen yhteisön parin tarjoama parempi laatu johtuu kahdesta mahdollisesta syystä. Ensinnäkin koordinointi kahden eri kokoisen yhtiön välillä on helpompaa, kun pystytään luomaan hierarkia. Toiseksi, kun Big 4 -yhteisö on pienen yhteisön parina, on Big 4 -yhteisöllä vahvemmat kannustimet tarjota parempaa laatua, sillä se joutuisi suurempaan vastuuseen virheestä ja kärsisi pahemmat asiakkaiden menetykset. Guo ym. (2017) ovat samaa mieltä, että tilin- tarkastusyhteisön oikeudelliseen ja maineen menetyksen riskiin vaikuttaa, onko tilintar- kastaja parina iso vai pieni yhteisö. Audousset-Coulier (2015) havaitsi merkittäviksi määrittelijöiksi Big 4 -yhteisöjen mää- rälle yrityksen koon ja ulkomaalaiset tytäryhtiöt. Myös hyvällä hallinnointitavalla (Corprate governance) ja tarkastusvaliokunnalla havaittiin olevan vaikutusta Big 4 -yh- teisöjen valintaan. Riskillä oli myös merkitystä, sillä asiakasyhtiön tappiolla havaittiin myös olevan merkittävä yhteys Big 4 -yhteisön valinnalle. Tämä johtuu siitä, että riski- sillä yrityksillä on taipumus valita Big 4 -yhteisö hyötyäkseen niiden maineesta. Myös Guon ym. (2017) mukaan riskinen yhtiö valitsi Big 4 -yhteisön tilintarkastuksen. Nekhili ym. (2014) sai tutkimuksessaan samankaltaisia tuloksia tarkastajan valinnasta Audous- set-Coulierin (2015) kanssa, sillä Nekhilin ym. (2014) mukaan Big 4 -yhteisön valintaan 18 vaikuttaa tarkastusvaliokunnan riippumattomuuden taso, mutta hallituksen jäsenten riip- pumattomuudella ei havaittu olevan merkitystä valintaan. Kannattamaton yhtiö vaikuttaa riskisemmältä tilinpäätöksen manipuloinnille ja siksi ne todennäköisemmin valitsevat Big 4 -yhteisön vakuuttaakseen osakkeen omistajia ja mahdollisia sijoittajia tilinpäätös- tietojen laadusta. Marmousez (2012) sai vähän erilaisia tuloksia, sillä hän havaitsi, että vain keskikokoisissa yhtiöissä hyvällä hallinnointitavalla havaittiin olevan vaikutusta Big 4 -yhteisön valintaan. Tarkastettavan yhtiön hallituksen riippumattomuuden sekä puheen- johtajan ja toimitusjohtajan erillisillä rooleilla havaittiin yhteys Big 4 -yhteisön valin- nalle, mutta tarkastusvaliokunnalla havaittiin negatiivinen yhteys Big 4 -yhteisön valin- taan. André, Broye, Pong ja Schatt (2016) tutkivat yhteistilintarkastuksen vaikutusta tilintar- kastuksen laatuun vertailmalla Ranskan, Iso-Britannian ja Italian tilintarkastusten laatua. Laadun mittarina tutkimuksessa käytettiin epänormaaleja käyttöpääoman jaksotuksia. Tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä maiden välisiä eroja tilintarkastuksen laadussa. Kun vertailtiin saman kokoisia tilintarkastusyhteisöjä keskenään, ei maiden väliltä sil- loinkaan löytynyt eroja, mutta ranskalaisten tilintarkastusyhtiöiden välillä havaittiin vä- hintään yhden Big 4 -yhteisön osallistumisen vaikuttavat tilintarkastuksen laatuun posi- tiivisesti. (André ym. 2016.) Vaikka yhteistilintarkastuksessa saadaan valita kaksi tarkastusyhteisöä se ei välttämättä tarkoita, että asiakas kokisi suurempaa hyöytä tilintarkastuksesta. Guo ym. (2017) mittasi asiakkaan kokemaa hyötyä asiakkaan ylijäämällä. Ylijäämällä tarkoittaa tässä tapauk- sessa asiakkaan tilintarkastuksesta saamaa arvoa, josta vähennetään tilitarkastuspalkkiot. Asiakkaan ylijäämä laskee yhteistilintarkastuksessa, koska asiakasyhtiö ei saa valita vain yhtä tilintarkastusyhteisöä, jolle se antaa koko tilintarkastustyön. Vastapainona tälle on mieluisimman tilintarkastaja parin valinta, joka hieman laskee asiakkaan ylijäämän pie- nentymistä. Lisäksi asiakkaan ylijäämän havaittiin olevan korkeampi, kun työtä ei tarvit- sisi jakaa tasan tarkastajien välillä. Tässä luvussa käsiteltiin yhteistilintarkastusta käsitteenä, markkinoiden jakautumista ja tilintarkastajan valintaa. Yhteistilintarkastuksessa on kyse kahden tilintarkastusyhteisön 19 yhteisvastuullisesta tilintarkastuksesta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että yhteistilintarkastus laskee markkinoiden keskittyneisyyttä, sillä se parantaa pienten yhti- öiden mahdollisuutta osallistua listayhtiöiden tilintarkastukseen. Aikaisemmissa tutki- muksissa on havaittu, että vapaaehtoisesti yhteistilintarkastuksen valitsee suuret yhtiöt ja Tanskassa valintaan on vaikuttanut myös se, miten työ jakautui, kun yhtiöllä oli edelleen yhteistilintarkastus käytössä. Yhteistilintarkastuksen vapaaehtoisen valinnan vaikutuk- sesta laatuun on saatu ristiriitaisia tuloksia. Big 4 -yhteisöjen valintaan vaikuttaa merkit- tävimmin yrityksen koko ja tytäryhtiöiden määrä. Valinta on perusteltua, sillä Big 4 - yhteisöillä on kattavat kansainväliset verkot. Big 4 -yhteisöjen on havaittu erityisesti kas- vattavan koettua laatua yhteisöiden maineesta johtuen. 20 3. TILINTARKASTUSPALKKIO Tilintarkastuspalkkioiden teoria on tärkeässä osassa tutkielmaa. Luvun tarkoituksena on tutustua aikaisempiin tutkimuksiin ja teoreettiseen taustaan tilintarkastuspalkkioista. Lu- vun alussa esitellään Tanskan tilintarkastuspalkkioita koskevaa lainsäädäntöä, jonka jäl- keen tarkastellaan merkittäviksi havaittuja muuttujia, joiden on havaittu vaikuttavan ti- lintarkastuspalkkioihin. Sääntelyä luukuunottamatta, luvun rakenne pohjautuu Hayn, Knechelin ja Wongin (2006) tekemään meta-analyysin, jolla he arvioivat yleisimmin ti- lintarkastuspalkkioiden tutkimiseen käytettyjä muuttujia. He jakoivat muuttujat kolmeen kategoriaan: tarkastettavan ominaisuuden, tarkastajan ominaisuudet ja tilintarkastustoi- meksiannon ominaisuudet. (Hay ym. 2006.) Kategorioista tarkastettavan ominaisuuksia käsitellään laajasti sekä yleisellä tasolla että yhteistilintarkastuksen ympäristössä, jonka jälkeen käsitellään lyhyesti tarkastajan ominaisuuksia ja toimeksiannon ominaisuuksia Big 4 -preemiota lukuun ottamatta, sillä se käsitellään omana osuutena alaluvussa 3.3. 3.1. Tilintarkastuspalkkioiden sääntely Tanskassa Tilintarkastuspalkkioiden sääntelyyn vaikuttavat kansallisen lainsäädännön lisäksi kan- sainväliset tilintarkastusstandardit ja kansainväliset tilintarkastajan eettiset ohjeet. Tans- kan tilintarkastuslain Danish Act on Approved Auditors (2018/1287) 16 § mukaan tilin- tarkastajan on noudatettava yleisesti hyväksyttyjä tilintarkastuskäytäntöjä ja Tanskan yri- tysviranomaisella on oikeus määritellä eettiset säännöt ja standardit. IFAC:in (The Inter- national Federation of Accountants) (2016a) mukaan tällä tarkoitetaan kansainvälisiä ti- lintarkastusstandardeja. Heidän mukaansa Tanskan viranomaiset ovat valtuuttaneet FSR- Tanskan tilintarkastajat määrittelemään eettiset ohjeet. IFAC:in (2016a) mukaan nämä kansainväliset eettiset ohjeet on otettu Tanskassa käyttöön vuonna 2000. Tanskan tilintarkastuslain Danish Act on Approved Auditors (2018/1287) 26§ mukaan tilintarkastuspalkkio ei saa olla suurempi kuin mitä voidaan pitää kohtuullisena ja tilin- tarkastuspalkkio ei saa määräytyä muun kuin työn määrään perusteella. Lisäksi Tanskan tilinpäätöslaissa säädetään, että (Årsregnskabsloven 2001/448) pykälän 96 mukaan 21 vuodesta 2002 eteenpäin listattujen yhtiöiden on julkaistava tilintarkastus- ja konsultoin- tipalkkiot tilinpäätöksessä. IFAC:in (2016b: 511) tilintarkastajien eettisissä ohjeissa määritellään palkkion koosta seuraavasti: tilintarkastaja voi neuvotteluissa määritellä tilintarkastuspalkkioksi hinnan, jonka tarkastaja kokee sopivaksi. Se, että toinen tilintarkastaja tarjoutuu tekemään tarkas- tuksen edullisemmin, ei ole itsessään epäeettistä. Tilintarkastuspalkkiota ei kuitenkaan saa määritellä liian alhaiseksi, jolloin tilintarkastuksen suorittaminen tarvittavalla teknil- lisellä ja ammatillisella tasolla vaarantuisi. Yhden tilintarkastusasiakkaan muodostaessa suuren osan kaikista tilintarkastusyhteisön tai partnerin saamista palkkioista, riippuvuus asiakkaasta aiheuttaa oman intressin ja pai- nostuksen uhan. Jos yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön palkkiot muodostavat yli 15 % kaikista saaduista palkkioista on tilintarkastusyhteisön ryhdyttävä varotoimiin asi- akkaan hallintoelimen kanssa, jotta riippuvuuden uhkaa saadaan laskettua. Tilanteissa, jossa tilintarkastusasiakas ei ole maksanut palkkioita ajallaan voi myös aiheuttaa oman intressin uhan. Oma intressi on myös uhattuna, jos tilintarkastaja määrittäisi ehdollisen palkkion, joten ne on kielletty varmennuspalveluissa. (IFAC 2016b: 567-569.) 