VAASAN YLIOPISTON RAPORTTEJA 26 Green Care – Kokeilemisen arvoinen asia Luonnollista tukea elämään (LuoNa) -hankkeen kokemukset ja keskeiset tulokset MARTTA YLILAURI (Toim.)  Hanketta rahoittivat Leader-ryhmät Aktion Österbotten, YHYRES-kehittämisyhdistys ja Pirityiset (EU 55 860 euroa) sekä Keskitien Säätiö. III Julkaisija Julkaisupäivämäärä Vaasan yliopisto Elokuu 2021 Tekijä(t) Julkaisun tyyppi Martta Ylilauri (toim.) Projektiraportti ORCID tunniste Julkaisusarjan nimi, osan numero Vaasan yliopiston raportteja, 26 Yhteystiedot ISBN Vaasan yliopisto InnoLab PL 700 FI-65101 VAASA 978-952-476-972-3 (suomenkielinen, painettu) 978-952-476-973-0 (ruotsinkielinen, painettu) 978-952-476-970-9 (suomenkielinen, verkkoaineisto) 978-952-476-971-6 (ruotsinkielinen, verkkoaineisto) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-970-9 ISSN 2489-2580 (Vaasan yliopiston raportteja 26, painettu) Sivumäärä Kieli 100 Suomi Julkaisun nimike Green Care – Kokeilemisen arvoinen asia. Luonnollista tukea elämään (LuoNa) -hank- keen kokemukset ja keskeiset tulokset Tiivistelmä Tämä hankeraportti kokoaa yhteen keskeiset tulokset Luonnollista tukea elämään - Naturligt stöd för livet -hankkeesta (LuoNa), joka toteutettiin 12/2017 – 8/2021 väli- senä aikana Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Hankkeen päätoteuttajana toimi Vaa- san yliopisto yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan koulutus- yhtymän (Kpedu) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. LuoNa-hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia luonnon hyvinvointivaikutuksiin perus- tuvia palvelumalleja erityistä tukea tarvitseville asiakasryhmille yhteistyössä Pohjan- maan ja Keski-Pohjanmaan alueiden Green Care -yrittäjien kanssa. Raportissa kuva- taan hankkeen aikana saatuja kokemuksia ja keskeisiä tuloksia alueellisesti ja toiminnal- lisesti edustavien esimerkkien kautta. Palvelumalleja on testattu erilaisissa ympäris- töissä, kuten metsä- ja saaristoluonnossa, hevostalleilla, maatiloilla ja muissa maaseu- tuympäristöissä. Työpajojen ohjauksesta vastasi 23 Green Care -yrittäjää, jotka olivat taustaltaan pääosin sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajia, eräoppaita sekä mat- kailu- ja maatilayrittäjiä. Työpajoina toteutettuja palvelukokeiluja pyrittiin järjestämään erityisesti heille, jotka tarvitsevat ulkopuolista tukea osallistuakseen luonto- tai eläinavusteiseen toimintaan. Työpajoissa oli mukana asiakkaita ja heidän ohjaajiaan yh- teensä 21 eri taustaorganisaatiosta palvelukokeilujen kytkeytyessä muun muassa las- tensuojeluun, päihde- ja mielenterveyskuntoutukseen, vammais- ja vanhuspalveluihin, erityispedagogiikkaan ja varhaiskasvatukseen. Asiakastahoja oli mukana kaikilta sekto- reilta painottuen hankealueen kuntiin ja kuntayhtymiin. Työpajojen toteuttamiseen osallistui myös kaksi seurakuntaa. Raportissa kuvataan hankkeen toiminnasta saatuja kokemuksia, asiakaspalautteita ja asiantuntija-arviointeja, joiden perusteella Green Care -toimintaa on mahdollista kehittää edelleen. Lopuksi käsitellään Green Caren tu- levaisuuden näkymiä sekä esitetään hankkeen aloitteesta laaditun kansallisen tutkija- ryhmän suositukset toimialan kehittämiseen. Asiasanat Green Care, hyvinvointi, terveyden edistäminen, luontoperustaiset hyvinvointipalvelut, sosiaalipedagoginen hevostoiminta, eläinavusteinen toiminta, hoivamaatilatoiminta, luontoavusteinen kuntoutus V Publisher Date of publication University of Vaasa August 2021 Author(s) Type of publication Martta Ylilauri (toim.) Project report ORCID identifier Name and number of series University of Vaasa Reports, 26 Contact information ISBN University of Vaasa InnoLab P.O. Box 700 FI-65101 Vaasa Finland 978-952-476-972-3 (Finnish, print) 978-952-476-973-0 (English, online) 978-952-476-970-9 (Finnish, online) 978-952-476-971-6 (Swedish, online) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-970-9 ISSN 0355-2667 (University of Vaasa Reports 26, print) Number of pages Language 100 Finnish Title of publication Green Care – A thing worth trying. The experiences and key outcomes of the Natural Support for Life (LuoNa)-project Abstract This project report presents the key results of the Natural Support for Life (LuoNa) -pro- ject, which took place between 12/2017 and 8/2021 in Ostrobothnia and Central Ostro- bothnia. The project was coordinated by the University of Vaasa and implemented in co- operation with Centria University of Applied Sciences, Central Ostrobothnia Education Group (Kpedu) and Natural Resources institute (Luke). The objective of the LuoNa-project was to develop new nature-based service models promoting well-being for customer groups in need of special support, in cooperation with Green Care entrepreneurs in the Ostrobothnia and Central Ostrobothnia regions. The report describes the experiences and key results gained during the project through re- gionally and operationally representative examples. Service models have been tested in different environments, including forest and archipelago, horse stables, farms, and other rural environments. 23 Green Care entrepreneurs, who were mainly social pedagogical equestrian instructors, wilderness guides as well as tourism and farm entrepreneurs, were responsible for guiding the workshops. Service experiments conducted as workshops were aimed specifically for those people who need outside support to participate in na- ture-based or animal-assisted activities. The workshops included clients and their counsel- lors from a total of 21 different client organizations as service experiments connected with areas such as child protection, substance abuse and mental health rehabilitation, disa- bility and elderly services, special pedagogy and early childhood education. Client groups came from all sectors with a focus on municipalities and municipal federations in the pro- ject area. Also, two parishes participated in the execution of the workshops. The report describes the experiences from the activities, client feedback and expert assessments that make it possible to further develop Green Care -services. Finally, the future prospects for Green Care are discussed and the recommendations for a broader development of the field are presented by a national team of researchers gathered on the initiative of the pro- ject. Keywords Green Care, well-being, health promotion, Nature-based services for health and well-be- ing, Equine assisted pedagogics, Care farming, animal assisted activities, nature-based health promotion, nature-based rehabilitation VII ESIPUHE Tämä hankeraportti kokoaa yhteen keskeiset tulokset Luonnollista tukea elämään - Naturligt stöd för livet -hankkeesta (LuoNa), joka toteutettiin 12/2017 – 8/2021 välisenä aikana Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Hankkeen päätoteuttajana toimi Vaasan yliopisto yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjan- maan koulutusyhtymän (Kpedu) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Han- ketta rahoittivat Leader-ryhmät Aktion Österbotten, YHYRES-kehittämisyhdistys ja Pirityiset sekä Keskitien Säätiö. Yli kolmivuotisen hankkeen aikana Green Care -menetelmiä ja toimintamuotoja hyödyntäviä palvelumalleja on kehitetty tiiviissä yhteistyössä palveluntuottajien, yritysten ja asiakkaiden kanssa, jotta palvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin asiakkaiden yksilöllisiin ja jaettuihin tarpeisiin. Työpajoina toteutettuja palvelu- kokeiluja on pyritty järjestämään erityisesti niille ihmisille, jotka tarvitsevat ulko- puolista tukea osallistuakseen luonto- tai eläinavusteiseen toimintaan. Työpa- joissa oli mukana asiakkaita ja heidän ohjaajiaan yhteensä 21 eri taustaorganisaa- tiosta palvelukokeilujen kytkeytyessä muun muassa lastensuojeluun, päihde- ja mielenterveyskuntoutukseen, vammais- ja vanhuspalveluihin, erityispedagogiik- kaan ja varhaiskasvatukseen. Asiakastahoja oli mukana kaikilta sektoreilta painot- tuen hankealueen kuntiin ja kuntayhtymiin. Työpajojen toteuttamiseen osallistui myös kaksi seurakuntaa. Palvelumalleja on testattu monissa eri ympäristöissä, kuten metsä- ja saaristo- luonnossa, hevostalleilla ja maatiloilla. Työpajojen ohjauksesta vastasi 23 Green Care -yrittäjää, jotka olivat taustaltaan pääosin sosiaalipedagogisen hevostoimin- nan ohjaajia, eräoppaita sekä matkailu- ja maatilayrittäjiä. Työpajoista saadut ko- kemukset, asiakaspalautteet ja asiantuntija-arvioinnit ovat auttaneet yrittäjiä ke- hittämään palvelumallejaan edelleen. Green Care -toiminnan kehittämistyö vaatii usein aikaa ja sinnikkyyttä. LuoNa- hankkeen ensimmäiset ideat hahmoteltiin jo keväällä 2014, jolloin aloitettiin myös aktiivinen asiakastahojen kontaktointi mahdollisen Green Care -hankeyhteistyön tiimoilta. Hanketoiminta pääsi lopulta käyntiin keväällä 2018 ja lähdimme suu- rella innolla edistämään ja kehittämään alueen Green Care -toimintaa yhdessä yrittäjien, asiakastahojen ja hankekumppanien kanssa. Haluan esittää lämpimät kiitokseni upeille kollegoilleni Lena Enlundille ja Satu Sundellille hienosta yhteis- työstä tällä rikastavalla hanketaipaleella, jota kulkiessa reppuun ehti kertyä paljon uutta tietoa ja hienoja luontokokemuksia, erilaisten ihmisten kohtaamisia ja yh- teisen tekemisen voimaa. Lämmin kiitos myös Anja Yli-Viikarille, jonka laaja VIII asiantuntemus ja arvokkaat kommentit ovat tukeneet kehittämistyötä aina hank- keen ideointivaiheesta lähtien ja jonka panos oli merkittävä myös tämän hankejul- kaisun toteuttamisessa. Erityiskiitos Olli Voutilaiselle, joka toimi syksyyn 2020 saakka hankkeen hallinnollisena projektipäällikkönä ja on sen jälkeen tukenut hankkeen edistymistä Luken edustajana hankkeen ohjausryhmästä käsin. Kiitos myös Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoille Mare Marjakan- kaalle, Tiia Luukkaiselle ja Monika Heinoselle osallistumisesta asiakaspalauttei- den keruuseen. Kiitän lämpimästi myös Heli Siirilää asiakaspalautteista saatujen tietojen kokoamisesta tätä julkaisua varten, sekä Merja Kalliota julkaisun viimeis- telytyöstä. Lopuksi erityinen kiitos kaikille, jotka osallistuivat hankkeen työpajatoimintaan avoimin ja ennakkoluulottomin mielin, joko yrittäjänä, sote- tai kasvatusalan am- mattilaisena tai luonnon hyvinvointivaikutusten äärelle saapuneena asiakkaana. Luonto tekee hyvää meille jokaiselle. Vaasassa 14.6.2021 Martta Ylilauri IX Sisällys ESIPUHE ................................................................................................ VII 1 JOHDANTO ........................................................................................ 1 2 LUONNON HYVINVOINTIVAIKUTUKSET ............................................... 3 2.1 Luontosuhde johdattaa aktiiviseen elämäntapaan .................... 3 2.2 Luonto lasten kasvun ja kehityksen tukena .............................. 6 2.3 Luontoavusteisuus osana sosiaali- ja terveyspalveluita ............. 7 2.4 Luonto- ja eläinavusteisten menetelmien vaikuttavuus ........... 11 2.4.1 Rauhoittuminen ja psyykkisen turvan vahvistuminen 11 2.4.2 Oppimisen voimapolut: osallisuuden ja toiminnan kautta muodostuvat yhteydet ympäröivään maailmaan ............................................................... 13 3 PALVELUKOKEILUJEN ROOLI SOTE- JA KASVATUSALAN UUDISTUMISEN LÄHTEENÄ ....................................................................................... 15 4 GREEN CARE -TYÖPAJOISSA KEHITETYT TOIMINTAMALLIT ................ 19 4.1 Sosiaalipedagoginen hevostoiminta lastensuojelutyön tukena 22 4.2 Erityisopetuksen opiskelijoiden onnistumisen ja ilon kokemuksia ........................................................................... 28 4.3 Green Care joustavan perusopetuksen tukena ....................... 30 4.4 Luonto maahanmuuttajanaisten kotoutumisen tukena ........... 33 4.5 Saaristoluonto asumispalveluyksiköiden ikäihmisten tunteiden ja muistojen herättäjänä ........................................................ 36 4.6 Hyvinvointia seurakuntalaisille luontoretriitistä ...................... 40 4.7 Hevostoiminnasta hyvinvointia sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen asiakkaille .......................................................... 42 4.8 Maatilaelämykset ikäihmisten kotihoidon tukena ................... 47 4.9 Luontoretriitit mielenterveyskuntoutuksen tukena ................. 50 4.10 Maatilavierailuista tukea ja uusia virikkeitä varhaiskasvatukseen .............................................................. 52 4.11 Voimavaroja luonnosta psykiatristen potilaiden ryhmätoimintaan ................................................................... 55 4.12 Hankkeen tulokset ja kokemukset pähkinänkuoressa ............ 62 5 GREEN CAREN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ ........................................ 66 5.1 Kansallisen tutkijaryhmän suositukset toimialan kehittämiseen ........................................................................ 68 5.2 Lopuksi ................................................................................. 73 KIRJOITTAJAT ........................................................................................ 75 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS ..................................................................... 76 LIITTEET ............................................................................................... 81 X Liite 1. Hankkeeseen osallistuneet asiakastahot, yrittäjät/yritykset ja toimintamuodot .................................................................... 81 Liite 2. Esimerkki asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden alkukartoituksesta. ................................................................ 83 Liite 3. Esimerkkejä hankkeessa käytetyistä palautelomakkeista. ..... 84 Liite 4. Hevostoiminta Meri Mattuksen palautelomake. .................... 87 Liite 5. Ghita Bodmanin Lintu-muurahainen-karhu - läsnäoloharjoitus. .................................................................. 88 Kuviot Kuvio 1. Luonnon hyvinvointivaikutusten mekanismeja .................. 4 Kuvio 2. Luonnonympäristöjen merkitys kuntoutumisprosessin kolmessa osavaiheessa. ................................................. 12 Kuvio 3. Innovaatioiden ja uudistusten yhteiskunnalliset kehitysvaiheet MLP-teorian mukaisesti. .......................... 17 Kuvio 4. Mukavuusalue-esimerkki hevostoiminnasta .................... 25 Kuvio 5. Närpiön ja Vaasan ruotsinkielisen seurakunnan jäsenten arviot luontoretriiteistä (n=40). ...................................... 42 Kuvio 6. Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen asiakkaiden arviot sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta. ............. 46 Kuvio 7. Soiten Lohtajan kotihoidon asiakkaiden arviot maatilatoiminnasta (n=14). ............................................ 50 Kuvio 8. Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen arviot luontoretriiteistä. ........................................................... 52 Kuvio 9. Päiväkoti Loikan lapsiryhmien arviot: ”Mitä pidit maatilakäynnistä?” (n=42). ............................................. 54 Kuvio 10. Vaasan keskussairaalan psykiatrisen poliklinikan potilaiden arviot luonto-, hevos- ja maatilatoiminnasta (n=19) ............................................................................ 59 Kuvio 11. Kooste useiden ryhmien palautteista. ............................. 62 Kuvio 12. Hankkeessa käytetyt Green Care -toimintamuodot. ......... 63 Kuvio 13. Luontoperustaisten palvelujen tavoitteet ja merkittävyys suomalaisten sote- ja kasvatusalan ammattilaisten näkökulmasta ................................................................ 67 Kuvio 14. Asiakas- ja ongelmalähtöisyyden näkökulmat sote- palveluissa. Kaikissa sote-ammateissa on mukana kumpaakin lähestysmistapaa, mutta painotukset voivat olla erilaisia ................................................................... 70 XI Taulukot Taulukko 1. Hankkeeseen osallistuneet asiakastahot (suluissa työpajojen lukumäärä). .................................................. 20 Taulukko 2. Hankkeen työpajatoimintaan osallistuneet yritykset ja yrittäjät .......................................................................... 21 Taulukko 3. Hevostoimintatyöpajan esimerkkiohjelma ...................... 24 Taulukko 4. Hevosavusteisen toiminnan merkityksiä ......................... 30 Taulukko 5. Luontokotoutumisen tutkittuja vaikutuksia ja integraatioprosessin neljä ulottuvuutta. ......................... 35 Taulukko 6. Luonnon myönteisiä merkityksiä ikäihmisille ................. 39 Taulukko 7. Hevostoiminta Laukin keskeiset periaatteet .................... 44 Taulukko 8. Hyvän yrittäjäyhteistyön avaimet .................................... 47 Taulukko 9. LuoNa-hankkeen järjestämät tilaisuudet ja hankeviestintä. .............................................................. 64 Taulukko 10. Tutkijaryhmän suositukset luontolähtöisen toiminnan kehittämiseen ................................................................ 72 Lyhenteet Soite Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 JOHDANTO Luonnollista tukea elämään - Naturligt stöd för livet (LuoNa) -hankkeen tavoit- teena oli kehittää uusia luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvia palvelumal- leja erityistä tukea tarvitseville asiakasryhmille yhteistyössä Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan alueiden Green Care -yrittäjien kanssa. Hankkeessa tähdättiin erityi- sesti paikallisten esimerkkien, kokemuspohjaisen osaamisen ja osallistamisen kas- vattamiseen hankealueella, jotta luontoavusteiset palvelumallit lunastaisivat paik- kansa sosiaali- ja terveyspalvelurakenteissa, koulujen ja päiväkotien opetus- ja toi- mintasuunnitelmissa sekä kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävissä palve- luissa. Tässä raportissa kuvataan hankkeen aikana saatuja kokemuksia ja keskeisimpiä tuloksia. Raportin alussa käydään läpi tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaiku- tuksista sekä terveyden edistämisen että sosiaali- ja terveyspalveluissa käytettä- vien luonto- ja eläinavusteisten menetelmien näkökulmasta. Luvussa 3. käsitel- lään palvelukokeilujen roolia sote- ja kasvatusalan rakenteiden uudistamisessa yleisellä tasolla, jonka jälkeen luvussa 4. esitellään LuoNa-hankkeen kokeilutoi- mintaa alueellisesti ja toiminnallisesti monipuolisten esimerkkien kautta. Yli kolmivuotisen hankkeen aikana Green Care -menetelmiä ja toimintamuotoja hyödyntäviä palvelumalleja on kehitetty tiiviissä yhteistyössä palveluntuottajien, yritysten ja asiakkaiden kanssa, jotta palvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin asiakkaiden yksilöllisiin ja jaettuihin tarpeisiin. Green Care -toimintamalleja testattiin monissa eri maaseutuympäristöissä, kuten metsä- ja saaristoluonnossa, hevostalleilla ja maatiloilla. Työpajojen ohjauksesta vastasi 23 Green Care -yrittäjää, jotka olivat taustaltaan pääosin sosiaalipedagogi- sen hevostoiminnan ohjaajia, eräoppaita sekä matkailu- ja maatilayrittäjiä. Työ- pajoina toteutettuja palvelukokeiluja pyrittiin järjestämään erityisesti heille, jotka tarvitsevat ulkopuolista tukea osallistuakseen luonto- tai eläinavusteiseen toimin- taan. Työpajoissa oli mukana asiakkaita ja heidän ohjaajiaan yhteensä 21 eri taus- taorganisaatiosta palvelukokeilujen kytkeytyessä muun muassa lastensuojeluun, päihde- ja mielenterveyskuntoutukseen, vammais- ja vanhuspalveluihin, erityis- pedagogiikkaan ja varhaiskasvatukseen. Asiakastahoja oli mukana kaikilta sekto- reilta painottuen hankealueen kuntiin ja kuntayhtymiin. Työpajojen toteuttami- seen osallistui myös kaksi seurakuntaa. Raportissa kuvataan työpajoissa testatun toimintamallin soveltuvuutta ja jatkoke- hittämismahdollisuuksia hankkeen työpajoista saatujen asiakaspalautteiden, 2 Vaasan yliopiston raportteja kokemusten ja ohjaajien tekemien arviointien perusteella. Raportin lopussa käsi- tellään Green Caren tulevaisuuden näkymiä sekä esitetään hankkeen aloitteesta laaditun kansallisen tutkijaryhmän suositukset toimialan kehittämiseen Kuva: Martta Ylilauri Vaasan yliopiston raportteja 3 2 LUONNON HYVINVOINTIVAIKUTUKSET Anja Yli-Viikari 2.1 Luontosuhde johdattaa aktiiviseen elämäntapaan Terveyden edistämisen teemoihin on viime aikoina alettu kiinnittää yhteiskun- nassa enemmän huomiota. Huomiota on kiinnitetty muun muassa täysipainoiseen ravitsemukseen, riittävään liikuntaan sekä yöunen laatuun. Luontosuhteen ylläpi- täminen tarjoaa erilaisen lähestymistavan terveyden edistämiseen (Pajunen & Leppänen 2017). Luontoharrasteiden kautta ihminen voi innostua ja kiinnostua luonnon parissa tapahtuvasta toiminnasta, jolloin terveyttä ylläpitävät vaikutukset syntyvät tekemisen oheistuotteina. Hakeutuminen luonnon hyvää tekevien vaiku- tusten pariin tapahtuu pitkälti myös psyykkisen itsesäätelyn mekanismien kautta, jolloin ihminen hakeutuu luonnon pariin tuntiessaan tarvetta oman hyvinvoin- tinsa vahvistamiseen, esimerkiksi rauhoittumisen ja levon kautta, tai kaivatessaan vaihtelua arkiseen toimintaan. Läheinen luontosuhde ja sen myötä syntyvä monipuolinen luontoon liittyvä teke- minen voidaan nähdä suomalaisena vahvuutena, jolla on ollut huomattava merki- tys sekä ihmisten fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta (Bodman 2019). Nykypäivän yhteiskunnassa luontoon meneminen ei kuitenkaan kuulu arjen välttämättömyyksiin, vaan edellyttää useinkin ihmisen itsensä teke- miä valintoja. Varsinkin lasten ja nuorten luontosuhteeseen panostaminen on nähtävissä kansanterveyden kannalta keskeisenä tavoitteena. Luontoon liittyvien hyvinvointivaikutusten ajatellaan nykyisen tutkimustiedon va- lossa tapahtuvan oheisen kuvan esittämien prosessien kautta. Keskeisiä ovat eri- tyisesti luonnon vaikutukset rauhoittumisen ja stressireaktioiden vähenemisen sekä fyysisen aktiivisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistumisen samoin kuin myös immuunijärjestelmien toiminnan kautta (Tyrväinen ym. 2018). Myös vähäisempi melun ja ilmansaasteiden määrä luonnossa nähdään terveyttä tuke- vana osatekijänä. Ilmansaasteet ja melu vaikuttavat haitallisesti erityisesti sydä- men toimintaan ja verenpaineeseen (Lanki & Pekkanen 2008). 