Jasmina Koivumäki Suklaan kulutusmaisemat Vaasa 2020 Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö Pro gradu -tutkielma Markkinoinnin johtamisen maisteriohjelma 2 VAASAN YLIOPISTO Akateeminen yksikkö: Markkinointi ja viestintä Tekijä: Jasmina Koivumäki Tutkielman nimi: Suklaan kulutusmaisemat Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Oppiaine: Markkinoinnin johtaminen Työn ohjaaja: Hanna Leipämaa-Leskinen Valmistumisvuosi: 2020 Sivumäärä: 118 TIIVISTELMÄ: Suklaa on suomalaisten suosikkiherkku, ja suklaatuotteiden valikoima on kasvanut hyvin moni- puoliseksi. Suklaan kulutukseen liittyy paljon erilaisia kulutustilanteita, joita tässä tutkimukses- sa tarkastellaan. Tarkoituksena on muodostaa suklaan kulutusmaisemia, tai suklaamaisemia, jotka kuvastavat kulutustilanteisiin liittyviä paikkoja, ihmisiä, aktiviteetteja, merkityksiä ja ma- teriaalisia prosesseja. Näin selvitetään, millaisissa tilanteissa suklaata kulutetaan, minkälaisia suklaatuotteita niihin valikoituu, sekä mitkä suklaan attribuutit ja arvotekijät ohjaavat niiden valintaa eri tilanteisiin. Tutkimus on osa Pohjanmaan Elintarvikeyritykset Kasvuun -hanketta ja se toteutetaan toimeksiantona vaasalaiselle suklaavalmistaja Taiga Chocolate Oy:lle. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään erityisesti ruoka- ja suklaavalintoja ohjaaviin tekijöihin, ruoka- ja suklaamaisemien rakentumiseen sekä suklaan kulutuskonteks- teihin. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin yksilökohtaisin teemahaastatteluin, joiden avulla muodostettiin suklaamaisemia sekä luotiin ymmärrystä esimerkiksi niihin valikoituvista suklaatuotteista. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 12 aikavälillä 14.2.–18.3.2020. Saadun datan avulla muodostettiin viisi suklaamaisemaa. Maisemissa Suklaata omissa hem- motteluhetkissä ja Suklaata erikoishetkissä korostuu suklaan kulutuksen hedonistisuus ja siitä saatava aistillinen mielihyvä. Omissa hemmotteluhetkissä kulutetaan erityisesti suklaalevyjä, ja yleensä omassa rauhassa esimerkiksi televisiota katsellen. Erikoishetket sijoittuvat esimerkiksi juhliin, ja niissä kulutetaan erityisesti konvehtirasioita muiden kanssa. Nämä ovat hedonistisia suklaamaisemia. Pääasiassa funktionaalisia suklaamaisemia ovat Suklaahetket arjen keskellä, Suklaahetket liikenteessä sekä Suklaahetket retkellä ja liikunnan jälkeen. Niissä suklaata syö- dään ensisijaisesti fysiologiseen tarpeeseen, kuten nälkään. Kulutus kohdistuu erityisesti suk- laapatukoihin, ja tilanteet liittyvät esimerkiksi työntekoon, junamatkoihin ja patikkaretkiin. Suklaatuotteen valintaa eri maisemiin ohjaa erityisesti pakkauksen koko ja ulkonäkö, hinta, maku, tyyppi (esimerkiksi maitosuklaa), kaakaopitoisuus ja aiempi kokemus. Eri pakkauskoot ovat käytännöllisempiä eri tilanteissa, ja pakkauksen ulkonäköön halutaan panostaa erityisesti Erikoishetkissä-maisemassa, jossa myös hinnan suhteen voidaan joustaa. Esimerkiksi Taiga- suklaat nähdään sopiviksi tällaisiin hetkiin. Hedonistisissa maisemissa kuluttaja antaa itselleen luvan kuluttaa maitosuklaata, vaikkei sitä terveyssyistä yleensä söisi. Maisemien eroista huoli- matta maitosuklaat ja erityisesti Fazerin tuotteet ovat suosittuja valintoja tilanteesta riippu- matta. Fazerin tuotteita on saatavilla eri pakkauskoissa, ja brändi koetaan tutuksi ja turvallisek- si. Tulosten pohjalta pohdittiin niiden hyödynnettävyyttä erityisesti Taigan tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Esimerkiksi yksi ehdotus oli paperipäällysteisiä konvehteja sisältävän tuote- pakkauksen tarjoaminen Erikoishetkissä-maisemaa varten, jossa niitä suositaan. AVAINSANAT: ruokavalinta, ruokamaisema, suklaamaisema, kulutuskonteksti, kulutustilan- ne 3 Sisällys 1 Johdanto 6 1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet 8 1.2 Tutkimusote 10 1.3 Tutkimuksen rakenne ja rajaukset 11 2 Ruokavalintojen ja ruokamaisemien rakentuminen 13 2.1 Kuluttajien ruokavalinnat 13 2.1.1 Ruokavalintaprosessin elementit 14 2.1.2 Kulutuskontekstin merkitys ruokavalinnassa 21 2.1.3 Kuluttajien valinnat eri ruokamaisemissa 23 2.2 Suklaa kulutusvalintojen kohteena 28 2.2.1 Tuoteattribuutit ohjaamassa suklaavalintaa 30 2.2.2 Suklaan kulutuksen syyt ja kontekstit 32 2.2.3 Ruokamaisemista suklaamaisemiin 38 3 Metodologia 43 3.1 Tutkimusmenetelmän kuvaus ja metodologiset valinnat 43 3.2 Teemahaastattelut suklaamaisemien rakentamisen välineenä 44 3.3 Tutkimuksen toteuttaminen 46 3.3.1 Aineiston kerääminen 46 3.3.2 Aineiston analysointi 50 3.4 Tutkimuksen luotettavuus 54 4 Suklaamaisemat ja niissä tehdyt kulutusvalinnat 56 4.1 Viisi erilaista suklaamaisemaa 56 4.1.1 Suklaata omissa hemmotteluhetkissä 58 4.1.2 Suklaata erikoishetkissä 62 4.1.3 Suklaahetket arjen keskellä 66 4.1.4 Suklaahetket liikenteessä 69 4.1.5 Suklaahetket retkellä ja liikunnan jälkeen 71 4.2 Suklaavalintoja ohjaavat tekijät 73 4 4.3 Suklaatuotteiden sijoittuminen eri maisemiin 82 4.3.1 Omien hemmotteluhetkien valinnat 84 4.3.2 Erikoishetkien valinnat 85 4.3.3 Valinnat arjen keskellä 89 4.3.4 Valinnat liikenteessä 91 4.3.5 Valinnat retkellä ja liikunnan jälkeen 92 4.3.6 Lahjaksi valikoituvat suklaat 93 5 Johtopäätökset 95 5.1 Keskeisimmät tulokset 95 5.2 Liikkeenjohdolliset kehitysehdotukset 100 5.3 Tutkimuksen hyödynnettävyys ja rajoitukset 102 5.4 Jatkotutkimuksen aiheita 104 Lähteet 105 Liitteet 111 Liite 1. Teemahaastattelun runko. 111 Liite 2. Tilanteet/aktiviteetit/paikat-kuvakollaasi. 113 Liite 3. Ihmiset-kuvakollaasi. 114 Liite 4. Merkitykset-kuvakollaasi. 115 Liite 5. Suklaalevyt. 116 Liite 6. Suklaapatukat. 117 Liite 7. Suklaarasiat ja -pussit. 118 5 Kuviot Kuvio 1. Tutkimuksen rakenne. 12 Kuvio 2. Ruokavalintaprosessimalli. 15 Kuvio 3. Ruokamaiseman rakentuminen. 25 Kuvio 4. Suklaavalintamalli. 29 Kuvio 5. Suklaamaiseman rakentuminen. 41 Taulukot Taulukko 1. Suklaan kulutuskokemusten luokittelu. 37 Taulukko 2. Haastateltavien taustatiedot. 47 Taulukko 3. Viisi suklaamaisemaa. 57 Taulukko 4. Suklaatuotteet eri maisemissa. 83 6 1 Johdanto Suklaa on lähellä suomalaisten sydämiä: se on valittu paitsi ylivoimaisesti parhaaksi herkuksi, myös parhaaksi suomalaiseksi elintarvikkeeksi, vaikkei suklaan historian juu- ret Suomessa olekaan (Kuluttajista suklaa on paras suomalainen elintarvike, 2017). Suomalaisten rakkaus suklaaseen näkyy myös maamme arvostetuimpien brändien lis- talla, jonka kärkijoukossa Fazerin Sininen on ollut vuodesta toiseen (Niipola, 2019). Suosiotaan ovat tällä hetkellä kasvattamassa laadukkaat ja erityisesti aikuisille suunna- tut tummat premium-suklaat (Kalervo, 2017; Europe Premium Chocolate Market, 2019). Kalervon (2017) mukaan kuluttajat suosivat myös käsintehtyä suklaata. Perinteisten makujen lisäksi suklaata on nykyään saatavilla mitä innovatiivisimmissa makuyhdistel- missä. Suklaaseen on sekoitettu muun muassa erilaisia marjoja, wasabia, kalaa, härkä- papuja sekä kotisirkkoja. Tuoteinnovointi onkin yksi suklaatuotemarkkinoiden merkittä- vimmistä ajureista (Europe Premium Chocolate Market, 2019). Monipuolisten vaihtoehtojen keskellä mielenkiinto kiinnittyy kuluttajien tekemien suk- laatuotteisiin kohdistuvien kulutusvalintojen ymmärtämiseen. Kuluttajien ruokavalin- toihin vaikuttavat monet eri tekijät, ja ilmiöstä on olemassa kattava määrä aiempaa tutkimusta. Esimerkiksi kuluttajiin liittyvät yksilölliset ominaisuudet, kuten psykologiset tekijät, sekä heidän arvonsa ja heihin kohdistuvat kulttuuriset vaikutteet toimivat valin- tojen taustalla (Furst, Connors, Bisogni & Sobal, 1996, s. 250, 257). Valintoja tehtäessä tärkeässä roolissa ovat myös elintarvikkeen erilaiset attribuutit. Näitä ovat muun muas- sa aistilliset elementit, pakkaus, alkuperämaa ja brändi (Gutjar, de Graaf, Palascha & Jager, 2014, s. 109; Bernués, Olaizola & Corcoran, 2003, s. 266). Suklaatuotteiden koh- dalla tällaisia valintaan vaikuttavia attribuutteja on runsaasti: huomiota kiinnitetään muun muassa kaakaopitoisuuteen ja täytteeseen (Poelmans & Rousseau, 2016, s. 351). Mielenkiinnon kohteeksi ovat kuitenkin nousseet myös ne kulutuskontekstit, joita var- ten elintarvikkeet ostetaan. Kuluttajien näkemykset tuotteiden sopivuudesta eri tilan- teisiin ohjaavat heidän päätöksiään tuotteiden valinnassa. (Gutjar ja muut, 2014, s. 109, 112.) Jotkin käyttökontekstit voivat aktivoida ostotilanteessa sellaisia arvoja ja tavoittei- ta, jotka eivät muulloin ole relevantteja (Knox, Walker & Marshall, 1994, s. 138–139). 7 Suklaan kulutukseen on aiemmissa tutkimuksissa huomattu yhdistyvän paljon erilaisia konteksteja. Zarantonellon ja Luomalan (2011, s. 61) mukaan suklaata muun muassa annetaan lahjaksi itselle ja muille, syödään nälkään ja pakonomaiseen suklaanhimoon, sekä käytetään aistilliseen mielihyvään ja eskapistisiin tarkoituksiin esimerkiksi eloku- van katsomisen ohessa. Suklaavalinta voi olla sidoksissa myös esimerkiksi juhlatilaisuu- teen (Lybeck, Holmlund-Rytkönen & Sääksjärvi, 2006, s. 473). Tunnettu sveitsiläinen suklaavalmistaja Lindt onkin segmentoinut nettisivuillaan tuotteitaan erilaisten hetkien, kuten juhlapäivien, mukaan. Kuluttajilta löytyy runsaasti erilaisia motiiveja suklaan os- tamiselle, ja esille nouseekin kysymys siitä, millaisia ominaisuuksia suklaatuotteilta odotetaan erilaisissa kulutuskonteksteissa (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 75; Lybeck ja muut, 2006, s. 486). Ruokavalintojen ja kulutuskontekstien väliseen suhteeseen voidaan liittää käsite ruo- kamaisemasta (foodscape). Termille ei ole virallista suomenkielistä käännöstä, mutta se voidaan kääntää esimerkiksi juurikin ruokamaisemaksi tai -ympäristöksi. Tähän tutki- mukseen käännökseksi valittiin ruokamaisema, joka ei viittaa niin vahvasti ruoan kulu- tuksen fyysiseen ympäristöön, vaikka ruokamaisemissa ovatkin perinteisesti korostu- neet erityisesti ne fyysiset paikat, joissa esimerkiksi tehdään ruokaostoksia (MacKen- drick, 2014, s. 16). Johnston ja Baumann (2014, s. 3) kuitenkin yhdistävät ruokamaise- miin paikkojen lisäksi ihmiset, merkitykset sekä materiaaliset prosessit. Syrjälä, Luoma- la ja Autio (2017, s. 764–765) ovat muodostaneet välipalamaisemia (snackscapes), jois- sa nämä Johnstonin ja Baumannin (2014, s. 3) määrittämät ruokamaiseman eri ele- mentit yhdistyvät erilaisiin välipalojen kulutuskonteksteihin. He myös lisäävät omana elementtinään käytännöt, tai aktiviteetit, joita välipalan syömiseen liittyy. Esimerkiksi Liikkeessä-välipalamaisema kuvaa välipalojen kulutusta siirryttäessä paikasta toiseen, jolloin kuluttaja arvostaa helposti syötäviä välipaloja ja tekee valintansa tämän mukaan. (Syrjälä ja muut, 2017, s. 765.) Myös suklaatuotteiden ympärille voidaan rakentaa eri- laisia suklaamaisemia (chocolatescapes), jotka kuvaavat suklaan kulutuksen eri kon- teksteja sekä niihin yhdistyviä paikkoja, ihmisiä, aktiviteetteja, merkityksiä ja suklaa- 8 tuotteita sekä muita materiaalisia prosesseja, muodostaen erilaisia maisemakuvia. Voi- daan puhua myös suklaan kulutusmaisemista. Tämä tutkimus on osa Pohjanmaan Elintarvikeyritykset Kasvuun -hanketta, jonka tavoit- teena on auttaa alueen yrityksiä niiden kasvussa ja vientimarkkinoille lähdössä, sekä tuoda niille lisää osaamista muun muassa markkinointiin ja brändäykseen liittyen (Poh- janmaan Elintarvikeyritykset Kasvuun, 2019). Tutkimuksen toimeksiantajana toimii vuonna 2018 perustettu vaasalainen käsintehtyjä premium-suklaalevyjä lähinnä tum- masta suklaasta valmistava Taiga Chocolate Oy. Yritys yhdistää suklaaseen erilaisia ma- kuja, jotka kumpuavat Suomen luonnosta ja ruokaperinteistä. Heidän valikoimaan kuu- luu muun muassa puolukoita, mustikoita, tyrnejä, kuoreita sekä kuivattua poronlihaa sisältävää suklaata. Kaikki nämä suklaaseen lisättävät raaka-aineet ovat peräisin Suo- mesta. Hinnaltaan Taiga-suklaan voidaan nähdä edustavan ”super premiumia”, joka nähdään korkeimpana premium-suklaan hintasegmenttinä (Thompson, 2016). Yrityksen toimi- tusjohtajan, Mirja Palolan (henkilökohtainen keskustelu, 11. lokakuuta 2019), mukaan erilaiset kulutuskontekstit ovat yrityksen mielenkiinnon kohteena, sillä lähtökohtaisesti Taiga-suklaat voidaan nähdä herkkuina, joita ostetaan erityisesti lahjaksi. Tutkimalla millaisiin kulutuskonteksteihin ja suklaamaisemiin Taiga-suklaat sijoittuvat muiden brändien ohella voidaan luoda ymmärrystä siitä, miten eri suklaatuotteet yhdistyvät erilaisiin kulutuskonteksteihin ja mitkä suklaan attribuutit sekä arvotekijät nousevat tärkeiksi. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä erilaisten suklaatuotteiden kulutus- konteksteista muodostamalla suklaamaisemia. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten eri suklaatuotteet sijoittuvat luotuihin maisemakuviin, mitkä tekijät ohjaavat suklaavalin- 9 taa sekä millainen rooli kulutuskontekstilla näissä valinnoissa on. Vastauksia lähdetään hakemaan neljän eri tavoitteen avulla. Ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, millä perustein kuluttajat tekevät ruokavalinto- jaan, ja miten nämä valinnat näkyvät erilaisissa ruokamaisemissa. Tarkastelussa tässä ovat aiemmat tutkimukset. Niiden avulla käsitellään kuluttajien ruokavalintojen moni- ulotteista prosessia, ruokamaisemien rakentumista sekä erilaisissa maisemissa tehtäviä ruokavalintoja. Toisena tavoitteena on luoda ymmärrystä suklaatuotteiden valintaan vaikuttavista teki- jöistä sekä erilaisista suklaan kulutukseen liittyvistä konteksteista. Myös tässä tarkastel- laan aiempia tutkimuksia. Näiden tutkimusten kautta käsitellään muun muassa suklaan tärkeimmiksi koettuja attribuutteja sekä niitä merkityksiä, joita suklaa saa eri kulutus- konteksteissa. Samalla tarkastellaan alustavasti, miten kulutuskonteksti ohjaa suklaava- lintaa ja miten näistä eri konteksteista voi muodostua suklaamaisemia. Kolmantena tavoitteena on tutkia, miten suklaamaisemat muodostuvat. Vastausta tä- hän lähdetään hakemaan tutkimuksen empiirisessä osiossa. Empiirisen tutkimuksen avulla muodostetaan suklaamaisemia, joissa suklaan erilaiset kulutuskontekstit yhdis- tyvät paikkoihin, ihmisiin, aktiviteetteihin, merkityksiin sekä materiaalisiin prosesseihin. Jälkimmäisellä viitataan suklaatuotteisiin ja mahdollisiin muihin tuotteisiin, kuten juo- maan. Näin luodaan ymmärrystä esimerkiksi siitä, millaisia fyysisiä ympäristöjä, sosiaa- lista vuorovaikutusta ja merkitysrakenteita suklaan kulutuskonteksteihin liittyy. Neljäntenä tavoitteena on analysoida, mitkä tekijät ohjaavat suklaavalintoja, ja miten eri suklaatuotteet valikoituvat erilaisiin suklaamaisemiin. Myös tähän haetaan vastaus- ta empiirisellä tutkimuksella. Mielenkiinto kiinnittyy suklaan attribuutteihin ja arvoteki- jöihin, jotka ohjaavat kulutusvalintoja, sekä siihen, mitä suklaatuotteelta erilaisissa suk- laamaisemissa odotetaan. Löytyykö eri maisemien väliltä eroja esimerkiksi suklaalta 10 vaaditussa terveellisyydessä, käytetyissä brändeissä, hintatasossa tai suklaatuotteen pakkauksen ulkonäön tärkeydessä? 1.2 Tutkimusote Tutkimuksen ote on fenomenologis-hermeneuttinen. Fenomenologialla viitataan ihmis- ten kokemusten ja niiden oleellisten merkitysten tutkimiseen. Siinä keskitytään tutki- muskohteiden kokemusmaailmaan, ja se pyrkii paljastamaan sellaisiakin merkityksiä, jotka eivät välittömästi kokemuksista ilmene. (Kvale, 1996, s. 38, 53.) Hermeneutiikassa keskitytään tulkinnan ja merkitysten ymmärtämisen tärkeyteen osana tutkimusproses- sia (Eriksson & Kovalainen, 2016, s. 21; Kvale, 1996, s. 46). Termi liitetään usein in- terpretivismiin, joka korostaa tulkintojen tekemisen tärkeyttä analyysin tekemisessä (Eriksson & Kovalainen, 2016, s. 21). Fenomenologia ja hermeneutiikka voidaan yhdis- tää, jolloin puhutaan fenomenologis-hermeneuttisesta tutkimuksesta. Tällaisessa tut- kimuksessa tutkittavana ilmiönä on kokemuksen merkitys, ja siinä keskitytään jo tunne- tun tekemiseen tiedetyksi. (Tuomi & Sarajärvi, 2009, s. 35.) Tutkimuksen empiirinen osio on kvalitatiivinen, eli laadullinen. Kvalitatiivinen tutki- musmenetelmä valikoitui tähän tutkimukseen, sillä sen avulla halutaan luoda ymmär- rystä suklaan kulutuksen ympärille rakentuvista suklaamaisemista, joihin sisältyy muun muassa ne syvällisemmät merkitykset, joita suklaaseen näissä eri konteksteissa liite- tään. Kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena on tutkimuksen kohteen tulkinta ja ymmärtäminen. Todellisuus nähdään sosiaalisesti rakentuneena erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen merkitysten kautta. (Eriksson & Kovalainen, 2016, s. 4.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa kohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, ja sen lähtökohtana on todellisen elämän ymmärtäminen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2009, s. 161). Aineistonkeruumenetelmänä toimivat puolistrukturoidut yksilöhaastattelut. Käytettyä haastattelumenetelmää voidaan kuvailla myös teemahaastatteluksi (Kananen, 2008, s. 11 74). Haastattelut ovat hyvä keino esimerkiksi kuluttajien kokemusten, heidän ymmär- tämien merkitysten, itsetietoisuuden sekä perspektiivien tutkimiseen (Kvale, 1996, s. 105). Tässä tutkimuksessa haastattelun teemat rakentuvat suklaan kulutustilanteisiin liittyvien paikkojen, ihmisten, aktiviteettien, merkitysten ja materiaalisten prosessien ympärille. Näin luodaan yhteys Johnstonin ja Baumannin (2014) sekä Syrjälän ja mui- den (2017) näkemyksiin ruoka- ja välipalamaisemien muodostumisesta. 1.3 Tutkimuksen rakenne ja rajaukset Tutkimuksen rakenne etenee aiemmin esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Johdantolu- vussa käydään läpi tutkimuksen lähtökohtia ja näkökulmaa. Toisessa luvussa luodaan teoreettista ymmärrystä kuluttajien ruokavalinnoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä, sekä erilaisten ruokamaisemien rakentumisesta ja niihin sijoittuvista ruokavalinnoista. Lisäksi ruokavalintoja tarkastellaan suklaatuotteiden näkökulmasta aiemman tutkimus- tiedon avulla: millä perusteella kuluttajat valitsevat suklaatuotteet ja millaisia kulutus- konteksteja niihin liittyy? Lopuksi rakennetaan alustavaa ymmärrystä siitä, miten suk- laamaisemat voisivat muodostua. Teoreettisen viitekehyksen jälkeen esitellään tutkimuksessa käytetyt metodologiset valinnat. Kolmas luku sisältää esimerkiksi tiedot hyödynnetystä aineistonkeruu- ja ana- lyysimenetelmästä sekä arvion tutkimuksen luotettavuudesta. Tämän jälkeen siirrytään neljänteen lukuun ja aineiston analyysiin sekä tutkimustuloksiin. Tässä esitellään aineis- tosta ilmenneet suklaan kulutuskontekstit sekä niihin liittyvät paikat, ihmiset, aktivitee- tit, merkitykset sekä materiaaliset prosessit. Näin muodostetaan erilaisia suklaamaise- mia. Suklaatuotteiden kohdalla lisäksi tarkastellaan, mihin kuluttaja kiinnittää huomiota suklaata valitessaan, mitä ominaisuuksia suklaalta eri maisemissa vaaditaan, ja mitä tiettyjä tuotteita niissä käytetään. Lopuksi viidennessä luvussa, eli johtopäätöksissä, esitetään muun muassa tutkimuksen keskeisimmät tulokset, liikkeenjohdolliset kehi- tysehdotukset Taigan näkökulmasta sekä aiheita jatkotutkimukselle. Tutkimuksen ra- kenne on havainnollistettuna kuviossa 1. 13 2 Ruokavalintojen ja ruokamaisemien rakentuminen Tässä luvussa tarkastellaan aiempaa tutkimustietoa kuluttajien ruoka- ja suklaavalin- noista, ruokamaisemien rakentumisesta, sekä suklaan erilaisista kulutuskonteksteista. Luku on jaettu kahteen eri osaan. Ensimmäiseksi selvitetään, mitkä tekijät ohjaavat kuluttajien tekemiä ruokavalintoja ja millainen rooli kulutuskontekstilla näissä valin- noissa on. Tämän lisäksi tutustutaan ruokamaisemien muodostumiseen sekä ruokava- lintoihin erilaisissa maisemissa. Näin vastataan tutkimuksen ensimmäiseen tavoittee- seen. Luvun toisessa osassa keskitytään yksinomaan suklaaseen. Tarkoituksena on tarkastella, millä perustein kuluttajat tekevät suklaavalintojaan, eli minkälaiset tekijät vaikuttavat siihen, millaista suklaata he ostavat. Lisäksi tutustutaan suklaan kulutuksen erilaisiin konteksteihin, eli esimerkiksi siihen, millaisia tilanteita suklaan kulutukseen liittyy. Sa- malla luodaan esiymmärrystä kulutuskontekstin vaikutuksesta suklaavalintaan ja teh- dään alustavaa pohdintaa siitä, millaisia suklaamaisemia näistä eri kulutuskonteksteista voisi rakentua. Tämän kautta vastataan tutkimuksen toiseen tavoitteeseen. 2.1 Kuluttajien ruokavalinnat Kuluttajien tekemät ruokavalinnat ovat olleet pitkään tutkijoiden mielenkiinnon koh- teena. Tehdyillä ruokavalinnoilla on olennainen rooli ihmisten elämissä niin sosiaalises- ta, symbolisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta, sillä ne ilmaisevat erilaisia kult- tuurisia merkityksiä, preferenssejä sekä identiteettejä. Luonnollisesti ruokavalinnat ovat tärkeitä myös biologisista ja terveydellisistä syistä. (Sobal, Bisogni, Devine & Jast- ran, 2006, s. 1.) Ruokavalintoja ajateltaessa huomio kiinnittyy helposti ensimmäisenä valittavien elin- tarviketuotteiden attribuutteihin. Kuluttajat tekevät ruokavalintoja sekä elintarvikkei- den sisäisten että ulkoisten tuoteattribuuttien perusteella. Sisäiset attribuutit viittaavat 14 tuotteen fyysisiin, aistillisiin elementteihin, kuten makuun ja ulkonäköön. Ulkoiset att- ribuutit eivät sen sijaan ole fyysisesti osa varsinaista tuotetta, mutta ne kuitenkin liitty- vät tuotteeseen. Tällaisia ovat muun muassa brändi, pakkaus, alkuperä, ravintoarvo sekä tiedot hinnasta ja valmistustavasta. (Bernués ja muut, 2003, s. 266; Hersleth, Monteleone, Segtnan & Næs, 2015, s. 192.) Ruokavalintojen tekeminen ei kuitenkaan rajoitu pelkkiin tuotteeseen liittyvien ele- menttien arviointiin (Gutjar ja muut, 2014, s. 109). Niitä ohjaavat monet erilaiset tekijät, ja ruokavalintojen tekemistä voidaankin kuvailla hyvin kompleksiksi prosessiksi. Kulutta- jien tekemät ruokavalinnat voivat perustua tietoiseen pohdintaan, mutta ne voivat syn- tyä myös alitajuisesti tai vanhasta tottumuksesta. Esimerkiksi kaupan omia brändejä ei välttämättä koskaan osteta, mikäli on jokin muu vaihtoehto saatavilla. (Furst ja muut, 1996, s. 247–248, 260.) Tälle ajattelulle perustuu ruokavalintaprosessimalli, joka esitel- lään seuraavaksi. 2.1.1 Ruokavalintaprosessin elementit Furst ja muut (1996) ovat kehittäneet ruokavalintaprosessimallin (ks. Kuvio 2), joka ku- vaa ruokavalintojen hyvin moniulotteista, dynaamista ja tilanteesta riippuvaa luonnetta (Connors, Bisogni, Sobal & Devine, 2001, s. 190). Tässä ruokavalintaprosessimallissa yksittäistä ruokavalintatilannetta määritellään ohjaavan kolme avainelementtiä, jotka ovat elinkaari, vaikutukset sekä yksilöllinen ruokasysteemi. Elinkaareen kuuluvat kulut- tajan henkilökohtaiset roolit sekä ne kulttuuriset, sosiaaliset ja fyysiset ympäristöt, joil- le hän on elämänsä aikana altistunut. Elinkaari luo ja muokkaa ruokavalintatilanteessa ilmeneviä vaikutuksia, joita ovat ihanteet, yksilölliset tekijät, resurssit, sosiaaliset tekijät sekä konteksti. Nämä vaikutukset puolestaan muokkaavat kuluttajan yksilöllistä ruoka- systeemiä, johon kuuluu tietoiset ja hyvin dynaamiset arvoneuvottelut, sekä ruoan va- lintatilanteessa mahdollisesti ilmenevät tiedostamattomat ja rutiininomaiset strategiat. (Furst ja muut, 1996, s. 250–251; Connors ja muut, 2001, s. 190.) 