Mikko Terävä Tekninen ja kognitiivinen saavutettavuus terveyspalvelujen verkkosivuilla Tarkastelussa hyvinvointialueiden mielenterveyspalvelut Vaasa 2024 Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö Viestintätieteiden pro gradu -tutkielma Teknisen viestinnän maisteriohjelma 2 VAASAN YLIOPISTO Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö Tekijä: Mikko Terävä Tutkielman nimi: Tekninen ja kognitiivinen saavutettavuus terveyspalvelujen verkko- sivuilla: Tarkastelussa hyvinvointialueiden mielenterveyspalvelut Tutkinto: Filosofian maisteri Oppiaine: Teknisen viestinnän maisteriohjelma Viestintätieteet Työn ohjaaja: Niina Nissilä, Rebekah Rousi Valmistumisvuosi: 2024 Sivumäärä: 90 TIIVISTELMÄ: Digipalvelulain tavoitteena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvaa ja saavutettavuutta, jotta kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää palveluja. Laki vel- voittaa palveluntarjoajia varmistamaan sisältöjen havaittavuuden ja ymmärrettävyyden sekä käyttöliittymien ja navigoinnin hallittavuuden ja toimintavarmuuden. Tämän tutkimuksen ta- voitteena on tarkastella terveyspalvelujen verkkosivujen teknistä ja kognitiivista saavutetta- vuutta sekä esittää johtopäätöksiä saavutettavuuden edistämiseksi. Tutkimus arvioi saavutetta- vuutta mielenterveyspalvelutietoa etsivien aikuisten näkökulmasta. Tutkimusmenetelminä ovat kirjallisuuskatsaus verkkosivujen tutkimukseen sekä kolmivaiheinen asiantuntija-arviointi, jossa aineistona on 18 verkkosivun otanta viideltä hyvinvointialueelta. Ar- vioinnissa aineistoa verrataan Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) -ohjeisiin, Mäki- pään ja Isohellan verkkosivujen saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikkoihin ja tutkimus- ten esittämiin saavutettavuussuosituksiin. Tutkielman teoriaosassa kuvataan mielenterveyshäiriöiden vaikutuksia kognitiiviseen toiminta- kykyyn, saavutettavuuden käsitettä terveydenhuollossa sekä verkkosivujen saavutettavuuden moniulotteisuutta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella mielenterveyspalvelujen verkkosivujen saavutettavuudessa korostuvat muun muassa selkeä ulkoasua ja rakenne, käyttäjäystävällinen navigointi ja haku, ymmärrettävä kieli sekä harkittu monimediainen sisältö. Aineiston kognitiivisessa saavutettavuudessa on parannettavaa yksittäisillä sivuilla. Ongelmat voivat vaikuttaa sivujen helppokäyttöisyyteen ja tiedon ymmärrettävyyteen. Kehitystarpeet liit- tyvät esimerkiksi sivustorakenteen yksinkertaistamiseen, tietoelementtien asettelun ja visuaali- suuden selkeyttämiseen sekä osittain kielen selkeyttämisen. Aineiston tekninen saavutettavuus toteutuu kohtuullisen hyvin. Suurin osa virheistä sijoittuu na- vigointivalikkoihin, ja nämä virheet voivat hankaloittaa ruudunlukijan käyttöä ja sivustolla siirty- mistä. Virheet kontrasteissa ja syötekentissä voivat olla ongelmallisia erityisesti käyttäjille, joilla on näkörajoitteita tai kognitiivisia rajoitteita esimerkiksi tiedonhaussa, ongelmanratkaisussa tai tarkkaavuudessa. Johtopäätöksenä esitetään, että terveyspalvelujen verkkosivuilla saavutettavuutta voidaan edis- tää yksinkertaisella ja selkeällä sivurakenteella, käyttäjäystävällisellä navigoinnilla ja tehokkaalla haulla, selkeällä ja käyttäjät huomioivalla kielellä sekä ymmärrettävyyttä tukevilla kuvilla ja vi- deoilla. AVAINSANAT: mielenterveyspalvelut, saavutettavuus, terveydenhuolto, terveyspalvelut, verkkosivustot 3 Sisällys 1 Johdanto 4 1.1 Tavoite 9 1.2 Tutkimusaineisto 11 1.3 Saavutettavuuden arviointimenetelmät 14 WCAG-ohjeet 16 Saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikat 17 Aiempien tutkimusten saavutettavuussuositukset 18 2 Mielenterveys ja kognitiivinen toimintakyky 20 2.1 Mielenterveys voimavarana 20 2.2 Kognitiiviset toiminnot mielenterveyshäiriöissä 22 3 Näkökulmia saavutettavuuteen 25 3.1 Saavutettavuuden ulottuvuudet terveyspalveluissa 25 3.2 Saavutettavuuden ulottuvuudet verkkosivuilla 28 3.3 Kognitiivinen saavutettavuus verkkosivuilla 31 Kieli osana kognitiivista saavutettavuutta 33 Tiedon löydettävyys osana kognitiivista saavutettavuutta 35 3.4 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus – Aiempi tutkimus saavutettavuudesta 37 4 Verkkosivujen saavutettavuusarviointi 44 4.1 WCAG-ohjeidenmukaisuus 45 4.2 Saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikkojen mukaisuus 49 4.3 Aiempien tutkimusten saavutettavuussuositusten mukaisuus 56 4.4 Yhteenveto arvioinnin tuloksista 60 5 Johtopäätökset ja pohdinta 65 Lähteet 71 Liitteet 80 Liite 1. Aineiston perusjoukko 80 Liite 2. Aineistoon kuuluvat verkkosivut 81 Liite 3. Selaimen lisäosat, toiminnot ja ohjelmat 82 4 Liite 4. Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 83 Liite 5. Verkkosivujen saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikat 85 Liite 6. Esimerkkejä WAVE-ohjelman raporteista 87 Liite 7. WAVE-ohjelman tuloksia hyvinvointialueittain 88 5 Kuviot Kuvio 1. Tutkimusmenetelmien suhde tutkimuskysymyksiin. 10 Kuvio 2. Asiantuntija-arvioinnin vaiheet ja saavutettavuuden osa-alueet. 14 Kuvio 3. Viestinnän saatavuudesta saavutettavuuteen ja osallisuuteen. 27 Kuvio 4. Hildesheimin koulun saavutettavan viestinnän ja viestinnän esteiden malli. 28 Kuvio 5. Suositukset mielenterveyspalvelujen saavutettavuussuunnitteluun. 43 Kuvio 6. Aineiston numerointi. 44 Kuvio 7. Verkkosivujen saavutettavuuden kehittämiskohteita. 65 Kuvat Kuva 1. Hakutoiminnon syötekentän liian pieni kontrasti. 47 Kuva 2. Toistuva linkkiteksti. 51 Kuva 3. Samasta asiasta käytetty kahta eri termiä. 53 Kuva 4. Päänavigointivalikon toimivat linkit. 57 Kuva 5. Navigointielementtien vaihtelu. 58 Taulukot Taulukko 1. Tutkimuksen aineisto. 13 Taulukko 2. Aiempien tutkimusten suosituksia saavutettavuuden arviointiin. 19 Taulukko 3. Mielenterveysongelmien vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin. 23 Taulukko 4. Saavutettavan digipalvelun suunnittelun ja toteutuksen osa-alueet. 30 Taulukko 5. Suositukset verkkosivustojen saavutettavuussuunnittelusta. 39 Taulukko 6. Yhteenveto tutkimusten suunnittelusuosituksista. 40 Taulukko 7. Yhteenveto eräistä WAVE-ohjelman ilmoituksista. 45 Taulukko 8. Yhteenveto onnistumiskriteerien toteutumisen tarkastuksesta. 48 Taulukko 9. Yhteenveto heuristiikkojen tarkastuksesta tekstin muotoilun osalta. 50 Taulukko 10. Yhteenveto heuristiikkojen tarkastuksesta tekstin rakenteen osalta. 52 Taulukko 11. Yhteenveto heuristiikkojen tarkastuksesta tekstin sisällön osalta. 55 6 Taulukko 12. Yhteenveto saavutettavuussuositusten toteutumisesta. 59 Taulukko 13. Tekniset ja kognitiiviset saavutettavuusongelmat ja -parannukset. 62 7 1 Johdanto Terveyspalvelut digitalisoituvat osana julkisten palvelujen digitalisoitumista. Terveyden- huollon organisaatioiden verkkosivustot tarjoavat tietoa palveluista ja terveydestä sekä tulevaisuudessa yhä enemmän anonyymiä neuvontaa sekä yhteyksiä digitaalisiin potilas- ja asiakasvastaanottoihin sekä digipalvelupolkuihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023a). Eri käyttäjäryhmät eivät ole yhdenvertaisessa asemassa palvelujen kehityksessä (Kieseppä & Hiltunen-Toura, 2023). Yhden käyttäjäryhmän muodostavat asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea mielenterveyden häiriöihin itselleen tai läheisilleen. Julkisen terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet, Helsingin kau- punki ja HUS-yhtymä (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023c). Julkiset terveyspalvelut koostuvat näiden toimijoiden tuottamista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi- don palveluista. Perusterveydenhuollossa sosiaali- ja terveyskeskukset tarjoavat palve- luja väestön terveydentilan seurantaan ja edistämiseen. Perusterveydenhuoltoon sisäl- tyy perustason mielenterveyshoito, kuten neuvonta, ohjaus ja psykososiaalinen tuki, kun taas erikoissairaanhoitoon lukeutuvat psykiatrian poliklinikoiden ja psykiatristen sairaa- loiden hoitopalvelut (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023b; 2023c). Hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää alueidensa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 2:8). Ne eivät voi toteuttaa palveluista kertovia verkkosivujaan mielivaltaisesti, vaan si- vujen tulee olla käyttäjille saavutettavia ja ymmärrettäviä (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019, 1:1, 3:7). Viranomaisia koskee myös vaatimus käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä (Hallintolaki 6.6.2003/434, 2:9). Hyvinvointialueet, ku- ten muutkaan toimijat, eivät saa syrjiä ketään muun muassa terveydentilan, vammaisuu- den tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 3:8). Edellä mainitun lisäksi Suomi on valtiona sitoutunut tunnistamaan ja poistamaan saavu- tettavuuden esteitä esimerkiksi tietojärjestelmissä ja sähköisissä palveluissa (Yleissopi- mus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016). 8 Työikäisten kokema elämänlaatu on heikentynyt merkittävästi, ja mielenterveyspalvelu- jen käyttö on lisääntynyt (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023c). Mielenterveyden on- gelmat ovat merkittävä kansallinen haaste, sillä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeissä lä- hes puolessa on syynä mielenterveyden häiriö (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020, s. 11). Saavutettavalle mielenterveyspalvelutiedolle on siis tarvetta. Mielenterveysongelmiin liittyy usein muutoksia kognitiivisissa kyvyissä kuten tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa, erityisesti muistamisessa ja keskittymisessä (Mielenterveystalo, n.d. -b). Käyttäjien kog- nitiiviset rajoitteet tulisi huomioida suunnittelussa, jotta verkkosivut olisivat lain vaati- muksen mukaisesti saavutettavia ja ymmärrettäviä. Tutkimukseni aiheena on hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluja esittelevien verk- kosivujen tekninen ja kognitiivinen saavutettavuus. Teknisen saavutettavuuden ymmär- rän tutkimuksessa verkkosivujen teknisenä toteutuksena sekä sisältöjen selkeytenä ja ymmärrettävyytenä (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, n.d. -a). Tarkemmin tekninen saavutettavuus tarkoittaa tekstin, kuvien ja äänien toteuttamista niin, että kaikki käyttä- jät voivat havaita, ymmärtää, navigoida ja osallistua palvelussa ja että palvelussa voi käyt- tää avustavia teknologioita, kuten näytönlukuohjelmaa (Kehitysvammaliitto, 2023a; Saa- vutettavuuskirjasto Celia, n.d.). Verkkosivuilla kognitiivista saavutettavuutta eli esimerkiksi havaitsemista, ymmärtämistä, muistamista ja päättelykykyä tukevat ratkaisut ovat usein samoja teknisiä keinoja, jotka parantavat saavutettavuutta näkö- ja kuulovammaisille (World Wide Web Consortium, 2017). Tutkimuksessani painopisteenä ovat tekniset ja kielelliset keinot, jotka parantavat verkkosivun saavutettavuutta henkilöille, joilla on rajoitteita kognitiivisissa kyvyissä. Tut- kimuksessani ymmärrän kognitiivinen saavutettavuuden erityisesti palvelujen tiedon löytämisen ja käyttämisen helppoutena (ks. Kuusisto ja muut, 2022, s. 42; Leskelä, 2019, s. 50), ja näihin vaikuttavina tekijöinä tarkastelen muun muassa tietoelementtien järjes- tämistä ja kielen selkeyttä. 9 1.1 Tavoite Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella terveyspalvelujen verkkosivujen teknistä ja kog- nitiivista saavutettavuutta sekä esittää johtopäätöksiä saavutettavuuden edistämiseksi. Arvioin saavutettavuutta erityisesti mielenterveyspalvelutietoa etsivien aikuisten näkö- kulmasta. Kiinnostukseni kohteena on, voidaanko saavutettavuussuunnittelussa huomi- oida kognitiiviset rajoitteet, joita mielenterveyshäiriöissä mahdollisesti esiintyy. Tavoit- teeseen pyrin seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1. Mitä suosituksia tutkimukset antavat terveyspalvelujen ja erityisesti mielen- terveyspalvelujen verkkosivujen saavutettavuussuunnittelusta? 2. Miten saavutettavuusohjeet toteutuvat hyvinvointialueiden mielenterveys- palveluja esittelevillä verkkosivuilla? Ensimmäiseen kysymykseen vastaamisessa menetelmäni on kuvaileva kirjallisuuskat- saus, joka kohdistuu terveyspalvelujen verkkosivujen aiempaan tutkimukseen. Toiseen kysymykseen vastaan laadullisella tutkimuksella, jonka kolmivaiheisen arvioinnin aineis- tona on viiden hyvinvointialueen verkkosivustot. Tutkimusmenetelmien suhteet tutki- muskysymyksiin on esitetty kuviossa 1. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni käyttämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen stra- tegia ja sen narratiivinen orientaatio antaa tutkittavaan aiheeseen laajan kuvan ilman tiukkaa metodia (Salminen, 2023, s. 8). Narratiivisessa katsauksessa aineistosta muun muassa katsotaan, ovatko tutkimusten löydöt kumulatiivisia ja edistyykö niiden kautta tietopohjan rakentuminen. Esittelen kirjallisuuskatsauksen etenemisen, aineiston ja joh- topäätökset luvussa 3.4. Toisessa tutkimuskysymyksessä strategianani on laadullinen tutkimus, jossa aineistona on viisi verkkosivustoa. Laadullisessa tutkimuksessa painopiste on usein pienessä mää- rässä tapauksia, joita analysoidaan perusteellisesti (Eskola & Suoranta, 1998, s. 15). To- teutan arvioinnin kolmivaiheisena aineiston vertailuna 1) Web Content Accessibility Gui- delines (WCAG) -suunnitteluohjeisiin, 2) Mäkipään ja Isohellan esittämään verkkosivujen 10 saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikkoihin ja 3) aiempien tutkimusten esittä- miin saavutettavuussuosituksiin. Käytän Web Content Accessibility Guidelines -ohjeista jatkossa lyhennettä WCAG-ohjeet. Esittelen laadullisen tutkimuksen aineiston luvussa 1.2, arviointimenetelmät luvussa 1.3, tulokset luvussa 4 ja johtopäätökset luvussa 5. Kuvio 1. Tutkimusmenetelmien suhde tutkimuskysymyksiin. Beaunoyer ja muut (2017, s. 184) toteavat verkon terveystiedon ymmärrettävyyden ja asianmukaisuuden arvioinnin haastavaksi, sillä arvioinnissa on lukuisia kriteerejä. Useat tekijät, kuten tiedon validius, luotettavuus, tekstin selkeys, sisällön looginen rakenne ja esitystapa, ovat samankaltaisia sekä verkossa että perinteisissä tiedonvälitysmenetel- missä. Jotkin tekijät korostuvat verkossa, kuten tiedon esittämisen tyyli ja erilaiset me- dian muodot. Beaunoyer ja muut toteavatkin verkossa olevan terveystiedon arvioimisen vaativan yhdistelmää erilaisista menetelmistä, jotka vaihtelevat tekstin luettavuuden ar- vioinnista lääketieteellisen sisällön arviointiin. Vastaavasti myös terveyspalvelutiedon saavutettavuuden arviointiin voi olla tarpeellista käyttää erilaisia menetelmiä. Tässä tut- kimuksessa käyttämäni kolme arvioinnin vaihetta tukevat toisiaan, koska jokaisessa me- netelmässä on oma täydentävä näkökulmansa saavutettavuuteen. Tutkimuskysymys 1 Mitä suosituksia tutkimukset antavat terveyspalvelujen ja erityisesti mielenterveyspalvelujen verkkosivujen saavutettavuus- suunnittelusta? Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Asiantuntija-arvioinnin vaihe 1 WCAG-ohjeet Asiantuntija-arvioinnin vaihe 2 Verkkosivujen saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikat Asiantuntija-arvioinnin vaihe 3 Aiempien tutkimusten saavutettavuussuositukset Tutkimuskysymys 2 Miten saavutettavuusohjeet toteutuvat hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluja esittelevillä verkkosivuilla? 11 1.2 Tutkimusaineisto Verkkosivusto on yksittäisen henkilön tai organisaation tuottama tai tiettyä aihetta käsit- televä verkkosivujen joukko, jonka osoitteena on yleensä sivuston etusivun www-osoite (Sanastokeskus, 2012). Tutkimukseni aineistoa, menetelmiä ja tuloksia esittelevissä lu- vuissa tarkoitan verkkosivustoilla hyvinvointialueiden verkkosivustoja ja verkkosivuilla näihin sivustoihin kuuluvia yksittäisiä sivuja. Valitsin tutkimukseni aineiston perusjoukoksi hyvinvointialueiden verkkosivustot, koska niillä on uutuusarvoa, sillä terveydenhuollon tehtävät siirtyivät hyvinvointialueille vuo- den 2023 alussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vastaa 21 hy- vinvointialuetta ja Helsingin kaupunki, jonka lisäksi HUS-yhtymällä on järjestämisvastuu erikoissairaanhoidosta Uudellamaalla (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 2:8, 3:8). Aineiston perusjoukko on esitetty liitteessä 1. Valitsin perusjoukosta arvioitavaksi viiden verkkosivuston otoksen, koska tämä määrä mahdollisti tutkimustyön hallittavuuden. Poimin tutkittavat verkkosivut perusjoukosta harkinnanvaraisella otan- nalla. Aloitin otannan tutustumalla hyvinvointialueiden mielenterveyspalvelusivuihin. Huomasin, että palvelujen esittelyt ja yhteystiedot vaihtelivat sivustojen välillä. Yhte- näistä esitystapaa ei ollut, vaan tiedon järjestely ja esittelyn laajuus vaihtelivat. Otannan kriteerinä käytin hyvinvointialueiden väestömääriä suurimmasta pienimpään. Lähteenä käytin Tilastokeskuksen (2023) 31.12.2022 päivättyjä tietoja. Otokseksi muo- dostuivat Pirkanmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden verkkosivustot. Näiden alueiden yhteenlaskettu väestömäärä on 1 921 127, joka on 45 prosenttia kaikkien alueiden yhteisestä väestö- määrästä. Alueiden väestömäärät on esitetty liitteessä 1. Otokseen kuuluvat sivustot kat- tavat merkittävän joukon mielenterveyspalvelujen potentiaalisia käyttäjiä. Otannan kri- teeri on objektiivinen, koska se ei huomioi tutkijan ennakkokäsityksiä aineistosta. Aineiston rajaamisen jälkeen valitsin otoksesta arvioitavat sivut. Vaikka tavoitteenani ei ole tutkimuslöydösten mahdollisimman suuri yleistettävyys pääjoukkoon nähden, koin 12 johtopäätösten kohdentamisen vuoksi tarpeelliseksi poimia otoksesta sivuja, jotka käsit- televät yhtenäistä teemaa. Alustavassa tutustumisessani aineistoon huomasin, että suuri osa hyvinvointialueiden verkkosivustoista jaotteli mielenterveyspalvelujen esittelyn vä- hintään lasten ja/tai nuorten palveluihin sekä aikuisväestön palveluihin. Syynä jakami- seen voi olla esimerkiksi eri ikäryhmien mielenterveyshäiriöiden ilmenemismuotojen ja tästä johtuvien palvelujen erot (Lamb & Murphy, 2013, s. 2). Valitsin arvioinnin kohteeksi aikuisille suunnattuja mielenterveyspalveluja esittelevät si- vut ja yhteystieto-opastukset niiden yhteiskunnallisen merkittävyyden takia. Yhteystieto- opastukset tarkoittavat tutkimuksessani terveysasemien mielenterveyden päivystyspal- veluja, joita asiakas voi käyttää ilman ajanvarausta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2023c) mukaan työssäkäyvien ihmisten kokema elämänlaadun heikkeneminen on ollut merkittävää, ja mielenterveyspalvelujen käyttö on lisääntynyt. Mielenterveyden häiri- öitä kohtaa jossain vaiheessa elämää jopa puolet väestöstä, ja suomalaisten työkyvyttö- myyseläkkeistä lähes puolet aiheutuu mielenterveyden häiriöistä (Sosiaali- ja terveysmi- nisteriö, 2020, s. 11). Aineiston valintaan liittyvä oletukseni on, että aikuiset etsivät hy- vinvointialueensa verkkosivustolta tietoa, millaista apua on saatavilla oman tai läheisen mielenterveyden tueksi ja mistä löytyy lähin matalan kynnyksen mielenterveyden päi- vystyspalvelu. Verkkosivustojen etusivut ovat otannassa mukana siksi, koska oletan si- vuston käyttäjien aloittavan mielenterveyspalveluihin liittyvän tiedon etsimisen etusivun kautta. Tämän oletuksen myötä arviointiin tulivat myös sivut, jotka toimivat linkkeinä etusivun ja kohdesivun välillä. Jatkossa tarkoitan kohdesivulla verkkosivua, joka keskittyy aikuisten mielenterveyspalve- lujen ja yhteystietojen esittelyyn. Jokaisella viidellä verkkosivustolla on oma kohdesi- vunsa. Oletan, että käyttäjät hakevat mielenterveyspalvelutietoa ja yhteystietoja ensisi- jaisesti kohdesivulta. Muiden sivujen tehtävänä on ohjata käyttäjät kohdesivulle. Etusi- vulla tarkoitan verkkosivuston ensimmäistä sivua, jonka osoitteena on hyvinvointialueen verkkotunnus. Sivujen linkitykset toisiinsa on esitetty liitteessä 2. 13 Tutkimuksen hallittavuuden vuoksi rajasin arvioinnista pois päihde- ja huumehoidon pal- veluihin liittyvät sivut, koska osalla verkkosivustoista näihin palveluihin liittyvät sivut oli selkeästi eriytetty aikuisten mielenterveyspalveluja esittelevistä sivuista. Tarkennetun ra- jauksen jälkeen aineistona oli 18 verkkosivua. Taulukko 1 esittää aineiston niin, että en- simmäisessä sarakkeessa on hyvinvointialueen nimi, toisessa sarakkeessa verkkosivus- tolta aineistoon kuuluvien sivujen osoitteet ja kolmannessa sarakkeessa näiden sivujen aineistotunnukset. Taulukko 1. Tutkimuksen aineisto. Hyvinvointi- alue Verkkosivuston osoite Aineisto- tunnus Pirkanmaa pirha.fi Sivu 1, etusivu pirha.fi/palvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut Sivu 2 pirha.fi/fi/palvelut/mielenterveys-ja-paihdepalve- lut/mielenterveys-ja-paihdehoidon-palvelut-sosi- aali-ja-terveysasemilla Sivu 3, kohdesivu Länsi- Uusimaa luvn.fi/fi Sivu 4, etusivu luvn.fi/fi/palvelut/terveyspalvelut/mielenterveys- ja-paihdepalvelut Sivu 5 luvn.fi/fi/palvelut/terveyspalvelut/mielenterveys- ja-paihdepalvelut/avopalvelu-aikuisille-mielenter- veys-ja-paihdeasiakkaille Sivu 6, kohdesivu Varsinais- Suomi varha.fi/fi Sivu 7, etusivu varha.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenter- veys-ja-paihdepalvelut Sivu 8 varha.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenter- veys-ja-paihdepalvelut/aikuisten-mielenterveys-ja- paihdepalvelut Sivu 9 varha.fi/fi/palvelut/aikuisten-mielenterveyspalvelut Sivu 10, kohdesivu Pohjois- Pohjanmaa pohde.fi/ Sivu 11, etusivu pohde.fi/palvelumme/mielenterveyspalvelut/ Sivu 12 pohde.fi/palvelut/mielenterveyspalvelut-aikuisille/ Sivu 13, kohdesivu Vantaa ja Kerava vakehyva.fi/fi Sivu 14, etusivu vakehyva.fi/fi/palvelut Sivu 15 vakehyva.fi/fi/palvelut-o?title=All&field_ser- vice_groups_target_id%5B1590%5D=1590 Sivu 16 vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/mielenter- veyspalvelut#tab-introduction Sivu 17 vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/paihde-ja- mielenterveyspalvelut-ilman-ajanvarausta#tab-in- troduction Sivu 18, kohdesivu https://www.pirha.fi/ https://www.pirha.fi/palvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut https://www.pirha.fi/fi/palvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/mielenterveys-ja-paihdehoidon-palvelut-sosiaali-ja-terveysasemilla https://www.pirha.fi/fi/palvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/mielenterveys-ja-paihdehoidon-palvelut-sosiaali-ja-terveysasemilla https://www.pirha.fi/fi/palvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/mielenterveys-ja-paihdehoidon-palvelut-sosiaali-ja-terveysasemilla https://www.luvn.fi/fi https://www.luvn.fi/fi/palvelut/terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut https://www.luvn.fi/fi/palvelut/terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut https://www.luvn.fi/fi/palvelut/terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/avopalvelu-aikuisille-mielenterveys-ja-paihdeasiakkaille https://www.luvn.fi/fi/palvelut/terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/avopalvelu-aikuisille-mielenterveys-ja-paihdeasiakkaille https://www.luvn.fi/fi/palvelut/terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/avopalvelu-aikuisille-mielenterveys-ja-paihdeasiakkaille https://www.varha.fi/fi https://www.varha.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut https://www.varha.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut https://www.varha.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/aikuisten-mielenterveys-ja-paihdepalvelut https://www.varha.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/aikuisten-mielenterveys-ja-paihdepalvelut https://www.varha.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/aikuisten-mielenterveys-ja-paihdepalvelut https://www.varha.fi/fi/palvelut/aikuisten-mielenterveyspalvelut https://pohde.fi/ https://pohde.fi/palvelumme/mielenterveyspalvelut/ https://pohde.fi/palvelut/mielenterveyspalvelut-aikuisille/ https://vakehyva.fi/fi https://vakehyva.fi/fi/palvelut https://vakehyva.fi/fi/palvelut-o?title=All&field_service_groups_target_id%5B1590%5D=1590 https://vakehyva.fi/fi/palvelut-o?title=All&field_service_groups_target_id%5B1590%5D=1590 https://vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/mielenterveyspalvelut#tab-introduction https://vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/mielenterveyspalvelut#tab-introduction https://vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/paihde-ja-mielenterveyspalvelut-ilman-ajanvarausta#tab-introduction https://vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/paihde-ja-mielenterveyspalvelut-ilman-ajanvarausta#tab-introduction https://vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/paihde-ja-mielenterveyspalvelut-ilman-ajanvarausta#tab-introduction 14 1.3 Saavutettavuuden arviointimenetelmät Käytin aineistoon kolmea asiantuntija-arvioinnin menetelmää: arviointi suhteessa 1) WCAG-ohjeisiin, 2) verkkosivujen saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikkoihin ja 3) aiempien tutkimuksien saavutettavuussuosituksiin. Esittelen menetelmät seuraa- vissa alaluvuissa ja arvioinnin tulokset luvussa 4. Suoritin arvioinnin kolmessa vaiheessa kuviossa 2 esitetyllä tavalla 10.