Tiia Jaakkola Menestymistä menestyneille Menestymisen hegemoniset mediarepresentaatiot Kauppalehti Option henkilöjutuissa Vaasa 2024 Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö Organisaatioiden viestinnän pro gradu -tutkielma Viestinnän monialainen maisteriohjelma 2 VAASAN YLIOPISTO Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö Tekijä: Tiia Jaakkola Tutkielman nimi: Menestymistä menestyneille: Menestymisen mediarepresentaa- tiot Kauppalehti Option henkilöjutuissa Tutkinto: Filosofian maisteri Oppiaine: Opintosuunta: Viestinnän monialainen maisteriohjelma Organisaatioiden viestintä Työn ohjaaja: Merja Koskela Valmistumisvuosi: 2024 Sivumäärä: 80 TIIVISTELMÄ: Menestyminen on abstrakti käsite, jonka kokemiseen vaikuttavat esimerkiksi yksilön kasvuym- päristö ja sosiaaliset kontaktit. Menestyminen koetaan eri tavoin eri kulttuureissa ja yhteisöissä. Ihmiset eivät tavoittele keskenään samoja asioita, joten se, mikä on toiselle menestymistä, on toiselle jotakin aivan muuta. Suurin valta yhteiskunnallisesti hyväksytyn menestymisen määrit- telyyn tässä maailman ajassa on medialla. Representaatioita luovilla mediataloilla on suuri valta siinä, miten ne esittävät ilmiöitä maailmalle. Tiettyjen representaatioiden toistuvuus ylläpitää tai muokkaa yhteiskuntaa ajattelemaan asioista tiettyjen ideologioiden mukaisesti. Mediassa menestystarinat esitetään lähtökohtaisesti jollain mittapuulla menestyneiden henkilöiden elä- män kuvaamisen kautta. Menestystarinoilla mediatalot herättävät yleisöissään monenlaisia tun- teita aina samaistumisesta kadehdintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat menestymisen hegemoniset mediarep- resentaatiot Kauppalehti Option henkilöjutuissa. Aineiston henkilöjutut on poimittu Kauppalehti Optio -tunnistella Kauppalehden Vuoden 2023 kiinnostavimmat henkilöjutut -kokoelmasta. Ai- neiston koko on 36 henkilöjuttua teksteineen ja kuvineen. Aineistoa analysoidaan diskurssiana- lyysin ja kvantifioinnin avulla. Talousjournalismi luo erityisen näkökulman menestymisen tarkas- teluun, koska se on lähtökohtaisesti suunnattu eliittiryhmille. Talousjournalismin aiheet käsitte- levät elämänalueita, joissa menestyminen on keskeistä, esimerkiksi taloutta, yrittäjyyttä ja liike- toimintaa. Tutkimuksen tuloksina on tunnistettu kahdeksan erilaista menestymisen representaatiota, joita ovat innovatiivinen menestyjä, vaatimaton menestyjä, ammatillisesti vaikutusvaltainen menes- tyjä, kansainvälinen menestyjä, vaikeuksista selviytynyt menestyjä, uuttera menestyjä, vauras menestyjä ja naismenestyjä. Kaikkia analyysissa ilmenneitä representaatioita yhdistää eräänlai- sen luonteenlujuuden kuvaaminen. Kokonaisuudessaan menestymistä representoidaan rohkeu- den, luovuuden, ahkeruuden ja vaikutusvallan kautta. Myös vaatimattomuuden, kansainvälisyy- den ja vaurauden teemat näkyvät toimituksen luomissa menestymisen kuvauksissa. Tämä tutkimus hahmottaa suomalaisen talousjournalismin tapoja kuvata menestymistä. Kun viestit osoitetaan valtaa omaavalle kohderyhmälle, myös representaatioiden valta eli hegemo- nisuus, lisääntyy. Erityistä tutkimuksessa onkin, että se tutkii menestymisen representointia jo entuudestaan menestyneelle kohderyhmälle, eliiteille. Tutkimuksen tulosten perusteella voi- daan todeta, että talousjournalismi yleistää menestyneet eliitit periksiantamattomiksi ja ahke- riksi uraohjuksiksi, joille keskeistä on taloudellisen pääoman tavoittelu. Tämä menestymisen representaatio saattaa hegemonisuutensa vuoksi levittäytyä omaa lukijakuntaansa laajemmalle, mutta toisaalta mediatalot tuottavat journalismia kohderyhmänsä kaltaiseksi. AVAINSANAT: menestyminen, talousjournalismi, representaatio, eliitit, hegemonia, ideolo- giat 3 Sisällys 1 Johdanto 6 1.1 Tavoite 7 1.2 Aineisto 10 1.3 Menetelmä 11 2 Menestymisen yhteiskunnallinen konteksti 13 2.1 Valikoivaa journalismia 13 2.1.1 Talousjournalismi 13 2.1.2 Henkilöjuttu 15 2.2 Menestyminen yhteiskunnassa 16 2.3 Valtaeliitin pääoman muodot 18 2.3.1 Taloudellinen pääoma 19 2.3.2 Kulttuurinen pääoma 20 2.3.3 Sosiaalinen pääoma 22 2.3.4 Ammatillinen pääoma 22 3 Diskursseista mediarepresentaatioihin 24 3.1 Diskurssien valta 24 3.2 Mediarepresentaatio 26 3.3 Representaatioiden hegemonisuus ja ideologiat 28 4 Menestymisen representaatiot Kauppalehti Option henkilöjutuissa 31 4.1 Menestymisen mediarepresentaatiot 31 4.1.1 Innovatiivinen menestyjä 32 4.1.2 Vaatimaton menestyjä 34 4.1.3 Ammatillisesti vaikutusvaltainen menestyjä 37 4.1.4 Kansainvälinen menestyjä 40 4.1.5 Vaikeuksista selviytynyt menestyjä 42 4.1.6 Uuttera menestyjä 46 4.1.7 Vauras menestyjä 49 4.1.8 Naismenestyjä 52 4 4.2 Representaatioiden kvantifiointi ja hegemonisuus 56 4.3 Yhteenveto 58 5 Päätäntö 61 Lähteet 66 Liitteet 72 Liite 1. Aineistoluettelo 72 Liite 2. Representaatioiden jakautuminen henkilöjutuissa 80 5 Kuviot Kuvio 1. Aineiston analyysin vaiheet. 12 Kuvat Kuva 1. Kaisa Kromhof mietteliäänä ikkunan ääressä (Kauppalehti/Maisalmi, 2023). 33 Kuva 2. Risto Murto metsässä valokuvauksen parissa (Kauppalehti/Maisalmi, 2023). 36 Kuva 3. Tolppanen kahvipöydässä hotelli St. Georgessa (Kauppalehti/Haapala, 2023). 38 Kuva 4. Salokangas ja Stephens yrityksensä juurilla Miamissa (Kauppalehti, 2023). 41 Kuva 5. Hanna Tikander Vespansa päällä (Kauppalehti Optio/Maisalmi, 2023). 44 Kuva 6. Ritakallio suunnistuksen parissa (Kauppalehti Optio/Paalasmaa, 2023). 47 Kuva 7. Rafaela Seppälä taideinstallaationsa keskellä. (Kauppalehti/Maisalmi, 2023). 50 Kuva 8. Viking Linen kapteeni Pamela Mäkelä työssään (Kauppalehti/Väärä, 2023). 54 Taulukot Taulukko 1. Menestymisen representaatioiden ilmentyvyys henkilöjutuissa. 56 6 1 Johdanto Ihmisten menestystarinat herättävät yleisöissään monenlaisia tunteita. Menestystä voi- daan kuvata esimerkiksi uratarinoiden muodossa – mielletäänhän menestys yhteiskun- nassamme vahvasti työuraan ja ammattiin kuuluvaksi. Menestyneitä ihmisiä saatetaan kuvata mediassa esimerkiksi henkisesti vahvoina, merkkivaatteisiin sonnustautuneina ja yltäkylläistä elämää elävinä ihmisinä. Mediassa nähdään esimerkiksi nuoria menestyjiä, pohjalta huipulle nousseita yrittäjiä, visionäärisillä ajatuksilla rahaa takovia luonnonlah- jakkuuksia ja kellon ympäri puurtavia suoriutujia. Menestyneistä ihmisistä kirjoitetaan artikkeleita ja heille tehdään omia televisio-ohjelmia, joissa esitellään heidän materiaa- lisia ylellisyyksiään ja vaikuttavia urapolkujaan. Menestymistä kuvataan usein sen näky- vimmällä muodolla eli vauraudella ja taloudellisesti riippumattomalla elämällä (Bourdieu, 1986, s. 242). Tämän vuoksi luksusautot ja hulppeat asunnot voidaan assosioida menes- tymisen merkiksi. Huomattavan usein menestymisen kasvot mediassa suodaan valkoi- selle, keski-iän tienoilla olevalle tai sen ylittäneelle miehelle (Liu & Baker, 2016, s. 422– 423). Remes ja Remes (2019) tutkivat yli tuhat suomalaista tavoittaneella kvantitatiivisella ky- selytutkimuksella suomalaisten yleistä käsitystä menestymisestä. Tuloksista käy ilmi, että suomalaiset kokevat menestymisen olevan tyytyväisyyttä omaan elämään, tavoitteiden saavuttamista ja taloudellista vakautta sekä rahaa ja rikkautta. Nuorille he tekivät oman tutkimuksensa, ja siinä suosituimmat tulkinnat menestymisen käsitteestä liittyivät ahke- raan työntekoon, rikkauteen, uralla etenemiseen, tukiverkkoon, muiden arvostukseen ja onnellisuuteen. Kibal’chenkon ja Eksakuston (2019) tutkimuksesta taas selvisi, että opis- kelijat kokivat menestymisen olevan muun muassa tavoitteita, saavutuksia ja älyllisiä re- sursseja. Tulevaisuuden huolellisen suunnittelun, ongelmanratkaisukyvyn ja tyytyväisyy- den tuntemisen havaittiin tutkimuksessa olevan koettuja menestymiseen johtavia piir- teitä. Briscoe ja muut (2021, s. 14) tutkivat monikansallisesti uramenestyksen vaikutusta elämäntyytyväisyyteen. Heidän tutkimuksestaan tulee esille, että uramenestymisen kes- kimäärin tärkeimpinä vaikutuksina koettiin sen mahdollistama työelämän tasapaino, ta- loudellinen turva ja mahdollisuus yrittäjyyteen. 7 Kuten voimme huomata, menestymisen käsite on abstrakti, ja se voidaan kokea eri ta- voin eri ympäristöissä ja kulttuureissa. Jopa arkielämässä voi huomata, kuinka ihmiset tulkitsevat menestymisen monella tapaa ja tavoittelevat keskenään erilaisia asioita. Jour- nalistisella medialla on ainakin tällä hetkellä yhteiskunnallisesti suurin valta määrittää, mitkä asiat koetaan kollektiivisesti normitetuksi menestymiseksi (Langman, 2015, s. 430). Nyt sosiaalisen median valtakautena on ilmennyt paljon keskustelua esimerkiksi siitä, minkälaista kuvaa menestymisestä luodaan mediassa ja kuvaako se todellisuutta vai onko se pelkkää kulissia. Tässä tutkimuksessa keskitytään ensimmäiseksi esitettyyn kysy- mykseen ja liitytään yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miten menestystä kuvataan Suomessa sosioekonomiselta asemaltaan korkeimmalla olevalle kohderyhmälle – Suo- men vaikutusvaltaisimmalle yleisölle. 1.1 Tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat menestymisen hegemoniset mediarep- resentaatiot Kauppalehti Option henkilöjutuissa. Tutkimusta lähestytään siitä näkökul- masta, että aineiston julkaisualusta Kauppalehti on sen palveluita tuottavan Alma Me- dian (n.d.-c) mukaan suunnattu Suomen vaikutusvaltaisimmalle ja ostovoimaisimmalle yleisölle. Talousjournalistisen julkaisualustan luonne on ainutlaatuinen, koska se repre- sentoi menestystä jo entuudestaan menestyneelle kohderyhmälle. Tavoitteeseen vas- taamista ohjaavat seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Miten henkilöjutuissa rakennetaan kuvaa menestyneistä henkilöistä? 2. Minkälaisia hegemonisia representaatioita suomalaisen talousjournalismin ku- vaukset luovat menestymisestä? Ensimmäisen tutkimuskysymyksen ohjaamana selvitän henkilöjuttujen toistuvat kielelli- set ja visuaaliset piirteet diskurssianalyysia hyödyntämällä. Analyysissa selvinneiden piir- teiden pohjalta määrittelen toisen tutkimuskysymyksen avulla henkilöjutuista ilmenevät, hegemonista valtaa omaavat menestymisen representaatiot. Hegemonia määritellään 8 Faircloughin (2003, s. 41) mukaan tiettyjen yhteiskuntaryhmien sosiaalisena valta-ase- mana. Saman lähteen mukaan hegemoniaa vakiinnutetaan, tuotetaan ja kyseenalaiste- taan yhteiskunnassa hallitsevaksi yleistykseksi maailmasta. Henkilöjuttu taas on Siivosen (2007, s. 46–47, 353) mukaan journalistinen alagenre, johon kuuluu tyypillisesti henkilön kuvaaminen haastattelun avulla. Saman lähteen mukaan sille tyypillistä on työ- ja yksi- tyiselämän kuvaaminen. Representaatioita rakennetaan jatkuvasti kielenkäytön ja visuaalisuuden kautta merki- tyksellistämään maailmaa (Pälli, 2003, s. 26). Hallin (1997, s. 25) konstruktivistisen näkö- kulman mukaan todellisuuden merkityksiä luovat representaatiot rakennetaan kielen- käytön ja symbolien, eli diskursiivisten piirteiden kautta. Menestymisen tutkiminen rep- resentaatioiden avulla avaa tutkimuskentän juuri yhteiskunnallisesti hegemonisimpien mielikuvien suuntaan. Tutkimalla menestymisen representaatioita ja niistä syntyviä mie- likuvia, saan parhaan käsityksen siitä, miten media kuvaa ja muodostaa tiettyjä ylivaltai- sia käsityksiä maailmasta. Koska tutkimuksen aineistona on menestymistä jo entuudes- taan menestyneille representoiva journalismi, on perusteltua tutkia representaatioita hegemonisina. Hegemonisuuden huomiointi on tutkimusasetelmassa erityisen tärkeää, jotta sekä ylivaltaisuus yhteiskuntarakenteiden sisällä että median valta jaetun symboli- sen todellisuuden rakentajana ja muotoilijana tulee näkyväksi (Seppänen & Väliverronen, 2012, s. 180). Myös representaatioiden syntyyn vaikuttava ideologinen valta on tutkimuksessa keskei- nen tutkimuskohde. Lehdet ja niiden toimitukset omaavat valtaa siinä, mitä ne valitsevat hegemonisiksi eli vaikutusvaltansa vuoksi kaikista näkyvimmiksi menestymisen repre- sentaatioiksi. Jokainen yksilö elää osana jotakin kulttuuria ja saa kasvatuksensa omalla tavallaan. Mediataloilla, ja toisinaan myös niiden yksittäisillä vallanpitäjillä, on ymmär- rettävästi tiettyyn kulttuuriin kuuluvina jäseninä omia arvoja, ajatuksia, linjauksia ja niistä kumpuavaa kielenkäyttöä, joista saattaa seurata tietynlaisia representaatioita jour- nalistisissa sisällöissä (Altheide, 1984, s. 479; Seppänen & Väliverronen, 2012, s. 185). On todennäköistä, että esimerkiksi journalistiset linjaukset ohjailevat toimituksen 9 valintoja ja säätelevät niitä tiettyihin suuntiin lukijakunnan kiinnostuksen kohteita ajatel- len. Koska Kauppalehti kuuluu mediatalo Alma Medialle, joka on kaupallinen yhtiö (Alma Media, n.d.-a), on huomioitava sen liiketoiminnallinen intressi. Kyseisessä mediassa luo- dut representaatiot voivat olla luotu tietynlaisiksi myynnillisistä syistä. Koska Kauppalehti on omien sanojensa mukaan ”Suomen vaikutusvaltaisimman ja osto- voimaisimman yleisön” (Alma Media, n.d.-c) tavoittama lehti, sen tuottamista saatetaan tehdä tietynlaisista ideologisista lähtökohdista. Kauppalehden ainutlaatuinen, vaikutus- valtainen kohderyhmä voi vaikuttaa siihen, miten toimitus tulkitsee sen ajattelevan me- nestymisen ja muut yhteiskunnalliset asiat. On mahdollista, että Kauppalehden ideolo- giset lähtökohdat määritellään näiden olettamusten pohjalta. Tämäntapaiset lähtökoh- dat muodostavat tietynlaisia valintoja ja voivat näin näkyä kyseisen median representaa- tioissa. Mediassa toistuvat representaatiot taas omalta osaltaan tukevat sekä toimituk- sen että yleisöjen käsityksiä itsestään selvistä ja normaaleista asioista yhteiskunnassa. Vallitsevia käsityksiä kannattelemalla osapuolet uudelleenluovat todellisuutta, joka pe- rustuu näiden käsitysten oikeellisuuteen. Aikaisempaa tutkimusta menestymisen representaatioista ja etenkin niiden hegemoni- suudesta mediassa, on suomalaisella tutkimuskentällä vain vähän saatavilla. Tutkimuksia on tehty esimerkiksi hyvän johtajuuden diskursseista talousjournalismissa, kasvuyritys- ten menestymisen diskursseista ja omaelämäkerrallisista johtajuusdiskursseista ja -rep- resentaatioista (ks. Leponen, 2017; Peltoarvo, 2020; Sivonen, 2019). Lisäksi Rissanen (2023) on pro gradu -tutkielmassaan tutkinut menestysdiskursseja HS Vision artikke- leissa, joten jonkinlaista vertailupohjaa tutkimukselleni löytyy jo entuudestaan. Hallin (1995, s. 18) mukaan yksi median keskeisimmistä tehtävistä on tuottaa representaatioita, jotka noudattavat tietynlaista ideologista kuvaa maailmasta. Tutkimukseni tuo suomalai- seen media- ja viestintätutkimukseen uutta tietoa yksittäisten henkilöiden menestymis- representaatioista, kun aineistona toimii ”Suomen vaikutusvaltaisimmalle yleisölle” suunnattu Kauppalehti. 10 1.2 Aineisto Tutkimuksen aineistona on 36 Kauppalehti Optio -tunnisteella julkaistua henkilöjuttua Kauppalehden verkkomedian Vuoden 2023 kiinnostavimmat henkilöjutut -kokoelmasta. Kaikki aineiston 36 artikkelia on listattu verkkomediassa olevan järjestyksensä mukaan liitteessä 1. Henkilöjuttuja analysoidaan kokonaisuuksiensa perusteella, eli analyysin ai- neistoon sisältyvät juttujen tekstit, otsikot ja kuvat. Kauppalehti Optio on Kauppalehden aikakauslehti, joka ottaa liiketoimintaa ja taloutta koskevien aiheiden lisäksi kantaa esi- merkiksi työhyvinvoinnin ja organisaatioiden kehittymisen kysymyksiin (Alma Media, n.d.-d.). Talousnäkökulmansa vuoksi Kauppalehti luetaan talousjournalistiseksi julkai- suksi (Katajamäki, 2005, s. 4). Kauppalehti Option artikkeleita julkaistaan aikakauslehden lisäksi myös osana Kauppalehden verkkomedian uutisvirtaa (Kauppalehti, 2024). Kauppalehti on julkaissut verkkomediassaan kokoelman vuoden kiinnostavimmista hen- kilöjutuista vuodesta 2019 lähtien. Vuoden 2023 kokoelmaan kuuluu 106 henkilöjuttua, joista 36 on julkaistu Kauppalehti Optio -tunnisteella (Kauppalehti, n.d.). Näistä 36 ai- neistona olevasta jutusta 30 on julkaistu sekä aikakauslehdessä että Kauppalehden verk- komediassa ja 6 juttua on julkaistu ainoastaan Kauppalehden verkkomediassa Kauppa- lehti Optio -tunnisteella (Kauppalehti, n.d.). Artikkelit on julkaistu ensimmäistä kertaa aikavälillä 28.1.–29.12.2023. Osa jutuista on julkaistu ensin aikakauslehdessä ja uudes- taan Kauppalehden verkkomediassa, minkä takia on merkityksellistä huomioida niiden ensimmäinen julkaisuajankohta. Kauppalehti Optiota kuvataan Alma Median (n.d.-e) sivustolla ”näyttäväksi talouden ai- kakauslehdeksi, jonka lukijakunta arvostaa laatua”. Media myös lupaa, että Option lukijat käyttävät keskivertoa enemmän rahaa, ja näin lehden on luvattu tavoittaa korkeilla jour- nalistisilla standardeillaan Suomen ostovoimaisimmat kuluttajat sekä tarjoavan erin- omaista mainostilaa yrityksille. Alma Median (n.d.-d) mukaan Kauppalehti Option kolme suurinta lukijaryhmää ovat eläkeläisiä, ylempiä toimihenkilöitä ja johtavassa asemassa olevia. Yleisöstä 51 prosenttia on saman lähteen mukaan yliopiston tai muun korkeakou- lun käyneitä ja 34 prosenttia johtavassa asemassa olevia tai ylempiä toimihenkilöitä. 11 Alma Media on digitaalisen median yhtiö, joka tuottaa suuria suomalaisia medioita kuten Iltalehteä, Talouselämää ja Kauppalehteä (Alma Media, n.d.-a). Alma Media (n.d.-c) ku- vaa Kauppalehden olevan ”suomalaisen päättäjän valinta”. Lähteessä myös kerrotaan Kauppalehden verkkomedian tavoittavan 713 000 ihmistä viikossa. Jos tämä media ai- dosti tavoittaa Suomen vaikutusvaltaisimman yleisön, se yleistää kaikille lukijoilleen tätä valtaapitävimmälle yleisölleen räätälöityä kuvaa vallasta ja menestymisestä – riippu- matta heidän sosiaalisista valta-asemistaan. Silloin representaation rakentamisen tavoit- teena on, että kaikki yleisöt kokevat menestymisen samalla tavalla (Bartels, 2008, s. 158). Alma Median (n.d.-b) sivuilla Kauppalehteä kuvataan seuraavan virkkeen saattele- mana: ”Kauppalehti avaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia menestykseen.” Tämän perusteella voidaan tulkita, että menestymisestä viestiminen on osa Kauppalehden toi- mituspolitiikkaa ja lehden linjaa. Näiden kunnianhimoisten lupausten ja ominaispiir- teidensä vuoksi juuri Kauppalehti Optio soveltuu erinomaisesti menestymisen represen- taatioiden tarkasteluun. 