3.2. Tilintarkastuspalkkioon vaikuttavia tekijöitä Simunicin (1980) mukaan tilintarkastuspalkkiossa on pohjimmiltaan kysymys yksikkö- hinnasta ja tarkastuksen määrästä, mitä tarkistettava yhtiö tarvitsee tarkastustaan varten. Tutkiakseen tilintarkastuspalkkioita, hän loi mallin tilintarkastuspalkkioiden muodostu- misesta, mitä on hyödynnetty useiden tutkimusten pohjana vuosikymmenien ajan. And- rén ym. (2016: 247) mukaan tutkiakseen yhteistilintarkastuksen vaikutusta tilintarkastus- palkkioihin oli kehitettävä malli, joka otti huomioon merkittäviksi havaitut tekijät tilin- tarkastuspalkkion määräytymiselle. Tästä syystä on tutkielman kannalta tärkeää, että mer- kittäviksi havaittuja muuttujia esitellään tutkielman teoriaosassa, jotta muuttujat voidaan perustellusti valita osaksi empiiristä tutkimusta. 22 3.2.1. Asiakkaan ominaisuudet Tilintarkastuspalkkioihin vaikuttaviksi asiaakaan ominaisuuksiksi Hay ym. (2006) luo- kittelivat seuraavat: asiakkaan koko, monimutkaisuus, toimintariski, kannattavuus, vel- kaisuus, omistajarakenne, sisäinen valvonta, hallinnointitapa ja toimiala. Seuraavaksi kä- sitellään asiakkaan ominaisuuksia edellä mainitussa järjestyksessä. Ensiksi esitetään ylei- nen teoria käsiteltävästä muuttujasta, jonka jälkeen tarkastellaan muuttujien merkittä- vyyttä yhteistilintarkastuksessa. Hay ym. (2006) huomasivat tekemässään meta-analyysissä, että lähes jokaisessa tutki- muksessa tarkastettavan koon on havaittu olevan merkittävä muuttuja vaikuttamaan tilin- tarkastuspalkkioiden suuruuteen. Kokoa on tutkimuksissa tyypillisesti mitattu taseen lop- pusummalla ja muutamissa tutkimuksissa liikevaihdolla. Heidän mukaansa koko yleensä selittää yli 70 prosenttia tilintarkastuspalkkioiden vaihtelusta. (Hay ym. 2006). Tilintar- kastus sisältää tarkastettavan organisaation liiketapahtumien tarkastusta. Suurempi yritys yleensä tarkoittaa enemmän maksutapahtumia vaatien enemmän aikaa sen tarkistukseen. Tästä syystä tarkistettavan koon pitäisi olla yhteydessä korkeampiin tarkastuspalkkioihin. (Anderson & Zéghal 1994: 196; Rubin 1988: 221; Nekhili ym. 2014: 393.) Simunicin (1980) mukaan asiakkaan kokoa voidaan yksinäänkin pitää erittäin merkittävä määritte- lijänä tilintarkastuspalkkioiden suuruudelle, sillä hän arvioi yrityksen koon vaikuttavan yksittäisten tarkastettavien asioiden määrään. Saavuttaakseen tarvittavan varmuustason tarkastettava määrä kasvaa laskevalla nopeudella. Taseen loppusumman ja tarvittavan tarkastustyön määrän välillä on siksi epälineaarinen yhteys. (Simunic 1980.) Myös Pon- gin ja Whittingtonin (1994) havaitsivat koko-muuttujan olevan epälineaarisessa yhtey- dessä tilintarkastuspalkkion suuruuteen ja koon kasvaessa tarpeeksi suureksi saavutetaan merkittävää mittakaavaetuja, jolloin kustannus suhteessa taseen loppusummaan on pie- nempi. Yhteistilintarkastuksentutkimuksissa on päästy samankaltaisiin tuloksiin koon merkityk- sestä tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Ranskalaisissa tutkimuksissa yhteistilintar- kastuspalkkioista Gonthier-Besacier ym. (2007) sekä Audousset-Coulierin (2015) havait- sivat, että myös yhteistilintarkastuksessa yrityksen koolla on merkittävä yhteys 23 tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Nekhili ym. (2014) tutkimuksessa kokoa pidettiin- kin ainoana merkittävänä kontrollimuuttujana yhteistilintarkastettujen yhtiöiden tilintar- kastuspalkkioiden suuruuteen. Thinggaard ym. (2008) etsivät tilintarkastuspalkkiolle määrittäviä tekijöitä tanskalaisista yhteistilintarkastuksen yhtiöistä. Tutkimuksessa ha- vaittiin koon olevan merkittävä tekijä yrityksen koosta riippumatta, mutta koon kasvun havaittiin vaikuttavan voimakkaammin pieniin yhtiöihin, sillä suurilla yhtiöillä on pa- rempi sisäinen valvonta. (Thinggaard ym. 2008.) Tämä voi olla yhteydessä Simunicin (1980) sekä Pongin ym. (1994) tutkimuksissa havaittuun mittakaavaetuun. Tutkimuksissa monimutkaisuus ja toimintariski on kategorisoitu eri tavioin, esimerkiksi Audousset-Coulier (2015), Andersonin ym. (1994) ja Thinggaardin ym. (2008) luokitte- livat vaihto-omaisuuden ja saatavat osaksi monimutkaisuutta. Hayn ym. (2006) kategori- soinnin mukaan nämä luokitellaan osaksi toimintariskiä ja täten käsitellään monimutkai- suuden jälkeen. Heidän mukaansa monimutkaisuuden vaikutusta tilintarkastuspalkkioi- hin on mitattu useilla mittareilla. Meta-analyysin mukaan tyypillisimpiä monimutkaisuu- den mittareita ovat olleet muun muassa tytäryhtiöiden määrä, ulkomaiset tytäryhtiöt, ul- komaalainen varallisuus ja SIC-koodien4 määrä. Heidän mukaansa näistä merkittävin mittari on tytäryhtiöiden määrä ja heikoin SIC-koodien määrä. Simunic (1980) jakoi monimutkaisuuden kahteen kategoriaan, kirjanpitovelvollisen ha- janaisuuteen ja moninaisuuteen. Molemmat näistä monimutkaisuuden näkökannoista li- säävät erilaisten tarkastettavien kohteiden määrää. Hajanaisuutta Simunic (1980) kuvaa tytäryhtiöiden määrällä tilinpäätöksessä ja moninaisuutta mitattiin toimialojen (SIC) määrällä sekä ulkomaisella varallisuudella taseessa. Tutkimuksessa havaittiin monimut- kaisuuden vaikuttavan tilintarkastuspalkkioihin. Myös Andersonin ym. (1994) tutkimuk- sessa havaittiin merkittävä yhteys monimutkaisuuden ja tilintarkastuspalkkioiden välillä, sillä tytäryhtiöiden määrän havaittiin nostavan tilintarkastuspalkkioita. Monimutkaisuu- den vaikutus palkkioihin johtuu heidän mukaansa siitä, että monimutkaisemmat organi- saatiot vaativat enemmän tarkistusaikaa tai enemmän seniortilintarkastajien läsnäoloa tar- kistuksessa tai molempia. Heidän mukaansa monimutkaisuus voi tulla esille 4 SIC on lyhenne, joka tarkoittaa: Standard Industrial Classification (Hay ym. 2006). 24 liiketapahtumien luonteesta tai organisaatiorakenne voi olla laajempi ja siksi vaikeampi tarkastaa asianmukaisesti. Hay ym. (2006) luokittelivat vaihto-omaisuuden ja saatavien suhdetta taseen loppusum- maan toimintariskiksi. Molemmilla on havaittu olevan merkittävä yhteys tilintarkastus- palkkion suuruuteen, mutta parempana muuttujana niiden on havaittu toimivan yhdessä. Osatutkijoista ovat luokitelleet nämä osaksi monimutkaisuutta, sillä esimerkiksi Thing- gaardin ym. (2008) mukaan tämä osuus monimutkaisuudesta perustuu heidän tutkimuk- sessaan riskiin, jotka liittyvät liiketapahtumien monimutkaisuuteen ja arvostuksiin, jotka vaativat ammatillista tuntemusta mahdollisista tulevaisuuden tapahtumista. Simunicin (1980) mukaan tilintarkastajat ovat huomanneet, että saatavat ja vaihto-omai- suus ovat riskisiä eriä, sillä ne vaativat tilintarkastajalta vahvistus- ja havainnointitoimen- piteitä. Nämä ovat monimutkaisia tehtäviä, sillä ne vaativat tulevaisuuden tapahtumien ennustamista. Simunicin (1980) ja Andersonin ym. (1994) tutkimuksissa havaittiin, että saatavien ja vaihto-omaisuuden suhteella taseen loppusummaan on merkittävä märittelijä tilintarkastuspalkkion suuruudelle. Thinggaard ym. (2008) tutkivat yhteistilintarkastettujen yhtiöiden tilintarkastuspalkkioi- den muodostumista. He jakoivat monimutkaisuuden (TechComp) tekniseen monimutkai- suuteen ja (SubComp) tilintarkastusaineiston monimutkaisuuteen. Tilintarkastusaineiston monimutkaisuus kuvaa tilinpäätöserien monimutkaisuuden luomaa toimintariskiä tilin- tarkastajalle ja teknillisellä monimutkaisuudella tarkoitetaan tässä tytäryhtiöiden ja osak- kuusyhtiöiden määrää. Teknillisellä monimutkaisuudella havaittiin olevan merkittävämpi yhteys tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen pienillä kuin isoilla yhtiöillä. Vastaavasti ti- lintarkastusaineiston monimutkaisuutta mitattiin vaihto-omaisuuden, myyntisaamisten ja yrityksen itsenä luomien aineettomien erien suhteella taseen loppusummaan. Aineiston monimutkaisuudella havaittiin olevan yhteys tilintarkastuspalkkion suuruuteen kaiken kokoisilla yhtiöillä, mutta yhteys oli olennaisempi isoilla yhtiöllä. (Thinggaard ym. 2008.) 