4 Vaasan yliopiston raportteja Kuvio 1. Luonnon hyvinvointivaikutusten mekanismeja (Tyrväinen ym. 2018). Luonnossa tapahtuva rauhoittuminen mahdollistaa ihmisten psyykkisten ja fyy- sisten voimavarojen palautumisen. Sekä luontoon että eläinten läsnäoloon on to- dettu liittyvän samankaltaisia rauhoittavia ja ihmisen läsnäoloa lisääviä vaikutuk- sia (Ulrich ym. 1991; Crossman ym. 2015). Tämä selittyy autonomisen hermoston toiminnan kautta. Hermoston tehtävänä on säätää kehon ja mielen toiminnallista valmiustilaa ympäristössä kulloinkin esiintyvien tilannekohtaisten vaatimusten mukaisesti. Säätely perustuu aistien välittämiin ympäristöhavaintoihin, jotka ai- votoiminnan kautta luokitellaan joko toiminnallisen valmiustilan nostoa vaativiksi (sympaattisen hermoston aktivoituminen) tai elimistön rauhoittumisen salliviksi (parasympaattisen hermoston aktivoituminen). Hermoston ohella säätelyyn osal- listuu kehon hormonijärjestelmä, jonka kautta elimistön toimintakykyä voidaan ohjata mm. verenpaineen, sydämen sykkeen, lihasten jännitteisyyden ja ruoansu- latustenjärjestelmän aktiivisuuden kautta. Kaikki reaktiot tapahtuvat autonomi- sesti, ilman ihmisen tarvetta elintoimintojen säätämiseen tietoisen ajattelun kautta tehtävien valintojen kautta. Kaikki luontokokemukset eivät aina ole välttämättä pelkästään rauhoittavia, ei- vätkä luonnonympäristöt ole kaikille ihmisille yhtä tärkeitä rauhoittumisen ja el- pymisen ympäristöjä. Luonnon parissakin tulee vastaan tilanteita, joissa tarvitaan kehon valmiustilan nostamista elimistön stressireaktioiden kautta. Tilanteet ovat kuitenkin luonteeltaan hetkellisiä, minkä jälkeen ihminen voi palautua rauhoittu- neeseen ja levolliseen mielentilaan. Ihmisten luomissa rakennetuissa ympäris- töissä ongelmana saattaa olla elämäntapaan ja arvomaailmaan liittyvien suoritus- vaatimusten korostuminen, jolloin elimistön toiminnallista valmiustilaa joudu- taan pitämään jatkuvasti kohonneella tasolla. Stressin vaikutuksia terveyteen ja Vaasan yliopiston raportteja 5 hyvinvointiin ymmärretään ja osataan huomioida vielä monin osin vajanaisesti. Stressioireisiin liittyvä elimistön kuormittuminen on kuitenkin nähtävissä monien sairauksien taustalla. Selkeitä yhteyksiä on havaittu muun muassa sydän- ja veri- suonitautien sekä mielenterveysongelmien kanssa (Pentinpuro 2017). Kyky sympaattisen hermoston riittävään rauhoittumiseen on tärkeää myös ihmis- ten päivittäisen toimintakyvyn kannalta. Ylivireystilassa oleva yksilö on virittynyt ensisijaisesti toiminnalliseen aktiivisuuteen (Leikola ym. 2016, Sarvela & Auvinen 2020). Aivojen toiminta perustuu silloin pitkälti aiemmin omaksuttujen toiminta- mallien varassa tapahtuvaan reagointiin, joissa tiettyyn ympäristön ärsykkeeseen vastataan tietyn käyttäytymismallin mukaisesti. Stressireaktioiden rauhoittumi- sen myötä ihminen pystyy ottamaan käyttöön etuaivolohkon varassa tapahtuvia kokonaisvaltaisen ajattelun ja samalla myös uuden oppimisen mahdollisuuksia. Kokeellisten tutkimusten kautta on todettu luonnonympäristöissä tapahtuvan eri- tyisesti aivojen keskittymiskyvyn palautumista sekä positiivisten mielialojen vah- vistumista (ks. esim. de Keijzer ym. 2016; Ochiai 2019). Luonto hoitaa kognitiivista uupumista, sillä luontoympäristössä aivot pääsevät le- päämään eivätkä joudu työskentelemään niin paljon suodattaakseen pois ympä- röiviä ärsykkeitä. Stressihormonien määrä elimistössä vähenee luonnossa oleskel- taessa ja stressistä palautuminen nopeutuu. Luonnosta lumoutuminen lisää yhtei- söllisyyden tunnetta, joka puolestaan auttaa aivoja lepäämään. Luonto tarjoaa siis kokonaisvaltaista elpymistä yksilön kohtaamista kuormitta- vista tilanteista. Työn ja levon välisen tasapainon hakemisessa ovat merkitykselli- siä myös ns. mikrotauot, jotka tarjoavat päivän tekemisen lomaan pienimuotoisia palautumisen hetkiä. Tällaisia voivat tarjota vaikkapa katseen lepuuttaminen ik- kunanäkymien katsellen, tai rauhoittumisen hetki viherkasveja tarkastellen. Riit- tävän päivän aikaisten mikrotaukojen määrän on todettu olevan yhteydessä yö- unen laatuun ja palauttavuuteen (Bosch ym. 2018). Fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen onkin yksi keskeisistä vaikutusmekanis- meista luonnon hyvinvointivaikutusten taustalla. Luonnonympäristöt ovat moni- puolisia, helposti saavutettavia ja suosittuja liikkumisen ympäristöjä sekä aikuis- ten että lasten parissa. Virkistyskäytön inventoinneissa on voitu tunnistaa yli 90 erilaista harrastustoiminnan muotoa, joiden kautta suomalaiset ihmiset hyödyn- tävät lähiluonnon ympäristöjä (Metla 2014). Usein luontoliikunta tapahtuu jonkin arkisen puuhailun, vaikkapa puutarhanhoidon tai marjanpoiminnan puitteissa. Tekeminen ei silloin rajaudu ihmisten varallisuuden tai sosioekonomisen aseman mukaan, ja terveysvaikutukset ovat kaikkien väestönryhmien ulottuvilla. 6 Vaasan yliopiston raportteja Liian vähäistä liikunnan määrää pidetään nykyisin merkittävässä määrin kansan- terveyttävä heikentävänä tekijänä (Vasankari & Kolu 2018). Luontoliikunnan muodot voivat tarjoa keholle monipuolista rasitusta. Ne auttavat niin yleiskunnon ja lihasvoiman ylläpitämisessä kuin tukevat liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaa- tiota. Erityisen merkityksellistä monipuolisen päivittäisen liikunnan ylläpitämi- nen on lapsille, jotka tarvitsevat runsaasti harjoitusta omien fyysisten ja motoris- ten taitojen kehittymiseen. Viimeaikaisten tutkimustulosten valossa on todettu luonnossa liikkumisen olevan tarpeellista myös kehon immuunipuolustusjärjestelmien toiminnalle. Riittävä al- tistuminen ympäristön mikrobeille näyttää hyödyttävän immuunijärjestelmää ja parantavan selviytymistä allergioita ja autoimmuunisairauksia vastaan (Vatanen ym. 2016). Hygieniahypoteesin mukaan immuunivälitteisten sairauksien yleisty- minen länsimaissa johtuu varhaisten mikrobikontaktien niukkuudesta, minkä seurauksena immuniteetti kehittyy poikkeavalla tavalla. Kehon sisäisten mikrobi- kantojen on todettu olevan yhteydessä myös elinympäristöön liittyvän luonnon monimuotoisuuden määrään (Hanski ym. 2012). Viimeisimmissä tutkimuksissa huomattiin metsämaan tuomisen päiväkotien piha-alueille parantavan päiväkoti- lasten immuniteettiä (Puhakka ym. 2019; Roslund ym. 2020). 2.2 Luonto lasten kasvun ja kehityksen tukena Luontosuhteen ylläpitäminen on merkityksellistä myös lasten tasapainoisen kas- vun ja kehityksen näkökulmasta. Viimeisten vuosikymmenten aikana ulkona vie- tetyn ajan määrä on vähentynyt lasten elämässä, samalla kun sisätiloissa tapah- tuva harrastaminen ja oleskelu sähköisten ruutujen äärellä vie entistä suuremman osuuden lasten ajasta. Ulos lähteminen ei tapahdu enää arjen välttämättömyyk- sien, kuten vaikkapa koulumatkojen kautta, vaan edellyttää monestikin lapsen lä- hellä olevien aikuisten (vanhempien, isovanhempien, opettajien ym.) tietoisia va- lintoja siitä, että ulkoiluun ja luontoon tutustumiseen päätetään käyttää aikaa. Luonnon parissa tapahtuva tekeminen tukee monipuolisesti sekä lasten fyysistä että psyykkistä kehitystä. Tämä on huomattu muun muassa luontoon sijoittuvan varhaiskasvatuksen, metsäeskarien, kautta (Palpatzis 2019). Runsaasta ulkoilusta ovat hyötyneet sekä aremmat lapset, jotka ovat rohkaistuneet luonnon parissa, että myös vilkkaammat lapset, joille luonto on tuonut rauhoittumisen ja keskittymis- kyvyn taitoja. Ulkoympäristön vapaamuotoinen leikki on vahvistanut lasten taitoja tunnetilojen käsittelyyn ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Samalla ovat kasva- neet lasten kyvyt omaan toiminnansäätelyyn. Vaasan yliopiston raportteja 7 Oppimisen näkökulmasta on puolestaan tärkeää, että lapset tottuvat jo varhaisessa vaiheessa tutkimaan ja havainnoimaan sekä olemaan vuorovaikutuksessa oman ympäristönsä kanssa (Kåll-Fröjdö & Smeds 2020). Kun oppiminen alkaa yksinker- taisista asioista, ja kehittyy vähitellen syvempään suuntaan, lapset saavuttavat var- muuden tunteen ja sen myötä halun oppia lisää. Lapsista kasvaa aktiivisia ja oma- ehtoisia toimijoita, jotka kykenevät ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Myös kouluopetuksen puitteissa on ulko-opetuksesta saatu monia arvokkaita hyö- tyjä (Kåll-Fröjdö & Smeds 2020). Ulko-opetuksesta tulee vaihtelua kouluarkeen, ja siellä voidaan ottaa käyttöön erilaisia oppimisen tapoja ja menetelmiä. Oppilaat ovat useinkin kokeneet ulkoympäristön rauhallisemmaksi ja mukavammaksi. Tehtävät otetaan vakavammin, ja oppilaat keskittyvät enemmän tekemisiinsä. Uu- dessa ympäristössä ryhmän sosiaaliset kuviot muuttuvat, ja lapsista nousee esille uudenlaisia piirteitä. Oppilaat – nekin, joilla on negatiivinen asenne koululiikun- taan – liikkuvat huomaamattaan. Luontoympäristöjen on nähty soveltuvan myös erityistarpeita omaavien lasten kasvun ja kehityksen tukemiseen. Muun muassa ADHD-oireilun on todettu olevan ulkona luonnon parissa vähäisempää kuin sisätiloissa (Kuo & Taylor 2004). Mo- nissa maissa onkin otettu luontoavusteisia ympäristöjä osaksi erityislasten ope- tusta, esimerkiksi Norjassa yksi kouluviikonpäivistä voi säännönmukaisesti sijoit- tua maatilaympäristöön, jossa oppiminen tapahtuu toiminnallisuuden ja koke- muksellisuuden kautta (Evans 2020). Oppimisympäristön vastatessa paremmin lapsen tarpeisiin ja oppimisen tapaan on kouluympäristöihin liittyvä häiriökäyt- täytyminen saattanut kadota kokonaan näkyvistä. 2.3 Luontoavusteisuus osana sosiaali- ja terveyspalveluita Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on pitkään totuttu sijoittamaan ensisijai- sesti sisätiloissa tapahtuvaksi toiminnaksi. Luonto- ja eläinavusteisuuden myötä on kuitenkin mahdollista saada asiakkaiden käyttöön erilaisia kuntouttavia ympä- ristöjä, joissa hoidon tavoitteiden toteutumista voidaan tukea monenlaisten toi- minnan ja osallisuuden kokemusten kautta. Alnarpin kuntoutuspuutarha Ruotsin maataloustieteiden yliopistossa (SLU) Al- narpissa Ruotsissa on kehittänyt luontoon perustuvia interventioita erilaisille kun- toutusta tarvitseville kohderyhmille. Skånen terveydenhuollossa on toteutettu tut- kimukseen perustuva interventio henkilöille, jotka kärsivät stressiperäisistä mie- lenterveysongelmista ja uupumuksesta. Se tarjoaa hienon esimerkin siitä, miten 8 Vaasan yliopiston raportteja luontoavusteisuus voidaan tuoda osaksi stressiperäisten työuupumuspotilaiden hoitoa. Alnarpin kuntoutuspuutarha avattiin vuonna 2002 ja vuoteen 2019 asti siellä tehtiin tutkimusta luontoon perustuvista interventioista, joiden tar- koituksena oli selvittää, miten terveyttä ja mielekästä toimintaa vahvista- vat luonnonympäristöt vaikuttavat osallistujiin. https://www.slu.se/insti- tutioner/arbetsvetenskap-ekonomi-miljopsykologi/alnarps-rehabilite- ringstradgard1/ Alnarpin terapiapuutarhan sisäänkäynti. Kuva: Anna María Pálsdóttir. Alnarpin tärkeimpänä asiakasryhmänä ovat olleet stressiperäisiä mielen- terveysongelmia ja työuupumusta omaavat asiakkaat. Luontolähtöisessä kuntoutuksessa on ollut myös aivohalvauksesta toipuvia potilaita sekä työ- peräistä kuntoutusta tarvitsevia maahanmuuttajia. Tutkimustulosten poh- jalta on kehitetty luontolähtöisen kuntoutuksen malli (Naturunderstödd re- habilitering, NUR), jonka avulla tuetaan asiakkaiden kuntoutumista luon- tolähtöisen päivätoiminnan keinoin. Kuntoutusmalli on otettu käyttöön Skånen alueen terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa ja sitä tarjotaan asiakkaille täydentämään jatkuvaa hoi- toa, josta terveydenhuolto vastaa. Skånessa on 8 hoivamaatilaa, jotka on kilpailutettu SLU:n Alnarpin kuntoutuspuutarhassa toteuttamaan tutki- mukseen pohjautuvien laatukriteerien perusteella. Vaasan yliopiston raportteja 9 Alnarpin työntekijätiimit ovat moniammatillisia, ja niissä työskentelee sekä terapian, kuntoutuksen että puutarhanhoidon asiantuntijoita. Selkeä työnjako on koettu toimivana. Sen myötä kukin ammattilainen voi keskit- tyä oman osaamisensa mukaisiin tehtäviin. Puutarhurin läsnäolo tuo osal- taan ympäristöön tavanomaisuutta, jolloin toiminnan terapeuttiset tavoit- teet eivät liiallisesti korostu. Puutarhaympäristöjen funktiot ovat Alnarpissa tarkasti suunniteltuja. Alueella on monia erilaisia tiloja, joista kukin yksilö tai ryhmä voi aina va- lita kulloisiinkin tarpeisiin sopivimman. Ympäristön helppohoitoisuuden ohella haetaan tiloja, jotka palvelevat asiakkaiden erilaisia tarpeita ympä- ristön kokemiseen. Asiakasryhmissä on ollut kahdeksan osallistujaa. Kaikki heistä ovat itse valinneet osallistua luontoperustaiseen kuntoutukseen. Kuntoutujien kans- sa harjoitellaan uskaltautumista oman tahdon mukaiseen elämään. Jak- son alkuvaiheessa osallistujat haluavat yleensä olla aktiivisia ja toimeli- aita. Terapeuttien tehtävänä on tukea osallistujien kuntoutusprosessia. Täällä ihmisten ei tarvitse olla tuotteliaita, heidän tehtävänä on ainoas- taan olla mukana ja paikan päällä. Yhdessä voidaan vaikkapa pysähtyä katselemaan kukkia. Hiljalleen osallistujat alkavat kertoa, miten hienoa on vain pysähtyä, tuntea tuoksuja, maistaa marjoja tai poimia kukkia. He op- pivat rauhoittamaan itseään. Monelle työuupumukseen sairastuneista on ollut tyypillistä yritys miellyttää muita, jolloin omien tarpeiden tunnista- minen on voinut jäädä heikolle. Toimintaympäristöjen osalta pyritään luonnonmukaisuuteen ja rauhoittavien vaikutusten vahvistamiseen. Puu- tarhanhoitoon liittyvät työtehtävät pidetään maltillisina. Moni tarvitsee myös yksinoloa. Ihminen saattaa olla niin väsyneessä tilassa, että ei jaksa vuorovaikutusta muiden kanssa. Tutkimukset kertovat luontoavusteisen kuntoutuksen olleen tehokasta. Osallistujista 68 % pystyi palamaan töihin saman vuoden aikana. Myös terveydenhuollon palvelujen tarve laski kuntoutuksen myötä 28 %, kun ti- lastollisesti lasketussa vertailuryhmässä palveluiden käyttö väheni ainoas- taan 8 prosenttia. Myös sairaalahoidon tarve väheni 65 %, kun vertailu- ryhmässä vähenemä oli 23 prosenttia. (Grahn 2017.) Puutarha-avusteiseen terapiaan osallistuvat terapeutit ovat kokeneet osal- taan ulkona tapahtuvassa työskentelyssä enemmän haasteellisuutta, sillä työskentely sisätiloissa on usein vakiintuneempaa. Ulkona tarvitaan enem- män tilannekohtaista joustavuutta ja sopeutumista erilaisiin tapahtumiin. Työntekijät ovat kuitenkin kokeneet saavansa enemmän irti luonnon 10 Vaasan yliopiston raportteja parissa tapahtuvista keskusteluista. Vaikka terapian perusprosessit ovat pohjimmiltaan samoja sisällä ja ulkona, on vuorovaikutuksen ulkotiloissa koettu olevan vapaampaa. Asioiden työstämiseen on saatu runsaasti tukea ulkoisen ympäristön havainnoista ja tapahtumista. Terapiaprosessien on koettu nopeutuneen. Kuntoutujat ovat omasta puolestaan kertoneet, miten heille on ollut tär- keää jäädä terapiaistuntojen jälkeen rauhoittumaan puutarhan alueella ja jatkamaan terapian myötä liikkeelle lähteneiden ajatusten läpikäymistä. Tavanomaisesta terapiaistunnosta lähdettäessä pitää kyynelet aina kui- vata, ja siirtyä hetkessä arjen toimintojen pariin. Lähteet: Tutkija Anna María Pálsdóttirin haastattelu 1.11.2017, haastatte- lija Martta Ylilauri sekä Alnarpin toimintaa esittelevä video: SLU Urban Futures - Lab Stories - Alnarp Rehabilitation Garden. 12.12.2018. https://youtu.be/xC8cCi-T8QE Luonto- ja eläinavusteisten menetelmien käyttö liittyy usein tilanteisiin, joissa ha- lutaan tukea asiakkaan omakohtaista voimaantumista. Ongelmatilanteen käsitte- lyn halutaan nostaa esille yksilön voimavaroja ja selviytymisen keinoja. Näkö- kulma laajenee yksittäisen ongelma-alueen käsittelyn tasolta ihmiseen ja hänen elämäntilanteeseensa laajempana kokonaisuutena. Voimavaralähtöisyyttä korostaville työskentelytavoille on tarvetta monien erilais- ten asiakasryhmien parissa. Mielenterveystyössä haetaan parhaillaan toipumis- orientaation kautta voimavaroja, jotka tukevat asiakkaan kuntoutumista ja palau- tumista normaalielämän pariin (Nordling 2018). Niin ikään resilienssin vahvista- mista on alettu miettiä hakien esille inhimilliseen toimintaan liittyviä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka auttavat selviytymään vaikeiden elämäntilanteiden yli (Jout- senniemi 2015). Kasvatusalalla ovat nousseet esille positiivisen psykologian nä- kökulmat (ks. esim. Joutsenoja 2019). Positiivisuuden kautta halutaan tukea lap- sen luontaista kehitystä aktiivisena toimijana ja henkilökohtaisten merkitysten ra- kentajana. Lastensuojelussa ja kuntoutuksessa on puolestaan alettu korostaa sys- teemistä työotetta, jossa asiakkaat halutaan kohdata yksilöllisyyden ja kokonais- valtaisuuden huomioinnin kautta (Lahtinen ym. 2017). Luonto- ja eläinavustei- suus tarjoavat osaltaan työvälineitä ja ympäristöjä näiden tavoitteiden toteuttami- seen. Vaasan yliopiston raportteja 11 2.4 Luonto- ja eläinavusteisten menetelmien vaikuttavuus Luonto- ja eläinavusteisten menetelmien vaikuttavuus on ollut aktiivisen kansain- välisen tutkimuksen kohteena jo useiden vuosikymmenten ajan. Myönteisiä hy- vinvointivaikutuksia on todennettu monien asiakasryhmien kohdalla, mutta tu- lokset perustuvat useinkin case-tutkimuksiin, joista saattaa puuttua tilastollista näyttöä tarjoavan kokeellisen ja vertailevan tutkimusasetelman näkökulma (An- nerstedt & Währborg 2011; Anestis ym. 2014; Kendalla ym. 2015). Luontolähtöisen toiminnan hyödyt näkyvät ennen muuta asiakkaiden terveyden vahvistumisena ja heidän voimaantumisenaan oman elämänsä tekijöinä ja toimi- joina. Luonto ja eläimet tarjoavat mahdollisuuksia rauhoittumiseen ja elpymiseen. Fyysinen aktiivisuuden myötä asiakkaiden kunto kohenee sekä ravitsemus ja unen laatu paranevat. Sosiaalisesti kannustava ympäristö mahdollistaa omakohtaisten kokemusten myötä tapahtuvan kasvun ja oppimisen. Ongelmien sijaan keskiössä on ihminen monine vahvuuksineen. Tällöin myös sairauden stigma hälvenee. Seu- raavassa luvussa avataan tarkemmin toisaalta rauhoittumisen ja psyykkisen tur- van vahvistumisen sekä toisaalta toiminnallisuuden ja osallisuuden kokemusten merkitystä kuntoutumisen osana. Rauhoittuminen ja psyykkisen turvan vahvistuminen Sekä luonnonympäristöjen että eläinten läsnäolon myötä voidaan kuntoutusta- pahtumaan tuoda mukaan asiakasta rauhoittavia ja psyykkistä turvaa vahvistavia elementtejä. Alnarpin luontolähtöisen terapian yhteydessä korostetaan rauhoittu- misen merkitystä erityisesti kuntoutusprosessien aloituksen yhteydessä. Kuntou- tustapahtumaa jäsennetään kolmivaiheisena prosessina (Pálsdóttir 2014, Kuvio 2). 12 Vaasan yliopiston raportteja Kuvio 2. Luonnonympäristöjen merkitys kuntoutumisprosessin kolmessa osavaiheessa. Muokattu Pálsdóttirin (2014) mukaan. Prosessin liikkeellelähdön kannalta nähdään keskeisenä, että kuntoutujalle tarjo- taan aikaa ja tilaa henkilökohtaiseen rauhoittumiseen. Vasta tämän myötä ihmi- nen pystyy ottamaan paremmin vastaan tietoa ja uusia havaintoja ulkoisesta ym- päristöstään sekä samalla havainnoimaan myös oman sisimpäänsä liittyviä tunne- kokemuksia. Samalla valmiudet haasteellisten asioiden kohtaamiseen ja käsitte- lyyn oman ajattelun tasolla vahvistuvat. Kuntoutusprosessin kolmannessa ja vii- meisessä osavaiheessa alkavat myös ihmisen voimavarat toimintaan osallistumi- seen elpyä, ja hän kykenee hyötymään toiminnan tuottamista onnistumisen koke- muksista. Rauhoittumisen ja turvallisuudentunteen keskeistä merkitystä on käsitelty myös ns. polyvagaalisen teorian kautta (Porges 2009; Leikola ym. 2016). Teoria avaa autonomisen hermoston toimintaprosesseja. Sen mukaan parasympaattinen her- mosto jakautuu kahteen toiminnalliseen osaan: ventraaliseen ja dorsaaliseen kier- täjä- eli vagushermoon. Ventraalinen osuus on muodostunut lajikehityksen myötä erityisesti nisäkkäille ja palvelee sosiaalisuuteen liittyvää kehon toimintaa. Se ak- tivoituu riittävän turvallisiksi koetuissa tilanteissa. Toisin kuin matelijoiden, ni- säkkäiden on pystyttävä pitkäaikaiseen läheisyyteen sekä pentuvaiheessa että myöhemmin aikuisuudessa. Ihminen on esimerkki hypersosiaalisesta eläimestä, jonka aivokehityksen pitkä lapsuus ja ryhmään sitoutuminen ovat mahdollista- neet. (Leikola ym. 2016.) Vaasan yliopiston raportteja 13 Polyvagaalinen teoria korostaa siis sosiaalisen liittymisen ja turvallisuuden tun- teen keskeistä merkitystä kaikissa harkintaa, ajattelukykyä ja oppimista vaativissa tilanteissa. Vasta psyykkisen ja fyysisen turvan myötä yksilö kykenee miettimään ratkaisuja haasteellisiin tilanteisiin. Liian uhkaavilta tilanteissa hermosto ohjaa enemmänkin toiminnallisuuteen ja vallitsevien tunnetilojen pohjalta syntyvään reaktiviiseen käyttäytymiseen (Leikola ym. 2016). Luonto- ja eläinavusteisissa ympäristöissä turvallisuuden tunnetta voidaan vah- vistaa monin eri tavoin. Turvallisten ihmissuhteiden kautta ihminen voi tulla näh- dyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Maatilojen ja hevostallien yhteisöt ovat pie- nimuotoisia, jolloin yhteisöön on helppoa liittyä. Luonnon läsnäolo ja luonnon kiertokulkuihin liittyvä jatkuvuus lisäävät osaltaan turvallisuutta. Myös eläimet ovat monesti keskeisessä roolissa. Eläinavusteisessa toiminnassa voidaan toistu- vasti nähdä, miten kuntoutukseen tuleva asiakas pystyy ensimmäisenä hakeutu- maan kontaktiin nimenomaan eläinten kanssa. Eläimen läsnäolo rauhoittaa ja tuo turvaa myös kuntoutumisprosessin edetessä. 