1.3 Menetelmä Tutkimusmenetelmänä käytän diskurssianalyysia, jolle perustan representaatioiden ana- lyysin. Diskurssianalyysin avulla henkilöjutuista poimitaan toistuvia kielellisiä ja visuaali- sia diskursiivisia piirteitä, joista tietyt menestymisen representaatiot muodostuvat. Dis- kurssianalyysilla tutkitaan kielenkäyttöä sosiaalista todellisuutta luovana elementtinä (Jokinen ja muut, 2016, s. 22) ja analysoidaan, miten tekstissä rakennetaan todellisuuden merkityksiä (Tuomi & Sarajärvi, 2018, s. 87). Menetelmä soveltuu siis tietyssä sosiaali- sessa todellisuudessa vallalla olevien menestymisen representaatioiden selvittämiseen ja avustaa ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaamisessa. Representaatio määri- tellään tässä tutkimuksessa Hallin (1997, s. 25–26) konstruktivistisen näkökulman mu- kaan. Kyseinen näkemys kuvaa todellisuuden rakentuvan representaationaalisten systee- mien, merkitysten ja kielen avulla. Hallin (1997, s. 25–26) näkemyksen mukaan repre- sentaatiot tuottavat todellisuutta mielikuvien ja kielenkäytön kautta. 12 Diskurssianalyysin avulla analysoidaan esimerkiksi diskurssien välisiä valtasuhteita (Joki- nen & Juhila, 2016b, s. 63) ja selvitetään representaatioiden kantamaa valtaa (Hirsto & Sihvonen, 2018, s. 47). Tämän perusteella se soveltuu myös hegemonisten representaa- tioiden analysointiin. Faircloughin (1995, s. 91–94) mukaan hegemonia kertoo jonkin tie- tyn ryhmän vaikutusvalta-asemasta muihin ryhmiin nähden. Hänen mukaansa hegemo- nia syntyy pitkään kehittyneistä, laajalle levinneistä ja vakiintuneista diskursiivisista käy- tänteistä, jotka normalisoivat joitain tiettyjä ideologioita ja uskomuksia. Toisin sanoen hegemonia tarkoittaa sitä, kun tiettyjä representaatioita ryhdytään pitämään itsestään selvänä arkijärkenä. Menestymisen hegemonisia representaatioita tarkastellaan tutki- muksessa tämän teorian pohjalta. Kuvio 1. Aineiston analyysin vaiheet. Jokisen ja Juhilan (2016b, s. 65) mukaan hegemonisen diskurssin tunnistaa esimerkiksi siitä, että sen merkitykset toistuvat usein erilaissa yhteyksissä. Tämän vuoksi käytän laa- dullisen tutkimuksen tukena kvantifiointia. Eskolan ja Suorannan (1998, s. 119) mukaan kvantifiointi voi yksinkertaisimmillaan olla laskemista, ja sen avulla syvennetään aineis- ton teemojen käsittelyä tutkimustulosten parhaan hyödyn mahdollistamiseksi. Kvantifi- ointia tehdessäni lasken, kuinka monta kertaa representaatiot esiintyvät koko aineistossa. Representaatioiden toistuvuuden huomiointi ohjaa diskurssianalyysin ohella kaikkein hegemonisimpien representaatioiden selvittämistä ja auttaa näin vastaamaan toiseen tutkimuskysymykseen. Kuvio 1 havainnollistaa kaikki vaiheet aineiston analysoinnista. 13 2 Menestymisen yhteiskunnallinen konteksti Tässä luvussa taustoitan tutkimukseni keskeisiä aiheita. Aloitan talousjournalismilla, jota määritellessäni taustoitan erityisesti tutkimusaineiston asemaa kyseisen erikoisjourna- lismin kentällä. Seuraavaksi tarkastelen henkilöjuttujen ominaispiirteitä ja genreä. Mää- rittelen menestymisen käsitteen ja avaan, miten sitä on kuvattu aikaisemmassa tutki- muksessa. Sen jälkeen tarkastelen eliitin ja valtaeliitin käsitteitä. Lopuksi avaan valtaelii- tin pääoman muotoja Bourdieun (1986) vallan pääoman jakautumista käsittelevän kate- gorisoinnin perusteella ja lisään siihen Djerf-Pierren (2005) myöhempää näkemystä am- matillisesta pääomasta. 2.1 Valikoivaa journalismia Talousjournalismi sekä henkilöjuttu ovat molemmat tutkimukseni aineiston kannalta eri- tyisen keskeisiä journalistisia käsitteitä. Etenkin talousjournalistisilla lähteillä on valtaa valikoida yleisöään eliittiryhmistä (Davis, 2003, s. 673). Henkilöjuttu taas on ilmaisuta- valtaan löyhempi verrattuna moniin muihin juttutyyppeihin (Siivonen, 2007, s. 46–47), mikä tarjoaa sen kirjoittajalle valinnanvapautta juttujen kontekstin rajaamisessa (Seppä- nen & Väliverronen, 2012, s. 97). Seuraavissa alaluvuissa syvennyn edellä mainittuihin valikoivaa journalismia kuvaaviin käsitteisiin ja niiden ominaisuuksiin. 2.1.1 Talousjournalismi Kuten erikoisjournalismilla yleensä, myös talousjournalismilla on omat diskursiiviset käy- tänteet, journalistiset säännöt ja erikoissanasto (Katajamäki, 2005, s. 4). Talousjournalis- min aiheet ja niille ominaiset puhetavat eli diskurssit ovat keskittyneet erityisesti talou- teen, yrittäjyyteen ja liiketoimintaan (Katajamäki, 2018, s. 99–100; Shore & Mäntynen, 2006, s. 39). Katajamäen (2005, s. 9) mukaan keskeisiä diskursseja talousjournalismin kentällä ovat myös hyvinvointivaltio ja hyvän talouden tavoittelu. Näitä puhetapoja 14 käyttämällä ja uusintamalla rakennetaan osallisuutta talousyhteisöissä, joista valtaosa kuuluu eliittiryhmiin (Ridell, 1998, s. 77–78; Davis, 2003, s. 673). Talousjournalismin sisällöt tulevat suurimmilta osin juuri niiltä eliiteiltä, joilla on valtaa taloudellisissa ja poliittisissa instituutioissa (Berry, 2013, s. 254). Jotta voidaan ylläpitää tietynlaisia valta-asetelmia luokkien välillä, talousjournalismin täytyy olla eliitin kirjoitta- maa (Davis, 2003, s. 670). Mielenkiintoisen tästä ilmiöstä tekee se, että myös suurin osa talousjournalismin vaikutusvaltaisesta yleisöstä eli uutisten vastaanottajista, kuuluu Da- visin (2003, s. 673) mukaan eliittien verkostoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että talousjournalismi toimii eri eliittiryhmien välisenä viestintäkanavana. Tällöin talousjour- nalismi ja sen tuottajat sulkevat valtaosan kansalaisista päätöksenteon ulkopuolelle jät- täen heidät ainoastaan tarkkailemaan eliitin tekemiä ratkaisuja (Davis, 2003, s. 673). Tä- män teorian mukaan talousjournalismi pystyy viestimiensä aiheiden kautta valitsemaan lukijoikseen ainakin osan ostovoimaisimmasta ja vaikutusvaltaisimmasta ihmisryhmästä. Rios-Rodríguezin ja Arresen (2021, s. 769) mukaan talousjournalismin eksklusiivisuus johtuu siitä, että eliittilähteiden kokemusta ja tietotaitoa arvostetaan alalla huomattavan paljon. Harjuniemen (2023, s. 888–890) mukaan talousjournalismilla on esimerkiksi pienehkön eliittiverkostonsa vuoksi vaikeuksia tarjota monipuolisia näkökulmia diskursseissaan. Hä- nen tutkimuksensa mukaan talousjournalismissa vallitsee eliitin yhteisymmärrys, eli asiat käsitetään diskurssissa keskenään tietyllä, homogeenisellä tavalla. Lounasmeren (2017, s. 1307) mukaan näistä yhtenäisistä näkemyksistä poikkeavat toimittajat eivät välttämättä nauti samalla tavalla arvostusta tai pääse mukaan julkiseen keskusteluun. Toimittajat saattavat myös työskennellä talousjournalismin alalla nykytaloustilanteen vuoksi melko pienillä resursseilla, mikä saattaa entisestään vähentää moniäänisyyden kuulumista (Harjuniemi, 2023, s. 890). Talousjournalismin kohderyhmällä ja kirjoittajilla on tietynlainen sosiaalinen rooli, joka muokkautuu oman diskurssiyhteisön ja organisaa- tion ideologian eli sen noudattamien arvojen mukaan (Katajamäki, 2005, s. 6). Tämä joh- taa siihen, että eliiteillä on asemansa kautta valtaa päättää, mistä näkökulmista he 15 tuottavat yleisöilleen diskursseja esimerkiksi taloudesta (Rios-Rodríguez & Arrese, 2021, s. 768). Diskurssien tuottamisella eliitit toisin sanoen ylläpitävät tiettyjä ideologioita yh- teiskunnassa. Ideologioita käsittelen myöhemmin tässä tutkimuksessa luvussa 3.3. 2.1.2 Henkilöjuttu Tyypillisesti henkilöjuttujen valokeilassa on yksi henkilö ja hänen elämänsä tai muut mer- kittävät elämäntapahtumat. Henkilöjutut sisältävät usein useampia valokuvia haastatel- tavasta. Kuvissa päähenkilö on yleensä kuvan keskiössä tekemässä aktiviteetteja siinä roolissa, missä hänet henkilöjutussa esitetään. Esimerkiksi menestyneen toimitusjohta- jan voi valokuvissa kuvata stereotyyppisesti solmimassa yrityskauppoja tai urheilijan juoksemassa. Siivosen (2007, s. 46–47) mukaan henkilöjuttu kertoo henkilöstä haastat- telun muodossa. Henkilöjuttu on hänen mukaansa alagenre muille journalistisille teks- teille ja tyyliltään vapaamuotoisempi kuin esimerkiksi uutisgenre. Toisaalta alagenren voi määritellä myös esimerkiksi jutun päähenkilön ammatin tai position mukaan. Genreltään henkilöjutuissa käytetään paikoitellen paljon moniäänisyyttä, jolloin niissä kuuluu sekä haastateltavan että toimittajan ääni (Pietikäinen & Mäntynen, 2019, s. 107). Kuutti (2012, s. 49) kuvaa henkilöjutun kohteina olevan usein ”politiikan tai talouden eliittiä” tai viih- depuolen julkisuuden henkilöitä. Henkilöjuttu on oma genrensä, eli sille kuuluu tietyt tekstilajityypilliset ominaispiirteet (Shore & Mäntynen, 2006, s. 11). Tälle henkilöjutun tekstilajille on Siivosen (2007, s. 353) mukaan tyypillistä, että päähenkilöt avaavat työ- ja yksityiselämäänsä lukijoille. Hän tuo kuitenkin esille, että henkilöjuttujen tyyliin ei yleensä kuulu vahvojen negatiivisten tun- teiden esilletuonti, vaan kohtelias ja ystävällinen viestintätyyli. Sköldin (1998, s. 40–41, 357) mukaan henkilöjutuille ominaista on merkitysten luominen ja samaistuttavuuden tuntemuksen herättäminen yleisöissään (Sköld, 1998, s. 40–41, 357). Saman lähteen mu- kaan niiden tarkoitus on myös koskettaa lukijoitaan ja herättää heissä esimerkiksi huvit- tuneisuuden ja huolestuneisuuden tunteita. 16 2.2 Menestyminen yhteiskunnassa Menestymistä arvostetaan syvästi länsimaisessa yhteiskunnassa. Yksi syy tähän on mitä todennäköisimmin media. Liun ja Bakerin (2016, s. 420, 434–439) mukaan johtajuutta, yrittäjyyttä ja menestymistä romantisoidaan mediassa esimerkiksi esittämällä johtajat sankareina ja yläluokkaisina hyväntekijöinä. Heidän mukaansa myös kunnioituksen vas- taanottaminen ja ylivoimainen valta muihin ihmisiin verrattuna kuvataan eräänlaisena menestymisen mittarina. Erityisesti yrittäjänä toimivan menestyjän sankaruus esitetään mediassa usein kehitystarinan tyylisenä kuvauksena, jossa korostetaan ensin menestyjän vaatimattomia lähtökuoppia ja kovaa uurastusta, jonka jälkeen siirrytään kuvaamaan nousua pohjalta menestykseen (Kantola & Kuusela, 2019, s. 129–131). Tietysti on myös huomioitava, että yhteiskunnassa vallalla olevat mielipiteet ja näkemykset uramenestyk- sestä ovat sidoksissa niihin asioihin, jotka tietyssä kulttuurissa arvotetaan menestykseksi (Moscovici, 1963, s. 233; Briscoe ja muut, 2021, s. 17). Tällaisia asioita voivat olla esimer- kiksi joissakin sosiaalikulttuurisissa ympäristöissä vauraus tai onnellisuus. Erilaisissa kult- tuureissa ja sosioekonomisissa asemissa koetaan menestyminen eri tavoin. Kantola ja Kuusela (2019) ovat tutkineet Suomen suurituloisinta promillea. Heidän tutki- muksestaan selviää, että yrittäjien menestymisen piirteiksi koetaan taloudellinen riippu- mattomuus, ahkeruus, työnteon korostaminen, periksiantamattomuus, kunnianhimo ja rohkeus ottaa riskejä (s. 71, 129–133). Denner ja muut (2018, s. 271, 282) analysoivat tutkimuksessaan toimitusjohtajien medianäkyvyyttä yrityksiä koskevassa viestinnässä. Heidän tutkimuksensa yhtenä tuloksena menestyksekkäät toimitusjohtajat nähtiin me- diassa merkittävien päätösten tekijöinä ja hyvin suorituskeskeisinä persoonina. Täydel- listen suoritusten tavoittelun syistä kertoo esimerkiksi se, että huipputuloisia menestyjiä kunnioitetaan, heidän optimismiaan ja karismaattisuuttaan ihaillaan ja heidän neuvo- jansa kuunnellaan (Kantola & Kuusela, 2019, s. 10–11). Pääjohtajina toimiville henkilöille saattaa olla tärkeää esiintyä mediassa suorituskeskeisinä, jotta sidosryhmät, kuten yh- tiön osakkaat pystyvät kokemaan heidät luotettavina päätöksentekijöinä (Denner ja muut, 2018, s. 282). Toisaalta suomalaiset yrittäjät kokevat Kantolan ja Kuuselan (2019, s. 145) mukaan menestymisen muotoutuvan myös vaatimattomuudesta, nöyryydestä ja 17 askeettisuudesta. Sinnikkään ahkeruuden lisäksi perisuomalainen vaatimattomuuden il- miö täten yhdistää suomalaisten kokemuksen menestymisestä. Kantolan ja Kuuselan selvitystutkimusta (2019, s. 99–104) mukaillen menestyksekkäiden johtajien elämään kuuluvat äärimmäisen pitkät työpäivät, työajan ja vapaa-ajan yhdisty- minen, suorituspaineet sekä ulkopuolisten suuret odotukset. Samojen tutkijoiden mu- kaan vahva uskoutuminen työlle perustuu suomalaisiin arvoihin korkeasta työmoraalista. Kantola ja Kuusela (2019, s. 101–102) kertovat useiden menestyneiden johtajien harras- tavan urheilua, jotta he kestävät työelämässä aiheutuneen valtavan kuormituksen. Toi- saalta samat tutkijat avaavat urheilun taustaa myös siitä näkökulmasta, että korkeassa asemassa olevien johtajien tulee pitää huolta ulkonäöstään ja energisyydestään, jotta he vaikuttavat ulkopuolisten silmissä luotettavilta, virkeiltä ja vakailta johtajilta. Kansainvä- lisyys on toinen merkittävä piirre, joka koetaan menestymisen merkkinä erityisesti am- mattijohtajia tarkastellessa. Se tulee mediassa esille, kun menestyneiden henkilöiden globaalia johtamista, useisiin eri kulttuureihin integroitumista ja lukuisten kielten osaa- mista pidetään sankarillisena ja ihannoitavana (Kantola & Kuusela, 2019, s. 89–90). Me- nestyminen koetaan yhteiskunnassa monin eri tavoin ja sen tulkitsemista ohjailee erityi- sesti kulttuuri. Muhrin ja Sullivanin (2013, s. 417–429) mukaan johtajuus on linkitetty nyky-yhteiskun- nassa vahvasti sukupuolittuneisiin piirteisiin ja etenkin ruumiillisiin ominaisuuksiin. Eri- tyisesti maskuliiniset ominaisuudet koetaan heidän mukaansa menestyneen johtajan piirteiksi sukupuolesta riippumatta. Naisena menestymiseen liittyy keskeisesti menesty- misen ja äitiyden yhdistäminen. Benardin ja Corellin (2010, s. 639) kyselytutkimuksen tulosten mukaan menestymisen ja äitiyden välillä nähdään ristiriita erityisesti naisvas- taajien keskuudessa. Kyse on tutkimuksen mukaan siitä, että erittäin menestyneillä äi- deillä ei koeta olevan yhtä hyviä ihmissuhdetaitoja kuin menestyneillä isillä. Tutkimus kertoo normatiivisista stereotypioista, joista heijastuu menestyneiden henkilöiden mas- kuliinisten piirteiden ihannointi. Naisjohtajilta odotetaan empaattisuutta ja huolenpitoa, kun taas miesjohtajilta odotetaan päättäväisyyttä ja tavoitekeskeisyyttä (Muhr & Sullivan, 18 2013, s. 417). Kun maskuliiniset ominaisuudet yhdistetään menestymiseen, esille nouse- vat päättäväisyys sekä rationaalisuus ja normitetut naiselliset piirteet kuten huolenpito jäävät menestyvän johtajan representaatiossa pienemmälle huomiolle. Esimerkiksi tämä saattaa vaikuttaa Benardin ja Corellin (2010) tutkimuksen tuloksiin. Tässä tekstikappa- leessa mainittujen asioiden valossa on perusteltua tutkia naismenestyjän representaa- tiota tutkimukseni aineiston analyysissa luvussa 4.1.8. 2.3 Valtaeliitin pääoman muodot Sana ”eliitti” koetaan yhteiskunnassa kulttuurista riippuen yleensä jollain tapaa korke- ammassa asemassa olevaksi ihmisryhmäksi. Sanaa käytetään nykymaailmassa ehkä hie- man negatiivissävytteiseksikin nimitykseksi ”yhteiskunnan huipulla” olevasta ihmisryh- mästä. Hoffmann-Langen (2018, s. 79) mukaan eliiteistä on vaikeampi saada tietoa kuin kuluttajakansalaisista, koska esimerkiksi kyselytutkimuksissa heidän otoksensa on huo- mattavan pieni verrattuna muuhun joukkoon. Eliitin voidaan hänen mukaansa ajatella olevan ryhmiä tai yksilöitä, joilla on huomattava määrä valtaa vaikuttaa organisaatiota tai yhteiskuntaa koskeviin päätöksiin. Weber ja Hietaniemi (1989, s. 212) määrittelevät vallan olevan yhteiskunnassa epätasaisesti jakautuva voimavara, jota käyttäessään yksi- lön tavoitteena on ensisijaisesti saada oma tahtonsa toteutettua. Valtaa vahvimmin mää- rittelevät resurssit ovat Seppäsen ja Väliverrosen (2012, s. 173) mukaan vauraus, karisma, auktoriteetti ja asema yhteiskunnassa. Käsitys toisen henkilön vaikutusvallasta määräy- tyy kuitenkin aina lopulta yksilön mielessä tämän henkilökohtaisten ajatusmallien ja ko- kemusten kautta (Ylikoski, 2000, s. 27; Seppänen & Väliverronen, 2012, s. 173). Ruostetsaari (2021, s. 262) kuvaa eliitin olevan joukko henkilöitä, jotka omaavat ase- miensa vuoksi hegemonista vaikutusvaltaa laajasti yhteiskunnassa. Mills (1956, s. 73–76) kuvaa valtaeliittiä kolmesta eliittiluokasta koostuvana suurempana joukkona, jolla on val- taa tehdä merkittäviä päätöksiä yhteiskunnassa. Nämä kolme hänen määrittämäänsä luokkaa ovat elinkeinoelämän eliitti, poliittinen eliitti sekä hallintoeliitti. Elinkeinoelämän eliitti keskittyy erityisesti taloudellista valtaa ja vaurautta omaaviin ryhmiin, poliittinen 19 eliitti poliittisiin päätöksentekijöihin ja hallintoeliitti hallinnollista valtaa omaaviin elimiin kuten armeijaan tai poliisiin (Mills, 1956, s. 74–75; Ruostetsaari, 2021, s. 265). Mills siis kuvaa eliittiä virallisissa johtaja-asemissa olevina henkilöinä (Hoffmann-Lange, 2018, s. 80; Mills, 1956, s. 74–75). Djerf-Pierre (2005, s. 266–267) määrittelee yhteiskunnan val- taeliitit institutionaalisen vallan huipulla oleviksi, eksklusiivisiksi ryhmiksi. Van Dijkin (1998, s. 172–180) mukaan eliittejä pidetään yleensä ideologioiden rakentajina, koska heillä on pääsy useisiin julkisiin diskursseihin asemansa ja valtansa vuoksi. Eliitit pääsevät helpommin määrittelemään omat ideologiansa ja näkemykset asioihin esimerkiksi me- diassa, mikä ylläpitää hegemonisten määritelmien valtaa (Hall, 1980, s. 126; van Dijk, 1998, s. 178). Valtamedian sisäpiirissä oleminen mahdollistaa ryhmän ikään kuin ohjai- lemaan hegemonisia määritelmiä haluttuun suuntaan. Kuten totesin aiemmin luvussa 2.1.1, talousjournalismin yleisöt kuuluvat tavallisesti eliit- tiryhmiin. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida nämä todennäköiset kohderyhmät ja tul- kita aineistoja myös eliittejä koskevan tutkimuksen valossa. Erityisen tärkeää tämä tul- kinta on hegemonisia representaatioita tutkittaessa, koska kun sisällöt tehdään ensisijai- sesti tietyille ryhmille, voidaan olettaa, että nostavat esiin tietyntyyppisiä, ehkä jopa eli- tistisiä representaatioita. Bourdieu (1986, s. 243) jaottelee vallan pääoman kolmeen ka- tegoriaan. Kategorioita ovat hänen mukaansa rahaan ja omaisuuteen liittyvä taloudelli- nen pääoma, muun muassa koulutukseen ja kasvatukseen linkittyvä kulttuurinen pää- oma ja esimerkiksi yhteisöihin ja suhteisiin kytkeytyvä sosiaalinen pääoma. Djerf-Pierre (2005, s. 270) lisää Bourdieun luokitteluun vielä ammattikokemuksesta ja urapolusta ker- tovan ammatillisen pääoman kategorian. Seuraavissa alaluvuissa hyödynnän edellä mai- nittujen tutkijoiden ajatuksia ja käsittelen vallan taloudellista, kulttuurista, sosiaalista ja ammatillista pääomaa. 