25 Myös toisessa tanskalaisessa tutkimuksessa havaittiin molempien edellä mainittujen mo- nimutkaisuuden tekijöiden vaikuttavan tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen (Holm ym. 2016). Audousset-Coulierin (2015) tutkimuksen tuloksien mukaan ranskalaisten yhtiöi- den maksamien tilintarkastuspalkkioiden suuruudella on positiivinen yhteys yhtiön mo- nimutkaisuuden kanssa. Havainnot olivat yhdenmukaisia aikaisemman tutkimuksen kanssa, sillä tilintarkastuspalkkioon vaikutti yrityksen toimialojen lukumäärä, tytäryhtiöt sekä saatavien ja vaihto-omaisuuden osuus taseen loppusummasta. Hay ym. (2006) mukaan kannattavuutta on yleensä tutkittu kokonaispääoman tuottopro- sentilla (ROA) tai tappioita kuvaavalla tappio luokittelumuuttujalla (LOSS). Tap- piomuuttujan on tutkimuksissa oletettu nostavan tilintarkastuspalkkiota ja pääoman tuot- toprosentin laskevan niitä. Velkaantuneisuutta on yleisimmin tutkittu velan suhteella ta- seen loppusummaan ja Quick ratiolla. Velan kasvun on oletettu nostavan tilintarkastus- palkkioita ja Quick rationin kasvun laskevan palkkioita. Tutkimuksissa ei kuitenkaan olla oltu yhtä mieltä kannattavuuden ja velkaantuneisuuden vaikutuksista palkkioihin. (Hay ym. 2006.) Simunicin (1980) mukaan asiakaan huonoa taloudellista tilannetta voidaan pitää merk- kinä riskistä, että tilintarkastusyhteisö voi joutua vastuuseen asiakkaan taloudellisen ti- lanteen heikentyessä. Hänen tutkimuksessaan ei kuitenkaan havaittu, että kannattavuu- della olisi yhteyttä tilintarkastuspalkkion suuruuteen. Anderson ym. (1994) on samassa linjassa Simunicin (1980) kanssa, sillä heidän mukaansa tilintarkastusyhteisöt kantavat riskin siitä, että he joutuvat vastuuseen kolmatta kohtaan, jos tarkastettu tilinpäätös on harhaanjohtava. Todennäköisyys sille, että tilintarkastaja joutuu kantamaan vastuun kas- vaa, kun tarkistettavan yrityksen tappionsietokyky heikkenee. Tarkistettavan huono kan- nattavuus ja tappiot kirjanpidossa on tunnusmaisesti merkki suuremmasta taloudellisesta riskistä. (Anderson 1994: 196.) Anderson ym. (1994) tuloksetkin olivat vastaavat kuin Simunicilla (1980), sillä tutkimustulosten mukaan kannattavuudella ei ole merkitystä ti- lintarkastuspalkkion suuruuteen. He pitivät tappiota mahdollisena mittarina tarkastetta- van huonolle taloustilanteelle, mutta sen ei huomattu vaikuttavan merkittävästi tilintar- kastuspalkkioon. 26 Yhteistilintarkastetuista yhtiöissä tulokset ovat olleet suunnilleen samankaltaisia. Au- dousset-Coulier (2015) havaitsi tutkimuksessaan, että velkaantuneisuus kasvattaa tilin- tarkastuspalkkiota, mutta tappiolla ei havaittu olevan merkitystä palkkion suuruuteen. Gonthier-Besacier ym. (2007) valitsivat riskiä kuvaaviksi tekijöiksi oman pääoman tuot- toasteen ja maksukyvyttömyydenriskin. Kummallakaan ei havaittu olevan merkittävää yhteyttä tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Myöskään Tanskassa Holmin ym. (2016) tutkimuksessa velkaantuneisuudella ja tappiolla ei ollut merkittävää yhteyttä tilintarkas- tuspalkkioiden suuruuteen. Hayn ym. (2006) meta-analyysin mukaan useissa tutkimuksissa on käytetty erilaisia omistusta kuvaavia muuttujia, sillä omistajarakenteella on havaittu vaikutusta suurem- paan oikeudellisen vastuun riskiin ja sitä kautta suurempiin tilintarkastuspalkkioihin. Yleisin omistuksen mittari on ollut julkinen vastaan yksityinen yhtiö. Hallinnointitapaa on yleensä mitattu tarkastusvaliokunnan olemassaololla ja hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan erillisellä roolilla. Niemi (2005) tutki Suomen tilintarkastusmarkkinoilla omistajarakenteen vaikutusta tilin- tarkastustyön määrään ja tilintarkastuspalkkioon. Tutkimus keskittyy silloisten Big 6 - yhteisöjen suuriin asiakkaisiin Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin kolmea erilaista omistajarakennetta ja vertailtiin niiden vaikutusta tilintarkastuspalkkioon. Tutkimusai- neisto luokiteltiin kolmeen omistajarakenteeseen, johdon omistama esimerkiksi perheyri- tykset, kuntien tai valtion omistamat yhtiöt, kansainvälisen yhtiön omistamat ja lisäksi vertailu kohteena olivat yhtiöt, joilla ei ole keskittynyttä omistusta. Johdon omistamissa yhtiöissä informaation epäsymmetria on pienempi ja sen pitäisi johtaa pienempään var- muuden vaatimukseen. Tutkimuksessa havaittiinkin, että johdon omistamilla yhtiöillä on laskeva vaikutus tilintarkastukseen käytettyyn aikaan ja tilintarkastuksen tilintarkastus- palkkioihin ja niillä oli keskimäärin pienemmät tilintarkastuspalkkiot kuin vertailuryh- mällä. Tutkimuksessa havaittiin, että ulkomaalaisten omistamien tytäryhtiöiden tarkastus vaatii suuremman määrän työtä ja tilintarkastuspalkkiot olivat keskimäärin suuremmat kuin vertailuryhmällä. Valtion ja kuntien omistamien yhtiöiden tilintarkastukseen käytet- tyjen aikojen ja tilintarkastuspalkkioiden ei havaittu eroavan vertailuryhmästä. Chanin, Ezzamelin ja Gwilliamin (1993) tutkimuksen mukaan omistajarakenne vaikuttaa 27 tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen erityisesti isoissa yrityksissä, sillä tilintarkastuspalk- kioiden kasvu oli yhteydessä hajanaisempaan omistukseen. Hallinnointi tavasta Hassan ym. (2013) tekivät havaintoja, että tilintarkastusvaliokunnan riippumattomuus laskee ti- lintarkastuspalkkioita Abu Dhabin listayhtiöissä. Andrén ym. (2016) tutkimuksessa ei havaittu merkittävää yhteyttä tilintarkastuspalkki- oille omistuksen keskittyneisyydellä yhteistilintarkastetuissa yhtiöissä. He mittasivat hal- linnointitapaa ristiin listautumisella yhdysvaltalaisiin pörsseihin, minkä havaittiin johta- van suurempiin tilintarkastuspalkkioihin. Nekhili ym. (2014) tutkivat tilintarkastuspalk- kion suuruuteen vaikuttavia tekijöitä yhteistilintarkastuksessa. He eivät havainneet omis- tuksella ja hallinnointitavalla olevan suoraa yhteyttä tilintarkastuspalkkion, mutta tarkas- tusvaliokunnan riippumattomuudella havaittiin olevan yhteys Big 4 -yhteisön valintaan. Holmin ym. (2016) tanskalaisessa tutkimuksessa havaittiin, ettei omistajarakenteella ollut merkittävää yhteyttä tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. 3.2.2. Tilintarkastajan ominaisuudet ja tarkastustoimeksiannon ominaisuudet Tutkimuksissa on useasti käytetty muuttujina tilintarkastajan ominaisuuksia ja tarkastus- toimeksiantoa kuvaavia muuttujia. Hayn ym. (2006) meta-analyysissä havaittiin, että ti- lintarkastajan ominaisuuksista on yleensä käytetty muuttujia, jotka kuvaavat tilintarkas- tuksen laatua, toimeksiannon pituutta ja sijaintia. Toimeksiannon ominaisuuksia on tut- kittu muun muassa muuttujilla: Raportin viive, kiirekausi ja konsultointipalvelut. Tilin- tarkastuksen laatua on yleensä tutkittu Big N -muuttujalla, joka käsitellään seuraavassa alaluvussa. Audousset-Coulierin (2015) käytti tutkimuksessaan Big 4 -yhteisöjen muut- tujan lisäksi toimeksiannon pituutta, raportin viivettä, kiirekautta sekä konsultointipalk- kioita. Tässä alaluvussa nämä muuttujat esitellään lyhyesti. Hayn ym. (2006) mukaan toimeksiannon pituutta on yleensä mitattu tilintarkastajan vaih- dolla ja varsinaisella toimeksiannon pituudella. Heidän meta-analyysinsa mukaan uusi tilintarkastajan saattaa tarjota edullisempaa hintaa ensimmäisellä tilikaudella. Audousset- Coulier (2015) ei havainnut tilintarkastajaparin tilintarkastustoimeksiantojen keskiarvo- pituuden eikä ensimmäisen vuoden vaikuttavan tilintarkastuspalkkioon 28 yhteistilintarkastuksessa. Andrén ym. (2016) tutkimuksessa päädyttiin tulokseen, jonka mukaan tilintarkastajan vaihdolla olisi yhteys pienempiin tilintarkastuspalkkioihin, sillä vasta valitun tarkastajan havaittiin veloittavan pienempiä palkkioita. Hayn ym. (2006) meta-analyysin mukaan raportin viiveen on oletettu johtavan suurem- paan tilintarkastuspalkkioon, mutta siitä on saatu ristiriitaisia tuloksia. Tilikauden päätty- essä vuoden vaihteeseen osuu se kiirekaudelle ja sillä on oletettu olevan tilintarkastus- palkkiota nostava vaikutus, mutta