–30.1.2024. Jokaisessa vaiheessa arvioin ensin, miten oh- jeita, heuristiikkoja tai suosituksia noudatettiin aineistossa. Tämän jälkeen arvioin, miten niiden noudattaminen tai noudattamatta jättäminen vaikutti ohjeissa, heuristiikoissa tai suosituksissa esitettyihin tavoitteisiin. Esitän kuviossa 2 myös sen, mihin arvioinnin vaiheisiin tekninen saavutettavuus ja kog- nitiivinen saavutettavuus tutkimukseni kontekstissa liittyvät. Teknisen ja kognitiivisen saavutettavuuden raja ei ole yksiselitteinen, sillä toiseen osa-alueeseen vaikuttavat teki- jät vaikuttavat myös toiseen (ks. Leskelä, 2019, s. 68). Kuvio 2 auttaa kuitenkin ymmär- tämään, millä menetelmillä tutkimuksessani pyritään saamaan tietoa kummastakin osa- alueesta. Tavoitteenani oli edetä johdonmukaisesti niin, että kun arvioin samoja verkko- sivujen osia eri vaiheissa, uudet arvioinnit vahvistavat aiempia havaintojani ja karsivat virheellisiä tulkintoja. Kuvio 2. Asiantuntija-arvioinnin vaiheet ja saavutettavuuden osa-alueet. Tekninen saavutettavuus Kognitiivinen saavutettavuus Arvioinnin 3. vaihe Aiempien tutkimusten saavutettavuus- suositukset Arvioinnin 1. vaihe WCAG-ohjeet Arvioinnin 2. vaihe Verkkosivujen saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikat 15 Arvioinnin 1. vaiheessa suoritin aineiston WCAG-ohjeidenmukaisuuden tarkastusta en- sin saavutettavuustyökalun avulla. Työkaluna käytin Kehitysvammaliiton (2023c) suosit- telemaa WAVEa, jonka asensin Windows-käyttöjärjestelmässä Edge-verkkoselaimen lisä- osaksi. Tämän jälkeen jatkoin tarkastusta asiantuntija-arviona Windows-käyttöjärjestel- mässä Edge- ja Chrome-selaimilla ja Android-käyttöjärjestelmässä Chrome-mobii- liselaimella. WCAG-ohjeet on esitetty luvussa 1.3.1 ja arvioinnin tulokset luvussa 4.1. Arvioinnin 2. vaiheessa tutustuin ensin saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikkoi- hin ja suoritin aineistoon alustavan katsauksen. Tämän jälkeen tarkastin heuristiikkojen toteutumista yksi kerrallaan yksittäisillä aineiston sivuilla Windows-käyttöjärjestelmässä Edge- ja Chrome-selaimilla sekä Android-käyttöjärjestelmässä Chrome-mobiiliselaimella. Saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikat on esitetty luvussa 1.3.2 ja arvioinnin tu- lokset luvussa 4.2. Arvioinnin 3. vaiheessa tein aineistoon ensin alustavan katsauksen, jonka jälkeen tarkas- tin aiempien tutkimusten suositusten toteutumista yksi kerrallaan yksittäisillä aineiston sivuilla Windows-käyttöjärjestelmässä Edge-selaimella. Arviointimenetelmän muodos- taminen on esitetty luvussa 1.3.3 ja arvioinnin tulokset luvussa 4.3. Arvioinnin 1. ja 2. vaiheessa käyttämäni apuohjelmat sekä Edge-selaimen lisäosat ja toi- minnot on esitetty liitteessä 3. Näiden työkalujen käyttö oli välttämätöntä, sillä en pys- tynyt arvioimaan kaikkia tarkastuskohteita pelkästään aistinvaraisesti. Valitsin ohjelmat ja lisäosat niiden ominaisuuksien ja käytettävyyden perusteella sekä luettuani käyttäjä- arvioita Edge-selaimen lisäosien verkkosivulla. 16 WCAG-ohjeet Hyvinvointialueiden verkkosivuihin sovelletaan digipalvelulakia, jonka tarkoitus on pa- rantaa digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvaa ja sisällön saavutetta- vuutta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus käyttää digipalveluja yhdenvertaisesti (Laki di- gitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019, 1:1). Lain (3:7) mukaan palveluntarjoajan on varmistettava digitaalisten palvelujensa sisällöt helposti havaittaviksi ja ymmärrettä- viksi sekä käyttöliittymien ja navigoinnin hallittavuus ja toimintavarmuus. Digipalvelulailla Suomi vastaa EU:n esteettömyysdirektiiviin velvoitteeseen, joka edellyt- tää tekemään tietyt tuotteet ja palvelut esteettömiksi (Sosiaali- ja terveysministeriö, n.d.). Digipalvelulain piirissä olevan palvelun tulee sisältöineen täyttää standardin EN 301 549 määrittelemät tekniset vaatimukset (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, n.d. -a). Vaatimusten viitetiedosto on Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1, joka on julkaistu suomeksi Kehitysvammaliiton kääntämänä nimellä Verkkosisällön saavutetta- vuusohjeet (World Wide Web Consortium, 2018). WCAG-ohjeiden julkaisija on kansain- välinen avoimia verkkostandardeja kehittävä yhteisö World Wide Web Consortium W3C. Yhteisön mukaan WCAG-ohjeet opastavat tekemään verkkosisällöstä saavutettavampaa ihmisille, joilla on esimerkiksi näkörajoitteita, kuulorajoitteita, kognitiivisia rajoitteita, kielellisiä rajoitteita, oppimisvaikeuksia tai neurologisia sairauksia (World Wide Web Consortium, 2018). Ohjeet hyödyttävät myös ikääntyviä käyttäjiä ja parantavat yleisesti verkkosisällön käytettävyyttä kaikille. WCAG-ohjeet sisältävät neljä ylimmän tason verkkosaavutettavuuden periaatetta – ha- vaittava, hallittava, ymmärrettävä ja toimintavarma – ja näille 13 ohjetta. Jokaiselle oh- jeelle on määritetty onnistumiskriteerit kolmelle tasolle, joista A on matalin, AA keskim- mäisin ja AAA korkein. Lisäksi WCAG-ohjeissa on vahvistettu joukko tekniikoita, joilla voi- daan vastata ohjeisiin ja onnistumiskriteereihin (World Wide Web Consortium, 2018). WCAG-ohjeiden periaatteet, ohjeet ja onnistumiskriteerit on esitetty liitteessä 4. 17 World Wide Web Consortiumin (2022) mukaan erityisesti seitsemän ohjeen onnistumis- kriteerit liittyvät kognitiiviseen saavutettavuuteen. Nämä ohjeet ovat 1.3 Mukautettava, 1.4 Erottuva, 2.2 Tarpeeksi aikaa, 2.4. Navigoitava, 3.1 Luettava, 3.2 Ennakoitava ja 3.3 Syötteen avustaminen. Keskityn arvioinnissa erityisesti näiden ohjeiden onnistumiskri- teereihin, ja olen merkinnyt ohjeet yhdellä asteriskilla liitteeseen 4. Tutkin kriteereistä lain edellyttämät (ks. Etelä-Suomen aluehallintovirasto, n.d. -b) tasot A ja AA. Tutkimukseni aikana W3C julkaisi WCAG-ohjeista version 2.2, jossa on yhdeksän uutta kriteeriä, joista kuusi on A- ja AA-tason kriteeriä (World Wide Web Consortium, 2023). Lisäksi yksi kriteeri poistui vanhentuneena. WCAG-ohjeiden versio 2.2 ei ollut tutkimuk- sen aikana digipalvelulain viitetiedostona, eivätkä uudet kriteerit siten velvoittaneet hy- vinvointialueita. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston (2023) mukaan uudet kriteerit tule- vat lainsäädäntöön eurooppalaisen standardin päivityksen jälkeen. Liitteeseen 4 on WCAG 2.2:n uudet kriteerit merkitty kahdella asteriskilla, ja niiden käännökset englan- nista suomeen ovat tekemiäni. Poistuva kriteeri on merkitty liitteeseen 4 kolmella aste- riskilla. Saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikat Mäkipää ja Isohella (2022, s. 3, 21–26) ovat esittäneet suunnitteluheuristiikkoja verkko- sivujen saavutettaville teksteille. Esitys sisältää 15 heuristiikkaa tekstin muotoilusta, ra- kenteesta ja sisällöstä. Heuristiikat on suunnattu julkisen sektorin sisällöntuottajille, jo- ten ne sopivat hyvinvointialueiden verkkosivujen sisällön arvioimiseen. Mäkipään ja Iso- hellan mukaan sisällöntuottajille tarvitaan selkeitä ja helposti ymmärrettäviä saavutetta- vuusheuristiikkoja, sillä laaja-alaiset ja tekniset WCAG-ohjeet ovat vaikeasti ymmärrettä- viä ja sovellettavia. Saavutettavuusheuristiikat on esitetty liitteessä 5. Arvioinnissa tar- kastin, miten heuristiikat toteutuvat aineistossa. 18 Toisin kuin WCAG-ohjeet, heuristiikat antavat yksityiskohtaisia ohjeita fonttikoosta, font- tivalinnasta, luettelomerkeistä, tekstin tasauksesta, sisällön järjestämisestä tärkeysjär- jestykseen sekä sisällön yhteenvedoista. Mäkipään ja Isohellan (2022, s. 29) mukaan mo- net aiemmat tutkimukset antavat ohjeita verkkotekstien luettavuuden tai saavutettavuu- den parantamiseksi huomioiden dysleksiaa eli lukemisen erityisvaikeutta sairastavien tarpeet. Lisäksi heuristiikat ottavat huomioon henkilöt, joilla on haasteita sisällön ym- märtämisessä, muistamisessa tai visuaalisessa havainnoinnissa. Aiempien tutkimusten saavutettavuussuositukset WCAG-ohjeiden ja verkkosivujen saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikkojen li- säksi etsin saavutettavuuden arviointimenetelmää, joka ottaisi huomioon erityisesti mie- lenterveyshäiriöitä kokeneiden kognitiiviset rajoitteet. Muodostin tutkimukseeni sovel- tuvan arviointimenetelmän kirjallisuuskatsauksen perusteella kahden tutkijaryhmän – Good ja Sambhanthan (2014) sekä Bernard, Sabariego ja Cieza (2016, 2019) – esittämistä suosituksista. Esittelen terveyspalvelujen saavutettavuuteen liittyvää aiempaa tutki- musta tarkemmin kirjallisuuskatsauksessa luvussa 3.4. Goodinin ja Sambhanthanin sekä Bernardin ja muiden ehdottamista suosituksista kaikki eivät suoraan soveltuneet tutkimukseni aineiston arviointiin, sillä heidän suosituksensa kattavat paitsi saavutettavuuden, myös verkkosivujen muita käytettävyysulottuvuuksia, jotka eivät ole tutkimukseni varsinaisina kohteina. Lisäksi Bernardin ja muiden tutkimus käsitteli verkkosivujen lisäksi laajemmin digitaalisia palveluja. Tästä syystä valitsin tutki- musten suosituksista ne, joita on mahdollista käyttää tutkimukseni aineiston saavutetta- vuuden arviointiin. Tämän jälkeen poistin suosituksista ne, jotka on jo samanlaisina huo- mioitu WCAG-ohjeissa tai verkkosivujen saavutettavien tekstien suunnitteluheuristii- koissa, mutta säilytin ne suositukset, jotka täydentävät vastaavia kohtia WCAG-ohjeissa tai heuristiikoissa. Valinnassa huomioin suositukset, jotka toistuvat sekä Goodinin ja 19 Sambhanthanin että Bernardin ja muiden tutkimuksissa. Tuloksena oli kahdeksan suosi- tusta, jotka on esitetty taulukossa 2. Arvioinnissa tarkastin, miten nämä suositukset to- teutuvat aineistossa. Taulukko 2. Aiempien tutkimusten suosituksia saavutettavuuden arviointiin. Suositus # Suositus Lähde S1 Rakenna verkkosivustoja, joissa on mahdollisim- man vähän kerroksia. Bernard ja muut S2 Tee navigoinnista intuitiivista. Good ja Sambhanthan, Bernard ja muut S3 Varmista haun sujuva toiminta. Good ja Sambhanthan, Bernard ja muut S4 Järjestä tieto niin, että käyttäjä välttyy tiedon yli- kuormitukselta. Good ja Sambhanthan S5 Järjestä tieto merkityksellisesti. Bernard ja muut S6 Tee ulkoasusta yksinkertainen ja helppolukuinen. Bernard ja muut S7 Käytä grafiikkaa ja värejä harkiten, mutta merki- tyksellisesti. Bernard ja muut S8 Tarjoa tietoa myös videona ja äänenä. Bernard ja muut Arvioinnin 3. vaiheen tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että Goodin ja Sambhant- hanin sekä Bernardin ja muiden suositukset eivät ole yksityiskohtaisia. Tämän vuoksi kol- mannen vaiheen menetelmäni ei ole yhtä täsmällinen kuin WCAG-ohjeiden tai heuris- tiikkojen perusteella tehdyt arvioinnit. Kriteereiden, kuten navigoinnin intuitiivisuuden ja tiedon merkityksellisen järjestelyn, tulkinta voi vaihdella arvioitsijan mukaan, mikä voi johtaa erilaisiin tuloksiin. Toisaalta jotkin kriteereistä ovat yksiselitteisempiä, kuten verk- kosivuston kerroksellisuus – jota mittaan laskemalla linkkien klikkausten määrän etusi- vulta kohdesivulle siirryttäessä – sekä sivuston video- ja äänimateriaalin määrä. Pyrin huomioimaan suositusten epämääräisyyden käyttämällä vertailevaa metodia, jossa arvioin esimerkiksi hakutoimintojen, navigointivalikkojen ja tietoelementtien ryh- mittelyn eroja verkkosivustojen välillä. Tavoitteeni vertailevan metodin käytössä oli, että se auttaisi tunnistamaan aineistossa yksittäisiä merkittäviä poikkeamia ja antaisi koko- naiskuvan suositusten toteutumisesta aineistossa. 20 2 Mielenterveys ja kognitiivinen toimintakyky Psyykkisellä hyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus arkielämän toimintakykyyn, sosiaali- siin suhteisiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Mielenterveysongelmien ilmiö on mo- nimuotoinen, ja ongelmien kirjo vaihtelee tilapäishäiriöistä vakaviin sairauksiin. Tässä lu- vussa esittelen mielenterveyden määritelmiä, tietoa suomalaisten mielenterveydestä sekä mielenterveyden häiriöiden vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin. 2.1 Mielenterveys voimavarana Maailman terveysjärjestö (World Health Organization, 2022) määrittelee mielentervey- den perusihmisoikeudeksi ja henkisen hyvinvoinnin tilaksi, jonka avulla ihmiset voivat selviytyä elämän paineista, toteuttaa kykyjään, oppia ja työskennellä sekä vaikuttaa yh- teisöön. Järjestön mukaan mielenterveysongelmia ovat mielenterveyshäiriöt ja psyko- sosiaaliset vammat sekä muut mielenterveystilat, joihin liittyy merkittävää ahdistusta, toimintakyvyn heikkenemistä tai itsensä vahingoittamisen riskiä. Kansallisessa mielenterveysstrategiassa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020, s. 15) mie- len hyvinvointi tai psyykkinen hyvinvointi käsitetään ihmisen kokemukseksi hyvinvoinnis- taan ja mielen tasapainosta. Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi ovat osittain pääl- lekkäisiä käsitteitä, jotka liittyvät hyvään psyykkiseen toimintakykyyn. Psyykkisen toimin- takyvyn ja kognitiivisten toimintojen suhteen strategia määrittelee seuraavasti: Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen voimavaroja, joiden avulla hän kyke- nee selviytymään arjen vastoinkäymisistä ja kriisitilanteista. Psyykkinen toiminta- kyky kattaa muun muassa tunteisiin, ajatustoimintaan, hahmottamiseen, arvioin- tikykyyn ja ongelmanratkaisuun liittyviä toimintoja. Kognitiiviset eli tiedon käsitte- lyyn ja ajatteluun liittyvät toiminnot ovat keskeisiä psyykkisiä toimintoja (s. 15). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023b) toteaa mielenterveyshäiriöiden olevan yleis- nimi psykiatrisille häiriöille, jotka ilmenevät kliinisesti merkittävinä psyykkisinä oireina aiheuttaen kärsimystä tai haittaa. Nämä häiriöt kattavat muun muassa mielialahäiriöt, 21 ahdistuneisuushäiriöt, psykoosit, syömishäiriöt sekä päihde- ja toiminnalliset riippuvuu- det. Virallisesti mielenterveyden häiriöt luokitellaan oireiden ja vakavuuden perusteella ICD-järjestelmän mukaisesti. ICD on kansainvälinen tautiluokitus, jota käytetään tervey- denhuollossa väestön terveydentilan ja sairauksien kirjaamiseen muun muassa hoito- ja suunnittelujärjestelmiin (World Health Organization, 2023). Edellä käytetty termi kliini- nen merkittävyys tarkoittaa sairaanhoidollista merkittävyyttä (Duodecim, 2016). Lääkärikirja Duodecimin (2022) mukaan mielenterveyshäiriöiden asteiden kirjo on laaja, ja häiriöiden tarkka määrittely on haasteellista. Monien mielenterveyteen liittyvien oi- reiden, kuten pettymysten ja surun tunteiden, ymmärretään olevan osa normaalia elä- mää. Mielenterveyden häiriöksi käsitetään yleensä tilanne, jossa ajatukset, käytös, mie- liala tai tunteet vaikuttavat merkittävästi henkilön kykyyn toimia arjessa ja ihmissuh- teissa tai oireet johtavat pitkäaikaiseen kärsimykseen. Suomessa julkinen terveydenhuolto muodostuu perusterveydenhuollosta, jonka palve- luihin voi ottaa itse yhteyttä, sekä erikoissairaanhoidosta, jonka palveluihin pääsemiseksi tarvitaan perusterveydenhuollossa annettu lähete (Mielenterveystalo, n.d. -a). Tässä jär- jestelmässä mielenterveyshäiriöiden ensisijainen hoitopaikka on oma terveysasema, työterveyshuolto tai oppilaitoksen terveydenhuolto. Perusterveydenhuollon tarjoama apu on muun muassa keskusteluhoitoa, omahoidon ohjausta ja lääkityksen arviointia. Vakavissa oireissa apua saa psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta pääasiassa avohoitona. Kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (Suvisaari ja muut, 2021) mu- kaan aikuisväestön, erityisesti työikäisten, psyykkinen kuormittuneisuus on kasvanut. Tutkimuksen perusteella terveyspalvelujen käyttö on mielenterveysongelmien vuoksi yleistynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten 30–39-vuotiaiden keskuudessa. Sekä mie- hillä että naisilla on havaittu kliinisesti merkittävää psyykkisen kuormittuneisuuden li- sääntymistä. Syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana toteutettu tutkimus ku- vastaa Suvisaaren ja muiden (2021) mukaan ainakin osittain COVID-19-pandemian toi- sen aallon vaikutuksia suomalaisten mielenterveyteen. 22 Edellä kuvatut määritelmät näkevät mielenterveyden ihmisen voimavaroiksi, joilla hän selviää arkisista tilanteista ja käyttää kykyjään. Kognitiiviset toimintakyvyt ovat keskeisiä psyykkisiä toimintoja. Seuraavassa luvussa kuvaan tarkemmin sitä, millaisia vaikutuksia mielenterveyden ongelmilla voi olla kognitiivisiin kykyihin. 2.2 Kognitiiviset toiminnot mielenterveyshäiriöissä Kansainvälisen tautiluokituksen (World Health Organization, n.d) mukaan mielentervey- den, käyttäytymisen ja neurokehityksen häiriöt ovat oireyhtymiä, joille on ominaista klii- nisesti merkittävä häiriö yksilön kognitiossa, emotionaalisessa säätelyssä tai käyttäyty- misessä. Helsingin yliopistollisen sairaalan ylläpitämän Mielenterveystalon (n.d. -b) mu- kaan mielenterveyden ongelmiin liittyy monesti muutoksia kognitiivisissa kyvyissä kuten tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa, usein erityisesti muistamisessa ja keskittymisessä. Vai- keudet voivat ilmetä ennen sairauden puhkeamista, mutta yleisimmin sairastumisen jäl- keen. Usein rajoitteet poistuvat sairauden helpottuessa, mutta erityisesti kroonisissa sai- rauksissa kognitiiviset vaikeudet ovat pysyvä osa sairautta. Abramovitchin ja muiden (2021, s.1, 3) systemaattisessa tutkimuskatsauksessa kaikkiin tutkittuihin mielenterveyshäiriöihin liittyi suorituskyvyn heikkenemistä jollain kognitiivi- sella alueella. Samalla Abramovitch ja muut toteavat, ettei tiedossa ole systemaattista katsausta, joka käsittelisi kaikkia kognitiivisia toimintoja kaikissa häiriöissä. Sen sijaan kognitiivisia toimintahäiriöitä on tutkittu yleensä tiettyihin mielenterveyden häiriöihin liittyvinä. Taulukossa 3 on esitetty Helsingin yliopistollisen sairaalan Mielenterveystalo- palvelun (n.d. -b) julkaisemiin tietoihin perustuva yhteenveto tiettyjen mielenterveyden sairauksien vaikutuksista yksilön tiedonkäsittelyyn ja toimintaan. Perusterveydenhuollossa mielenterveyshäiriöiden vaikutukset kognitiiviseen toiminta- kykyyn tulevat Kuikan ja muiden (2014, s. 13) mukaan yleisimmin esiin eriasteisten ah- distuneisuus- ja masennushäiriöiden yhteydessä. Masennustiloissa on havaittu häiriöitä tiedon käsittelyn hidastumisessa, tarkkaavuudessa ja toiminnanohjauksessa. Kuitenkin 23 lieviin masennustiloihin ei välttämättä liity lainkaan kognitiivisia häiriöitä. Toisaalta tois- tuvissa masennusjaksoissa voi ilmetä tiedonkäsittelyn vaikeuksia myös oireettomina ai- koina erityisesti toiminnanohjauksessa, tarkkaavuudessa ja muistissa (Mielenterveystalo, n.d. -b). Taulukko 3. Mielenterveysongelmien vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin (mukaillen Mielenter- veystalo, n.d. -b). Sairaus Muutokset tiedonkäsittelyssä Käytännön vaikutukset Masennus Vaikeudet toiminnanohjauksessa ja tarkkaavuudessa. Hidastunut tie- donkäsittely. Hidastunut silmän ja käden yhteistyö. Vaikeuksia muista- misessa ja oppimisessa. Vaikeudet toimintatavan jousta- vassa vaihtamisessa. Toiminnassa juuttumista ja häiriöherkkyyttä. Vaikeudet uusien asioiden mieleen painamisessa. Ahdistus Vaikeudet muistamisessa, keskitty- misessä ja tarkkaavuuden sääte- lyssä. Pakko-oireisten häiriöiden yhteydessä häiriöt toiminnanoh- jauksessa, näköhavaintoihin perus- tuvassa muistissa ja kielellisessä muistissa. Huomion kiinnittyminen tarkoituk- settomiin asioihin, hankaluus vaih- taa tarkkaavuuden kohdetta. Vai- keudet valikoida ympäristön tieto- määrästä olennaiset tiedot käsitte- lyyn. Kaksi- suuntainen mielialahäiriö Vaikeudet toiminnanohjauksessa, tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa. Maniavaiheessa keskittymisvaikeu- det, häiriöherkkyys, impulsiivisuus sekä silmän ja käden yhteistyön no- peutuminen. Masennusvaiheessa vireyden ja aloitekyvyn vähenemi- nen, keskittymiskyvyn vaikeutumi- nen sekä silmän ja käden yhteis- työn hidastuminen. Myös vaikeus vaihtaa joustavasti toimintatapaa. Skitsofrenia Vaikeudet useissa tiedonkäsittely- toiminnoissa, ja suurimmillaan tarkkaavuudessa, muistissa, toimin- nanohjauksessa ja tiedonkäsittelyn nopeudessa. Muistin osalta erityisesti vaikeudet uusien asioiden mieleen painami- sessa ja muistista haussa. Ongelmia aloitekyvyssä, toiminnan suunnitel- mallisuudessa ja joustavuudessa. Huomion kiinnittyminen epäolen- naisiin asioihin. Neuro- psykiatriset sairaudet ADHD-häiriöissä vaikeudet toimin- nanohjauksessa, tarkkaavuuden säätelyssä ja muistamisessa. Autis- mikirjon häiriöissä muun muassa vaikeudet toiminnanohjauksessa ja motoriikassa. ADHD-häiriöissä vaikeudet suunnit- telussa, toimeenpanossa, häiritse- vien ärsykkeiden torjumisessa ja ajanhallinnassa. Autismikirjon häiri- öissä tyypillisesti vaikeudet ymmär- tää toisten ajatuksia ja jäsentää kokonaisuuksia. 24 Mielenterveyden häiriöillä on tässä luvussa kuvatulla tavalla monenlaisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, kuten tiedonkäsittelyyn, oppimiseen, muistamiseen ja keskit- tymiseen. Mielenterveyden häiriöt ovat monimuotoisia ja samoin ovat niiden aiheutta- mat kognitiiviset haasteet. Häiriöiden vaikutukset kognitiiviseen toimintakykyyn voivat hankaloittaa verkkosivujen käytön edellytyksiä, kuten lukemista ja uuden tiedon omak- sumista. Verkkosivujen käytössä tarvitaan Rotondin ja muiden (2007, s. 2) mukaan eri- tyisesti kolmea kognitiivista toimintoa: 1) toiminnanohjausta tiedon etsimiseen, ongel- manratkaisuun ja tehtävien järjestämiseen, 2) työmuistia tiedon säilyttämiseen ja pa- lauttamiseen sekä 3) kestävää tarkkaavuutta keskittymiseen ja häiriötekijöiden sivuutta- miseen. Bernard ja muut (2016, s. 14) havaitsivat mielenterveysongelmista kärsivien verkkosivu- jen käytön esteitä selvittäneessä kirjallisuuskatsauksessaan, että useat tutkimukset esit- tivät esteiden johtuvan neurokognitiivisista toimintahäiriöistä, kuten tarkkaavuuden, tie- donkäsittelynopeuden ja ongelmanratkaisukyvyn heikkenemisestä. Esteet eivät yleensä liittyneet tunteiden säätelyn tai tunnesignaalien käsittelyn ongelmiin, mikä voi Bernardin ja muiden mukaan johtua siitä, että nämä alueet oli rajattu pois tutkimuksista. Tutkimukseni oletuksena on, että verkkosivujen saavutettavuussuunnittelulla voidaan ottaa huomioon käyttäjien kognitiiviset rajoitteet. Verkkosivujen saavutettavuuden kog- nitiivisesta ulottuvuudesta kerrotaan tarkemmin luvussa 3.3. Terveyspalvelujen ja erityi- sesti mielenterveyspalvelujen verkkosivujen saavutettavuussuunnittelua koskevista suo- situksista kerrotaan luvussa 3.4. 25 3 Näkökulmia saavutettavuuteen Saavutettavuuden käsitteen tarkastelu riippuu näkökulmasta. Terveyspalveluissa saavu- tettavuutta voidaan tutkia esimerkiksi palvelujen saatavuutena, fyysisenä saavutetta- vuutena tai ihmisen ja tietojärjestelmän vuorovaikutuksen saavutettavuutena. Tutkimuk- seni viitekehyksenä on tekninen viestintä ja aiheena verkkosivujen tekninen ja kognitii- vinen saavutettavuus. Tämän luvun aluksi esittelen saavutettavuuden käsitettä terveys- palveluissa ja viestinnässä. Syvennän tarkastelua kognitiiviseen saavutettavuuteen. Lo- puksi esittelen kirjallisuuskatsauksen verkkosivujen saavutettavuustutkimukseen. 3.1 Saavutettavuuden ulottuvuudet terveyspalveluissa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä painopisteenä on ehkäisevä ja ennakoiva toiminta sekä asiakaslähtöisyys (Valtioneuvosto, 2022). Sosiaali- ja terveysmi- nisteriön (2023a) strategialuonnos sote-palvelujen digitalisaatiosta ja tiedonhallinnasta esittää yhdeksi tavoitteeksi palvelujen laadun parantamisen ja toiminnan vaikuttavuu- den lisäämisen. Tavoitteen toteutumisen ehdoksi on tunnistettu muun muassa asiakkaan tukeminen, joka tarkoittaa esimerkiksi digitaalisten palvelujen saavutettavuuden ja help- pokäyttöisyyden varmistamista. Kansallisen mielenterveysstrategian (Sosiaali- ja terveys- ministeriö, 2020, s. 29) yhtenä linjauksena on varmistaa tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut. Tarpeiden mukaisten palvelujen yhdeksi määritelmäksi strategia toteaa palve- lujen saavutettavuuden, oikea-aikaisuuden, laadukkuuden ja vaikuttavuuden. Palveluista keskusteltaessa voivat käsitteet saatavuus ja saavutettavuus sekoittua. Päih- depalvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta tutkineen Vanjusovin (2022, s. 64) mukaan saavutettavuudesta puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollossa usein esimerkiksi vam- maisten henkilöiden yhdenvertaisuuden turvaamisen tai digitaalisen aineiston yhden- vertaisen käytettävyyden konteksteissa. Vanjusov (2022, s. 69-70) jaottelee saavutetta- vuuden ulottuvuuksiksi 1) institutionaalisen, 2) informatiivisen, 3) taloudellisen, 4) fyysi- 26 sen ja 5) kokemuksellisen saavutettavuuden. Näistä informatiivinen ulottuvuus tarkoit- taa muun muassa sitä, että palveluista on oltava riittävästi ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa saatavilla. Jaottelussa terveyspalvelujen informatiivinen saavutettavuus on siten nähtävissä sekä tiedon riittäväksi määräksi että tämän tiedon ymmärrettävyydeksi. Tutkimuksessani arvioin aineiston ymmärrettävyyttä ja tiedon määrää vertailemalla sitä verkkosivujen saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikkoihin ja aiempien tutkimus- ten esittämiin saavutettavuussuosituksiin. Terveydenhuollon sanastotyössä on tehty eroa saatavuuden ja saavutettavuuden käsit- teille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden käsitteet -sanasto (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019, s. 14) määrittelee ne seuraavasti: Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus on tila, jossa sosiaali- ja terveyspalveluja on riittävästi tarjolla eri väestöryhmien tarpeisiin nähden. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saavutettavuus on tila, jossa eri väestöryhmien yhdenvertainen pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin on turvattu ja eri väestöryhmät pystyvät hyödyntämään palveluja yhdenvertaisesti. Edellinen saatavuuden määritelmä korostaa palvelujen riittävyyttä ja saavutettavuuden määritelmä palveluihin pääsyn ja hyödyntämisen yhdenvertaisuutta. Sanasto tarkentaa saavutettavuuden koostuvan 1) fyysisestä, 2) taloudellisesta, 3) tiedollisesta, 4) taidolli- sesta ja 5) asenteellisesta saavutettavuudesta. Sanasto viittaa EU:n tavoitteeseen mah- dollistaa ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa ja julkisten verkkopal- velujen saavutettavuuden minimitasoon. Sanaston mukaan ”sosiaali- ja terveyspalve- luissa saavutettavuus sisältää digitaalisen saavutettavuuden, mutta se ymmärretään laa- jemmin” (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019, s. 14). Saatavuuden ja saavutettavuuden käsitteiden suhdetta toisiinsa ovat pohtineet Kinnu- nen ja Hirvonen (2020, s. 231-232), jotka hahmottelevat saavutettavuuden jatkumoksi saatavuudelle. Heidän mukaansa saatavilla olevasta viestinnästä tehdään saavutettavaa viestintää huomioimalla viestin käytettävyys, ymmärrettävyys ja esteettömyys. Jatku- mossa saatavuus tarkoittaa tiedon, tuotteen tai palvelun olemassaoloa, esimerkiksi hen- kilön oikeutta käyttää terveyspalveluja. Käytettävyys viittaa käyttäjän kokemaan tiedon, 27 tuotteen tai vuorovaikutuksen toimivuuteen. Ymmärrettävyys on tekstin ominaisuus, ja esteettömyys viittaa tuotteen tai palvelun fyysiseen esteettömyyteen. Jatkumon viimei- senä vaiheena on osallisuus, joka tarkoittaa esimerkiksi käyttäjän mahdollisuutta käyttää palveluja, kuten hakeutua oikea-aikaisesti sairaanhoitoon. Vanjusovin tapaan Kinnunen ja Hirvonen painottavat informaation ymmärrettävyyttä yhtenä tekijänä, joka nostaa saatavilla olevan informaation saavutettavaksi. Kinnusen ja Hirvosen saavutettavuuden jatkumo on esitetty kuviossa 3. Kuvio 3. Viestinnän saatavuudesta saavutettavuuteen ja osallisuuteen (Kinnunen & Hirvonen, 2020, s. 231-232). Kinnusen ja Hirvosen tapaan myös Maaß ja Rink (2024, s. 15, 24) ovat hahmottaneet saavutettavaa viestintää toimintaan johtavana jatkumona. Heidän esittämässä mallissa saavutettava viestintä etenee vaiheissa, missä kunkin askeleen tulee täyttää tietyt ehdot: tiedon on oltava ensisijaisesti saatavilla (engl. retrievable), havaittavissa (engl. percep- tible) ja ymmärrettävissä (engl. comprehensible), jotta käyttäjä voi toimia sen pohjalta. Lisäksi tieto tulee voida yhdistää aiempaan tietämykseen (engl. linkable), olla hyväksyt- tävää (engl. acceptable) ja sen tulee suunnata käyttäjä toimimaan (engl. action-oriented). Näillä toimilla voidaan minimoida viestinnän esteitä, joita liittyy esimerkiksi tekstin ym- märtämiseen ja kulttuurisiin tekijöihin. Maaßin ja Rinkin esittämä Hildesheimin koulun (Institut für Übersetzungswissenschaft & Fachkommunikation, Hildesheimin yliopisto, Saksa) saavutettavan viestinnän ja viestinnän esteiden malli on kuvattu kuviossa 4. 28 Kuvio 4. Hildesheimin koulun saavutettavan viestinnän ja viestinnän esteiden malli, perustuen Maaß/Rink 2019 ja Maaß 2020 (Maaß & Rink, 2024, s. 15). Maaßin ja Rinkin saavutettavan viestinnän mallissa kognitiivinen este on sijoitettu ha- vaittavan tiedon portaan kohdalle. Koska kognitiivisen toimintakyvyn häiriöt ovat luvussa 2 kuvatulla tavalla monimuotoisia, niillä voi olla vaikutuksia myös ymmärrettävän ja yh- distettävän tiedon portaisiin. Maaßin ja Rinkin sekä Kinnusen ja Hirvosen esittämille mal- leille on yhteistä, että niissä saavutettavan viestinnän päämääränä on käyttäjän aktivoi- minen osallistumaan ja toimimaan. Mallit painottavat, että saavutettavuuden paranta- minen edellyttää monen tekijän huomioimista fyysisestä saatavuudesta kognitiiviseen saavutettavuuteen. Malleja voi pitää käyttökelpoisina terveyspalvelujen saavutettavan viestinnän kehittämiseen, kun tavoitteena on palvelujen vaikuttavuuden parantaminen. 3.2 Saavutettavuuden ulottuvuudet verkkosivuilla Verkkosivujen saavutettavuus on laatuun liittyvä käsite, jota suunnittelulähestymista- voissa tulkitaan eri tavoin. Perssonin ja muiden (2015, s. 20) mukaan kaikella suunnitte- lulla on kuitenkin yhteinen tavoite: luoda tehokkaita ja käyttökelpoisia ratkaisuja kaikille potentiaalisille käyttäjille, heidän haasteistaan riippumatta. Petrie ja muut (2015, s. 3) löysivät 50 erilaista verkkosaavutettavuuden määritelmää ja muodostivat niistä yhden, 29 jonka mukaan verkkosivustot tulee suunnitella niin, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä erilaisissa käyttöyhteyksissä ja tarvittaessa avustavan teknologian kanssa. Ohjelmis- tojen käytettävyyden ja saavutettavuuden standardi ISO 9241-171:2008 (ISO, 2008) määrittelee saavutettavuuden tarkoittavan tuotteen, palvelun, ympäristön tai tilan käy- tettävyyttä mahdollisimman laajalla käyttäjäkyvykkyyksien kirjolla. Määritelmään sisäl- tyy huomautus, jonka mukaan saavutettavuuden käsite kattaa koko käyttäjäkunnan ky- vyt eikä rajoitu vain virallisesti vammaiseksi tunnistettuihin käyttäjiin. Edellisille määritelmille yhteistä on, että saavutettavuus 1) mahdollistaa verkkosivujen käytön kaikille käyttäjille ja että se 2) kattaa kaikki käyttäjäkyvykkyydet. Määritelmien ydin on yhdenvertaisuudessa, ja siten ne ovat yhteneväisiä luvussa 3.1 esitetyn sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisen saavutettavuuden käsitteen kanssa. Määritelmät myös ymmärtävät saavutettavuuden käytettävyyden ominaisuudeksi. Käytettävyys on saavutettavuuden tapaan laatuun liittyvä käsite, josta on useita määritelmiä. Tunnetuim- pia on Nielsenin (2012) määritelmä, jonka mukaan käyttöliittymän käytettävyys on help- pokäyttöisyyttä, joka muodostuu ainakin opittavuudesta (engl. learnability), tehokkuu- desta (engl. efficiency), muistettavuudesta (engl. memorability), virheettömyydestä (engl. errors), tyytyväisyydestä (engl. satisfaction) ja hyödyllisyydestä (engl. utility). Digipalvelulaki (306/2019, 1:2) määrittelee saavutettavuuden periaatteiksi ja tekniikoiksi, ”joita on noudatettava digitaalisten palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, ylläpi- dossa ja päivittämisessä, jotta ne olisivat paremmin käyttäjien, erityisesti vammaisten henkilöiden, saavutettavissa”. Saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova Etelä- Suomen aluehallintovirasto (n.d. -a) esittää saavutettavuuden muodostuvan tekniikan virheettömyydestä, käyttöliittymän helppokäyttöisyydestä sekä sisällön ymmärrettävyy- destä ja selkeydestä. Nämä saavutettavuustekijät on esitetty tarkemmin taulukossa 4. Tämän määritelmän mukaan verkkosivujen saavutettavuus ei ole vain teknistä saavutet- tavuutta, vaan myös järjestelmän käytettävyyttä ja sisällön ymmärrettävyyttä. Huomioin määritelmän monipuolisuuden tutkimuksessani, jossa arvioinnin 2. ja 3. vaiheessa koh- teena on muun muassa aineiston tekstien muotoilu, rakenne ja sisältö. 30 Taulukko 4. Saavutettavan digipalvelun suunnittelun ja toteutuksen osa-alueet (mukaillen Etelä- Suomen aluehallintovirasto, n.d. -a). Tekninen saavutettavuus Helppokäyttöisyys Ymmärrettävyys Lähdekoodi on virheetöntä ja loogista, ja siinä noudatetaan HTML-standardia ja WCAG- ohjeita. Palvelu toimii moit- teettomasti monenlaisilla laitteilla, mukaan lukien avustavat teknologiat (esi- merkiksi ruudunluku, puhe- ohjaus). Palvelu on helposti hahmo- tettavissa. Navigaatio on yksinkertainen ja käyttäjä löytää haluamansa sivut, toi- minnot tai sisällöt helposti. Navigaatio ei ole liian moni- tasoinen. Sivujen nimet ovat kuvaavia ja selkeitä. Pääsisältö erottuu selkeästi muista elementeistä. Palvelussa on vaivatonta suo- rittaa haluttu toiminto. Selkeää, ymmärrettävää kieltä ja myös selkokieltä. Teksti helppolukuista ja jä- sennelty lyhyiksi kappaleiksi ja luetteloiksi. Kuvaavia väli- otsikoita. Linkkitekstit kuvaa- via ja ymmärrettäviä. Ymmärrettävyyteen kuuluu ajatus monikanavaisuudesta: sisältöjä tarjotaan tekstin lisäksi myös esimerkiksi vide- oina, kuvina ja äänenä. Aluehallintoviraston määrittelyssä saavutettavuus edellyttää 1) HTML-standardin ja WCAG-ohjeiden mukaista lähdekoodia, 3) käytön helppoutta kuten selkeää navigointia ja sisältöjen löydettävyyttä sekä 3) selkeää, ymmärrettävää ja helppolukuista tekstiä ja monimediaista sisältöä. Ymmärrettävyyden osalta viraston määritelmä noudattaa halli- tuksen digipalvelulaista antamia perustelua (HE 60/2018, s. 34, 72), jonka mukaan kielen ymmärrettävyys tarkoittaa selkeää ja hyvää yleiskieltä ja tietyissä tapauksissa myös sel- kokieltä sekä kuvien, grafiikan, videon tai äänen käyttöä sisällön esittämiseen. Aluehallintoviraston määritelmä sisältää termin navigaatio, joka viittaa yleisesti käytet- tyyn navigointi-termiin. Sähköisissä aineistoissa, kuten verkkosivuilla, navigoinnilla tar- koitetaan käyttäjän valintoihin perustuvaa ja tiettyyn päämäärään pyrkivää liikkumista esimerkiksi hypertekstilinkkien tai verkko-osoitteiden avulla (Sanastokeskus, 1999). Kut- sun tässä tutkielmassa käyttäjän liikkumista verkkosivustolla navigoinniksi WCAG-ohjei- den (World Wide Web Consortium, 2018) tapaan. Digiosallisuuden edistämistä valmistellut valtioneuvoston hanke (Kuusisto ja muut, 2022, s. 35) nostaa kokemuksen digipalvelujen löydettävyydestä ja käytön helppoudesta yh- deksi osaksi digiosallisuuden mittaria. Muut mittarin osa-alueet ovat esteettömyysdirek- tiivin täytäntöönpano, saavutettavuusvaatimusten täyttyminen digilain edellyttämissä palveluissa ja julkisen digipalvelun saavutettavuusarviointi. Kuusiston ja muiden (2022, 31 s. 66-67) mukaan tietoisuus digipalvelujen olemassaolosta ja niiden löydettävyys ovat haasteita. Palvelujen kehittämisen ongelma on se, että käyttäjäryhmät eivät ole yhtenäi- siä, vaan jakautuneet hyvin erilaisiin alaryhmiin. 3.3 Kognitiivinen saavutettavuus verkkosivuilla Havaitsemiseen, tarkkaavuuteen, oppimiseen, muistiin, kieleen ja päättelykykyyn liitty- vät mielen toiminnot muodostavat kognition (Duodecim, 2021). Verkkosivujen konteks- tissa kognitiivinen saavutettavuus voidaan Leskelän (2019, s. 68) tapaan määritellä sisäl- lön kokonaisuudeksi, joka tukee käyttäjän toimintaa ja ymmärrystä järjestelmässä. Tut- kimuksessani kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa sitä, miten verkkosivujen tekniset ominaisuudet ja sisältö, kuten teksti ja kuvat, tukevat käyttäjän ajatteluprosesseja. Vaikka World Wide Web Consortium (2022) toteaa, että WCAG-ohjeista monet kriteerit tukevat kognitiivista saavutettavuutta, kognitiivisen saavutettavuuden osuus ohjeissa on kuitenkin rajallinen. Leskelä (2019, s. 66) toteaa puutteiden liittyvän erityisesti kognitii- visten ja kielellisten ongelmien kuvaamiseen. Esimerkiksi periaate kielellisesti ymmärret- tävästä sisällöstä tarkoittaa sivuston kielen merkitsemistä koodiin, ei varsinaista sisällön ymmärrettävyyttä. Toisaalta Leskelän (2019, s. 68) mukaan teknisen ja sisällöllisen saa- vutettavuuden erottaminen on vaikeaa, koska tekniset ratkaisut vaikuttavat sisältöjen toimivuuteen ja kielellinen sisältö siihen, miten käyttäjä ymmärtää toiminnon. Hyppösen (2022, s. 50) mukaan myös saavutettavuuden kognitiivinen osa-alue tulisi saattaa saavutettavuuslainsäädännön piirin, sillä kognitiivisen saavutettavuuden haas- teet ovat tiedossa ja niiden arviointia tehdään yleisesti. Jotta kognitiivisen saavutetta- vuuden arviointia voitaisiin tehdä lainsäädännön ohjauksessa, tulisi arviointimenetelmät koota WCAG-kriteeristön tapaan standardiksi. Hyppösen haastattelemat saavutetta- vuusarvioijat eivät pitäneet kognitiivisen ja teknisen saavutettavuuden rajaa tarkkana. 