2.4.1 Oppimisen voimapolut: osallisuuden ja toiminnan kautta muodostuvat yhteydet ympäröivään maailmaan Henkilökohtaisen kasvun ja oppimisen prosessit ovat keskeisellä sijalla kaikessa terapiassa, kuntoutuksessa ja tukemisessa. Niiden myötä yksilö oppii sekä itses- tään että vallitsevan ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista, ja pystyy näiden kautta kiinnittymään omaan elämäänsä. Luonnon ja eläinten parissa toiminnallisuus, osallisuus ja ratkaisukeskeinen suun- tautuminen ovat jo lähtökohtaisesti keskeisessä roolissa. Huomion keskipisteessä ei ole pelkästään yksilö ja hänen ongelmansa, kun päivään sisältyy toimintaa eläin- ten ja luonnon parissa. Yhteisen tekemisen imuun on mahdollista lähteä mukaan, kullekin sopivassa omassa tahdissaan ja omien voimavarojensa mukaisesti. Vai- keitakin teemoja käsitellään tekemisen lomassa, mutta asiakkaan ongelmat saavat uudet mittasuhteet, ja yksilön vahvuudet on mahdollista palauttaa näkyviin sil- loinkin, kun ne ovat ihmiseltä itseltään unohtuneet. Eläinavusteista työtä tekevät ammattilaiset näkevät eläinten mukanaolon näkyvän erityisesti asiakkaiden uskalluksena harjoitteiden tekemiseen sekä parempana te- rapiaprosessin aikaisena jaksamisena (Hautamäki ym. 2018). Sopiva haasteelli- suuden taso saa ihmisen kiinnostumaan ja asettumaan uuden oppimisen kannalta otolliseen mielentilaan. Aitojen ympäristöjen myötä muuttuu myös asiakkaan ja ohjaavan aikuisen välinen vuorovaikutustilanne. Asiakas ei ole enää pelkästään potilaan ja autettavan roolissa, vaan mukana tilanteessa tasavertaisen ja osaavan 14 Vaasan yliopiston raportteja toimijan roolissa. Vuorovaikutusta käydään sekä sanallisesti että kehollisesti. Viestinnän hiljaisten sävyjen myötä voidaan hakea kuhunkin tilanteeseen parhai- ten sopivia ilmaisu- ja käsittelytapoja. Konkreettisen tekemisen tasolla tapahtuneet onnistumisen kokemukset koettiin niin ikään eläinavusteisia ammattilaisia haastateltaessa keskeisen tärkeiksi (Ham- bidge 2017; Hautamäki ym. 2018; Fagerström 2019). Niiden kautta asiakas sai us- koa ja luottamusta omaan selviytymiseensä. Parhaimmillaan tulokset siirtyvät sekä asiakkaan arjen tasolle että myös osaksi kuntoutujan omaa minäkuvaa ja identiteettiä, mikä vahvistaa edelleen mahdollisuuksia aikaansaatujen muutosten pysyvyyteen. Kokemukselliseen oppimiseen kuuluu myös moniaistisuutta ja leikillisyyttä. Aisti- kokemukset (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) innostavat osaltaan tekemiseen, li- säävät oppimiskokemusten syvyyttä sekä vahvistavat asioiden mieleen painu- mista. Leikkimielisyyden myötä aivot virittyvät luovuuden tilaan ja mieli voi pa- remmin avautua uuden kokeilemiseen (Brown 2009). Kuva: Martta Ylilauri Vaasan yliopiston raportteja 15 3 PALVELUKOKEILUJEN ROOLI SOTE- JA KASVATUSALAN UUDISTUMISEN LÄHTEENÄ Anja Yli-Viikari Työelämän vakiintuneiden käytäntöjen seuraaminen on lähtökohtaisesti työnteki- jöille aina helpointa ja turvallisinta. Yhteiskunnan muuttuessa kohdataan sote- palveluissakin uudenlaisia haasteita ja tarpeita, joita palveluiden tuotannossa pi- täisi pystyä huomioimaan. Työelämän uudistukset voivat periaatteessa tapahtua joko top down tai bottom up -tyyppisen etenemisen kautta. Top down -ratkaisut perustuvat useinkin johonkin uuteen teknologiaan tai muun tiedelähtöiseen rat- kaisuun. Bottom up -tyyppisissä ratkaisuissa on puolestaan kysymys ammatillisen toiminnan tasolla tapahtuvasta kokeilevasta ja kehittävästä toiminnasta, jossa työssä kohdattuihin haasteisiin haetaan käytännön tekemisen kautta vaihtoehtoi- sia ratkaisuja. VTT:n selvityksessä nähtiin kokeilukulttuurin vahvistaminen keskeisenä keinona sote-uudistukseen liittyvien merkittävien muutostarpeiden kohtaamisessa. Sitä, millaiseksi tulevaisuuden sote -palvelut muodostuvat, on tässä vaiheessa vielä vai- kea edes hahmottaa (Harjumaa ym. 2017). Ongelmana nähtiin hallinnonalojen sii- loutunut toiminta, jossa erityisesti toimialoja yhdistävien, kokonaisvaltaisesti haasteita tarkastelevien ratkaisujen löytäminen, on osoittautunut nykyisissä ra- kenteissa erityisen haasteelliseksi. Kokeilu voi olla työväline, jolla päästään ylittämään vakiintuneen tekemisen raja- aitoja. Kokeilu voi olla pienimuotoinen, käytännöllinen ja suhteellisen kevyesti to- teutettava toimenpide. Samalla se tähtää uusien, välillä jopa radikaalien, toimin- tamallien löytämiseen (Harjumaa ym. 2017). Uuden löytämiseen liittyy olennai- sena myös tietty riskinottokykyä ja realismi sen suhteen, että kaikki kokeilut eivät aina päädy pysyvään käyttöön. Kokeiluista oppimisen on keskeisen tärkeä osa pro- sessia. Myös ”epätäydellisyys” joudutaan hyväksymään. Esimerkiksi se, että uudis- tamisen yhteydessä kaikki asiakkaat eivät välttämättä pääse heti käyttämään sa- maa palvelua. Kokeilun perusvaiheina nähtiin VTT:n selvityksessä 1) tavoitteita tukeva uuden ideointi, 2) ratkaisujen kehittäminen, 3) testaus asiakkaiden parissa, 4) käytön ja vaikutusten arviointi sekä 5) ratkaisujen laajempi käyttöönotto. Arvioinnin laajuu- teen vaikuttaa se, onko kyse puhtaasti palveluiden kehittämisestä vai liittyykö ai- heeseen myös tutkimuksellisia haasteita. Palvelun kehittämisessä seurantaan 16 Vaasan yliopiston raportteja riittävät kevyemmätkin menetelmät, tutkimuksellisen otteen myötä laajennetaan ja syvennetään vaikutusten arviointia. Kokeiluita estäviä tekijöitä tunnistettiin erityisesti organisaatiokulttuurin ja -ra- kenteiden tasolla (Harjumaa ym. 2017). Työntekijöiden toimenkuviin on pystyt- tävä raivaamaan riittävästi tilaa uuden kokeilemiselle. Kokeilujen tulee lähteä asiakastarpeesta eikä pelkästään organisaation omasta näkökulmasta. Henkilös- tön väsyminen jatkuviin muutoksiin saattaa sekin rajoittaa uudistumista. Organi- saatioiden johdon tulee olla mukana ja sitoutunut omalta osaltaan viemään kokei- luja eteenpäin. Hankintayksiköt voivat tarvita opettelua sen suhteen, miten inno- vatiiviseksi määriteltyjä hankintoja on mahdollista toteuttaa. Kokeiluihin kannus- tava, ja samalla myös epäonnistumisia salliva organisaatiokulttuuri edistää osal- taan uudistumista. Osaltaan joustavaa ja käytäntölähtöistä uudistumista voivat estää myös nykyisen hankerahoituksen mallit, jossa tavoitteet, toimenpiteet ja määrärahojen käyttö määritellään hankesuunnittelun varhaisissa vaiheissa (Harjumaa ym. 2017). Han- ketyön tulisi juurtua työnteon käytäntöihin nykyistä paremmin. Kehittämisen tu- lisi tapahtua johdon, henkilöstön ja asiakkaiden välisenä tiiviinä vuoropuheluna siten, että kaikkien näkemykset tulevat aidosti kuulluiksi. Kansallisen tason oh- jauksella ja resurssoinnilla on merkittävä rooli eri hallinnonaloja yhdistävän ko- keilukulttuurin mahdollistajana. Kokeiluja ja ammatilliseen osaamiseen perustuvaa kehittämistä voi estää myös ”evidence based” –ajattelu, joka varsinkin terveydenhuoltoalalla on omaksuttu vahvasti. Näyttöön perustuva päätöksenteko on työelämässä keskeisen tärkeä tie- donmuodostuksen tapa, mutta tarvitsee rinnalleen myös muita uudistumisen ja tiedonmuodostuksen välineitä. Hollantilainen tutkija Frank Geels (2011) on tarkastellut innovaatioiden ja uudis- tusten yhteiskunnallisia syntyn ja leviämiseen liittyviä kehitysvaiheita. MLP-teo- rian (Multiple Level Perspective) valossa nousee vakiintuneen regime-tason toi- mintamallien ohella esiin myös innovaatioiden kehittämisen varhaiset vaiheet (Niche-taso). Olennaista on tunnistaa ajattelu- ja toimintatapojen muuttuminen, kun siirrytään toimialan vakiintuneen toiminnan piiristä uuden kehittämisen ja luomisen pariin. Vaasan yliopiston raportteja 17 Kuvio 3. Innovaatioiden ja uudistusten yhteiskunnalliset kehitysvaiheet MLP-teorian mukaisesti. Yli-Viikari 2021, muokattu Geelsin (2011) pohjalta. Regime-tasolla toimitaan vakiintuneissa olosuhteissa, joissa tekeminen ohjautuu vahvasti vakiintuneiden yhteiskunnallisten tavoitteiden sekä vakiintuneiden tie- dollisten rakenteiden kautta. Muun muassa lääketieteen kokeellinen tutkimus, joissa haetaan tilastollisen vertailun kautta esille parhaimman mahdollisen hoito- tuloksen tuottavia ratkaisuja, sijoittuu selkeästi tällaiseen toimintaympäristöön. Yhteiskunnan muutos on kuitenkin jatkuvaa. 2020-luvun yhteiskunnassa asuvien ja toimien yksilöiden tuen tarpeet voivat olla monin erilaisia kuin aikaisempien vuosikymmenten asiakkailla. Uudenlaisten haasteiden kohtaamisessa ja uuden- laisten ratkaisujen löytämisessä olennaisen tärkeää on toimialan ammattilaisten kyky reagoida asiakkaiden tuen tarpeeseen ja kyky suunnata palveluiden tuotta- mista esille tulevien tarpeiden mukaisesti. Suomessa on pitkälle koulutettu työ- voima, jonka ammatillista osaamista ja ideoita hyödynnetään kuitenkin varsin vä- häisesti. Innovaatioiden luomisen ja uudistumisen näkökulmasta näiden mahdol- lisuuksien hyödyntäminen ei ole lähellekään täysimääräistä. 18 Vaasan yliopiston raportteja Kokeilujen toteutuksessa tunnistetut esteet ja rajoitteet näyttävät useinkin liitty- vän regime -tason toimintamalleihin, jotka ovat luontevia kasvuun ja tehokkuu- teen liittyvissä kehittämistavoitteissa, mutta tarjoavat vähäisesti työvälineitä uu- teen liittyvän epävarmuuden käsittelyssä. Kokeilujen sijaan pyritään regimen puit- teissa ennemminkin järjestelmien ohjaamaan yhdenmukaiseen tekemiseen. Uu- distumista ja innovaatioita tavoitellaan, mutta niiden sisältö liittyy useinkin ny- kyisten työtapojen ja käytäntöjen tekniseen tehostamiseen. Nichen toiminnassa kyky vallitsevien käytäntöjen, tiedollisten rakenteiden ja arvojen kyseenalaistami- seen on oleellinen osa uudistumista. Toimijoilla on sekä kykyjä että tekemisen vaa- timia riittäviä resursseja lähteä hakemaan myös uudenlaisia ratkaisuja työssä koh- dattaviin haasteisiin. Kokeileva ja kehittävä työote sopii hyvin luonto- ja eläinavusteisten menetelmien käyttöönottoon. Kokeilevaa käyttöönottoa mahdollistaa sekin, että menetelmien vaikuttavuus on useinkin helposti todettavissa, joko ammattilaisten tekemien huo- mioiden tai asiakkaan ja hänen lähipiirinsä antaman palautteen kautta. Voimava- ralähtöisessä toiminnassa, joka pyrkii asiakkaan omaan voimaantumiseen, on läh- tökohtaisestikin luontevaa toimia ammattilaisen ja asiakkaan tekemien omien va- lintojen kautta. Yhdenmukaisena toteutettavan menetelmällisyyden keinot ovat mukana, mutta joustavat tilannekohtaisten tarpeiden mukaisesti. Tulevaisuudessa on tavoitteena lisätä maksusetelien ja henkilökohtaisten budjet- tien käyttö sote-palveluissa. Tämän myötä myös asiakkaan itsensä tekemät valin- nat henkilökohtaisella tasolla mielekkääksi koettuihin ratkaisuihin tulevat edel- leen lisääntymään. Kansalaisten roolin palvelutuotannon aktiivisina, myös itse omasta hyvinvoinnistaan vastuuta ottavina asiakkaina ja yhteiskehittelyyn osallis- tujina halutaan edelleen vahvistuvan (Valtioneuvosto 2021). Kokeilevan työotteen rinnalle tärkeitä resursseja luonto- ja eläinavusteisten me- netelmien tehokkaalle käyttöönotolle on luonnollisesti myös alan koulutustoi- minta sekä tutkimus, joka omien edellytystensä puitteissa tuottaa jatkuvasti li- sääntyvää tietoa luonto- ja eläinavusteisuuden prosesseista. Niche-tason toimin- nalle on kuitenkin luontaista tutkimusmenetelmien monialaisuus, jossa tutkimus- ongelmaa tarkastellaan useista tutkimuksellisista lähtökohdista käsin. Vähitellen opitaan kuvaamaan käytännön tasolla havaittuja ilmiöitä entistä täsmällisemmin myös teoreettisen ja menetelmällisen tiedon valossa. Tämän myötä avautuu myös mahdollisuus vahvimman mahdollisen tutkimusnäytön tarjoamiseen satunnais- tettujen koeasetelmien kautta. Vaasan yliopiston raportteja 19 4 GREEN CARE -TYÖPAJOISSA KEHITETYT TOIMINTAMALLIT Martta Ylilauri, Lena Enlund ja Satu Sundell Hanketoiminta käynnistyi keväällä 2018 Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa järjestetyissä aluetapaamisissa, joissa välitettiin tietoa Green Care -toiminnasta ja hyvistä esimerkeistä sekä hankkeen tarjoamista kehittämismahdollisuuksista. Ti- laisuuksissa Green Care -toimintamuotoja hyödyntävät yrittäjät esittelivät toimin- taansa ja pääsivät tapaamaan alueen sote- ja kasvatusalojen toimijoita. Suurin osa aluetapaamisissa esitellyistä yrityksistä aloitti hankkeen edetessä yhteisten työpa- jojen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyössä asiakastahojen kanssa. Vastaavia ti- laisuuksia pyrittiin järjestämään pariin otteeseen myös Vähänkyrön, Kristiinan- kaupungin ja Närpiön alueilla, mutta tilaisuudet jouduttiin peruuttamaan hyvin vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Tämä näkyi myös hankkeen edetessä alueellisina eroina eri toimijoiden aktiivisuudessa hakeutua mukaan työpajatoimintaan. Työpajoina toteutettuja palvelukokeiluja pyrittiin suuntaamaan erityisesti niille ihmisille, joilla syystä tai toisesta on ollut haasteita luontoon tai eläinten pariin hakeutumisessa. Työpajoissa Green Care -toiminnasta kiinnostuneet yrittäjät pää- sivät testaamaan ja kehittämään palvelukonseptiaan yhdessä asiakkaiden ja hei- dän ohjaajiensa kanssa. Hankkeeseen sitoutuneet asiakastahot ja yrittäjät osallis- tuivat palvelutyöpajojen suunnitteluun, toiminnan toteutukseen, arviointiin ja jat- kokehittämiseen. Työpajoissa oli mukana asiakkaita ja heidän ohjaajiaan yhteensä 21 eri taustaor- ganisaatiosta tai yksiköstä palvelukokeilujen kytkeytyessä esimerkiksi lastensuo- jeluun, päihde- ja mielenterveyskuntoutukseen, vammais- ja vanhuspalveluihin, erityispedagogiikkaan ja varhaiskasvatukseen. Asiakastahoja oli mukana kaikilta sektoreilta painottuen hankealueen kuntiin ja kuntayhtymiin. Työpajojen toteut- tamiseen osallistui myös kaksi seurakuntaa. (Taulukko 1.) Työpajat toteutettiin suomen- ja ruotsinkielellä, minkä lisäksi maahanmuuttajille suunnatuissa työpa- joissa hyödynnettiin englanninkielen ohella kuva- ja elekieltä. Kaikkien työpajoi- hin osallistuneiden asiakastahojen, yritysten ja toimintamuotojen kuvaukset on esitetty liitteessä 1. 20 Vaasan yliopiston raportteja Taulukko 1. Hankkeeseen osallistuneet asiakastahot (suluissa työpajojen lu- kumäärä). LuoNa-hankkeen työpajatoimintaan osallistuneet asiakastahot 1. Kokkolan ensi- ja turvakoti ry., Ensikoti Iida ja Avopalveluyksikkö Liina (6) 2. Fredrika-klinikka, Pietarsaaren kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto (4) 3. Vaasan kaupunki, sosiaalityö ja perhepalvelut (4) 4. Pietarsaaren kaupunki, vanhuspalvelut (5) 5. Maalahden kunta, kuntouttava työtoiminta (5) 6. Ventuskartano ry., Asuntokoti Hermanni, Kokkola (5) 7. Luovi-ammattiopisto, Kokkola (3) 8. Soite/ Nuorten aikuisten mielenterveyspalvelut, kotikuntoutus, Siilinpesä, Kokkola (5) 9. Vöyrin kunta, perhepalvelut (4) 10. Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. (5 + 4) 11. Soite/ Maahanmuuttajaryhmä, Lohtaja/Kokkola (5) 12. Folkhälsan/ Resurscentret Föregångarna, Vaasa (1) 13. Kiviniityn koulu, Kokkolan kaupunki (6) 14. Soite/ Ikääntyneiden kotihoito, Lohtaja (5) 15. Närpiön seurakunta (3) 16. Vaasan ruotsinkielinen seurakunta (1) 17. Liikuntapäiväkoti Loikka, Isokyrö (6) 18. Pietarsaaren kaupunki, sosiaalityö (3) 19. Vaasan keskussairaala, psykiatrinen poliklinikka (4) 20. Kyrönmaan palvelukoti, Vähäkyrö/ Vaasa (4) 21. Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry., Vaskooli, Veteli (2 + 2) Green Care -työpajoissa oli yhteensä yli 500 asiakasosallistumista eri puolilla han- kealuetta ja osallistujien ikähaitari vaihteli vielä syntymättömistä vauvoista yli 90- vuotiaisiin ikäihmisiin. Toiminnan luonteesta ja asiakkaiden palvelutarpeista joh- tuen asiakasryhmien koot haluttiin pitää mahdollisimman pieninä ja pääsääntöi- sesti yksi yrittäjä tai yhteistyössä toimiva yritysryhmä kerrallaan oli testaamassa omaa palvelumalliaan asiakkaiden kanssa. Työpajojen asiakasryhmät suunnitel- tiin ohjaajien toimesta asiakkaiden kiinnostuksen ja erilaisten alkukartoitusten (Liite 2) perusteella siten, että työpajasarjoihin osallistui asiakkaita joko pysyvinä tai vaihtuvina kokoonpanoina. Jokaista asiakasryhmää kohden pyrittiin toteutta- maan noin 4–6 työpajaa, joiden fasilitoinnista ja dokumentoinnista vastasivat hankkeen työntekijät. Työpajoihin osallistuneista asiakkaista ei kerätty yksilöityjä henkilötietoja ja palautteiden dokumentointi ja arviointi toteutettiin anonyymisti. Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n ja Päiväkoti Loikan työpajojen palautteen Vaasan yliopiston raportteja 21 keruuseen osallistui lisäksi Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan lopputyö- vaiheen opiskelijoita, joilla oli tiedonkeruuta varten tarvittavat tutkimusluvat. Työpajojen ohjauksesta vastasi 23 yrittäjää, jotka olivat taustaltaan sosiaalipeda- gogisen hevostoiminnan ohjaajia, eräoppaita sekä matkailu- ja maatilayrittäjiä (Taulukko 2). Pääosalla yrittäjistä oli oman toimintamuotonsa erityisosaamisen li- säksi suoritettuna Green Care -opintoja tai he aloittivat opinnot hankkeeseen osal- listumisen aikana. Työpajat on toteutettu yhden tai useamman yrittäjän yhteis- työnä ja niiden kesto on vaihdellut parin tunnin toimintatuokiosta koko päivän retriitteihin. Yrittäjät vastasivat työpajojen riskinarvioinnista ja turvallisuussuun- nitelmista. Hankkeen kolmen toimintavuoden aikana palvelumalleja päästiin tes- taamaan erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten hevostalleilla, metsä- ja saaris- toluonnossa, lypsykarja- ja lammastiloilla sekä muissa maaseudun kulttuuriympä- ristöissä. Taulukko 2. Hankkeen työpajatoimintaan osallistuneet yritykset ja yrittäjät LuoNa-hankkeen työpajatoimintaan osallistuneet yritykset ja yrittäjät 1. Säteen Taika, Anu Huhta, Kokkola 2. Hevostoiminta Meri Mattus, Kälviä/ Kokkola 3. Kvikantin Hoiva/ Kvikantin Ratsutila, Mats Åström ja Annika Prittinen, Kokkola 4. Gulf Stream Guiding, Trey Howard, Pietarsaari 5. Tmi Hevoshommat Jonna Skomars, Vaasa ja Pietarsaari 6. Merenkurkun majatalo, Anne Jokela, Mustasaari 7. In Advance 2.0, Ghita Bodman, Mustasaari 8. Tmi Anita Storm, Vaasa/Pohjanmaan alue 9. Aava Kertun kotitila, Anna Salmi, Mustasaari 10. K&T Horsemanship, Tanja ja Kenneth Puskala, Kokkola 11. Stall Överby, Eeva-Maija Jakobsson, Kokkola 12. Tmi Per-Henrik Bergström, Mustasaari 13. Silver Rose, Susanne Blomqvist, Mustasaari 14. Hevostoiminta Laukki, Mira Huhta/ Stall Långvik, Sulva/ Vaasa 15. Fredrika Sourander/ Stall Långvik, Sulva/ Vaasa 16. Teacher and dog, Renja Hakala/ Stall Falisa, Vöyri 17. Niemi-Erkkilän lammastila, Saija Niemi-Erkkilä, Lohtaja/ Kokkola 18. Hakamaan maitotila, Sari ja Kati Hakamaa, Isokyrö 19. Emmes Retreat, Henrik Wiik ja Ulla-Beth Mäki-Jussila, Alaveteli/ Kruunupyy 20. Lammastila Susanne Wik, Mustasaari 21. Hevostila Minttu & Mascot, Sirpa Leinola-Schöring, Sulva/ Vaasa 22. Storstara Gård, Marika Hemgård, Pietarsaari 23. Elban luontokoulu, Kokkola 22 Vaasan yliopiston raportteja LuoNa-hankkeen julkinen rahoitus oli yhteensä 70 % ja Keskitien Säätiön myön- tämä yksityinen rahoitus kattoi 30 %. Tämä rahoitusmalli antoi mahdollisuuden tuottaa yrityksille uutta tietoa ja osaamista uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien ja palveluiden kehittämiseksi siten, että hankkeen lopputuloksena ei kuitenkaan ollut valmis kaupallisesti hyödynnettävä tuote. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli toteuttaa 40–60 palvelutyöpajaa, joiden kulut koostuivat asiantuntijapalkkioista, tilavuokrista, mahdollisista eväspus- seista ja vähäisistä tarvikehankinnoista sekä tarvittaessa kuljetuksista. Hankkeen toimintaperiaatteena oli, että kaikille yrittäjälle maksettiin sama kiinteä asiantun- tijapalkkio (60 € + alv/tunti) Green Care -työpajojen ohjaustyöstä, jonka lisäksi maksettiin lisäkorvaus (20 € + alv/tunti) yrityksen tilojen käytöstä. Etukäteen ar- vioidut kustannukset työpajaa kohden olivat noin 370–900 €. Työpajat toteutui- vat kuitenkin usein arvioitua edullisemmin, joilloin työpajojen määrää oli mahdol- lista kasvattaa lopulta 92 työpajaan. Suurimmat yksittäiset kuluerät syntyivät kul- jetuksista, joita pyrittiin järjestämään niille asiakastahoille, joiden osallistuminen työpajoihin ei muutoin olisi ollut mahdollista. Työpajoista saatujen palautteiden ja kokemusten perusteella on voitu arvioida kunkin toimintamuodon, Green Care -menetelmän tai yksittäisen harjoituksen so- veltuvuutta ja mahdollisia vaikutuksia asiakkaiden hyvinvointiin. Vaikutusten ar- vioinnin kannalta arvokkaimpia olivat useamman työpajan sarjat, joissa oli mah- dollista seurata yksilöllisten tavoitteiden ja kokemusten kehittymistä. Toisaalta myös yksi Green Care -toimintakerta esimerkiksi maatilalla tai lyhytkin vierailu luonnossa voi olla asiakkaan näkökulmasta riittävä, kun palvelua on ohjattu ta- voitteiden mukaisesti (ks. Ilmarinen, Ruoho & Salonen 2017). Työpajojen asiakaspalauteiden keräämisessä käytettiin useita menetelmiä, kuten asiakasryhmittäin muokattuja palautelomakkeita (Liite 3), haastatteluita ja omien ohjaajien toteuttamia arvioita sekä reflektointikeskusteluja. Työpajoissa kerätyistä asiakaspalautteista saatiin arvokasta tietoa myös toiminnan ja yritys-asiakas -yh- teistyön jatkokehittämiselle. Seuraavissa luvuissa esitellään sisällöllisesti ja alueel- lisesti edustavia esimerkkejä hankkeessa kehitetyistä Green Care -toimintamal- leista. 4.1 Sosiaalipedagoginen hevostoiminta lastensuojelutyön tukena Hankkeen ensimmäiset työpajat toteutettiin keväällä 2018 Kokkolan ensi- ja tur- vakoti ry:n päihdeongelmaisten perheiden kuntoutukseen erikoistuneiden Ensi- koti Iidan ja Avopalveluyksikkö Liinan sekä kahden sosiaalipedagogista Vaasan yliopiston raportteja 23 hevostoimintaa tuottavan yrityksen yhteistyönä. Hevostoimintaan osallistui las- tensuojelutyön asiakkaana olevia perheitä, joilla on haasteita päihteiden, mielen- terveyden, jaksamisen tai riittävän vanhemmuuden kanssa. Kuuteen palvelutyö- pajaan osallistui 12-20 asiakasta kerrallaan ohjaajineen. Hevostoiminnasta vasta- sivat vuorokerroilla kälviäläinen Hevostoiminta Meri Mattus (https://www.gcfin- land.fi/palveluntuottajat/palvelut/hevostoiminta-meri-mattus/) ja Anu Huhdan luotsaama SPHT Säteen Taika (http://sphtsateentaika.com). Molemmat yritykset ovat Green Care Finland ry:n jäsenyrityksiä. Palvelutyöpajoissa pyrittiin tukemaan päihteidenkäyttäjien kuntoutumista ja tuo- maan uusia luontoavusteisia toimintamalleja koko perheelle hyödyntämällä sosi- aalipedagogista hevostoimintaa. Työpajojen sisältö suunniteltiin yhdistyksen oman henkilökunnan, hanketoimijoiden ja yrittäjien yhteistyönä, huomioiden pienryhmien toiveet sekä asiakkaiden yksilölliset tarpeet, mahdolliset rajoitteet ja kiinnostuksen kohteet. Työpajojen varsinaisen toiminnan kesto oli keskimäärin kaksi tuntia, jotta perhei- den pienimmätkin lapset jaksoivat olla toiminnassa mukana ja vauvojen rutii- neista pystyttiin pitämään kiinni. Toiminta vaihteli hevosten katselusta ja varovai- sesta tutustumisesta silittelyyn, harjaamiseen, ruokkimiseen ja ratsastamiseen, aina asiakkaiden omien toiveiden ja päivän tuntemusten mukaan. Ryhmien eri- tyistarpeiden kannalta oli tärkeää, että molemmissa yrityksissä hevostoiminnasta vastasivat kokeneet ohjaajat, joilla oli tarvittaessa avustajia mukana yrityksen puo- lesta. Isompienkin ryhmien toiminta pystyttiin pitämään yksilöllisenä, kun toi- mintaa pystyttiin jakamaan pienempiin ryhmiin esimerkiksi nuotioruokailua por- rastamalla ja jokaisella kerralla oli mukana Ensikoti Iidan ja Avopalveluyksikkö Liinan omia ohjaajia, jotka auttoivat tarvittaessa esimerkiksi pienempien lasten hoitamisessa niin, että äidit pääsivät rauhassa kokeilemaan esimerkiksi ratsas- tusta. Molemmat hevostallit sijaitsivat luonnonkauniilla paikalla ja rakennukset muodostivat esteettisen maaseutuympäristön, jossa toiminta pystyttiin järjestä- mään turvallisesti myös pieniä lapsia ajatellen. Säteen Taika -tallin pihapiirissä oli käytössä myös nuotiopaikka, jonka elävän tulen ympärille muodostui luonteva taukopaikka pienten lasten kanssa eri aktiviteettien lomassa. Meri Mattuksen yh- teistyötallin yhteydessä oli asuntovaunu, jossa saattoi kätevästi käydä hoitamassa toiminnassa mukana olleiden pienten vauvojen syöttämisen ja vaippojen vaihdon. 