suurin osa tutkimuksista ei ole havainnut muuttujalla merkittävää yhteyttä tilintarkastuspalkkioihin. André ym. (2016) havaitsivat kiirekauden nostavan tilintarkastuspalkkioita tutkimuksessa, jossa vertailtiin tilintarkastuspalkkioita Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Italiassa. André ym. (2016) tutkimuksessa havaittiin konsultointipalkkioiden ja tilintarkastuspalk- kioiden välillä negatiivinen yhteys, mutta Audousset-Coulierin (2015) tutkimuksessa konsultointipalkkioiden havaittiin nostavan tilintarkastuspalkkioita. Hayn ym. (2006) meta-analyysin mukaan konsultointipalveluiden on havaittu lähes jokaisessa sitä tutki- neessa tutkimuksessa olevan merkittävä muuttuja. He esittävät kolme syytä konsultointi palveluiden tilitarkastuspalkkioita korottavalle vaikutukselle ja yhden syyn tilintarkastus- palkkioita laskevalle vaikutukselle. Ensinnäkin konsultointi voi johtaa organisaatiossa laajoihin muutoksiin, joka vaatii lisää tarkastustyötä. Toiseksi asiakkaat, jotka ostavat konsultointia ovat yleisesti ottaen ongelmallisempia. Kolmanneksi tarkastusyhteisöjen monopoliasema ja palveluiden tehokkuus konsultointimarkkinoilla antaa tarkastusyhtei- sölle mahdollisuuden veloittaa palkkiopreemiota. Toisaalta konsultointipalveluiden voi- daan olettaa laskevan tilintarkastuspalkkioita, koska se johtaa synergia etuihin tilintarkas- tuksen kanssa. (Hay ym. 2006.) Hayn ym. (2006) esittämät syyt voivat selittää ristiriitai- sia tuloksia Andren ym. (2016) ja Audousset-Coulierin (2015) tutkimuksien välillä. 3.3. Big 4 -preemio Tutkielman tarkoitus on tutkia yhteistilintarkastuksen vaikutuksen lisäksi Big 4 -yhteisö- jen vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen yhteistilintarkastuksessa. Tämän 29 tutkimiseksi on oleellista ymmärtää yleisesti syitä Big 4 -yhteisöjen suuremmalle palkki- olle ja minkä kokoiseen eroon palkkioissa se yleensä johtaa. Palmrose (1986) etsi selitystä Big 8 -yhteisöjen ja korkeampien tilintarkastuspalkkioiden välillä. Tutkimuksessa havaittiin, että Big 8 -yhteisöt veloittavat suurempia tilintarkas- tuspalkkiota. Selittääkseen syytä Big 8 -preemiolle, hän loi kolme hypoteesia, mutta hyl- käsi kolmannen, jonka mukaan Big 8 -yhteisöt veloittaisivat pienempiä palkkioita mitta- kaavaedun takia. Jäljelle jääneistä ensimmäisen mukaan korkeampi palkkio johtuu Big 8 -yhteisöjen tarjoamasta paremmasta laadusta ja toisen mukaan yhtiöiden monopoliase- masta. (Palmrose 1986.) Seuraavaksi esitetään muutama tutkimus, jotka käsittelevät Palmrosen (1986) hypoteesien mukaisia lähestymistapoja Big N -preemiolle. Lisäksi pe- rehdytään Choin ym. (2008) tutkimukseen lainsäädännöllisen ympäristön vaikutuksesta Big 4 -yhteisöjen ja pienten yhteisöjen välisiin palkkioeroihin. Big 8 -yhtiöt tarjoavat palveluitaan eri hinnalla, mikä on yhteydessä erilaiseen tuotteen luonteeseen. Tilintarkistusmarkkinoilla Big 8 -yhteisöt erottuvat palveluntuottajina iden- titeetiltään, ne ovat näkyviä ja hyvin tunnettuja brändejä asiakkaiden silmissä. Simunic (1980: 170.) Samoin Andersonin ym. (1994) mukaan Big 8 -yhteisöjä pidetään tilintar- kastusbrändin tuottajina ja kuten aikaisemmin tuli ilmi Watkinsin ym. (2004) mukaan tämä vaikuttaa tilintarkastuksen laatuun, sillä laatu koostuu osaksi tarkastusyhteisön mai- neesta. Chan ym. (1993) tutkivat Iso-Britannian listayhtiöiden tilintarkastuspalkkioihin vaikutta- via tekijöitä 1990-luvun vaihteessa. Yhdeksi määrittäväksi muuttujaksi muiden tunnettu- jen muuttujien lisäksi valikoitui Big 6 -preemio. Tutkimuksessa havaittiin, että tilintar- kastajan koko on merkittävä vaikuttaja tilintarkastuspalkkion suuruuteen. Huomion ar- voista tutkimuksessa oli, että Big 6 -preemio oli merkittävä kaiken kokoisissa tarkistetta- vissa sekä pienissä että suurissa yhtiöissä. Chan ym. (1993) tutkimukseen kuului regres- sioanalyysin lisäksi haastattelututkimus, jossa haastateltiin kahdeksaa partneria neljästä Big 6 -yhteisöstä. Heidän mukaansa korkeampi tilintarkastuspalkkio korvataan korkeam- malla tarkastuksen laaduilla. Haastatteluiden mukaan Big 6 -yhteisöt tarjoavat erilaistetun palvelun laadullisesti ja kehittyneisyydellisesti. Ylläpitääkseen erilaisuuttaan, heidän 30 täytyy sitouttaa korkealaatuisia työntekijöitä, jotka voivat vaatia korkeita palkkoja ja se heijastuu korkeampiin tilintarkastuspalkkioihin. Partnereiden mukaan isojen tilintarkas- tusyhteisöjen tarkastajatiimit ovat asiantuntevampia, taitavampia ja kokeneimpia ja siksi vaativat korkeampia palkkioita. Campa (2013) tutki britannialaisia listayhtiötä vuosien 2005 ja 2011 välillä löytääkseen Big 4 -preemion ja tutkiakseen, onko se yhteydessä parempaan tilintarkastuksen laatuun. Tutkimuksessa havaittiin, että Big 4 -yhteisöt veloittavat Iso-Britannian listayhtiöiltä enemmän kuin pienemmät kilpailijat. Seuraavaksi tutkimus selvitti kolmen eri laadun mittarin avulla tarjoavatko Big 4 -yhteisöt parempaa tilintarkastuksen laatua. Hän ha- vaitsi, ettei Big 4 -yhteisöt tarjoa parempaa laatua millään näistä mittareista. Sundgren ja Svanström (2013) tutkivat tilintarkastuksen laatua ja hinnoittelua eri kokois- ten tilintarkastusyhteisöjen välillä Ruotsissa. Tilintarkastuksen laatua mitattiin tilintar- kastajiin kohdistettujen kurinpitotoimenpiteiden määrällä. Tutkimuksessa havaittiin, että Big 4 -yhteisöillä oli suhteellisesti vähiten sanktioita ja eniten sanktioita oli yhtiöillä, jotka olivat erityisen pieniä. Tutkimuksessa yrityksen koolla havaittiin olevan yhteys ti- lintarkastuspalkkioiden suuruuteen erityisesti, kun verrattiin Ruotsin kuutta suurinta ti- lintarkastusyhteisöä pienimpiin yhteisöihin. Sundgrenin ym. (2013) mukaan asiakkaat ovat valmiita maksamaan parempi laatuisesta tilintarkastuksesta enemmän. Tulokset ovat linjassa Palmrosen (1986) paremman laadun väitteen kanssa. Palmrosen (1986) toisen hypoteesin mukaan markkinoiden keskittyneisyys vaikuttaa Big N -preemioon. Carsonin ym. (2012) Australiaan sijoittuva tutkimus ajoittuu keskittynei- syyden kannalta merkittävään aikaan, sillä vuosien 1996–2007 välillä tilintarkastusmark- kinoilla tapahtui merkittäviä muutoksia, sillä markkinat muuttuivat Big 6 -markkinoista Big 4 -markkinoiksi. Carson ym. (2012) valitsivat tämän tarkasteluvälikseen tutkiakseen kilpailutilanteiden muutosten vaikutusta Big N -preemioon. Tutkimus jakautuu kolmeen aikakauteen, Big 6 -aikakausi (1996–1998) ennen Price Waterhousen yhdistymistä Coo- pers & Lybrandin kanssa, Big 5 -aikakausi (1999–2001) ennen Arthur Anderesenin kaa- tumista ja Big 4 -aikakausi vuodesta 2002 eteenpäin. Tutkiakseen markkinoiden keskit- tyneisyyden vaikutusta Big N -preemioon he käyttivät erilaista mallia kuin yleensä, sillä 31 he laskivat Big 4 N -preemion vertaamalla maksettuja tilintarkastuspalkkioita ennustet- tuihin palkkioihin, jos tarkastukseen olisi valittu pieni yhteisö. Tutkimuksessa havaittiin koko tutkimusaineistossa kasvua Big N -preemiossa. Laskettaessa preemion osuutta ti- lintarkastuspalkkiosta oli se Big 6 -aikana vain muutamia prosentteja (5–6 %), Big 5 - aikana preemion osuus tarkastuspalkkiosta vaihteli 14–23 % välillä ja Big 4 aikakautena preemion osuus oli noussut vuoteen 2007 mennessä 34 prosenttiin. Big N -preemio oli havaittavissa kaiken kokoisilla yhtiöillä, mutta markkinoiden keskittyneisyys vaikutti eri- kokoisiin yrityksiin eri tavalla. Paikallisilla yrityksillä Big N -preemio kasvoi koko tar- kasteluajan, samoin kuin keskisuurilla yhtiöllä, mutta kansainvälisillä yhtiöllä Big N - preemio laski siirryttäessä viidestä neljään merkittävään tarkastusyhteisöön. Tutkijat ar- vioivat tämän johtuvan isojen asiakkaiden houkuttelevista isoista tarkastuspalkkioista. (Carson ym. 2012.) Kittsteiner ja Selvaggi (2008) tutkivat britannialaisia yhtiötä samoi- hin aikoihin, selvittääkseen johtaako tilintarkastusmarkkinoiden keskittyneisyys korke- ampiin tilintarkastuspalkkioihin. Heidänkin tutkimuksensa ajoittuu välille 1998–2006, joka tuo esille Arthur Andersen kaatumisen vaikutuksen. Tutkimus tehtiin eri tekniikalla kuin Carsonin ym. (2012) tutkimus, sillä