2.3.1 Taloudellinen pääoma Taloudellisella pääomalla on yhteiskunnassamme suuri merkitys, koska voidaan ajatella, että sen avulla voi ansaita ainakin lähes mitä vain. Bourdieun (1986, s. 243, 252) mukaan 20 taloudellinen pääoma on vaurautta ja materiaalista omaisuutta. Hän määrittelee tämän vallan pääoman olevan välitön tapa saada materiaa ja palveluksia, kun muut pääomat taas kehittyvät kauemmin ja niistä saadut hyödyt näkyvät vasta pidemmän ajan päästä. Todennäköisimmin taloudellista pääomaa pitää hallussaan rahoitusalalla johtavassa ase- massa työskentelevä mies (Djerf-Pierre, 2005, s. 275). Tärkeä huomio Bourdieulta (1986, s. 242–243) on, että taloudellisella pääomalla on lähes aina mahdollisuus myötävaikuttaa muiden pääomien saavuttamiseen. Lähteen mukaan taloudellista pääomaa tarvitaan usein kulttuurisen ja sosiaalisen vallan pääoman saavut- tamiseksi. Kulttuurista ja sosiaalista pääomaa on huomattavasti vaikeampi saavuttaa il- man taloudellista pääomaa – eli varallisuutta. Bourdieun (1983, s. 326) mukaan talou- dellinen pääoma on useimmiten kaikkein hallitsevimpien ryhmien keskuudessa esiintyvä pääoma. Tästä huolimatta taloudellinen pääoma ei ole ainut tapa vallan ja menestymi- sen saavuttamiseen (Bourdieu, 1986, s. 243–247). Niitä voidaan tavoitella myös sosiaali- sen ja kulttuurisen pääoman kautta. 2.3.2 Kulttuurinen pääoma Vallan kulttuurisella pääomalla tarkoitetaan symbolista pääomaa, jota erilaiset sosiaali- ryhmät arvottavat merkitykselliseksi (Djerf-Pierre, 2005, s. 270). Merkityksellisyyden ko- kemuksen kautta kulttuurisilla resursseilla on mahdollisuus saavuttaa valtaa tietyissä ryhmissä ja yhteisöissä. Djerf-Pierren (2005, s. 270) mukaan tietynlaisen kulttuurisen osaamisen yksilö voi saavuttaa esimerkiksi perheeltä periytyneen luokkataustan tai kas- vatuksen perusteella. Näillä sattumilla hän määritteleekin olevan suuri rooli kulttuurisen pääoman muodostumisessa. Perhetausta ja lapsuuden kasvatus ovat kuitenkin asioita, joihin yksilö ei pysty itse vaikuttamaan. Bourdieu (1986, s. 244–248) on luetellut kolme erilaista kulttuurisen pääoman muotoa. Näiden muotojen kerryttämiseen on jossain määrin paremmat mahdollisuudet vaikuttaa aikuisemmalla iällä. Bourdieun (1986, s. 244–248) mukaan näihin muotoihin sisältyvät institutionaalistunut, ruumiillistunut ja materialistinen kulttuurinen pääoma. Määritelmältään selväpiirteisin näistä muodoista 21 on institutionaalistunut kulttuurinen pääoma, johon kuuluvat Bourdieun (1986, s. 247– 248) mukaan akateeminen koulutus ja tutkinnot. Hänen mukaansa tutkinnolla on mah- dollista osoittaa akateeminen pätevyys, jonka omaaminen lisää yksilön kulttuurista val- taa yhteisöissä ja sosiaalisissa ryhmissä. Ruumiillisen pääoman käsitteen Bourdieu (1986, s. 244–248) määrittelee henkilön sivis- tyksen, tietotaidon sekä kulttuurisen asennoitumisen tasona. Vallan kulttuurinen pää- oma voi lähteen mukaan ilmentyä esimerkiksi syvälle ja pitkään juurtuneena kulttuuri- sena osaamisena. Näihin asioihin ei kuitenkaan kuulu akateeminen koulutus vaan eletyn elämän ja kehittymisen kautta opittu. Se, minkälaista sivistystä ja tietotaitoa arvostetaan, riippuu Bourdieun (1986, s. 244–245) mukaan ajasta, sosiaalisesta luokasta ja yhteiskun- nan senhetkisestä kulttuurista. Sama lähde kertoo, että ruumiillista kulttuurista pääomaa voi hankkia myös tiedostamattomasti. Tämän teorian mukaan yksilö saa vaikutusvaltaa esimerkiksi silloin, kun tietty sosiaalinen luokka arvostaa hänen elämän varrellaan oppi- maansa tietotaitoa ja yleistä sivistystä. Bourdieu (1983, s. 319–320) käsittelee aikaisem- massa tutkimuksessaan etenkin taiteen ja kirjallisuuden osaamista osana kulttuurista pääomaa. Kulttuurisen pääoman materialistinen muoto on Bourdieun (1986, s. 246–247) mukaan vahvasti sidoksissa taloudelliseen pääomaan ja varallisuuteen. Kulttuurista vaikutusval- taa voidaan hänen mukaansa hankkia myös valtaa symboloivan, omistetun omaisuuden kautta. Bourdieu (1986, s. 246–247) korostaa tässä yhteydessä erityisesti arvokkaan tai- teen ja esimerkiksi soittimien omistamista eräänä kulttuurisen vallan ilmaisun muotona. Materia, erilaiset esineet ja teokset ovat hänen mukaansa usein kulttuuriseksi pää- omaksi naamioitua taloudellista pääomaa. Kuitenkin eron näiden vallan pääomien välille tekee lähteen mukaan se, miten omaisuutta käytetään kulttuurisessa mielessä: keräil- läänkö esimerkiksi taideteoksia aidon kulttuurikokemuksen vuoksi vai hankitaanko niitä vaurauden symboleiksi? 22 2.3.3 Sosiaalinen pääoma Bourdieun (1986, s. 248–249) mukaan sosiaalinen pääoma tarkoittaa verkostoon kuulu- mista ja sitä kautta saatavaa tukea ja tunnustusta. Käytännössä tämä vallan pääoma ku- vaa ihmissuhteiden kautta saavutettua aineellista tai symbolista valtaa. Bourdieu (1986, s. 249) kuvaa, että sosiaalinen pääoma linkittyy vahvasti muihin pääoman muotoihin, ja sitä voidaan ansaita esimerkiksi taloudellisen tai kulttuurisen pääoman kautta. Saman lähteen mukaan sosiaaliseen pääomaan vaikuttaa niin työ- että henkilökohtaisessa elä- mässä solmitut suhteet kuin sukulaissuhteetkin. Ylipäätään kaikenlaiset verkostot ja elä- män myötä solmitut suhteet vaikuttavat vallan jakautumiseen ja vahvistavat tai heiken- tävät sosiaalista pääomaa. Djerf-Pierren (2005, s. 269–270, 278–279) näkemyksen mukaan lähipiirin kannustus, tuki ja opastus niin henkilökohtaisella kuin ammatillisellakin osa-alueella vahvistaa sosiaalista pääomaa. Hän luettelee tärkeiksi elementeiksi myös mentorit, henkilökohtaiset suhteet työpaikalla ja verkostot etenkin omalla toimialalla. Samassa lähteessä korostetaan myös, että lapsuuden perheen yhteiskuntaluokka vaikuttaa sosiaalisen pääoman määrittymi- seen läpi elämän. Bourdieun (1986, s. 250) mukaan sosiaalisen pääoman huipulla olevat ryhmät viettävät aikaa keskenään samanlaisissa sosiaalisissa tapahtumissa kuten juhlissa, ja näissä tilaisuuksissa ryhmiä yhtenäistetään mahdollisimman homogeeniseksi joukoksi, valtaeliitiksi. 2.3.4 Ammatillinen pääoma Ammatillinen pääoma on Djerf-Pierren (2005) lisäys Bourdieun (1986) vallan pääoman jaotteluun. Kyseessä on Djerf-Pierren (2005, s. 270, 274) mukaan pääoma, joka muotou- tuu urapolkujen ja ammatillisen kokemuksen kautta. Hänen mukaansa varsinkin johtaja- asemissa toimivat henkilöt saavuttavat tätä vallan pääomaa, ja koetut onnistumiset uralla lisäävät mahdollisuuksia ammatillisen vallan saavuttamiseen. Ammatillinen pää- oma on kulttuurisen pääoman tavoin symbolista, eli statuksen korostaminen on tälle 23 vallan resurssille ominaista (Djerf-Pierre, 2005, s. 269). Esimerkiksi yritysmaailman tittelit heijastavat symboliikkaa siinä, miten ne kuvaavat työntekijöidensä kokemusta ja työteh- täviin kuuluvan vastuun laajuutta. Djerf-Pierren (2005) tutkimus käsittelee erityisesti media-alan ammatillista pääomaa. Hänen mukaansa media-alalla on huomattavissa, että ammatissaan määrällisesti eniten kokemusta omaaville ja eniten vaikutusvaltaisia päätöksiä tekeville henkilöille myönne- tään eniten tunnistettavaa valtaa organisaatioissa (s. 270). Muita vallanjakoon vaikutta- via asioita ovat hänen mukaansa edeltävät asemat uralla. Tutkimukseni empiirisen ana- lyysin vaiheessa luvussa 4 tulen käsittelemään menestymisen representaatioita keskei- sesti myös ammatillisen vallan pääoman osalta. 24 3 Diskursseista mediarepresentaatioihin Tässä luvussa määrittelen tutkimuksen kannalta tärkeät, toisiinsa tiiviisti kietoutuvat kä- sitteet, diskurssin ja representaation. Koska tutkimuksessani käsitellään median valtaa representaatioiden luojana ja muokkaajana, viittaan representaation käsitettä tarkastel- lessani mediarepresentaatioon. Lopuksi luku ohjaa tarkastelemaan representaatioiden ylivaltaa eli hegemonisuutta (Lears, 1985, s. 568) ja siihen vahvasti liittyviä aatejärjestel- miä eli ideologioita (Hall, 1995, s. 18–19). Kaikki edellä mainitut ja luvussa tarkasteltavat käsitteet ovat analyysin kannalta avainroolissa, koska tämä tutkimus sijoittuu mediassa jakautuvan vallan tutkimuskentälle. 3.1 Diskurssien valta Todellisuus on täynnä erilaisia diskursseja, joiden jatkuvana tehtävänä on ohjailla maail- maa ja sen todellisuutta. Diskurssi määritellään kielenkäytön: tekstin, puheen ja yleisesti viestinnän kokonaisuudeksi (Van Dijk, 1998, s. 6). Diskurssin käsite ei kuitenkaan rajaudu Pietikäisen ja Mäntysen (2019, s. 40) mukaan vain kielenkäyttöön, vaan sen tehtävänä on myös määritellä diskursiivisia käytänteitä ja konteksteja, joiden sisällä kielellisiä mer- kityksellistämisen tapoja voidaan käsitellä ja kokea. Omassa työssäni tämä diskurssien rajaaminen näkyy siinä, että käyttämässäni aineistossa menestymisestä puhutaan muun muassa vaurauden, uutteruuden ja innovatiivisen yrittäjyyden diskurssien kautta. Dis- kursseihin liittyvät diskursiiviset käytännöt rakentavat sosiaalista todellisuutta ja vaikut- tavat sen ja sen valtasuhteiden ylläpidon tapoihin (Jørgensen & Phillips, 2002, s. 61–63). Sosiaalinen todellisuus ja sen arvojärjestelmät rakentuvat kielenkäytön kautta. Diskursseilla on valtaa valita, miten todellisuus minäkin hetkenä koetaan. Siksi ne pysty- vät määräämään, miten ne rajaavat todellisuutta vakiinnuttamalla diskursiivisia käytän- teitä normeiksi ja muokkaamalla niitä (Pietikäinen & Mäntynen, 2019, s. 40). Fair- cloughin ja Faircloughin (2012, s. 78–79) mukaan representaatiot eli todellisuuden uu- delleenesitykset muotoutuvat diskursseissa. Esimerkiksi menestymisen 25 mediarepresentaatioita tutkittaessa aihetta voidaan tarkastella kielenkäytön kautta ja analysoida, minkälaisia menestymisen diskursiivisia käytänteitä mediassa esiintyy. Dis- kurssit vakiinnuttavat käytänteitä normeiksi ja näin muodostavat representaatioita esit- tämään kuvauksia todellisuudesta. Myös kulttuuriset ominaisuudet vaikuttavat repre- sentaatioiden muodostumiseen, koska Jokisen ja Juhilan (2016a, s. 228) mukaan diskurs- sit ovat kulttuurisesti vakiintuneita. Tällä tarkoitetaan, että kielenkäytön tavat vaihtelevat elämäntapojen ja -kokemusten mukaan, ja tästä syystä esimerkiksi erilaisista sosioeko- nomisista ryhmistä tulevilla henkilöillä voi olla hyvinkin erilaiset kuvat maailmasta ja to- dellisuudesta. Diskurssit omaavat ideologista valtaa, jonka tavoitteena on muokata yksilön ajatusmaa- ilmaa halutunlaiseksi (Hall, 1992, s. 161). Erilaisia diskurssien valta-asetelmia voidaan tarkastella kriittisen diskurssintutkimuksen avulla. Kriittinen diskurssintutkimus pyrkii Faircloughin (2010, s. 7) mukaan tunnistamaan yhteiskunnallisia ongelmia ja esittää ta- poja niiden korjaamiseen. Tätä tutkimusmallia käytetään erityisesti epätasa-arvoisten valta-asetelmien, kuten rasismin tai sukupuolten välisen epätasa-arvon paljastamiseen (Jørgensen & Phillips, 2002, s. 63). Faircloughin ajatuksiin pohjautuva kriittisen diskurs- sianalyysin näkökulma ottaa huomioon diskursseihin sisältyvän merkittävän vallan. Valta-asetelmansa vuoksi diskurssit ovat kykeneviä synnyttämään kielenkäytön kautta il- menevää epäoikeudenmukaisuutta ja epäsuhtaisia valta-asetelmia (Fairclough & Fair- clough, 2012, s. 79; Jokinen & Juhila, 2016a, s. 228). Diskurssien valta-asetelmat vaihtelevat kielenkäyttötilanteiden mukaan (Jokinen & Juhila, 2016b, s. 69). Esimerkki kielenkäyttötilanteesta on puhuminen tai muuten viesti- minen auktoriteetiksi koetulle henkilölle, jolloin toinen vuorovaikutuksessa oleva on alis- teinen suhteessa toiseen puhujaan. Esimerkiksi Kauppalehdessä journalistiseksi valta- asemaksi voitaisiin lukea tilanne, jossa miljonäärimenestyjä kertoo henkilöjutussa omis- tavansa taideinstallaatioita, joita hän pitää esillä kotonaan (ks. liite 1, henkilöjuttu 35). Lukija saattaa tämän lukiessaan joutua alisteiseen asemaan ja tuntea painostusta me- nestyä itsekin saavuttaakseen samanlaisia asioita kuin jutussa esiintyvä henkilö. Tästä 26 seuraa diskursiivinen epäsuhtaisuus. Faircloughin (2010, s. 3–4) mukaan diskurssin mää- ritelmä riippuu aina siitä, millaisessa suhteessa se toimii muiden tekijöiden kanssa. Hä- nen mukaansa diskurssit ja valta ovat sidottuina toisiinsa: diskurssit sisältävät valtaa, sa- malla tavoin kuin valta sisältää diskursseja. 3.2 Mediarepresentaatio Representaatio eli uudelleen esittäminen on viestintätieteiden tutkimuskentällä laajasti tutkittu ilmiö. Sitä on käsitteenä määritelty esimerkiksi kielen tai kuvan käyttämisenä to- dellisuuden uudelleen esittämiseen (Seppänen & Väliverronen, 2012, s. 92). Represen- taatio voidaan ajatella myös toistamista hyödyntävänä välineenä, joka avustaa maailman todellisuuden tulkinnassa (Rossi, 2015, s. 80). Tämän voi tulkita esimerkiksi niin, että kun mediassa toistuu kuvaus menestyneestä henkilöstä ajamassa kiiltävää Mercedes-Benziä, se voidaan kokea menestymisen tunnusmerkiksi. Hallin (1997, s. 25–26) konstruktivisti- sen näkökulman mukaan representaatiot rakentavat erilaisia merkityksiä ja muokkaavat tätä kautta todellisuutta. Pällin (2003, s. 137) mukaan representaatiolla tarkoitetaan koh- detta, joka voidaan käsittää uudelleenesitykseksi yhteiskunnassa jo olemassa olevasta. Kaikki edellä mainitut määritelmät johtavat samaan päätelmään: representaatio esittää todellisuutta uudelleen, rakentaa ja muokkaa sitä, ja toistamisen kautta vahvistaa uudel- leenesityksiä sosiaaliseksi todellisuudeksi. Representaatiot ja diskurssit ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Hirston ja Sihvosen (2018, s. 50) mukaan diskurssit muovaavat representaatioita ohjautumaan tiettyihin suuntiin haluttujen normien ja rajoituksien mukaisiksi. Tämän lisäksi diskurssit voivat heidän mu- kaansa uudistaa representaatioita tarjoamalla niille uudenlaisia mahdollisuuksia. Esi- merkkinä representaation rajoittamisesta kertoo stereotyyppinen diskurssi, jossa me- nestyminen kuvataan äärimmäisenä rikkautena ja arvokkaan materian omistamisena. Uudenlaista representaatiota voi tarjota esimerkiksi diskurssi, jossa menestynyt henkilö kuvataan koruttomasti elävänä ja muista kuin materialistisista asioista nauttivana 27 persoonana. Diskursseilla on siis suuri valta siinä, miten ne käyttävät voimaansa eli mihin suuntiin ne ohjaavat representaatioitaan. Maailmaa tulkitaan representaatioiden kautta (Hirsto & Sihvonen, 2018, s. 47), ja media kaikkine muotoineen tekee jatkuvasti todellisuuden uudelleen esittämistä toistamalla diskursiivisia käytänteitä. Mediarepresentaation ydintarkoituksena on merkityksien ja todellisuuden uudelleen esittäminen siltä pohjalta, mitä yleisöt haluavat kuulla (Orgad, 2012). Tässä tutkimuksessa Kauppalehti Option katsotaan luovan näitä merkityksiä ylei- söilleen. Koska kyseinen media tuottaa talousjournalistista sisältöä, täytyy huomioida, että sen viestintä kohdistuu usein jo ennestään valtaa omaaville eliittiryhmille (Davis, 2003, s. 669–673). Rossin (2015, s. 72) mukaan median representaatioilla on huomatta- van paljon valtaa vaikuttaa yhteiskunnassa vakiintuneisiin käsityksiin, asenteisiin ja ajat- telutapoihin. Myös menestymisen representaatioiden voidaan tämän perusteella aja- tella tuottavan tietynlaista todellisuutta, jossa tietynlainen sosiaalinen ryhmä on yhteis- kunnallisen valtansa vuoksi selkeästi korostettuna yli muiden ryhmien. Seppäsen ja Väliverrosen (2012, s. 97) mukaan journalismi hyödyntää aina kehystämistä eli valintojen rajausta tiettyyn kontekstiin. Saman lähteen mukaan kehystäminen on myös representaatioiden tapa vaikuttaa siihen, millä tavoin asiat kuvataan. Mediarepre- sentaatioita kehystetään Matthesin ja Kohringin (2004, s. 56) mukaan viestinvälittäjän, journalistin, mediatekstin ja viestin vastaanottajan toimesta. Näiden eri kehystämisten, merkitysten ja sisäisten mallien vuoksi tietyt representaatiot muotoutuvat spesifillä ta- valla esimerkiksi mediassa tai yksittäisen uutisenlukijan mielessä. Seppäsen ja Väliverro- sen (2012, s. 97, 185) mukaan mediatalot mainitsevat jutuissaan joitakin asioita samalla, kun ne jättävät joitain asioita kertomatta. Tämä tarkoittaa heidän mukaansa sitä, että media kehystää aiheita joko tiedostetusti tai tiedostamattomasti tietyllä tavalla. Hege- moniset representaatiot syntyvät lähtökohtaisesti meditalojen linjauksista muotoutu- vien ajatusten sekä yleisesti mediassa tai yhteiskunnassa vallitsevien ajatusmaailmojen tukemisen pohjalta (Altheide, 1984, s. 476; Seppänen & Väliverronen, 2012, s. 185). Ke- hystämisen lisäksi representaatioita rakentuu ideologioiden kautta (Hall, 1995, s. 18–19). 28 Käsittelen representaatioiden hegemonisuutta ja ideologioita tarkemmin seuraavassa lu- vussa. 3.3 Representaatioiden hegemonisuus ja ideologiat Olen edellisissä luvuissa todennut, että yhteiskuntarakenteet sisältävät laajasti valtaa, joka jakautuu eriarvoisesti. Tätä valtaa havainnollistaa esimerkiksi hegemonian käsite. Hegemonia tarkoittaa, että tietyille, yhteiskunnassa vallalla oleville ryhmille myönnyte- tään etuja heidän sosiaalisen arvovaltansa ja asemansa vuoksi (Lears, 1985, s. 568). Valta-asemissa olevat ryhmät ja hegemonisimmat rakenteet vaihtelevat kulttuurikohtai- sesti. Eri kulttuureissa luodaan erilaisia luokitteluja ja nämä luokittelut hallitsevat sitä, mitkä yhteiskuntarakenteet koetaan itsestäänselvyyksiksi eli hegemonisimmiksi raken- teiksi tietyissä yhteiskunnissa (Hall, 1980, s. 123–124). Kulttuureihin liittyy vahvasti myös erilaisia ideologioita eli valtaapitäviä aatejärjestelmiä (Hall, 1995, s. 18–19). Ideologioilla onkin iso rooli siinä, mitkä asiat koetaan hegemonisesti itsestäänselvyyksiksi, yhteiskun- nassa normitetuiksi asioiksi (Langman, 2015, s. 430). Niillä on niiden normitetun vallan vuoksi mahdollisuus vaikuttaa ihmisten ajattelumalleihin (Hall ja muut, 1992, s. 161). Ideologiset diskurssit syntyvät kielenkäytön vaikutuksesta (Hall, 1995, s. 18–19). Myös Pälli (2003, s. 45) kuvaa kielenkäytön heijastavan ideologioita ja representaatioita. Ideo- logiset diskurssit ovat keskeisiä tarkastelun kohteita hegemonisia representaatioita tut- kittaessa, koska niillä on valtaa ohjailla ihmisten käsityksiä todellisuudesta (Hirsto & Sih- vonen, 2018, s. 50). Marxin (2000/1932, s. 106–107) saksalaisen idealismin mukaan ideologian käsite kuvaa ajatusta siitä, että koko yhteiskunnan arvot muodostuvat ylem- män eliitin tarpeiden pohjalta, eivätkä ota huomioon alempien sosiaalisten ryhmien tar- peita. Hallin (1995, s. 18–19) mukaan median tärkeimpiin tehtäviin lukeutuukin juuri ideologioiden luominen ja muokkaaminen. Hän määrittelee ideologioiksi esimerkiksi ku- vat ja käsitteet, joiden avulla yhteiskunta esittää, tulkitsee ja kokee maailmaa. Toisaalta hän määrittelee ideologioiden olevan sosiaalisen maailman representaatioiden tuottajia, 29 joita seuraamalla yksilöt toimivat, arvottavat ja kokevat maailman (Hall ja muut, 1992, s. 161). Hegemonian käsitteen kehittelijän Gramscin (1971) mukaan hegemonian voidaan aja- tella syntyvän kielen ja sen metaforisten käytäntöjen kautta (Ives, 2004, s. 84). Yhteis- kunta on niin tottunut tiettyihin hegemonisiin representaatioihin, että se jatkaa niiden ylläpitoa itsestään selvänä kielenkäytössä (Ives, 2004, s. 84). Gramsci kutsuu tätä myön- tymistä ”arkijärjen” mukaiseksi toiminnaksi (van Dijk, 1998, s. 102). Jokisen ja Juhilan (2016b, s. 69–79) mukaan hegemoniset representaatiot syntyvät, kun ajan saatossa it- sestään selviksi muotoutuneet valtakuvaukset toistuvat ja uusintavat itseään vallalla ole- vien hegemonisten diskurssien kautta. Samassa lähteessä myös korostetaan, että tämä prosessi luo ylivaltaa tietyille ryhmille, mutta vallan taso vaihtelee tilanteen mukaan. Näin ollen hegemoniset diskurssit muotoutuvat yhteiskunnan hegemonioita ylläpitävistä käytännöistä (Jokinen & Juhila, 2016b, s. 79). Van Dijk (1998, s. 3) määrittelee hegemonian tiettyjen yhteiskuntarakenteiden vallanpi- tona. Hegemonia hänen mukaansa ylläpitää tiettyjä ideologisia ajatusmalleja, jotka luo- vat yhteiskuntarakenteisiin juuttuneita luokitteluja ja oletuksia. Kuten esitin aikaisemmin tässä luvussa, ideologioita luodaan, ilmaistaan ja uudelleen tuotetaan yhteiskunnassa diskurssin eli kielenkäytön kautta, ja ne voidaan myös kokea kielenkäyttöön liittyvinä aja- tuksina (van Dijk, 1998, s. 5–6). Van Dijkin (1998, s. 15) mukaan ideologiat voidaan käsit- tää hegemonisina ajatusmalleina, jotka ovat hallitsevien sosiaalisten ryhmien keskuu- dessa hyväksytty yhteiskunnassa normitetuksi arkijärjeksi. Hän myös korostaa, että ideo- logioiden voidaan ajatella olevan erityisesti ylempien luokkien ylläpitämä oletus, jolla tavoitellaan omaa etua. Ylemmiksi luokiksi hän (s. 172) käsittää eliitit, joilla on valtansa ja asemansa vuoksi pääsy julkisiin diskursseihin. Kauppalehden menestymisen represen- taatiot voidaan siis tämän mukaan määritellä hegemonisiksi, koska kuten aiemmin lu- vussa 2.1.1 todettiin, talousjournalismin kohderyhmä on eliittipainotteista. 