VAASAN YLIOPISTO TEKNIIKAN JA INNOVAATIOJOHTAMISEN YKSIKKÖ SÄHKÖTEKNIIKKA Heija Länsman 110 KV DIGITAALISEN SÄHKÖASEMAN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT Diplomityö Vaasassa 17.12.2019 Työn valvoja Kimmo Kauhaniemi Työn ohjaajat Kimmo Kauhaniemi ja Ari Pätsi Työn tarkastaja Hannu Laaksonen 2 ALKULAUSE Tämä diplomityö on tehty VEO Oy:lle Vaasan toimipisteessä. Työn tavoitteena on esi- tellä digitaalisen sähköaseman toteutusvaihtoehtoja. Lisäksi tarkoituksena on luoda kir- jallisuuteen ja standardeihin perustuva kuva digitaalisesta sähköasemasta, sen kustan- nuksien eroista konventionaaliseen sähköasemaan verrattuna ja luoda katsaus työn teke- misen hetkellä markkinoilta löytyviin komponentteihin. Haluan esittää kiitokseni työn valvojalle professori Kimmo Kauhaniemelle, kannusta- vista ja osaavista kommenteista. Lisäksi kiitokset toiselle ohjaajalleni insinööri Ari Pät- sille, ohjauksesta ja työn loppuun saattamisen antamasta motivaatiosta. Erityisesti ha- luan kiittää tulevaa vaimoani Heidiä, joka on ollut tukenani koko tämän prosessin ai- kana. Vaasassa 17.12.2019 Heija Länsman 3 SISÄLLYSLUETTELO ALKULAUSE 2 SISÄLLYSLUETTELO 3 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO 5 TIIVISTELMÄ 7 ABSTRACT 8 1 JOHDANTO 9 1.1 Tavoite ja tausta 9 1.2 Tutkimusmateriaali,-metodi ja –kysymykset 11 1.3 Työn rakenne 11 2 DIGITAALISEN SÄHKÖASEMAN STANDARDIT 13 2.1 IEC 61850 standardin kehitys 13 2.2 Digitaalisen sähköaseman kannalta tärkeimmät IEC 61850 standardin osat 16 2.3 Tietoturva 18 3 DIGITAALINEN SÄHKÖASEMA 19 3.1 Digitaalisen sähköaseman rakenne 19 3.2 Merging unit 21 3.3 Epäkonventionaaliset mittamuuntajat 22 3.3.1 Optiset mittamuuntajat 24 3.3.2 Rogowskin kelaan perustuva virtamuuntaja 26 3.3.3 Jännitteen jakoon perustuvat jännitemuuntajat 27 4 3.4 Päämuuntajan seurantalaitteet 28 3.5 Älykkäät kytkinlaitteet ja kojeistot 29 3.5.1 Kytkinlaitteiden ohjausyksikkö 30 3.5.2 Digitaaliset kojeistot 31 4 MARKKINOILTA TARJOLLA OLEVAT 110 KV DIGITAALISEN SÄHKÖASEMAN KOMPONENTIT 34 4.1 Merging unitit 34 4.2 Epäkonventionaaliset virtamuuntajat 36 4.3 Digitaalinen kojeisto 38 4.4 Päämuuntajan seurantalaitteet 39 5 DIGITAALISEN SÄHKÖASEMAN KUSTANNUKSET VERRATTUNA PERINTEISEEN SÄHKÖASEMAAN 41 5.1 Digitaalisen sähköaseman kustannusrakenteen erot konventionaaliseen sähköasemaan 41 5.2 Kaapelointikustannusten muutos 42 5.3 Digitaalisen sähköaseman koko verrattuna konventionaaliseen sähköasemaan 45 6 DIGITAALISEN SÄHKÖASEMAN TOTETUSVAIHTOEHTOJA 47 6.1 Täysin digitaalinen sähköasema 47 6.2 Digitaalinen sähköasema konventionaalisilla mittamuuntajilla ja SAMU yksiköillä 51 6.3 Digitaalisen sähköaseman toteutusvaihtoehtojen vertailu 53 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUKSEN TARPEET 55 8 YHTEENVETO 58 LÄHDELUETTELO 60 5 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO Symbolit A B i1 L M θf t u1 u2 V V Z Ampeeri Magneettivuon tiheys virta Pituus Keskinäisinduktanssi Valonsäteen taittumisen kulma Aika Mitattava jännite toisiojännite Voltti Verdet-vakio Impedanssi Lyhenteet ASCI BIED CDC GIS GOOSE GPS HMI IEC IED IEEE ISO MMS MU NCIT Abstract Communication Service Interface Breaker Intelligent Electronic Device Common Data Classes Gas Insulated Switchgear Generic Object Oriented Substation Events Global Positioning System Human Machine Interface International Electrotechnical Commission Intelligent