siinä käytettiin regressioanalyysiä, mutta pää- dyttiin silti samankaltaisiin tuloksiin. Britannialaisten listayhtiöiden ei havaittu maksavan suurempaa tilintarkastuspalkkiota vuosien 1998–2001 välillä, jos yhtiöin tarkasti Big 5 - yhteisö. Arthur Andersen kaatumisen jälkeen 2002–2006 tilintarkastuspalkkioissa oli ha- vaittavissa selkeä ero, sillä listayhtiöt maksoivat Big 4 -tilintarkastusyhteisöille 20 % suu- rempia tilintarkastuspalkkiota kuin pienemmille yhteisöille. Choi ym. (2008) tutkivat tilintarkastuksen epäonnistumiseen liittyvien oikeudellisten vas- tuiden vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen ja Big 4 -preemioon. Heidän mu- kaansa oikeudenkäyntiympäristöt vaikuttavat tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Tut- kimusaineisto koostui suuresta määrästä tilintarkastuksia 15 eri maasta, joissa on erilaiset vastuujärjestelmät. Ensinnäkin tutkimuksessa havaittiin lainsäädännön vaikuttavan mer- kittävästi tilintarkastuspalkkioihin, sillä tilintarkastuspalkkiot kasvavat, kun maan oikeu- dellinen vastuujärjestelmä muuttuu tiukemmaksi. Toiseksi tutkimuksessa havaittiin, että Big 4 -yhteisöt veloittavat suurempaa tilintarkastuspalkkiota kuin pienet yhteisöt lainsää- dännöllisestä ympäristöstä riippumatta. Big 4 -yhteisöjen veloittama preemio pienenee tilintarkastuksen oikeudellisten vastuiden kasvaessa. Tämä johtuu siitä, että pienet 32 yhteisöt kasvattavat merkittävimmin tilintarkastuspalkkioiden suuruutta kuin Big 4 -yh- teisöt, kun siirrytään tiukempaan lainsäädännölliseen ympäristöön, sillä yhteisöt kompen- soivat kasvaneita mahdollisen epäonnistumisen kustannuksia. Tästä syystä Big 4 -pree- mio vaihtelee eri markkinoilla ja se on helpommin havaittavissa markkinoilla, joilla on heikompi vastuujärjestelmä. Lisäksi oikeudellisen vastuun havaittiin vaikuttavan merkit- tävimmin Big 4 -preemioon pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä kuin isoissa. (Choi ym. 2008.) Tämän tutkimuksen tuloksiin palataan seuraavassa luvussa, kun vertaillaan Iso- Britannian ja Ranskan tilintarkastuspalkkiota. Seuraavassa kuviossa esitetään lainsäädän- nöllisen ympäristön vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin sekä Big 4 -yhteisöjen ja pienten yhteisöjen välisiin palkkioeroihin. Kuvio 2. Big 4 -preemio erilaisissa lainsäädännöllisissä ympäristöissä Lähde: Choi ym. (2008:65). Tässä luvussa käsiteltiin merkittäviksi havaittuja muuttujia, jotka vaikuttavat tilintarkas- tuspalkkioihin. Yrityksen koolla ja monimutkaisuudella on merkittävin vaikutus tilintar- kastuspalkkioihin yhteistilintarkastetuissa yhtiöissä. Näitä aikaisemmissa tutkimuksissa merkittäviksi havaittuja muuttujia tullaan käyttämään kontrollimuuttujina tutkimusta teh- dessä. Tutkimuksissa on havaittu, että Big 4 -yhteisöt veloittavat suurempia palkkioita Ti lin ta rk as tu sp al kk io Heikko Vahva Oikeudellinen vastuu Big 4 Ei Big 4 33 verrattuna pienempii tilintarkastusyhteisöihin. Seuraavassa luvussa 4 käsitellään, kuinka Big 4 -yhteisöt veloittavat Big 4 -preemiota yhteistilintarkastuksessa. 34 4. YHTEISTILINTARKASTUKSEN VAIKUTUS TILINTARKAS- TUSPALKKIOHIN Tässä luvussa käsitellään yhteistilintarkastuksen vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin sekä Big 4 -yhteisöjen vaikutusta palkkioiden suuruuteen yhteistilintarkastuksessa. Alaluvussa 4.1. esitetään ensin muutama tutkimus, joissa vertaillaan tilintarkastuspalkkioita yhteisti- lintarkastuksessa yhden tilintarkastajan suorittamaan tilintarkastukseen. Tämän jälkeen käsitellään aikaisempia tutkimuksia Tanskan pakollisen yhteistilintarkastuksen luopumi- sen vaikutuksista tilintarkastuspalkkioihin, minkä jälkeen esitellään erityispiirteitä yhteis- tilintarkastuspalkkioiden muodostumisesta. Toisessa alaluvussa käsitellään Big 4 -yhtei- söjen vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin yhteistilintarkastuksessa ja viimeisessä alalu- vussa esitetään tutkielman hypoteesit aikaisempien tutkimusten pohjalta. 4.1. Yhteistilintarkastuksen vaikutus tilintarkastuspalkkioihin Luvussa kolme havaittiin, että yhteistilintarkastettujen yhtiöiden tilintarkastuspalkkioihin vaikuttavat samat merkittäviksi havaitut tekijät, kun yhden yhteisön suorittamassa tilin- tarkastuksessa. Tästä syystä tutkijoiden on ollut mahdollista tutkia yhteistilintarkastuksen vaikutusta palkkioihin, kun merkittäviksi havaittuja tekijöitä on käytetty kontrollimuut- tujina. Seuraavaksi esitetään aikaisempien tutkimuksien tuloksia. Zernin ym. (2012) mukaan yhteistilintarkastuksen vapaaehtoinen valitseminen on merkki halukkuudesta maksaa enemmän paremmasta laadusta ja luottamuksesta. Zerni ym. (2012) tutkivat Ruotsissa listayhtiöiden yhteistilintarkastuksen vapaaehtoisen valitsemi- sen vaikutusta tilintarkastuksen laatuun ja palkkioihin. He havaitsivat, että yhteistilintar- kastuksessa tarkastuspalkkiot jakautuivat epätasaisesti tarkastajien välille ja toinen yhtiö ottikin enemmän vastuuta konsultoinnista ja toinen tilintarkastuksesta. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteistilintarkastus on positiivisesti merkittävä tekijä tilintarkastuspalkki- olle ja yhteistilintarkastuksen valinneet yhtiöt maksoivat merkittävästi korkeampia tilin- tarkastuspalkkioita kuin yhden tilitarkastusyhteisön tarkastamat asiakkaat. He havaitsi- vat, että yhden Big 4 -yhteisön tehdessä tilintarkastusta se vaatii Big 4 -preemiota. 35 Yhteistilintarkastuksen lisäkustannus oli kuitenkin suurempi, sillä yhteistilintarkastus maksaa keskimäärin 13,2 % enemmän kuin yhden Big 4 -yhteisön tekemä tilintarkastus ja 76,9 % enemmän kuin pienen yhteisön tekemä tilintarkastus. Myös Lesagen ym. (2017) tutkimuksessa havaittiin yhteistilintarkastuksen johtavan suurempiin tilintarkastuspalkki- oihin. He tutkivat pakollisesta yhteistilintarkastuksesta luopumisen vaikutuksia Tans- kassa. Heidän tutkimuksessaan päädyttiin samankaltaisiin tuloksiin käyttämällä kahta tut- kimusaineistoa. Ensimmäisellä aineistolla havaittiin, että yhteistilintarkastuksessa asiak- kaat maksavat 20–25 prosenttia korkeampia tilintarkastuspalkkioita kuin yhteen tilintar- kastusyhteisöön vaihtaneet. André ym. (2016) vertailivat ranskalaisten listayhtiöiden maksamia tilintarkastuspalkki- oita britannialaisten ja italialaisten yhtiöiden maksamiin tilintarkastuspalkkioihin vuosina 2007–2010. Kuten aikaisemmin tutkielmassa käy ilmi Choin ym. (2008) tutkimuksesta, jonka mukaan tilintarkastuspalkkiot ovat todennäköisesti suuremmat maissa, joissa on vahvempi tilintarkastajan vastuujärjestelmä. Andrén ym. (2016) mukaan Iso-Britanniassa on tiukempi lainsäädäntö tilintarkastajan vastuun suhteen. Tästä syystä Iso-Britanniassa pitäisi olla korkeammat tilintarkastuspalkkiot kuin Ranskassa, jos yhteistilintarkastuk- sella ei ole vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Italia on tutkijoiden mukaan Euroopan suurin markkina-alue, jonka tilintarkastajan vastuu on lähellä samaa tasoa kuin Ranskassa. Tilintarkastajan vastuun lisäksi maiden välillä on lainsäädännöllisiä eroja tar- kastustoimeksiannon kestossa ja konsultointipalveluiden tarjoamisessa. Tutkijat uskovat, että näillä lainsäädännöllisillä eroilla voisi olla vaikutusta tilintarkastuspalkkion suuruu- teen, joten edellä mainitut ja muut tunnetut muuttujat kontrolloidaan, jotta voidaan tar- kastella mahdollisimman hyvin yhteistilintarkastuksen vaikutusta palkkioihin. (André ym. 2016.) Tilintarkastuspalkkiota tutkiakseen André ym. (2016) loivat kaksi mallia, joista ensim- mäisellä on tarkoitus havaita erot Ranskan ja vertailumaiden välillä. Mallissa kontrolloi- daan myös Big 4 -yhteisöjen vaikutus, koska 89,6 prosentilla aineistosta on ainakin yksi Big 4 -yhteisö ja Choin ym. (2008) mukaan Big 4 -yhteisöt velottavat korkeampia palk- kioita tilintarkastajan vastuujärjestelmästä riippumatta. Tutkimuksessa havaittiin, että ranskalaiset yhtiöt maksoivat tilintarkastuspalkkioita keskimäärin 34,9 % enemmän kuin 36 britannialaiset ja 61,3 % enemmän kuin italialaiset yhtiöt. Lisäksi Big 4 -muuttujalla huo- mattiin