30 Ideologiset diskurssit ohjailevat representaatioita, jotka kuvaavat maailmaa ja auttavat todellisuuden tulkinnassa. Tällä tavalla joistakin representaatioista tulee hegemonisem- pia eli ylivaltaisempia kuin toisista. Tämä lisää stereotypioita, oletuksia ja luo ihmisille uutta todellisuutta siitä, miten he asiat kokevat. Media myötävaikuttaa tässä toiminnassa luomalla jatkuvasti uusia representaatioita. Seuraavassa luvussa käsittelen menestymi- sen representaatioita Kauppalehti Option henkilöjutuissa. Diskurssien ohjailemia repre- sentaatioita tutkimalla selvitän, millaisia representaatiot ovat, ja mitkä representaati- oista ovat hegemonisimpia eli omaavat eniten ideologista valtaa. 31 4 Menestymisen representaatiot Kauppalehti Option henkilö- jutuissa Tässä luvussa tutkin Kauppalehti Option henkilöjuttujen menestymisen mediarepresen- taatioita sisällyttäen tutkimukseen myös näiden representaatioiden hegemonisuuden analysoinnin. Selvitän, miten henkilöjutuissa rakennetaan kuvaa menestyneistä henki- löistä ja minkälaisia hegemonisia menestymisen representaatioita näistä kuvauksista syntyy. Tutkimuksen menetelmänä toimii representaatioiden tutkimista johdattava dis- kurssianalyysi, jonka tukena käytän kvantifiointia. Kvantifioidessani lasken, kuinka mo- nessa henkilöjutussa havaittuja representaatioita esiintyy. Tärkeää on huomata, että rep- resentaatiot eivät tässä tutkimuksessa sulje toisiaan pois eli samassa jutussa saattaa esiintyä useampia menestymisen kuvauksia. Kuten luvussa 1.2 kerrottiin, on analyysin aineistona 36 Kauppalehti Optio -tunnisteella julkaistua henkilöjuttua, jotka on luokiteltu Kauppalehden vuoden 2023 kiinnostavimpiin henkilöjuttuihin. Henkilöjuttuja analysoidaan kokonaisuuksina sisältäen niiden tekstit, otsikot ja kuvat. Kauppalehti Optiota tutkittaessa on tärkeää pitää mielessä sen talous- journalistinen näkökulma. Tämän näkökulman mukaan sekä talousjournalististen sisältö- jen luojat että niiden vastaanottajat kuuluvat jo ennestään vaikutusvaltaiseen ja menes- tyneeseen ihmisryhmään (Davis, 2003, s. 673; Berry, 2013, s. 254; Alma Media, n.d.-d). 4.1 Menestymisen mediarepresentaatiot Seuraavaksi selvitän ne mediarepresentaatiot, jotka muotoutuvat henkilöjuttujen me- nestymisen diskurssien pohjalta. Representaatiot uudelleenesittävät merkityksiä ja to- dellisuutta (Hall, 1997, s. 25), joten ne samalla kuvaavat myös olemassa olevia sosiaalisia rakenteita ja niiden valtasuhteita (Jørgensen & Phillips, 2002, s. 61–63). Aineiston analy- soinnin apuna olen käyttänyt laadullista diskurssianalyysia. Laadullisen diskurssianalyy- sin aloitin lukemalla aineiston artikkelit useaan kertaan, jonka jälkeen koodasin 32 aineistosta kohtia, joissa esiintyi puhetta menestymisestä. Kaikista toistuvimmat merki- tykset luokittelin isompiin kokonaisuuksiin, jotka nimesin niissä toistuvimpien kuvausten perusteella. Aineistosta laadullisen diskurssianalyysin avulla selvitetyt representaatiot ovat innovatiivinen menestyjä, vaatimaton menestyjä, ammatillisesti vaikutusvaltainen menestyjä, kansainvälinen menestyjä, vaikeuksista selviytynyt menestyjä, uuttera me- nestyjä, vauras menestyjä ja naismenestyjä. 4.1.1 Innovatiivinen menestyjä Innovatiivinen menestyjä kuvaa kekseliästä, esimerkiksi yrityksen tai uuden toimintamal- lin perustanutta menestyjää. Hornadayta (1992, s. 17) mukaillen innovaatiolla tarkoite- taan taloudellista arvoa luovaa muutosta. Innovatiiviselta menestyjältä löytyy kykyjä, rohkeutta ja sinnikkyyttä tehdä suuria muutosliikkeitä, joiden kautta hän saa vastavuo- roisesti innovaatioistaan taloudellista vallan pääomaa (Bourdieu, 1986, s. 243). Tämä representaatio esittää menestyjää, jolta löytyy asennetta ottaa vastaan uusia haasteita ja luovuutta keksiä menestymisen tapoja, joita muut eivät ole vielä keksineet. Innovatii- vinen menestyjä esiintyy yhteensä 14 jutussa, joten se on henkilöjutuissa useimmiten esiintyvä representaatio. Esimerkissä (1) tulee esille yrittäjä Steven Bethellin innovaati- oiden ja menestyksen lähde – hänen kuvataan arvottavan asioita eri tavoin kuin muut. (1) ”Näen arvoa siellä, missä kukaan muu ei sitä näe.” (Kauppalehti Optio, 28.1.2023.) Esimerkissä (2) on suora lainaus, jossa avataan Bethellin omalaatuisella innovaatiolla saavutettua vallan taloudellista pääomaa numeroiden muodossa. Innovatiivisen menes- tyjän menestymistaso lasketaan henkilöjutussa taloudellisen pääoman kautta, kuten Hornadaykin (1992, s. 17) on todennut. (2) Hän ei avaa perheyhtiöidensä tulostietoja muuta kuin sen verran, että ker- too niiden liikevaihdoksi yhteensä yli 50 miljoonaa dollaria. (Kauppalehti Optio, 28.1.2023.) 33 Noora Hautakankaan henkilöjuttua käsittelevissä esimerkeissä (3) ja (4) näytetään, kuinka innovatiivinen ajattelu vaikuttaa uusien tuulien syntyyn. Jutun diskurssissa ilme- nee teesi, jonka mukaan innovatiivisen menestyjän piirteisiin lukeutuvat esimerkiksi uu- denlainen ajattelu, muutoksen mahdollistajana toimiminen ja joukosta erottuminen. (3) Muodin kiertotalous toimii eri logiikalla kuin lineaarinen talous ja vaatii tekijöiltään uudenlaista ajattelua ja osaamista. (Kauppalehti Optio, 25.1.2023.) (4) Hautakangas tajusi vasta Reloven jo perustettuaan, että rekkitilan vuok- raaminen ei riitä. Myyjäasiakkaat haluavat, että joku muu valikoi ja hin- noittelee vaatteet. (Kauppalehti Optio, 25.1.2023.) Kromhofia käsittelevän henkilöjutun viimeisessä kuvassa (ks. kuva 1) päähenkilö katsoo mietteliäästi hymyillen talon ikkunasta ulos. Henkilökuva tuo esille innovatiivisen menes- tyjän pohtivan puolen ja näyttää hänet luovana ja rohkeana oman tien kulkijana. Kuva 1. Kaisa Kromhof mietteliäänä ikkunan ääressä (Kauppalehti/Maisalmi, 2023). 34 (5) Suomalaisjuristin omalaatuinen innovaatio kiinnostaa yrityksiä ympäri maailmaa – Näin Kaisa Kromhof kasvoi keksijäksi (Kauppalehti Optio, 29.3.2023.) Myös omalaatuisuus luetaan innovatiivisen menestyjän ominaisuuksiin. Esimerkissä (5) on nähtävillä otsikko henkilöjutusta, joka käsittelee Kaisa Kromhofia. Otsikossa kuvataan Kromhofin innovaatiota omaperäisenä ja häntä nimitetään keksijäksi. Otsikko kuvaa erin- omaisesti jutun päähenkilön ainutlaatuista luovuutta. 4.1.2 Vaatimaton menestyjä Vaatimattomuus on ilmiö, joka esiintyy vahvasti suomalaisessa kulttuurissa. Suomalaiset yrittäjät kokevat menestymisen muotoutuvan kahdesta asiasta: ahkeruudesta ja vaati- mattomuudesta (Kantola & Kuusela, 2019, s. 145). Vaatimattoman menestyjän represen- taatio esitetään jutuissa pääasiassa menestyjän omalla puheella, joka vähättelee tämän omaa vaurautta ja saavutuksia. Vaatimattoman menestyjän puheesta on huomattavissa tietoisuus etuoikeutetusta asemasta. Tämä representaatio tulee aineistossa esille yh- teensä kymmenen kertaa. Vaatimattoman menestyjän kuvaus on vastakkainen vauraan menestyjän representaatioon, jota esitellään luvussa 4.2.7. (6) ” [– –] Edelleen mietin jokaisen hankinnan vaihtoehtoiskustannuksia. [– –]” (Kauppalehti Optio, 28.1.2023.) (7) Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen pyrki pienipalkkaisiin töihin mutta päätyi vauraaksi. ”En pysty ostamaan vuosikertaviinejä.” (Kauppa- lehti Optio, 28.1.2023.) Esimerkissä (6) kuvataan Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen vauraana, mutta ra- han käyttöä harkiten miettivänä menestyjänä. Esimerkissä (7) tuodaan esille Mykkäsen nöyryys, kun hänen kerrotaan olleen valmis tyytymään pienipalkkaiseen työhön. Jutussa myös mainitaan, että nyt vaurastuttuaan Mykkänen ei pysty edes ostamaan vuosikerta- viinejä. Samassa esimerkissä tulee esille se, kuinka hintavien vuosikertaviinien juominen rinnastetaan menestymisen merkiksi. 35 (8) ” [– –] Alkupalkkani kesätoimittajana oli noin 1 400 euroa. Minulle rahaa tärkeämpää oli kiinnostava työ ja arki.” (Kauppalehti Optio, 28.1.2023.) Esimerkissä (8) Mykkänen esitetään vaatimattomana, kun hän kertoo matalasta palkas- taan kesätoimittajana ja kertoo, että rahaa tärkeämpiäkin asioita on. Samanlaista vaati- mattomuuden diskurssia tulee esille Markus Myllymäkeä käsittelevässä henkilöjutussa esimerkissä (9). Ennen esimerkin lausetta Myllymäki kertoo omistaneensa ”X5-sarjan BMW:n”, joka ei miellyttänytkään häntä, vaan hän päätti vaihtaa arvokkaan automerkin edullisempaan vaihtoehtoon. (9) Vuoden jälkeen hän myi auton pois ja osti tilalle edullisemman hintaluo- kan perhe-Kian. Sillä hän ajaa nyt viidettä vuotta. (Kauppalehti Optio, 24.4.2023.) Kaikissa tähän mennessä tässä luvussa esitetyissä vaatimattomuuden representaatioissa tulee esille eräänlainen ”uhrautuminen”, joka juontaa siitä, että haastateltavat henkilöt ikään kuin tyytyvät puheessaan vähempään mitä he menestyksellään ansaitsisivat. Ku- ten aikaisemmin tässä tutkimuksessa, luvussa 2.1.1 käsitellään, talousjournalismin dis- kurssit siirtyvät eliiteiltä eliiteille (Davis, 2003, s. 670). Tätä diskurssia on nähtävissä siinä, miten vaatimattomuus koetaan eräänlaisena uhrauksena. Esimerkissä (10) tuodaan esille vaatimattomuutta hieman eri näkökulmasta. Kyseinen tekstiesimerkki koskee työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajaa Risto Murtoa ja sijaitsee henkilöjutun alussa. (10) [– –] Hän puhuu mieluummin asioista kuin itsestään. Niinpä hän on jo haastattelun aluksi yrittänyt väittää, ettei hänestä saa artikkeliin mehu- kasta materiaalia. ”Olen tylsä ja teen tylsiä asioita [– –].” (Kauppalehti Op- tio, 25.2.2023.) 36 Tämän edellä esitetyn tekstiesimerkin jälkeen seuraa kuitenkin heti väliotsikko nimel- tään ”Rahaa ja valtaa”, joka jatkuu tätä väliotsikkoa kuvaavalla tekstikappaleella, joka on esitetty esimerkissä (11). (11) Koko ikkunaseinän leveydeltä avautuva maisema on kuin elävä maalaus. Varman pääkonttorista Salmisaaresta näkyy meri, Lauttasaari, talvipäivän siniharmaat sävyt, ikkunoihin härmistynyt sumu. (Kauppalehti Optio, 25.2.2023.) Vaatimattoman menestyjän representaatio näyttäytyy esimerkeissä (10) ja (11) vähätte- lynä omaa menestymistä kohtaan. Henkilöjutussa Murto itse esittää itsensä tylsänä, mutta toimittaja esittää hänen elämänsä päinvastaisesti kiinnostavana kirjoittamalla toi- mitusjohtajan asemassa olevan Murron suuresta omaisuudesta, laajalle levinneestä val- lasta sekä hulppeasta toimistosta. Kuva 2. Risto Murto metsässä valokuvauksen parissa (Kauppalehti/Maisalmi, 2023). 37 (12) Varmalla on yli 56 miljardin euron sijoitusomaisuus [– –] Murto on yhtiön sijoitustoimikunnan puheenjohtaja [– –]. Hän itse vaikuttaa Sammon ja Wärtsilän hallituksissa, [– –]. Maaliskuun yhtiökokouksessa hän nousee vuorostaan pohjoismaisen pankkijätin Nordean hallitukseen. (Kauppa- lehti Optio, 25.2.2023.) Kuvassa 2 Murto kuvataan luonnonläheisenä, lintuja harrastuksenaan kuvaavana ja sym- paattisena toimitusjohtajana. Vaurauden ja menestymisen kontekstissa esiin nostetaan usein taloudellista pääomaa kuten materialistista omaisuutta ja kalliita harrastuksia (Bourdieu, 1986, s. 243, 252). Sen vuoksi Murron maanläheisyys ja sympaattisuus repre- sentoidaan vaatimattomuutena. Esimerkissä (12) kuvataan Murron laaja-alaista valtaa useissa Suomen yrityksissä. Kun esimerkin (12) tekstiä verrataan esimerkkeihin (10) ja (11) sekä kuvaan 2, kuvataan Murtoa vaatimattomaksi menestyjäksi. 4.1.3 Ammatillisesti vaikutusvaltainen menestyjä Ammatillisesti vaikutusvaltaisen menestyjän representaatiossa sekä urakokemus että ammatillinen pääoma ja vaikutusvalta esitetään menestymisen merkkeinä. Tällä menes- tyjällä esitetään olevan paljon ammatillista vaikutusvaltaa esimerkiksi työntekijöihinsä. Tämä näkyy esimerkissä (13), kun hotelli St. Georgen perustajan Ari Tolppasen kuvataan olevan niinkin vaikutusvaltainen, että kahvit tuodaan hänelle pöytään hotellin baarin ol- lessa kiinni. (13) Hotellin henkilökunta kuitenkin tietää, kenestä on kyse. Talvipuutarhan baari on kiinni, mutta kahvit järjestyvät sutjakasti. (Kauppalehti Optio, 23.9.2023.) Samassa Ari Tolppasta käsittelevässä henkilöjutussa hänet kuvataan valokuvassa (ks. kuva 3) alhaalta päin, juuri sutjakasti saamansa kahvikupin äärellä itse perustamassaan hotellissa. Alhaalta päin otetun kuvan voidaan nähdä korostavan Tolppasta korkean am- matillisen statuksen omaavana vaikutusvaltaisena menestyjänä. 38 Kuva 3. Tolppanen kahvipöydässä hotelli St. Georgessa (Kauppalehti/Haapala, 2023). Ammatillista pääomaa syntyy Djerf-Pierren (2005, s. 270, 274) mukaan urapolkujen ja ammatillisen kokemuksen kautta. Sitä on mahdollista kartuttaa myös urapolun varrella tapahtuneilla onnistuneilla aikaansaannoksilla ja korkeissa asemissa toimimisella. Lauri Ratiasta tehdyssä henkilöjutussa hänet kuvataan vaikutusvallaltaan korkeassa asemassa olevaksi ammatilliseksi mentoriksi. Tämä näkyy jo henkilöjutun otsikossa, joka näkyy esi- merkissä (14). Hänen kerrotaan omaavan niin paljon ammatillista vaikutusvaltaa, että hän pelastaa yrityksiä konkursseilta. Lisäksi hänen kerrotaan yhä, reilusti eläkeiän ylittä- neenä henkilönä, toimivan mentorina monelle parempaa tulosta tavoittelevalle yrityk- selle. (14) Lauri Ratia oli jo eläkkeellä, kun hänet kutsuttiin pelastamaan Turun te- lakka, Terrafame ja Stockmann — 77-vuotias teollisuusneuvos on yhä ky- sytty kumppani käänneyhtiöissä (Kauppalehti Optio, 23.9.2023.) Lauri Ratiaa käsittelevässä henkilöjutussa kerrotaan, että Ratia on valittu Vuoden Yritys- johtajaksi vuonna 2023. Jutun tietolaatikossa esimerkissä (15) Ratiaa kuvataan 39 teollisuusneuvokseksi ja hallitusammattilaiseksi, joten hän on ehdottomasti saanut am- matillisella puolella osakseen arvostusta. Tästä kertoo myös esimerkki (16), jossa kerro- taan, että Ratiaa on pyydetty ammatillisesti menestyneiden projektiensa johdosta työs- kentelemään johtavissa asemissa jopa hänen eläkkeelle asettumisensa jälkeen. (15) Kuka: Teollisuusneuvos, hallitusammattilainen (Kauppalehti Optio, 23.9.2023.) (16) Pitkän uran liike- elämässä tehneellä Ratialla on ollut numeraalisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen edelleen laajasti kysyntää johtotehtävissä. (Kauppalehti Optio, 23.9.2023.) Aktian sijoitusjohtajan, Samu Langin henkilöjuttu keskittyy hänen uuden työtehtävänsä äärelle. Samu Lang on aloittanut työt Aktian sijoitusjohtajana hieman jutun kirjoittami- sen jälkeen. Tässä henkilöjutussa ammatillisen vaikutusvallan representaatiosta kertoo esimerkiksi se, että Langia aletaan heti artikkelin alussa kuvaamaan hänen uuden työ- tehtävänsä ja -kokemuksen kautta. (17) [– –] Lang johtaa nyt yhtiön uutta 12 hengen Investment Office -tiimiä, joka vastaa eri omaisuuslajeihin sijoittavien allokaatioportfolioiden sal- kunhoidosta, sijoitusnäkemyksestä sekä instituutio- ja yksityisasiakkaille tarjottavista yksilöllisistä salkkuratkaisuista ja sijoituspalveluista. (Kauppa- lehti Optio, 11.7.2023.) (18) Samu Lang on ollut varainhoidon ammattilainen parikymmentä vuotta. (Kauppalehti Optio, 11.7.2023.) Esimerkissä (17) kuvataan Langin asemaa organisaation sisällä. Siinä tuodaan esille hä- nen uusien työtehtäviensä vaativuuden ja vastuun taso. Esimerkissä (18) kerrotaan Lan- gin kaksikymmentä vuotta kestäneestä kokemuksesta alalla ja vahvistetaan näin hänen ammatillinen vaikutusvaltaisuutensa. Lang johtaa tärkeää tiimiä, jolla on paljon vastuuta varsinkin Kauppalehti Option lukijoiden silmissä. Hänet esitetään hyvin kokeneena asi- antuntijana, mistä kertoo myös hänen pitkä ammatillinen kokemuksensa alalla. 