24 Vaasan yliopiston raportteja Kuvat: Martta Ylilauri Taulukko 3. Hevostoimintatyöpajan esimerkkiohjelma (Meri Mattus 2018). Hevostoimintatyöpajan esimerkkiohjelma 10.30 Saapuminen yhteiskuljetuksella Tervetuloa, yrittäjän esittely, Molli-koiran esittely, Green Caren ja sosiaa- lipedagogisen tausta-ajatus, lyhyt puheenvuoro opiskelijoille ja hanke- työntekijälle, yleiset pelisäännöt ja turvallisuusohjeet. 10.40 Tilojen ja hevosten esittely, wc, taukotilat, tupakkapaikka Hevosiin tutustumista, rapsuttelua ja valokuvaamista yhdessä asiakkai- den kanssa 11.15 Mukavuusalue-harjoitus Hevosten harjausta, palkitseminen ja tarhoihin vienti. 12.00 Kahvit ja eväät ulkona kiviaidalla Kahvittelun lomassa opiskelijoiden kyselylomake, mukavuusalue-moniste, palautemoniste, värityskuvia lapsille. 12.30 Heinien jakaminen tarhoihin 12.50 Työpajan päätös ja kiitokset 13.00 Kyyti takaisin Kokkolaan Vaasan yliopiston raportteja 25 ’ Kuvio 4. Mukavuusalue-esimerkki hevostoiminnasta (Meri Mattus 2018). Työpajojen tavoitteena oli kehittää päihdekuntoutujien ja heidän perheidensä hy- vinvointia ja henkilökohtaista kasvua edistäviä päihteettömiä luonnon hyvinvoin- tivaikutuksiin perustuvia toimintamalleja, joita myös muut vastaavat yhdistykset ja tukiryhmät pystyvät jatkossa hyödyntämään toiminnassaan. 26 Vaasan yliopiston raportteja Työpajojen tavoitteiden toteutumisen arvioinnin toteuttivat Vaasan ammattikor- keakoulun sosionomiopiskelijat Mare Marjakangas ja Tiia Luukkainen. Arviointi tapahtui kahdessa osassa ensimmäisen ja viimeisen työpajan päätteeksi toteutet- tuna laadullisena alku- ja loppuarviointina (lyhyt kirjallinen kysely ja haastattelu- tuokio). Myös yrittäjillä oli mahdollisuus toteuttaa omat erilliset arviointiky- selynsä kunkin työpajan päätteeksi (Hevostoiminta Meri Mattuksen palautelo- make, Liite 4). Poimintoja Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n asiakkaiden palautteesta (Mare Marjakangas ja Tiia Luukkainen 2018): Mitä odotuksia sinulla on tulevalta Green Care -toiminnalta? • Pääsen pois kotoa samassa tilanteessa olevien ihmisten pariin. Sen lisäksi pääsen näke- mään hevosia ja muita eläimiä, jotka ovat todella lähellä sydäntä. Miten haluaisit Green Care -toiminnan vaikuttavan sinuun ja lapseen? • Haluaisin itselleni parempaa mieltä loppuraskauteen. Onko Green Care -toiminta vastannut odotuksiasi? Kuinka? • On. Oli kivaa ratsastaa ja kivaa olla luonnossa. • Ylittänyt kaikki odotukset. Ajattelin aluksi että pääsisin vähemmän ratsaille. Olen todella mielissäni kun olen saanut ratsastaa. Miltä Green Care -toiminta on mielestäsi tuntunut? • Todella hyvältä, on ollut ilo tuoda oma tytär tutustumaan hevosiin, koska itse rakastan hevosia. • Ihan mukavalta. Ehkä 6 krt samaa toimintaa on liikaa. Kuinka Green Care -toiminta on vaikuttanut sinuun? • Sain hevospelkoni pois. • Olen saanut rentoutua eläinten parissa. Ollaan saatu monta ihanaa yhteistä kokemusta perheenä. • Yhdessä olo lapsen kanssa ja enään ei tunnut hankalalta ajatella lähteä noin pienen kanssa pidemmälle ulkoilureissulle. Millaisia ajatuksia Green Care -toiminta sinussa herätti? • Mieltymystä luontoon ja ekan kerran ratsastin. Pidin. • Positiivisia, koska olen muutenki luontoihminen. • Paljon iloa ja kipinän aloittaa uudelleen harrastaa ratsastusta. Koetko Green Care toiminnan hyödylliseksi? Millä tavoin? • Joo. Mahdollistaa luonnonläheisen toiminnan sellaisille, jotka eivät muuten käy luon- nossa. • Mukavaa yhessä oloa. • Kyllä. Kaikki luontoon ja eläimiin liittyvä rentouttaa ja tekee hyvää mielelle ja keholle . Vaasan yliopiston raportteja 27 Miten mielestäsi voisit hyödyntää Green Care -toiminnan vaikutuksia omassa arjes- sasi? • Kun olen rennompi, olen parempi äiti (sydän). Pitäisikö Green Care -toimintaa lisätä yhdeksi perhekuntoutuksen välineeksi/toi- mintatavaksi? Koetko että siitä olisi sinulle /perheellesi hyötyä ja miten? • Kyllä. Luonnosta on aina hyötyä. • Kyllä. Toiminnasta on monenlaista hyötyä kuntoutumisen kannalta. Millaista Green Care -toimintaa se voisi mielestäsi olla? • Vähän monipuolisempaa. • Eläimiin suuntautuvaa. • Luonnossa liikkumista. • Erilaisia/vaihtuvia luonnossa oltavaa toimintaa. Säteen Taika -tallin satulahuoneen taulu. Kuva: Martta Ylilauri 28 Vaasan yliopiston raportteja Työpajoista saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella työpajoissa kokeiltu palvelu sopi tälle asiakasryhmälle hyvin. Kokkolan ensi- ja turvakoti ry. on sittem- min kehittänyt Green Care -toimintaansa edelleen sekä oman henkilökunnan oh- jaaman luontotoiminnan, että paikallisten hevosyrittäjien kanssa toteutetun sosi- aalipedagogisen hevostoiminnan avulla. Oman toiminnan kehittämistyön uusin avaus on keväällä 2021 käynnistynyt Stea-rahoitteinen Green Care - luonto- ja eläinavusteisuus lastensuojeluasiakkaiden hoitoon hakeutumisen edistäjänä -pro- jekti 2021–2024. Projektissa pyritään luonto- ja eläinavusteisten menetelmien avulla parantamaan sekä aikuisten että lasten toimintakykyä, vuorovaikutustaitoja ja hyvinvointia. 4.2 Erityisopetuksen opiskelijoiden onnistumisen ja ilon kokemuksia Ammattiopisto Luovi Kokkolan toimipisteestä osallistui pienryhmä hevostoimin- taan kevättalvella 2019. Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillisen erityis- opetuksen tarjoaja ja kehittäjä, joka on Suomen suurin ammatillinen erityisoppi- laitos. Luovin koulutustarjontaan kuuluu valmentava koulutus ja ammatillinen tutkintokoulutus. Valmentavaa koulutusta tarjotaan ammatilliseen koulutukseen valmentavana koulutuksena, sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana koulutuksena. Tutkintotavoitteisena koulutuksena tarjolla on laaja valikoima eri- laisia ammattitutkintoja. Luovin koulutuksessa painottuvat esimerkiksi yksilölli- set opintopolut, monipuoliset ja työelämäläheiset oppimisympäristöt, tekemällä oppiminen, elinikäiseen oppimiseen kannustaminen sekä henkilökohtainen oh- jaaminen ja tukeminen. (https://luovi.fi/.) Luovi-ammattiopiston erityisopiskelijat osallistuivat opettajansa kanssa kevättal- vella 2019 kolmeen palvelutyöpajaan, koostuen eläinavusteisesta hevostoimin- nasta Kokkolan Kvikantissa. Toiminnalla pyrittiin muun muassa tukemaan opis- kelijoiden tekemällä oppimista henkilökohtaisen tuen ja ryhmätoiminnan kautta. K&T Horsemanship -yritys (http://www.horsemanship.fi/) tarjoaa pienimuo- toista ratsastustoimintaa, virkistystoimintaa sekä opetusta hevosenkäsittelyssä. Toiminta hevostilalla on sivutoimista. Ratsastusta ja Green Care-palvelua tuottivat hevoset Kosti, Elias ja uusin tulokas on Smokey. Eliaksesta on tullut varma ja tur- vallinen hevonen, jonka selkään voi laittaa kokemattomankin ratsastajan. Green Care-palvelun tarjoaminen on yrityksellä vielä alkuvaiheessa. Palvelun tarjoajana toimii ihmisiä, luontoa ja eläimiä rakastava Tanja Puskala, jolla on 35 vuoden ko- kemus hevosista ja 25 vuoden työkokemus kehitysvamma-alalta. Hän on Vaasan yliopiston raportteja 29 ammatiltaan mielenterveyshoitaja. Tanja on suorittanut 40 opintopisteen laajui- set korkea-asteen tasoa vastaavat Green Care-opinnot 2016–2017. Kuvat: Satu Sundell Jokaisessa palvelutyöpajassa oli mukana kolme 17–21-vuotiasta erityisopiskelijaa, 2 naista ja 1 mies. Tanjalta saatiin paljon tietoa hevostallin historiasta, hevosista ja iltapäivien tehtävistä ja säännöistä. Palvelutyöpajat toteutettiin kevättalvisessa säässä, välillä paistoi, välillä satoi lunta ja oli tuulista. Palvelutyöpajojen toiminta sisälsi erilaisia ohjattuja tallitöitä kuten karsinoiden siivousta, hevosten ruokki- mista ja veden viemistä hevosille ulos, tutustumista hevosiin, hevosten harjausta ja taluttamista talliin sekä pihatöitä kuten lumen aurausta. Töiden lomassa kes- kusteltiin tallitöiden, hevosten ja eläinten hoitoon liittyvien asioiden lisäksi muun muassa opiskelijoiden arkeen liittyvistä asioista ja opinnoista. Viimeisessä palve- lutyöpajassa oli mahdollisuus myös ratsastaa, mikä oli osallistujien mielestä to- della mieluisaa ja varsinkin ensikertalaiselle hyvin innostava kokemus. Kylmällä säällä oli mukava kokoontua lopuksi sisätiloihin nauttimaan lettuja ja lämmintä juotavaa tai takkalämmön äärelle paistamaan makkaraa. Ruokahalu olikin hyvä ulkoilun jälkeen. Kaiken kaikkiaan toimintaan oltiin tyytyväisiä, opittiin luottamaan hevoseen ja saatiin onnistumisen kokemuksia. Palvelutyöpajoissa oli paljon yhdessä tekemistä sekä keskustelua eläimiin ja yleisiin asioihin liittyen. Hevosavusteisuus sopii eri- tyisesti heille, jotka haluavat muutakin kuin vain puhetta. Vastaavaa toimintaa toi- vottiin jatkossa lisää. 30 Vaasan yliopiston raportteja Taulukko 4. Hevosavusteisen toiminnan merkityksiä Hevosavusteisen toiminnan merkityksiä • Ihminen voi oppia monia uusia asioita, esim. läsnäoloa koska hevonen elää täysillä nykyhetkessä • Hevonen osaa tulkita ihmisen tuntemuksia • Fyysisten toimintojen lisäksi hevosavusteisuus mahdollistaa oman ke- hon tuntemusta, hyväksyntää, iloa, itsereflektiota • Auttaa ymmärtämään omaa ja muiden käytöstä • Hevosen koko ja lämpö voi luoda turvallisuutta ja arvostusta • Voi luoda myös uusia haasteita, joista selviytyy ”Minä selviydyin!” Keskeisiä psykofysiologisia reaktioita eläinavusteisuuden avulla voidaan ai- kaansaada jopa lyhyessä ajassa, 5-24 minuutin kanssakäymisen jälkeen (Odendaal 2000). 4.3 Green Care joustavan perusopetuksen tukena Kiviniityn koulussa on huomattu, että perinteiset opetukselliset ja oppilas- huollolliset ratkaisut eivät riitä kaikkien oppilaiden opettamisessa ja kas- vattamisessa. Osa oppilaista ei syystä tai toisesta pysty käymään koulua tavanomaisista tukitoimista huolimatta. Erityisoppilailla on usein tuen tarvetta paljon muussakin kuin oppimisessa ja osa oppilaista on todelli- sessa syrjäytymisvaarassa. Koulun erityisopettajat ovat lähteneet aktiivisesti etsimään luontolähtöi- sestä toiminnasta ratkaisuja oppilaiden tukemiseksi muun muassa hyö- dyntämällä sosiaalipedagogista hevostoimintaa koulutyön tukena, joko ryhmissä tai yksilötoimintana. Pienryhmille on järjestetty kursseja, johon on kuulunut mm. patikointia, pyöräilyä, lähiliikuntapaikkoihin tutustu- mista, merellä retkeilyä sekä kotikaupungin historiaan, luontoon ja muu- hun ympäristöön tutustumista. Kiviniityn koululla käynnistyi syksyllä 2017 Green Care –painotteinen JOPO (Joustava perusopetus) -ryhmä, jonka tavoitteena on ollut tukea oppilaita yksilöllisten opetusmenetelmien avulla saamaan peruskoulunsa päätökseen ja ehkäistä koulutuksesta pois jäämistä peruskoulun jälkeen. Vaasan yliopiston raportteja 31 Kokkolassa joustavaa perusopetusta järjestetään Kiviniityn koulussa, kou- lun yhteydessä toimivassa enintään 10 oppilaan ryhmässä, johon ohjataan ensisijaisesti luokkien 8–9 oppilaita. Ryhmä opiskelee peruskoulun päätty- miseen asti. Opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitel- man perusteita, mutta opetusjärjestelyt poikkeavat perinteisestä. Ryhmän opetus järjestetään osaksi koulussa ja osaksi työpaikoilla tai muissa oppi- misympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Muita oppimisympäristöjä ovat mm. leirikoulut, opintokäynnit, työpaikkakäynnit, koulutuskokeilut, maa- tilat, museot ja muut kulttuurikohteet. Punaisena lankana koko toimin- nassa on Green Care –painotus. Oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan. Oppilaat ovat tehostetussa tuessa ja jokaiselle oppilaalle laadi- taan oma oppimissuunnitelma. Eroavuuksia tavanomaiseen opiskeluun on työmuodoissa ja opetusmenetelmissä. Opetusryhmä on tavallista pie- nempi yksilöllisten järjestelyjen vuoksi. Oppilaan valinnaisaineissa on mu- kana Luonto ja retkeily. Oppilaista vastaa opettajan lisäksi jopo-ohjaaja. Teksti: Pauliina Ehnqvist-Brännbacka (2019), joka toimi Kiviniityn kou- lussa erityisopettajana LuoNa-hankkeen ensimmäisten työpajojen aikana. Kokkolassa sijaitsevan Kiviniityn koulun joustavan perusopetuksen oppilaiden he- vostoimintatyöpajat toteutettiin Stall Överbyn hevostilalla syys-lokakuussa 2018 ja keväällä 2019. Neljässä työpajassa oli mukana 1–5 oppilasta kerrallaan, opettaja ja koulunkäyntiohjaaja sekä hevosyrittäjä Eeva-Maija Jakobsson. Stall Överbyn hevostila sijaitsee 12 kilometrin etäisyydellä Kokkolan keskustasta, Kruunupyyn kylän tuntumassa. Yritys tarjoaa tilat ja hoitopaikkoja ratsuhevosille sekä mahdol- lisuuden harrastaa ympärivuotisesti hyvissä olosuhteissa ja ystävällisessä ilmapii- rissä. Tilalla viljellään hevosheinää ja laitumia oman tallin tarpeisiin. Tilalla on tallipaikat 15 hevoselle, asiakastilat, maneesi ja ratsastuskenttä. Tilan ympäriltä löytyy lisäksi paljon hienoja kangasmaastoja luonnosta nauttimiseen. Tilalla asus- taa hevosten lisäksi myös kaksi kissaa ja koira. Eeva-Maijan lapsuuden kesät isovanhempien maatilalla sytyttivät rakkauden maaseutuun ja luontoon, ja hevoset ovat olleet hänen suurin kiinnostuksen koh- teensa lapsesta saakka. Hän hankki maatilan yhdessä miehensä kanssa vuonna 2010 ja toiminta kasvoi alun omista harrastehevosista hiljalleen suuremmaksi, sa- malla kun tilaa on remontoitu ja kehitetty eteenpäin vuosi vuodelta. Eeva-Maija aloitti hevostalouden opiskelut Hingunniemessä Ylä-Savon ammattiopistossa ja on siitä lähtien toiminut yrittäjänä tilalla vastaten hevosten hoidosta ja asiakas- suhteista. Uusien toimintamuotojen kartoittaminen ja yhteistyöt muun muassa eri koulujen kanssa ovat tuoneet mukavaa vaihtelua normaaliin toimintaan. Eeva- 32 Vaasan yliopiston raportteja Maijasta on palkitsevaa saada antaa maaseutua ja hevosia tuntemattomille uusia elämyksiä sekä kosketuspintaa luontoon ja eläimiin (Jakobsson 2020). Kiviniityn koulun JOPO-ryhmän ensimmäisessä hevostoimintatyöpajassa tavoit- teena oli ryhmäytyminen sekä tutustuminen tallin toimintaan, eläimiin, yrittäjään ja tiloihin. Jatkossa toiminta linkittyi myös erilaisiin oppiaineisiin kuten matema- tiikkaan, terveystietoon sekä ravitsemukseen. Eläimiä tarkkailemalla, hoitamalla ja yhdessä tekemisellä saatiin jokaiselle mielekästä tekemistä. Erityisopettajien palautteen mukaan oma-aloitteisuus, pelkojen voittaminen ja toisen huomioimi- nen olivat asioita, joita opittiin eläinten avulla. JOPO-ryhmän luontotyöpajat toteutettiin joulukuussa 2020 Nuorisokeskus Villa Elban luontoympäristössä Kokkolassa. Työpajoissa oli mukana neljä oppilasta, koulunkäyntiohjaaja sekä luonto-ohjaaja Markku Hukari Luontokoulu Elbasta. Vuonna 1992 perustettu Elban luontokoulu on yksi Suomen vanhimmista luonto- kouluista. Sen toiminnan vahvuutena on yhdessä tekemisen meininki sekä upea ja monipuolinen lähiympäristö. Luontokoulussa oppiminen on kokemuksellista, elä- myksellistä ja toiminnallista. Oppimisen lähtökohtana ovat omat kokemukset ja havainnot ja luontokoulussa vietetäänkin suurin osa ajasta ulkosalla vuodenajasta riippumatta. (https://www.villaelba.fi/nuorisokeskus/luontokoulu/.) Markku Hukari on toiminut Nuorisokeskus Villa Elbassa työntekijänä vuodesta 2005. Kou- lutukseltaan Markku on muun muassa eräopas ja harrastaa myös monipuolisesti luonnossa liikkumista. Hän on uransa aikana toiminut muun muassa luontoyrit- täjänä. Jälkimmäisen JOPO-ryhmän luontotyöpajojen tavoitteena oli jälleen ryhmäyttää uusia oppilaita sekä antaa heille onnistumisen kokemuksia ja luontoelämyksiä. Ensimmäisellä kerralla ryhmä lähti majakkavaellukselle, eli tutustumaan lähialu- eeseen luontopolkua pitkin, tehden matkan varrella erilaisia ryhmäytymistehtäviä. Lisäksi nautittiin retkieväät luonnossa, nuoret saivat katsoa kiikareilla lintuja ja etsiä aarretta. Vaelluksen päätteeksi kokoonnuttiin laavulle grillaamaan, jonka jäl- keen oppilaat pääsivät vielä ratkomaan pakopeli-seikkailun koodeja. Ryhmän viimeinen työpaja oli helmikuussa 2021, jolloin sää oli hieman kolea mutta aurinkoinen. Ohjelmassa oli pilkkimistä ja potkukelkkailua Markku Huka- rin ohjauksessa. Pilkkiminen oli nuorten mielestä jännittävää, koska he onnistui- vat nappaamaan pieniä ahvenia! Kalastuksen jälkeen oli välipalan ja makkaran- paiston aika nuotiolla. Ryhmä kokoontui toiminnan päätteeksi Elban sisätiloihin keskustelemaan ja täyttämään palautelomakkeet. Toimintaan osallistuneet nuoret vaikuttivat varsin vilkkailta ja tyytyväisiltä. Vaasan yliopiston raportteja 33 Kuvat: Lena Enlund Kiviniityn koulun erityisopettajat ovat voineet vuosien varrella ja myös LuoNa- hankkeessa kertyneiden kokemusten pohjalta todeta, että luontolähtöinen peda- gogiikka tukee oppimista, toimii vahvasti ennalta ehkäisevänä sosiaalisena toimin- tana, on osa varhaista puuttumista ja voimaannuttaa oppilaita. 4.4 Luonto maahanmuuttajanaisten kotoutumisen tukena Hankkeessa toteutettiin ensimmäistä kertaa palvelutyöpajakierros maahanmuut- tajaryhmän kanssa alkusyksystä 2019. Kyseessä oli edellisenä vuonna saapuneita kiintiöpakolaisia Syyriasta, kaiken kaikkiaan Kokkolaan oli saapunut noin 25 hen- kilöä perheineen. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä, Soi- ten kotoutumispalvelut vastaa Kokkolan kaupunginvaltuuston päätöksen mukai- sesti kiintiöpakolaisten vastaanotosta. Kotoutumispalvelut tukevat 3–4 vuoden ajan Kokkolaan saapuvia pakolaisia kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumispalveluissa toteutetaan kotoutumislain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kotoutumispalveluita ja kotoutumistyötä, jota tehdään yhteistyössä eri viran- omaistahojen ja järjestöjen kanssa. Maahanmuuttajanaisten viisi luonto- ja oppi- miskeskeistä palvelutyöpajaa järjestettiin Kvikantin Hoiva ja Ratsutilalla. Kvikantin Hoiva ja Ratsutila toimii rauhallisella alueella Kokkolan seudulla. Yritys järjestää pääasiassa työtoimintaa kehitysvammaisille, mielenterveys- ja päihde- kuntoutujille, mutta ottaa myös vastaan muunlaisia asiakasryhmiä. Tilalla luonto 34 Vaasan yliopiston raportteja on koko ajan lähellä, maneesin takana tai näkymänä keittiön ikkunasta. Liike ja liikkuminen ovat olennainen osa Kvikantin Hoivan Green Care -toiminnan peri- aatteita. Hevosten, suomenhevosen ja shetlanninponin lisäksi tilalla asuu muu- tama kissa. Maahanmuuttajaryhmä koostui viidestä syyrialaisesta naisesta, ikähaarukka 25– 42, sekä välillä mukana olleesta lapsesta. Ryhmällä oli joka kerta mukanaan koto- tumispalveluiden sosiaaliohjaaja. Kvikantin Hoivassa työskentelee vähintään yksi ohjaaja viittä asiakasta kohden. Maahanmuuttajaryhmää ohjasi yrityksen puolelta sosiaalialan ammattilainen Meri Mattus, joka on koulutukseltaan mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunut lähihoitaja sekä sosiaalipedagogisen hevostoimin- nan ohjaaja, Green Care -ohjaaja ja kouluttaja. Osallistujat osasivat suomen kielen perusteet. He olivat asuneet Kokkolassa vuo- den verran ja ennen sitä 4–6 vuotta Turkissa. Naisten ryhmätoiminnan tavoitteina oli tutustua Suomen luontoon eri vuodenaikoina, jokamiehen oikeuksiin, tavalli- simpiin kasveihin ja eläimiin. Käytännössä palvelutyöpajojen keskeisiä asioita oli- vat yhdessä tekeminen, luonto ja eläimet, turvallinen olo, ravinto, ulkoilu ja lepo sekä mahdollisuus kokemuksiin, oppimiseen ja elämyksiin. Tilalta löytyvät ulkona olevat hevoset, talli, grillipaikka, tomaattiviljelykset sekä maneesi. Osallistujien kommenttien perusteella naiset olivat otettuja käynnistä maneesissa koska heillä ei olisi kotimaassaan ollut pääsyä sellaiseen paikkaan. Eräänä lämpimänä iltapäi- vänä ohjelmassa oli marjojen, mustikoiden ja puolukoiden poimiminen metsässä. Tilan sisätiloissa katsottiin luontoaiheisia kuvia ja lyhyitä luontovideoita. Ohjaajan kommenttien mukaan ymmärrys jokamiehen oikeuksista onnistui yksinkertaisella tavalla, Merin valmistelemilla kuvilla. Hänellä oli myös tehtynä info-lappuja eri- laista puista ja jokainen osallistuja sai vuorollaan ottaa yhden lapun. Osallistujan luettua ääneen suomenkielisen tekstin lähdettiin etsimään luonnosta kyseinen puu. Samalla tuli suomen kielen lukemisen harjoittelua ja tietämystä suomalai- sesta luonnosta. Lisäksi kerättiin erilaisten puiden lehtiä tulevaa toimintaa varten. Vesiväreillä maalaaminen oli monelle uutta, käytössä oli isokokoisia julisteita, joissa myös hyödynnettiin edellisellä kerralla kerättyjä lehtiä. Usein kuvissa näkyi muistoja vanhasta kotimaasta. Ryhmä sai myös tuoda esiin omaa syyrialaista kult- tuuriaan. Yllätyksenä ryhmä oli valmistanut syyrialaista ruokaa ja siitä nautittiin sekä keskusteltiin syyrialaisesta kulttuurista. Työpajojen päätteeksi ryhmä kävi läpi arviointilomaketta hymynaamoineen. Nai- set olivat tulleet mielellään mukaan ryhmätoimintaan ja palaute heiltä oli positii- vista. Turkin kohdistama hyökkäys Syyriaan lokakuun puolella vaikutti luonnolli- sesti ryhmän mielialaan. Keskustelua käytiin vaikeista asioista mutta kerättiin myös korteille kiitollisuuden asioita. Naiset olivat erityisesti tyytyväisiä siitä, että Vaasan yliopiston raportteja 35 heille tarjottiin mahdollisuutta omaan aikaan, rentoutumiseen ja virikkeelliseen toimintaan kodin ulkopuolella. Tapaamisten toiminnallisuutta arvostettiin, kaikki pystyivät osallistumaan yhteiseen tekemiseen ja samalla suomen kieli vahvistui. Naiset olisivat mielellään vielä jatkaneet työpajatoimintaa ja he toivoivat saman- tyyppistä toimintaa myös heidän puolisoilleen. Taulukko 5. Luontokotoutumisen tutkittuja vaikutuksia ja integraatioproses- sin neljä ulottuvuutta. Luontokotoutumisen tutkittuja vaikutuksia (esim. Gentin 2011; Or- donez-Barona 2017; Gentin-Pitkänen 2019) • Uusi ympäristö luo puitteita yhteenkuuluvuuden tunteen syntymiseen • Luonnossa otetaan paremmin kontaktiin toisiin • Luontokokemukset edistävät ympäristövastuullista käyttäytymistä Integraatioprosessin neljä ulottuvuutta (Esser 1999): 1) Rakenteellinen saavuttavuus • Pääsy luontoon lisää maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia 2) Kulttuurinen ulottuvuus/liittyy tietoihin ja taitoihin • Opitaan ”puhumaan luontoa”, luontovierailut ovat keino oppia kulttuu- rista 3) Interaktiviinen integraatio • Luonto sosiaalisen kanssakäymisen tilana ja välineenä 4) Samaistumisen ulottuvuus • Ihmisen paikkaan kiinnittyminen • Luonnon