olevan positiivinen merkitys tilintarkastuspalkkioon, joka kuvastaa Big 4 -pree- mion olemassa oloa. Andrén ym. (2016) toisella mallilla vertaillaan tilintarkastusyhteisön valinnan vaikutusta maiden välisiin palkkioeroihin. Britannialaisen ja italialaisen yhtiön valitessa yhden Big 4 -yhteisön, joutuu asiakas maksamaan suunnilleen saman verran tilintarkastuspalkkioita verrattuna ranskalaisen yhtiön valitessa kaksi pientä yhteisöä. Kun verrataan tätä Ranskan pienten yhteisöjen paria, Iso-Britannian ja Italian pienen yhteisön valintaan on tulokset merkittävimpiä, sillä Ranskassa yhtiö joutuu maksamaan 53,7 % enemmän kuin britan- nialainen yhtiö ja 52,7 % enemmän kuin italialainen yhtiö. Jos ranskalainen yhtiö valitsee pariin yhden Big 4 -yhteisön, joutuu siitä maksamaan 26,7 % enemmän kuin Britanniassa yksittäisestä Big 4 -yhteisöstä ja ero on vielä suurempi Italiassa, johon verrattuna ranska- lainen maksaa 54,8 % enemmän. Viimeisenä, kahden Big 4 -yhteisön valinta suhteessa vertailumaiden yksittäisen Big 4 -yhteisön valintaan johtaa siihen, että ranskalainen yhtiö joutuu maksamaan tilintarkastuksestaan 48,1 % enemmän kuin britannialainen ja 81,0 % enemmän kuin italialainen yhtiö. Kun huomioidaan oikeudellinen vastuujärjestelmä ovat tulokset vielä yllättävämpiä, sillä kuten edellä kerrottiin Iso-Britanniassa on tiukempi ti- lintarkastajien vastuita koskevat lainsäädäntö, jonka pitäisi johtaa korkeampiin palkkioi- hin. Vastaavasti Italiassa tilintarkastajien vastuu on samaa tasoa, mutta palkkioissa oli merkittäviä eroja. Näistä syistä Andrén ym. (2016) mukaan korkeammat tilintarkastus- palkkiot näyttävät johtuvan yhteistilintarkastuksen vaatimuksesta. Seuraava kaavio 3 sel- keyttää edellä mainittuja Andrén ym. (2016) tutkimuksen havaintoja. Kaavio kuvastaa kuinka monta prosenttia enemmän ranskalainen asiakas maksaa tilintarkastuksestaan. En- siksi keskimäärin, jonka jälkeen eri tilintarkastusyhteisön valinnan mukaan, Ranskassa aina kaksi yhtiötä ja vertailumaissa yksi, joista Ranskaa kuvastaa ensiksi mainitut. Kuvio 3. Yhteistilintarkastuksen vaikutus tilintarkastuspalkkioihin 37 Lähde: André ym. (2016). Kun André ym. (2016) tekivät jatkotestin, jossa he vertasivat saman alan samankokoisia yrityksiä keskenään. He havaitsivat, ettei Ranskan ja Iso-Britannian pienten yhteisöjen välisillä tarkastuksilla ollut merkittävää eroa tilintarkastuspalkkiossa. Kun verrataan yhtä tai kahta Ranskan Big 4 -yhteisöä, yhteen Big 4 -yhteisöön Iso-Britanniassa on ero mer- kittävä, sillä Ranskassa tarkastettavat maksavat yhdestä Big 4 -yhteisöstä 43,2 % enem- män ja kahdesta 63,7 % enemmän kuin Iso-Britanniassa. Italiaan verrattaessa ranskalai- nen yhtiö maksoi 36,2 % ja 70,7 % suuremmat tilintarkastuspalkkiot kuin italialainen yhtiö. Näiden tulosten perusteella on selvää, että ranskalaiset saman alan, saman kokoiset yhtiöt maksavat suurempia tilintarkastuspalkkiota yhteistilintarkastuksesta johtuen. (André ym. 2016.) Lesagen ym. (2017) toisen aineiston avulla huomattiin, että asiakkaan vaihtaessa yhteen tarkastusyhteisöön laskivat tilintarkastuspalkkiot kyseisenä vuonna 11–16 prosenttia ver- rattuna edelliseen vuoteen, jolloin asiakasta tarkasti edelleen kaksi yhtiötä. Tutkimuk- sessa havaittiin, että yhteistilintarkastuksesta luopuminen laski tilintarkastuspalkkiota keskimäärin 16 % ensimmäisenä vuonna. Tutkijoiden jakaessa aineiston pieniin ja suuriin asiakkaisiin havaittiin tilitarkastuspalkkioiden laskevan yrityksen koosta riippumatta. Ti- lintarkastuspalkkiot olivat alhaisemmat myös toisena ja kolmantena vuonna yhteistilin- tarkastuksesta luopumisen jälkeen, mutta eivät enää yhtä merkittävästi. Lisäksi havaittiin, että tilintarkastuspalkkioiden laskeminen oli merkittävämpää, kun tarkastajaksi 34,90% 0% 53,70% 26,70% 48,10% 61,30% 0% 52,70% 54,80% 81% 0,00% 20,00% 40,00% 60,00% 80,00% 100,00% Keskimäärin 2xNonBig4 / Big4 2xNonBig4 / NonBig4 Big4,NonBig4 / Big4 2xBig4 / Big 4 Monta prosenttia enemmän ranskalaiset yhtiöt maksavat tilintarkastuspalkkioita Iso-Britannia Italia 38 valikoituu dominoivassa asemassa ollut tilintarkastusyhteisö, jolla oli siten suurempi riski toimeksiannon menetyksestä ja siksi tarjosi edullisempaa hintaa. Lesagen ym (2017) tut- kimuksessa havaittiin sama ilmiö. Heidän mukaansa yhteistilintarkastuksessa maksetaan korkeampia tilintarkastuspalkkioita, mutta siitä pois vaihtamisen taloudelliset hyödyt al- kavat haihtua kolmen vuoden jälkeen. Holmin ym. (2014) mukaan tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että muuttunut kilpailutilanne laskee tilintarkastuspalkkioita eikä pitkä- kestoinen parantunut tehokkuus. Edellä olleissa tutkimuksissa on havaittu, että yhteistilintarkastuksessa veloitetaan suu- rempia palkkioita, mutta Deng ym. (2014) havaitsivat teoreettisessa tutkimuksessaan yh- teistilintarkastuksen laskevan tilintarkastuspalkkioita. He vertailivat yhden Big 4 -yhtei- sön tekemää tarkastusta yhteistilintarkastuksen kahden Big 4 -yhteisön pariin sekä Big 4 yhteisön ja pienen yhteisön muodostamaan pariin. Heidän tutkimuksessaan tilintarkas- tuspalkkio muodostui resurssikustannuksesta ja virheen oletetusta kustannuksesta. Teke- mällä enemmän tarkistustyötä nousevat resurssikustannukset, joka johtaa pienempään virheen riskiin ja siten pienempään oletettuun virheen kustannukseen mallissa. Heidän tilintarkastuspalkkiomallinsa ei kuitenkaan huomioi yhteistilintarkastuksen koordinointi- kustannuksia. Dengin ym. (2014) mukaan yhteistilintarkastus johtaisi alhaisempiin tilin- tarkastuspalkkioihin kuin yhden Big 4 -yhteisön toteuttama tarkastus, kun tarkastuksessa on parina kaksi Big 4 -yhteisöä tai Big 4 -yhteisö ja pieni yhteisö, joista pienen tarkastajan teknologinen tehokkuus ei ole liian alhainen tai vaihtoehtoisesti Big 4 -yhteisö ottaa kan- taakseen suuremman osuuden virheellisyyden kustannuksesta. Alhaisemmat tilintarkas- tuspalkkiot ovat saavutettavissa, jos kiinteillä koordinointikustannuksilla ei ole liian suurta vaikutusta palkkioiden suuruuteen, lisäksi alhaisempien palkkioiden saavuttami- seen vaikuttaa vapaamatkustajaongelma. Tutkijat esittivät, että pienellä yhtiöllä voi olla mahdollisuus toimia vapaamatkustajana isomman yhtiön kustannuksella. Tällöin Big 4 - yhteisö tietenkin varautuu mahdolliseen vapaamatkustamiseen, sillä sen virheellisyyden riski kasvaa ja siksi Big 4 -yhteisö panostaa enemmän resursseja tarkastukseen, joka nos- taa tarkastuksen kustannuksia. Holm ym. (2016) tekivät empiirisen tutkimuksen Dengin ym. (2014) tutkimuksen poh- jalta Tanskassa. He havaitsivat, että Dengin ym. (2014) väite yhteistilintarkastuksen 39 olemisesta edullisempi kuin yhden Big 4 -yhteisön suorittama tarkastus ei pitänyt paik- kansa, sillä koordinointikustannuksilla oli merkittävä vaikutus tilintarkastuspalkkioihin yhteistilintarkastuksessa. Kuitenkin Holmin ym. (2016) mukaan yhteistilitarkastuksella ei ole merkittävää vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin, jos tilintarkastustyö jakautuu ta- saisesti tilintarkastusyhteisöjen välillä. Heidän mukaansa yhteistilintarkastus on kalliimpi vain silloin, kun Big 4- yhteisön ja pienen yhteisön parissa pienempi yhtiö tekee alle 25 prosenttia tilintarkastuksesta. Thinggaard ym. (2008) saivat samankaltaisia tuloksia tut- kiessaan työn jakautumisen vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. He vertaili- vat tanskalaisia listayhtiöitä vuonna 2002, jolloin oli jo tiedossa, että yhteistarkastuksesta luovutaan vuoden 2005 alussa, joten tilintarkastajien välillä oli kovaa kilpailua. He ha- vaitsivat, että tilintarkastuspalkkio on pienempi kuin työ jakautui tasaisemmin tarkastus- yhteisöjen välillä, mutta työnjaon havaittiin vaikuttavan merkittävämmin isoilla yhtei- söillä. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että tulokset saattavat päteä vain vastaavanlai- sessa kilpailullisessa ympäristössä. Audousset-Coulier (2015) ei havainnut, että työnjaon tasapainoisuudella olisi merkitystä tilintarkastuspalkkion suuruuteen Ranskassa. Hänen aineistossaan hallitseva tilintarkastusyhteisö sai keskimäärin 72 % tilintarkastuspalkki- osta. Ranskassa tasapainoisempaa jakoa vaaditaan laissa laadun ja riippumattomuuden parantamiseksi, mutta Big 4 -yhteisön ja pienen yhteisön parissa työ saattaa jakautua epä- tasaisesti, sillä pienellä yhteisöllä ei ole tarvittavia resursseja tarkistuksen toteuttamiseen. Tulokset ovat lähes samat tanskalaisen tutkimuksen kanssa, jossa havaittiin 25 % olevan raja, jolloin työnjako ei aiheuta lisäkustannuksia. Lesagen ym. (2017) esittivät tutkimuksessaan syitä yhteistilintarkastuksen suuremmille kustannuksille ja siten suuremmalle tilintarkastuspalkkiolle. Ensinnäkin yhteistilintarkas- tuksessa ei voida välttyä koordinointikustannuksilta. Näitä kustannuksia aiheuttavat esi- merkiksi tarkastuksen alkuvaiheessa kahteen kertaan tehdyt tarkistustyöt, kaksinkertai- nen määrä tarkastajien tapaamisia ja toisten työn ristiin tarkastaminen. Lesagen ym. (2017) haastatteleminen ranskalaisten tilintarkastusyhteisöjen partnereiden mukaan edellä mainitut koordinointikustannukset ovat olemassa. Mazarasin (2010: 50) oman ko- kemuksen mukaan yhteistilintarkastuksen koordinointi vie 1/3–1/4 enemmän aikaa kuin yhden yrityksen tekemä tilintarkastus, joka nostaa koordinointikustannuksia 2,5–5 % yh- teistilintarkastuksessa. Mazarasin (2010: 50) oman arvion mukaan yhteistilintarkastus 40 nostaa tilintarkastuksen kustannuksia 10–15 %. Holmin ym. (2016) mukaan Tanskassa kiinteät koordinointikustannukset estävät yhteistilintarkastusta olemasta edullisempi kuin yhden tilintarkastajan tekemä tarkastus. He havaitsivat koordinointikustannuksia sekä kahden Big 4 -yhteisön tarkastajaparissa että Big 4 -yhteisön ja pienen yhteisön parissa. Toiseksi syyksi yhteistarkastuksen lisäkustannukselle Lesage ym. (2017) esittävät mah- dollisen palkkiolisän, jonka molemmat tilintarkastusyhteisöt saattavat pyytää kattaakseen toisen aiheuttaman lisäriskin. Samaa mieltä ovat Ranskassa tutkineet Gonthier-Besacier ym. (2007), joiden mukaan molempien tilintarkastusyhteisöjen ollessa vastuussa tilintar- kastuksesta, voivat molemmat pyytää lisäpalkkiota kompensoidakseen kasvanutta riskiä. Heidän mukaansa Big 4 -yhteisöt pyytävät sitä todennäköisemmin, sillä Big 4 -yhteisöi- den oletetaan olevan varakkaampia yhtiöitä. Nämä vastaavat Deng ym. (2014) kuvaamaa vapaamatkustajan riskiin reagointia, joka nostaa kustannuksia. Holmin ym. (2016) mu- kaan vapaamatkustamisesta aiheutui kustannuksia, kun pieni yhteisö teki tarkistustyöstä alle 25 %. 4.2. Big 4 -preemio yhteistilintarkastuksessa Tässä alaluvussa käsitellään Big 4 -yhteisöjen määrän vaikutusta tilintarkastuspalkkioi- hin. Kuten edellisessä luvussa tuli esille esimerkiksi Carsonin ym. (2012) ja Choin ym. (2008) tutkimusten mukaan, Big 4 -yhteisöt vaativat korkeampia tilintarkastuspalkkioita. Yhteistilintarkastuksessa asiakkaat voivat valita nolla, yksi tai kaksi Big 4 -yhteisöä tar- kastukseen. Valinnalla on havaittu olevan merkitystä tilintarkastuksen laatuun, sillä esi- merkiksi Francis ym. (2009) sai selville tutkimuksessaan, että Big 4 -yhteisöjen määrä tilintarkastajaparissa kasvattaa tilintarkastuksen laatua. Nyt, käsitellään miten tämä saa- vutettu laatu vaikuttaa tilintarkastuspalkkioihin selvittämällä ensin yhden Big 4 -yhteisön vaikutuksen ja tämän jälkeen kahden Big 4 -yhteisön vaikutuksen, jonka jälkeen vertail- laan yhden ja kahden valinnan välistä eroa, eli tarkoittaako kahden Big 4 -yhteisön valinta kaksinkertaista Big 4 -preemiota vai jakavatko yhtiöt preemion keskenään. 41 Audousset-Coulierin (2015) Ranskan markkinoille sijoittuvassa tutkimuksessa hän tutki Big 4 -yhteisöjen määrän vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Hän valitsi tut- kittaviksi vuodet 2002 ja 2003, sillä ne olivat kaksi ensimmäistä vuotta, kun Ranskassa täytyi julkaista tilintarkastuspalkkiot. Toinen syy valinnalle oli kaikille Euroopan Unio- nin listayhtiöille tullut pakko valmistella IFRS-tilinpäätös vuodesta 2005 alkaen ja se saattaisi hänen mukaansa vääristää tuloksia. Tutkimuksen tulosten perusteella yhden Big 4 -yhteisön valitseminen kasvattaa tilintarkastuspalkkiota. Taloudellisesti nämä Big 4 - preemiot ovat merkittäviä, sillä niiden osuus on 38,5 % tilintarkastuspalkkioista, kun ti- lintarkastuspari muodostuu Big 4 -yhteisöistä ja pienestä yhteisöstä. Euroissakin preemio on merkittävä, sillä aineiston tilintarkastuspalkkiot olivat keskimäärin 3,2 milj. euroa ja Big 4 -yhteisön ja pienenyhteisön parissa aineiston keskimääräinen Big 4 -preemio oli 1,2 milj. euroa. Lisätestinä Audousset-Coulier (2015) testasi, löytyykö Big 4 -preemiota, kun huomioidaan kokonaistilintarkastuspalkkio. Tällöin havaittiin samankaltainen tulos, eli Big 4 -preemio oli silloinkin merkittävä. Andrén ym. (2016) toisella tilintarkastuspalkkiomallilla pystyttiin selvittämään myös Big 4 -yhteisöjen vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen pelkästään Ranskan yhteis- tilintarkastuksessa. Mallin vertailukohde oli tilintarkastuspari, jossa ei ollut yhtään Big 4 -yhteisöä. Tutkimuksen tulokset olivat vastaavat kuin Audousset-Coulierin (2015) tulok- set IFRS:n käyttöönoton jälkeen, sillä tutkimus ajoittui välille 2007–2011. Tutkimuksessa havaittiin, että yritykset, jotka valitsivat Big 4 -yhteisön ja pienen yhteisön, maksoivat keskimäärin 38,7 % suurempia tilintarkastuspalkkioita verrattuna yrityksiin, joissa ei va- littu yhtään Big 4 -yhteisöä. Nekhilin ym. (2014) tutkimus ajoittui aineistollisesti Au- dousset-Coulierin (2015) ja Andrén (2016) tutkimusten väliin vuosiin 2004–2006. Hei- dän tutkimuksessaan havaittiin sama ilmiö, kun edellä mainituissa tutkimuksissa, eli Big 4 -preemio oli olemassa. Samoin Broyen (2009) tutkimuksessa, jossa muuttujana käytet- tiin ainakin yhden Big 4 -yhteisön valintaa, havaittiin tämän muuttujan olevan positiivi- nen ja merkittävä suhteessa tilintarkastuspalkkioihin. Kuten toisessa luvussa kävi ilmi kahden Big 4 -yhteisön valitseminen on joskus perustel- tua. Esimerkiksi yrityksen koko ja kansainvälisyys ovat Lobon ym. (2017) sekä Audous- set-Coulierin (2015) mukaan merkittävä tekijöitä kahden Big 4 -yhteisön valinnalle. 42 Tämä on Audousset-Coulierin (2015) mukaan perusteltu valinta, jotta tilintarkastuksen laatua pysyy korkeatasoisena tarkastajan resurssien ja verkostojen ansiosta. Audousset-Coulierin (2015) tutkimuksessa ilmeni mielenkiintoinen havainto, jonka mu- kaan toisen Big 4 –yhteisön valitseminen ei nosta merkittävästi yhteensä maksettua Big 4 -preemiota. Yhdestä Big 4 -yhteisöstä preemiota maksettiin 38,5 % ja toisen valitsemi- nen nosti preemion 45,9 prosenttiin. Rahamäärällisesti Big 4 -preemio kahdelle Big 4 - yhteisölle oli yhteensä 1,45 milj. euroa, joten Big 4 -preemio kasvoi toisen valitsemisesta 7,4 prosenttiyksikköä, mikä vastaa palkkioissa noin 20 prosentin kasvua. Tutkimuksessa ilmeni lisäksi, että tarkasteltaessa kokonaistilintarkastuspalkkiota yhden ja kahden Big 4 -preemiot olivat merkittäviä, mutta ne eivät eronneet merkittävästi toisistaan. Andrén ym. (2016) toisen mallin tulokset kahden Big 4 -yhteisön valitsemisesta osaksi yhteistilintar- kastusta eroavat Audousset-Coulierin (2015) tutkimuksen tuloksista, sillä tutkimuksessa havaittiin isompi ero Big 4 -preemiossa, kun valittiin toinen Big 4 -yhteisö mukaan tar- kastukseen. Tutkimuksen mukaan kahden Big 4 -yhteisön valinneilla yhtiöillä tilintarkas- tuspalkkiot ovat keskimäärin 62,1 % suurempia kuin ei yhtään Big 4 -yhteisöä valinneilla. Tulos tarkoittaa, että kaksi Big 4 -yhteisöä valinneet maksavat 23,4 prosenttiyksikköä suurempaa Big 4 -preemiota, kun yhden Big 4 -yhteisön valinneet. (André ym. 2016.) Tämä ei kuitenkaan tarkoita kaksinkertaisen Big 4 -preemion maksamista, vaan preemio jakautuu tarkastusyhteisöjen välillä kuten Audousset-Coulierin (2015) tutkimuksessa. Nekhilin ym. (2014) tutkimuksen tulokset olivat yhdenmukaiset Audousset-Coulierin (2015) tutkimuksen kanssa, sillä toisen Big 4 -yhteisön valitsemisen havaittiin johtavan jonkin verran suurempiin tilintarkastuspalkkioihin. Gonthier-Besacierin