16 Ruokavalintaan kohdistuu erilaisia vaikutuksia, joita ovat aiemmin mainitut ihanteet, yksilölliset tekijät, resurssit, sosiaaliset tekijät sekä konteksti (Furst ja muut, 1996, s. 252; Connors ja muut, 2001, s. 190). Vaikutukset muokkaavat ja vahvistavat toisiaan sekä vuorovaikuttavat ja kilpailevat keskenään (Furst ja muut, 1996, s. 252). Ne ovat muun muassa biologisia, psykologisia, kulttuurisia, taloudellisia, sosiaalisia, maantie- teellisiä sekä ympäristöllisiä (Sobal ja muut, 2006, s. 7). Esimerkiksi kulttuurisesta näkö- kulmasta opitut perineet ohjaavat valintoja. Huomioitavaa on, että jotkin vaikutukset voivat olla eri kuluttajille erilaisissa ruokavalintatilanteissa voimakkaampia kuin toiset. (Furst ja muut, 1996, 251, 253.) Ihanteisiin sisältyvät ne odotukset, oletukset, laatuvaatimukset, toiveet ja uskomukset, jotka ohjaavat kuluttajaa ruokavalintatilanteessa. Samalla ne kuvastavat kuluttajan ar- voja, identiteettiä ja tavoitteita, ja voivat muuttua elämän aikana. Ihanteet kumpuavat kulttuurisista ja symbolisista tekijöistä. Ruokavalintoihin heijastuu kuluttajien ruokaan liittämät symboliset merkitykset liittyen esimerkiksi sosiaaliseen statukseen. Symboliset merkitykset kuitenkin korostuvat erityisesti tietynlaisissa tilanteissa ja miljöissä. Tällai- sia ovat esimerkiksi juhlapäivät sekä erikoistilaisuudet, kuten syntymäpäivät. Ihanteet vaikuttavat ruokavalintoihin myös muunlaisissa tilanteissa, kuten stressin aikana tai kuluttajan saavuttaessa virstanpylvään elämässään. Kasvaessaan kuluttajat lisäksi oppi- vat erilaisia kulttuurisia perinteitä, jotka vaikuttavat ruokavalintoihin. Ruoalle voidaan- kin asettaa kulttuurisia kriteerejä, joiden perusteella jotkin ruoat voidaan esimerkiksi nähdä luksuksena. (Furst ja muut, 1996, s. 252–253.) Myös erilaiset yksilölliset tekijät, eli kuluttajan ominaispiirteet, vaikuttavat ruokavalin- toihin (Furst ja muut, 1996, s. 253; Sobal ja muut, 2006, s. 6). Tässä korostuu se, mikä kuluttajille on tärkeää ja merkityksellistä perustuen heidän tarpeisiin ja preferensseihin. Nämä liittyvät sekä psykologisiin että fysiologisiin tekijöihin, ja sisältävät muun muassa ruokaan kohdistuvat tunteet, mieltymykset ja tottumukset, sekä sukupuolen, iän, ter- veyden, aistilliset preferenssit ja nälkäisyyden tunteen. Jotkut kuluttajat kokevat esi- merkiksi ruoasta saatavan nautinnon sekä ruoan terveellisyyteen, turvallisuuteen ja 17 symbolismiin liittyvät ominaisuudet tärkeämmäksi kuin toiset. Lisäksi kuluttajat voivat valita tiettyjä ruokia emotionaalisin perustein. Esimerkiksi erilaiset mielialat saattavat ohjata kuluttajan valitsemaan ruoan, jota hän ei muuten välttämättä valitsisi. (Furst ja muut, 1996, s. 253–254.) Ruokavalintaan vaikuttavat resurssit voivat olla sekä aineellisia että aineettomia. Ai- neellisia resursseja ovat muun muassa raha ja saatavilla olevat tarvikkeet. Aineettomia resursseja sen sijaan ovat aika, taidot ja tieto. Kuluttaja voi olla esimerkiksi hyvin tietoi- nen ruoan terveysvaikutuksista, joka heijastuu tehtyyn ruokavalintaan. Osaa näistä re- sursseista, kuten erityisesti aikaa ja rahaa, myös punnitaan toisiaan vastaan. Kuluttajan saatavilla olevat resurssit voivat muuttua merkittävästikin elämän aikana esimerkiksi terveydessä ja tuloissa tapahtuvien muutosten kautta. (Furst ja muut, 1996, s. 254– 255.) Myös sosiaaliset tekijät ohjaavat ruokavalintaa (Furst ja muut, 1996, s. 255; Connors ja muut, 2001, s. 190). Niillä viitataan kuluttajan ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin rooleihin. Ruokavalintoja tehdään esimerkiksi huomioiden muut samassa taloudessa asuvat hen- kilöt. Ihmissuhteiden vaikutus ruokavalintaan näkyy myös tilanteissa, jotka eroavat ar- kipäiväisistä rutiineista. Tällainen tilanne ilmenee esimerkiksi silloin, kun kuluttajalla on vieraita. Tällöin tehdyt ruokavalinnat usein eroavat rutiininomaisista valinnoista. Sosiaa- lisiin tekijöihin liittyy läheisesti konteksti, joka tarjoaa ympäristön tehtäville ruokavalin- noille. Tähän kuuluu valintatilanteen fyysinen ympäristö ja sosiaalinen ilmapiiri sekä saatavilla oleva ruoka. Esimerkiksi ostopaikan ympäristö sekä ne tilanteet ja miljööt, joita varten ruoka hankitaan, ohjaavat tehtyjä valintoja. Konteksti voi joko laajentaa tai pienentää niitä eri ruokavaihtoehtoja, joista kuluttaja voi valita. (Furst ja muut, 1996, s. 255–256.) Edellä kuvatut vaikutukset muokkaavat kuluttajien yksilöllisiä ruokasysteemejä, joihin kuuluu kaksi pääelementtiä: arvoneuvottelut ja strategiat. Niistä ensimmäisellä, ar- voneuvotteluilla, viitataan kuluttajalle tärkeiden arvojen harkitsemiseen ja punnitsemi- 18 seen erilaisissa tilanteissa. Jotkin arvot voivat olla tietyssä tilanteessa olennaisempia kuin toiset, ja näin ne vaikuttavat tehtyyn ruokavalintaan. Valinta voidaan tehdä minkä tahansa yksittäisen arvon perusteella, mutta arvot voivat toimia valintatilanteessa myös harmoniassa. Ruokavalintoja tehtäessä erityisen tärkeitä arvoja ovat aistilliset ja rahalliset tekijät, kätevyys, terveys ja ravitsemus, suhteiden ylläpito sekä laatu. (Furst ja muut, 1996, s. 256–257.) Lyerly ja Reeve (2015, s. 49) sen sijaan määrittelevät ruokava- lintaa olennaisesti ohjaaviksi arvoiksi aistilliset tekijät, turvallisuuden, hyvinvoinnin, luonnonmukaisuuden, terveellisyyden, perinteikkyyden, käytännöllisyyden ja saavutet- tavuuden sekä fyysisestä että rahallisesta näkökulmasta. Aistilliset tekijät ovat yleensä tärkein arvo ruokavalinnassa (Furst ja muut, 1996, s. 257), ja huomiota kiinnitetään siihen, kuinka hyvin ruoka miellyttää eri aisteja (Lyerly & Ree- ve, 2015, s. 49). Erityisesti maku vaikuttaa tehtyyn valintaan, mutta myös muun muassa ulkonäkö, tekstuuri ja tuoksu. Aistilliset tekijät usein rajoittavat ruokavalinnan tekemis- tä, sillä niistä halutaan joustaa harvemmin, kuin muista arvoista. Makupreferenssit voi- vat muuttua kuluttajan elämän aikana, ja esimerkiksi sosiaaliset tilanteet vaikuttavat siihen, mitä ruokia kuluttaja suostuu syömään. (Furst ja muut, 1996, s. 257.) Rahallisiin tekijöihin kuuluvat ruoan hinta ja koettu arvo, jotka myös ovat hyvin olennai- sia ruokavalinnoissa. Kuluttajat kiinnittävät paljon huomiota esimerkiksi siihen, millai- nen hinta-laatusuhde elintarvikkeella on. Hintaa punnitaan usein muita arvoja, kuten makua ja laatua, vastaan. Kalliimpaa ruokaa saatetaan ostaa vain alennuksesta, vaikka se olisikin maultaan toista vaihtoehtoa parempi. Lisäksi kuluttajan valmius maksaa elin- tarvikkeesta voi joustaa esimerkiksi valitessa ruokaa erikoistilaisuutta varten. (Furst ja muut, 1996, s. 257–258.) Kätevyys on arvo, johon liittyy muun muassa aika sekä saatavuuden ja valmistuksen helppous. Kun kuluttaja on esimerkiksi hyvin kiireinen, nousee kätevyys tärkeäksi teki- jäksi ruokavalinnassa. (Furst ja muut, 1996, s. 258.) Lyerlyn ja Reeven (2015, s. 49) mu- kaan kätevyys yhdistyy ruoan helppoon ja nopeaan valmistukseen sekä syömiseen. 19 Suhteiden ylläpidon arvolla Furst ja muut (1996, s. 259) viittaavat ruokavalintatilantei- siin, joissa kuluttajan tulee huomioida myös toisten ihmisten tarpeet ja preferenssit. Ruokaan yhdistettävä terveellisyyden ja ravitsemuksen arvo ilmenee välteltäessä sai- rauksia, painonhallinnassa sekä kehon hyvinvoinnin ylläpidossa esimerkiksi energiata- son näkökulmasta. Kuluttaja voi valita terveelliseksi ja ravintoarvoiltaan hyväksi assosi- oimaansa ruokaa, tai vältellä epäterveellistä ruokaa. (Furst ja muut, 1996, s. 258–259.) Lyerly ja Reeve (2015, s. 49) yhdistävät terveellisyyden sekä hyvinvoinnin arvoihin pai- nonhallinnan sekä ruoan kyvyn tuottaa positiivisia tunteita, kuten onnellisuutta, tai lievittää negatiivisia tunteita, kuten stressiä. Viimeinen Furstin ja muiden (1996, s. 259) esittämä arvo, laatu, on yleinen ruokavalin- taan vaikuttava tekijä, joka voi tarkoittaa eri asioita eri kuluttajille. Laatunäkemykset muodostuvat usein kuluttajan tuotteeseen yhdistämän erinomaisuuden tason kautta. Joissain tilanteissa tämä on kaikista tärkein arvo, ja sitä käytetään yhtenä perusteena erityisesti saman tuotekategorian elintarvikkeiden vertailuun. Esimerkiksi hedelmätuot- teisiin voidaan yhdistää muun muassa tuoreuden tasoon liittyviä laatuattribuutteja. Kuluttajat usein assosioivat korkeamman hinnan paremman laadun kanssa, ja hintaa sekä laatua punnittaessa laatu koetaan yleensä tärkeämmäksi arvoksi. (Furst ja muut, 1996, s. 259–260.) Connorsin ja muiden (2001, s. 192) mukaan laatu tulisi nähdä enemmänkin lisäarvona, sillä kuluttajien välillä on suuriakin eroja laadun kokemisessa tärkeänä arvona. Furst ja muut (1996, s. 257) esittävät myös eettisyyden, perinteikkyyden sekä tuttuu- den ruokavalintaan vaikuttaviksi arvoiksi, mutta vähemmissä määrin, kuin aiemmin esitellyt arvot. Connors ja muut (2001, s. 192, 196) katsovat tällaisiksi hieman harvem- pien kuluttajien valintoihin vaikuttaviksi arvoiksi laadun lisäksi eettisyyden, symbolismin, turvallisuuden, haaskauksen vähentämisen sekä monipuolisuuden käytettyjen ruokien näkökulmasta. Onkin hyvä huomioida, että Furstin ja muiden (1996) sekä Connorsin ja muiden (2001) mallit on luotu ennen vastuullisuuskysymysten nousua hyvin tärkeäksi 20 osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja yritysten liiketoimintaa. Lyerlyn ja Reeven (2015, s. 49) huomiot luonnonmukaisuuden, turvallisuuden ja perinteikkyyden arvojen tär- keydestä kuitenkin korostavat esimerkiksi eettisten tekijöiden yhä suurempaa merkitys- tä ruokavalinnoissa. Luonnonmukaisuuden arvoon kuuluu Lyerlyn ja Reeven (2015, s. 49) mukaan ruoan sisältämät luonnolliset raaka-aineet, vitamiinit ja ravintoaineet, sekä mahdollisimman pienet ympäristöhaitat. Tässä korostuu siis ruoan ekologinen eettisyys, mutta sosiaalis- ta eettisyyttä esimerkiksi valmistusprosessin näkökulmasta he eivät mainitse yhtenä ruokavalintaa ohjaavana tekijänä. Myöskään turvallisuuden ja perinteikkyyden arvot eivät ilmene kunnolla Furstin ja muiden (1996) ruokavalintaprosessimallissa. Toisaalta perinteikkyys ja turvallisuus kuitenkin liittyvät vaikutuksiin ihanteiden ja henkilökohtais- ten tekijöiden näkökulmasta. Lisäksi turvallisuus on yhdistettävissä terveellisyyden ja ravitsemuksen arvoon, koska sillä tarkoitetaan ruoan prosessointia tai valmistusta asi- anmukaisesti niin, ettei se ole terveydelle haitaksi. Perinteikkyyden arvolla sen sijaan viitataan ruoan tuttuuteen, tunnistettavuuteen sekä siihen, onko ruoka yhdistettävissä kuluttajan taustaan tai perinteisiin. (Lyerly & Reeve, 2015, s. 49.) Vaikka perinteikkyyteenkin liittyvä symbolismin arvo ei Connorsin ja muiden (2001, s. 192) mukaan ole suuri ruokavalintoihin vaikuttava tekijä yleisellä tasolla, on sillä kui- tenkin joillekin kuluttajille todella suuri merkitys. Osa kuluttajista pitää oman kulttuu- rinsa perinneruokia itselleen hyvin tärkeinä ja he yhdistävät niihin erityisiä merkityksiä (Connors ja muut, 2001, s. 194). Myös Furst ja muut (1996, s. 253–254) korostavat symbolismin tärkeyttä ruokavalinnoissa osana ideaalisia ja henkilökohtaisista tekijöistä riippuvia vaikutuksia. Arvoneuvottelujen lisäksi toinen henkilökohtaisen systeemin pääelementti on strategi- at, joka on ruokavalintaprosessimallin viimeinen kohta. Kuluttajille kehittyy strategioita, jotka ohjaavat toistuvia ja rutiininomaisia ruokavalintatilanteita. Arvoneuvottelujen kautta kuluttajalle kehittyy tapoja ja sääntöjä, jotka auttavat valintojen tekemisessä ja 21 säästävät samalla aikaa. Joidenkin kuluttajien strategioissa voi esimerkiksi korostua vain tietyn brändin ostaminen tietystä tuotekategoriasta tai minkä tahansa muun, kuin kau- pan oman merkin. Strategiat liittyvät usein myös tiettyihin tilannekonteksteihin. Jonkin elintarvikkeen ostamista saatetaan rajoittaa muulloin, kuin erikoistilanteissa: esimerkik- si juhlapyhinä kuluttaja ei välttämättä kiinnitä yhtä paljon huomiota ruoan terveellisyy- teen kuin tavallisesti. Myös tiettyyn ruokaan kohdistuva tilannekohtainen himo saattaa muuttaa ruokavalinnan strategiaa. (Furst ja muut, 1996, s. 260.) 2.1.2 Kulutuskontekstin merkitys ruokavalinnassa Kuten juuri esitellystä Furstin ja muiden (1996) ruokavalintaprosessimallista ilmenee, ovat erilaiset kulutustilanteet ja -kontekstit yksi hyvin relevanteista ruokavalintaan vai- kuttavista tekijöistä. Ne tavat, joilla kuluttajat harkitsevat ja tekevät ruokavalintoja vai- kuttavat muun muassa ruoan kulutukseen monissa eri miljöissä, kuten sosiaalisissa tapahtumissa ja välipalahetkissä kotona (Furst ja muut, 1996, s. 247). Myös Sobalin ja muiden (2006, s. 1–2) mukaan ruokavalinnat rakentuvat kuluttajien valitessa mitä, kuinka, milloin ja missä syödään sekä kenen kanssa. Gutjar ja muut (2014, s. 112–113) toteavatkin, että se, kuinka sopivaksi tiettyyn kon- tekstiin kuluttajat ruoan mieltävät, ohjaa tehtyä valintaa: kuluttajat näkevät joidenkin tuotteiden sopivan ulkoisilta ja sisäisiltä attribuuteiltaan tiettyyn kulutuskontekstiin, kuten aamupalaksi tai jälkiruoaksi, paremmin kuin toisten. Croninin ja McCarthyn (2012, s. 167) mukaan esimerkiksi eri välipalapatukoita käytetään vaihtelevissa tilanteissa juu- rikin siksi, että niiden kategoriaan kuuluu laaja kirjo erilaisia vaihtoehtoja. Eroja on esi- merkiksi kätevyydessä, kalorimäärässä ja makeudessa. Se, kuinka paljon näitä eri omi- naisuuksia arvostetaan, on hyvinkin riippuvainen kulutuskontekstista. Joillakin välipala- patukoilla saattaa olla hedonistisempi merkitys, ja ne soveltuvat esimerkiksi elokuvail- toihin, kun taas toisia syödään enemmänkin vaikkapa työmatkoilla. (Cronin & McCarthy, 2012, s. 167.) 