40 4.1.4 Kansainvälinen menestyjä Kansainvälinen menestyjä esitetään henkilönä, joka on kerännyt mahdollisimman paljon merkittävää tunnustusta ulkomailla, muualla kuin omassa kotimaassaan. Representaa- tiota kuvataan esimerkissä (19), kun suomalaisen Johanna Rönkön kansainvälistynyttä maahantuonnin yritystoimintaa kuvataan henkilöjutun otsikossa maailman valloitta- miseksi. Vastaavaa kansainvälisyyttä tavoitellaan myös samasta jutusta poimitussa esi- merkissä (20). Esimerkissä (20) näkökulma kansainväliseen menestymiseen on nopea laajentuminen ulkomaille. (19) Suomalaisyrittäjä valloittaa maailmaa omalla brändillä: miljoonien euro- jen kasvubisnes alkoi hiusharjasta (Kauppalehti Optio, 4.7.2023.) (20) ”Pelkästään Suomessa toimimalla tällainen liikevaihto ei olisi ollut mah- dollista. Lähdimme Pohjoismaihin ja Baltiaan saman tien. Moni asiak- kaamme haluaa heti Euroopan laajuisesti liikkeelle.” (Kauppalehti Optio, 4.7.2023.) Esimerkit (21), (22) ja (23) on poimittu Janna Salokangasta, Tarja Stephensiä ja heidän yhteistä yritystään Miaa käsittelevästä henkilöjutusta. Salokankaan ja Stephensin yritys tarjoaa henkilöjutun mukaan erityisesti naisille räätälöityjä verkkokoulutuksia tekoälyn käyttöön. Yrityksen kotipaikka on Yhdysvaltojen Miamissa. (21) Janna Salokangas on vasta 29-vuotias, mutta hänen kansainvälinen koke- muksensa ja verkostonsa ovat jo laajat. (Kauppalehti Optio, 5.11.2023.) (22) Salokangas muutti myöhemmin opiskelemaan Nizzaan. Opintojensa jäl- keen Salokangas työskenteli neljä vuotta Monacossa yrityksessä, joka jär- jesti kaikki F1-kisoihin liittyvät juhlat. (Kauppalehti Optio, 5.11.2023. (23) Hän [Stephens] muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1996 opiskelemaan ja jäi sille tielleen. (Kauppalehti Optio, 5.11.2023.) Esimerkissä (21) kuvataan Salokangasta kansainvälisesti kokeneeksi ja laajat kansainväli- set verkostot omaavaksi. Seuraavaksi Salokankaan elämää kuvataan hieman enemmän 41 esimerkissä (22), jossa kerrotaan hänen opiskelleen Nizzassa ja työskennelleen Mona- cossa. Myös Salokankaan yhtiökumppani Tarja Stephensin kerrotaan esimerkissä (23) muuttaneen Yhdysvaltoihin jo nuorena. Jutun kuvassa (ks. kuva 4) Salokangas ja Stephens on kuvattu Miamissa pilvenpiirtäjien ja palmujen juurella. Kuva vahvistaa ju- tusta muotoutunutta käsitystä siitä, että yrittäjät kuvataan kansainvälisinä menestyjinä. Lisäksi se, että henkilöt esitetään pilvenpiirtäjien edustalla kalliissa kaupungissa, esittää viitteitä taloudellisen pääoman omistamisesta (ks. Bourdieu, 1986, s. 243). Tämän pää- oman voidaan ajatella olevan osa kansainvälisen menestyjän representaatiota siitä syystä, että raha on edellytys matkustamiselle, jota kansainväliset menestyjät usein te- kevät. Kuva 4. Salokangas ja Stephens yrityksensä juurilla Miamissa (Kauppalehti, 2023). 42 (24) Tarja Stephens puolestaan kehuu yrityskumppaninsa innovatiivisuutta ja globaalia näkemystä. (Kauppalehti Optio, 5.11.2023.) (25) Lokakuussa Mia palkittiin "Most impactful initiative" -palkin[n]olla Wo- men in Tech North America -tilaisuudessa. (Kauppalehti Optio, 5.11.2023.) Henkilöjutussa kerrotaan tarkasti henkilöiden ja heidän yrityksensä kansainvälistymi- sestä. Jutussa on kuultavissa globaaliuden arvostus, joka on nähtävissä myös esimerkissä (24). Jutun menestyjät Salokangas ja Stephens ovat saaneet myös merkittävää kansain- välistä tunnustusta, jota kuvataan esimerkissä (25). Menestymistä kuvataan jutussa kan- sainvälistymisen näkökulmasta. (26) Suomeen Thomas de Mallet Burgess tuli Uudesta-Seelannista, jossa hän oli kansallisoopperan pääjohtajana vuodesta 2018. Sitä ennen hän asui perheineen seitsemän vuotta Perthissä, Länsi-Australiassa, jossa hän toimi kaupungin kulttuuriohjelman johtajana ja perusti vuonna 2012 oman Lost and Found -oopperaseurueensa. (Kauppalehti Optio, 30.9.2023.) Kansainvälisistä menestyjistä voidaan kuitenkin puhua mediassa myös silloin, kun ky- seessä ei ole suomalainen henkilö. Kuten esimerkissä (26) näkyy, kuvataan myös Suomen kansallisoopperan taiteellisen johtajan de Mallet Burgessin kansainvälistä uraa merkittä- vänä. Brittiläisen de Mallet Burgessin kerrotaan Suomen, Uuden-Seelannin ja Australian lisäksi asuneen työskennelleen oopperan johtamisen parissa myös Irlannissa. Kun ju- tussa kerrotaan kaikki maat, missä henkilö on työskennellyt, mainitaan myös aina johto- tehtävissä työskentely. Jutussa kuvataan de Mallet Burgessin toimineen ympäri maail- maa oopperan johtotehtävissä, mikä tekee hänestä kansainvälisesti menestyneen hen- kilön. 4.1.5 Vaikeuksista selviytynyt menestyjä Tämä representaatio kuvaa läpimurron tehnyttä menestyjää, joka on metaforisesti nous- sut pohjalta ja selviytynyt vaikeuksien kautta voittoon. Vaikeuksista selviytynyttä 43 menestyjää kuvaa jutun otsikko, joka näkyy esimerkissä (27) ja jutun ingressiteksti, joka on nähtävillä esimerkissä (28). Esimerkeissä (27) ja (28) Hanna Tikanderin menestymistä kuvataan rinnakkain traagisen elämänvaiheen kanssa. Vaikeuksista selviytyneen menes- tyjän representaation kohdalla kontrasti edellisen ja nykyisen elämän kuvausten välillä on suuri. (27) Hanna Tikander sijoittaa nyt rahoja, jotka olisivat aiemmin menneet alko- holiin (Kauppalehti Optio, 20.5.2023.) (28) Mimmit sijoittaa -median Hanna Tikander valistaa nuoria naisia sijoitta- misesta, mutta vielä muutama vuosi sitten hänellä itsellään meni tuhansia euroja vuodessa alkoholiin. (Kauppalehti Optio, 20.5.2023.) (29) Kun Mimmit sijoittaa -median päätuottaja ja partneri Hanna Tikander osti itselleen valmistujaislahjaksi oranssin Vespan, hän tajusi elämänkatso- muksensa muuttuneen. Opinnäytetyövaiheessa hänellä oli
diagnosoitu vakava masennus, ja hän oli monta kertaa luovutuspisteessä koulun suh- teen. Valmistuminen oli hänelle iso ja merkittävä saavutus. (Kauppalehti Optio, 20.5.2023.) (30) ”Perheessäni rahasta ei puhuttu, enemmän siitä riideltiin. [– –]” (Kauppa- lehti Optio, 20.5.2023.) Henkilöjutun edetessä, esimerkissä (29) ja (30) tuodaan esille myös Tikanderin vakavaa masennusta ja haastavaa lapsuutta. Esimerkissä (29) kerrotaan Tikanderin ostaneen it- selleen valmistujaislahjaksi oranssin Vespan, jota kuvataan koulusta valmistumisen li- säksi käänteentekevänä hetkenä parantumisprosessissa. Esimerkissä (30) esitetään jutun päähenkilön nousu vaikeuksista menestymiseen: Tikanderin lapsuudessa rahasta riidel- tiin, ja nykyään Tikander itse valistaa nuoria naisia sijoittamisesta, kuten esimerkissä (28) nähdään. Se, että esimerkissä (28) mainitaan erityisesti nuorten naisten sijoitusmento- rina oleminen, toimii vertailukohtana Tikanderin omaan lapsuuteen ja siihen, että hän haluaa tehdä asiat toisin. 44 Kuva 5. Hanna Tikander Vespansa päällä (Kauppalehti Optio/Maisalmi, 2023). Vaikeuksista selviytyneen menestyjän menestymistä ei kuvata suoraan vallan pääomien kautta, kuten lukujen 4.1.1–4.1.4 representaatioissa. Tässä representaatiossa menesty- minen kuvataan jutun päähenkilön oman henkisen kasvun ja mielenterveyden häiriöistä parantumisen kautta. Kuvassa 5 Tikander on kuvattu alhaalta päin käänteentekevällä hetkellä ostetun oranssin Vespansa päällä. Tikander näyttää kuvassa vaikutusvaltaiselta ja hänen toinen jalkansa on aseteltu Vespan ohjaustangon päälle, mikä luo yhä enem- män kuvaa tilanteen päällä olemisesta ja kontrollista. (31) Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husmanista tuli osakesijoittaja traagisen tapahtuman seurauksena jo yhdeksänvuotiaana, sillä hänen äi- tinsä kuoli. (Kauppalehti Optio, 20.4.2023.) (32) ”Isäni opetti, että töitä pitää tehdä eikä laatua saa halvalla. Meillä toistel- tiin usein vanhaa sanontaa: köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. [– –].” (Kauppalehti Optio, 20.4.2023.) Esimerkissä (31) kuvaillaan Helsingin pörssin toimitusjohtajaa Henrik Husmania traagi- sen tapahtuman kautta. Hänen kerrotaan alkaneen osakesijoittajaksi jo yhdeksänvuoti- aana hänen äitinsä kuoleman jälkeen. Esimerkissä (31) Husmanin kuvaillaan nousseen 45 traagisen tapahtuman vuoksi pohjalta, pienestä särkyneestä lapsesta pitkän matkan ta- kaa Helsingin pörssin toimitusjohtajaksi. Traaginen asia lapsena on siis johtanut tähän merkittävään uraan aikuisuudessa. Esimerkissä (32) taas kuvataan lapsuudessa tehtyä raskasta työtä ja viitataan myös jonkinasteiseen köyhyyteen. Kontrasti lapsuuden vai- keuksien ja aikuisuuden menestymisen välillä on tässäkin henkilöjutussa selkeästi näh- tävillä. (33) Samuji-vaatemerkin konkurssi horjutti juhlitun suunnittelijan itsetuntoa, ja jonkin aikaa ”yhdeksästä viiteen” -työ houkutteli. ”Itse innostun ihmi- sistä, jotka eivät lannistu, joten yritän nyt olla sellainen.” (Kauppalehti Op- tio, 2.9.2023.) (34) ”Konkurssi oli todella ahdistava kokemus, ja vaati aikaa päästä jaloilleen. Edelleen kasaan itseluottamustani”, Koski sanoo. (Kauppalehti Optio, 2.9.2023.) (35) ”Epätoivon iskiessä kannattaa mennä saunaan, lenkille, mökille tai sieni- metsään. Se auttaa maadoittumaan. Mielestäni epätoivo johtuu usein maadoituksen puutteesta.” (Kauppalehti Optio, 2.9.2023.) Esimerkeissä (33), (34) ja (35) kuvataan konkurssista toipuvan yrittäjän Samu-Jussi Kos- ken mielenmaisemia. Tässä henkilöjutussa rohkaistaan vaikeuksia kokeneita yrittäjiä jat- kamaan, mutta ei vielä olla noustu pohjalta huipulle. Esimerkeissä (33) ja (34) kuvataan sitä, että pahimmista vaikeuksista on jutun kirjoittamisen hetkellä selvitty, mutta takaisin huipulle on vielä matkaa. Etenkin esimerkissä (35) selkeytyy se, minkälaista menestyjän representaatiota tässä henkilöjutussa esitetään. Menestymisen representaatio poikkeaa aikaisemmin tässä analyysissa esitetyistä niin, että tässä jutussa menestymistä on vai- keuksista selviytyminen, ei niinkään valta tai vauraus. Tätä Samu-Jussi Koskesta tehtyä henkilöjuttua analysoidessa tulee esille erityisesti uskaliaisuuden ja periksiantamatto- muuden piirteitä, joita Kantola ja Kuusela (2019, s. 131–132) kuvaavat osaksi sankarillista yrittäjyyttä. 46 4.1.6 Uuttera menestyjä Ahkeruus koetaan etenkin suomalaisten yrittäjien mukaan yhtenä menestymisen ihan- teena (Kantola & Kuusela, 2019, s. 145). Uuttera menestyjä esitetään kovan työn raata- jana, kellon ympäri työskentelijänä, lähes loppuun palaneena henkilönä. Esimerkissä (36) Hautakankaan puolisoineen kuvataan tehneen ympäripyöreitä päiviä valmistellessaan uuden toimipisteensä avajaisia. Esimerkki (37) on Noora Hautakankaasta kertovan jutun kuvateksti. Esimerkissä (37) tulee ilmi, että Hautakangas ei ole ehtinyt oman kirpputo- rinsa avajaisissa edes hotellille vaihtamaan vaatteita, koska hän on tehnyt valtavan paljon töitä ja ollut hyvin kiireinen. Esimerkit (36) ja (37) kuvastavat uutteran menestyjän rep- resentaatiota niin, että hän ei uuvu vaikeissakaan tilanteissa ja laittaa menestyksensä oman hyvinvointinsa edelle. (36) Reloven perustaja Noora Hautakangas ja hänen puolisonsa, yhtiön toimi- tusjohtajana työskentelevä Eero Ukkonen ovat kumpikin tehneet viikko- kausia ympäripyöreitä päiviä Tampereella. (Kauppalehti Optio, 25.1.2023.) (37) Remontin valmistuminen meni viime tinkaan eikä Hautakangas ehtinyt hotellille vaihtamaan vaatteita, joten hän osti avajaisasun liikkeestään. (Kauppalehti Optio, 25.1.2023.) OP Ryhmän pääjohtajaa Timo Ritakalliota käsittelevän henkilöjutun otsikko, joka näkyy esimerkissä (38), kuvaa hyvin uutteran menestyjän representaatiota. Otsikossa kuvataan liiallisen hyvänolon tunteen olevan Ritakalliolle vaarallista. Esimerkistä (38) tulee ilmi, että uuttera menestyjä menestyy oman hyvinvointinsa kustannuksella. Omasta hyvin- voinnista ei ole tärkeää pitää kiinni, koska etusijalle menee menestyvä yritys. Esimerkissä (39) Ritakallio painottaa otsikon sanomaa, mutta mainitsee kuitenkin, että menestyk- sestä tulee hieman nauttiakin. Esimerkissä (39) annetaan ymmärtää, että heti sen jäl- keen on kuitenkin parasta kohdata taas uudet haasteet, eikä tuudittautua hyvänolon tun- teeseen. (38) Liiallinen hyvänolon tunne on Timo Ritakalliolle vaarallinen olotila: ”Me- nestyvän yrityksen suurin riski on menestys itse” (Kauppalehti Optio, 22.10.2023.) 47 (39) Toki menestyksestä pitää vähän nauttiakin, hän myöntää. Mutta hy- vänolon tunteeseen tuudittautuminen olisi vaarallista. Siksi pääjohtajan katse on jo tulevaisuudessa. (Kauppalehti Optio, 22.10.2023.) Kuva 6. Ritakallio suunnistuksen parissa (Kauppalehti Optio/Paalasmaa, 2023). (40) Kello ei ole yhdeksää aamulla, mutta tämä on hänelle jo toinen juoksu- lenkki tänään. [– –] (Kauppalehti Optio, 22.10.2023.) (41) Tämmöisiä hänen päivänsä ovat: herätys puoli kuusi, päivän lehdet ja ur- heilua ennen töitä. Tarkka minuuttiaikataulu, jolle jotkut kuulemma jos- kus hymyilevät. Illalla ajoissa nukkumaan, että unta tulisi seitsemän tuntia viisitoista minuuttia. (Kauppalehti Optio, 22.10.2023.) Esimerkeissä (40) ja (41) kuvataan Ritakallion suorittajuutta ja eräänlaista sankari-ihmi- syyttä. Esimerkissä (41) kuvataan, että Ritakallion päivään kuuluu tarkka minuuttiaika- taulu, ja jopa unen määrä on minuutilleen määritelty. Sankarillisuuden romantisointi ja kunnioituksen ilmaiseminen johtajia kohtaan on Liun ja Bakerin (2016, s. 420, 434) mu- kaan yleistä menestyneiden johtajien representoinnissa. Kuten kuvasta 6 näkyy, Ritakallio suorittaa paitsi töissään, myös urheilun parissa. Kuvassa Ritakallio juoksee keskellä metsää suunnistusjoukkueen vaatteissa selvästi urheilusuori- tukseensa keskittyneenä. Myös esimerkissä (40) Ritakallion kerrotaan käyneen jo 48 kahdella juoksulenkillä ennen aamuyhdeksää. Kuten luvussa 2.2 kuvataan, useille pää- johtajana toimiville henkilöille voi olla tärkeää esiintyä mediassa suorittajina, jotta he näyttäytyvät ulospäin luotettavina päätöksentekijöinä (Denner ja muut, 2018, s. 282). Kantolaa ja Kuuselaa (2019, s. 101–102) mukaillen luvussa 2.2 on todettu, että johtajien esiintyminen mediassa urheilullisena ja energisenä lisää luottamusta sidosryhmissä. Toi- saalta saman lähteen mukaan useiden menestyneiden johtajien on havaittu harrastavan säännöllisesti rasittavaa urheilua työelämän paineista selviytymisen lääkkeenä (Kantola & Kuusela, 2019, s. 101–102). (42) ”Periaatteessa se oli sellaista orjatyötä” – Dramaattisen syksyn kokenut Robert Helenius avautuu ammattilaisvuosiensa taloudellisesta hyväksi- käytöstä (Kauppalehti Optio, 12.11.2023.) (43) Leikkiä terveydellä (Kauppalehti Optio, 12.11.2023.) (44) Kehässä veitsi kurkulla (Kauppalehti Optio, 12.11.2023.) (45) Tuhkatkin pesästä (Kauppalehti Optio, 12.11.2023.) Esimerkki (42) on otsikko ja esimerkit (43), (44) ja (45) ovat väliotsikkoja Robert Hele- niusta käsittelevässä henkilöjutussa. Kauppalehti Optiota mukaillen Helenius on Suomen kaikkien aikojen menestynein raskaan sarjan nyrkkeilijä (Kauppalehti Optio, 12.11.2023). Urheilijaa käsittelevä henkilöjuttu poikkeaa Kauppalehti Option yleisestä linjasta, johon tyypillisesti kuuluu, että henkilöjutuissa haastateltavat henkilöt toimivat jollakin tapaa liiketalouden alalla. Esimerkissä (42) Heleniuksen ammattilaisvuodet kuvataan metaforisesti orjatyönä, joka kuvaa sitä työn määrää, jota Helenius on rehkinyt läpi ammattilaisuransa. Esimerkeissä (42), (43) ja (44) kuvataan metaforisesti rehkimistä oman terveyden kustannuksella. Tätä samaa oman terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella työskentelyä on nähtävillä kai- kissa tässä alaluvussa käsitellyissä uutteran menestyjän representaatioissa. Voidaan siis päätellä, että uutteran menestyjän representaatiossa romantisoidaan työntekoa ja 49 epäinhimillistä suorittajuutta. Uuttera menestyjä ei saa näyttää uupumustaan, vaan me- nestyminen täytyy laittaa kaiken muun edelle. 4.1.7 Vauras menestyjä Vaurauden diskurssissa henkilön menestymistä kuvataan arvokkaan, materiaalisen omaisuuden kautta. Materian omistus kuvataan representaatiossa menestymisen kan- nalta merkittävänä symbolisena vaurauden indikaattorina. Esimerkki (46) on lainaus Ra- faela Seppälää käsittelevästä ingressistä. (46) [– –] ”Taide on intohimon lisäksi ollut yksi tapa hajauttaa varallisuuttani.” (Kauppalehti Optio, 14.6.2023.) (47) ”Eikö ole yhteiskunnan rikkaus, että varakas päättää ostaa taidetta eikä jälleen yhtä autoa? Keräilijöiden ansiosta taiteilijatkin saavat elantoa ei- vätkä ole pelkästään apurahojen armoilla”, Seppälä sanoo. (Kauppalehti Optio, 14.6.2023.) (48) Ilmeisin motiivi taiteen keräilyyn lienee kaikilla sama. Rakkaus taiteeseen, tietenkin, yhdistettynä riittävään varallisuuteen. Ja onhan se myös ylevä tapa käyttää rahojaan, asettua osaksi mesenaattien historiallista jatku- moa. Keräilyssä taloudellinen pääoma muuttuu kulttuuriseksi ja sosiaa- liseksi pääomaksi. (Kauppalehti Optio, 14.6.2023.) Seppälän vauraus näkyy esimerkissä (46) jo varallisuuden hajauttamisesta puhuttaessa. Seppälä kertoo, että häneltä löytyy niin paljon varallisuutta, että se täytyy hajauttaa use- ampaan asiaan, joista yksi on taide. Toisaalta esimerkissä (47) Seppälä kuvaa varakkaiden keräilijöiden harrastuksen olevan välttämätöntä taitelijoiden toimeentulon tukemiseksi. Samassa esimerkissä (47) Seppälä myöntää itse olevansa varakas, mikä todistaa hänen sopivan vauraan menestyjän representaation muottiin. Esimerkit (47) ja (48) havainnollistavat, että taiteen keräily koetaan ”ilmiselvästi” varak- kaiden harrastukseksi. Arvokkaan taiteen omistaminen koetaan jutussa erityisenä luk- suksena, tai esimerkkiä (48) siteeraten: ”ylevänä tapana käyttää rahaa”. Jutussa kuvataan, 50 että normaalituloinen ihminen ei ensisijaisesti käyttäisi varallisuuttaan taiteeseen. Bour- dieun (1986, s. 246–247) mukaan arvokkaan taiteen omistaminen voidaan lukea kulttuu- riseksi pääomaksi, joka symboloi taloudellista pääomaa. Esimerkissä (48) toimittaja mai- nitsee taloudellisen pääoman muuttuvan sekä kulttuuriseksi että sosiaaliseksi pää- omaksi. Sosiaalisella pääomalla viitataan esimerkissä todennäköisesti siihen sosiaaliseen tukeen, joka syntyy taidepiireihin kuulumisesta (Bourdieu, 1986, s. 248–249). Kuva 7. Rafaela Seppälä taideinstallaationsa keskellä. (Kauppalehti/Maisalmi, 2023). Seppälän henkilöjutussa on viisi kuvaa, joista neljässä Seppälä on kuvattu sijoitettuna omistamansa taiteen äärelle. Viidestä kuvasta neljässä Seppälä on kuvattu nauravana tai 51 hymyilevänä. Myös jutun viidennessä kuvassa (ks. kuva 7) Seppälä on kuvattu taideinstal- laationsa keskellä iloisesti nauravana. Kuvat nauravasta Seppälästä luovat kuvaa talou- dellisen riippumattomuuden huolettomuudesta. Toinen esimerkki vaurauden huoletto- muudesta esitetään esimerkissä (49). Esimerkissä (49) kuvataan, että jos Seppälää ärsyt- tää jokin, hän voi vain tuijottaa hypnoottista taideteostaan ja hänen huolensa kaikkoavat. Asian esittämistapa korostaa vauraan ihmisen elämän helppoutta ja arkisten asioiden keveyttä kuin myös jutun kuvat. (49) Jos joskus jokin ärsyttää, Seppälä istuu olohuoneen valkoiselle sohvalle ja katsoo James Turrellin lempeän hypnoottista teosta, jossa iso valoympyrä muuttaa väriään kolmen tunnin silmukassa. (Kauppalehti Optio, 14.6.2023.) (50) Tuppurainen kertoo pohtineensa paljon sitä, miksi oikeastaan haluaa os- taa yhä uusia taideteoksia. Kyseessä on osin selittämätön esteettisesti kiinnostavien esineiden omistamisen halu. (Kauppalehti Optio, 18.6.2023.) (51) [– –] Vastaavan summan olisi voinut upottaa vaikkapa autoon. - - ”Teslani on ripustettu seinille”, hän vitsailee. (Kauppalehti Optio, 18.6.2023.) (52) ”Olen hamsteriluonne, ja taide on vain yksi keräilyviettini osa-alue. [– –]” (Kauppalehti Optio, 18.6.2023.) Myös Hus-yhtymän kehittämispäällikkö Ville Tuppuraista käsittelevässä henkilöjutussa aiheet pyörivät taiteen omistamisen ympärillä. Tuppuraisella on jutun mukaan taiteen omistamiseen kuitenkin erilainen motiivi kuin Seppälällä. Siinä missä Seppälä perustelee arvokkaan taiteen ostamista varakkaiden henkilöiden velvollisuudeksi ja taiteilijoiden tu- kemiseksi, Tuppurainen kertoo syykseen oman henkilökohtaisen mieltymyksensä esteet- tisiin esineisiin, kuten esimerkissä (50) kuvataan. Esimerkissä (51) on nähtävillä saman- lainen puhetapa kuin Seppälästä kertovan henkilöjutun esimerkissä (47) – arvokkaan tai- teen keräilyä verrataan auton ostamiseen. Esimerkissä (52) taiteen keräily perustellaan keräilyvietillä, eli suurena keräilyn tarpeena. 