symbolinen merkitys • Positiivisia tuntemuksia uutta paikkaa ja uutta kotimaata kohti Maahanmuuttajien suhdetta luontoon on tutkittu suhteellisen paljon (ks. esim. Gentin 2011; Ordonez-Barona 2017; Gentin-Pitkänen 2019). Luonto on tasavertai- nen alusta ja siitä syystä erityisen toimiva toimintaympäristö. Ylipäätään luonto- kotouttaminen on kasvussa. Asiakkaiden toive toiminnan jatkosta voi toteutua, koska Kokkolan seudulla on alkanut vuonna 2021 työelämän ulkopuolella oleville maahanmuuttajataustaisille suunnattu Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama luontokotouttamishanke, Luontovoimaa maahanmuuttajataustaisten elämään. Tätä hanketta koordinoi Centria-amk. 36 Vaasan yliopiston raportteja Kuvat: Satu Sundell 4.5 Saaristoluonto asumispalveluyksiköiden ikäihmisten tunteiden ja muistojen herättäjänä Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston vanhuspalveluiden viiden eri yksikön asi- akkaat ohjaajineen osallistuivat hankkeen työpajoihin, jotka toteutettiin loppu- kesällä 2018 luonnonkauniin Fäbodan alueella. Alue sijaitsee alle 10 kilometrin etäisyydellä Pietarsaaren keskustasta ja sieltä löytyy lähes koskematonta luontoa. Yhdessä esteettömän Fäboda-Pörkenäs -luontopolun ja alueen muiden palvelui- den kanssa alue tarjoaa erinomaiset puitteet erilaisiin luontoaktiviteetteihin. Viiteen iltapäivän pituiseen luontoretkinä toteutettuun työpajaan osallistui keski- määrin kahdeksan ikäihmistä, jokaisella kerralla eri yksiköistä, jotta mahdollisim- man moni pääsi osallistumaan luontoretken ohjelmaan. Asumispalveluiden asiak- kaat olivat hyvin iäkkäitä, noin 85-90 vuotiaita, ja heidän kävely- ja liikkumisky- kynsä oli heikko. Kotihoidon asiakkaat olivat fyysisesti parempikuntoisia, mutta kaikki osallistujat käyttivät apuvälineitä, kuten keppiä, rollaattoria tai pyörätuolia. Työpajojen tavoitteena oli aktivoida ja virkistää asiakkaita tarjoamalla heille luon- toelämyksiä sekä iloa ja vaihtelua arkeen. Yrittäjä, eräopas Trey Howard vastasi työpajojen ohjauksesta innokkaan samojedinkoiransa Baloon avustamana. Jokai- sessa työpajassa nautittiin kaupungin tarjoamaa lohisoppaa jälkiruokineen ja ruo- kailua pidettiinkin tärkeänä osana luontoretkeä. Jokaiselle kerralle osui lämmin ja hieno aurinkoinen sää. Etukäteen suunniteltu ohjelma sisälsi kävelemistä Fä- bodan vastarakennetulla esteettömällä luontopolulla, mikä osoittautui valtaosalle asiakkaista kuitenkin hyvin haasteelliseksi. Koska lounaan nauttimiseen ja asiak- kaiden siirtämiseen kului suunniteltua enemmän aikaa, Trey ei voinut toteuttaa Vaasan yliopiston raportteja 37 kaikkia suunnittelemiaan ohjelman kohtia. Sen sijaan Baloo-koira toi paljon iloa retkeen ja monet halusivatkin silittää ja hoivata Baloota. Trey oli tuonut mukanaan erilaisia materiaaleja, joita ikäihmiset saivat rauhassa tunnustella ja reflektoida. Tämä harjoitus herätti osallistujissa monia nostalgisia muistoja. Fäbodan upea ympäristö sai yhden dementiayksikön asiakkaista toistamaan useita kertoja ää- neen, kuinka kauniita meri ja rantakalliot ovat. Osa dementiaosaston asiakkaista pystyi muistamaan retken tapahtumia myös seuraavana päivänä. Asiakkaat antoivat melko paljon sanallista positiivista palautetta siitä, että iltapäi- väretket tarjosivat näille ikäihmisille erilaisen ja vaihtelua tuovan elämyksen me- ren rannalla. Kaksi miehistä liikuttui meren rannalla kyyneliin saakka. Eräs asia- kas kertoi, kuinka onnelliseksi hän tuli siitä, kun hänelle laulettiin lähestyvän syn- tymäpäivän johdosta ja se sai iltapäivän tuntuvan lähes syntymäpäiväjuhlilta. Toi- nen nainen kertoi, että hän oli aiemmin voinut itse hypätä ajamaan autoa, mikä ei enää onnistu, ja siksi tämä järjestetty iltapäivä oli hänelle erittäin arvokas. Hieman nuorempi aivohalvauksen kokenut mies kertoi, että hänellä on tavallisesti hyvin tylsää, mutta nyt oli mukavaa päästä merelle varsinkin, kun hän oli aiemmin inno- kas purjehtija. Kokonaisuutena Fäbodan luontoretket sujuivat erittäin hyvin ja täyttivät niille ase- tetut tavoitteet. Sää suosi joka kerta ja osallistujat olivat hyvin kiitollisia ja nautti- vat luonnosta. Osalle asiakkaista Fäboda oli nuoruudesta tuttu paikka, joka herätti heille monia muistoja. Työpajat motivoivat sekä asiakkaita että henkilökuntaa ul- koilemaan, ja joillekin asiakkaille toteutettiin pieni kävelyretki heti Fäboda-vierai- lun jälkeisenä päivänä. Asiakkaat olivat kaiken kaikkiaan kiitollisia hankkeen jär- jestämistä iltapäivistä Fäbodan luonnossa. 38 Vaasan yliopiston raportteja Kuvat: Pirkko Högkulla, Pietarsaaren sanomat 15.8.2018 ja Lena Enlund Vaasan yliopiston raportteja 39 Taulukko 6. Luonnon myönteisiä merkityksiä ikäihmisille (Erja Rappe 2000). Luonnon myönteisiä merkityksiä ikäihmisille • Tukee mielen hyvinvointia • On ikäihmisille tärkeä toivon lähde • Tuottaa helpotuksen ja vapauden tunteita • Rauhoittaa mieltä • Pelot, huolestuneisuus ja ahdistus lievittyvät, huono tuuli haihtuu, tilalle iloa, toiveikkuus lisääntyy • Moniaistisuus (multisensorisuus), luonto on aistirikasta ja aistein koettuna ymmärrettävää • Herättää kiinnostuksen, mielikuvia, tunteita ja muistoja elämänkulun var- relta • Lumoaa, pysähdyttää ja synnyttää myönteisiä tunnetiloja • Lievittää masennusta, ahdistusta, kivun tuntemusta • Voi lievittää oireita kuten kiihtyneisyyttä, avuttomuutta, kyvyttömyyttä tehdä päätöksiä, vuorovaikutushalun puutetta ja halua eristäytyä • Myös vaikeasti muistisairaat hyötyvät luonnosta • Aktiivisuus parantaa unta, kaatumiset vähenevät, fysiologinen stressi lievit- tyy • Päivittäinen ulkoilu on tärkeää iäkkäiden toimintakyvylle ja aivoterveydelle • On sitä tärkeämpää, mitä heikompi kunto • Ehkäisee muistisairauksia ja lievittää oireita, vähentää lääkityksen tarvetta • Lyhytkin ulkoilu parantaa mielialaa Lähde: Erja Rappe (2000), Luonto ikäihmisten terveyden tukena, kansanterveyttä metsästä. Ikäinstituutti. Kuva: Martta Ylilauri 40 Vaasan yliopiston raportteja 4.6 Hyvinvointia seurakuntalaisille luontoretriitistä Närpiön seurakunnan työntekijöille, luottamushenkilöille ja vapaaehtoistyötä te- keville järjestettiin yhteensä kolme työpajaa keväällä ja syksyllä 2019, sekä ko- ronatauon jälkeen syksyllä 202o, yhden päivän mittaisena retriittinä Närpiössä Ståbackan kylässä sijaitsevassa Frank Mangs Centerissä ja sen ympäristössä (https://frankmangscenter.fi). Retriittien tavoitteena oli tukea osallistujien rau- hoittumista ja elpymistä yhteisen hiljentymisen ja luonnon hyvinvointivaikutusten avulla. Työpajojen ohjauksesta vastasi Silver Rose -yrityksen Susanne Blomqvist, joka on diakonin koulutuksen lisäksi suorittanut retriittiohjaajan koulutuksen sekä Green Care -toiminnan perusteet. Retriitteinä toteutetuissa työpajoissa oli mukana yhteensä 11–12 osallistujaa. Ret- riitit käynnistyivät yhteisellä aamiaisella, jonka yhteydessä kerrottiin päivän sisäl- löstä ja Green Care -toiminnan periaatteista. Retriitissä oli mahdollisuus hiljenty- miseen ja meditaatioon tilan kauniissa pihapiirissä tai lähimetsään sijoitetulla ret- riittipolulla, joihin oli sijoitettu tekstejä ja mietiskelytehtäviä. Yksi syksyn retrii- teistä osui sateiselle päivälle ja ulkoa sateen ropinasta siirryttiin sisälle nauttimaan lounasta rauhallisen musiikin ja lämmittävän takkatulen äärelle, mitkä palautteen mukaan osaltaan tukivat osallistujien hyvinvointia. Iltapäivien ohjelmaan kuului parin kilometrin mittainen retriittivaellus, joka päättyi läheiseen kalasatamaan kunnostettuun kalamajaan, jossa kokoonnuttiin yhteiseen hartaustilaisuuteen ja nautittiin kahvit upeissa merimaisemissa linnunlaulun säestyksellä. Retriitit jat- kuivat yhteiseen illalliseen saakka, jonka jälkeen käytiin läpi osallistujien koke- muksia ja kerättiin palautteet. Kuvat: Martta Ylilauri Vaasan yliopiston raportteja 41 Vaasan ruotsinkielisen seurakunnan työntekijöille ja muille sidosryhmille järjes- tettiin elokuussa 2020 vastaavan sisältöinen työpaja päivän mittaisena retriittinä meren rannalla sijaitsevassa Alskatin leirikeskuksessa ja sen luontoympäristössä. Susanne Blomqvist Silver Rose -yrityksestä toimi ohjaajana myös tässä työpajassa, jossa oli mukana yhteensä 12 osallistujaa. Retriitissä oli mahdollisuus hiljentymi- seen ja meditaatioon lähiluontoon sijoitettujen tekstien ja mietiskelytehtävien avulla. Luontoretriitin ohella oli mahdollisuus osallistua myös messuun sekä hen- kilökohtaiseen puolen tunnin keskusteluun. Työpajasta saadun palautteen perus- teella osallistujat olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä päivään. Osallistujien kommentteja: • Hieno päivä hienossa ympäristössä. • Koin luontopolun sitaatteineen ja mietiskelytehtävineen hyvin arvok- kaana. Kysymykset herättivät ajatuksia. • Hyvä kokonaisuus. Rauhaisaa ja miellyttävää. • Mukavaa. Osallistun mielelläni useammankin kerran. On tärkeää uskal- taa kuunnella sisintään. • Sopivan kokoinen ryhmä. Oli hyvä päivä. Kiitos, kiitos! • Hiljaisuus oli miellyttävä ja sai luovuuteni heräämään. Ihmisen immuunijärjestelmä saa vauhtia metsässä oleskelun kautta ja jo vii- den minuutin oleskelun jälkeen syke ja verenpaine laskevat. Metsässä oles- kelu vähentää tutkitusti stressiä ja ahdistusta. Tutkimusten mukaan metsän puuston on tulisi olla yli 70-vuotiasta ja yli 16 metriä korkeaa täyttääkseen riittävät ominaisuudet metsän kuntouttavasta näkökulmasta. (ks. esim. Stolz J. et al., 2016.) Kuva: Martta Ylilauri 42 Vaasan yliopiston raportteja • Päivä oli hyvin suunniteltu monine yksityiskohtineen. • Lepohuoneeseen oli hyvä saada vetäytyä. • Luonto toimi sylinä ja kehysti retriitin lämmöllä ja inspiraatiolla. Kuvio 5. Närpiön ja Vaasan ruotsinkielisen seurakunnan jäsenten arviot luontoretriiteistä (n=40). Työpajoista saatujen kokemusten ja niistä saatujen asiakaspalautteiden (Kuvio 5) perusteella voitiin todeta, että luontoretriitit sopivat tälle asiakasryhmälle hyvin ja vastaavaa toimintaa tullaan jatkamaan seurakunnan omana toimintana myös hankkeen päättymisen jälkeen. 4.7 Hevostoiminnasta hyvinvointia sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen asiakkaille Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. edistää mielenterveyttä, kehittää mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja laatua sekä tekee ennaltaehkäisevää mie- lenterveystyötä (www.pspy.fi). Yhdistyksen asiakkaille ja henkilökunnalle järjes- tettiin kesä-syyskuussa 2019 viisi ja elo-syyskuussa 2020 neljä sosiaalipedagogi- sen hevostoiminnan työpajaa Stall Långvikissa Sulvalla Vaasassa. Työpajoihin osallistui 6–7 asiakasta ja ohjauksesta vastasi Hevostoiminta Laukin Mira Huhta yhdessä Fredrika Souranderin kanssa, joka aloitti hankkeen aikana toimintansa kevytyrittäjänä. Työpajojen tavoitteena oli lisätä asiakkaiden toiminnallisuutta, sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta sekä yleistä hyvinvointia ja motivaatiota kun- toutumiseen. Hevostoiminta Laukki on rekisteröity yksityinen sosiaalipalveluyritys, joka tarjoaa sosiaalisena kuntouttavana toimintana sosiaalipedagogista hevostoimintaa Vaasan yliopiston raportteja 43 lapsille, nuorille ja aikuisille Vaasan seudulla. Yrittäjä, sosionomi ja sosiaalipeda- goginen hevostoimintaohjaaja Mira Huhta työskentelee asiakkaiden kanssa Stall Långvikissa, joka sijaitsee Munsmon kylässä kauniissa kulttuurimaisemassa Sul- valla, 14 kilometrin etäisyydellä Vaasasta. Stall Långvikin esteettinen ja turvallinen maaseutuympäristö luo viihtyisät puitteet sekä ihmisille että tallin koulutetuille ja toimintaan hyvin soveltuville hevosille. Mira on suorittanut vuonna 2011 Ypäjällä sosiaalipedagogisen hevostoimintaohjaajan täydennyskoulutuksen, jonka jälkeen hän on hyödyntänyt sosiaalipedagogista hevostoimintaa kuraattorin toimensa ohessa ja tukena ja sittemmin kokopäivätoimisena yrittäjänä. Miran yhteistyö- kumppanina toimivalla Fredrika Souranderilla on sosiaalipedagogisen hevostoi- minnan ohjaajan ja kehityspsykologian maisterin koulutus. Laukin toiminta on kokonaisvaltaista ja osallistavaa, jolloin osallistuja saa olla mu- kana monessa eri roolissa. Toiminta pohjautuu sosiaalipedagogiseen ajatteluun, jossa yksilö on tärkeä osa yhteisöä, mutta arvokas myös omana itsenään. Tärkeä elementti on toiminnan lomassa esiin nousevien ajatusten ja tunteiden purkami- nen joko keskustellen tai esimerkiksi tunnekorttien avulla. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on hyvä vaihtoehto, kun keskustelun rinnalle halutaan toiminnallisuutta tai kuntoutukseen kaivataan lisää mo- tivointia. Tyypillisiä taustalla vaikuttavia syitä ovat mielialaongelmat, koulu- tai opiskeluvaikeudet, yksinäisyys, heikot sosiaaliset taidot tai esi- merkiksi keskittymisvaikeudet. Hevostoiminta Laukin asiakkaalle tai per- heelle laaditaan yksilölliset suunnitelmat ja tavoitteet, usein yhdessä huol- tajien ja sosiaalityöntekijän tai ohjaajan kanssa. Tyypillinen palvelusuhde on esimerkiksi muutaman kuukauden tai joskus noin vuoden pituinen jakso, johon sisällytetään 10–30 kerran sarjoja, kunkin asiakkaan tarpei- den mukaan. Palveluiden maksajana on useimmiten sosiaalitoimi, nuori- sokodit, yhdistykset tai muu asiakkaan palveluun ohjannut taho. Yksilöllis- ten palvelujen ohessa Laukki tarjoaa ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa. Myös itse maksavia asiakkaita käy jonkin verran. (Mira Huhta, Hevostoi- minta Laukki.) 44 Vaasan yliopiston raportteja Taulukko 7. Hevostoiminta Laukin keskeiset periaatteet (Mira Huhta). Hevostoiminta Laukin keskeiset periaatteet • Yhteisöllisyys • Osallisuus • Toiminnallisuus • Elämyksellisyys • Vuorovaikutteisuus • Turvallisuus (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) Osallistujien kannalta ensimmäiseen työpajakäyntiin liittyi paljon asioita, jotka saatetaan kokea myös kuormittavina; uusi ryhmä, uusi tilanne, yhteinen taksi- matka ja perillä uusi talliympäristö hevosineen, ainoastaan Mira oli käynyt jo etu- käteen esittäytymässä asiakkaille yhdistyksen järjestämässä tapaamisessa. Talliin ja sen asukkaisiin tutustumisen jälkeen pohdittiin yhdessä hevosten lajityypillistä käyttäytymistä. Ryhmän reflektointia ja sosiaalista osallisuutta tuettiin siten, että jokaisen käynnin alussa jokainen osallistuja sai kertoa omista tuntemuksistaan tunnekorttien avulla. Jo toinen käynti oli hyvin ryhmäytynyt. Asiakkaat osallistuivat työpajoissa hevosten hoitoon, kuten harjaamiseen, kavioi- den puhdistamiseen ja taluttamiseen tallin pihalla sekä luonnonkauniissa lähi- maastossa. Syksyn työpajoissa päästiin myös kokeilemaan ratsastusta, mikä oli monien ryhmäläisten mieleen. Työpajojen päätteeksi kokoonnuttiin yhteen kah- vittelemaan ja keskustelemaan päivän kokemuksista. Ryhmäläiset sitoutuivat toi- mintaan hyvin ja olivat innokkaasti mukana yhteisessä tekemisessä. Asiakkaiden palautteita: • Kivaa toimintaa, josta olen haaveillut jo kauan, kiva päästä tekemään. • Uskalsin nousta hevosen selkään, vaikka ensin epäröin. Rauhallinen olo. • Mieltä ahdisti ennen tänne lähtöä mutta yhtäkkiä huomasi että oli täysin rento ja keskittynyt hevosiin ja toimintaan. Todella vapauttava tunne jäi! Kiitos! • Mielialaa kohentavaa puuhaa. • Yksilöllistä ohjausta sai hyvin. Koin, että minua kuunneltiin hyvin, sekä ohjaajien että hevosten suunnalta. • Kiitos ihanista kokemuksista. Oli kivaa! Vaasan yliopiston raportteja 45 • Virkistävää, innostavaa ja sain paljon rohkaisua. Tunsin että minua kuunneltiin ja ihanaa vuorovaikutusta sekä ohjaajien että hevosten kanssa. Kiitos ihanista hetkistä tallilla (sydän). Kuvat: Martta Ylilauri Työpajojen päätteeksi kokoonnuttiin yhteiseen kahvihetkeen, joka toimi samalla reflektointikeskusteluna, sekä kerättiin asiakkailta kirjalliset palautteet (Kuvio 6; Liite 3). Myös ohjaajat antoivat palautetta jokaisen työpajan yhteydessä sekä yh- teisessä loppuarviointikeskustelussa. Ohjaajat näkivät monia eri asioita, jotka edistivät asiakkaita heidän sosiaalisessa kuntoutumisessaan. Asiakkaat pitivät toi- minnasta ja kertoivat mielialan kohonneen ja murheiden unohtuneen hevostoi- minnan aikana. Asiakkaat kokivat virkistäytymistä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä sosiaalisten taitojen harjaantumista yhteistyössä muiden kanssa. Hevostoi- minta vahvisti osallistujien itsetuntoa ja antoi rohkeutta tarttua erilaisiin asioihin ja toimimaan niissä itsenäisesti. Hevostoiminta opetti myös sitoutumista, vas- tuuntuntoa sekä luottamusta. Talli luontoympäristöineen ja erityisesti voimapolku vahvisti asiakkaiden luontosuhdetta. Ratsastaminen vaikutti positiivisesti myös kehon hallintaan. 46 Vaasan yliopiston raportteja Kuvio 6. Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen asiakkaiden arviot so- siaalipedagogisesta hevostoiminnasta. Ohjaajat kertoivat, että on ollut hienoa huomata asiakkaiden henkilökohtainen kasvu ja rohkeus hevostoiminnan aikana ja sen jälkeenkin: yksi nuorista aikuisista lähti hevosavusteiseen Nuotti-valmennukseen ja toinen hakeutui kuntouttavaan työtoimintaan hevostallille. Yksi osallistujista kertoi haluavansa jatkaa hevoshar- rastusta yhdessä lapsensa kanssa. Yksi asiakas rohkaistui aloittamaan oman he- vosharrastuksensa uudelleen pitkän tauon jälkeen ja jatkaa sitä kuntoutumisen tu- kemiseksi. Hän miettii myös lähtöä Kaustiselle opiskelemaan hevosten hoitajaksi Keski-Pohjanmaan ammattiopiston hevostalouden perustutkinnon kautta. Ohjaajien arvion mukaan hevostoiminta sopii erittäin hyvin tälle kohderyhmälle ja hevostoiminnalla on ollut suuri vaikutus monen asiakkaan voimaantumiseen ja itsetunnon kasvamiseen. Sosiaalinen kuntoutuminen toteutui pienessä ryhmässä hyvin, kun toisiin tutustuttiin yhdessä opettelemalla ja tekemällä. Omien ohjaajien ja osallistujien palautteen mukaan tallin mukavat rauhalliset ohjaajat loivat tur- vallisen ilmapiirin. Rauhoittavaa vaikutusta lisäsi Stall Långvikin rauhallinen maalaisympäristö idyllisine rakennuksineen. Yksilöllisen tuen tarve huomioitiin toiminnassa hyvin ja osallistujien kannalta oli tärkeää, että hevostoiminnassa oli kaksi ohjaajaa, jolloin kaikki osallistujat huomioitiin yksilöinä. Viimeisellä kerralla oli vielä yksi lisäohjaaja opastamassa kärryillä ajamista. Tuttu omaohjaaja lisäsi osaltaan turvallisuuden kokemusta. Toiminta oli kokonaisuudessaan hyvin suun- niteltua ja tavoitteellista. Vaasan yliopiston raportteja 47 Työpajojen tyyppistä toimintaa voi hyödyntää sekä kertaluontoisina virkistysta- pahtumina että pitkäkestoisempina prosesseina. Kun sama ryhmä osallistuu useita kertoja ja toiminta on säännöllistä, saadaan hyödynnettyä ryhmädynamiik- kaa ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan periaatteita (yhteisöllisyys, osallisuus, toiminnallisuus) vielä tehokkaammin. LuoNa-hankkeen työpajoissa käynnistynyt yhteistyö on jatkunut keväällä 2021, kun Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdis- tyksen vastaavanlaiset talliryhmät osallistuivat hevostoimintaan kymmenellä ta- paamiskerralla, joita ohjaajat pitivät hyvin onnistuneina. Hankkeen työpajat toteutettiin kolmen yrittäjän yhteistyönä, jossa ohjauksen pää- vastuu oli Hevostoiminta Laukin Mira Huhdalla, ohjauksessa avusti Fredrika Sou- rander ja toimintaympäristön sekä toimintaan soveltuvat koulutetut hevoset tar- josi Nora Brandtin ja Ville Klemetsin omistama Stall Långvik, jonka moniamma- tilliseen verkostoon pohjautuva toimintakonsepti on erinomainen esimerkki pie- nempien yritysten resurssien ja osaamisen yhdistämisen eduista Green Care -toi- minnassa. Taulukko 8. Hyvän yrittäjäyhteistyön avaimet (Mira Huhta, Hevostoiminta Laukki). Hyvän yrittäjäyhteistyön avaimet • Keskinäisen kilpailun sijaan palveluiden täydentäminen, verkostoitu- miskyky • Eri osaamisalueiden ja resurssien yhdistäminen • Toiminnan jaetut arvot ja lähtökohdat, ymmärrys sosiaalipedagogi- sesta toiminnasta • Yhteistyön selkeä määrittely (esim. korvaus eläinten lukumäärän ja talliympäristön käytön mukaan) • Avoimuus, joustavuus, yhteisöllisyys • Yhteinen halu kehittää toimintaa ja ammattitaitoa 4.8 Maatilaelämykset ikäihmisten kotihoidon tukena Soiten senioreiden palveluiden avulla turvataan ikäihmisen hyvinvointia joko hä- nen omassa kodissaan, palveluasumisessa tai laitosasumisessa. Soiten alueella ko- tona asuu noin 92 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista ja kotihoito edes- auttaa ikäihmisen kotona selviytymistä. (https://www.soite.fi/senioreiden 48 Vaasan yliopiston raportteja _palvelut.) Soiten Lohtajan alueen kotihoidon asiakkaiden työpajat suuntautuivat Niemi-Erkkilän lammastilalle. Syksyllä 2019 järjestettyihin viiteen työpajaan osal- listui 5–7 iältään yli 70-vuotiasta miestä ja naista, osassa työpajoista oli myös yksi Soiten avustaja mukana. Niemi-Erkkilän luomulammastila sijaitsee Vattajan Natura-alueen lähellä ollen ihanteellinen ympäristö merenrantoineen ja metsineen mm. metsämieliharjoituk- siin. Tilaa emännöi Saija Niemi-Erkkilä, joka on koulutukseltaan mm. sosionomi ja metsämieli -ohjaaja. Tilalla voi tutustua lammastilan arkeen, osallistua eläinten hoitamiseen tai keskittyä rapsuttelemaan lampaita. Mutkittelevat metsäpolut kut- suvat tutkimaan luonnon ihmeitä metsästä merelle ja retken jälkeen voi istahtaa tilakeskuksen yhteydessä olevalla laavulla nauttimaan eväitä tulen räiskyessä nuo- tiossa. Koulutetun ohjaajan kanssa voi lähteä voimauttavaksi kuvatulle metsämie- liretkelle tai tutustumaan alueen lajirikkaaseen luontoon Green Care toimintana. Lisäksi tilan palveluihin kuuluu maisemanhoitopalveluita. Tila tarjoaa Green Care-palveluita mm. erityistä tukea tarvitseville lapsiperheille ja hankkeeseen osallistumisen myötä myös ikäihmisille. Lapsiperheille tarjottavan toiminnan tavoitteena on perheen sisäisen vuorovaikutuksen tukeminen luontoon perustuvien voimaannuttavien hyvinvointipalvelujen avulla. Ikäihmisille suunna- tussa toiminnassa on ollut teemana mm. tilan eläimiin tutustuminen ja sitä kautta vanhojen muistojen esilletuominen. Lohtajan kotihoidon asiakkaiden työpajat alkoivat aina bussikuljetuksilla joko asi- akkaiden kotoa tai palvelutalolta. Bussimatka koettiin erittäin tärkeänä palvelun osana ja mahdollistajana. Ensimmäisellä kerralla ohjelmassa oli tutustumista ti- laan ja sen ympäristöön, eläimiin sekä muihin ryhmän osallistujiin. Toisella ker- ralla päästiin tekemään enemmän tuttavuutta hevosen ja lampaiden kanssa. Ryh- mässä syntyi paljon keskustelua siitä, miten esimerkiksi hevosia käytettiin maa- laistaloissa päivittäisessä työssä. Myös sota-ajan muistoja heräsi monien mieliin. Vanha riimitelmäkin muistui osallistujien mieleen, kun he jutustelivat ulkona lam- mashaan edessä siitä, kuinka kauan lampaan odotusaika kestää: ”Kissa kaks, koira kolme, sika neljä, villur viis ja emäntä lehmineen yhdeksän”. Vaasan yliopiston raportteja 49 Kuvat: Satu Sundell Seuraavilla kerroilla toiminta vaihteli ulkona ja sisällä tapahtuvien aktiviteettien välillä. Yhdellä kerralla ryhmä tutustui myös tilan koiranpentuihin ja suurin osa osallistujista halusi ottaa koiranpentuja syliin samalla kun keskusteltiin erilaisista eläimiin liittyvistä asioista sekä sota-ajasta ja muista vanhoista asioista. Osa ryh- män jäsenistä oli fyysisesti huonommassa kunnossa ja toimintaa mukautettiin aina sään ja asiakkaiden toiveiden mukaan. Yksi iltapäivistä oli hyvin tuulinen ja sää tuntui kylmältä, jolloin ulkona lampaita katsottiin lyhyemmän aikaa ja ryhmä siirtyi sisätiloihin takkatulen äärelle Saijan kertoessa lampaan villasta ja sen käsit- telytavoista ennen ja nykyään. Osallistujat saivat myös itse kokeilla villan karstaa- mista ja kehräämistä langaksi rukilla. Monella osallistujista olikin tästä osaamista ja kokemusta. Jokaisen työpajan päätteeksi siirryttiin kahvipöytään, joka oli tär- keä, odotettu ja mukava hetki, jolloin osallistujat saivat olla muiden seurassa ja tulivat kuulluiksi. Ryhmä koki maatilavierailut virkistävinä ja positiivisina ja toi- minnalle toivottiin jatkoa hankkeen jälkeen. 