22 Myös Connors ja muut (2001, s. 194) nimittävät syömistilanteita kriittiseksi tekijäksi kuluttajien arvioidessa, millä strategialla heidän tulisi tehdä mahdollisimman sopiva valintapäätös. Tällaiset tilanteet toimivat usein ruokavalintojen perustana. Kuluttajat kategorisoivat ruokia erilaisten tilannetekijöiden, kuten sosiaalisen vuorovaikutuksen ja paikkojen, mukaan: syödäänkö esimerkiksi yksin kotona tai kollegan kanssa työpaikalla. Ne tekijät, joihin kuluttaja kiinnittää ruokavalinnassaan huomiota vaihtelevat näiden eri tilanteiden mukaan. (Connors ja muut, 2001, s. 194, 197.) Esimerkiksi terveellisyyttä arvostavat kuluttajat saattavat tietyissä tilanteissa valita epä- terveellisen vaihtoehdon, ja edullisia ruokia suosivat kalliin vaihtoehdon. Kun sosiaali- set suhteet ovat tilanteessa tärkeässä roolissa, kuten kuluttajan saadessa vieraan, voi hän valita mieluummin kalliimpaa ruokaa. Tällöin terveellisyyttä tai edullista hintaa tär- keämmäksi arvoksi nousee esimerkiksi maku tai laatu. Tilanteissa, joissa kuluttajalla on esimerkiksi kiire, hän on menossa töihin tai on hyvin nälkäinen, nousee ruoan kätevyys olennaisimmaksi tekijäksi ruokavalintaa tehtäessä. Myös mieliala tai fyysinen olotila voi vaikuttaa tehtyyn ruokavalintaan. (Connors ja muut, 2001, s. 194–195.) Myös Cronin ja McCarthy (2012, s. 166) esittävät, että kuluttajilla on erilaiset tarpeet kulutuskontekstista riippuen. Esimerkiksi töissä nämä tarpeet ovat erilaisia kuin kotona tai vapaa-ajan seurustelutilanteissa. Eroja on myös arkisen kulutuksen sekä juhlavam- pien tilanteiden välillä, mutta hetkittäistäkin vaihtelua voi tapahtua kuluttajan mielialo- jen muuttuessa. Ruoan kulutusta voidaan tarkastella sekä funktionaalisesta että he- donistisesta näkökulmasta. Funktionaalisissa tilanteissa ruoka toimii ikään kuin apuväli- neenä, joka tuottaa hyötyä. Tällaiseksi voi katsoa esimerkiksi urheilujuoman juomisen treenin aikana. Hedonistinen tilanne sen sijaan viittaa enemmänkin kokemuksellisuu- teen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi yhteinen ruokahetki ystävien kanssa. (Cronin & McCarthy, 2012, s. 166.) Kuten voidaan huomata, on erilaisten kulutuskontekstien ja niiden vaikutusten ymmär- täminen tärkeää kuluttajien ruokavalintoja tutkittaessa. Kulutuskonteksteihin liittyy 23 muun muassa vaihtelevia sosiaalisia ja ympäristöllisiä tekijöitä, joista rakentuu erilaisia maisemakuvia ruoan kuluttamisen eri kontekstien ympärille. Seuraavaksi tarkastellaan, miten erilaiset ruoan kulutuskontekstit yhdistyvät käsitteeseen ruokamaisemasta. 2.1.3 Kuluttajien valinnat eri ruokamaisemissa Ruoka sulautuu kuluttajien ympäristöissä komplekseihin fyysisiin, sosiaalisiin sekä kult- tuurisiin konteksteihin. Ruoka, ihmiset ja paikat vuorovaikuttavat keskenään, mikä hei- jastuu ruokaan kohdistuvaan käyttäytymiseen. Kiinnostus kuluttajien ja ruoan kohtaa- misiin erilaisissa tilanteissa päivän aikana sekä heidän suhteeseen näihin eri ympäris- töihin onkin ollut kasvussa. Samalla ruokamaisemia käsittelevät tutkimukset ovat yleis- tyneet merkittävästi 2000-luvulla, ja niiden avulla voidaan luoda ymmärrystä ruoasta erilaisissa konteksteissa. (Mikkelsen, 2011, s. 210, 213, 215.) Ruokamaisema (foodscape) on moniulotteinen käsite, jolle on olemassa useita määri- telmiä. Ruokamaisemat ilmenevät fyysisesti, mielikuvituksen tasolla sekä kuvallisessa muodossa esimerkiksi markkinoinnissa. Ne nähdään itsenäisinä ja merkittävinä ruo- kaan kohdistuvaa käyttäytymistä määräävinä tekijöinä. (Mikkelsen, 2011, s. 210.) Perin- teisesti termi on ollut hyvin sidonnainen ja keskittynyt fyysisiin paikkoihin, ja sillä on viitattu niihin ympäristöihin, joiden keskellä kuluttajat elävät: ruokamaisema voi muo- dostua muun muassa oman lähiseudun ruokakaupoista, ravintoloista ja maatilatoreista. Näin ruokamaisema on yhdistetty erilaiseen joukkoon paikkoja ja tiloja, joissa esimer- kiksi hankitaan ruokaa ja muodostetaan siitä merkityksiä. (MacKendrick, 2014, s. 16.) Ruokamaisema kuvaa suhdetta kuluttajan, ruoan ja sen tilallisen kontekstin välillä (Mik- kelsen, 2011, s. 210). Esimerkiksi Adema (2009, s. 5) käsittelee Gilroy Garlic Festival - ruokafestivaalin ympärille rakentuvaa ruokamaisemaa, jolloin ruokamaisema ilmenee tiettyyn paikkaan yhdistyvien ruoka-assosiaatioiden ja merkitysten muodossa. Saman- suuntainen, tosin laajempi, lähestymistapa ruokamaisemaan on Johanssonilla, Mäkeläl- lä, Roosilla, Hillénillä, Hansenilla, Jensenillä ja Huotilaisella (2009, s. 30): he hyödyntä- 24 vät ruokamaiseman käsitettä tarkastellessaan ruokaan ja syömiseen liittyviä erilaisia paikkoja ja konteksteja, sekä näihin yhdistyviä merkityksiä ja assosiaatioita. Mielenkiin- non kohteena tässä on muun muassa se, mitä syödään, kontekstit joissa syödään, mil- laista sosiaalista vuorovaikutusta ruoan ympärillä tapahtuu ja mitä arvoja, normeja, tietoa sekä asenteita ruokaan ja syömiseen liittyy (Johansson ja muut, 2009, s. 28, 47). Ruokamaisema voidaan siis ymmärtää laajemmin, kuin tiettyyn paikkaan sidonnaisena kokonaisuutena. Ruokamaisemien tarkastelu keskittyy ympäristöjen lisäksi yhä dynaa- misemmin esimerkiksi syömiseen liittyviin merkityksiin ja materiaaleihin. (Syrjälä ja muut, 2017, s. 763.) Mikkelsenin (2011, s. 213) mukaan ruokamaiseman käsitteen avulla voidaan kätevästi analysoida ruokaan liittyviä vuorovaikutustilanteita, joihin kuluttajat osallistuvat ruoan, fyysisen ympäristön, muiden kuluttajien sekä muun muassa ruokaan liittyvien merki- tysten ja strategioiden kanssa. Samankaltaisen näkemyksen jakavat myös Johnston ja Baumann (2014, s. 3), jotka määrittelevät ruokamaiseman dynaamiseksi sosiaaliseksi rakenteeksi, jossa paikat, ihmiset, merkitykset ja materiaaliset prosessit yhdistyvät ruo- kaan. Syrjälän ja muiden (2017, s. 764) mukaan materiaalisilla prosesseilla voidaan vii- tata esimerkiksi kulutusobjekteihin, kuten tiettyihin elintarvikkeisiin. Johanssonin ja muiden (2009) tavoin Johnstonin ja Baumannin (2014, s. 3–4) näkemys ruokamaisemasta implikoi suhteesta ruoan, kuluttajien, merkitysten, sosiaalisten ra- kenteiden sekä fyysisen maiseman ja ympäristön välillä. Ruokamaiseman nähdään syn- tyvän ympäristöllisten tekijöiden lisäksi moninaisten materiaalisten elementtien, sosi- aalisten prosessien sekä kulttuuristen merkitysrakenteiden yhdistyessä, eikä sen siis voida nähdä olevan valmiiksi olemassa odottamassa löytäjäänsä (Syrjälä ja muut, 2017, s. 762). Tämä korostaa eroa ruokamaiseman ymmärtämiseen tiettynä fyysisenä ympä- ristönä. Syrjälä ja muut (2017) käyttävät Johnstonin ja Baumannin (2014, s. 3) näkemystä ruo- kamaisemasta erilaisten välipalamaisemien (snackscapes) muodostuksessa. Näin huo- 26 aikaiset ympäristöt, kun taas Ruutujen edessä -maisemassa paikkoina toimivat mitkä tahansa ympäristöt, joissa voidaan käyttää esimerkiksi tietokonetta. Ihmiset ja sosiaali- nen vuorovaikutus vaihtelevat maisemien välillä. Esimerkiksi liikkeessä ollessaan kulut- taja syö välipaloja usein yksin, mutta toisaalta tässä maisemassa voi olla osallisena esi- merkiksi ystävät, perheenjäsenet tai täysin tuntemattomatkin henkilöt. (Syrjälä ja muut, 2017, s. 764.) Paikkojen ja ihmisten lisäksi välipalamaisemille määritellään niissä ilmenevät merkityk- set sekä materiaaliset prosessit. Esimerkiksi Tavallisesta poiketen -maisemassa merki- tyksiä voivat olla muun muassa hedonismi, hauskanpito ja erikoislaatuiset hetket, kun taas Ennen/jälkeen liikunnan ja sen aikana -maisemassa ilmenee esimerkiksi energian- saantiin tai urheilusuorituksen jälkeiseen palautumistarpeeseen liittyviä merkityksiä. Materiaaliset prosessit viittaavat tässä erilaisiin välipaloihin. Tavallisesta poiketen - maisemassa kuluttajien valinnat kohdistuvat lähes aina erilaisiin välipalaherkkuihin, joiden terveellisyys ei ole etusijalla. Sen sijaan Ennen/jälkeen ja liikunnan ja sen aikana -maiseman materiaalisissa prosesseissa korostuu nimenomaan välipalojen terveellisyys ja yhteensopivuus oman ruokavalion kanssa. Tällaisia välipaloja ovat muun muassa he- delmät, marjat, smoothiet ja proteiinipatukat. Liikkeessä-maisemassa kuluttaja taas kaipaa ensisijaisesti käytännöllisiä välipaloja, jotka ovat helppoja kuluttaa. Välipalamai- semiin liittyy myös erilaisia käytäntöjä ja aktiviteetteja, jotka ovat maisemille ominaisia. Esimerkiksi maisemaan Tavallisesta poiketen liittyy runsaasti erilaisia aktiviteetteja, kuten esimerkiksi elokuvan katselua, pelaamista sekä piknikillä oloa. Sen sijaan Arkiru- tiinien välissä -maisemaan liittyy työntekoa, tietokoneen käyttöä ja kotitöiden hoitamis- ta. (Syrjälä ja muut, 2017, s. 764.) Ruokamaisemat vaikuttavat kuluttajien ruokavalintoihin ja -käyttäytymiseen (Mikkelsen, 2011, s. 210). Kuten esitetyissä välipalamaisemissa ilmenevät erilaiset materiaaliset prosessit osoittavat, vaihtelee kuluttajien välipalavalinnat riippuen esimerkiksi siitä, onko kyseessä välipala urheilun jälkeen tai liikkeessä oltaessa. Bevan, Hartwell, He- mingway ja da Costa Proença (2015) tarkastelevat hedelmien ja kasvisten ruokamaise- 27 maa yliopistomiljöössä henkilökunnan tekemien ruokavalintojen näkökulmasta. Tässä kontekstissa ruokamaisemalla viitataan yksittäiseen paikkaan, eli yliopistoon, ja yksin- omaan siellä tehtäviin ruokavalintoihin. Ruokavalintaan vaikuttavat tällöin muun muas- sa ruoan tuoreus, paikallisuus ja sitä kautta syntyvä yhteyden tunne, ulkonäkö, laatu, maku, ruokaan yhdistettävät assosiaatiot ja käytössä oleva aika. (Bevan ja muut, 2015, s. 41–43.) Furstin ja muiden (1996) ruokavalintaprosessimallin sekä Johnstonin ja Baumannin (2014, s. 3) ruokamaisemakäsityksen välillä voidaan havaita yhtymäkohtia. Molemmis- sa korostuu sekä paikat että ihmiset: ruokavalintoja ohjaa kontekstit, kuten tietyt syö- misen tilanteet, ja sosiaaliset tekijät, kun ruokaa esimerkiksi hankitaan erikoistilaisuutta varten (Furst ja muut, 1996, s. 256). Ruokamaisemiin kuuluvat merkitykset ja ruokava- lintoihin sisältyvät arvoneuvottelut jakavat myös yhteneväisyyksiä. Syrjälä ja muut (2017, s. 764) yhdistävät useampaan välipalamaisemaan joko kiireellisyyden tai käytän- nöllisyyden merkityksiä, jotka ovat yhteydessä ruokavalintoihin vaikuttavaan kätevyy- den arvoon. Lisäksi energiatason nostaminen on merkitys esimerkiksi maisemassa Arki- rutiinien välissä (Syrjälä ja muut, 2017, s. 764), ja kehon hyvinvoinnin ylläpito myös täs- tä näkökulmasta on osa terveellisyyden ja ravitsemuksen arvoa. Tavallisesta poiketen - välipalamaiseman merkityksiä ovat muun muassa hauskanpito ja nauttiminen (Syrjälä ja muut, 2017, s. 764), jolloin Lyerlyn ja Reeven (2015, s. 49) esittämä hyvinvoinnin arvo ja ruoan kyky positiivisten tunteiden nostattamiseen on oleellinen. Ruokavalintoja oh- jaavat myös ihanteet sekä niihin liittyvät ruoan symboliset merkitykset, jotka ovat eri- tyisesti yhteydessä erilaisiin kulutustilanteisiin ja -konteksteihin (Furst ja muut, 1996, s. 253). Materiaaliset prosessit, eli esimerkiksi tietyt välipalatuotteet, voidaan nähdä ruokava- lintaprosessin lopputuloksena. Kuten aiemmin mainittu, elintarvikkeisiin liittyy erilaisia tuoteattribuutteja, jotka vaikuttavat niiden valintaan. Ruokavalintaprosessimallin aistil- liset sekä rahalliset arvot edustavat elintarvikkeen sisäisiä attribuutteja ja ulkoista hin- nan attribuuttia. Ruokavalintoihin kuitenkin vaikuttavat muutkin ruokatuotteen attri- 28 buutit, niin kuin Bernués ja muut (2003, s. 266) sekä Hersleth ja muut (2015, s. 192) esittävät: valintaa ohjaavat aistillisten elementtien ja hinnan lisäksi muun muassa pak- kaus, alkuperä ja brändi. Seuraavaksi lähdetäänkin tarkastelemaan suklaatuotteiden valintaa ohjaavia tekijöitä, kuten tuoteattribuutteja. 2.2 Suklaa kulutusvalintojen kohteena Kuluttajille on tarjolla yhä kasvava määrä erilaisia suklaatuotteita. Esimerkiksi suklaapa- tukoita ja -levyjä löytyy hyvin erilaisissa makuvaihtoehdoissa. Raaka-, maito- ja valkosu- klaata sekä tummaa suklaata myydään sellaisenaan, mutta niihin myös yhdistetään mitä innovatiivisempia raaka-aineita. Erilaiset marja-, hedelmä- ja pähkinämaut ovat varsin yleisiä, mutta kauppojen hyllyiltä voi löytää myös jopa kalaan ja poronlihaan yh- distettyä suklaata. (Siirilä, 2018.) Kasvava tarjonta lisää kuluttajien valinnanvaraa suk- laatuotteiden suhteen, ja mielenkiinto kiinnittyy yhä enemmän siihen, millä perusteella kuluttajat suklaansa valitsevat. Kuluttajat käyvät läpi useita ajatusprosesseja suklaatuotetta valitessaan ja ostaessaan (Thaichon, Jebarajakirthy, Tatuu & Gajbhiyeb, 2018, s. 172). Januszewska, Viaene ja Verbeke (2000, s. 6) ovat luoneet muun muassa aiemmin esiteltyä Furstin ja muiden (1996) ruokavalintaprosessimallia hyödyntäen suklaavalintamallin (ks. Kuvio 4). Kysei- nen malli perustuu näkemykseen siitä, että ruokavalintaan vaikuttaa ruoan sekä yksilön ominaisuudet sekä se konteksti, jossa ruoka kulutetaan. Keskiössä ovat suklaatuotteen attribuuttien tärkeys ja uskomukset tuotteen hyödyistä. Suklaan attribuutteja ovat muun muassa brändi, alkuperämaa, laatumerkinnät, pakkaus, hinta sekä sensoriset attribuutit, kuten maku. Uskomukset suklaan hyödyistä voivat sen sijaan liittyä esimer- kiksi joko positiivisiin tai negatiivisiin terveysvaikutuksiin ja kykyyn lievittää stressiä. (Januszewska ja muut, 2000, s. 6–7, 10–11.) 