52 (53) Miksi ihmeessä Suomen yhdellä kansainvälisesti tunnetuimmalla lääketie- teen tutkijalla on oma taidesäätiö? Yksi syy lienee sukutausta. [– –] Toinen syy lienee keräilyvietti. (Kauppalehti Optio, 30.7.2023.) Esimerkissä (53) kuvataan Albert de la Chapellen taidesäätiön puheenjohtajan, Henrik de la Chapellen motiivia taidesäätiön ylläpitoon. Motiivin syiksi luetellaan sekä de la Cha- pellen suvun perintö että hänen keräilyviettinsä. De la Chapellen vaurauden represen- taatiosta kertoo ensinnäkin se, että hänellä on vahva kulttuurisen pääoman pohja, koska hän tulee varakkaasta suvusta (ks. Djerf-Pierre, 2005, s. 270). Toiseksi taideteosten keräi- lyä perustellaan jutussa ”keräilyvietillä”. Henkilöjutussa ei tuoda vaurautta, rikkautta tai omaisuutta sanallisesti suoraan esille missään kohtaa. Sen sijaan arvokkaiden taideteos- ten omistamisen syyksi kerrotaan esimerkin (52) tavoin ”keräilyvietti”, joka viittaa keräi- lyn huolettomuuteen ja sivuuttaa taloudellisen pääoman roolin keräilyn mahdollistajana kokonaan. Vauraan menestyjän representaatio on Kauppalehti Option henkilöjutuissa yhdistetty vahvasti taiteen keräilyyn. Tämän luvun esimerkeissä kuvatut vauraan menestyjän keräi- lyn motiivit eroavat hieman toisistaan, vaihdellen velvollisuudentunteesta aina keräily- vietin tyydyttämiseen asti. Kaikissa tätä representaatiota käsittelevissä henkilöjutuissa menestyminen kuvataan vaurautena ja arvokkaan omaisuuden omistamisena – oli omai- suutta sitten luksusauto tai taidekokoelma. 4.1.8 Naismenestyjä Jutuissa, joissa naismenestyjän representaatio esiintyy, kuvataan päähenkilöä menesty- jänä juuri sukupuolensa vuoksi. Näitä naiseuden kautta menestymistä kuvaavia repre- sentaatioita ilmenee aineistossa kolmessa jutussa. On huomioitava, että aineiston 36 henkilökuvajutussa on mukana laajemminkin henkilökuvia naisista, mutta muut jutut ei- vät kuitenkaan täytä tässä tutkimuksessa määriteltyjä naismenestyjän representaation kriteerejä sukupuoleen sidotun menestymisen kuvaamisesta. 53 Naismenestyjä esitetään jutuissa merkittävässä asemassa, ensimmäisenä tai eniten tie- naavana naisena ja rohkeana lasikattojen rikkojana. Tämä metaforinen kuvaus lasikatto- jen rikkomisesta näkyy heti esimerkissä (54), jossa kuvataan entisen Suomen Pankin pää- johtajan, Sirkka Hämäläisen merkittävää uraa asemassaan ensimmäisenä naisena. Hä- mäläisen kuvataan esimerkissä (55) olleen useaan kertaan ensimmäinen nainen alallaan. Esimerkki (56) on henkilöjutun väliotsikko, joka kuvastaa Hämäläisen rankkaa urapolkua miesten hallitsemalla alalla. (54) Sirkka Hämäläinen on rikkonut lasikattoja useaan kertaan [– –] (Kauppa- lehti Optio, 17.9.2023.) (55) Hämäläinen on rikkonut lasikattoja useaan kertaan. Vuonna 1972 hänestä tuli ensimmäinen naispuolinen toimistopäällikkö Suomen Pankin reaalita- louden toimistoon. Vuonna 1979 hänestä tuli kansantalouden osaston osastopäällikkö – toisen naisena Suomen Pankin historiassa. Vuonna 1981 Hämäläinen valittiin valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijoh- tajaksi. Tässäkin roolissa hän oli ensimmäinen nainen. (Kauppalehti Optio, 17.9.2023.) (56) Seksistisessä asennemaailmassa eteenpäin (Kauppalehti Optio, 17.9.2023.) Äitiys ja menestyminen yhdistetään toisiinsa Hämäläistä käsittelevässä esimerkissä (57). Kyseisessä esimerkissä kuvataan naisena menestymisen ja äitiyden yhteensopimatto- muus yhteiskunnan rakenteissa 1960-luvulla. Äitiyteen liittyvää diskurssia on nähtävissä myös kapteeni Pamela Mäkelää käsittelevässä henkilöjutussa. Viking Linen ensimmäinen naiskapteeni esitetään esimerkissä (58) oman menestymistarinansa lisäksi myös äitinä, joka ”joutuu” jättämään lapsensa isänsä luo nukkumaan. Esimerkistä kumpuaa oman tulkintani mukaan syyllisyydestä kertovaa puhetta, joka juontaa juurensa yhteiskunnan normeista. Menestyvien naisten oletetaan olevan empaattisia ja huolehtivaisia johtajia, kun taas miesjohtajat kuvataan yleensä tavoitekeskeisinä ja rationaalisina (Muhr & Sulli- van, 2013, s. 417). Menestymisen ja äitiyden välillä nähdään täten olevan ristiriita (Be- nard & Corell, 2010, s. 639). Mielenkiintoista esimerkit (57) ja (58) sisältävissä jutuissa 54 on, että niissä äitiys on nostettu selkeästi esille, vaikka miesmenestyjien isyyttä ei vas- taavissa henkilöjutuissa ole mainittu sanallakaan. (57) Nykyisen kaltaisia äitiyslomia ei tuohon aikaan tunnettu, ja nuori äiti pa- lasi töihin hyvin nopeasti lasten syntymän jälkeen: ensimmäisen lapsen jälkeen hän oli poissa pari kuukautta, toisen lapsen jälkeen vain kolme viik- koa. Se oli vastoin yleisiä odotuksia, sillä perheelliset naiset harvoin teki- vät uraa 1960-luvulla. (Kauppalehti Optio, 17.9.2023.) (58) Lähteminen on aina rankkaa. Jälleen kerran 9- ja 12-vuotiaat pojat piti jät- tää isänsä luo nukkumaan. (Kauppalehti Optio, 23.10.2023.) Kuva 8. Viking Linen kapteeni Pamela Mäkelä työssään (Kauppalehti/Väärä, 2023). Kuvassa 8 näytetään Mäkelä kapteenin univormu päällä, työhönsä selkeästi keskitty- neenä. Kyseisellä kuvalla on mahdollisesti haluttu viestiä Mäkelän pätevyyttä ja viralli- suutta ammatissaan. Mäkelää käsittelevän henkilöjutun ingressitekstissä esimerkissä (59) tulee esille naismenestyjän representaatio, kun Mäkelän kerrotaan olevan 55 matkustajarahtialuksen kapteenina toistaiseksi ainoa nainen Suomessa. Mäkelän me- nestys kuvataan esimerkissä erityisesti sukupuolen kautta. Esimerkissä (60) vertaillaan Mäkelää miespuolisiin kapteeneihin. Analyysin kannalta mielenkiintoista on, että toimi- tuksessa vertaillaan sukupuolia toisiinsa heti, kun on kyseessä nainen, joka tekee amma- tikseen stereotyyppisiä ”miesten töitä”. (59) Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa nainen on merikapteenina yhä harvinai- suus ja matkustajarahtialuksella Pamela Mäkelä on toistaiseksi lajissaan ainoa. (Kauppalehti Optio, 23.10.2023.) (60) ”Ehkä ajan satamiin ja niistä pois vähän rauhallisemmin kuin miespuoliset kollegat”, kertoo Pamela Mäkelä pilke silmäkulmassa. (Kauppalehti Optio, 23.10.2023.) Esimerkissä (61) on nähtävillä Maria Severinaa kuvaava teksti häntä käsittelevästä hen- kilöjutusta. Severinan tapauksessa lähestymistapa naismenestyjyyteen eroaa hieman muista tämän luvun esimerkeistä. Severinan ei nimittäin kerrota jutussa olevan alallaan ensimmäinen, vaan Suomen kovatuloisin nainen. Severinan henkilöjuttu sisältää vähem- män viittauksia naiseuteen ja äitiyteen kuin Hämäläistä ja Mäkelää käsittelevät jutut. (61) Maria Severinasta tuli 30 vuotta myöhemmin Suomen kovatuloisin nainen. (Kauppalehti Optio, 19.4.2023.) Naismenestyjä kuvataan sukupuolensa kautta. Esimerkkejä vastaavissa, miesmenestyjää käsittelevissä henkilöjutuissa asiat on mainittu eri tavoin, miessukupuolta korostamatta. Naismenestyjän representaatioista löytyy selkeästi viittauksia stereotypioiden purkami- seen ja lasikattojen rikkomiseen erityisesti naisen roolista. Naismenestyjältä löytyy päät- täväisyyttä, rohkeutta ja kärsivällisyyttä toimia miesten valtaamassa menestyjämaail- massa. Äitiyden ja menestymisen yhdistämisen haasteet ja äidin syyllisyyden tunne ovat yksi merkittävä analyysissa esille tullut asia. Vastaavanlaisia tuntemuksia ei ole esitetty tämän aineiston isiä käsittelevissä henkilöjutuissa. Kaikenlaiset vaikeudet menestymisen ja perhe-elämän yhdistämisessä ilmenevät ainoastaan naismenestyjää käsittelevissä henkilöjutuissa. 56 4.2 Representaatioiden kvantifiointi ja hegemonisuus Henkilöjutuista löytyneitä representaatioita on kahdeksan. Kuten liitteessä 2 kuvataan, niitä ilmenee kvantifioinnissa jokaisessa henkilöjutussa yksi tai kaksi. Juttuja on tutki- musaineistona yhteensä 36 ja representaatiot eivät poissulje tutkimuksessa toisiaan, jonka johdosta ne ilmenevät aineistosta yhteensä 58 kertaa. Kaksi diskurssia sisältäviä juttuja on 22 ja yhden diskurssin juttuja 14. Havainnollistan liitteen 2 taulukossa, miten representaatiot jakautuvat henkilöjuttujen kesken. Taulukko 1. Menestymisen representaatioiden ilmentyvyys henkilöjutuissa. Representaatio Representaation ilmentyvyys ju- tuissa Innovatiivinen menestyjä 14 Vaatimaton menestyjä 10 Ammatillisesti vaikutusvaltainen menestyjä 9 Kansainvälinen menestyjä 6 Vaikeuksista selviytynyt menestyjä 6 Uuttera menestyjä 5 Vauras menestyjä 5 Naismenestyjä 3 Taulukko 1 havainnollistaa analyysissa löytyneitä representaatioita ja niiden määrällistä ilmenemistä, eli kuinka monessa jutussa mainittuja representaatioita esiintyy. Taulu- kossa näkyvät kahdeksan representaatiota esittävät sitä, miten suomalaisessa talous- journalismissa kuvataan menestymistä. Kauppalehti Option artikkeleissa useimmiten esiintyvä representaatio on innovatiivinen menestyjä. Tästä voidaan päätellä, että tämä representaatio on aineistosta löydetyistä menestymisen mediarepresentaatioista hege- monisin eli kaikista näkyvin. Aineistossa kaikista hallitsevin representaatio, innovatiivinen menestyjä, kuvataan san- karillisena ja ahkerana yrittäjänä. Kantola ja Kuusela (2019, s. 145) kuvaavat periksianta- mattomuuden ja tavoitteellisen ahkeruuden kuuluvan suomalaisen yrittäjän perimmäi- siin arvoihin. Heidän kantansa selittää innovatiivisen menestyjän representaation hallit- sevuutta aineistossa. Vaatimattoman menestyjän sija toiseksi yleisimpänä 57 representaationa ei ole yllättävä, kun suomalaisia yrittäjiä kuvataan Kantolan ja Kuuselan (2019, s. 145) huipputuloisia käsittelevässä teoksessa toistuvasti sanalla ”vaatimaton”. Korkeissa asemissa työskentelevät henkilöt kerryttävät ammatillista pääomaa (Djerf- Pierre, 2005, s. 274), mikä selittää ammatillisesti vaikutusvaltaisen menestyjän hegemo- nisuutta, kun huomioidaan Kauppalehti Option kohderyhmä. Niin vaikeuksista selviytynyt ja uuttera menestyjä, kuin myös naismenestyjä sisältävät keskenään samakaltaista hallitsevaa puhetta ahkeruudesta ja sankarillisuudesta, jota myös innovatiivisen menestyjän representaatiossa on nähtävillä. Kansainvälisellä ja vau- raalla menestyjällä on samankaltaisia piirteitä, jotka viittaavat taloudellisen pääoman merkitykseen menestymisprosessissa. Näiden representaatioiden hegemonisuutta voi- daan lehden kohderyhmä huomioiden selittää Bourdieun (1983, s. 326) ajatuksella, jonka mukaan kaikista hallitsevimmat yhteiskuntaryhmät pitävät hallussaan eniten ta- loudellista pääomaa. Vaurautta käsittelevät representaatiot herättävät mielenkiintoa vauraissa yleisöissä. Jokisen ja Juhilan (2016b, s. 65) mukaan hegemonisia representaatioita ohjaavat diskurs- sit ovat toistuvuutensa lisäksi normitettu yhteiskunnassa itsestään selviksi ja vaihtoeh- dottomiksi. Kaikki kahdeksan analyysissa ilmentynyttä representaatiota ovat muodostu- neet aineistossa toistuvien menestymisen diskurssien ohjailemana. Kaikki representaa- tiot ovat myös yhteiskunnassa normitettuja kuvauksia maailmasta. Menestymiseen liite- tään Suomen yhteiskunnassa esimerkiksi kekseliäisyys, vaatimattomuus, vaikutusvalta, kansainvälisyys, vaikeuksista selviytyminen, ahkeruus, vauraus ja ennakkoluulojen pur- kaminen (ks. myös Kantola & Kuusela, 2019). Tietysti on huomioitava, että diskurssit il- menevät eri aikoina ja eri kulttuureissa vaihtelevin määrin. Toiset diskurssit voivat oikeut- taa hegemonisimmille diskursseille enemmän mediatilaa (Jokinen & Juhila, 2016b, s. 65). Esimerkiksi innovatiivisuuden oikeutus hegemonisimpana menestymisen diskurssina nä- kyy osassa muista aineistosta nousseista representaatioista, sillä muun muassa vaikeuk- sista selviytyneen menestyjän diskurssista nousee esille kielellisiä piirteitä, jotka viittaa- vat yksilön oman luovuuden rooliin selviytymisprosessissa. 58 On tärkeää huomioida, että tämän tutkimuksen aineisto kuvaa hegemonista menestymi- sen kuvausta nimenomaan Kauppalehti Option kohderyhmälle. Tämän tutkimuksen tu- loksia voidaan siis yleistää korkeintaan talousjournalismille tyypillisiksi tavoiksi kuvata menestymistä. Talousjournalismille tyypillisen eliittikohderyhmän (Davis, 2003, s. 673) sisäisessä kulttuurissa vallitsevat heille totutut, omanlaisensa käsitykset menestymisestä (Moscovici, 1963, s. 233; Briscoe ja muut, 2021, s. 17). Hallin konstruktivistisen näkökul- man (1997, s. 25–26) mukaan tämän tietyn kulttuurin sisällä olevien diskurssien ja näin ollen myös representaatioiden merkitys vahvistuu, kun niitä toistetaan mediassa. Toiston kautta representaatiot siis ylläpitävät tai muokkaavat todellisuutta tietyssä kulttuurissa. 4.3 Yhteenveto Analyysissani tuli esille kahdeksan erilaista menestymisen representaatiota. Kauppalehti Option toimitus esittää hegemonisimpana menestymisen representaationa luovuuden lähteen ja kehitysmyönteisen henkilön – innovatiivisen menestyjän. Innovatiivisen me- nestyjän menestyminen määritellään henkilön omalaatuisen luovuuden, rohkeuden sekä tämän avulla ansaitun taloudellisen pääoman kautta (ks. Hornaday, 1992, s. 17). Innovatiivisen menestyjän toistuvan esiintymisen vaikuttajana saattaa olla esimerkiksi talousjournalismille tyypillinen yrittäjyysnäkökulma (Katajamäki, 2018, s. 99). Tämän jäl- keen toinen keskeinen representaatio aineistossa on vaatimaton menestyjä. Vaatimatto- muus kuvataan jutuissa esimerkiksi oman aseman tai vaurauden vähättelynä. Kauppalehti Option julkaisuissa kuvataan menestymistä myös ammatillisen vaikutusval- lan kautta. Tämän menestymisen esittämisen tavan voidaan odottaa rohkaisevan Kaup- palehden kohderyhmästä etenkin johtavassa asemassa tai ylempänä toimihenkilönä työskentelevää 36 prosenttia (Alma Media, n.d.-c) lukemaan mediaa. Ammatillisesti vai- kutusvaltaisen menestyjän representaatiosta välittyy ammatillisen pääoman ominai- suuksiin kuuluvat pitkät ja tapahtumarikkaat urapolut sekä korkean statuksen korostami- nen (Djerf-Pierre, 2005, s. 269–270). Mielenkiintoista pohdintaa sukupuolten tasa- 59 arvosta herättää se, että yhdeksästä ammatillisesti vaikutusvaltaisen menestyjän esiin- tymisestä vain kaksi esiintymiskertaa on luotu naissukupuolisen menestyjän ympärille. Kauppalehti Optio kuvaa menestymistä kansainvälisyyden kautta aineistossa yhteensä kuusi kertaa. Kansainvälisen menestyjän representaatiossa huomioidaan kansainvälinen tunnustus ja kokemus osana menestymistä. Lehden menestystarinoiden sekaan on tuotu myös kehitystarinoita kuvaava representaatio vaikeuksista selviytyneestä menestyjästä. Vaikeuksista selviytynyt menestyjä tuo Kauppalehden Vuoden 2023 kiinnostavimmat henkilöjutut -kokoelmaan sankarillista näkökulmaa menestymiseen ja yrittää herättää empatiaa lehden lukijoissa. Uuttera menestyjä kuvaa aineistossa perinteistä suomalaista ihannetta ahkeruudesta. Uutteran menestyjän representaatiota ohjaavaa diskurssia esiintyy pienemmissä määrin lähes kaikissa aineistosta selvitetyissä representaatioissa. Kauppalehti Option toimitus on selkeästi halunnut tuoda ahkeruuden ihannetta esille henkilöjutuissaan. Vauras menestyjä esitetään korostamalla jutussa esiintyvän henkilön varakkuutta. Tä- män menestyjän kuvaaminen mediassa keskittyy taloudellisen pääoman ja arvokkaan omaisuuden kuvaamisen ympärille. Kuten luvussa 4.1.7 näkyy, vaurauden ympärillä esiintyvään kieleen on sisällytetty esimerkiksi vihjaus siitä, että auton voi korvata arvok- kaalla taiteella. Vauraan menestyjän representaatiosta on ehkä tarkoituksella tehty osalle lukijoistaan etäinen unelma, koska Kauppalehden kohderyhmä huomioiden arvok- kaan taidekokoelman omistaminen voidaan olettaa olevan Suomessa kohtalaisen harvi- naista. Toisaalta kun vauras menestyjä kuvataan taiteen omistajana, on representaatioon sisällytetty kulttuurisen pääoman materialistista muotoa eli kulttuurisen vaikutusvallan symbolointia (ks. Bourdieu, 1986, s. 246–247). Naismenestyjän representaatiota esiintyy aineistossa vähiten, vain kolme kertaa. Tämä voi kertoa esimerkiksi siitä, että sukupuol- ten tasa-arvon noustua naisten menestyminen koetaan mediassa melko arkipäiväisenä asiana. Toisin on ollut esimerkiksi 1960-luvun mediamaailmassa, kuten Sirkka Hämäläistä käsittelevässä jutussa luvussa 4.1.8 kuvataan. 60 Kuten hegemonisimmaksi osoittautunutta representaatiota, innovatiivista menestyjää kuvatessa, ylipäätään koko aineistossa periksiantamattomuus, rohkeus, luovuus ja yrit- täjyys nousevat keskeisimmiksi representaatioita ohjaaviksi diskursseiksi juttujen koko- naisuudessa. Kaikista representaatioista on huomattavissa yhteinen hegemoninen koko- naiskuva siitä, minkälaista linjaa Kauppalehti Option toimitus haluaa noudattaa jutuis- saan. Henkilöjutuissa esimerkiksi vältetään minkäänlaisten yhteiskunnallisten epäkoh- tien esille tuomista. Tämän pohjalta myös menestyminen kuvataan suuressa osassa ju- tuista jollain tavalla helppona polkuna ja tavoittelunsa arvoisena saavutuksena. Menes- tymisen vaivattomuuden esittäminen voi johtua esimerkiksi talousjournalismin etuoi- keutetusta eliittikohderyhmästä (ks. Berry, 2013, s. 254) ja heidän kulttuurissaan normi- tetuimmista menestymisen representaatioista (ks. Jokinen & Juhila, 2016b, s. 79). 