50 Vaasan yliopiston raportteja Kuvio 7. Soiten Lohtajan kotihoidon asiakkaiden arviot maatilatoiminnasta (n=14). 4.9 Luontoretriitit mielenterveyskuntoutuksen tukena Vaskoolin asiakkaat, jotka ovat kotoisin Perhonjokilaakson kunnista, osallistuivat alkukesän aikana kahteen iltapäivätyöpajaan Alavetelissä, Emmes Retreatissa, ja työpajat jatkuvat elokuussa 2021. Vaskooli on osa Keski-Pohjanmaan sosiaalipsy- kiatrista ry:tä, joka tarjoaa palveluitaan Perhonjokilaakson ja lähikuntien mielen- terveysasiakkaille. Vaskoolin toimintaan kuuluu ohjattu ryhmätoiminta, avotyö- toiminta ja matalan kynnyksen toiminta. Vaskooli pyrkii mahdollisuuksien mu- kaan hyödyntämään Green Care -menetelmiä toiminnassaan ja lähti hankkeessa testaamaan luontoretriittejä yhdessä asiakkaidensa kanssa. Emmes Retreatin omistajat ja yrittäjät, Ulla-Beth Mäki-Jussila ja Henrik Wiik, ovat toteuttaneet unelmansa stressittömämmästä elämästä ja haluavat tarjota sa- man mahdollisuuden myös muille yrityksensä Emmes Retreatin kautta (https://www.emmesretreat.fi/fi/etusivu/). Ulla-Beth on koulutukseltaan perhe- terapeutti, psykoterapeutti, työnohjaaja ja rentoutusohjaaja. Henrik on alkuperäi- seltä koulutukseltaan rakennusinsinööri, mutta on sittemmin kouluttautunut joo- gaohjaajaksi. Henrikin suunnittelu- ja rakennustaidoista on ollut paljon hyötyä, kun hän on itse suunnitellut, piirtänyt ja ollut mukana rakentamassa Emmes Ret- reatia, joka muodostaa ainutlaatuisen puumajakokonaisuuden jykevien mäntyjen siimeksessä keskellä luonnonkaunista järvimaisemaa. Emmes Retreatin palveluja ovat mm. hiljaiset retriitit, jooga, luontoelämykset, melonta, pyöräily, vaellus, metsäjooga, meditatiivinen kävely ja erilaiset räätälöidyt paketit yrityksille, yhdis- tyksille ja organisaatioille. Vaasan yliopiston raportteja 51 Vaskoolin työpajoihin osallistui viidestä seitsemään 20-60 -vuotiasta asiakasta, joista kaksi oli miehiä ja loput naisia. Kesän retriiteissä oli hieno sää ja toisella kerralla ryhmä pääsi kylpemään todelliseen helleaaltoon. Asiakkaat saivat kokea Ulla Bethin ohjaamat metsäkylvyt kaikilla aisteillaan upeassa metsäympäristössä. Nando-koira seurasi mielellään toimintaa kulkien ryhmän mukana. Henrik oli ra- kentanut erittäin hienon lautan, jonka kyytiin kaikki – hetken keskustelun, pelas- tusliivien pukemisen ja suostuttelun jälkeen - uskalsivat hypätä, viimeisenä myös Nando-koira. Osallistujat nauttivat lautan hiljaisesta ja rauhallisesta matkanteosta kauniilla ja tyynellä järvellä. Halutessaan asiakkaat olisivat päässeet myös kokei- lemaan melomista. Helteisestä säästä huolimatta osallistujat odottivat innolla makkaroiden grillaamista. Asiakkaat etsiytyivät retriitissä eri paikkoihin, kuten rannalle, grillauspaikalle tai varjoisalle kuistille. Kuva: Lena Enlund Emmes Retreat sopii paikkana erittäin hyvin luonnossa oleskeluun ja olemaan läsnä hetkessä, sopien myös liikuntarajoitteisille osallistujille. Tämä kannattaa jat- kossa ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa, koska joku asiakas oli jättänyt varmuuden vuoksi osallistumatta työpajaan fyysisten rajoitustensa takia. Työpajat onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin ja asiakkaat olivat toimintaan tyytyväisiä. Palautteen mukaan asiakkaat kokivat toiminnan rentouttavaksi, toimintaympäris- tön tarkoitukseen sopivaksi ja ohjauksen ammattitaitoiseksi (Kuvio 8). 52 Vaasan yliopiston raportteja Kuvio 8. Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen arviot luonto- retriiteistä. Emmes Retreat oli myös yksi valtakunnallisten Green Care -päivien 2019 tutustu- miskohde. Työpajassa kuultiin yrittäjäpariskunnan tarina ja kuvaus heidän toi- minnastaan sekä päästiin tutustumaan useiden metrien korkeudessa sijaitseviin puumajoihin sisältä ja ulkoa. Ohjelmassa on mukana myös pieni rentoutumishar- joitus. Työpajassa oli 13 osallistujaa eri puolilta Suomea sekä yksi osallistuja Poh- jois-Ruotsista. 4.10 Maatilavierailuista tukea ja uusia virikkeitä varhaiskasvatukseen Pilke liikuntapäiväkoti Loikka tarjoaa varhaiskasvatusta 0-5 -vuotiaille lapsille. Päiväkoti Loikka on liikuntapainotteinen päiväkoti, jonka tavoitteena on lasten lii- kunnan riemun ja liikunnallisen elämäntavan löytäminen. Liikuntapainotteisuus näkyy päiväkodin arjessa esimerkiksi retkeilynä, päivittäisinä pihaleikkeinä, lii- kunnallisina musiikkihetkinä ja ohjattuina liikuntatuokioina. Toiminnassa kokeil- laan monipuolisesti erilaisia liikuntalajeja, kuten esimerkiksi uintia, nassikkapai- nia ja pyöräilyä. (Pilkepäiväkodit 2021.) Päiväkodin henkilökunta kävi tutustu- massa Isonkyrön Lehmäjoella sijaitsevan Hakamaan maitotilan toimintaan ke- sällä 2019 ja päätti käynnin perusteella lähteä mukaan hankkeen työpajatoimin- taan. Vaasan yliopiston raportteja 53 Tilan omistajalla Sari Hakamaalla on pitkä kokemus mm. nuorten kanssa toimi- misesta maatilalla, myös yksi päiväkotiryhmä oli kerran vieraillut tilalla jo ennen hankkeeseen osallistumista. Tytär Kati Hakamaalla on sosiaali- ja terveysalan pe- rustutkinto (mielenterveys- ja päihdetyö) ja hän opiskelee parhaillaan agrologiksi. Kati on erittäin kiinnostunut eläin- ja maatila-avusteisesta toiminnasta erilaisten asiakkaiden kanssa. Tilalla on mm. mahdollisuus hoitaa lehmiä, kanoja, kissoja ja koiria sekä osallistua monenlaiseen toimintaan maatilalla ja sen ympäristössä. Päiväkotiryhmien toiminta suunniteltiin lasten tarpeiden ja ikäryhmän mukai- sesti. Toiminnan tavoitteet kytkeytyivät päiväkodin erilaisiin pedagogisiin tavoit- teisiin, kuten ympäristökasvatukseen, maalla oppimiseen, luontosuhteen vahvis- tamiseen sekä sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Kuvat: Martta Ylilauri ja Kirsi Tikkanen. Hakamaan maitotilalla vieraili syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana kuusi Päiväkoti Loikan 3–6 vuotiaiden lapsiryhmää sekä varhaiskasvattajia. Tilalla on ollut mah- dollisuus tutustua maatilan toimintaan ja eläinten hoitoon sekä päästä näkemään omin silmin ja kädestä pitäen, mistä ruoka tulee ja mitä maatilan eläimet syövät. Päiväkotilapset ovat päässeet maatilalla ruokkimaan vasikoita ja kanoja, seuraa- maan lehmien lypsyä ja päästämistä ulos laitumelle sekä maistamaan tilatankissa jäähdytettyä tuoretta maitoa ja tutkimaan juuri noukittuja kananmunia. Myös koi- rien leikittäminen ja traktoriin tutustuminen on ollut lapsista kiinnostavaa puu- haa. Työpajat haluttiin toteuttaa siten, että mahdollisimman moni päiväkodin lapsista pääsisi tutustumaan maatilan toimintaan. Jokaisella kerralla toimintaan osallistui uusi 6–10 lapsen ryhmä sekä kaksi tai kolme päiväkodin omaa varhaiskasvattajaa. Lapsilta kerättiin toiminnan päätteeksi palautteet (Liite 3), joiden lisäksi Vaasan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Monika Heinonen oli mukana kah- della viimeisellä maatilavierailulla havainnoimassa toimintaa opinnäytetyötään 54 Vaasan yliopiston raportteja varten. Hän osallistui myös päiväkodin varhaiskasvattajien, yrittäjän ja hanke- työntekijän yhteiseen loppuarviointikeskusteluun ja työpajojen vaikutusten arvi- ointiin. Kuvio 9. Päiväkoti Loikan lapsiryhmien arviot: ”Mitä pidit maatilakäyn- nistä?” (n=42). Työpajoista saatujen palautteiden ja kokemusten perusteella voidaan todeta, että maatilavierailut sopivat tälle asiakasryhmälle erittäin hyvin (Kuvio 9). Yksittäiset- kin maatilakäynnit tukivat päiväkodin pedagogisia tavoitteita antamalla lapsille paljon uutta tietoa maatilan eläimistä ja niiden hoitamisesta, elämyksiä eläinten rapsuttelusta ja vastalypsetyn maidon maistelusta sekä onnistumisen kokemuksia muun muassa lehmien, vasikoiden ja kanojen ruokkimisesta. Myös yhteiset bussi- matkat maatilalle avarsivat lasten tietoisuutta omasta lähiympäristöstään. Maatilavierailujen kautta lapset pääsivät kädestä pitäen tutustumaan maatilan eläimiin ja toimintaan sekä pääsivät sisälle navettaan ja muihin eläinsuojiin, mikä on nykypäivänä jo melko harvinaista. Vaikka lapset pääosin asuvat itsekin maa- seudulla, oli esimerkiksi fyysinen läheisyys isojen eläinten kanssa monille uusi ko- kemus. Tilan rauhalliset eläimet saivat monet pienimmistäkin lapsista rohkaistu- maan ruokkimiseen ja eläinten rapsutteluun samalla, kun Sari kertoi eläinten oi- kean kohtaamisen ja hyvän kohtelun merkityksestä niiden hyvinvoinnille. Lapset kuuntelivat tarkasti, mitä heille kerrottiin eläimistä. He tekivät teräviä huomioita maatilan toiminnasta ja myös vertailivat kuulemaansa ja näkemäänsä aiempiin Vaasan yliopiston raportteja 55 kokemuksiinsa esimerkiksi kertomalla omista lemmikkieläimistään. Eläinten ruokkiminen oli palautteiden mukaan monille lapsille hyvin mieluisaa puuhaa. Varhaiskasvattajien palautteen mukaan ryhmän vilkkaimmatkin lapset keskittyivät vierailun aikana hienosti kuuntelemaan, mitä eri eläimistä heille kerrottiin ja tutustuivat niihin innolla. Ajatuksia ja kommentteja he- rätti esimerkiksi se, että sama eläin voi olla hyvin monen eri kokoinen ja kanoista voi tulla erivärisiä munia. Lasten mielestä lehmän maito suoraan tilatankista haettuna maistui huikean hyvältä, paljon paremmalta kuin ”kaupan maito”. Monia uusia kokemuksia, hajuja ja makuja sisältäneen reissun jälkeen kaikki olivat hyvällä tavalla väsyneitä. Kuva: Kirsi Tikkanen. 4.11 Voimavaroja luonnosta psykiatristen potilaiden ryhmätoimintaan Vaasan keskussairaalan psykiatrisen poliklinikan avopuolen potilaille suunnatut neljän yrittäjän työpajat toteutettiin keväällä ja kesällä 2021 osana kuuden toimin- takerran sarjaa, jossa potilaiden pienryhmä tutustui Vaasan lähialueen luontokoh- teisiin sekä luontoperustaisiin ja eläinavusteisiin toimintamuotoihin. 56 Vaasan yliopiston raportteja Voimavaroja luonnosta -ryhmän osallistujat olivat psykiatrisen poliklinikan ai- kuisia, yli 18-vuotiaita potilaita. Ryhmän tavoitteena oli tutkia, millä tavoin luonto voi tukea, rauhoittaa ja palauttaa sekä lisätä voimavaroja ja toimintakykyä kunkin osallistujan kohdalla. Tapaamisten sisällöllisinä teemoina olivat turva, läsnäolo, rauha, voima ja toivo. Jokaisella kerralla keskityttiin yhteen näistä teemoista. Kun- kin tapaamisen tavoitteena oli auttaa osallistujia tunnistamaan, miten he voivat lisätä tapaamiskerran teemaan liittyviä voimavarojaan hyödyntämällä luontoym- päristöä ja eläinavusteisia toimintamuotoja omassa arjessaan. Ryhmä koottiin kevään 2021 aikana lääkäreiden ja terapeuttien suositusten sekä potilaiden oman kiinnostuksen ja ryhmään sopivan toimintakyvyn perusteella. Ryhmään valittiin mukaan haastattelujen perusteella 6 henkilöä, 3 naista ja 3 miestä, joiden ikäjakauma oli noin 20–70 vuotta. Ryhmän ohjelmasta, kokonais- suunnitelmasta, kokonaisuudessaan ensimmäisen ja viimeisen ryhmätapaamisen ohjauksesta, psykoedukaatioista sekä toiminnallisista ja terapeuttisista osuuksista vastasivat psykologi Marita Niemelä ja toimintaterapeutti Marja-Leena Myntti, jotka osallistuivat myös kaikkiin yrittäjien ohjaamiin työpajoihin. Ryhmätoiminta sisälsi yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä, joiden tarkoituksena oli aktivoida vuorovaikutusta ja kokemusten vaihtoa ryhmässä. Keskustelut ja jaka- misaiheet käsittelivät luontoon, harjoituksiin ja kotitehtäviin liittyviä kokemuksia. Ryhmän teemojen, toiminnallisten harjoitusten ja niihin liittyneiden kotitehtävien tarkoitus oli jokaisen oman luontoyhteyden vahvistaminen, liikkumiseen aktivoi- minen, omien voimavarojen tunnistaminen sekä itsetuntemuksen ja tunnetyös- kentelyn mahdollistaminen itsenäisesti luonnossa. Kokonaistavoitteena oli lisätä tietoisuutta luonnon hyvinvointivaikutuksista ja siitä, miten kukin osallistuja voi itse tietoisesti hyödyntää luontoa jatkossa oman hyvinvointinsa tukena. Ryhmä- toiminta sisälsi myös psykoedukaatiota teemoista turva, läsnäolo, voima, rauha ja toivo. Lisäksi ryhmän psykoedukaatio-osuuksissa ja harjoituksissa käsiteltiin psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä sekä kokonaisvaltaista terveyttä edistäviä ai- heita. Ryhmätapaamisten 2.–5. pääosan toiminnallisesta ohjauksesta vastasi neljä eri Green Care -yrittäjää, eräoppaana ja kouluttajana toimivat Anita Storm ja Ghita Bodman, lammastilayrittäjä Susanne Wik sekä sosiaalipedagogisen hevostoimin- nan ohjaaja Sirpa Leinola-Schöring ja apuohjaajana hänen tyttärensä Beata Schö- ring. Yrittäjät valikoituivat mukaan asiakastahon esittämien kriteerien ja toivei- den, toimintamuodon sekä vahvan ammatillisen kokemuksen ja Green Care -osaa- misen perusteella. Kaikki työpajat suunniteltiin yksityiskohtaisesti etukäteen yrit- täjien ja Vaasan keskussairaalan psykiatrisen poliklinikan psykologin ja toiminta- terapeutin kanssa. Näin saatiin selkeä yhteinen käsitys siitä, millaiset olosuhteet Vaasan yliopiston raportteja 57 olisivat kaikkien osallistujien kannalta fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti mah- dollisimman turvallisia ja millaiset harjoitukset soveltuisivat ja edistäisivät asiak- kaiden yksilöllistä voimaantumista. Yrittäjille tai hankkeen työntekijöille ei mis- sään vaiheessa välitetty tietoja yksittäisten osallistujien henkilöllisyydestä tai hoi- toon liittyvistä seikoista. Ghita Bodmanin ohjaama työpaja suuntautui Pilvilammen retkeilyalueen etälä- puolelle, noin 9 kilometrin etäisyydelle Vaasan keskustasta. Luontotoiminnan tee- mana oli läsnäolo ja toiminta jakautui tarkkaavaisuuden elpymiseen tähtäävään kävelyharjoitukseen, metsäluonnossa toteutettuun lintu-muurahainen-karhu - läsnäoloharjoitukseen (Liite 5) ja kävelyyn takaisin lähtöpisteeseen, jolloin ryhmä- läisillä oli mahdollisuus keskustella Ghita Bodmanin kanssa alueen retkeilymah- dollisuuksista tarkemmin. Seuraava työpaja toteutettiin Susanne Wikin lammastilalla, joka sijaitsee Musta- saaressa, noin 9 kilometriä Vaasan keskustasta. Työpajan teemana oli läsnäolo, jo- hon syvennyttiin havainnoimalla lammastilan arkea ja elämää. Osallistujilla oli mahdollisuus syöttää ja silittää lampaita samalla, kun Susanne Wik kertoi tilansa toiminnasta ja lampaiden lajityypillisistä ominaisuuksista sekä niiden yksilölli- sistä ja persoonallisista käyttäytymistavoista. 58 Vaasan yliopiston raportteja Voima-teeman työpaja toteutettiin Sundomissa Minttu & Mascot -tallilla, noin 9 kilometriä Vaasan keskustasta. Ohjaajana toimi Sirpa Leinola-Schöring ja apuoh- jaajana Beata Schöring. Työpajassa havainnoitiin islanninhevosten käyttäytymistä ja vuorovaikutusta niiden kanssa. Osallistujilla oli mahdollisuus halutessaan silit- tää, harjata sekä taluttaa hevosia ohjatusti ja sen jälkeen myös itsenäisesti. Kaikki toiminta hevosten kanssa tapahtui maasta käsin. Kuva: www.islanninhevostalliminttumascot.com Neljännessä työpajassa ryhmä tutustui Risön luontoalueeseen, joka sijaitsee noin 7 km Vaasan keskustasta. Anita Stormin ohjaamassa työpajassa keskityttiin tee- maan rauha. Ryhmän osallistujat pääsivät itse valmistamaan avotulella valintansa mukaan joko rauhoittavaa tai virkistävää kehäkukkavoidetta. Nuotiopaikan lähei- syydessä oli mahdollisuus käydä ihailemassa luontoa ja maisemia myös Risön lin- tutornista käsin. Matkalla nuotiopaikalle Anita esitteli tyypillisimpiä luonnon hyö- tykasveja ja niiden käyttömahdollisuuksia sekä makuaistimuksia. Kaikista työpajoista kerättiin asiakaspalaute (Kuvio 10), jonka lisäksi sairaalan henkilökunta toteuttaa omat sisäiset ammatilliset arvionsa koko luontotoiminnan sarjasta muun muassa mahdollisen jatkokehitystyön tueksi. Vaasan yliopiston raportteja 59 Kuvio 10. Vaasan keskussairaalan psykiatrisen poliklinikan potilaiden arviot luonto-, hevos- ja maatilatoiminnasta (n=19) Osallistujien kommentteja: • Lammastila: Mukava kokemus, tilanpitäjä oli mukava. Ihanaa, kun saimme silittää ja ruokkia lampaita! Lampaat olivat ihanat ja suvaitse- vaisia. Antoivat iloisina meidän tulla kotiinsa, ja olivat ystävällisiä. • Luontotoiminta, Pilvilampi: Pidin siitä, että maailmaa katsottiin eri perspektiivistä. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka paljon elämää "muurahais"-maailmassa on. Kiitos!! Pidin siitä, että oltiin kunnolla kos- ketuksissa luontoon. Lintu ja muurahainen olivat kivoimmat. Oli helppo tarkastella luontoa eri perspektiivistä :) Näin jotain uuttakin! Puun ha- laus oli vähän liian pitkä, mutta muuten kiva idea :). • Luontotoiminta, Risö: Tykkäsin ihan kaikesta. Voide oli tosi helppo ja mukava valmistaa. Matka lintutornille oli sopiva. Sai hyödyllisiä vink- kejä, mitä voi kokeilla kotona. Ihana ohjaaja, kiitos! • Hevostoiminta: Kiva paikka, hevoset olivat kilttejä :). Hevosten meille antama energia oli käsinkosketeltava. Ohjaus oli aivan yhtä rauhallinen ja salliva kuin hevoset. KIITOS! Yrittäjien työpajoista saatujen palautteiden perusteella voidaan todeta, että hank- keessa testatut toimintamuodot sopivat tälle ryhmälle hyvin tai erittäin hyvin ja yhteistyötä psykiatristen potilaiden kuntoutuksen tueksi olisi tulevaisuudessa mahdollista jatkaa kaikkien työpajat toteuttaneiden Green Care -yrittäjien kanssa joko pienryhmissä tai itsenäisesti. 60 Vaasan yliopiston raportteja Voimavaroja luonnosta - ryhmän ohjaajat Marita Niemelä ja Marja-Leena Myntti. Kuva: Marita Nie- melä. Vaasan yliopiston raportteja 61 Kuva: Anita Storm 62 Vaasan yliopiston raportteja 4.12 Hankkeen tulokset ja kokemukset pähkinänkuoressa LuoNa-hankkeessa toteutettiin yhteensä 92 luontolähtöistä työpajaa 1 , joiden myötä monipuolinen joukko palveluntuottajia, sote- ja kasvatusalojen ammattilai- sia ja heidän asiakkaitaan pääsivät kohtaamaan toisiaan luonnon ja eläinten hy- vinvointivaikutusten äärellä. Yhteisesti jaettu kokemus erilaisista kokeiluista oli, että luontoperustainen toiminta sopi kaikille hankkeeseen osallistuneille asiakas- ryhmille ja luontoavusteisuudesta koettiin olevan hyötyä asiakkaiden moninaisten palvelutavoitteiden osalta. Kuvio 11. Kooste useiden ryhmien palautteista. Hankkeen aikana on löydetty runsaasti asiakkaita inspiroivia ja turvallisia ympä- ristöjä asiakkaiden henkilökohtaisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen. Hank- keen suosituin ja toivotuin toimintamuoto oli sosiaalipedagoginen hevostoiminta, jonka lisäksi työpajat suuntautuivat luontoalueille ja maatiloille. Hevostoiminnan suosiota voidaan selittää sillä, että molempien maakuntien alueelta löytyi useita ammattitaitoisia sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajia sekä laadukkaita ja turvallisia hevostalleja, joiden koulutetut hevoset soveltuivat myös eritysryhmien kanssa työskentelyyn. Hevostoiminta oli myös monien asiakkaiden toivomuslistan kärjessä, koska tallille menemiselle omatoimisesti on nähty esimerkiksi taloudel- lisia, sosiaalisia tai psyykkisiä esteitä. 1 Kesäkuuhun mennessä hankkeessa oli toteutettu 90 varsinaista asiakasryhmäkohtaista työpajaa sekä Green Care -päivien 2019 yhteydessä kaksi tutustumistyöpajaa. Viimeiset kaksi Keski-Pohjanmaan alueelle kesäkuulle 2021 suunniteltua ja koronatilanteen takia siirtynyttä asiakastyöpajaa on tarkoitus toteuttaa elokuussa 2021. Vaasan yliopiston raportteja 63 Kuvio 12. Hankkeessa käytetyt Green Care -toimintamuodot. Osa kokeiluista järjestyi hyvinkin luontevasti, kun asiakkaiden toiveita vastaava ammattitaitoinen yrittäjä löytyi läheltä. Joissakin tapauksissa yritys-asiakas -yh- teistyöparien löytäminen on ollut myös haasteellista ja edellyttänyt hankkeelta paljon taustatyötä sekä tutustumiskäyntien järjestämistä. Omat lisähaasteensa hanketoiminnalle toi koronapandemia, joka keskeytti hankkeen työpajatoiminnan keväällä 2020. Tästä aiheutuneita viivästyksiä kompensoitiin hakemalla hank- keelle jatkoaikaa elokuuhun 2021 saakka ja kokeilutoimintaa pystyttiin jatkamaan pandemian asettamien reunaehtojen puitteissa syksystä 2020 lähtien. Työpajoja pystyttiin toteuttamaan monien asiakasryhmien osalta pienryhmissä ja ulkoti- loissa, jolloin esimerkiksi turvaväleistä pystyttiin huolehtimaan toiminnan eri vai- heissa. Poikkeusoloissa luoviminen antoi lopulta kaikille osapuolille arvokasta op- pia terveysturvallisuuden ja hygienia-asioiden huomioimisessa myös mahdollis- ten tulevien epidemioiden ja pandemioiden varalle. Yli kolmivuotisen hankkeen aikana välitettiin myös monipuolisesti tietoa Green Care -toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta järjestämällä erilaisia tilaisuuksia sekä osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, toimittamalla uutiskirjeitä ja viestimällä hankkeen toiminnasta eri kanavissa (Taulukko 9). LuoNa-hanke oli mukana jär- jestämässä vuoden 2019 valtakunnalliset Green Care -päivät Kokkolan Villa El- bassa 12.–13.9.2019. Päivät kokosivat yhteen Green Care -alan toimijoita ja alasta kiinnostuneita verkostoitumaan mielenkiintoisten seminaariesitysten sekä työpa- jojen ja opintoretkien merkeissä, joissa päästiin tutustumaan alueen yritysten toi- mintaan. Päivien teemoina olivat erityisesti metsät, vesistöt, kuntouttava kalastus ja esteettömyys. LuoNa-hanke järjesti Green Care -päivien yhteydessä työpajat Niemi-Erkkilän lammastilalla Lohtajalla ja Emmes Retreatissa Alavetelissä, lisä- ten samalla hankealueen Green Care -yritysten valtakunnallista näkyvyyttä. 