Electronic Device Institute of Electrical and Electronics Engineers International Organization for Standardization Manufacturing Message Specification Merging Unit Non-Conventional Instrument Transformer 6 OSI PRP PTP SAMU SCL SCSM SCU SIED SV XML Open Systems Interconnection Parallel Redundancy Protocol Precision Time Protocol Stand-Alone Merging Unit System Configuration description Language Specific communication service mapping Switchgear Control Unit Switch Intelligent Electronic Device Sampled Values Extensible Markup Language 7 VAASAN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Tekijä: Heija Länsman Diplomityön nimi: 110 kV digitaalisen sähköaseman toteutusvaihtoeh- dot Valvoja: Professori Kimmo Kauhaniemi Ohjaajat: Professori Kimmo Kauhaniemi Ins. (AMK) Ari Pätsi Tarkastaja: Professori Hannu Laaksonen Tutkinto: Diplomi-insinööri Oppiaine: Sähkötekniikka Opintojen aloitusvuosi: 2011 Diplomityön valmistumisvuosi: 2019 Sivumäärä: 66 TIIVISTELMÄ Tämä diplomityö on tehty VEO Oy:lle. Työn tavoitteena on esittää yritykselle mahdolli- sia 110 kV digitaalisen sähköaseman toteuttamisvaihtoehtoja sekä tutkia digitaalisuuden vaikutuksia sähköaseman projektoinnin kustannuksiin. Tätä varten työn alussa esitellään termi digitaalinen sähköasema tieteellisen kirjallisuuden ja standardien pohjalta. Tiivis- tetysti termiä käytetään sähköasemasta, jonka laitteiden välinen kommunikaatio on toteu- tettu IEC 61850 mahdollistamalla asema- ja prosessiväylällä. Näistä tutkimuksen kan- nalta tärkeämpi määritelmä on prosessiväylän käyttäminen. Työssä esitellään tarkemmin kirjallisuuden perusteella luotu kuva digitaalisen sähköase- man rakenteesta. Myös digitaaliseen sähköasemaan olennaisesti kuuluvat komponentit esitellään tarkemmin. Tämän lisäksi esitellään tarkemmin alalla olevien yritysten tuote- tarjontaa digitaalisen sähköaseman toteuttamisen kannalta. Työssä esitellään kuinka digitaalisuus vaikuttaa digitaalisen sähköaseman kustannuksiin verrattuna konventionaaliseen sähköasemaan. Työn tulosten perusteella voidaan olettaa, että digitaalisen sähköaseman toteuttamisen kustannukset tulevat olemaan pienemmät kuin konventionaalisessa sähköasemassa. Varsinkin optisten kuitukaapelien käyttö digi- taalisen kommunikaation kanssa tulee vähentämään sähköaseman kuparikaapelien ja ko- konaiskaapeloinnin määrää, vaikuttaen materiaali-, rakennus- ja suunnittelukustannuk- siin. Työn kannalta tärkeimpänä esitellään muutama vaihtoehto prosessiväylää käyttävistä di- gitaalisen sähköaseman toteutuksesta. Digitaalisen sähköaseman voi toteuttaa joko täysin digitaalisena, jolloin kaikki kommunikaatio sähköaseman sisällä ja sieltä ulos tapahtuu digitaalisesti asema- ja prosessiväylää hyödyntäen. Tätä varten on käytettävä esimerkiksi epäkonventionaalisia mittamuuntajia, joiden mittaussignaalit liitetään prosessiväylään. Toinen mahdollinen vaihtoehto on hyödyntää konventionaalisia mittamuuntajia ja niiden yhteydessä stand-alone merging uniteja mittaustulosten digitoimiseen prosessiväylää var- ten. AVAINSANAT: Digitaalinen sähköasema, prosessiväylä, IEC 61850 8 UNIVERSITY OF VAASA Faculty of technology Author: Heija Länsman Topic of the Thesis: 110 kV digital substation implementation alterna- tives Supervisor: Professor Kimmo Kauhaniemi Instructors: Professor Kimmo Kauhaniemi B. Eng. Ari Pätsi Evaluator: Professor Hannu Laaksonen Degree: Master of Science