30 sisäisistä attribuuteista ja kuluttajan yksilöllisistä ominaisuuksista erilaisiin kulutuskon- teksteihin sekä -tarkoituksiin. Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin suklaan eri attri- buuttien vaikutusta kuluttajien valintoihin. Tämän jälkeen käsitellään suklaan eri käyt- tökonteksteja sekä sitä, miten nämä eri kontekstit voivat ohjata suklaavalintaa. 2.2.1 Tuoteattribuutit ohjaamassa suklaavalintaa Rousseaun (2015, s. 95) mukaan suklaan monet eri attribuutit vaikuttavat kuluttajan valintaan ostotilanteessa. Valintaan eniten vaikuttavat attribuutit ovat suklaan tyyppi, hinta, suklaan täyte tai lisämaku sekä brändi. Näistä suklaan tyyppi, jolla viitataan mai- to- ja valkosuklaaseen sekä tummaan suklaaseen, on selkeästi vahvin valintaa ohjaava attribuutti. (Rousseau, 2015, s. 95.) Merkittävimmäksi attribuutiksi tämän määrittävät myös Poelmans ja Rousseau (2016, s. 351), joiden mukaan lisäksi muun muassa maku, hinta, suklaatuotteen tyyppi (esimerkiksi suklaapatukka tai konvehti), kaakaopitoisuus, alkuperämaa, brändi ja valmistustapa ohjaavat olennaisesti tehtyä suklaavalintaa. He kertovat kuluttajien suosivan esimerkiksi kotimaisia, edullisia ja käsintehtyjä suklaatuot- teita (Poelmans & Rousseau, 2016, s. 355). Sekä Rousseaun (2015) että Poelmansin ja Rousseaun (2016) tutkimus kohdistuu belgialaisiin kuluttajiin. Lybeckin ja muiden (2006, s. 481) mukaan suomalaisten kuluttajien päätökseen valita tietty suklaabrändi vaikuttaa tuoteattribuuteista eniten maku, jonka lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat aiempi kokemus, koettu laatu, tuotteen luotettavuus ja saatavuus sekä vastine rahalle. Australialaisten kuluttajien suklaan kulutusta tutkineet Thaichon ja muut (2018, s. 166– 169) esittävät maun, hinnan ja brändin olennaisiksi tekijöiksi suklaan valinnassa. Tuttu suklaabrändi voi ohjata valinnan tekemistä, mutta toisaalta kuluttaja voi joskus haluta kokeilla myös itselleen entuudestaan tuntematonta brändiä. Hinta toimii kuluttajille suklaatuotteen laadun viestijänä: korkea hinta yhdistetään usein korkeaan laatuun. Erityisesti suklaata usein ostavat kuluttajat kiinnittävät hintaan huomiota, ja saattavat vältellä kalliimpia brändejä. Hinta ei kuitenkaan vaikuta brändille lojaalien asiakkaiden kohdalla valintaan yhtä vahvasti, kuin muiden kuluttajien. (Thaichon ja muut, 2018, s. 31 167–168.) Furstia ja muita (1996, s. 257) mukaillen myös Thaichon ja muut (2018, s. 169) tekevät huomion, etteivät kuluttajat mielellään tee kompromisseja suklaan maun kohdalla. Muita hieman vähemmän tärkeitä tekijöitä suklaatuotteen valinnassa ovat Rousseaun (2015, s. 95) mukaan kaakaopitoisuus, pakkauskoko, pakkauksen viehättävyys, Reilu kauppa -tunnus, ympäristövaikutukset sekä valmistusmaa. Poelmans ja Rousseau (2016, s. 351) sen sijaan mainitsevat tällaisiksi tekijöiksi muun muassa suklaan tuoksun, pak- kauksen, Reilu kauppa -tunnuksen, etikettitiedot sekä luonnonmukaisuuden. Vaikka esimerkiksi Reilun kaupan suklaata ostetaan mieluummin kuin sertifioimatonta suklaa- ta, eivät eettiset näkökohdat kuitenkaan ole suuressa roolissa kuluttajien suklaavalin- noissa (Poelmans & Rousseau, 2016, s. 355–356). Lybeck ja muut (2006, s. 481) esittävät suklaavalintaan heikommin vaikuttaviksi teki- jöiksi hinnan, alkuperämaan, pakkauksen ja brändin. Tässä voidaan huomata eroja Rousseaun (2015, s. 95), Poelmansin ja Rousseaun (2016, s. 351) sekä Thaichonin ja muiden (2018, s. 166, 168) havaintojen kanssa brändin ja hinnan merkittävyydestä va- lintatilanteessa. Toisaalta Poelmans ja Rousseau (2016, s. 351) esittävät kaakaopitoi- suuden ja alkuperämaan brändiä hieman tärkeämmiksi tekijöiksi. Intialaisia kuluttajia tutkineiden Sondhin ja Chawlan (2016, s. 127) mukaan suklaatuotteen alkuperämaahan kiinnitetäänkin erilailla huomiota kuluttajien välillä: osa kuluttajista valitsee mieluiten kotimaisia suklaabrändejä, kun taas toiset voivat suosia ulkomaisia brändejä. Viehättävän pakkauksen sekä pakkauskoon vaikutuksen suklaavalintaan nostavan esiin myös Thaichon ja muut (2018, s. 170). Viehättävä pakkaus houkuttaa kuluttajia puo- leensa ja nähdään edustavuutensa vuoksi tärkeäksi elementiksi myös ostettaessa suk- laata lahjaksi. Kuluttajat eivät kuitenkaan aina kiinnitä pakkaukseen paljoa huomiota. Tämä voi ilmetä muun muassa sellaisten kuluttajien kohdalla, jotka ostavat suklaata hyvin usein. Pakkauksen ja itse suklaan koko sen sijaan korostuu esimerkiksi silloin, kun 32 haetaan käytännöllisyyttä suklaan kulutuksen helppouden ja nopeuden suhteen. (Thaichon ja muut, 2018, s. 170.) Thaichon ja muut (2018, s. 169) mainitsevat myös suklaan tekstuurin valintaan vaikut- tavana tekijänä. Tekstuuri on heidän mukaan olennainen valintaan vaikuttaja tekijä, ja ihmisillä voi olla sen suhteen hyvin erilaisia preferenssejä liittyen esimerkiksi suklaan rosoisuuteen. Tekstuuri viestii myös suklaan laadusta: esimerkiksi sileä suklaa yhdiste- tään usein korkeaan laatuun. (Thaichon ja muut, 2018, s. 169.) 2.2.2 Suklaan kulutuksen syyt ja kontekstit Suklaata ostetaan useisiin tarkoituksiin, ja sitä kulutetaankin monenlaisissa eri konteks- teissa. Suomalaisten syitä suklaan kuluttamiselle ovat Lybeckin ja muiden (2006, s. 481) mukaan muun muassa nautinnonhakuisuus, eli itsensä hemmottelu, nälän tyydytys, energiansaanti, stressin lievitys, hauskanpito sekä suklaanhimo. Giacalone ja Jaeger (2016, s. 128) määrittävät suklaan kulutuskonteksteiksi muun muassa seuraavat: päi- vällisen jälkeen, piristykseen ja energiansaantiin, aamuteelle, johonkin erilaiseen, toisen piristämiseen, itsensä hemmotteluun, jakamiseen ystävien ja perheen kanssa, suklaan- himoon, alakuloisuuteen, stressiin, kävelyyn ja patikointiin sekä television katseluun. Näiden kontekstien muodostuksessa on hyödynnetty muun muassa Zarantonellon ja Luomalan (2011) tutkimusta italialaisten kuluttajien kokemuksista suklaan kulutuksesta eri konteksteissa. He määrittelevät eri kontekstikategorioiksi fysiologisen tarpeen, aistil- lisen mielihyvän, muistot ja nostalgian, eskapismin, materialismin, suklaaholismin sekä lahjat muille ja itselle. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 60.) Fysiologisen tarpeen kontekstiin liittyy oleellisesti suklaansyönti nälkään (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 62). Nälän tyydytys onkin Lybeckin ja muiden (2006, s. 481) mu- kaan yksi suurimmista suklaan kulutuksen syistä suomalaisten kohdalla. Suklaata kulu- tetaan välipalana, joka syödään lounaan tai päivällisen korvikkeena. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi matkustaessa, kiireessä tai muissa tapauksissa, joissa ei ole aikaa 33 syödä kunnon ateriaa. Suklaa valikoituu tällöin välipalaksi sen ravinteikkuuden sekä suklaan kulutuksen helppouden ja nopeuden takia. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 62.) Tähän fysiologisen tarpeen kontekstiin liittyy läheisesti suklaan kuluttaminen sen funktionaalisen arvon takia, jolla viitataan muun muassa terveyshyötyihin (Thaichon ja muut, 2018, s. 171). Sondhin ja Chawlan (2016, s. 137) mukaan suklaata käytetään välipalana kaikenlaisissa ajankohdissa sekä jälkiruokana. Fysiologisen tarpeen kontekstissa suklaata syödäänkin myös aterian lopuksi tai sen jälkeen joko siksi, että halutaan jotain makeaa suolaisen aterian päätteeksi, tai koska suklaalla uskotaan olevan ruoansulatusta edistäviä ominai- suuksia (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 62). Suklaa toimii myös energianlähteenä, ja sitä syödään väsymykseen sekä esimerkiksi ennen urheilua ja luentojen välissä (Zaran- tonello & Luomala, 2011, s. 62; Thaichon ja muut, 2018, s. 172). Korkean kaloripitoisuu- tensa ansiosta myös videopelaajat valitsevat suklaan usein pelaamistilanteisiin pitä- mään yllä energiatasoa ja valppautta (Cronin & McCarthy, 2012, s. 174). Aistillisen mielihyvän kontekstissa korostuu suklaan käyttäminen silloin, kun kuluttaja haluaa miellyttää aistejaan, erityisesti makuaistia. Tähän liittyy aiemmin mainitut suk- laan sisäiset, eli aistilliset, attribuutit, sekä ulkoiset attribuutit pakkauksen näkökulmas- ta. Eniten mielihyvää tuottaa oma suosikkisuklaa. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 63.) Tähän kontekstiin voidaan yhdistää suklaasta saatavan mielihyvän arvo, jolla viitataan suklaatuotteen ostamisesta syntyvään iloon ja tyytyväisyyteen. Suklaata ostetaan omien tarpeiden ja mielihalujen täyttämiseen, jolloin se tuottaa arvoa saatavan mieli- hyvän kannalta. (Thaichon ja muut, 2018, s. 171–172.) Esimerkiksi tumman suklaan ystävät pitävät sen tummasta väristä, kuivasta jälkimausta sekä voimakkaasta ja kitkerästä aromista. Maitosuklaata rakastavat arvostavat esimer- kiksi sen makeutta, ja valkosuklaan suosijat pitävät sen epätavallisesta väristä ja mausta. Suklaan mausta pidetään sellaisenaan, mutta osa kuluttajista suosii kuitenkin suklaita, joihin on lisätty muita raaka-aineita tai aromeita, kuten pähkinöitä, viiniä, lihaa, kanelia, 34 inkivääriä tai chiliä. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 63.) Myös Croninin ja McCarthyn (2012, s. 174) mukaan suklaan makeus ja siitä seuraava aistillinen viehätysvoima ovat olennaisia suklaan kulutuksen syitä. Maun lisäksi kuluttajat kiinnittävät suklaan valinnassa huomiota kosketus-, näkö- ja hajuaistein havaittaviin tekijöihin, kuten suklaan paksuuteen, väriin, sileyteen ja muo- toon. Myös suklaatuotteen pakkauksen ulkonäkö huomioidaan. Kun suklaata maiste- taan eikä varsinaisesti syödä, nousevat ohuus ja sileys tärkeiksi elementeiksi. Sen sijaan suklaata syötäessä suositaan paksuutta ja rakeisuutta. Suklaan esteettisiä elementtejä voidaan arvostaa jopa laadusta riippumaatta. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 63–64.) Muistojen ja nostalgian konteksti viittaa kuluttajien muistoihin, jotka he assosioivat suklaan kanssa. Suklaa voi saada kuluttajan ajattelemaan menneisyyttään, ja muista- maan erilaisia asioita. Tällaisia muistoja voi olla jopa kaukaa menneisyydestä liittyen esimerkiksi erikoislaatuisiin kokemuksiin, kuten lomamatkoihin ja juhlapäiviin. Suklaa voi liittyä muistoihin yleisellä tasolla, mutta muistot saattavat koskea myös tiettyä suk- laatuotetta tai -brändiä. Esimerkiksi lapsuusmuistoihin voi yhdistyä hyvin vahvasti tie- tyn brändin suklaa. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 64–65.) Menneisyydestä, kuten lapsuudesta, tutun suklaabrändin pakkauksen väri voi jo herättää nostalgian tunteita (Thaichon ja muut, 2018, s. 170). Muistoihin liittyykin usein nostalgiaa, joka kumpuaa kulutuskonteksteista, ihmisistä ja aikakausista, jotka kuuluvat menneisyyteen ja assosi- oidaan suklaan kanssa. Suklaa voidaan esimerkiksi yhdistää isovanhemman kanssa teh- tyyn kävelyretkeen. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 65.) Suklaata käytetään myös todellisuudesta sekä arkirutiineista irrottautumiseen ja pake- nemiseen. Tähän kulminoituu eskapismin konteksti. Eskapistisuus voi ilmetä joko pelkän mielikuvituksen tai todellisten tekojen ja käyttäytymisen kautta. Kuluttajat esimerkiksi haaveilevat suklaasta ja sen kuluttamisesta. Toisaalta suklaa voi myös saada kuluttajan kuvittelemaan erilaisia skenaarioita, kuten itsensä kävelemässä niityllä. Konkreettiset aktiviteetit, joissa suklaata kulutetaan eskapismin kontekstissa, liittyvät usein tilantei- 35 siin, joissa kuluttaja hakee viihteellisyyttä. Suklaa auttaa kuluttajia hengähtämään arjen keskellä, ja tekee tällaisista hetkistä, kuten television katsomisesta tai videopelien pe- laamisesta, entistä rentouttavampia, nautinnollisempia ja leikkimielisempiä. (Zaranto- nello & Luomala, 2011, s. 66–67.) Kuten jo aiemmin mainittiin, Lybeck ja muut (2006, s. 481) esittävätkin hauskanpidon sekä stressin lievityksen yksinä syinä suomaisten suk- laan kulutukselle. Kulutettaessa suklaata eskapistisiin tarkoituksiin kuluttaja haluaa Za- rantonellon ja Luomalan (2011, s. 67) mukaan olla omassa rauhassaan ja keskittyä it- seensä. Cronin ja McCarthy (2012, s. 171) tosin toteavat, että suklaata kulutetaan osa- na myös sosiaalisia videopelien pelaamistilanteita. Materialismin konteksti ilmenee kuluttajien suklaaseen kohdistuvassa omistushalui- suudessa, itsekkyydessä ja kateudessa. Suklaata piilotetaan muilta, sitä ei haluta mielel- lään jakaa ja toisen suklaa halutaan itselle. Suklaaholismin kontekstissa kuluttajat osoit- tavat sekä fysiologista että psykologista riippuvuutta suklaata kohtaan. Tällöin suklaan kulutukseen on rajoitetusti tai ei ollenkaan kontrollia, ja suklaan syönti lopetetaan vasta pakon edessä. Tässä kontekstissa suklaan kulutus voidaankin jopa nähdä enemmän velvollisuutena kuin valintana. Kulutukseen saattaa liittyä syyllisyyden tunteita, mutta suklaa voi myös kohentaa mielialaa kuluttajan tuntiessa itsensä esimerkiksi surulliseksi, yksinäiseksi tai tylsistyneeksi. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 67–70.) Suklaan tuot- taman mielihyvän arvo on siis tässä kontekstissa tärkeä (Thaichon ja muut, 2018, s. 171). Suklaan kulutuskokemuksiin liittyy vahvasti muille ja itselle annettavien lahjojen kon- teksti (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 70). Myös tässä kontekstissa suklaasta saata- van mielihyvän arvo korostuu, ja sitä voikin syntyä myös ostettaessa suklaata toisille (Thaichon ja muut, 2018, s. 172). Kuluttajat saavat sekä antavat suklaata lahjaksi mo- nissa eri tilanteissa, kuten vieraillessaan ystäviensä tai sukulaistensa luona. Tällaisissa tilanteissa lahjan saamista usein odotetaan, ja suklaata annetaan, koska vastaanottajan tiedetään arvostavan sitä. Kuluttaja myös odottaa itse saavansa suklaata ja näin hyöty- vänsä siitä itsekin. Myös erilaisina juhlapäivinä suklaan saaminen ja antaminen on yleis- 36 tä. Esimerkiksi ystävänpäivänä suklaan avulla voi kuvastaa toiselle rakkautta, huomiota ja välittämistä. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 70–71.) Myös Sondhi ja Chawla (2016, s. 137) määrittelevät lahjojen antamisen erilaisissa tilanteissa ja juhlissa hyvin yleiseksi syyksi suklaan ostamiselle. Sosiaaliset aktiviteetit toimivatkin joskus syinä suklaan han- kinnalle, ja lahjojen lisäksi suklaata ostetaan tarjottavaksi esimerkiksi erilaisiin tapaami- siin. Tällöin suklaan kulttuuriset merkitykset korostuvat, ja se yhdistää ihmiset toisiinsa tuoden arvoa sosialisoinnin kannalta. (Thaichon ja muut, 2018, s. 172.) Suklaata annetaan lahjaksi myös itselle (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 71). Sondhi ja Chawla (2016, s. 139) esittävätkin tämän yhdeksi tavallisimmaksi syyksi suklaan ostami- selle. Kuluttaja voi haluta palkita itseään suklaalla esimerkiksi päästyään läpi haastavas- ta kokeesta, tehtyään kotityöt tai urheiltuaan. Toisaalta suklaata ostetaan itselle lahjaksi myös tuomaan lohtua. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 71, 73.) Nämä esitellyt kontekstikategoriat voidaan luokitella sen mukaan, kuuluuko niihin funk- tionaalisia vai kokemushakuisia, tai hedonistisia, suklaan kulutusmotiiveja. Lisäksi ne voidaan yhä jakaa henkilökohtaiseen ja sosiokulttuuriseen merkitysluokkaan. Tämän luokittelun perusteella syntyviä ulottuvuuksia ovat lääke, regressio, mieleen vaikutta- minen sekä rituaalinen parannus (ks. Taulukko 1). (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 72–73.) Lääke-ulottuvuuteen sisältyvät kontekstikategoriat fysiologinen tarve, aistillinen mieli- hyvä sekä suklaaholismi. Suklaa voi toimia ikään kuin lääkkeen lailla esimerkiksi kehon- toimintojen tasapainon, kuten nälän ja energiatason, ylläpidossa. Aistilliset tekijät, ku- ten maku, tuoksu ja jopa visuaaliset elementit, kuten pakkauksen ulkonäkö, ovat tärkeä osa suklaan roolia lääkkeenä. Lisäksi suklaaseen voi syntyä jopa kontrolloimaton himo, jota suklaan syönnin voidaan nähdä lääkitsevän. Tässä ulottuvuudessa suklaan kulu- tusmotiivit liittyvät suklaan funktionaalisuuteen, ja suklaalla on henkilökohtainen mer- kitys. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 72.) 37 Taulukko 1. Suklaan kulutuskokemusten luokittelu (Zarantonello & Luomala, 2011). Funktionaalinen kulutusmotiivi Hedonistinen kulutusmotiivi Suklaalla henkilökohtainen merkitys Lääke Mieleen vaikuttaminen Fysiologinen tarve Eskapismi Aistillinen mielihyvä Aistillinen mielihyvä Suklaaholismi Lahjat itselle Muistot ja nostalgia Suklaalla sosiokulttuurinen merkitys Regressio Rituaalinen parannus Materialismi Lahjat muille Mieleen vaikuttamisen ulottuvuudessa kuluttajilla on kokemushakuisia, tai hedonistisia, kulutusmotiiveja ja suklaalla henkilökohtainen merkitys. Tähän ulottuvuuteen liittyy eskapismin, itselle suunnattujen lahjojen, muistojen ja nostalgian sekä aistillisen mieli- hyvän kulutuskontekstit. Tämä ulottuvuus eroaa edellisestä erityisesti siinä mielessä, että kulutusmotiivit ovat hedonistisia, eivätkä liity niinkään pakollisiin tarpeisiin. Eska- pistisessa kontekstissa suklaa vaikuttaa mieleen sekä henkisten että käytöksellisten mielihyvämatkojen kautta, jotka tehdään yleensä yksin. Suklaata annetaan itselle lah- jaksi joko palkintona tai lohtuna, joka korostaa suklaan kulutuskokemusten emotionaa- lista monimuotoisuutta tässä ulottuvuudessa. Lisäksi suklaa voi tuoda mieleen lämpi- miä nostalgisia muistoja esimerkiksi lapsuudesta. Voimakkaat tunteet voidaan myös yhdistää suklaan aistillisiin elementteihin. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 73.) Regression ulottuvuudessa suklaan merkitykset ovat edellisistä poiketen sosiokulttuuri- sia. Kulutusmotiivit sen sijaan ovat funktionaalisia. Tähän ulottuvuuteen liittyy materia- lismin kontekstikategoria. Kuluttajat ikään kuin taantuvat lapsen tasolle muiden suklaa- seen kohdistuvassa omistushaluisuudessaan sekä mustasukkaisuudessaan. Sosio- kulttuurinen merkitys näkyy tässä siinä, että kuluttajat saattavat yhdistää tiettyjä sym- 38 bolisia arvoja eri suklaatuotteisiin joita toisilla on, jolloin he kokevat mustasukkaisuutta halutessaan viestiä näitä arvoja itse. (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 73.) Viimeinen ulottuvuus, eli rituaalinen parannus, edustaa hedonistisia suklaan kulutus- motiiveja sekä sosiokulttuurisia merkityksiä. Tähän kuuluu toisille annettavien lahjojen kontekstikategoria. Suklaa toimii tässä lähinnä positiivisten emotionaalisten kokemus- ten perustana, tosin joskus lahjan antamiseen liittyy pakollisuuden tunnetta tai halu saada suklaata itse. Kun lahjan antaja ja vastaanottaja jakavat samanlaisen ymmärryk- sen suklaan sosiokulttuurisesta symbolismista, voi suklaa olla turvallinen ja arvostettu lahja. Näin sen voidaan nähdä parantavan rituaalisia sosiaalisia kohtaamisia. (Zaranto- nello & Luomala, 2011, s. 73–74.) 2.2.3 Ruokamaisemista suklaamaisemiin Kuluttajien ruokavalintoihin vaikuttavat hyvin monet eri tekijät hänen elinkaarestaan ja arvoistaan ruoan eri kulutuskonteksteihin ja attribuutteihin. Tämä pätee myös kulutta- jien suklaavalintoihin: niitä ohjaa esimerkiksi kuluttajan persoona, asuinpaikka, kulu- tuskonteksti sekä näkemykset erilaisten tuoteattribuuttien tärkeydestä ja uskomukset suklaan hyödyistä hänelle. Ruokamaiseman käsite auttaa erilaisten kulutuskontekstien syvemmässä tarkastelussa: esimerkiksi välipaloille voidaan muodostaa omia välipala- maisemia, joissa jokaisessa on niille ominaiset paikat, ihmiset, aktiviteetit, merkitykset sekä materiaaliset prosessit. Vaikka suklaan erilaisia valintakriteereitä, kulutuskonteksteja ja merkityksiä onkin tut- kittu aiemmin, ei ruokamaiseman käsitettä kuitenkaan ole yhdistetty suklaan kulutuk- sen tutkimukseen. Lisäksi esimerkiksi välipalojen tavoin myös suklaatuotteita on paljon erilaisia, ja vaihtoehtojen määrä kasvaa koko ajan uusien makuvaihtoehtojen ja brän- dien ilmestyessä markkinoille. Suklaatuotteiden suuri määrä sekä suklaan kulutukseen liittyvät monet tilanteet ja merkitykset herättävätkin kysymyksen siitä, millaisia suk- 39 laamaisemia (chocolatescapes), tai toisin sanoen suklaan kulutusmaisemia, voitaisiin- kaan löytää, millaisia maisemakuvia suklaan kulutuksen ympärille piirtyy. Niin kuin aiemmin esitetty, on eri suklaan kulutuskontekstien ja merkitysten yhdisty- mistä tutkittu. Myös sosiaalista vuorovaikutusta näissä eri konteksteissa on jonkin ver- ran tarkasteltu. Esimerkiksi Zarantonellon ja Luomalan (2011, s. 67) esittämä eskapis- min konteksti nostattaa esiin suklaan syömisen esimerkiksi pelatessa kotona yksin vi- deopelejä, jolloin suklaa tekee pelihetkestä entistä rentouttavamman ja leikkimieli- semmän. Tämä voisi olla osa suklaamaisemaa, joka muistuttaa hieman Syrjälän ja mui- den (2017, s. 764) hauskanpitoa ja hedonismia korostavaa Tavallisesta poiketen - välipalamaisemaa. Tällaisessa suklaamaisemassa korostuisivat hauskanpidon ja rentou- tumisen merkitykset, mutta sosiaalista vuorovaikutusta ei juurikaan olisi ja paikkana olisi oma koti. Suklaatuotteet ja niiden tärkeiksi koetut attribuutit eri tilanteissa jäävät kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa vähemmälle huomiolle. Tutkimustietoa löytyy kuitenkin hie- man siitä, miten kulutuskonteksti ohjaa suklaatuotteen valintaa. Giacalone ja Jaeger (2016) ovat tutkineet uusiseelantilaisten kuluttajien näkemyksiä tunnetun Cadbury- brändin eri suklaalevyjen soveltuvuudesta edellisessä luvussa mainittuihin käyttökon- teksteihin, kuten piristykseen ja energiansaantiin, aamuteelle ja stressiin. Cadburyn suklaalevyistä tavallinen maitosuklaaversio koetaan sopivimmaksi lähes kaikkiin tutki- tuista konteksteista, ja samalla se on kuluttajille tutuin makuvaihtoehto. Huomionar- voista onkin, että kuluttajat kokevat itselleen tutut suklaatuotteet sopiviksi hyvin mo- niin erilaisiin konteksteihin. (Giacalone & Jaeger, 2016, s. 128.) Myös Lybeckin ja mui- den (2006, s. 481) mukaan aiempi kokemus suklaatuotteesta on yksi tärkeimmistä va- lintakriteereistä. Tuttu suklaatuote valitaan erityisesti silloin, kun kuluttaja tuntee olonsa alakuloiseksi, haluaa hemmotella itseään tai hakee lievitystä stressiin. Tutut suklaatuotteet valitaan siis todennäköisemmin lohturuoaksi. Kuluttajien aiemmat kokemukset auttavat heitä 40 päättelemään, mitkä suklaat ovat sopivia mihinkin käyttötarkoitukseen. Kun kuluttajat haluavat jotain erilaista, valinnan kohteeksi voi tästä huolimatta tulla tuttu suklaatuote, mutta sellainen maku, jota kuluttaja syö harvemmin. Toisaalta Cadburyn vähiten tun- nettu suklaalevy, vadelmamousse, yhdistetään vahvasti aamuteehen. Tämä saattaa liittyä kyseisen levyn pakkaukseen, joka on raikkaan valkoinen ja sisältää kuvia tuoreista hedelmistä. Näin kuluttajat voivat mieltää sen suklaaksi, joka sopii nauttimiseen yhdes- sä aamuteen kanssa. Tämä viittaa siihen, että suklaatuotteen ulkonäkö vaikuttaa sen koettuun soveltuvuuteen ja valintaan eri konteksteihin. (Giacalone & Jaeger, 2016, s. 129, 133.) Myös Thaichon ja muut (2018, s. 170) tekevät huomion liittyen pakkaukseen ja suklaan kokoon: kun kuluttaja ostaa suklaata esimerkiksi evääksi töihin tai ollessaan liikkeessä, kiinnittää hän näihin tekijöihin huomiota, sillä käytännöllisyyden tärkeys korostuu näis- sä tilanteissa. Lisäksi erilaiset erikoistilanteet, kuten juhlapäivät, ohjaavat suklaavalintaa. Esimerkiksi suklaan hintaan ei välttämättä kiinnitetä yhtä paljon huomiota arkiostok- seen verrattuna silloin, kun sitä ostetaan harvoin tai erilaisiin erikoistilanteisiin. (Thaichon ja muut, 2018, s. 169.) Tämä tukee Furstin ja muiden (1996, s. 258) huomiota siitä, että kuluttajien valmius maksaa elintarvikkeesta enemmän voi joustaa esimeriksi erikoistilanteessa. Lisäksi suklaan ostaminen toiselle tai itselle ohjaa sopivan tuotteen valintaa. Kuluttajat kiinnittävät lahjaa joko toiselle tai itselleen ostaessaan huomiota suklaan laatuun, hin- taan ja pakkaukseen (Zarantonello & Luomala, 2011, s. 71). Myös Thaichon ja muut (2018, s. 170) esittävät, että toiselle lahjaa ostaessaan kuluttaja haluaa pakkauksen olevan edustavan näköinen. Muodostamalla suklaamaisemia (ks. Kuvio 5) voidaan suklaan eri käyttökonteksteja tutkia yhä tarkemmin. Tällöin suklaan kulutuksen kontekstit yhdistyvät Johnstonin ja Baumannin (2014, s. 3) sekä Syrjälän ja muiden (2017) näkemyksiin ruokamaiseman elementeistä. Suklaan kulutus yhdistyy erilaisiin paikkoihin, ihmisiin, aktiviteetteihin, 42 lintoja ohjaavina tekijöinä. Januszewskan ja muiden (2000, s. 10) mukaan suklaavalin- taan liittyykin uskomukset hyödyistä esimerkiksi juurikin suklaan terveysvaikutusten suhteen. Lisäksi Zarantonellon ja Luomalan (2011) teoria suklaan eri kulutuskonteks- teista auttaa ymmärtämään, millaisia kontekstitekijöitä suklaamaisemaan saattaa liittyä: esimerkiksi eskapismin konteksti kertoo suklaan kulutukseen yhdistyvästä viihteellisyy- destä, ja fysiologisen tarpeen konteksti suklaan kulutukseen johtavasta energiatarpees- ta. Kuviossa 5 on havainnollistettu tätä aiempaa tutkimustietoa soveltaen, miten suklaa- maisemat muodostuvat. Varsinaisten ruokamaisemaelementtien lisäksi suklaamaise- maan yhdistyy myös Zarantonellon ja Luomalan (2011) kulutuskontekstit ja erilaiset suklaatuotteisiin liittyvät attribuutit sekä arvo- ja hyötytekijät. Kulutuskonteksteihin sisältyy myös ajatus suklaan hedonistisesta ja funktionaalisesta kulutusmotiivista: esi- merkiksi eskapismi liittyy hedonismiin ja fysiologinen tarve funktionaalisuuteen (Zaran- tonello & Luomala, 2011, s. 72–73). Seuraavassa luvussa esitetään tutkimuksen metodologiset valinnat. Tämän jälkeen siir- rytään tutkimusaineiston tuloksiin ja muodostetaan suklaamaisemat. Lisäksi tarkastel- laan, mitkä tekijät ohjaavat suklaavalintoja, ja minkälaisia tuotteita eri suklaamaisemis- sa käytetään. 