64 Vaasan yliopiston raportteja Taulukko 9. LuoNa-hankkeen järjestämät tilaisuudet ja hankeviestintä. LuoNa-hankkeen järjestämät tilaisuudet ja hankeviestintä Hankkeen järjestämät tilaisuudet ja seminaarit • Aluetapaamiset Vaasassa 23.3.2018, Kokkolassa 4.4.2018 ja Pietarsaaressa 6.4.2018 • Hankeseminaarit Vaasassa 8.3.2019 ja Kokkolassa 2.5.2019 • Green Care -päivät Kokkolassa 12.-13.9.2019 • Green Care vaikuttavuusseminaari Kokkolassa 7.2.2020 • Hankkeen päätösseminaari Pörkenäsissä Pietarsaaressa (online-varaus) 20.8.2021 Hankkeesta tiedottaminen muissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa • Strömsön puutarhailta 7.6.2018 • Hyvinvointia metsästä -tapahtuma Vaasa City Stormin yhteydessä 28.-29.9.2018 • Green Care -menetelmät käytännössä -seminaari Seinäjoella 18.9.2018 • Skog & Hälsa -tilaisuus Kristiinankaupungissa 24.9.2018 • Skog & Hälsa -tilaisuus Pietarsaaressa 29.9.2018 • Grunderna i Green Care –täydennyskoulutustilaisuudet, Vaasa 28.9.2018 ja Pietarsaari 9.11.2018 • Valtakunnalliset Green Care -päivät Vuokatissa 30.-31.10.2018 • Maaseutumessut Kannuksessa 23.-24.8.2019 • Friluftsdag på Norrvalla, Vörå 21.9.2019 • Mielenterveysviikon tapahtuma ”Diagnoosi: Ihminen” Vaasan kaupunginkirjastossa 20.11.2019 • Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen Green Care -keskustelutilaisuus 29.4.2020 (online) Vaasan yliopiston raportteja 65 Muu viestintä • Hanke-esite (painettu 300 kpl/suomeksi + 300 kpl/ruotsiksi) • Hankkeen nettisivut https://www.uwasa.fi/fi/tutkimus/hankkeet/luonnollista-tukea- elamaan-naturligt-stod-livet • Muiden toteuttajaorganisaatioiden ja Green Care Finlandin nettisivut • Uutiskirjeet 6 kpl, GDPR-asetuksen mukaisia tilaajia 91 kpl • Some-tiedotus (Fb ja Instagram) • Lehtijutut (Keskipohjanmaa 25.5.2018, Pietarsaaren sanomat 15.8.2018) • Verkkoartikkeli 16.12.2019, https://leaderpohjanmaa.fi/elaimet-ja-rauha-veivat-anna- salmen-maaseudulle/ • LuoNa-työpajat mukana Vaasan kaupungin kaupungin Sosiaali- ja terveydenhuollon si- säisessä tiedottamisessa • Artikkeli Kanava 4/2020: Hoitaja nimeltä luonto – Koronakevät on lisännyt Green Care –palvelujen merkitystä hyvinvoinnin lähteenä • Verkkoartikkeli 19.10.2020: https://leaderpohjanmaa.fi/luona-hanke-edistaa-green- care-yritystoimintaa-pohjanmaalla/ • Pohjankyrö-lehti 19.10.2020: Luona-hanke edistää Green Care -yritystoimintaa Pohjan- maalla • Green Care Finlandin uutiset 23.11.2021: https://www.gcfinland.fi/ajankohtaista/uu- tiset/Pohjanmaalla-madallettiin-sote-asiakkaiden-kynnysta-luontotoimintaan-kokeilu- jen-avulla--392.html • CentriaNews, 4: 03/2021: Jo yli 500 sosiaali- ja terveys -palvelujen asiakasta tullut luonto- ja eläinavusteisten toimintamuotojen piiriin! https://uutiskirje-tki.cent- ria.fi/archive/show/860196 • Vaasan yliopiston Minä & tiede –verkkoluento 18.5.2021, Martta Ylilauri: Green Care – Kestävää hyvinvointia luonnosta • Centria Bulletin 6/2021: Sote-palvelujen piiriin juurrutettu luontoavusteista toimintaa, https://centriabulletin.fi/sote-palvelujen-piiriin-luontoavusteista/ • Hankejulkaisu keskeisistä tuloksista 8/2021 66 Vaasan yliopiston raportteja 5 GREEN CAREN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Martta Ylilauri ja Anja Yli-Viikari Kiinnostus luonnon hyvinvointivaikutuksia ja Green Care -toimintaa kohtaan on selkeästi kasvanut viimeisen vuosikymmenen ja erityisesti koronapandemian ai- kana. Luonnon ja sen hyvinvointivaikutusten arvostuksen kasvu on kytköksissä yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin ja megatrendeihin, kuten kaupungistumi- seen, demografiseen ja teknologiseen kehitykseen, ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristökysymyksiin sekä varallisuuden ja terveyden epätasa-arvoiseen ja pola- risoituneeseen kehitykseen. Yhteiskuntataloudellisten ja rakenteellisten haasteiden keskellä tulee muistaa, että tilastot ja alueelliset yhteenvedot koostuvat aina yksittäisistä ihmisistä ja per- heistä, joille tuen puute näyttäytyy inhimillisenä kärsimyksenä tai menetettyinä mahdollisuuksina. Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu iskee pahiten juuri heikoimmassa asemassa olevien, erityistä tukea, hoivaa tai kuntoutusta tar- vitsevien lasten ja nuorten, vanhusten, pitkäaikaistyöttömien, kehitysvammaisten sekä päihde- tai mielenterveysongelmista tai muista pitkäaikaissairauksista kärsi- vien arkeen. (ks. Bardy 2011: 341; Ylilauri 2018: 9-10.) Monialaiseen hyvinvointitutkimukseen perustuva luontolähtöinen toiminta voi edistää terveyttä ja hyvinvointia yleisesti eri asiakasryhmien osalta. Merkittävim- mät vaikutukset saavutetaan erityisesti heikommassa asemassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien asiakasryhmien osalta, lisäten fyysistä ja psyykkistä hyvinvoin- tia sekä osallisuuden kokemista. Paikallisesti tuotettujen lähipalvelujen avulla voi- daan vähentää myös sosioekonomista eriarvoisuutta parantamalla alueellisten so- siaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Hyvinvointi ja talous ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja muista elintärkeistä ekosysteemipalveluista. Green Care -palvelutoiminta yhdistää luon- tevasti alueelliset ekosysteemipalvelut, paikalliset maaseutu-, maatalous- ja luon- toyrittäjät, sote- ja kasvatusalan toimijat sekä palveluista hyötyvät asiakkaat. Green Care voidaankin nähdä sosiaalisena palveluinnovaationa ja osana ekososi- aalista siirtymää, kestävää biotaloutta sekä vihreää ja vastuullista liiketoimintaa vastaten osaltaan megatrendien haasteisiin. Vastuullisesti toteutetun Green Care -toiminnan avulla on mahdollista ylläpitää ja vahvistaa paikallisesti ekologisia prosesseja, lajistollista ja maisemallista moni- muotoisuutta sekä luonnonvarapääomaa. Ekologisesti kestävässä palvelun- Vaasan yliopiston raportteja 67 tuotannossa minimoidaan eri toiminnoista aiheutuvat haitalliset vaikutukset il- maan ja ilmastoon, maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä kasvillisuuteen ja eliöi- hin, huolehtien aina myös eläinten hyvinvoinnista. (Ylilauri 2018.) Ennaltaehkäisevillä, kuntouttavilla palveluilla voidaan merkittävästi vähentää yh- teiskunnalle kalliiden korjaavien palveluiden kustannuksia, parantaa ihmisten elämänlaatua ja antaa tarvittavaa tukea oman polun rakentamisessa kohti oma- voimaista toimintaa ja tasapainoisempaa elämää. Green Care -palvelukonsepteilla on laajat soveltamismahdollisuudet ja luontoperustaiset palvelut tarjoavatkin mo- nia uusia mahdollisuuksia palvelu- ja liiketoimintaan, kun tunnistettavat terveys- ja hyvinvointihyödyt luovat kasvupohjaa monille toimijoille tulevaisuudessa (ks. esim. nordicnabs.com). Lukuisat alueelliset selvitykset ovat osoittaneet, että Suomen kunnista ja sote- yh- teistyöalueilta löytyy sekä korkeatasoista menetelmällistä Green Care -osaamista että toimintaan soveltuvia luonnonympäristöjä, maatiloja ja muita toimintaympä- ristöjä, joissa luontoperustaista palvelutuotantoa olisi mahdollista lisätä ja kehit- tää edelleen. Uusien luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvien menetelmien ja toimintamuotojen käyttöönottoon on suhtauduttu positiivisesti ja sote- ja kasva- tusalan toimijat ovat nähneet Green Care -toiminnalla olevan monia hyötyjä ja mahdollisuuksia esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten, mielen- terveyskuntoutujien ja ikäihmisten tukipalveluissa. (ks. esim. Ylilauri 2018; Yli- lauri & Voutilainen 2021.) Kuvio 13. Luontoperustaisten palvelujen tavoitteet ja merkittävyys suomalais- ten sote- ja kasvatusalan ammattilaisten näkökulmasta (Ylilauri & Voutilainen 2021). 68 Vaasan yliopiston raportteja Luontoavusteisten palveluiden käyttöönottoon liittyy kuitenkin edelleen monia haasteita. Hanketoiminnassa sekä hankealueella toteutetuissa haastatteluissa ja kyselyissä esiin tulleet palvelutarpeet ja paikallisten yritysten tarjonta eivät kohtaa kaikkien asiakasryhmien osalta. Esteinä luontoavusteisten palveluiden käyttöön- otolle on nähty sektorirajat ylittävän yhteistyön puutteiden lisäksi taloudellisten resurssien niukkuus. Uusien palvelukonseptien sisällyttäminen hallinnollisiin ja poliittisiin päätöksentekomekanismeihin on usein haastavaa ja päätöksentekoon kaivataan lisää valinnanvapautta ja osallistavaa suunnittelua. Parhaimmillaan Green Care -toiminta yhdistää luontevasti julkisen, yksityisen ja kolmannen sek- torin toimijoiden voimavarat yhteisten tavoitteiden eli ihmisten ja koko alueen hy- vinvoinnin edistämiseksi. Green Care -toiminnan nykyistä laajempi käyttöönotto voisikin toimia yhtenä hyvänä työkaluna kestävän hyvinvoinnin tavoittelussa. (Yli- lauri 2018; Ylilauri & Voutilainen 2019 ja 2021.) 5.1 Kansallisen tutkijaryhmän suositukset toimialan kehittämiseen Hankkeen puitteissa koottiin kansallisen tason tutkijaryhmä pohtimaan luontolähtöiseen toimintaan liittyviä kehittämistavoitteita. Tutkijaryhmän työtä koordinoi Anja Yli-Viikari Luonnonvarakeskuksesta ja mukana työ- ryhmässä olivat Martta Ylilauri ja Sanna Tuurnas Vaasan yliopistosta, Seija Okulov Itä-Suomen yliopistosta, Marianne Kuorelahti, Elisa Rai- nerma ja Niina Rautamäki Jyväskylän yliopistosta sekä Anu Kamau Cent- ria-ammattikorkeakoulusta. Tutkijaryhmän näkemyksen mukaan nykyinen sote-järjestelmä ja sen toimintata- vat tarvitsevat uudistamista monista syistä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yhteiskunnassa lisääntyneet, ja esimerkiksi noin 700 000 suomalaista käyttää vuosittain mielenterveyslääkitystä (Huttunen 2018). Lastensuojelun tarve jatkaa kasvuaan ja sen kautta sijoitetaan vuosittain 19 000 lasta ja nuorta (THL 2021). Yksinäisyys sosiaalisena ongelmana haastaa monen ihmisen elämää. Näillä kai- killa on suora yhteys ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaalisen hyvinvointiin. Nykyinen keinovalikoima ei ole riittävä ongelmien ratkaisemiseen ja vastaamaan ihmisten avun ja tuen tarpeisiin. Rinnalle tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja. Parhaillaan toteutettavan sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Luontolähtöisten menetelmien nähdään tarjoavan ratkaisuja eri- tyisesti seuraaville kahdelle kohderyhmälle. Vaasan yliopiston raportteja 69 Haavoittuvassa asemassa olevat lapset, nuoret ja perheet Lapsille, nuorille ja perheille tarvitaan varhaisen tuen muotoja, joiden avulla voi- daan estää havaittujen ongelmien kärjistymistä. Sosiaalipedagogisen hevostoi- minnan kaltaiset toiminnalliset tukimuodot tarjoavat luontevia sosiaalisen kasvun ympäristöjä lapsille ja nuorille. Luontoavusteisuus on tarjonnut hyviä puitteita myös lasten ja vanhemman välisen yhteistyön lujittamiseen (Lyytinen 2017). Il- toihin ja viikonloppuihin sijoittuvien tukimuotojen ohella voitaisiin toiminnallisen tuen muodot vielä myös osaksi erityistarpeita omaavien lasten koulupäivää, kuten on menetelty Iso-Britanniassa ja Norjassa. Tuki voimaantumiseen ja toimijuuteen Luonto- ja eläinavusteisuudesta hyötyvät myös ne asiakkaat, jotka tarvitsevat am- matillisen puheen ja keskustelun rinnalle tukea henkilökohtaiseen voimaantumi- seen ja toimijuuteen. Luontolähtöisiä keinoja on otettu jo laajalti käyttöön erityi- sesti sosiaalityössä, mielenterveys- ja päihdetyössä, kuntouttavassa työtoimin- nassa sekä kehitysvammaisten päivätoiminnassa (ISO 2019, Kainuun sote 2019). Luontolähtöinen soveltuu sekä varhaisen vaiheen tukitoimiin että akuutin hoidon jälkeiseen kuntoutumiseen. Ruotsin Skånen alueella käytössä olevaa luontoavus- teisen kuntoutuksen mallia (Naturunderstödd Rehabiltering, NUR) tarvittaisiin Suomessakin. Myös Iso-Britannian käytäntö, jossa lääkäreillä on mahdollisuus osallisuutta ja toimijuutta tukevien sosiaalisten reseptien antamiseen, olisi tar- peen ottaa käyttöön myös Suomessa. Luonto- ja eläinavusteisuuden menetelmät soveltuvat erityisesti asiakas- ja voima- varalähtöisen työskentelyn tueksi, joissa huomio kohdentuu yksilön tukemiseen hänen omassa henkilökohtaisessa elämäntilanteessaan. Akuutin lääketieteellisen hoidon puolella tarpeet yksilön kasvun ja kehityksen kokemukselliseen tukemi- seen ovat vastaavasti vähäisempiä (Kuvio 14). 70 Vaasan yliopiston raportteja Kuvio 14. Asiakas- ja ongelmalähtöisyyden näkökulmat sote-palveluissa. Kai- kissa sote-ammateissa on mukana kumpaakin lähestysmistapaa, mutta painotukset voivat olla erilaisia (Yli-Viikari 2021). Vaikuttavuustieto, joka diagnoosi- ja ongelmakeskeisessä näkökulmassa korostuu voimakkaasti, muuttuu sekin voimavaralähtöisessä työskentelyssä enemmän me- netelmien tilannekohtaisen toimivuuden suuntaan; miten hyvin keskusteluissa päästään käsiksi olennaisiin kysymyksiin, tai miten löydetään toimivia ratkaisuja asiakkaan kohtaamiin haasteisiin. Vaikuttavuustutkimuksen osalta tarvitaan erityisesti luontoavusteisuuteen liitty- vien osaprosessien parempaa tunnistamista ja hallintaa. Esimerkiksi trauman ai- heuttamista häiriöistä suhteessa autonomisen hermoston toimintaan sekä korjaa- vien kokemusten ja psyykkisen turvan merkityksestä tarvitaan parempaa tietoa. Toimijuuden, resilienssin ja kimmoisuuden vahvistaminen haasteellisissa elämän- tilanteissa ovat niin ikään keskeisiä teemoja voimavaralähtöisyyden näkökulmasta (Sarvela & Auvinen 2020; Yli-Viikari 2021). Green Care -toimintamallit voivat sa- malla vastata myös muihin sote-järjestelmän ajankohtaisiin kehittämishaasteisiin. Hajautetut lähipalvelut Palveluiden keskittyessä yhä suurempiin yksiköihin, jotka sijoittuvat isoimpiin kaupunkeihin, tuo Green Care -ajattelu esille hajautettuihin palveluihin liittyvät mahdollisuudet. Osalla asiakkaiden on tärkeää tarjota lähelle heidän arkeaan si- joittuvia, matalan kynnyksen tukipalveluita. Luontolähtöistä toimintaa ja Vaasan yliopiston raportteja 71 terveyttä tukevia elämäntapoja voi silloin jatkaa myös omaehtoisesti palvelujakso- jen päätyttyä. Samalla voidaan tukea maaseudun elinvoimaisuutta ja ihmisten luontosuhteen ylläpitämistä. Ammattilaisten työhyvinvointi Luonto- ja eläinavusteisuus voivat osaltaan helpottaa myös sote-alan työntekijöi- den jaksamiseen liittyviä ongelmia sekä työntekijöiden suurta vaihtuvuutta sosi- aalityön ammateissa. Työn mielekkyys kasvaa, kun asiakkaiden tarpeisiin pysty- tään vastaamaan paremmin ja etenemään työssä ihmisiin liittyvien vahvuuksien kautta. Haastavissa asiakastilanteissa luonnon ja eläinten läsnäolo tuo mukanaan monia keinoja luottamuksen rakentamiseen ja ratkaisukeskeisen ilmapiirin tavoit- tamiseen. Ekososiaalinen siirtymä kohti kestävää hyvinvointia Green Care-toiminnan myötä sote-ala ottaa myös uusia askeleita kohden kestävän kehityksen haasteiden huomioimista. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ECOSOS-hankkeessa perehdyttiin ekososiaalisten innovaatioiden käyttöön sosi- aalityössä (Närhi & Matthies 2016; Matthies & Närhi 2017; Matthies 2017). Ekososiaalinen näkökulma korostaa luonnon ja sen suojelemisen arvokkuutta, sa- malla kun luonnon hyvinvointia tuottavat vaikutukset ihmiselle tunnistetaan. Eko- loginen siirtymä nähdään tärkeänä myös siksi, että ympäristöhaitat kohdentuvat yleensä heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin, joille paikallisen lähiympä- ristön laadulla on tärkein merkitys. Suurimpana esteenä siirtymälle kestäväm- pään kehitykseen nähdään päätöksenteon pirstaloituminen. Taloutta, ympäristöä ja sosiaalisia kysymyksiä ei kyetä käsittelemään yhteisestä näkökulmasta. Jatkossa tarvitaan siis innovatiivista ja rohkeaa ajattelua, joka mahdollistaa siirty- misen kapea-alaisen ajattelun näennäisistä tehokkuusmalleista kohden ekososiaa- lista tehokkuutta, joka tuottaa yhteiskunnan kokonaistasolla toimivia ratkaisuja (ks. esim. Dasgupta 2021). Muutospotentiaalin näkökulmasta korostetaan paikal- lista tasoa, jossa luodaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja löydetään uudenlai- sia vaihtoehtoja tekemiseen. Oheinen taulukko 10 esittelee tutkijaryhmän tiiviste- tyt suositukset luontolähtöisen toiminnan kehittämiseen. 72 Vaasan yliopiston raportteja Taulukko 10. Tutkijaryhmän suositukset luontolähtöisen toiminnan kehittä- miseen (Yli-Viikari ym. 2021). Tutkijaryhmän suositukset luontolähtöisen toiminnan kehittämiseen • Vahvistetaan paikallisten Green Care -toimijoiden verkostoitumista sosiaali- ja terveysalan kanssa alueellisten ja valtakunnallisten kehittämistoimien kautta. Kokeiluhankkeiden kautta voidaan murtaa rutinoituneen tekemisen rajoja. Pyri- tään irrallisesta hankekehittämisestä pysyvien toimintamallien tasolla tapahtu- vaan kehittymiseen. • Ostopalvelujen hankkimiseen liittävä byrokratia on muodostanut yhden esteen Green Care -palveluiden käyttöönotolle. Helpotetaan tilannetta henkilökohtai- sen budjetoinnin ja palvelusetelien kautta, mikä mahdollistaa asiakkaiden yksi- lölliset valinnat. Kehitetään edelleen palvelusetelien tavoitteellista hyödyntämistä. • Työyhteisöissä tarvitaan aikaa pysähtyä perustyön ohella myös uuden kehittä- misen äärelle. Soten johtajat tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä kestävän kehityk- sen, luontolähtöisyyden ja Green Care –palveluiden tuottamista hyödyistä. • Sote-alan nykyisessä rahoitustilanteessa tarvitaan myös uusien rahoittajien saa- mista varhaisen vaiheen tuen ja voimavaralähtöisten palveluiden tuottamiseen. Lisätään yksityisten palveluntuottajien, järjestöjen ja julkisen sektorin yhteis- työtä. Kehitetään uutta toimialaa ministeriöiden välisen yhteistyön kautta (STM, YM, MMM, TEM). • Yksityisten palveluntuottajien rooli sekä luontolähtöisten palvelujen asema osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää vaatii osaltaan lainsäädännön kehittämistä. Vain osa nykyisistä palveluista on ALV-vapauden piirissä, mikä helpottaa olennaisesti niiden hankintaa. • Vahvistetaan alan tutkimustoimintaa. Selvitetään luontolähtöisten menetelmien vaikuttavuutta sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Mallinnetaan käy- tänteet, joilla voidaan lisätä erilaisten tukipalveluiden vaikuttavuutta. Päätök- senteon tueksi tarvitaan myös lisää tietoa toiminnan talousvaikutuksista. • Sisällytetään luontolähtöinen osaaminen osaksi tulevaisuuden ammattilaisten koulutusta. Luonnon hyvinvointivaikutuksiin liittyvä perusosaaminen on tar- peen saada osaksi kaikkia sote-alan tutkintoja samoin kuin sisällyttää se myös vertaisohjaajien koulutukseen. • Tuodaan luonto toimintaympäristönä ja -menetelminä maakunnallisiin ja kan- sallisiin kehittämisstrategioihin mukaan. Vaasan yliopiston raportteja 73 5.2 Lopuksi LuoNa-hankkeessa lukuisat eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset ovat päässeet luonnon äärelle elpymään, keräämään voimavaroja, oppimaan uutta ja edistämään terveyttä monin eri tavoin. Hankkeessa saatujen kokemusten ja pa- lautteiden perusteella voidaan todeta, että luonnon ja eläinavusteisen toiminnan ottaminen ammattimaisesti mukaan sote- ja kasvatuspalveluihin sekä hyvinvoin- tia ja terveyttä edistäviin toimenpiteisiin tuki eri palveluille asetettuja tavoitteita ja pystyi lisäämään osallisuutta, toiminnallisuutta ja hyvinvointia kaikissa hank- keeseen osallistuneissa asiakasryhmissä ja erityisesti niillä ihmisillä, joiden ulko- puolisen tuen tarve oli suurin. Osassa asiakasorganisaatioista Green Care -toi- minta on hankkeen kokeilujen jälkeen vakiintunut osaksi palveluiden tuottamista. Osalla asiakastahoista luontolähtöisten toimintamuotojen sisällyttäminen tavan- omaiseen toimintaan sai innostavan alun, mutta jäi vielä hakemaan muotoaan. Pääsääntöisesti kaikki asiakastahot toivoivat jatkoa hyvin käynnistyneelle Green Care -toiminnalle, mutta suurimpana esteenä on nähty edelleen resurssien puute. Tästä johtuen osa sote- ja kasvatusalan organisaatioista on hakenut omia jatko- hankkeita luontotoiminnan edistämiseksi ja esimerkiksi maaseudun kuljetuksiin yritetään löytää paikallisia kustannustehokkaita ratkaisuja. Tehokkuusajattelu vallitsee usein varsinkin lyhyen tähtäimen päätöksenteossa, mutta pidemmällä aikajänteellä on myös kustannustehokasta huomioida, että osa asiakkaista tarvitsee toisen ihmisen läsnäoloon ja kiireettömään tekemiseen pe- rustuvaa kuntoutusta tai muuta tukea, jossa Green Care -toimintamuodot voivat toimia erinomaisena työkaluna. Toivommekin, että LuoNa-hankkeen kokemukset osaltaan rohkaisevat laajempaan kokeilutoimintaan sote- ja kasvatusalan uudis- tusten yhteydessä. Koronapandemian hellittäessä hiljalleen otettaan on kestävyysmurros siirtymässä kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen koskien yhteiskunnan kaikkia osa-alueita yksi- löistä globaalille tasolle saakka. On ennustettavissa, että nyt varttuvan sukupolven aikana kestävyysajattelu tulee siirtymään yritysten, kuntien, valtioiden ja eri ta- soisten organisaatioiden strategioista ekososiaalisesti kestäviin käytäntöihin, joi- den tuottamaa taloudellista kasvua mitataan yhä useammin BKT:n sijaan GPI:n ja ISEW:n kaltaisilla aidon ja kestävän taloudellisen kehityksen mittareilla (ks. Hof- fren 2019; Dagupta 2021). Hiilineutraalit ja ekososiaalisesti kestävät yritykset, kunnat, alueet ja valtiot voittavat kilpailtaessa aineellisista resursseista, sosiaali- sesta pääomasta ja kestävän hyvinvoinnin tavoitteiden saavuttamisesta. Tämän kehityksen mahdollistamiseksi tarvitaan jo nyt rohkeaa uudelleenajattelua sekä eri alojen koulutusohjelmissa, että palveluiden järjestämisen tavoissa. 74 Vaasan yliopiston raportteja Suomalaisen Green Care -toiminnan kokonaisvaltaista kestävyyttä arvioivien tut- kimusten ja raporttien perusteella (Ylilauri 2018; Kåll-Fröjdö & Hoffman- Bergholm 2021; Moriggi 2021) on nähtävissä, että luonnon hyvinvointivaikutuk- siin perustuvia palveluita voitaisiin käyttää yhä laajemmin yhtenä kestävyysmur- roksen työkaluna. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä ja ammattilaisia, joille luonto- ja eläinavusteisten menetelmien käyttö voi olla luonteva osa ekososiaali- sesti kestävää palveluiden tuottamista. Hyvien esimerkkien myötä erilaisia Green Care -toimintamuotoja opitaan ottamaan käyttöön yhä useammilla sosiaali- ja ter- veydenhuollon osa-alueilla sekä kasvatus -ja harrastustoiminnassa. Luontolähtöi- sen toiminnan sisällyttäminen osaksi palvelutoimintaa saattaa toimia myös mer- kittävänä työhyvinvointia, työmotivaatiota ja sitoutumista sekä työssäjaksamista lisäävänä tekijänä sote- ja kasvatusalan ammattilaisten vaativassa työssä. LuoNa-hankkeessa saatujen hyvien kokemusten pohjalta haluammekin kannustaa eri alueiden toimijoita selvittämään mahdollisuuksia kokeilutoiminnan tukemi- seen esimerkiksi maaseutuhankkeita rahoittavilta Leader-ryhmiltä ja muilta alan kehittämistoimintaa rahoittavilta tahoilta. Green Care on ehdottomasti kokeilemi- sen arvoinen asia. Kuva: Martta Ylilauri Vaasan yliopiston raportteja 75 Kirjoittajat Martta Ylilauri (HTL, MMM) toimii projektipäällikkönä Vaasan yliopiston InnoLabissa. Hän on työskennellyt vuodesta 2014 lähtien alueellisissa ja yhteispohjoismaisissa Green Care -hankkeissa tutki- jana ja kehittäjänä sekä kouluttajana. Hänen erityisinä kiinnostuk- senkohteinaan ovat Green Care -toiminnan vaikuttavuus ja vakiin- nuttaminen sote-palvelurakenteisiin sekä asiakkaiden, yritystoimin- nan että aluekehittämisen ja ekososiaalisen kestävyyden näkökul- mista. Ylilauri on ollut käynnistämässä ja kehittämässä valtakunnal- lista Green Care -tutkimusverkoston toimintaa. Hänen oman hyvin- vointinsa peruspilarina toimii koiran kanssa samoilu metsä- ja saaristoluonnossa. Erityistä iloa tuovat puutarhan kesäinen kukkaloisto sekä kunnon talvi lumineen ja pakkasineen. Anja Yli-Viikari (MMT) toimii Luonnonvarakeskuksessa tutki- jana. Hän tarkastelee luontolähtöisten toimintamallien kehittä- mistä osana suomalaista palvelujärjestelmää sekä tutkimustyön että kehittämishankkeiden näkökulmasta. Yli-Viikari on ollut yh- tenä perustajana ja alusta lähtien mukana Green Care Finland ry:n toiminnassa. Vapaa-ajallaan hän vaeltaa mielellään luonnossa sekä opettelee puutarhanhoidon ja koirankoulutuksen salaisuuk- sia. Lena Enlund (VTL, LL.M.) toimii Centria-ammattikorkeakou- lussa TKI-asiantuntijana. Hän toimii alueellisissa ja pohjoismai- sissa Green Care-kehittämishankkeissa sekä kouluttajana ruot- sinkielisessä korkea-asteen Green Care -täydennyskoulutuksessa. Enlundin erityisenä kiinnostuksen kohteena ja Åbo Akademissa valmisteilla olevan väitöskirjatutkimuksen aiheena on Green Care yrittäjyytenä. Vapaa-aikaa hän viettää mielellään luonnossa, ihas- tellen merta tai pyöräillen maastossa. Satu Sundell (YTM) toimii hyvinvointialan lehtorina ja kan- sainvälisten asioiden koordinaattorina Keski-Pohjanmaan kou- lutusyhtymässä. Hän on ollut mukana useissa eri Green Care - hankkeissa vuodesta 2011 lähtien ja pilotoinut mm. ikäihmisten perhehoidon Green Care -painotteista valmennusta. Sundellilla on kokemusta myös sosiaalityöntekijänä ja kuraattorina toimimi- sesta sekä liikunta-alaan liittyvistä tehtävistä. Vapaa-ajallaan hän nauttii liikunnasta ja luonnosta. 76 Vaasan yliopiston raportteja Lähteet ja kirjallisuus Anestis, M. D., Anestis, J. C., Zawilinski, L. L., Hopkins, T. A., & Lilienfeld, S. O. (2014). Equine‐related treatments for mental disorders lack empirical support: A systematic review of empirical investigations. Journal of Clinical Psychology 70 (12), 1115–1132. Annerstedt, M. & Währborg, P. (2011). Nature-assisted therapy: Systematic review of controlled and observational studies. Scandinavian Journal of Public Health 39(4): 371–388. Bardy, Marjatta (2011). Epilogi II: Maailmankuva ja ekososiaalinen järjestys. Teok-sessa: Sosiaalipolitiikka – hukassa vai uuden jäljillä, 333–347. Toim. Elina Pa-lola & Vappu Karjalainen. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Bodman, G. (2019). Leva ett med naturen - “Dammråttor kan man ju ge namn åt om man vill”. Åbo Akademi. ISBN 978-951-765-936-9 Bosch, C., Sonnentag, S., & Pinck, A. S. (2018). What makes for a good break? A diary study on recovery experiences during lunch break. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 91(1), 134–157. Brown, S. (2009). Play: how it shapes the brain, opens the imagination, and invig- orates the soul. New York: Penguin Group. Crossman, M.K., Kazdin, A.E. & Knudson, K. (2015). Brief unstructured interac- tion with a dog reduces stress. Anthrozoös 28:649–659. de Keijzer, C., Gascon, M., Nieuwenhuijsen, M.J. & Dadvand, P. (2016). Long- Term Green Space Exposure and Cognition Across the Life Course: a Systematic Review. Curr Environ Health Rep 3(4):468–477. Dasgupta, P. (2021). The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review. Esser, H. (1999). Soziologie: Spezielle Grundlagen. Campus-Verlag, Frankfurt am Main. Https://doi.org/10.1007/s11575-006-0024-7 Evans, R. (2020). Care Farming in Norway. Webinaari New Nordic Nature based Service Models -hankkeessa. https://www.youtube.com/watch?v=9kaKbLT264Y Fagerström, N. (2019). Hevosavusteinen psykoterapia ratkaisukeskeisessä viiteke- hyksessä, 112–134. Julkaisussa Ylilauri, M. & Yli-Viikari, A. (toim.) Kohti luonnol- lista hyvinvointia. Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Levón-instituutin julkaisuja 143. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-950-1 Geels, F. W. (2011). The multi-level perspective on sustainability transitions: Re- sponses to seven criticisms. Environmental Innovation and Societal Transitions, Volume 1, Issue 1, June 2011, Pages 24-40. Gentin, S. (2011). Outdoor recreation and ethnicity in Europe—A review. Urban Forestry & Urban Greening 10.3 (2011): 153–161. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2011.05.002 Vaasan yliopiston raportteja 77 Gentin, S. et al. (2019). Nature-based integration of immigrants in Europe: A re- view. Urban Forestry & Urban Greening 43: 126379. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2019.126379 Gentin-Pitkänen, K. (2019). Nature-based integration of immigrants in Europe: a review. Grahn, P. (2017). Alnarps Rehabiliteringsträdgård. Utvärdering av effektivitet. Conference: Grönska och ljudkvalitet i närmiljön - Hårda fakta för mjuka värden. At: Swedish University of Agricultural Sciences, Alnarp, Sweden. https://www.re- searchgate.net/publication/317405881_Alnarps_Rehabiliteringstradgard_Ut- vardering_av_effektivitet Hambidge, S. (2017). What does it mean to young people to be part of a care farm? An evaluation of a care farm intervention for young people with behavioural, emo- tional and social difficulties. Bournemouth University. http://eprints.bourne- mouth.ac.uk/30101/1/HAMBIDGE%2C%20Sarah_Ph.D._2017.pdf Hanski, I. ym. (2012). Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. Proc Natl Acad Sci USA 109:8334–8339. Harjumaa, M., Laukkanen, M-L., Leväsluoto, J., Lähteenmäki, J., Nuutinen, M. & Talja, H. (2017). Tekemällä oppii – kokeilukulttuurista vauhtia sosiaali- ja terveys- palveluiden uudistamiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan jul- kaisusarja 32/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-376-7. Hautamäki, L., Ramadan, F., Ranta, P., Haapala, E. & Suomela-Markkanen, T. (2018). Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa. Työpapereita 140. Kansaneläkelaitos, KELA. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070631430 Hoffrén, J. (2019). Luonnon vaikutus hyvinvointiimme ja huomiointi hyvinvoin- nin aggregaattimittareissa, 20–28. Julkaisussa Ylilauri, M. & Yli-Viikari, A. (toim.) Kohti luonnollista hyvinvointia. Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehit- tämiseen. Levón-instituutin julkaisuja 143. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952- 476-950-1 Ilmarinen, K., Ruoho, J. & Salonen, K. (2017). Näkökulmia laadukkaaseen green care -palveluun. Julkaisematon esitys 18.10.2017. Jakobsson, E.-M. (2020). Yritysesittely, Stall Överby. Joutsenniemi, K. (2015). Resilienssi ja posttraumaattinen kasvu. Suomen lääkäri- lehti 70(39), 2515–2519. Kendalla E., Maujean A. & Pepping C.A., Downes M., Lakhania A., Byrnec J. & Macfarlanea K. (2015). A systematic review of the efficacy of equine-assisted inter- ventions on psychological outcomes. European Journal of Psycho-therapy & Coun- selling 17(1):1–23. 78 Vaasan yliopiston raportteja Kuo, F. & Taylor, A. (2004). A potential natural treatment for attention-deficit/hy- peractivity disorder: evidence from a national study. Am J Public Health 94(9): 1580–1586. Kåll-Fröjdö, S. & Smeds, P. (2020). Kala: Temaattinen ulko-opetus sinisessä ym- päristössä - opettajan opas. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-973-6 Kåll-Fröjdö, S. & Hoffman-Bergholm, M. (2021). Naturföretagarens guide till na- turens hälsoeffekter och ett hållbart företagande. https://issuu.com/nordicnatu- rehealthhub/docs/guidebok_high_res Lahtinen, P., Männistö, L. & Raivio, M. (2017). Kohti suomalaista systeemistä las- tensuojelun toimintamallia. Keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Lanki, T. & Pekkanen, J. (2008). Kaupunki-ilman hiukkaset ja sydänsairaudet. Suomen Lääkärilehti 2008;63:1059–65. Leikola, A., Mäkelä, J. & Punkanen, M. (2016). Polyvagaalinen teoria ja emotio- naalinen trauma. Duodecim 1. https://www.duodecimlehti.fi/duo12910 Leskisenoja, E. (2019). Iloa varhaiskasvatukseen! Positiivinen pedagogiikka var- haiskasvatuksessa. PS-Kustannus. Lyytinen, P. (2017). Tämä oli minun, lapseni, meidän seikkailu. MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö. Suomen Ladun seminaari 28.10.201. Saatavilla 10.6.2021: https://slideplayer.fi/slide/13918462/ Matthies, A.-L. (2017). The conceptualization of ecosocial transition. Teoksessa Aila-Leena Matthies, & Kati Närhi (Eds.) The ecosocial transition of societes: the contribution of social work and social policy. Routledge. 17–35. Matthies, A.-L. & Närhi, K. (Eds.) (2017). The Ecosocial Transition of Societes: The Contribution of Social Work and Social Policy. Routledge. Metla (2014). Miten suomalaiset ulkoilevat metsissä ja saloilla Luonnon virkistys- käytön valtakunnallinen inventointi LVVI – kysyntätutkimuksen tuloksia. http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi/tietoa-ulkoilusta.htm Moriggi, A. (2021). Green Care practices and place-based sustainability transfor- mations: A participatory action-oriented study in Finland. Wageningen Univer- sity. https://doi.org/10.18174/544553. Nordling, E. (2018). Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 134(15):1476–83. Närhi, K. & Matthies, A.-L. (2016). Ekososiaalinen ajattelu yhteisötyössä. Teok- sessa: I. Roivainen, S. Ranta-Tyrkkö. Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat. Ochiai, Hiroko (2019). The psychological and psychosomatic benefits of Forest Therapy. In: Kotte, D., Li, Q., Shin, W.S. & Michalsen, A. (Eds.) International Handbook of Forest Therapy. Cambridge Scholars Publishing. 91–105. Vaasan yliopiston raportteja 79 Odendaal J.S.J. (2000). Animal-assisted therapy — magic or medicine? Journal of Psychosomatic Research, 49: 4:pp. 275–280. Ordonez-Barona, C. (2017). How different ethno-cultural groups value urban for- ests and its implications for managing urban nature in a multicultural landscape: A systematic review of the literature. Urban Forestry & Urban Greening 26 (2017): 65–77. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2017.06.006 Pajunen, A. & Leppänen, M. (2017). Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto. Gummerus kustannus. Palpatzis, K. (2019). Green Care - GREEN KARELIA. Green Care -laatujärjestel- mällä uudistuvia ja kilpailukykyisiä hyvinvointipalvelualan yrityksiä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-274-1 Pálsdóttir, A. M. (2014). The role of nature in rehabilitation for individuals with stress-related mental disorders Alnarp Rehabilitation Garden as supportive envi- ronment. Doctoral Thesis 45. Swedish University of Agricultural Sciences Alnarp. Pentinpuro, A-R. (2017). Stressi, stressihormonit ja niiden vaikutus ihmisen ke- hoon. Kandidaatin työ Oulun Yliopisto. Biologian laitos. Pilkepäiväkodit (2020). https://www.pilkepaivakodit.fi/paivakodit/iso- kyro/pilke-liikuntapaivakoti-loikka/ Porges, S. (2009). The polyvagal theory: New insights into adaptive reactions of the autonomic nervous system. US National Library on Medicine National Insti- tutes of Health 4. Saatavilla: National Center for Biotechnology Information. Puhakka, R., Roslund, M., Grönroos, M., Soininen, L., Parajuli, A., & Sinkkonen, A. (2019). Luontopohjaisia ratkaisuja immuunijärjestelmän häiriöihin. Alue Ja Ympäristö, 48(2), 106-111. Saatavilla https://doi.org/10.30663/ay.83398 Rappe, E. (2000). Luonto ikäihmisten terveyden tukena, kansanterveyttä met- sästä. Ikäinstituutti. Roslund, M. Puhakka, R., Grönroos, Nurminen, N., Oikarinen, S., Gazal, A., Cinek, O., Kramná, L., Siter, N., Vari, H., Soininen. L., Parajuli, A., Rajaniemi, J., Kinnu- nen, T., Laitinen, O., Hyöty, H. & Sinkkonen, A. (2020). Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. Science Advances 6(42). https://doi.org/10.1126/sci- adv.aba2578 Sarvela, K. & Auvinen, E. (2020). Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten koh- taamiseen. Basam Books. Stoltz, J. et al. (2016). Planning for restorative forests: describing stress-reducing qualities of forest stands using available forest stand data. European journal of for- est research 135.5 (2016): 803–813. THL (2021). Lastensuojelu. Saatavilla 10.6.2021: https://thl.fi/fi/tilastot-ja- data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lastensuojelu 80 Vaasan yliopiston raportteja Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. (2018). Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Duodecim 134 (13): 1397–403. Ulrich, R.S., Simons, R., Losito, B., Fiorito, E., Miles, M. & Zelson, M. (1991). Stress recovery during exposure to natural and urban environments. Journal of Environ- mental Psychology 11, 3:201–230. Valtioneuvosto (2021). Sote-uudistus. Valtioneuvosto. Saatavilla 15.6.2021. https://soteuudistus.fi/etusivu Vasankari, T. & Kolu, P. (toim.) (2018). Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäi- sen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannuk- set. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31. Vatanen, T, Siljander, H, Hämäläinen, A, Ilonen, J, Virtanen, S., Lähdesmäki, H, Knip, M. & Xavier, RJ. (2016). Variation in microbiome LPS immunogenicity con- tributes to autoimmunity in humans. Cell 2016; 165: 28. Ylilauri, M. (2018). Luontoavusteiset hyvinvointipalvelut maaseudun kehittämi- sessä. Green Care -toiminnan edellytykset Vöyrillä ja Mustasaaressa. Aluetieteen lisensiaatintutkielma. Johtamisen yksikkö, Vaasan yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901101859 Ylilauri, M. & Voutilainen, O. (2021). Review of Nordic Nature based Service Mod- els. Study on the opportunities and challenges of the Nature based services in Fin- land, Sweden and Norway. University of Vaasa Reports, 23. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-950-1 Yli-Viikari, A. (2021). Tassunjälkiä sydämessä ja mielessä. Luontolähtöisyys lasten ja nuorten tukipalveluissa. Luonnonvarakeskus. Käsikirjoitus 21.6.2021. Yli-Viikari, A., Ylilauri, M., Tuurnas, S., Okulov, S., Kuorelahti, M., Rainerma, E., Rautamäki, N. & Kamau, A. (2021). Luontoa tarvitaan sosiaali- ja terveyspalve- luissa. Keskustelupaperi, käsikirjoitus 11.6.2021. Luonnonvarakeskus 2021. Vaasan yliopiston raportteja 81 Liitteet Liite 1. Hankkeeseen osallistuneet asiakastahot, yrittäjät/yritykset ja toimintamuodot (suluissa työpajojen lukumäärä). 1. Asiakastaho: Kokkolan ensi- ja turvakoti ry., Ensikoti Iida ja Avopalveluyksikkö Liina Yrittäjä/yritys: Säteen Taika, Anu Huhta, Kokkola ja Hevostoiminta Meri Mattus, Käl- viä/ Kokkola Toimintamuoto: Eläinavusteinen toiminta (sosiaalipedagoginen hevostoiminta) (6) 2. Asiakastaho: Fredrika-klinikka, Pietarsaaren kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Yrittäjä/yritys: Tmi Hevoshommat Jonna Skomars, Vaasa ja Pietarsaari Toimintamuoto: Eläinavusteinen toiminta (sosiaalipedagoginen hevostoiminta) (4) 3. Asiakastaho: Vaasan kaupunki, sosiaalityö ja perhepalvelut Yrittäjä/yritys: Aava Kertun kotitila, Anna Salmi, Mustasaari; Merenkurkun majatalo, Anne Jokela, Mustasaari; In Advance 2.0, Ghita Bodman, Mustasaari ja Tmi Anita Storm, Vaasa/Pohjanmaan alue Toimintamuodot: Luonto- ja eläinavusteinen toiminta (4) 4. Asiakastaho: Pietarsaaren kaupunki, vanhuspalvelut Yrittäjä/yritys: Gulf Stream Guiding, Trey Howard, Pietarsaari Toimintamuodot: Luonto- ja eläinavusteinen toiminta (5) 5. Asiakastaho: Maalahden kunta, kuntouttava työtoiminta Yrittäjä/yritys: Tmi Per-Henrik Bergström, Mustasaari Toimintamuoto: Luontoavusteinen toiminta (kalastus) (5) 6. Asiakastaho: Ventuskartano ry., Asuntokoti Hermanni, Kokkola Yrittäjä/yritys: Kvikantin Hoiva/ Kvikantin Ratsutila, Mats Åström ja Annika Prittinen, Kokkola Toimintamuodot: Eläin- ja maatila-avusteinen toiminta (5) 7. Asiakastaho: Luovi-ammattiopisto, Kokkola Yrittäjä/yritys: K&T Horsemanship, Tanja ja Kenneth Puskala, Kokkola Toimintamuoto: Eläinavusteinen toiminta (sosiaalipedagoginen hevostoiminta) (3) 8. Asiakastaho: Soite/ Nuorten aikuisten mielenterveyspalvelut, kotikuntoutus, Siilinpesä, Kokkola Yrittäjä/yritys: Kvikantin Hoiva/ Kvikantin Ratsutila, Mats Åström ja Annika Prittinen, Kokkola Toimintamuodot: Eläin- ja maatila-avusteinen toiminta (5) 9. Asiakastaho: Vöyrin kunta, perhepalvelut Yrittäjä/yritys: Teacher and dog, Renja Hakala/ Stall Falisa, Vöyri Toimintamuoto: Eläinavusteinen toiminta (sosiaalipedagoginen hevostoiminta) (4) 10. Asiakastaho: Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Yrittäjä/yritys: Hevostoiminta Laukki, Mira Huhta ja Fredrika Sourander/ Stall Långvik, Sulva/ Vaasa Toimintamuoto: Eläinavusteinen toiminta (sosiaalipedagoginen hevostoiminta) (5 + 4) 82 Vaasan yliopiston raportteja 11. Asiakastaho: Soite/ Maahanmuuttajaryhmä, Kokkola Yrittäjä/yritys: Kvikantin Hoiva/ Kvikantin Ratsutila, Mats Åström ja Annika Prittinen, Kokkola Toimintamuodot: Luonto- ja eläinavusteinen toiminta (5) 12. Asiakastaho: Folkhälsan/ Resurscentret Föregångarna, Vaasa Yrittäjä/yritys: Fredrika Sourander/ Stall Långvik, Sulva/ Vaasa Toimintamuoto: Eläinavusteinen toiminta (sosiaalipedagoginen hevostoiminta) (1) 13. Asiakastaho: Kiviniityn koulu, Kokkolan kaupunki Yrittäjä/yritys: Stall Överby, Eeva-Maija Jakobsson, Kokkola ja Elban luontokoulu, Markku Hukari, Kokkola Toimintamuodot: Eläinavusteinen toiminta (sosiaalipedagoginen hevostoiminta) ja luontolähtöinen toiminta (6) 14. Asiakastaho: Soite/ Ikääntyneiden kotihoito, Lohtaja/ Kokkola Yrittäjä/yritys: Niemi-Erkkilän lammastila, Saija Niemi-Erkkilä, Lohtaja/ Kokkola Toimintamuodot: Maatila- ja eläinavusteinen toiminta (5) 15. Asiakastaho: Närpiön seurakunta Yrittäjä/yritys: Silver Rose, Susanne Blomqvist, Mustasaari Toimintamuodot: Luonto- ja puutarha-avusteinen toiminta (3) 16. Asiakastaho: Vaasan ruotsinkielinen seurakunta Yrittäjä/yritys: Silver Rose, Susanne Blomqvist, Mustasaari Toimintamuodot: Luonto- ja puutarha-avusteinen toiminta (1) 17. Asiakastaho: Liikuntapäiväkoti Loikka, Isokyrö Yrittäjä/yritys: Hakamaan maitotila, Sari ja Kati Hakamaa, Isokyrö Toimintamuodot: Maatila- ja eläinavusteinen toiminta (6) 18. Asiakastaho: Pietarsaaren kaupunki, sosiaalityö Yrittäjä/yritys: Storstara Gård, Marika Hemgård, Pietarsaari Toimintamuodot: Maatila- ja eläinavusteinen toiminta (3) 19. Asiakastaho: Vaasan keskussairaala, psykiatrinen poliklinikka Yrittäjä/yritys: Lammastila Susanne Wik, Mustasaari; Hevostila Minttu & Mascot, Sirpa Leinola-Schöring, Sulva/ Vaasa; In Advance 2.0, Ghita Bodman, Mustasaari ja Tmi Anita Storm, Vaasa/Pohjanmaan alue Toimintamuodot: Maatila-, eläin- ja luontoavusteinen toiminta (4) 20. Asiakastaho: Kyrönmaan palvelukoti, Vähäkyrö/ Vaasa Yrittäjä/yritys: Hakamaan maitotila, Sari ja Kati Hakamaa, Isokyrö Toimintamuodot: Maatila- ja eläinavusteinen toiminta (4) 21. Asiakastaho: Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry., Vaskooli, Veteli Yrittäjä/yritys: Emmes Retreat, Henrik Wiik ja Ulla-Beth Mäki-Jussila, Alaveteli/ Kruu- nupyy Toimintamuoto: Luontolähtöinen toiminta (2+2) Vaasan yliopiston raportteja 83 Liite 2. Esimerkki asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden alkukartoituksesta. 84 Vaasan yliopiston raportteja Liite 3. Esimerkkejä hankkeessa käytetyistä palautelomakkeista. LuoNa asiakaspalautelomake Lomake on muokattu Itä-Suomen yliopistossa kehitetyn Senni-asiakaspalvelulomakkeen pohjalta Työpajan toteutuspaikka/ yritys: Toimintamuoto (rastita yksi tai useampi): eläimet/maatila luonto puutarha Päivämäärä: / 20 Osallistuja: nainen/ tyttö Ikä 10-15 41-50 (rastita sopiva vaihtoehto) 16-20 51-60 mies/ poika 21-30 61-70 31-40 yli 70 Miten arvioisit Green Care -toimintaa, johon osallistuit? Laita rasti sopivimpaan kohtaan tä ys in sa m aa m iel tä jo ks ee nk in sa m aa m iel tä en o sa a s an oa jo ks ee nk in er i m iel tä tä ys in er i m iel tä 1 toiminta oli kiinnostavaa 2 toiminta oli virkistävää 3 toiminta oli rentouttavaa 4 sain uusia kokemuksia 5 opin uusia asioita 6 innostuin 7 koin positiivisia tunteita 8 pystyin toteuttamaan itseäni 9 toiminta vastasi tavoitteitani 10 sain uusia ideoita 11 haluaisin sisällyttää vastaavaa toimintaa arkeeni 12 ohjaus oli ammattitaitoista 13 sain ohjaajilta riittävästi yksilöllistä tukea 14 toimintaympäristö oli miellyttävä 15 eläimet olivat toimintaan sopivia 16 olen tyytyväinen ruokailuihin 17 Toimintapäivä oli ajallisesti sopiva liian lyhyt liian pitkä 18 Ohjattua toimintaa oli mukana sopivasti liian vähän liikaa Muita kommentteja: Kiitos vastauksestasi - palautteesi on tärkeä! Vaasan yliopiston raportteja 85 LuoNa asiakaspalautelomake Lomake on muokattu Itä-Suomen yliopistossa kehitetyn Senni-asiakaspalvelulomakkeen pohjalta Työpajan toteutuspaikka/ yritys: Toimintamuoto (rastita yksi tai useampi): eläimet/maatila luonto puutarha Päivämäärä: / 20 Miten arvioisit iltapäivän toimintaa kokonaisuutena? (Ympyröi sopivin vaihtoehto) Miten arvioisit Green Care -toimintaa, johon osallistuit? (Laita rasti sopivimpaan kohtaan) tä ys in sa m aa m iel tä jo ks ee nk in sa m aa m iel tä en o sa a s an oa jo ks ee nk in er i m iel tä tä ys in er i m iel tä 1 toiminta oli kiinnostavaa 2 sain uusia kokemuksia 3 koin positiivisia tunteita 4 haluaisin sisällyttää vastaavaa toimintaa arkeeni 5 ohjaus oli ammattitaitoista 6 toimintaympäristö oli miellyttävä Muita kommentteja (mistä pidit erityisesti tai mistä et pitänyt): Kiitos vastauksestasi - palautteesi on tärkeä! 86 Vaasan yliopiston raportteja Vaasan yliopiston raportteja 87 Liite 4. Hevostoiminta Meri Mattuksen palautelomake. 88 Vaasan yliopiston raportteja Liite 5. Ghita Bodmanin Lintu-muurahainen-karhu - läsnäoloharjoitus.