in Technology Major of Subject: Electrical Engineering Year of Entering the University: 2011 Year of Completing the Thesis: 2019 Pages: 66 ABSTRACT This thesis has been made for VEO Oy. The purpose of the thesis is to introduce available implementation alternatives for 110 kV digital substation and effects of digitalization in substation projects costs. To achieve the concept of digital substation is opened with sci- entific literature and applicable standards. In short it means a substation where all com- munication between devices is done by IEC 61850 station- and process bus. For this thesis process bus is more important. First a closer look at digital substations structure is taken and necessary components to achieve digital substation are introduced. For implementation purposes thesis introduces devices found from today’s markets for digital substation are introduced. With this study it can be said that digital substation is achievable with current devices. Thesis introduces effects of digitalization in substations project costs compared to con- ventional substation. From the study cost reductions in favor of digital substation projects can be seen. Especially moving from conventional hard wired copper wires to optical fibres in communication can introduce big savings on costs. Total cabling will be reduced due to optic fibers with higher bandwidth compared to copper wiring. This reduces costs on materials, building and engineering. Most importantly couple implementation alternatives for digital substation with process bus are introduced. In fully digital substation implementation all of communication inside substation is done digitally using station- and process bus. To achieve this use of non- conventional instrument transformers is required. Other introduced implementation is us- ing conventional instrument transformers with stand-alone merging units. Stand-alone merging units are used to digitize analogue signal from the conventional instrument trans- former and to act as point of entry to process bus. KEYWORDS: Digital substation, process bus, IEC 61850 9 1 JOHDANTO Tässä työssä esitellään kirjallisuuteen perustuva kuva digitaalisesta sähköasemasta ja sen mahdollisista toteutusvaihtoehdoista 110 kV järjestelmänä. Termi digitaalinen sähkö- asema tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sähköasemaa, jonka laitteiden välinen kommuni- kaatio toteutetaan tietoverkon kautta digitaalisesti. Tärkeitä ominaisuuksia tähän ovat IEC 61850 standardisarjan mahdollistamat asema ja prosessiväylä. Näistä asemaväylää käy- tetään kenttätason IED laitteiden keskinäisen ja ylemmän tason sähköaseman automaa- tiojärjestelmien kommunikaatioon, ja se onkin laajasti käytössä. Työn kannalta kiinnos- tavampi on prosessiväylä. Prosessiväylää käytetään prosessitason laitteiden ja kenttätason IED laitteiden välillä. Työssä esitellään yleisesti standardeja, jotka mahdollistavat väylä- pohjaisen kommunikaation sähköasemalla. Lisäksi esitellään laitteita, joiden avulla voi- daan luoda toimiva kommunikaatio väyliä käyttävä digitaalinen sähköasema. Työssä käydään läpi myös markkinoilta löytyviä tuotteita, joita voidaan käyttää kaupal- lisen digitaalisen sähköaseman luomiseen. Tätä varten on tutkittu alalla olevien kompo- nenttivalmistien tuotetarjontaa ja esitelty yleisesti, kuinka hyvin digitaalisen sähköase- man laitteistoja on saatavilla. Digitaalisen sähköaseman yksi kiinnostuksen kohteista on myös kustannusrakenteen muutos konventionaaliseen sähköasemaan verrattuna. Työssä käydään läpi kirjallisuudessa ja alan yrityksien tiedotuksessa ilmeneviä kustannussäästö- potentiaaleja ja tutkitaan kuinka hyvin ne mahdollisesti voivat toteuta. Lopuksi esitellään työn kannalta tärkeimpänä erilaisia toteutusvaihtoehtoja prosessiväylää käyttävälle 110 kV digitaaliselle sähköasemalle ja vertaillaan näitä vaihtoehtoja. 