43 3 Metodologia Tässä luvussa esitellään tarkemmin tutkimuksen metodologiset valinnat. Ensin kerro- taan hieman laadullisesta tutkimusmenetelmästä ja fenomenologis-hermeneuttisesta tutkimusotteesta, jonka jälkeen esitellään teemahaastattelu aineistonkeruumenetel- mänä, ja miksi se soveltuu tähän tutkimukseen. Tämän jälkeen kerrotaan tutkimuksen toteutuksesta: miten aineistonkeruu konkreettisesti tapahtui ja miten data analysoitiin. Lopuksi pohditaan tutkimuksen luotettavuutta. 3.1 Tutkimusmenetelmän kuvaus ja metodologiset valinnat Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää soveltaen. Hirsjärven, Remek- sen ja Sajavaaran (2009, s. 161) mukaan kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän tarkoituk- sena on paljastaa tai löytää tosiasioita. Kuten johdannossa jo todettu, tämän menetel- män avulla tulkitaan ja rakennetaan ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä (Eriksson & Ko- valainen, 2016, s. 4), eli tässä tapauksessa suklaan kulutuksen eri konteksteista sekä suklaavalintojen tekemisestä. Tutkimuksen tieteenfilosofinen ote on fenomenologis-hermeneuttinen. Fenomenologi- assa keskitytään ihmisten elämismaailmaan ja kokemuksiin sekä niiden tarkkaan kuvai- luun. Näistä kuvauksista etsitään olennaisia merkityksiä. Tarkoituksena on löytää ilmiön vaihtelusta yhtäläisyyksiä, joista muodostuu ilmiön perusolemus. Hermeneutiikka pai- nottuu merkitysten tulkintaan, ja tätä luonnehtii hermeneuttinen kehä. Tässä kehässä tutkimusaineiston, kuten litteroidun haastattelun, eri osien merkitys määräytyy aineis- ton kokonaisuuden perusteella. Samalla kuitenkin eri osien merkitysten määrittäminen vaikuttaa kokonaisuuden merkitykseen, joka jälleen vaikuttaa eri osien merkitykseen. Hermeneuttinen kehä voidaankin nähdä päättymättömänä prosessina, mutta se kui- tenkin päättyy käytännössä siihen, kun tutkija saavuttaa kokonaisuudelle ymmärrettä- vän ja pätevän merkityksen ilman ristiriitaisuuksia. (Kvale, 1996, s. 47, 53.) 44 Kuten johdannossa mainittu, fenomenologis-hermeneuttisessa tutkimuksessa korostuu kokemuksen merkitys ja tunnetun tekeminen tiedetyksi. Ihmisillä on paljon erilaisia tottumuksia, ja jotkin asiat ovat heille itsestään selviä. Fenomenologis- hermeneuttisessa tutkimuksessa halutaan tehdä tietoisiksi ne asiat, jotka ovat tottu- musten takia ihmisille lähes huomaamattomia. Toisaalta tavoitteena voi olla myös pal- jastaa se, mitä ihmiset eivät välttämättä itse tiedosta, mutta kuitenkin kokevat. (Tuomi & Sarajärvi, 2009, s. 35.) Koska tämän tutkimuksen avulla haluttiin paremmin ymmärtää kuluttajien kokemus- maailmaa suklaan kulutukseen liittyen, ja paljastaa esimerkiksi niitä merkityksiä, joita suklaan eri kulutuskonteksteihin yhdistyy, nähtiin kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä sekä fenomenologis-hermeneuttinen tieteenfilosofia soveltuvaksi tähän tarkoitukseen. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin yksilökohtaisesti suoritettavat teemahaastattelut, joista kerrotaan tarkemmin seuraavassa alaluvussa. 3.2 Teemahaastattelut suklaamaisemien rakentamisen välineenä Yksilöhaastattelut ovat ryhmähaastattelujen ohella yleinen tapa kvalitatiivisen aineis- ton keräämiseen (Kananen, 2008, s. 74). Tässä tutkimuksessa niiden avulla kerättiin tietoa kuluttajien kokemuksista suklaatuotteiden kulutuksesta erilaisissa konteksteissa, heidän suklaavalintoja ohjaavista tekijöistä, sekä eri kulutuskonteksteissa tehdyistä suk- laavalinnoista. Näin luotiin suklaamaisemia sekä ymmärrystä siitä, mitä suklaatuotteel- ta eri kulutuskonteksteissa odotetaan. Muun muassa Thaichon ja muut (2018) ovat hyödyntäneet yksilöhaastatteluja aineis- tonkeruutapana tutkiessaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien haluun ostaa tiettyä suklaabrändiä uudelleen. Lisäksi Croninin ja McCarthyn (2012) videopelaamisen kontekstiin sijoittuvia ruokavalintoja ja -preferenssejä koskevassa tutkimuksessa käyte- tään yksilöhaastatteluja. Niissä keskitytään erityisesti niihin toivottuihin tuoteattribuut- 45 teihin, jotka vaikuttavat tehtyihin ostopäätöksiin ja ruokavalintoihin tässä kulutuskon- tekstissa, mutta myös itse peliympäristön olosuhteisiin (Cronin & McCarthy, 2012). Yksilöhaastattelut olivat tässä tutkimuksessa puolistrukturoituja. Tällaisissa haastatte- luissa tutkijalla on etukäteen suunniteltu haastattelurunko koostuen esimerkiksi tietyis- tä aiheista tai teemoista, mutta tutkija voi kuitenkin haastatteluiden välillä muuttaa sanavalintojaan ja kysymysten esittämisjärjestystä. (Eriksson & Kovalainen, 2016, s. 94.) Tutkimuksen haastatteluja ohjasi Johnstonin ja Baumannin (2014, s. 3) sekä Syrjälän ja muiden (2017) esittämät ruokamaiseman elementit: paikat, ihmiset, aktiviteetit, merki- tykset sekä materiaaliset prosessit. Näiden avulla muodostettiin erilaisia teemoja, joi- den avulla voitiin varmistaa, että kaikki ruokamaiseman osa-alueet käydään kunnolla läpi haastatteluissa. Käytettyä haastattelumenetelmää voidaan kutsua myös teema- haastatteluksi (Kananen, 2008, s. 74). Haastattelun aluksi keskusteltiin suklaasta yleisemmällä tasolla, jonka jälkeen lähdettiin tarkastelemaan suklaamaiseman teemoja. Ensin keskusteltiin suklaan kulutuksen tilan- teista, aktiviteeteista ja paikoista. Tämän jälkeen käytiin teemoittain läpi eri tilanteisiin liittyvät ihmiset, merkitykset ja materiaaliset prosessit, jotka ovat niille haastateltavan kokemusten mukaan ominaisia. Materiaalisten prosessien kohdalla haastateltavaa pyy- dettiin suklaatyyppien ja -brändien lisäksi kuvailemaan esimerkiksi niitä suklaatuotteen ominaisuuksia, joihin hän kiinnittää suklaata valitessaan huomiota. Puolistrukturoidut haastattelut ovat luonteeltaan varsin epävirallisia ja keskustelevia. Tutkijan on tärkeää huolehtia siitä, että kaikki asetetut teemat käydään kunnolla läpi. Lisäksi hänen tulee valmistautua esittämään haastateltavalta mahdollisia lisäkysymyk- siä, joiden avulla voidaan saada yhä perusteellisempia vastauksia ja nostattaa jopa uu- sia aiheita. Tällaiset sekundaariset haastattelukysymykset antavat tutkijalle mahdolli- suuden jatkaa keskustelua, jolloin haastateltava voi täsmentää vastauksiaan. (Eriksson & Kovalainen, 2016, s. 94–95, 97.) 46 3.3 Tutkimuksen toteuttaminen Seuraavaksi kerrotaan tarkemmin tutkimuksen toteutuksen eri vaiheista. Ensin käsitel- lään aineistonkeruun prosessia, ja esitellään muun muassa haastateltavien taustatiedot. Tämän jälkeen kerrotaan sisällönanalyysista aineiston analysointitapana. 3.3.1 Aineiston kerääminen Yksilöhaastatteluun osallistuvien kuluttajien valinnassa käytettiin harkinnanvaraista otantaa, ja otantamenetelmänä sovellettiin eliittiotantaa. Eliittiotannan tarkoituksena on valita esimerkiksi haastateltavaksi henkilöitä, joita oletetaan saatavan tutkittavasta ilmiöstä parhaiten tietoa. (Tuomi & Sarajärvi, 2009, s. 86.) Valinnan kriteerinä oli yli 18- vuoden ikä sekä kokemus erilaisten suklaatuotteiden kuluttamisesta, jotta erilaisia ku- lutuskonteksteja ja näin suklaamaisemia ilmenisi aineistosta. Näin pyrittiin tuottamaan syntyviin suklaamaisemiin erilaisia niihin yhdistettäviä suklaatuotteita. Lisäksi osa haas- tateltavista valittiin ensisijaisesti sillä perusteella, että he ovat kuluttaneet muiden suk- laabrändien ohella Taiga-suklaata. Tällä tavoin voitiin selvittää todellisia Taiga-suklaan kulutukseen liittyviä tilanteita. Palkkioksi haastatteluun osallistumisesta jokaiselle haas- tateltavalle annettiin kaksi Taiga-levyä arvoltaan noin 20 euroa, sekä 10 euron lahja- kortti K-ryhmään. Haastateltavia kerättiin ensisijaisesti Webpropol-lomakkeen avulla, jonka kautta haluk- kaat pystyivät ilmoittamaan mielenkiinnostaan osallistua haastatteluun. Lomakkeessa tiedusteltiin muun muassa vastaajan ikää ja sukupuolta, sekä sitä, onko hän ostanut Taigan ja muiden brändien suklaatuotteita. Linkki lomakkeeseen julkaistiin Taigan Face- book-sivulla 5.2.2020, sekä Instagramin Tarina-osiossa ja LinkedInissä 6.2.2020. Haas- tatteluja tehtiin yhteensä 12 aikavälillä 14.2.–18.3.2020. Suurin osa haastatteluista to- teutettiin Vaasan yliopiston ryhmätyötiloissa, mutta osa haastateltavien kotona. Lyhyin haastattelu oli kestoltaan noin 58 minuuttia ja pisin noin tunti ja 35 minuuttia. Lomak- keen kautta haastateltavia saatiin yhteensä kahdeksan. Neljä muuta haastateltavaa 47 kerättiin tutkimuksen tekijän tuttavapiirin kautta. Haastateltavien taustatiedot ovat nähtävillä taulukossa 2. Taulukko 2. Haastateltavien taustatiedot. Haastateltava Sukupuoli Ikä Ammattinimike Kuinka usein syö suklaata H1 Nainen 43 Opiskelija Vaihtelee kausittain H2 Nainen 61 Lehtori Joka viikko H3 Mies 34 Palveluneuvoja Joka päivä H4 Mies 28 Projektipäällikkö Joka viikko H5 Nainen 50 Myyjä Lähes joka päivä H6 Nainen 24 Opiskelija Joka viikko H7 Nainen 24 Opiskelija Kerran kahdessa viikossa H8 Nainen 37 Apurahatutkija Noin 2—3 kertaa viikossa H9 Nainen 24 Opiskelija Kerran kahdessa viikossa H10 Nainen 42 Yrittäjä Joka viikko H11 Nainen 37 Virkamies Noin neljä kertaa viikossa H12 Nainen 59 Eläkeläinen Joka viikko Aineiston riittävyyden arvioinnissa hyödynnettiin ajatusta saturaatiosta. Tällä viitataan tilanteeseen, jossa aineistonkeruu lopetetaan aineiston alettua toistaa itseään. Tällöin esimerkiksi haastateltavat eivät enää tuota tutkimuksen kannalta uutta tietoa. Saturaa- tiosta, tai kyllääntymisestä, voidaan puhua, kun esimerkiksi tietty teema esiintyy aineis- tossa vähintään kahdesti. Teemahaastatteluissa saturaatio yleensä ilmeneekin tiettyjen teemojen sisällön toistona. (Tuomi & Sarajärvi, 2009, s. 87–89.) Teemahaastattelun pääteemoina toimivat tilanteet/aktiviteetit ja paikat, ihmiset, mer- kitykset ja materiaaliset prosessit. Teemahaastattelun rungon toimivuutta testattiin kahdessa testihaastattelussa, joiden perusteella haastattelukysymyksiin tehtiin pieni- muotoisia muutoksia. Niissä myös huomattiin, että sekä haastateltaville että haastatte- 48 lijalle olisi helpompaa, jos mainitut tilanteet kirjoitettaisiin ylös esimerkiksi Post-it- lapuille, ja tämä taktiikka otettiinkin varsinaisissa haastatteluissa käyttöön. Lappuihin kirjoitettiin lyhyesti esimerkiksi ”tv:n katselu” tai ”töissä”. Haastattelukysymykset ovat nähtävillä liitteessä 1. Haastatteluissa tosin esitettiin paljon myös lisäkysymyksiä puo- listrukturoitujen haastattelujen luonteen mukaisesti. Kolmea ensimmäistä haastatteluteemaa varten tehtiin kuvakollaasit, joiden avulla py- rittiin tuomaan esille myös sellaisia tilanteita ja aktiviteetteja, paikkoja, sosiaalisia vuo- rovaikutustilanteita