61 5 Päätäntö Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli saada selville menestymisen hegemoniset mediarep- resentaatiot Kauppalehti Option henkilöjutuissa. Tavoitteeseen vastaamista ohjasivat tutkimuskysymykset, joiden avulla pohdin, miten henkilöjutuissa rakennetaan kuvaa me- nestyneistä henkilöistä ja minkälaisia hegemonisia representaatioita nämä kuvaukset menestymisestä luovat. Hegemonisia representaatioita tutkittiin, jotta saatiin esille me- dian valta yhteiskuntarakenteiden valta-asetelmien muotoilijana ja todellisuuden raken- tajana (ks. Seppänen & Väliverronen, 2012, s. 180). Aineistona oli 36 henkilöjuttua, jotka oli julkaistu Kauppalehti Optio -tunnisteella Kauppalehden verkkomedian Vuoden 2023 kiinnostavimmat henkilöjutut -kokoelmassa. Tutkimusmenetelmänä toimi representaa- tioiden analyysille perustuva diskurssianalyysi ja kvantifiointi. Aineistoa lähestyttiin ta- lousjournalistisesta näkökulmasta, jossa menestystä representoitiin jo ennestään me- nestyneelle kohderyhmälle. Tutkimuksen tuloksista ilmeni kahdeksan erilaista menestymisen representaatiota, joista kaikista oli löydettävissä valtaeliiteille hegemonisia, usein aineistossa toistuvia piirteitä. Tutkimuksen tulosten perusteella Kauppalehti Optio, osana suomalaista talousjournalis- mia, representoi menestymistä ennen kaikkea rohkeutena, luovuutena, ahkeruutena ja vaikutusvaltana, mutta myös vaatimattomuutena, kansainvälisyytenä ja vaurautena. Nämä ovat vakiintuneiden kielenkäytön ja symbolien muotoilemia ideologioita (ks. Hall, 1997, s. 25), joita Kauppalehti Optio lukijoilleen tuottaa. Tässä tutkimuksessa ilmenneillä menestymisen kuvauksilla on vertailussa yhtäläisyyksiä Kantolan ja Kuuselan (2019) tut- kimustulosten kanssa. Heidän tutkimuksessaan Suomen rikkaimman promillen menes- tyminen kuvattiin muun muassa vaurautena, ahkeruutena, periksiantamattomuutena, rohkeutena ja sankarillisuutena. Vaikka tässä tutkimuksessa ei representoitu ainoastaan kaikista rikkaimpia menestyjiä, representaatiot olivat silti samankaltaisia, mikä johtuu to- dennäköisesti molempien tutkimusten eliittinäkökulmasta. Tämän tutkimuksen johdannossa esittelin esimerkiksi Remeksen ja Remeksen (2019) ky- selytutkimuksen tuloksia siitä, miten suomalaiset näkevät menestymisen. Heidän 62 tutkimuksessaan keskeisimmät esille tulleet menestymisen kuvaukset olivat tyytyväisyys elämään, tavoitteiden saavuttaminen ja taloudellinen vakaus. Verrattuna Remeksen ja Remeksen (2019) kyselyn tuloksiin, suomalaisessa talousjournalismissa menestyminen kuvataan spesifimmin seurauksena eräänlaisesta luonteenlujuudesta. Kaikista aineis- tossa havaittujen representaatioiden kuvauksista on huomattavissa menestyjien henki- sen vahvuuden kuvaus. Esimerkiksi elämäntyytyväisyyttä ei liitetty menestymiseen yh- dessäkään henkilöjutussa. Aineiston luomien representaatioiden mukaan talousjourna- lismin pääasiallisten lähteiden ja kohderyhmien, eli eliittien, uurastus ja saavutukset ku- vaavat heidän menestymistään osuvammin kuin esimerkiksi elämäntyytyväisyyden saa- vuttaminen. Eliitit voidaan tuloksista ilmenneiden representaatioiden perusteella aja- tella yleistäen periksiantamattomina ja ahkerina uraohjuksina. Toisaalta tuloksista tulee esille myös eliittien taloudellisen pääoman tavoittelu sekä sen merkitys menestymistä mahdollistavana tekijänä. Kauppalehti Optio vakiinnuttaa menestymisen representaa- tiot hegemonisiksi eli yleistää niitä yhteiskunnassa itsestään selviksi, arkijärkeen kuulu- viksi malleiksi menestymisestä (ks. Fairclough, 1995, s. 91–94). On arvokasta tietää, miten median kuvaukset ja niistä kumpuavat diskurssit kuvaavat menestymistä valtaapitävälle yhteiskuntaryhmälle. Yhteiskunnassa vaikutusvaltaisim- malla ryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa laajemmin koko yhteiskunnan ajattelutapoihin ja yksilötasolla yksilön omien oikeuksien tiedostamiseen (Bartels, 2008, s. 158). Tämän vuoksi myös Kauppalehti Option kohderyhmää, eliittejä, on täytynyt tarkastella tässä tut- kimuksessa kriittisesti. Tietyt eliittien tapaiset ryhmät omaavat valtaa ylläpitää normitet- tuja käsityksiä todellisuudesta. Kauppalehti Option kohderyhmän tapauksessa tämä ku- vaa sitä, että ylempien yhteiskuntaluokkien arvot esitetään koko yhteiskuntaa koskevina (ks. Marx, 2000/1932, s. 106–107). Koska talousjournalismin kirjoittajat kuuluvat suurilta osin eliittiin (Berry, 2013, s. 254), on talousjournalismilla mahdollisuus valita, miten se rakentaa hegemonisia menestymisen representaatioita yhteiskunnassa (ks. Hall ja muut, 1992, s. 161). Nämä eliitin representaatiot taas ohjaavat koko yhteiskunnan arvoja, ta- voitteita ja kokemusta maailmasta (ks. Hall ja muut, 1992, s. 161). Representaatioilla on toistuessaan ja vahvistuessaan mahdollisuus muuttaa sosiaalista todellisuutta (Hall, 63 1997, s. 25–26), joten Kauppalehti Optio pystyy kuvauksillaan levittämään ideologioita omaa lukijakuntaansa laajemmalle. Pohdintana tutkimuksen tuloksista tuon esille sen, että kaksi Kauppalehti Option toimit- tajaa hallitsee selkeästi juttuja. Näiden kahden toimittajan kirjoituksia oli yli puolet koko aineistosta. Samoin valokuvat oli lähes kaikkien juttujen kuvissa ottanut sama henkilö. Toimittajien ja kuvaajan äänten yksipuolisuus saattaa vaikuttaa siihen, minkälaiset dis- kurssit ja rajaukset ovat jutuissa hallitsevia. Lisäksi voidaan pohtia, ovatko henkilöjutut ja niistä ilmenevät representaatiot laadittu kaupallisiin intresseihin pohjautuen vastaa- maan kohderyhmän odotuksiin. Kauppalehden palveluita tuottava mediatalo Alma Me- dia on kaupallinen yritys, jonka vuoksi kaupalliset intressit vaikuttavat todennäköisesti siihen, mitä representaatioita tuodaan vahvimmin esille parhaan tuoton mahdollista- miseksi. Kauppalehden toimitus tekee mahdollisesti oletuksia siitä, miten sen ainutlaa- tuinen kohderyhmä kokee menestymisen. Jos näin on, lehden ideologiset lähtökohdat saattavat olla määritelty kohderyhmän miellyttämisen tavoittelun ohjaamana, millä on vaikutusta median luomiin representaatioihin. Pohdintaan jää myös, onko jutuissa valittu jollain tapaa haastavaa näkemystä yleiselle eliitin käsitykselle menestyksestä. Esimerkiksi vaatimattoman menestyjän kuvauksessa saattaa olla joitakin piirteitä, joilla yritetään ra- visuttaa yleisiä eliittien kulttuurissa vallitsevia ideologioita yleisestä ajattelumallista laa- jemmin uusiin suuntiin. Laajempaa pohdintaa tuloksista herättää esimerkiksi naismenestyjän representaatiossa ilmenevä menestymisen ja äitiyden yhdistämisen kuvaus. Äitiyden ja menestymisen yh- teensovittaminen on sisällytetty vain kahteen henkilöjuttuun. Molemmissa henkilöju- tuissa Kauppalehti Option toimitus on kuvannut äidit suorittajina: toisen äidin kerrotaan palanneen töihin vain viikkoja synnytyksen jälkeen ja toinen on ”joutunut jättämään” lapset isälleen työmatkansa vuoksi. Kahdesti aineistossa toistuva teema herättää keskei- sen kysymyksen siitä, miksi toimitus on kuvannut naismenestyjien äitiyttä juuri näiden asioiden kautta. Oman tulkintani mukaan teemoista tulee esille joko äitien syyllistäminen tai myötätunto äitejä kohtaan. Pohdintaa herättää myös aineiston eksklusiivisuus. 64 Henkilöjutuissa esiintyvät henkilöt ovat kaikki valkoisia ihmisiä, joista valtaosa on miehiä. Liu ja Baker (2016, s. 422–423) ovat todenneet, että menestynyt johtaja esitetään medi- assa useimmiten valkoisena, keski-ikäisenä tai sen ylittäneenä miehenä. Ainakin tämän tutkimuksen aineiston kohdalla heidän teoriansa on osoittautunut täysin paikkansa pitä- väksi. Tutkimukseni esittää viitteitä siitä, miten suomalainen talousjournalismi representoi me- nestymistä, kun näkökulmana on kuvata sitä jo entuudestaan menestyneelle kohderyh- mälle, mikä lisää representaatioiden valtaa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan karke- asti yleistää suomenkieliseen talousjournalismin kontekstiin. Yleistäminen on kuitenkin summittaista, koska tässä tutkimuksessa on tutkittu vain yhden mediatalon kirjoittamia artikkeleita. Lisäksi tutkimuksen aineisto kattaa ainoastaan yhden aikakauslehden kiin- nostavimmat julkaisut vuoden ajalta. Lukijan on huomioitava myös se, että diskurssiana- lyysi on aina osittain subjektiivinen menetelmä tutkijan valitessa itse tarkasteltavat dis- kurssit. Kuten tässä tutkimuksessa on todettu, hegemonisilla representaatioilla on mahdollisuus vaikuttaa yleisöjensä käyttäytymiseen ja ajattelutapoihin normittamalla tiettyjä merki- tyksiä arkijärkeen kuuluviksi (ks. Fairclough, 1995, s. 91–94). Mediassa toistuvasti esiin- tyvät hegemoniset representaatiot rakentavat todellisuutta omien ideologioidensa poh- jalta. Kaikista vaikutusvaltaisimpien ryhmien representaatiot leviävät yhteiskunnassa yhä laajemmalle, mikä johtaa siihen, että ne vievät tilaa muiden ryhmien representaatioilta (ks. Bartels, 2008, s. 158). Tämän seurauksena jotkin todellisuuden kuvaukset voivat jäädä näkymättömimmiksi tai joskus jopa kokonaan näkymättömiksi. Koska representaa- tiot muokkaavat yhteiskuntarakenteita, mediassa näkymättömät asiat saattavat jäädä piileviksi myös todellisuudessa. Vaikka esimerkiksi menestyvän äidin mediaesittäminen yleistyy jatkuvasti, vielä tänäkin päivänä menestymisen ja äitiyden yhdessä esittäminen on melko näkymätöntä, kuten tämänkin tutkimuksen aineistosta on tulkittavissa. 65 Tätä tutkimusta voitaisiin jatkaa tutkimalla, miten Kauppalehti Option henkilöjutuista il- menneet menestymisen hegemoniset mediarepresentaatiot levittäytyvät esimerkiksi nuorten pienyrittäjien menestymistarinoiden kuvaamiseen sosiaalisen median kanavissa. Toisena jatkotutkimusehdotuksena esitän, että talousjournalismin ja viihdejournalismin luomia menestymisen representaatioita voitaisiin vertailla toisiinsa. Tämä toisi esille me- nestymisestä luotuja representaatioita useammasta eri näkökulmasta. Toisaalta näkökul- mien ajattelueroja voitaisiin tuoda esille myös vertailemalla toisen mediatalon kirjoitta- maa talousjournalistista aineistoa tässä tutkimuksessa käytettyyn aineistoon. 66 Lähteet Alma Media. (n.d.-a). Alma Media lyhyesti. Noudettu 19.11.2023 osoitteesta https://www.almamedia.fi/tietoa-meista/ Alma Media. (n.d.-b). Kauppalehti. Noudettu 19.11.2023 osoitteesta https://www.alma- media.fi/yhteystiedot/asiakaspalvelu/kauppalehti Alma Media. (n.d.-c). Kauppalehti. Noudettu 3.11.2023 osoitteesta https://www.alma- media.fi/mainostajat/mediat-ja-palvelut/talous-ja-ammattilaismediat/kauppa- lehti/ Alma Media. (n.d.-d). Kauppalehti Optio. Noudettu 14.2.2023 osoitteesta https://www.almamedia.fi/mainostajat/mediat-ja-palvelut/talous-ja-ammatti- laismediat/kauppalehti-optio/ Alma Media. (n.d.-e). Kauppalehti Optio. Noudettu 15.2.2024 osoitteesta https://www.almamedia.fi/yhteystiedot/asiakaspalvelu/kauppalehti-optio/ Altheide, D. L. (1984). Media Hegemony: A Failure of Perspective. Public opinion quar- terly, 48(2), 476-490. https://doi.org/10.1086/268844 Bartels, L. M. (2008). Unequal Democracy: The Political Economy of the New Gilded Age. Princeton University Press. Benard, S., & Correll, S. J. (2010). Normative Discrimination and the Motherhood Penalty. Gender & society, 24(5), 616–646. https://doi.org/10.1177/0891243210383142 Berry, M. (2013). The Today programme and the banking crisis. Journalism (London, Eng- land), 14(2), 253-270. https://doi.org/10.1177/1464884912458654 Bourdieu, P. (1983). The field of cultural production, or: The economic world reversed. Poetics, 12(4–5), 311-356. https://doi.org/10.1016/0304-422X(83)90012-8 Bourdieu, P. (1986). The Forms of Capital. Teoksessa J. G. Richardson (toim.), Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education (s. 241–258). Greenwood. Briscoe, J. P., Kaše, R., Dries, N., Dysvik, A., Unite, J. A., Adeleye, I., Andresen, M., Apo- spori, E., Babalola, O., Bagdadli, S., Çakmak-Otluoglu, K. Ö., Casado, T., Cerdin, J.- L., Cha, J.-S., Chudzikowski, K., Dello Russo, S., Eggenhofer-Rehart, P., Fei, Z, … Zikic, J. (2021). Here, there, & everywhere: Development and validation of a cross-culturally representative measure of subjective career success. Journal of 67 vocational behavior, 130(2021), 1–23. https://doi.org/10.1016/j.jvb.2021.103612 Davis, A. (2003). Whither Mass Media and Power? Evidence for a Critical Elite Theory Alternative. Media, culture & society, 25(5), 669-690. https://doi.org/10.1177/01634437030255006 Denner, N., Heitzler, N., & Koch, T. (2018). Presentation of CEOs in the media: A framing analysis. European journal of communication, 33(3), 271-289. https://doi.org/10.1177/0267323118763876 van Dijk, T. A. (1998). Ideology: A multidisciplinary approach. Sage Publications. Djerf-Pierre, M. (2005). Lonely at the top: Gendered media elites in Sweden. Journalism, 6(3), 265–290. doi.org/10.1177/1464884905054061 Eskola, J., & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. Fairclough, I., & Fairclough, N. (2012). Political discourse analysis: A method for advanced students. Routledge. Fairclough, N. (1995). Critical discourse analysis: the critical study of language. Longman. Fairclough, N. (2003). Analysing Discourse: Textual analysis for social research. Routledge. Fairclough, N. (2010). Critical Discourse Analysis: The Critical Study of Language (toinen painos. Routledge. Hall, S. (1980). Encoding/decoding. Teoksessa S. Hall, D. Hobson, A. Lowe, & P. Willis (toim.), Culture, Media, Language: Working Papers in Cultural Studies, 1972-79 (ensimmäinen painos) (s. 117–127). Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203381182 Hall, S. (1995). The whites of their eyes: Racist ideologies and the media. Teoksessa G. Dines, & J. M. Humez (toim.), Gender, race and class in media (s. 18–22). Sage Publications. Hall, S. (1997). Representation: Cultural Representations and Signifying Practices. Sage Publications. Hall, S., Koivisto, J., Lehtonen, M., Uusitupa, T., & Grossberg, L. (1992). Kulttuurin ja poli- tiikan murroksia. Vastapaino. 68 Harjuniemi, T. (2023). The power of primary definers: How journalists assess the plural- ism of economic journalism. Journalism, 24(4), 877–893. https://doi.org/10.1177/14648849211035299 Hirsto, H., & Sihvonen, T. (2018). Tuhlaamisen vaarat, säästämisen ilot – Diskurssiana- lyysi taloustekstien tutkimuksessa. Teoksessa L. Kääntä & E. Salmela (toim.), Näkökulmia viestintätieteisiin: Asiantuntijoiden viestinnästä digitaalisen median mahdollisuuksiin (s. 44–53). http://urn.fi/URN:ISBN:978- 952-476-801-6 Hoffmann-Lange, U. (2018). Methods of Elite Identification. Teoksessa Best, H., Higley, J. (toim.), The Palgrave Handbook of Political Elites (s. 79–92). Palgrave Macmillan. https://doi.org/10.1057/978-1-137-51904-7_8 Hornaday, R. W. (1992). Thinking about entrepreneurship: A fuzzy set approach. Journal of small business management, 30(4), 12. Ives, P. (2004). Language and Hegemony in Gramsci. Pluto Press. Jokinen, A., Juhila, K., & Suoninen, E. (2016). Diskursiivinen maailma: Teoreettiset lähtö- kohdat ja analyyttiset käsitteet. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (toim.). Diskurssianalyysi: Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (s. 21–42). Vastapaino. Jokinen, A., & Juhila, K. (2016a). Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kartta. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (toim.). Diskurssianalyysi: Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (s. 216–250). Vastapaino. Jokinen, A., & Juhila, K. (2016b). Valtasuhteiden analysoiminen. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (toim.). Diskurssianalyysi: Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (s. 63–84). Vastapaino. Jørgensen, M., & Phillips, L. (2002). Discourse analysis as theory and method. Sage Pub- lications. Kantola, A., & Kuusela, H. (2019). Huipputuloiset – Suomen rikkain promille. Vastapaino. Katajamäki, H. (2005). Talouden selittäjät äänessä Taloussanomalehtien pääkirjoitustoi- mittajien representaatioita sosiaalisesta roolistaan. Media & viestintä, 28(4–5), 4–27. https://doi.org/10.23983/mv.62558 69 Katajamäki, H. (2018). Tekijän identiteetti taloussanomalehtien pääkirjoituksissa: Pääkir- joitustoimittajan sosiaalisesta roolista tuotettu, teksteistä tulkittu. [väitöskirja, Vaasan yliopisto]. Osuva. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-833-7 Kauppalehti. (n.d.) Vuoden 2023 kiinnostavimmat henkilöjutut. Noudettu 14.1.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/teemat/vuoden-2023-kiinnostavimmat- henkilojutut Kauppalehti. (2024). Lehdet. Optio 1/2024. Noudettu 15.2.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/lehti/optio-24012024. Kibal’chenko, I., & Eksakusto, T. (2019). Modern Students Mental Representations of Suc- cess. International Journal of cognitive research in science, engineering and edu- cation, 7(1), 1–13. https://doi.org/10.5937/ijcrsee1901001K Kuutti, H. (2012). Mediasanasto. MediaDoc. Langman, L. (2015). An Overview: Hegemony, Ideology and the Reproduction of Domi- nation. Critical Sosiology, Vol. 41(3) 425–432. https://doi.org/10.1177/0896920515570208 Lears, T. J. J. (1985). The concept of cultural hegemony: Problems and possibilities. The American Historical Review, 90(3), 567–593. http://doi.org/10.2307/1860957 Leponen, P. (2017). "Hyvä" johtaminen ja johtamisen haasteet: Analyysi Talouselämä - lehden artikkeleista [opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702092247 Liu, H., & Baker, C. (2016). White Knights: Leadership as the heroicisation of whiteness. Leadership (London, England), 12(4), 420-448. https://doi.org/10.1177/1742715014565127 Lounasmeri, L. (2017). Revisiting the Spheres of Public Discussion: The history of Fin- land's globalisation debate. Journalism practice, 11(10), 1302-1318. https://doi.org/10.1080/17512786.2016.1259959 Marx, K., & Engels, F. (2000). The German Ideology. ElecBook. (Alkuperäinen teos jul- kaistu 1932). 70 Matthes, J., & Kohring, M. (2004). Die empirische Erfassung von Medien-Frames. Medien & Kommunikationswissenschaft, 52(1), 56–75. Mills, C. W. (1956). The power elite. Oxford University Press. Moscovici, S. (1963). Attitudes and opinions. Annual review of psychology, 14(1), 231- 260. https://doi.org/10.1146/annurev.ps.14.020163.001311 Muhr, S. L., & Sullivan, K. R. (2013). “None so queer as folk”: Gendered expectations and transgressive bodies in leadership. Leadership, 9(3), 416–435. https://doi.org/10.1177/1742715013485857 Orgad, S. (2012). Media representation and the global imagination. Polity Press. Pelto-Arvo, T. (2020). Kasvuyritysten menestysdiskurssit: Yrityksen tulevaisuuspuhe me- nestyksen ennustajana [pro gradu -tutkielma, Vaasan yliopisto]. Osuva. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051435649 Pietikäinen, S., & Mäntynen, A. (2019). Uusi kurssi kohti diskurssia. Vastapaino. Pälli, P. (2003). Ihmisryhmä diskurssissa ja diskurssina [väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Trepo. https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5580-0 Ruostetsaari, I. (2021). Avautuva valtaeliitti: Naisten rekrytoituminen eliitteihin vuosina 1991–2021. Politiikka, 63(3), 260–284. https://doi.org/10.37452/poli- tiikka.103403 Remes, M. & Remes, P. (2019). Menestys – pieni punainen kirja menestyksestä. Readme.fi. Ridell, S. (1998). Tolkullistamisen politiikkaa [väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Acta Uni- versitatis Tamperensis; Nro 617. Rios-Rodríguez, R., & Arrese, Á. (2021). Economic Journalism and the Elitist Approach: A persistent pattern in the use of sources? the Spanish press coverage of the eco- nomic crisis (2008-2015). Brazilian journalism research, 17(3), 764-791. https://doi.org/10.25200/BJR.v17n3.2021.1445 Rissanen, M. (2023). Aggressiivista menestyspakotusta ja vinksahtanut käsitys hyvästä elämästä?: Menestymisen ja menestyjän diskurssit HS Vision artikkeleissa [pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto]. Trepo. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni- 202305035069 71 Rossi, L.-M. (2015). Muuttuva sukupuoli. Gaudeamus. Seppänen, J., & Väliverronen, E. (2012). Mediayhteiskunta. Vastapaino. Shore, S., & Mäntynen, A. (2006). Johdanto. Teoksessa: A. Mäntynen, S. Shore & A. Solin (toim.), Genre – tekstilaji (s. 9–41). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Siivonen, J. (2007). Personporträttet som tidningsgenre: en närläsningsstudie med fokus på innehållsliga teman, berättarkonventioner och kön. [väitöskirja, Helsingin yli- opisto]. Helda. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-3150-2 Sivonen, M. (2019). ”Maailman paras Alexander Stubb” – Johtajuusdiskurssit ja -repre- sentaatiot omaelämäkerrassa [pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto]. Lauda. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902195686 Sköld, G. (1998). Från moder till samhällsvarelse: vardagskvinnor och kvinnovardag från femtiotal till nittiotal i familjetidningen Året Runt. [väitöskirja, Stockholm Univer- sity]. Libris. Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu lai- tos). Kustannusosakeyhtiö Tammi. Weber, M., & Hietaniemi, T. (1989). Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen ratio- naalisuus: Kirjoituksia uskonnonsosiologiasta. Vastapaino. Ylikoski, P. (2000). Onko valta kyky-käsite? Teoksessa J. Räikkä & M. Wennberg (toim.), Mitä on valta?, (s. 13–34). UNIpress. 72 Liitteet Liite 1. Aineistoluettelo Henkilöjuttu 1. Tammilehto, P. (2023, 28. tammikuuta). Kuuman trendin aallonharjalla ratsastava Beyond Retro syntyi halusta juhlistaa amerikkalaisen vaatekaapin tari- naa. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppa- lehti.fi/uutiset/kuuman-trendin-aallonharjalla-ratsastava-beyond-retro-syntyi- halusta-juhlistaa-amerikkalaisen-vaatekaapin-tarinaa/e9068648-9f4b-464e- a858-f5cf9630e275 Henkilöjuttu 2. Sommers, S. (2023, 25. tammikuuta). Noora Hautakankaan ”luksuskirp- putorista” kasvoi lähes 90 ihmistä työllistävä perheyritys – ”Jos yrittäjä ei maksa itselleen palkkaa, sehän on vähän huijausta”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/noora-hautakankaan- luksuskirpputorista-kasvoi-lahes-90-ihmista-tyollistava-perheyritys-jos-yrittaja- ei-maksa-itselleen-palkkaa-sehan-on-vahan-huijausta/2bf1c58d-a3f0-4427- 8760-7f15c2a2c983 Henkilöjuttu 3. Sommers, S. (2023, 28. tammikuuta). Woltin myynnillä vaurastunut Ju- hani Mykkänen kertoo parhaista sijoituksistaan – ja siitä, mikä taloudellisessa va- paudessa on parasta. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/woltin-myynnilla-vaurastunut-juhani-myk- kanen-kertoo-parhaista-sijoituksistaan-ja-siita-mika-taloudellisessa-vapaudessa- on-parasta/afe397ec-e452-436b-86f1-12d0635a54da Henkilöjuttu 4. Niipola, J. (2023, 26. maaliskuuta). Artekin erikoisena dilemmana on tun- nistaa trendit ja kunnioittaa samalla vanhaa – ”Voisimme olla vieläkin ylpeämpiä Alvar ja Aino Aallon perinnöstä”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoit- teesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/artekin-erikoisena-dilemmana-on- tunnistaa-trendit-ja-kunnioittaa-samalla-vanhaa-voisimme-olla-vielakin-ylpeam- pia-alvar-ja-aino-aallon-perinnosta/b245a01d-2b40-494f-a80f-fe01d9be78b8 Henkilöjuttu 5. Saari, M. (2023, 29. maaliskuuta). Suomalaisjuristin omalaatuinen inno- vaatio kiinnostaa yrityksiä ympäri maailmaa – Näin Kaisa Kromhof kasvoi 73 keksijäksi. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kaup- palehti.fi/uutiset/suomalaisjuristin-omalaatuinen-innovaatio-kiinnostaa-yrityk- sia-ympari-maailmaa-nain-kaisa-kromhof-kasvoi-keksijaksi/bbe9ce32-e499- 4116-b911-5ac374bf06f3 Henkilöjuttu 6. Jännäri, J. (2023, 20. huhtikuuta). Pörssin johtaja myi Nokiansa juuri en- nen hurjinta nousua – ”En ole tätä jäänyt murehtimaan”. Kauppalehti Optio. Nou- dettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/porssin-johtaja- myi-nokiansa-juuri-ennen-hurjinta-nousua-en-ole-tata-jaanyt-murehti- maan/9e207255-583e-47e2-8977-38a9d1fd5ff5 Henkilöjuttu 7. Rehn, S. (2023, 20. toukokuuta). Miltä muodin huipulla näyttää? – Katri Niskanen rakensi miljoonabisneksen epäuskottavalla alalla, Pali Albin operoi ai- van toisenlaisessa todellisuudessa. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoit- teesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/milta-muodin-huipulla-nayttaa-katri- niskanen-rakensi-miljoonabisneksen-epauskottavalla-alalla-pali-albin-operoi-ai- van-toisenlaisessa-todellisuudessa/e6b21a30-9d6a-4af4-9340-8e90186529de Henkilöjuttu 8. Jännäri, J. (2023, 20. toukokuuta). Hanna Tikander sijoittaa nyt rahoja, jotka olisivat aiemmin menneet alkoholiin – ”3,5 vuoden raittiin elämän aikana olen säästänyt 18 000 euroa”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/hanna-tikander-sijoittaa-nyt-rahoja-jotka- olisivat-aiemmin-menneet-alkoholiin-3-5-vuoden-raittiin-elaman-aikana-olen- saastanyt-18-000-euroa/a3bddd04-290a-40e6-8e39-b316ec5c92e2 Henkilöjuttu 9. Munkki, K. (2023, 3. heinäkuuta). Miljoonabisneksen kasvattanut Laura Strömberg: ”Menestymisen pakko oli todella kovaa alkuvuosina” – Nyt Loimaalla valmistetaan tuotetta, joka on monen ulkomaisen markkinajohtajankin timantti. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppa- lehti.fi/uutiset/miljoonabisneksen-kasvattanut-laura-stromberg-menestymisen- pakko-oli-todella-kovaa-alkuvuosina-nyt-loimaalla-valmistetaan-tuotetta-joka- on-monen-ulkomaisen-markkinajohtajankin-timantti/3eee3b43-aec4-4f23- 9ce1-c5617fc3d1df 74 Henkilöjuttu 10. Sommers, S. (2023, 18. kesäkuuta). Helsinkiläiskätilö tuntee selittämä- töntä halua ostaa taidetta – ”Teslani on ripustettu seinille”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsinkilais- katilo-tuntee-selittamatonta-halua-ostaa-taidetta-teslani-on-ripustettu-sei- nille/8bb08573-f569-4081-b472-586125874841 Henkilöjuttu 11. Jännäri, J. (2023, 30. heinäkuuta). Serlachius-suvun valtava taideperintö on tämän miehen hoidossa – ”En ole taideasiantuntija”. Kauppalehti Optio. Nou- dettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/serlachius-suvun- valtava-taideperinto-on-taman-miehen-hoidossa-en-ole-taideasiantun- tija/707e7531-147b-4f5c-bb34-db01e5f5e8a5 Henkilöjuttu 12. Sommers, S. (2023, 15. kesäkuuta). Näin Suomen huipputuloisia tutki- nut Anu Kantola sijoittaa itse – ”Ihminen kokee helposti statusahdistusta, jos ra- haa on paljon”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-suomen-huipputuloisia-tutkinut-anu- kantola-sijoittaa-itse-ihminen-kokee-helposti-statusahdistusta-jos-rahaa-on-pal- jon/92d346af-4e36-441c-b791-e757948a60a5 Henkilöjuttu 13. Nikula, P. (2023, 18. elokuuta). Sakari Mattila on ollut perustamassa jo viittä veneyritystä ja nyt hänellä on 200 miljoonan euron visio. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sakari-mat- tila-on-ollut-perustamassa-jo-viitta-veneyritysta-ja-nyt-hanella-on-200-miljoo- nan-euron-visio/9c930d71-7a45-4324-87e5-012b3334f1ad Henkilöjuttu 14. Jännäri, J. (2023, 11. heinäkuuta). Aktian sijoitusjohtaja Samu Lang ker- too, mihin juuri nyt sijoittaisi 10 000 euroa ja paljastaa oman sijoitusstrategi- ansa: ”Menestys on muuta kuin rakkautta rahaan”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/aktian-sijoitusjohtaja- samu-lang-kertoo-mihin-juuri-nyt-sijoittaisi-10000-euroa-ja-paljastaa-oman-si- joitusstrategiansa-menestys-on-muuta-kuin-rakkautta-rahaan/b105bb94-8f9b- 43d9-b654-46bfdd8dfc63 Henkilöjuttu 15. Jännäri, J. (2023, 4. heinäkuuta). Suomalaisyrittäjä valloittaa maailmaa omalla brändillä: miljoonien eurojen kasvubisnes alkoi hiusharjasta. Kauppalehti 75 Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suo- malaisyrittaja-valloittaa-maailmaa-omalla-brandilla-miljoonien-eurojen-kasvu- bisnes-alkoi-hiusharjasta/1890ade0-8858-4a5e-8938-044380e0fd5d Henkilöjuttu 16. Jännäri, J. (2023, 2. syyskuuta). Konkurssista toipuva Samu-Jussi Koski perusti kaksi uutta designbrändiä – ”Onhan tämä vähän hulluutta”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kon- kurssista-toipuva-samu-jussi-koski-perusti-kaksi-uutta-designbrandia-onhan- tama-vahan-hulluutta/9b9d7b5b-173b-4e57-88c6-5d3d9694804c Henkilöjuttu 17. Vehkaoja, M. (2023, 2. syyskuuta). Henri Juva rakensi konkurssikypsästä putkifirmasta talotekniikkaimperiumin – Yrittäjäkonkari kertoo nyt, kuinka tah- kosi yrityskaupoilla kymmenien miljoonien eurojen omaisuuden. Kauppalehti Op- tio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/henri- juva-rakensi-konkurssikypsasta-putkifirmasta-talotekniikkaimperiumin-yrittaja- konkari-kertoo-nyt-kuinka-tahkosi-yrityskaupoilla-kymmenien-miljoonien-euro- jen-omaisuuden/14b63b9b-2f42-4e41-ab0e-b2d11dfb3946 Henkilöjuttu 18. Jännäri, J. (2023, 8. syskuuta). Suomen kuninkaan jälkeläinen viljelee luomuviiniä, vaikka laatu arvelutti: ”Kollegat epäilivät pr-tempuksi”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suo- men-kuninkaan-jalkelainen-viljelee-luomuviinia-vaikka-laatu-arvelutti-kollegat- epailivat-pr-tempuksi/7bcbc145-c795-4d50-a460-45a6259e0120 Henkilöjuttu 19. Munkki, K. (2023, 23. syyskuuta). Lauri Ratia oli jo eläkkeellä, kun hänet kutsuttiin pelastamaan Turun telakka, Terrafame ja Stockmann — 77-vuotias te- ollisuusneuvos on yhä kysytty kumppani käänneyhtiöissä. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/lauri-ratia- oli-jo-elakkeella-kun-hanet-kutsuttiin-pelastamaan-turun-telakka-terrafame-ja- stockmann-77-vuotias-teollisuusneuvos-on-yha-kysytty-kumppani-kaanneyh- tioissa/1efcca7a-846b-4e65-b038-ebacb06726fc Henkilöjuttu 20. Sommers, S. (2023, 23. syyskuuta). Pääomasijoittamisen kultasormi Ari Tolppanen on oppinut huimalla urallaan rahasta yhden asian – ”Viisastelu ei yksin riitä, pitää olla paalua”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta 76 https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paaomasijoittamisen-kultasormi-ari-tolppa- nen-on-oppinut-huimalla-urallaan-rahasta-yhden-asian-viisastelu-ei-yksin-riita- pitaa-olla-paalua/a9b30775-4a1a-4c5b-9d07-f6f99ae4c66e Henkilöjuttu 21. Metsämäki, M. (2023, 19. syyskuuta). Mika Aaltolalla on hurja asunto- laina eikä palkka juokse vaalikampanjan aikana – ”Kai sitä joutuu pankinjohtajan puheille menemään”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/mika-aaltolalla-on-hurja-asuntolaina-eika- palkka-juokse-vaalikampanjan-aikana-kai-sita-joutuu-pankinjohtajan-puheille- menemaan/083b9cc3-6921-48f1-b8df-e404f4b02204 Henkilöjuttu 22. Jännäri, J. (2023, 30. syyskuuta). Suomalaiset yllättivät Kansallisooppe- ran uuden johtajan – "Miksi ette mainosta tätä?”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaiset-yllattivat- kansallisoopperan-uuden-johtajan-miksi-ette-mainosta-tata/ebb58b85-ebe9- 446f-a1f5-9ad7f2e015e5 Henkilöjuttu 23. Kurki-Suonio, O. (2023, 1. lokakuuta). Amerikkalainen huippukonsultti rakastaa trimmausta – Nyt hän kertoo, mistä leikkauksia ei pidä aloittaa. Kauppa- lehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uuti- set/amerikkalainen-huippukonsultti-rakastaa-trimmausta-nyt-han-kertoo-mista- leikkauksia-ei-pida-aloittaa/aad45bab-9a82-4c67-a761-cd05fd75384a Henkilöjuttu 24. Metsämäki, M. (2023, 19. lokakuuta). Olli Rehn on varovainen sijoittaja, joka teki virhearvion dotcom-huumassa – ”En ole sijoitusneuvoja, olen vain kes- kuspankkiiri”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/olli-rehn-on-varovainen-sijoittaja-joka-teki- virhearvion-dotcom-huumassa-en-ole-sijoitusneuvoja-olen-vain-keskuspank- kiiri/da579491-a92d-4c73-9c78-9d52920174e0 Henkilöjuttu 25. Vehkaoja, M. (2023, 22. lokakuuta). Liiallinen hyvänolon tunne on Timo Ritakalliolle vaarallinen olotila: ”Menestyvän yrityksen suurin riski on menestys itse”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppa- lehti.fi/uutiset/liiallinen-hyvanolon-tunne-on-timo-ritakalliolle-vaarallinen- 77 olotila-menestyvan-yrityksen-suurin-riski-on-menestys-itse/8c64c93b-6301- 4029-8d37-273310371789 Henkilöjuttu 26. Nikula, P. (2023, 23. lokakuuta). Viking Linen ensimmäinen naiskapteeni tiesi jo lapsena, mihin ammattiin haluaa, eikä valintaa horjuttanut edes perhee- seen läheisesti osunut Estonian onnettomuus. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/viking-linen-ensimmai- nen-naiskapteeni-tiesi-jo-lapsena-mihin-ammattiin-haluaa-eika-valintaa-horjut- tanut-edes-perheeseen-laheisesti-osunut-estonian-onnettomuus/baa1d5c4- aaf7-4850-8c0a-58f1c0f14446 Henkilöjuttu 27. Nikula, P. (2023, 4. marraskuuta). E-urheilulla miljoonia tehnyt Jesse Vainikka lähti sijoittajaksi ja valmentajaksi – Nyt hän paljastaa, miten pelialan hui- pulle pääsee. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/e-urheilulla-miljoonia-tehnyt-jesse-vainikka- lahti-sijoittajaksi-ja-valmentajaksi-nyt-han-paljastaa-miten-pelialan-huipulle- paasee/b93acaa5-00c3-48de-b31e-7333b140e72c Henkilöjuttu 28. Jännäri, J. (2023, 5. marraskuuta). Suomalaisyrittäjien hurja tavoite: Miljoona naista tekoälyosaajiksi vuoteen 2030 mennessä. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalais- yrittajien-hurja-tavoite-miljoona-naista-tekoalyosaajiksi-vuoteen-2030-men- nessa/28e8df45-adc3-4f1c-9f8d-50565005e3a0 Henkilöjuttu 29. Vehkaoja, M. (2023, 12. marraskuuta). ”Periaatteessa se oli sellaista or- jatyötä” – Dramaattisen syksyn kokenut Robert Helenius avautuu ammattilais- vuosiensa taloudellisesta hyväksikäytöstä. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/periaatteessa-se-oli-sellaista-or- jatyota-dramaattisen-syksyn-kokenut-robert-helenius-avautuu-ammattilaisvuo- siensa-taloudellisesta-hyvaksikaytosta/4447f8b0-568c-47ac-9bd8- 761b3dd302cf Henkilöjuttu 30. Jännäri, J. (2023, 17. syyskuuta). Sirkka Hämäläinen on rikkonut lasikat- toja useaan kertaan – ”Elämää ei pidä pelätä, ja kaikki tekevät virheitä”. Kauppa- lehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta 78 https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sirkka-hamalainen-on-rikkonut-lasikattoja- useaan-kertaan-elamaa-ei-pida-pelata-ja-kaikki-tekevat-virheita/ff8889e5-87e8- 4df0-895c-558aeb1ebde9 Henkilöjuttu 31. Sommers, S. (2023, 24. huhtikuuta). Markus Myllymäki rikastui Lehto- kaupoilla ja ajatteli ottaa rennosti, mutta ei pystynytkään – ”Yrittäminen on sitä, että otat riskiä ja olet valmis asettumaan naurunalaiseksi”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/markus-myl- lymaki-rikastui-lehto-kaupoilla-ja-ajatteli-ottaa-rennosti-mutta-ei-pystynytkaan- yrittaminen-on-sita-etta-otat-riskia-ja-olet-valmis-asettumaan-naurun- alaiseksi/69b6ba4c-9e10-4343-b6e7-f0277e9c1ba9 Henkilöjuttu 32. Sommers, S. (2023, 25. helmikuuta). Näin Risto Murto päätyi päättä- mään miljardeista – Varman toimitusjohtaja paljastaa, mitä pelkää työssään eni- ten. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppa- lehti.fi/uutiset/nain-risto-murto-paatyi-paattamaan-miljardeista-varman-toimi- tusjohtaja-paljastaa-mita-pelkaa-tyossaan-eniten/c616508e-8025-4b91-8a97- 681fe81e7b0d Henkilöjuttu 33. Metsämäki, M. (2023, 17. marraskuuta). Pekka Haavisto oli vasta lapsi, kun hän marssi Munkkivuoren SYP:hen tekemään ensimmäisen osakeostonsa. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppa- lehti.fi/uutiset/pekka-haavisto-oli-vasta-lapsi-kun-han-marssi-munkkivuoren- syphen-tekemaan-ensimmaisen-osakeostonsa/ba80c942-1b4f-415b-b135- bd067ea0f875 Henkilöjuttu 34. Sommers, S. (2023, 22. marraskuuta). Riina Tanskanen ryhtyi yrittäjäksi ja kymmenkertaisti oman työnsä hinnan – Rahasta hän puhuu kielellä, jota muut ”tympeät tytöt” ymmärtävät. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoit- teesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/riina-tanskanen-ryhtyi-yrittajaksi-ja- kymmenkertaisti-oman-tyonsa-hinnan-rahasta-han-puhuu-kielella-jota-muut- tympeat-tytot-ymmartavat/59fd9be5-c5dc-4f0d-b7a1-a6eb42432261 Henkilöjuttu 35. Sommers, S. (2023, 14. kesäkuuta). Rafaela Seppälä kertoo harvinai- sessa haastattelussa, miksi sijoittaa äitinsä perintöä häkellyttävään kokoelmaan 79 – ”Näissä asioissa pitää olla järkevä”. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoit- teesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/rafaela-seppala-kertoo-harvinai- sessa-haastattelussa-miksi-sijoittaa-aitinsa-perintoa-hakellyttavaan-kokoel- maan-naissa-asioissa-pitaa-olla-jarkeva/7cb0b445-f295-4663-a492- 7ca56330117c Henkilöjuttu 36. Munkki, K. (2023, 19. huhtikuuta). Jättimäinen yrityskauppa teki Maria Severinasta Suomen tulokuningattaren – Harvinaisessa haastattelussa hän kertoo, miten tähän on tultu. Kauppalehti Optio. Noudettu 8.4.2024 osoitteesta https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jattimainen-yrityskauppa-teki-maria-severi- nasta-suomen-tulokuningattaren-harvinaisessa-haastattelussa-han-kertoo-mi- ten-tahan-on-tultu/e0b0482d-78df-49c9-9ada-1d904da7dca0 80 Liite 2. Representaatioiden jakautuminen henkilöjutuissa Kirjainten selitykset: innovatiivinen menestyjä (a.), vaatimaton menestyjä (b.), ammatil- lisesti vaikutusvaltainen menestyjä (c.), kansainvälinen menestyjä (d.), vaikeuksista sel- viytynyt menestyjä (e.), uuttera menestyjä (f.), vauras menestyjä (g.), naismenestyjä (h.). Henkilöjuttu Representaatio 1 Representaatio 2 Henkilöjuttu 1. a. d. Henkilöjuttu 2. f. a. Henkilöjuttu 3. e. b. Henkilöjuttu 4. d. c. Henkilöjuttu 5. a. d. Henkilöjuttu 6. e. b. Henkilöjuttu 7. a. e. Henkilöjuttu 8. e. a. Henkilöjuttu 9. a. f. Henkilöjuttu 10. g. b. Henkilöjuttu 11. g. c. Henkilöjuttu 12. b. – Henkilöjuttu 13. a. – Henkilöjuttu 14. c. b. Henkilöjuttu 15. a. d. Henkilöjuttu 16. e. a. Henkilöjuttu 17. a. e. Henkilöjuttu 18. g. – Henkilöjuttu 19. c. – Henkilöjuttu 20. c. g. Henkilöjuttu 21. b. – Henkilöjuttu 22. d. – Henkilöjuttu 23. c. – Henkilöjuttu 24. b. – Henkilöjuttu 25. f. c. Henkilöjuttu 26. h. – Henkilöjuttu 27. a. – Henkilöjuttu 28. a. d. Henkilöjuttu 29. f. – Henkilöjuttu 30. h. c. Henkilöjuttu 31. f. b. Henkilöjuttu 32. c. b. Henkilöjuttu 33. b. – Henkilöjuttu 34. a. – Henkilöjuttu 35. g. – Henkilöjuttu 36. a. h.