32 Kognitiivisen saavutettavuuden arviointiin ei ole teknisen saavutettavuuden tapaan yleistä kriteeristöä (Hyppönen, 2022, s. 52). Suomessa kriteeristöä ovat kehittäneet Sel- keästi meille -hanke ja Papunet-verkkopalvelu. Selkeästi meille -hankkeen ohjeet sisältä- vät periaatteita navigoinnista, tiedon sijoittamisesta, hakutoiminnosta, tekstistä ja muusta sisällöstä, käyttäjätoiminnosta sekä käyttäjätuesta (Selkeästi meille, n.d.). Papu- netin ohjeet muodostuvat elementtien sijoitteluun, informaation määrään, sivustolla liikkumiseen, palautteeseen sekä kieleen liittyvistä periaatteista (Kehitysvammaliitto, 2023d). Molemmissa ohjeissa on yhtäläisyyksiä tutkimukseni 3. vaiheen menetelmään, jossa vertaan aineistoa aiempien tutkimusten saavutettavuussuosituksiin. Kehitysvammaliiton (2023b) mukaan verkkosivujen suunnittelussa voi olla hankala ottaa riittävän kattavasti huomioon kognitiivisia vaikeuksia, sillä eri käyttäjät kokevat eri asiat kognitiivisesti vaikeiksi. Siksi yksiselitteistä ohjeistusta, joka kattaisi kognitiivisista vai- keuksista kärsivien tarpeet, on vaikea tehdä. Good ja Sambhanthan (2014, s. 26, 32) to- teavat kognitiivisten rajoitteiden sisältävän laajan kirjon erilaisia haasteita, mikä tekee käyttäjien tarpeista monimutkaisia. Yhdeksi ratkaisuksi tarpeiden monimutkaisuuteen he esittävät saavutettavuuden ja käytettävyyden entistä kattavampia käyttäjätestauksia. World Wide Web Consortiumin (2017) mukaan kognitiivisista vaikeuksista kärsivät hyö- tyvät verkkosisällöstä, joka on ymmärrettävää ja selkeästi järjestettyä, toiminnoiltaan en- nakoitavaa, tarjoaa erilaisia navigointitapoja ja jossa yksinkertaista tekstiä täydennetään kuvilla ja kaavioilla. World Wide Web Consortium (2021) on täydentänyt WCAG-ohjeita tavoitteilla (engl. objectives) ja suunnittelumalleilla (engl. design patterns), joilla voidaan helpottaa verkkosivujen saavutettavuutta henkilöille, joilla on kognitiivisia vaikeuksia ja oppimisvaikeuksia. Tavoitteet ovat: 1) auta käyttäjiä ymmärtämään, mitä asiat ovat ja miten niitä käytetään, 2) auta käyttäjiä löytämään tarvitsemansa, 3) käytä selkeää ja ym- märrettävää sisältöä, 4) auta käyttäjiä välttämään virheitä ja oppimaan niiden korjaami- nen, 5) auta käyttäjiä keskittymään, 6) varmista, että prosessit eivät ole riippuvaisia muis- tista, 7) tarjoa apua ja tukea sekä 8) tue mukauttamista ja personointia. 33 Terveydenhuollon potilasdokumenttien laadulliseen arviointiin on kehitetty Ensuring Quality Information for Patients -tarkistuslista (Charvet-Berard ja muut, 2008, s. 408, 409). Tarkastuslistaa käytetään potilastiedon sisällön, tunnistetietojen ja rakenteen arvi- ointiin. Useat tarkistuslistan suositukset, kuten arkipäiväisen kielen käyttö, monimutkais- ten termien selittäminen, ammattisanaston välttäminen ja lyhyet lauseet, ovat yhte- neväisiä luvussa 1.3 esittelemiini saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikkoihin ja aiempien tutkimusten suosituksiin nähden. Kieli osana kognitiivista saavutettavuutta Verkkosivujen kognitiivisen saavutettavuuden voi ymmärtää monista teknisten toimin- tojen ja sisällön muotoilun näkökohdista koostuvaksi kokonaisuudeksi, aivan kuten kog- nitio kattaa lukuisat havaitsemisen ja päättelyn kaltaiset mielen prosessit (ks. luku 3.2). Kuitenkin Leskelä (2019, s. 47, 69) nostaa sisältöjen kielellisen muotoilun kognitiivisen saavutettavuuden ydinkysymykseksi, sillä kieli on kognition väline tiedon välittämiseen, omaksumiseen, prosessointiin ja analysointiin. Kuten luvussa 3.2 todettiin, saavutettavuussuunnittelua ohjaavan digipalvelulain tavoit- teissa (HE 60/2018, s. 34, 72) kielen ymmärrettävyys tarkoittaa selkeää ja hyvää yleis- kieltä ja tietyissä tapauksissa myös selkokieltä. Lain perusteluissa ei kuitenkaan määri- tellä, mitkä ovat selkokieltä edellyttävät tapaukset. Leskelän (2019, s. 69) mukaan lähtö- kohtana on suomen oikeinkirjoituksen suosituksia noudattava ”hyvä ja korrekti yleiskieli”, jonka lisäksi kielellisen syrjäytymisen vaarassa olevat käyttäjät tarvitsevat selkokielistä sisältöä. Kun yleiskielinen teksti on suunnattu luku- ja kielitaidoltaan keskivertokansalai- selle, selkokieli käsittelee asioita konkreettisemmalla tasolla ja sanoja enemmän selit- täen (Leskelä 2019, s. 70). Leskelän (2019, s. 69) mukaan Selkokeskus suosittelee selko- kielisten verkkosivujen käyttöä erityisesti, kun palvelu on kaikkien kansalaisten yleispal- velua, kuten lääkäriajan varaaminen, tai suunnattu henkilöille, joilla on kielellisiä vai- keuksia sekä tilanteissa, joissa palvelu on saatavilla vain digitaalisesti. 34 Öörni (2024, s. 36) esittää, että tarkkaan ottaen vain selkokielinen teksti on kognitiivisesti saavutettavaa. Hän toteaa tekstin kognitiivisessa saavutettavuudessa olevan kyse siitä, onko palvelun käyttö mahdollista silloinkin, kun lukeminen tai luetun ymmärtäminen on tavallista vaikeampaa. Öörni korostaa selkokielen hyödyttävän erityisesti heitä, joille lu- keminen on tavallista vaikeampaa, mutta helpottavan myös yleisesti heitä, joilla on luke- miseen liittyviä haasteita, kuten keskittymisen, oppimisen tai muistamisen ongelmia. Yleiskielen ja selkokielen välille asettuu selkeä kieli, vaikka Leskelä ja muut (2023) totea- vat yleiskieltä käytetyn selkeän kielen synonyyminä. Kielten rajat ovatkin häilyviä: Öörnin (2024, s. 36) mukaan varsinkin selkeän yleiskielen ja vaativan selkokielen rajaa pidetään liukuvana. Kotimaisten kielten keskus (n.d.) määrittelee yleiskielen esimerkiksi uutisissa ja asiakirjoissa käytetyksi neutraaliksi asiatyyliksi ja selkeän kielen ilmaisultaan selkeäksi, havainnolliseksi ja suhteellisen helposti ymmärrettäväksi kielenkäytöksi. Selkeää kieltä edistävän järjestön The International Plain Language Federationin (n.d.) määritelmän mukaan teksti on kieleltään selkeä, jos sen sanasto, rakenne ja muotoilu auttavat lukijaa löytämään helposti tarvitsemansa tiedon, ymmärtämään sen ja käyttämään tietoa hy- väkseen. Selkeän kielen ISO-standardi korostaa lisäksi olennaisuuden periaatetta, eli tekstin on sisällettävä lukijalle tarpeelliset tiedot (Öörni 2024, s. 38). Leskelän ja muiden (2023) mukaan tekstin mukauttaminen selkeälle kielelle on joustavaa, eikä kiellettyjä sanoja tai virkkeiden enimmäissanamääriä ole. Tekstin selkeytyy, kun sa- nastoa ja lauserakenteita yksinkertaistetaan sekä tyyliä ja sävyä sovitetaan tilanteeseen kohderyhmä huomioiden. Myös Garrett (2011, s. 98–99) korostaa kohderyhmälle tutun kielen johdonmukaista käyttöä ja suosittelee verkkosivuston suunnittelun yhdeksi osa- alueeksi kontrolloidun sanaston luomista. Käyttäjätutkimukseen perustuva kontrolloitu sanasto on Garrettin mukaan tehokas keino estää organisaation sisäisen jargonin sekoit- tuminen sivustolle ja varmistaa, että viestintä vastaa käyttäjien tarpeita. Suomen kieltä koskeviksi selkeän kielen ohjeiksi Leskelä ja muut (2023) mainitsevat Kotimaisten kielten keskuksen antamat hyvän virkakielen ohjeet. Saavutettavuuskirjasto Celian (2024) ohjei- 35 den mukaan selkeä kieli muodostuu tavanomaisesta sanastosta, aktiivimuotoisista ver- beistä, sivulauseista lauseenvastikkeiden sijaan, auki kirjoitetuista lyhenteistä ja uusien termien selittämisestä. Lisäksi ohjeet suosittelevat kertomaan ensin tutut asiat ja koko- naisuudet, sitten uudet asiat ja yksityiskohdat. Verkkosivujen selkeiden tekstien rakenteen ja muotoilun suunnittelussa on tärkeää huo- mioida Morkesin ja Nielsenin (1997) tutkimustulos, jonka mukaan sanasta sanaan luke- misen sijaan ihmiset ennemminkin skannaavat katseellaan verkkosivuja. Tuloksen mu- kaisesti verkkosivulla on tärkeää huolehtia tiedon selkeästä jaottelusta ja visuaalisesta erottelusta, jotta keskeiset tiedot ovat käyttäjän löydettävissä ja ymmärrettävissä. John- son (2014, s. 71, 75) toteaa käyttöliittymien suunnittelua koskevissa ohjeissaan sujuvan lukemisen perustuvan ensisijaisesti kielen piirteiden ja mallien tunnistamisen prosessiin ja toissijaisesti kontekstin ymmärtämiseen perustuvaan prosessiin. Vaikeasti ymmärret- tävä teksti voi Johnsonin mukaan vähentää verkkosivun käyttäjän automaattista ja nope- ampaa, kontekstista riippumatonta lukemista ja ohjata häntä tietoiseen, kontekstiin pe- rustuvaan ja työmuistia kuormittavaan hitaampaan lukemiseen. Tiedon löydettävyys osana kognitiivista saavutettavuutta Verkkosivujen saavutettavuutta voidaan tarkastella myös informaatioarkkitehtuurin nä- kökulmasta. Kauhanen-Simanaisen (2003, s. 20) määritelmän mukaan informaatioarkki- tehtuuri on rakenteellinen kokonaisuus, joka jäsentää tietosisältöjen elementit ja näiden keskinäiset suhteet sekä elementtien haku- ja käyttömahdollisuudet. Informaatioarkki- tehtuurin suunnittelussa jäsentäminen tarkoittaa hänen mukaansa asioiden tärkeysjär- jestyksen mukaista esittämistä sekä korostamista tai piilottamista. Verkkosivustoilla jä- sentämiseen käytetään visuaalisesti värejä ja kuvia sekä kielellisesti otsikoita ja selitys- tekstejä (Kauhanen-Simanainen, 2003, s. 53-54). Jäsentämisen keinot ovat siten samoja, kuin mitä Mäkipään ja Isohellan saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikat suositte- lee tekstin rakenteeseen ja muotoiluun (ks. luku 1.3.2). Johnson (2014, s. 33) painottaa 36 verkkosivuilla hyvän visuaalisen hierarkian merkitystä, ja se toteutuu jakamalla tieto eril- lisiin selkeästi tunnistettaviin osioihin. Näin silmäilevä käyttäjä erottaa nopeasti sisällön, joka on oleellista tavoitteensa kannalta, ja pystyy keskittämään huomionsa siihen. Käyttäjän kannalta oleellinen tieto voi olla erilaista, kuin mitä tiedon tuottaja pitää tär- keänä. Leskelän (2019, s. 57) mukaan tämä näkökulmien ristiriita toteutuu usein tietosi- sältöjen aloituskohdissa esimerkiksi otsikkoina, ingressiteksteinä ja tekstien alkuina. Verkkosivun käyttäjä voi sivuuttaa tekstin, jonka hän kokee turhaksi, vaikeaksi tai omaan tavoitteeseensa liittymättömäksi. Tätä päätelmää tukee Morkesin ja Nielsenin (1997) ha- vainto sivujen silmäilystä yleisimpänä lukutyylinä (ks. luku 3.3.1). Yksittäisen verkkosivun tekstielementtien informaatioarkkitehtuurin kannalta onkin tärkeää huomioida käyttä- jän tiedon tarve sekä hänellä olemassa olevat tiedot. Käyttäjän näkökulmaa voidaan edistää rakentamalla Leskelän (2019, s. 57) suosittelema tiedon polku, joka pitkin etene- mällä tiedon ymmärtäminen ja omaksuminen helpottuu. Informaatioarkkitehtuurin menetelmiä voi tietosisällön muotoilun lisäksi käyttää myös verkkosivujen rakenteen ja navigoinnin suunnitteluun. Garrett (2011, s. 89) toteaa infor- maatioarkkitehtuurin liittyvän tiiviisti tietojärjestelmätieteiden tiedonhaun alaan, jossa suunnittelun kohteena ovat käyttäjien tiedon löytämistä helpottavat järjestelmät. Hän kuitenkin tarkentaa, että verkkosivustojen arkkitehtuurien tehtävänä on usein enemmän kuin vain ohjata ihmisiä löytämään tietoa, sillä sivujen tulisi myös kouluttaa, informoida ja vakuuttaa käyttäjiä. Sekä Garrett (2011, s. 42) että Kauhanen-Simanainen (2003, s. 47– 48, 111) korostavat informaatioarkkitehtuurin suunnittelussa käyttäjälähtöisyyttä, joka tarkoittaa käyttäjäryhmien sekä heidän käyttötarpeidensa, käyttötilanteidensa ja toimin- tansa tunnistamista. 37 3.4 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus – Aiempi tutkimus saavutettavuudesta Kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella pyrin vastaamaan ensimmäiseen tutkimuskysymyk- seen: mitä suosituksia tutkimukset antavat terveyspalvelujen ja erityisesti mielenter- veyspalvelujen verkkosivujen saavutettavuussuunnittelusta? Kirjallisuuskatsauksen me- todina käytin narratiivista katsausta ja sen yleiskatsauksellista toteuttamistapaa. Salmi- sen (2023, s. 8–9) mukaan narratiivinen kirjallisuuskatsaus voi antaa laajan kuvan tarkas- teltavasta aiheesta, ja sen tarkoitus on tiivistää aiempia tutkimuksia. Tässä kirjallisuus- katsauksen toteuttamistavassa ei ole tiukkaa metodologista kehystä, ja sitä voi käyttää aiemman tutkimuksen löydösten kumulatiivisuuden tarkasteluun ja tietopohjan raken- tumiseen (Salminen, 2023, s. 9). Menetelmä sopii tutkimukseeni, jossa pyrin muodosta- maan kuvan terveyspalvelujen saavutettavuussuosituksista. Noudatin Kangasniemen ja muiden (2013, s. 294) esittämää kirjallisuuskatsauksen jäsennystä, jossa menetelmän käyttö etenee tutkimuskysymyksen muodostamisesta aineiston valintaan, kuvailun ra- kentamiseen ja tuotetun tuloksen tarkasteluun. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi hain viestintään, tietojärjestelmiin ja terveydenhuollon tutkimuksiin liittyviä tieteellisiä julkaisuja. Rajasin aineiston haun kattamaan vertaisarvi- oidut tieteelliset julkaisut, konferenssijulkaisut, katsausartikkelit ja väitöskirjat. Hakuun käytin Vaasan yliopiston kirjaston Tritonia-Finna-palvelua ja alakohtaisia tietokantoja. Käytin hakutermeinä tutkimusaiheeni kannalta merkityksellisiä asiasanoja, joista acces- sibility, healthcare, mental health ja websites olivat tyypillisimpiä. Katsaukseni lähesty- mistapa on eksplisiittinen, mikä tarkoittaa, että systemaattiseen katsaukseen verrattuna aineisto ei rajaudu tiukasti määrättyihin hakusanoihin ja rajauksiin, vaan mukaan otetta- van aineiston valinta perustuu sen sisältöön ja suhteeseen muihin valittuihin tutkimuk- siin (Kangasniemi ja muut, 2013, s. 296). Aineiston haussa tämä joustava lähestymistapa näkyy siinä, että otin huomioon sekä vertaisarvioituja julkaisuja että ei-vertaisarvioituja tekstejä ja raportteja, jotka taustoittivat aihetta. Rajasin aineiston ulottumaan vuodesta 2010 nykyhetkeen, koska halusin sisällyttää katsaukseen tuoreita julkaisuja, mutta ottaa myös huomioon vuonna 2008 julkaistun WCAG-ohjeiden version 2.0 vaikutukset tutki- muksiin ja niiden pohjalta esitettyihin suosituksiin. 38 Aineistonhaun perusteella tunnistin terveyspalvelujen saavutettavuuden tutkimuksista, katsauksista ja artikkeleista kaksi aineistoryhmää: 1) mobiilisovellukset, kuten itsehoi- toon tarkoitetut sovellukset, ja 2) verkkosivustot. Esimerkiksi Bunyin ja muiden (2021) artikkeli käsitteli mielenterveyssovellusten saavutettavuutta, Taylorin (2018) katsaus nuorille suunnattujen mielenterveyssovellusten suunnitteluperiaatteita, Saadin ja mui- den (2022) artikkeli terveydenhuollon verkkosivustojen käytettävyysominaisuuksia ja Rotondin ja muiden (2007) artikkeli vakavista mielenterveyshäiriöstä ja kognitiivisista ra- joitteista kärsivien kykyjä käyttää verkkosivustoja. Tutkittu on myös mielenterveyshaas- teita kohdanneiden tiedonhakutapoja verkossa sekä verkkosivujen ja sosiaalisen median käyttöä, kuten Kalckreuthin ja muiden (2014) sekä Gowenin (2013) tutkimuksissa. Kol- manneksi aineistoryhmäksi tunnistin mielenterveysinterventioiden palveluihin liittyvät tutkimukset. Esimerkiksi Andalibin ja Floodin (2021) tutkimuksen aiheena oli käyttäjäko- kemukset ja vuorovaikutus digitaalisissa vertaistukijärjestelmissä. Aineistohaun perus- teella näyttää, että saavutettavuudella voidaan tarkoittaa myös sitä, kuinka tieto on saa- tavilla (ks. luku 3.1). Esimerkiksi Rickardin ja muiden (2022, s. 4–5) suorittamassa mie- lenterveyssovellusten arvioinnissa saavutettavuuden kriteeri tarkoitti sovellusten saata- vuutta Applen ja Googlen sovelluskaupoista ja sitä, päivittyikö sovelluksen sisältö. Valitsin kuvailtavaksi kuuden tutkijaryhmän julkaisut, jotka haun perusteella antoivat yh- dessä monipuolisen vastauksen tutkimuskysymykseeni: mitä suosituksia tutkimukset an- tavat terveyspalvelujen ja erityisesti mielenterveyspalvelujen verkkosivujen saavutetta- vuussuunnittelusta? Goodin ja Sambhanthanin (2014) sekä Bernardin ja muiden (2016; 2019) artikkelista voidaan johtaa käytännönläheisiä suosituksia mielenterveyshäiriöitä kokeneille tarkoitettujen verkkosivujen saavutettavuussuunnitteluun. Katsauksen muut artikkelit (Alajarmeh, 2022; Saad & muut, 2022; Thielsch & Thielsch, 2018; Visser & muut, 2021;) eivät anna yhtä selkeitä suosituksia, vaan yleisempiä periaatteita verkkosivujen käytettävyyden ja saavutettavuuden suunnitteluun. Näidenkin artikkeleiden kuvailu on tärkeää, sillä yhdessä ne tarjoavat monivivahteisen kuvan terveyspalvelujen verkkosivu- jen saavutettavuustutkimukseen. 39 Goodin ja Sambhanthanin (2014, s. 26–27, 31–32) saavutettavuustutkimuksessa ahdis- tus- ja masennusdiagnoosin saaneita ihmisiä pyydettiin keskustelemaan vaikeuksista, joita he kohtaavat suorittaessaan tehtäviä verkkosivuilla. Havaitut ongelmat luokiteltiin kolmen pääteeman alle: 1) tiedon haku, 2) tiedon esittäminen ja 3) tiedon ymmärtämi- nen. Näistä teemoista testiryhmälle eniten ahdistusta aiheuttivat tiedon etsimisen teh- tävät. Tutkijat huomauttavat verkkosivujen mahdollisesta negatiivisesta kierteestä: käyt- täjällä voi olla mielenterveyshäiriöiden oireita ennen tiedonhaun aloittamista, ja hänen kohtaamansa saavutettavuusongelmat voivat lisätä ahdistusta ja heikentää kognitiivista toimintakykyä entisestään. Taulukossa 5 esitetään Goodin ja Sambhanthanin suositukset mielenterveysoireiset käyttäjät huomioivasta saavutettavuussuunnittelusta sekä esi- merkkejä saavutettavuusongelmista. Suositusten lisäksi Good ja Sambhanthan esittävät, että verkkosivujen suunnittelijat arvioivat sivustojaan käyttäjäkeskeisesti suorittamalla yleisiä tehtäviä (engl. cognitive walkthrough) tai järjestämällä kattavia käyttäjätestejä. Taulukko 5. Suositukset verkkosivustojen saavutettavuussuunnittelusta (mukaillen Good & Sam- bhanthan, 2014, s. 31-32). Suositus- teema Saavutettavuus- ongelmia Ohje suosituksen toteuttamiseksi Tiedon etsiminen Heikko navigointi Tiedon paikantaminen ei onnistu Huonot suodattimet Hakutoiminnossa häiriöitä Tarjoa intuitiivinen navigointi ja varmista, että haku ja suodattimet toi- mivat Tiedon esittäminen Häiritsevä suunnittelu Tiedon ylikuormitus Heikko järjestely ja esittäminen Liialliset mainokset Varmista, että tieto on järjestetty hyvin ja vältä häiritsevää suunnittelua Tiedon ymmärtä- minen Sekavat valikkovalinnat Huonosti havaittavat kuvakkeet Monimutkainen kieli Monimutkainen ostosprosessi Vältä monimutkaista kieltä ja varmista, että valikkovalinnat ja linkit ovat helppoja ymmärtää Bernard ja muut ovat tutkineet mielenterveyshäiriöistä kärsivien vaikeuksia digitaalisten palveluiden käytössä systemaattinen kirjallisuuskatsauksen, haastattelututkimuksen ja asiantuntijakyselyn avulla. Heidän kirjallisuuskatsauksensa (Bernard ja muut, 2016, s. 3, 12–13) kokosi yhteen tulokset 13 tutkimuksesta ja kolmesta kansainvälisestä ohjeesta. 40 Tulokset viittaavat mielenterveyshäiriöistä kärsivien ihmisten kokevan esteitä, jotka ra- joittavat sitä, miten he havaitsevat, ymmärtävät ja käyttävät verkkosivuja. Useimmat es- teet johtuvat sekavasta suunnittelusta, monimutkaisista sisällöistä ja verkkosivujen toi- minnoista, liiallisesta tiedosta sekä vaatimuksista tarkkaan hienomotoriikkaan ja nope- aan tiedonkäsittelyyn (Bernard ja muut, 2016, s. 13–14). Masentuneiden ja ahdistuk- sesta kärsivien koehenkilöiden haastattelututkimuksessa Bernard ja muut (2019, s. 5) tunnistivat neljä teemaa, joiden alle käyttövaikeudet jakaantuivat: 1) sopimaton ja arka- luonteinen sisältö, 2) turvallisuuden, yksityisyyden ja tietoturvan puute, 3) riittämätön tuki ja 4) hankalat käyttöliittymät. Yhteenveto Bernardin ja muiden kokoamista tutkimus- ten ja asiantuntijoiden esittämistä palveluiden suunnittelusuosituksista on taulukossa 6. Taulukko 6. Yhteenveto tutkimusten suunnittelusuosituksista (mukaillen Bernard ja muut, 2016, s. 12–13). Perusta Suositus Tutkimukset ja asian- tuntijat Anna selkeät käyttöohjeet esimerkiksi sivunäkymien vaihtoon Käytä helposti luettavaa fonttia sekä selkeästi erottuvia painikkeita ja linkkejä Käytä yksinkertaista ja tuttua kieltä ilman lyhenteitä Tutkimukset Rakenna verkkosivustoja, joissa on mahdollisimman vähän kerroksia Tarjoa aiheeseen liittyvien linkkien kattava luettelo Käytä runsaasti kuvia ja visuaalisia elementtejä Käytä erilaisia median muotoja ja teknisiä ominaisuuksia (esimerkiksi palkin- tologo tai kirjanmerkkitoiminnallisuus) Tee ulkoasusta eläväinen ja kiinnostava (engl. design) Mahdollista käyttäjälle sisällön mukauttaminen omiin tarpeisiin Asiantuntijat Tee navigoinnista intuitiivista ja varmista, että tiedon haku toimii sujuvasti Tarjoa eri navigointivaihtoehtoja, kuten hiiri, näppäimistö ja kosketusnäyttö Anna käyttäjien edetä omaan tahtiinsa Järjestä tieto merkityksellisesti Pidä suunnittelu (design) yksinkertaisena, miellyttävänä ja helppolukuisena Käytä grafiikkaa ja värejä harkiten, mutta merkityksellisesti Pidä sisältömäärä minimissä Tarjoa tietoa myös videona ja äänenä Taulukossa 6 esitetyissä Bernardin ja muiden (2016, s. 12—13) kokoamissa suosituksissa korostuu käyttäjälähtöinen suunnittelu sekä yksinkertainen, mutta merkityksellinen ra- kenne, ulkoasu ja teksti. Käyttäjälähtöisyys tulee esiin esimerkiksi käyttöohjeiden, intui- tiivisen navigoinnin ja sivun henkilökohtaisen mukauttamisen suosituksissa. Intuitiivisen 41 navigoinnin voi nähdä muodostuvan muun muassa tiedon löytämistä tukevasta sivuston tietoarkkitehtuurista, selkeistä ja ymmärrettävistä valikoista sekä tunnistettavista navi- gointipainikkeista ja linkeistä. Intuitiivinen navigointi viittaa myös helppokäyttöisiin link- keihin, jotka eivät vaadi monimutkaista päättelyä, vaan ovat heti ymmärrettäviä ja hel- posti käytettävissä. Yksinkertaisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sivujen ulkoasu- ja tietoele- menttien vähäistä määrää ja loogista järjestystä. Kielen osalta yksinkertaisuus voidaan ymmärtää selkeäksi kieleksi. Alajarmeh (2022, s. 2, 15, 17–18) arvioi tutkimuksessaan julkisten terveydenhuollon or- ganisaatioiden verkkosivustojen saavutettavuutta WCAG-ohjeisiin nähden 25 maassa. Eurooppalaisista maista tutkimuksessa oli mukana esimerkiksi Ruotsi, mutta ei Suomi. Tulosten mukaan suurimmalla osalla julkisista organisaatioista on monia kriittisiä saavu- tettavuuden esteitä, erityisesti tiedon havaitsemisen ja käyttöliittymän toiminnallisuuk- sien osalta. Neljä viidestä yleisimmästä toistuvasta virheestä liittyy painikkeiden, linkkien ja kuvien puuttuviin vaihtoehtoisiin ja kuvaileviin teksteihin. Saavutettavuusongelmien ratkaisuksi tutkija esittää muun muassa verkkosivukehittäjien kouluttamista ymmärtä- mään saavutettavuusvaatimuksia. Saad ja muut (2022, s. 1, 8–9, 16) analysoivat systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa 55 julkaisua, jotka käsittelivät terveyspalvelujen verkkosivujen käytettävyysominaisuuk- sia ja testausmenetelmiä. Tutkijat esittivät katsauksen perusteella 11 tärkeää käytettä- vyysominaisuutta terveyspalvelujen verkkosivustoille. Julkaisuissa eniten toistuvia omi- naisuuksia olivat saavutettavuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Verkkosivujen käytettävyys- ongelmat tulivat ilmi muun muassa navigoinnissa ja tiedon haussa. Useat julkaisut suo- sittelivat verkkosivuille kuva- ja videomuotoista sisältöä parantamaan esimerkiksi käyt- täjien kokemaa verkkosivun luotettavuutta ja vuorovaikutteisuutta. Visser ja muut (2021, s. 1, 3–4, 9–10) tutkivat 127 verkkosivun saavutettavuutta, käytet- tävyyttä, luettavuutta ja luotettavuutta. Sivut käsittelivät vammaisvakuutusjärjestelmää 42 ja ne olivat suunnattu terveydenhuollon mielenterveysasiakkaille. Tutkimus arvioi sivu- jen saavutettavuuden tason keskinkertaiseksi. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka jot- kin verkkosivustot on suunniteltu erityisesti palvelemaan mielenterveysasiakkaiden tie- dontarvetta, niiden käyttökokemus mielenterveysasiakkaiden näkökulmasta ei ollut ylei- siä tietosivustoja parempi, vaan jopa hieman huonompi. Tutkijoiden mukaan havainnot viittaavat siihen, että palvelujen järjestäjät eivät ole täysin ymmärtäneet mielenterveys- asiakkaiden tarpeita ja kokemuksia, ja että tilanne voi heikentää asiakkaiden mahdolli- suuksia saada tietoa ja toimia aktiivisesti. Tutkijat toteavat, että olennaista on luoda verk- koympäristö, jonka mielenterveyspalveluiden asiakkaat tuntevat turvalliseksi ja positii- viseksi, jotta verkon käyttö ei voimista heidän mielenterveysongelmiaan. Tämän saavut- tamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan ymmärtää, mitkä tekijät muodostavat positiivisen verkkokokemuksen mielenterveysasiakkaille. Thielsch ja Thielsch (2018, s. 1, 6–7, 12, 17, 19) otaksuivat, että masennusoireet voivat vaikuttaa verkkopalvelun havainnointiin ja heikentää käyttökokemusta. He toteuttivat kaksivaiheisen tutkimuksen, jossa 721 osallistujaa suoritti verkkosivustoilla tiedon ha- kuun ja muistamiseen liittyviä tehtäviä. Tuloksena tutkijat havaitsivat merkittäviä yhteyk- siä masennusoireiden ja subjektiivisen käyttäjäkokemuksen välillä, erityisesti verkkosi- vuston sisällön, käytettävyyden ja esteettisyyden osalta. Tutkijoiden mukaan verkkopal- veluiden on tutkimuksissa todettu voivan lievittää masennusoireita, joten on tärkeää, että sivut houkuttelevat käyttäjiä palaamaan niille. Tämän takia sivujen kehittämisessä tulisi keskittyä ymmärrettävyyden, uskottavuuden ja käyttäjien kokeman hyödyn edistä- miseen. Tutkijoiden mukaan digitaalisten mielenterveyspalvelujen saavutettavuuden ja käytettävyyden kehittämisessä korostuu testaus sen käyttäjäryhmän kanssa, joille pal- velu toteutetaan. Jos kohderyhmää ei huomioida, suunnittelijat voivat aliarvioida muu- tosten vaikutuksen esimerkiksi vakavasti masentuneiden ryhmässä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella mielenterveyspalvelujen verkkosivujen saavutetta- vuussuunnitteluun voi antaa useita suosituksia, joiden yhteenveto on kuviossa 5. Sivus- 43 ton ulkoasun ja rakenteen tulisi olla selkeitä ja yksinkertaisia, mikä helpottaa sisällön hah- mottamista. Navigointi ja hakutoiminnot on suunniteltava käyttäjäystävällisiksi, jotta tieto löytyy vaivattomasti. Tiedon esittämisen tulee olla selkeää ja kielen ymmärrettävää, jotta kaikki käyttäjät voivat löytää tarvitsemansa tiedon ja ymmärtää sen. Monimediasta sisältöä, kuten kuvien ja videoiden käyttöä, suositellaan tukemaan tekstiä ja elävöittä- mään sisältöä, kunhan se on toteutettu harkiten ja saavutettavuus huomioiden. Kuvio 5. Suositukset mielenterveyspalvelujen saavutettavuussuunnitteluun. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta myös, että terveyspalvelujen verkkosi- vujen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet ja aiemmat kokemukset. Saavutettavuuden ja käytettävyyden ohella suunnittelun paino- pisteiksi voidaan valita myös vuorovaikutteisten toimintojen kehittäminen ja tiedon luo- tettavuuden varmistaminen käyttäjän näkökulmasta. Saavutettava verkkosivu Erilaisten käyttäjien huomioiminen Yksinkertainen rakenne ja selkeä ulkoasu Sujuva navigointi ja toimiva haku Tieto selkeästi esillä ymmärrettävällä kielellä Monimedia- sisältö 44 4 Verkkosivujen saavutettavuusarviointi Suoritin asiantuntija-arvioinnin vertailemalla aineistoa 1) WCAG-ohjeisiin, 2) saavutetta- vien tekstien suunnitteluheuristiikkoihin ja 3) aiempien tutkimusten saavutettavuussuo- situksiin. Jatkossa tarkoitan kohdesivulla hyvinvointialueen verkkosivua, joka toimii ensi- sijaisena lähteenä aikuisten mielenterveyspalveluista ja yhteystiedoista. Etusivu tarkoit- taa verkkosivuston ensimmäistä sivua, jonka osoitteena on hyvinvointialueen verkkotun- nus. Aineiston muut sivut ovat sivustojen rakenteissa välietappeja käyttäjän navigoidessa etusivulta kohdesivulle. Aineiston numerointi ja sivujen otsikointi on esitetty kuviossa 6. Kuvio 6. Aineiston numerointi. 45 4.1 WCAG-ohjeidenmukaisuus Arvioinnin 1. vaiheessa WAVE-ohjelman WCAG-ohjeiden noudattamista koskevan tar- kastuksen ilmoitukset on seuraavassa esitetty siten, että toistuvat havainnot samasta vir- heestä yhdellä verkkosivustolla on esitetty vain kerran. Esimerkiksi jos ilmoitus on kos- kenut päänavigointivalikkoa, jota käytetään kolmella sivulla, on ilmoitus esitetty yhden kerran. WAVE-ohjelma luokittelee ilmoitukset punaisiin virheisiin ja keltaisiin hälytyksiin, mutta selkeyden vuoksi tässä luvussa virhe kattaa molemmat luokat. Yhteenveto ohjel- mallisessa tarkastuksessa esiin tulleista eräistä virheistä on esitetty taulukossa 7. Liit- teessä 6 on WAVE-ohjelman raporteista esimerkkeinä kuvakaappaukset aineiston si- vuista 6 (Länsi-Uudenmaan kohdesivu) ja 18 (Vantaan ja Keravan kohdesivu). Virheiden ja hälytysten yksityiskohtaisempi esittely on liitteessä 7. WAVE-ohjelma ilmoitti aineistosta 227 WCAG-ohjeisiin liittyvää virhettä. Ne kohdistuivat yleisimmin päänavigointivalikkojen vierekkäisten linkkien toiminnalliseen päällekkäisyy- teen, syötteiden nimilappujen puutteisiin ja liian pieniin kontrasteihin. Vierekkäisten linkkien toiminnallisen päällekkäisyyden 168 virheestä 156 kohdistui Pirkanmaan sivujen 1–3 päänavigointivalikkoon. Vierekkäisiä linkkejä ja nimilappuja koskevat virheet voivat hankaloittaa sivuston käyttöä ruudunlukijalla niin, että ruudunluku toistaa linkin kahdesti tai ei tunnista syötekenttää. Toinen määrällisesti suuri joukko, 15 virhettä, aiheutui Pir- kanmaan sivun 3 terveysasemien yhteystietoluettelosta, joka voi toimia eri tavoin sivua hiirellä tai näppäimistöllä käytettäessä. Taulukko 7. Yhteenveto eräistä WAVE-ohjelman ilmoituksista. Virheen aihe Lukumäärä Sivuilla Vierekkäisten linkkien toiminnallinen päällekkäisyys 168 1–18 Syötteiden ja lomakkeiden nimilappujen ja muiden merkintöjen puutteet 14 1–3, 5–18 Otsikkotyylien järjestelmällisen käytön puutteet 3 4, 8–9, 11–13 Liian pieni kontrasti tekstillä ja taustalla tai visuaalisilla elementeillä toisiinsa nähden 7 7, 14–18 Vaihtoehtoisen tekstin pituus tai tarpeeton toistuminen 5 8, 11–13 46 Taulukko 7 esittää WAVE-ohjelman ilmoittamia yleisimpiä virheitä, jotka toistuvat useilla sivuilla. Virheen aiheen lisäksi taulukko kertoo, kuinka monta kertaa kukin virhe esiintyi ja millä sivuilla. Esityksen järjestys on virheen sisältävien sivujen määrä suhteessa koko- naisaineistoon. Taulukko tarjoaa yleiskuvan virheiden laajuudesta ja sijoittumisesta ai- neistossa. Se keskittyy virheisiin, jotka ovat yleisiä useilla sivuilla ja jättää huomiotta ne virheet, jotka esiintyvät vain yksittäisillä sivuilla. Yksittäisillä sivuilla esiintyviä virheitä voi olla lukumääräisesti paljon – kuten edellä mainittu sivun 3 yhteystietoluettelon virheet – mutta yksittäisiin sivuihin kohdistuvina ne eivät kuvaa aineiston saavutettavuuden ta- soa kokonaisuutena. Merkittävä osa havaituista virheistä liittyi vierekkäisten linkkien toi- minnalliseen päällekkäisyyteen, mikä voi haitata esimerkiksi navigointivalikon käyttöä. Myös syötteiden ja lomakkeiden nimilapuissa ja muissa merkinnöissä oli useita puutteita, ja nämä virheet voivat hankaloittaa sivujen toimintojen käyttämistä ja ymmärtämistä. Asiantuntija-arvioinnissa keskityin niiden seitsemän onnistumiskriteeriryhmän tarkaste- luun, jotka World Wide Web Consortium (2022) nimeää liittyvän erityisesti kognitiiviseen saavutettavuuteen (ks. luku 1.3.1). Ongelmien yhteenveto sekä niitä vastaavat onnistu- miskriteerit on esitetty taulukossa 8. Asiantuntija-arvioinnin keskeiset tulokset liittyvät syötekenttien, valikkojen ja linkkipai- nikkeiden liian pieneen kontrastiin sivun taustaväriin nähden sekä epäselviin kohdistus- indikaattoreihin. Kontrastivirheet liittyivät tyypillisesti visuaalisten elementtien kuten ke- hysten väreihin tai linkkipainikkeiden taustaväreihin, eivät tekstin ja taustan kontras- tieroihin. Esimerkkinä kontrastivirheestä on kuvassa 1 esitetty Varsinais-Suomen sivujen 7–10 hakutoiminnon syötekentän taustavärin ja sivun taustavärin kontrasti. Kuvan alem- massa osassa näkyy, kuinka kontrasti on niin pieni, ettei syötekenttä erotu selkeästi. Täl- löin erityisesti henkilöt, joilla on heikentynyt näkökyky, voivat kokea tiedon syöttämisen hakukenttään vaikeaksi. Kontrastin puute voi saada käyttäjät ohittamaan hakutoiminnon kokonaan, mikä estää sivuston tehokkaan käytön. Muita arvioinnissa esiin nousseita on- gelmia olivat esimerkiksi Vantaan ja Keravan sivuilta 14–18 puuttunut navigointia helpot- tava murupolku ja Pohjois-Pohjanmaan sivuilla 11–13 mobiiliselaimen näyttöä peittänyt 47 kelluva painike. Murupolku on verkkosivun yläosassa näkyvä työkalu, joka esittää sivus- ton sivurakenteen linkkipolun muodossa, alkaen etusivun osoitteesta ja päättyen käyttä- jän parhaillaan selaamaan sivuun. Kuva 1. Hakutoiminnon syötekentän liian pieni kontrasti. Kun ohjelmallisen tarkastuksen havaitsemat virheet liittyivät avustavan teknologian osalta eniten sivujen ruudunlukuun, asiantuntija-arvioinnissa huomio kiinnittyi muun muassa sivun käytettävyyteen näppäimistöllä. Sivujen sisällössä pystyi pääosin etene- mään loogisesti myös näppäimistöä käyttäen, mutta Pirkanmaan sivuilla 1–3 ja Pohjois- Pohjanmaan sivuilla 11–13 tässä oli puutteita. Aineiston sivuilla oli käytössä useita saa- vutettavuutta edistäviä ratkaisuja, kuten kuvien vaihtoehtoiset tekstit ja selkeät kohdesi- vulle johdattavat linkit, ja sivut olivat hyvin käytettävissä myös mobiililaitteilla. Myön- teistä oli myös se, että sivujen toimintojen ymmärtäminen ja käyttäminen eivät riippu- neet sivuilla käytetyistä väreistä. Tämä on saavutettavuuden kannalta tärkeää, sillä silloin kaikki käyttäjät näkökyvystään riippumatta voivat ymmärtää ja käyttää sivuja yhtäläisesti. Alla syötekentän näkymä heikolla kontrastilla. 48 Taulukko 8. Yhteenveto onnistumiskriteerien toteutumisen tarkastuksesta. Ongelma ja sen vaikutus saavutettavuuteen Aineiston sivut Onnistumis- kriteeri Puutteita sisällön järjestämisen johdonmukai- suudessa: Vaikutuksia sivun käyttämiseen näp- päimistöllä. 7–13 1.3.2 Merkitykseen vaikuttava järjestys Tekstiä suurennettaessa tekstipainikkeita peittyi visuaalisen elementin alle: Vaikutuksia käytettä- vyyteen käyttäjillä, joilla on heikentynyt näkö. 14 1.4.4 Tekstin koon muuttaminen Mobiililaitteella digitaalisen sote-palvelukeskuk- sen kelluva painike peitti osan näytöstä: Vaiku- tuksia tiedon löydettävyyteen ja sivun käytettä- vyyteen. 11–13 1.4.10 Responsiivisuus Liian pieni kontrasti hakutoiminnon syötekentän taustavärin ja sivun taustavärin välillä: Vaikutuk- sia käytettävyyteen käyttäjillä, jolla on heikenty- nyt värien erottamisen kyky. 7–10 1.4.11 Ei-tekstimuotoi- sen sisällön kontrasti Valikkojen taustojen, painikkeiden taustojen ja graafisten elementtien kontrasti liian pieni sivun taustaväriin nähden: Vaikutuksia käytettävyyteen käyttäjillä, joilla on heikentynyt näkökyky. 4–6, 11–13 1.4.11 Ei-tekstimuotoi- sen sisällön kontrasti Ei mekanismia usein toistuvien lohkojen ohitta- miselle: Vaikutuksia sivun käyttämiseen näp- päimistöllä. 11–13 2.4.1 Ohita lohkot Epäselviä kohdistusindikaattoreita: Vaikutuksia sivun käyttämiseen näppäimistöllä. 1–3, 11–13 2.4.7 Näkyvä kohdistus Virheellinen ikoni linkissä: Vaikutuksia linkin käy- tettävyyteen, linkin havaittavuuteen. 8 3.2.4 Johdonmukainen merkitseminen Käyttäjän sijaintia esittävä murupolku puuttui: Vaikutuksia sivustolla liikkumiseen. 14–18 2.4.5 Useita tapoja Taulukko 8 esittää asiantuntija-arvioinnissa havaittuja WCAG-ohjeiden mukaisia saavu- tettavuusongelmia, niiden vaikutuksia ja esiintymistä eri sivuilla. Ongelmat on jaettu yh- deksään teemaan samankaltaisuutensa mukaan, esimerkiksi sisällön järjestelyyn, värien kontrasteihin ja kohdistusindikaattoreihin. Esittämisjärjestys noudattaa WCAG-ohjeiden onnistumiskriteerejä niin, että ongelman kohdalla mainitaan järjestyksessä ensimmäi- nen kriteeri, johon ongelma kohdistuu. Ongelma voivat liittyä useaan onnistumiskritee- riin, mutta selkeyden vuoksi taulukossa on esitetty yksi kriteeri. Taulukosta ilmenee, että osassa aineistoa oli puutteita sisällön järjestämisen johdonmukaisuudessa, värien riittä- vissä kontrasteissa ja kohdistusindikaattorien selkeydessä. Nämä puutteet voivat vai- 49 keuttaa sivujen käyttöä näppäimistöllä ja heikentää näkörajoitteisten henkilöiden käyt- tökokemusta. Ongelmia voidaan ratkaista parantamalla sivujen sisällön esittämisen ra- kennetta ja visuaalista selkeyttä. 4.2 Saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikkojen mukaisuus Arvioinnin 2. vaiheen saavutettavien tekstien suunnitteluheuristiikkojen mukaisuuden tarkastuksen tulokset on seuraavassa esitetty kolmessa osassa: 1) muotoilu, 2) rakenne ja 3) sisältö. Tulosten esitysjärjestys noudattaa heuristiikkojen järjestystä. Muotoilun osalta aineisto täytti heuristiikat erityisen hyvin fonttien päätteettömyyden, vasemman reunan tasauksen, tekstin ja taustan välisen kontrastin sekä tekstin ilmavuu- den suhteen. Tekstien koot olivat hyvin lähellä heuristiikkojen suositusta, mutta pikseli- koossa mitattuna kuitenkin hieman pienempiä. Tekstiluetteloita aineistossa oli yhdellä sivulla (sivu 18), jossa se oli toteutettu tavuviivoilla eikä saavutettavuussuositusten mu- kaisilla HTML-merkintäkielen listaelementeillä. Taulukko 9 esittää tekstien suunnittelu heuristiikkojen toteutumisen aineistossa tekstin muotoilun osalta, heuristiik