ja merkityksiä, joita haastateltava ei välttämättä muistanut tai hä- nelle ei tullut mieleen. Kollaasien kuvat valittiin pitkälti teoriassa ilmenneiden asioiden pohjalta. Kuvakollaasit esitettiin kuitenkin vasta teemojen ensimmäisten kysymysten esittämisen jälkeen, jotta ne eivät ohjaisi haastateltavien vastaamista. Ensimmäisen teeman kuvakollaasissa (ks. Liite 2) keskityttiin kuvaamaan erilaisia suklaan kulutuksen tilanteita, aktiviteetteja ja paikkoja. Toisen teeman kuvakollaasi (ks. Liite 3) kuvasi erilai- sia sosiaalisia vuorovaikutustilanteita ja ihmisiä, joita kulutustilanteeseen voisi liittyä. Kolmannen teeman kuvakollaasi (ks. Liite 4) sisälsi kuvia liittyen merkityksiin, joita py- rittiin kuvaamaan erilaisten tunnetilojen kautta. Viimeistä teemaa varten ei tehty kuvakollaasia, sillä siinä käytettiin fyysisiä suklaa- tuotepakkauksia. Mukana oli yhteensä 16 suklaatuotetta 13 eri brändiltä. Tuotteista seitsemän oli suklaalevyjä, viisi suklaapatukoita, kaksi suklaakarkkipussia ja kaksi suk- laarasioita. Mukaan otettiin monipuolisesti erilaisia suklaita, joiden avulla pyrittiin saa- maan haastateltava ilmaisemaan erilaisia arvotekijöitä ja suklaan attribuutteja, jotka ovat tai eivät ole hänelle tärkeitä. Lisäksi hyödyntämällä erilaisia pakkausmuotoja, ku- ten pusseja ja levyjä, saatiin haastateltava pohtimaan kattavasti erilaisia käyttämiään suklaatuotteita. Tuotteiden valinnassa huomioitiin alkuperämaa, valmistustapa, eettiset tunnukset, brändi, hinta sekä suklaatyyppi, kuten maitosuklaa. Tuotteisiin merkittiin pienillä tarralapuilla hinnat, sillä näin haluttiin antaa haastateltavalle ne tuotetiedot, jotka hänellä on myös kaupassa saatavilla. Kaikkia tuotteita voi ostaa tavallisista ruoka- 49 kaupoista, tosin osaa, kuten Taigaa ja Lindtiä, rajoitetusti. Tuotekategorioiden esitysjär- jestystä vaihdeltiin haastatteluittain. Suklaalevyjen joukkoon valikoituneita brändejä olivat Taiga, Tony’s Chocolonely, Pirkka, X-tra, Marabou sekä Lindt (ks. Liite 5). Taigalta valittiin kaksi eri tumman suklaan makua, puolukka ja kuivattu poronliha. Puolukka edustaa tavallisempia marjasuklaita, kun taas kuivattu poronliha on jo erikoisempi vaihtoehto. Tony’s Chocolonely on hollantilainen Reilun kaupan suklaabrändi, joka markkinoi suklaataan täysin orjatyöstä vapaana. Haas- tatteluun brändin tuotteista valittiin tavallinen maitosuklaalevy. Pirkka otettiin mukaan sen edustaessa kaupan omaa brändiä. Valittu Pirkka-suklaa on Reilun kaupan luomu- maitosuklaata. Niin ikään X-tra on kaupan oma brändi, mutta Pirkkaa edullisempi vaih- toehto, ja siltä valittiin mukaan maitosuklaalevy. Levyssä on UTZ-tunnus, joka viittaa kestävästi tuotetun kaakaon käyttöön (Certification, 2020). Marabou on ruotsalainen suklaabrändi, jolta mukana oli valkosuklaalevy. Levyssä on Cocoa Life -merkintä, jolla viitataan samannimiseen ohjelmaan, jonka tarkoituksena on taata kestävä kaakaontuo- tanto muun muassa lapsityövoiman torjunnan ja ekologisten maanviljelytekniikoiden näkökulmasta (What is Cocoa Life?, 2020). Lindt on sen sijaan kansainvälisellä tasolla hyvin kuuluisa sveitsiläinen suklaabrändi. Siltä mukaan valittiin suklaata, joka on 99 prosenttisesti kaakaota, eli hyvin tummaa suklaata. Hinnassa edullisempaa päätä edus- tavat X-tra, Pirkka ja Marabou. Lindt ja Tony’s Chocolonely ovat hieman hintavampia Taigan ollessa selkeästi kallein brändi. Suklaapatukoita valittiin brändeiltä Foodin, Fazer, Leader, Royal ja Snickers (ks. Liite 6). Foodinin villimustikkasuklaa on Suomessa käsintehtyä luomusuklaata, joka voidaan 54 %:n kaakaopitoisuutensa ansiosta nähdä tummana suklaana. Tuotteessa on sekä Avainlippu-merkki että EU:n luomumerkki. Kyseinen tuote ei varsinaisesti ole suklaapa- tukka, vaan enemmänkin pienoislevy, mutta on kooltaan kuitenkin esimerkiksi Snicker- siä pienempi. Fazeria oli edustamassa klassinen Suomessa valmistettava Fazerin Sininen -suklaapatukka, jossa on pieni merkintä, jossa lukee 100 %:sti vastuullista kaakaota. Niin ikään kotimaiselta Leaderilta valittiin Suomessa valmistettava Protein So Much 50 Taste! -patukka edustamaan proteiinipatukoita. Ruotsalaisen Cloettan Royal-brändin patukka valittiin maussa valkosuklaakrispi, jossa on aiemmin mainittu UTZ-tunnus. Yh- dysvaltalainen Mars Inc. tunnetaan monista suomalaisillekin hyvin tutuista suklaabrän- deistä, joista haastatteluihin valittiin perinteikäs Snickers. Valituista suklaapatukoista edullisimpia vaihtoehtoja ovat Snickers, Fazer ja Royal. Leader on proteiinipatukkana näitä hieman kalliimpi, kun taas Foodin edustaa hintavinta brändiä tässä kategoriassa. Suklaapusseista haastateltaville esitettiin Finlandia Candyn Raksu-maitosuklaa sekä Maraboun Daim Bites (ks. Liite 7). Raksu-pussia valmistetaan Suomessa, ja niissä käyte- tään suomalaista ruista. Pussissa on Avainlippu-merkki sekä UTZ-tunnus. Daim Bites - pussissa on se sijaan aiemmin mainittu Cocoa Life -merkki. Pussit ovat hinnaltaan sa- maa tasoa. Konvehtirasioita edusti Fazerin Suomessa valmistettava Geisha-rasia, jossa konvehdit ovat paperikääröissä, sekä myöskin Suomessa valmistettava Pandan Klassik- ko-konvehdit (ks. Liite 7). Geishan kohdalla kyseessä oli tumma versio maitosuklaan sijaan. Rasiassa kerrotaan tuotteen olevan valmistettu vastuullisesta kaakaosta. Pandan Klassikko-konvehdit, joka on pienempi versio perinteikkäästä Juhlapöydän konvehteja - rasiasta. Rasiassa on UTZ-tunnus. Hinnaltaan Geisha-rasia on hieman kalliimpi. 3.3.2 Aineiston analysointi Laadullisen analyysin muodot voidaan jakaa induktiiviseen, jossa edetään yksittäisestä yleiseen, ja deduktiiviseen, jossa sen sijaan edetään yleisestä yksittäiseen ja taas ylei- seen. Näiden lisäksi voidaan puhua abduktiivisesta analyysista, joka on kahden edellä mainitun välimuoto. Siinä ajatellaan, että havaintojen tekoon tarvitaan jokin suuntaa antava johtoajatus, jolloin teoriaa voidaan muodostaa. Analyysimuodot voidaan kui- tenkin jakaa myös aineistolähtöiseen, teoriaohjaavaan ja teorialähtöiseen. Näistä ai- neistolähtöinen analyysi yhdistetään usein induktiiviseen päättelyyn, teoriaohjaava abduktiiviseen päättelyyn ja teorialähtöinen deduktiiviseen päättelyyn. (Tuomi & Sara- järvi, 2009, s. 95–98.) 51 Tässä tutkimuksessa teoria toimi osana aineiston analyysia, sillä ruokamaiseman eri elementit ohjasivat suklaamaisemien muodostusta. Lisäksi Syrjälän ja muiden (2017) välipalamaisemia hyödynnettiin suuntaa antavina esimerkkeinä siitä, millaisia maise- mat voivat olla. Sekä teorialähtöisestä että teoriaohjaavasta analyysista löytyy kytköksiä tämän tutkimuksen analyysiin. Teorialähtöisessä analyysissa huomio keskittyy esimer- kiksi tiettyyn teoriaan tai malliin, jonka mukaan määritellään muun muassa ne käsitteet, jotka ovat tutkimuksen kannalta oleellisia. Aineistoa siis analysoidaan jo olemassa ole- van tiedon pohjalta muodostetun kehyksen ohjaamana: tutkimuksen teoriaosuudessa on voitu esittää esimerkiksi erilaisia kategorioita, joihin aineisto empiirisessä osuudessa suhteutetaan. Tällaiseen analyysiin liittyy usein aiemman tiedon testaus jossain uudes- sa kontekstissa. (Tuomi & Sarajärvi, 2009, s. 97–98.) Vaikka tämän tässä tutkimuksessa käytetty haastattelurunko laadittiin pitkälti ruoka- maisemateorian pohjalta, ei kuitenkaan voida puhua puhtaasti teorialähtöisestä ana- lyysista, sillä suklaamaisemia ei ole aiemmin tutkittu. Näin ollen ei ole valmiita maise- makuvia, joiden mukaan analyysia suoraan olisi tehty, ja suklaamaisemien sisältö muo- distettiin aineistolähtöisesti. Tästä syystä tämän tutkimuksen kohdalla voidaan enem- mänkin puhua teoriaohjaavasta analyysista. Tämä myös soveltuu fenomenologis- hermeneuttiseen perinteeseen paremmin, kuin deduktiiviseen päättelyyn nojaava teo- rialähtöinen analyysi. Ihanteellisinta kyseisessä perinteessä on induktiivinen päättely, mutta puhtaasti aineistolähtöistä tutkimusta on kuitenkin usein hankala toteuttaa, sillä ajatellaan, että esimerkiksi tutkimuksessa käytetyt käsitteet vaikuttavat aina tuloksiin. (Tuomi & Sarajärvi, 2009, s. 96–97.) Erikssonin ja Kovalaisen (2016, s. 24) mukaan ab- duktiivinen päättely yhdistetäänkin joskus interpretivismiin, eli tulkinnallisuuden para- digmaan, sekä hermeneuttiseen kehään. Teoriaohjaavaan analyysiin liittyy yhtymäkohtia teorian kanssa, ja aikaisempi tieto oh- jaa analyysia, kuten esimerkiksi analyysiyksiköiden valitsemista. Tarkoituksena ei ole varsinaisesti testata aiempaa teoriaa, sillä olemassa oleva tieto toimii enemmänkin uusien ajatusten aukojana. Tässä tapauksessa aineiston analysointi alkaa aineistolähtöi- 52 sesti, mutta lopuksi aiempi teoria kuitenkin ohjaa analyysia. Tutkija pyrkii yhdistele- mään aineistolähtöisyyttä sekä valmiita malleja ja viitekehyksiä. (Tuomi & Sarajärvi, 2009, s. 96–97.) Kerätyn aineiston analysoinnissa käytettiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmää. Sisällönanalyysi on tekstianalyysia, ja tarkoituksena on analysoida dokumentteja, kuten haastatteluja ja artikkeleita, objektiivisesti ja johdonmukaisesti sekä etsiä tekstistä eri- laisia merkityksiä. (Tuomi & Sarajärvi, 2009, s. 91, 103–104.) Eriksson ja Kovalainen (2016, s. 119) käyttävät termiä laadullinen sisällönanalyysi, joka eroaa perinteisestä sisällönanalyysista. Tällä termillä he viittaavat analyysiin, jonka keskiössä on datan sisäl- tö sekä mitä siinä sanotaan ja mitä tehdään. Mielenkiinto kiinnittyy datan kontekstuaa- liseen merkitykseen ja siihen, miten jotain sanotaan ja tehdään, sekä miksi juuri sillä tavalla. Tässä korostuu pyrkimys lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä sen varsinai- sessa kontekstissa. Sisällönanalyysilla voidaan nähdä olevan kaksi tarkoitusta: sen avul- la tutkittavasta ilmiöstä tuotetaan holistinen ja todellisuuteen perustuva kuvaus, joka antaa kokonaiskuvan tutkittavasta ilmiöstä, sekä luodaan rikas ja yksityiskohtainen tul- kinta datan kontekstuaalisista merkityksistä. (Eriksson & Kovalainen, 2016, s. 119–120.) Tässä tutkimuksessa tehtiin teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysia litteroidusta haastatteluaineistosta. Litteroitua materiaalia oli yhteensä noin 300 sivun edestä. Ai- neistoa analysoitiin kategorisoimalla dataa, jonka avulla muodostettiin kokonaiskuva tutkittavasta ilmiöstä. Kategorisoinnin ensimmäisenä vaiheena on analyysi- tai koo- dausyksiköiden määrittäminen, ja ne voivat olla esimerkiksi sanoja, lauseita tai isompia teemoja. (Eriksson & Kovalainen, 2016, s. 122.) Tässä tutkimuksessa koodausyksikköinä toimivat sanat ja lauseet. Kategorisoinnin toinen vaihe on koodauskategorioiden määrittäminen, jotka voidaan muodostaa sekä teorian että datan perusteella (Eriksson & Kovalainen, 2016, s. 123). Alustavat koodauskategoriat tässä tutkimuksessa olivat ruokamaisemateorian mukai- sesti paikat, ihmiset, aktiviteetit, merkitykset sekä materiaaliset prosessit. Aineistosta 53 etsittiin sanoja ja lauseita, jotka värikoodattiin sen mukaan, mistä ruokamaiseman ele- menttiä ne edustivat. Kategorisoinnin kolmas vaihe on datan koodaaminen. Koodauk- sen aikana voi syntyä myös uusia kategorioita, ja tutkijan kannattaakin suhtautua kate- gorioiden lisäämiseen joustavasti. Sisällön sijoittaminen eri koodauskategorioihin on tulkinnallinen prosessi, joten tutkijalla tulisi olla säännöt sille, miksi tietty sisältö menee tiettyyn kategoriaan. (Eriksson & Kovalainen, 2016, s. 123.) Tässä tutkimuksessa aktiviteetteihin sisällytettiin niitä asioita, joita haastateltavat teke- vät suklaan kulutuksen aikana. Katsovatko he esimerkiksi televisiota tai tekevätkö he arjen erilaisia askareita. Tässä koodauskategoriassa apuna toimivat myös haastattelujen aikana tehdyt post it -laput eri tilanteista. Paikkojen kohdalla tarkasteltiin, onko kulutta- ja esimerkiksi kotonaan suklaata syödessään. Ihmiset-kategoriaan sisältyi tiedot siitä, ollaanko suklaan kulutustilanteessa yksin tai toisten kanssa, keitä nämä ihmiset ovat ja ollaanko heidän kanssa vuorovaikutuksessa. Merkitykset-kategoria sen sijaan koski niitä tunne- ja olotiloja, joita suklaan kulutustilanteeseen liittyy tai jotka siihen voivat johtaa. Materiaalisten prosessien kohdalla huomio kiinnittyi kulutettaviin suklaatuotteisiin, niiden attribuutteihin ja arvotekijöihin sekä kuluttajien preferensseihin, jotka ohjaavat heidän suklaavalintojaan. Lisäksi tarkasteltiin m