ym. (2007) tutkimuksen tulokset olivat päinvastaiset verrattuna mui- hin ranskalaisiin tutkimuksiin. Heidän mukaansa kahden Big 4 -yhteisön tarkastuksen havaittiinkin laskevan merkittävästi tilintarkastuspalkkioita, kun palkkio suhteutetaan asiakkaan kokoon. Heidän muukaan syy sille, että kaksi Big 4 -yhteisöä on edullisempi kuin yksi johtuu seuraavaksi esitetystä väitteestä: Yhden Big 4 -yhteisön osallistuessa tarkastukseen korkeampi palkkio johtuu epätasaisesta ammattitaidoista ja maineesta ver- rattuna kahteen Big 4 -yhteisöön, lisäksi on olemassa suurempi riski, että tilinpäätökseen 43 jää virhe. Tulokset viittaavat lisäksi mittakaava edun olemassaoloon isojen yhtiöiden tar- kastuksessa. Holmin ym. (2014) tutkimuksessa Tanskan markkinoilla lähestyttiin Big 4 -preemiota eri näkökulmasta, sillä heidän tutkimuksessaan Big 4 -muuttuja tarkoitti, että Big 4 -yhteisöt toteuttivat tarkastuksen kokonaisuudessaan joko yksittäinen Big 4 -yhteisö tai yhteistar- kastuksessa kaksi yhdessä. Tutkimuksen tulokset ovat vastaavanlaisia, kun Gonthier-Be- sacierin ym. (2007), jonka mukaan kahden Big 4 -yhteisön valitseminen ei ole kalliimpaa. Holmin ym. (2014) tutkimuksen mukaan Big 4 -yhteisöt eivät veloita Big 4 -preemiota, kun he saavat toteuttaa tarkastuksen joko yksin tai toisen Big 4 -yhteisön kanssa. Heidän mukaansa tämä saattaa johtua kovemmasta kilpailusta, alhaisesta käräjöintiriskistä tai Big 4 -yhteisöt eivät vain tarjoa parempaa laatua ja siksi asiakkaat eivät ole valmiita maksa- maan enempää. Thinggaardin ym. (2008) tutkimuksen tulokset ovat linjassa muiden tutkimusten kanssa. Heidän tutkimuksensa tanskalaisista listayhtiöistä ajoittui viimeiselle vuodelle, jolloin Tanskassa yhteistilintarkastus oli pakollista. Heidän tutkimuksessaan ei ollut mahdollista tutkia yhden Big 4 -yhteisön valitsemisen vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin, sillä lähes jokainen listayhtiö valitsi vähintään yhden Big 4 -yhteisön suorittamaan tilintarkastusta. Heidän tilintarkastuspalkkiomallinsa huomio kuitenkin toisen Big 4 -yhteisön valitsemi- sen osaksi tilitarkastusta. Tällä kahden Big 4 -yhteisön valinnalla ei havaittu olevan lisä- kustannuksia verrattuna yhden Big 4 -yhteisön valitsemiselle pienen yhteisön parina. Li- sähuomiona tutkimuksessa huomattiin, että PwC:n hinnoittelu Tanskassa eroaa muista Big 4 -yhteisöistä, sillä he veloittavat isoilta yhtiöiltä edullisempaa hintaa ja pieniltä yh- tiöiltä korkeampaa hintaa, kuin muut Big 4 -yhteisöt. (Thinggaard ym. 2008.) 4.3. Hypoteesit Aikaisemmassa luvussa havaittiin, että yhteistilintarkastuspalkkioihin vaikuttavat samat merkittäviksi havaitut tekijät, kun yleisesti tilintarkastuspalkkioihin. Tanskan lähes 44 ainutlaatuinen ympäristö mahdollistaa tutkimisen yhteistilintarkastuksen vaikutuksesta tilintarkastuspalkkioihin. Yhteistilintarkastus on havaittu useissa tutkimuksissa johtavan suurempiin tilintarkastus- palkkioihin (mm. Zerni ym. 2012; Holm ym. 2014; Lesage 2017). Andrén ym. (2016) havaitsivat ranskalaisessa tutkimuksessa, että ranskalaiset yhteistilintarkastetut yhtiöt maksoivat suurempia tilintarkastuspalkkioita, kuin Iso-Britannialaiset ja Italialaiset yh- den tilintarkastusyhteisön toteuttamat tarkastukset. Tässä on kuitenkin huomioitava, että kyseessä on maiden välinen tutkimus, joten siihen voi vaikuttaa muutkin tekijät. Tans- kassa Holmin ym. (2014) sekä Lesagen ym. (2017) mukaan yhteistilintarkastus oli kal- liimpaa kuin yhden suorittama tarkastus, mutta tilintarkastuspalkkioiden erot havaittiin haihtuvan kolmen vuoden jälkeen, kun siirryttiin pois pakollisesta yhteistilintarkastuk- sesta. Tutkielma ajoittuu ajallisesti pidemmälle ajalle kuin aikaisemmat tutkimukset, jo- ten tutkimuksessa on mahdollista havaita, onko tilintarkastuspalkkioiden lasku johtunut kilpailutilanteen muutoksesta vai veloitetaanko yhteistilintarkastuksessa todellisuudessa suurempia palkkioita. Big 4 -yhteisöjen on havaittu vaikuttavan yhden suorittamassa ti- lintarkastuksessa nostavasti palkkioihin, mutta yhteys ei ole yhtä selkeä yhteistilintarkas- tuksessa. Yhden Big 4 -yhteisön on havaittu kasvattavan tilintarkastuspalkkiota sekä Ranskassa että Tanskassa, mutta toisen Big 4 -yhteisön osallistumisella ei ole havaittu yhtä suurta vaikutusta (Audousset-Coulierin 2015; Andrén ym. 2016; Holm ym. 2014; Thinggaard ym. 2008). Tutkielman hypoteeseiksi esitän seuraavat väitteet koskien tilin- tarkastuspalkkioita. H1: Yhteistilintarkastuksessa veloitetaan suurempia tilintarkastuspalkkioita verrattuna yhden tilintarkastusyhteisön suorittamaan tilintarkastukseen. H2: Yhteistilintarkastukseen valittaessa vain yksi Big 4 -yhteisö tilintarkastuspalkkiot ovat korkeampia verrattuna kahden pienen yhteisön valintaan. H3: Toisen Big 4 -yhteisön valinta ei nosta merkittävästi tilintarkastuspalkkiota verrat- tuna yhden Big 4 -yhteisön valintaan. 45 H4: Yhteistilintarkastuksesta luopumisella on pitkäaikainen vaikutus tilintarkastuspalk- kioihin. 46 5. AINEISTO JA MENETELMÄT Tässä luvussa esitetään tutkielman aineisto ja tutkimusmenetelmät, joilla tutkitaan edel- lisen luvun lopussa asetettuja hypoteeseja. Luvussa perustellaan aineiston valintaan joh- taneita syitä ja aineiston rajaamista. Vastaavasti tutkimusmenetelmän ja muuttujien va- linta perustellaan aikaisemmilla tutkimuksilla ja kirjallisuudella. Laajin aikaisempi tutkimus on toteutettu Lesagen ym. (2017) toimesta ja se ajoittuu vä- lille 2002–2010. Heidän tutkimuksessaan havaittiinkin, että yhteistilintarkastuksesta luo- pumisesta aiheutunut palkkioiden lasku väheni kolmen vuoden jälkeen. Pidemmän aika- välin tutkimusta ei ole toteutettu ja aikaisempi tanskalainen tutkimus ei ole kattavasti ver- taillut eri tilintarkastajaparien vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin. Tutkielman aineisto on kerätty tilinpäätöksistä vuosilta 2003–2018. Tämä mahdollistaa todellisen palkkio vai- kutuksen havaitsemisen, sillä tutkielmassa oletetaan yhteistilintarkastuksesta luopumisen aiheuttaman kilpailutilanteen haihtuneen tarkasteluaikana. Tämän lisäksi tutkielman ta- voitteena on vertailla eri tilintarkastajaparien vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin. Lisä- analyysinä tutkielmassa esitetään havaintoja yhteistilintarkastuksesta luopumisen aiheut- tamista tilintarkastusmarkkinoiden muutoksista. 5.1. Aineisto Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu tanskalaisten listayhtiöiden tilinpäätöksistä vuo- silta 2003–2018. Tanska valikoitui tutkittavaksi maaksi, sillä Tanskan luopuminen lis- tayhtiöiden pakollisesta yhteistilintarkastuksesta tarjoaa ainutlaatuisen tutkimusympäris- tön. Aineistoksi valittiin listayhtiöt kahdesta syystä, ensinnäkin yhteistilintarkastuksen pakollisuus koski listayhtiöitä ja toiseksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden tilinpäätöstie- dot ovat julkisesti saatavilla, joka mahdollistaa aineiston keräämisen. Tutkittavan aikavä- lin aloitusvuodeksi valittiin vuosi 2003, jotta mahdollisen hintakilpailun vaikutus jäisi pienemmäksi. Tutkimusaineisto kerättiin Orbis-tietokannasta ja yritysten tilinpäätöksistä. Tuloslaskelman ja taseen tiedot kerättiin vuosilta 2010–2018 Orbis-tietokannasta ja 47 vuosien 2003–2009 yritysten tilinpäätöksistä. Tilintarkastajat, tilintarkastuspalkkiot ja ty- täryhtiöiden määrä on kerätty tilinpäätöksistä koko tutkittavalta ajalta. Ainestoa rajattiin valitsemalla yhtiöitä, jotka ovat olleet listattuina koko tutkittavan ajan. Tämän lisäksi aineistosta rajattiin pois pankki-, rahoitus- ja vakuutusalan yhtiöt, johtuen alojen erityispiirteistä, säännöksistä ja taserakenteesta. Näiden lisäksi aineistosta joudut- tiin poistamaan muutamia yhtiöitä ja tilinpäätöksiä puutteellisten tietojen takia, jonka li- säksi tutkimuksen aikana aineistosta poistettiin vielä yksi yhtiö, joka oli merkittävästi suurempi muihin verrattuna. Tutkimusaineiston yritysten toimialat esitetään liitteessä 3 ja päävastuulliset tilintarkastajat on taulukoitu liitteeseen 4, jossa käytetään Big 4 / non- B