1.1 Tavoite ja tausta Ajatus diplomityön aiheeksi lähti VEO Oy:n tarpeesta tehdä selvitys digitaalisen sähkö- aseman toteutuksesta tällä hetkellä olemassa olevilla komponenteilla. Yrityksen näkökul- masta on tärkeä pysyä mukana alan trendien perässä. 10 Diplomityön tavoitteena on selvittää, minkälaisia toteutusvaihtoehtoja on olemassa digi- taaliselle sähköasemalle ja kuinka digitaalisen sähköaseman kustannukset eroavat kon- ventionaalisesta sähköasemasta. Tätä varten työssä tehdään kirjallisuuskatsaus siitä mitä digitaalinen sähköasema on ja kuinka digitaalisen sähköaseman kommunikaatio, rakenne ja laitteistot eroavat konventionaalisesta sähköasemasta. Lisäksi tutkitaan mitä tuotteita sähköasemiin liittyvien komponenttien valmistajilla on tällä hetkellä tarjota digitaalisen sähköaseman toteuttamista varten. Aiheen laajuuden vuoksi työssä käsitellään tutkimuskysymystä teoreettiselta pohjalta, jo- ten työstä on rajattu pois syvempi tarkastelu standardeihin, tietoturvaan ja käytössä ole- viin kommunikaatio protokolliin. Työssä ei ole myöskään tarkoitus luoda olemassa ole- vista komponenteista valmista mallia digitaaliselle sähköasemalle, vaan esitellä mahdol- lisuuksia, joita voi hyödyntää digitaalisen sähköaseman suunnittelussa. Tutkimusaihe on tärkeä ja ajankohtainen, koska sähköverkkoihin tulee jatkuvasti lisää älyä sekä digitaalista kommunikaatiota, jonka vuoksi verkkoyhtiöt ovat kiinnostuneet saamaan enemmän reaaliaikaisia kunto- ja tilatietoja verkon kaikilta osa-alueilta, myös sähköasemilta. Reaaliaikaiset kunto- ja tilatiedot antavat verkkoyhtiölle mahdollisuuden tarveperustaiseen huoltosuunnitelmaan nykyisten määräaikaisten huoltoseisokkien si- jaan. Sähköasemien elinkaarikustannuksia voidaan pienentää, kun määräaikaisista huol- tokatkoista päästään eroon ja yllättäviä vikoja ilmaantuu harvemmin. Aiheesta löytyy runsaasti tieteellisiä julkaisuja. Myös digitaalisen sähköaseman pilotti- projekteja on toteutettu maailmalla, ja esimerkiksi suomessa Fingridin toimesta Pernoon- kosken sähköasemalle vuonna 2019 ja Helenin toimesta Helsingin kalasatamaan vuonna 2018. Useimmat pilottiprojektit on toteutettu luomalla konventionaalisen sähköaseman rinnalle International Electrotechnical Commission (IEC) julkaiseman standardin IEC 61850 mukaiseen asema- ja prosessiväylään perustuva järjestelmä. Näin saadaan kerättyä dataa, jolla voidaan verrata kuinka hyvin digitaalisesti toteutettu sähköasema vastaa suo- rituskyvyltään ja luotettavuudeltaan konventionaalista sähköasemaa. Lisäksi verkon 11 käyttäjä saa reaaliaikaista dataa sähköaseman toiminnasta, jota voidaan hyödyntää esi- merkiksi sähköaseman kunnonvalvonnassa. Tätä dataa voidaan hyödyntää siirryttäessä määräaikaishuolloista enemmän tarveperustaiseen ylläpitoon. 1.2 Tutkimusmateriaali,-metodi ja –kysymykset Diplomityön päätutkimuskysymys on, mitkä ovat digitaalisen sähköaseman toteutusvaih- toedot ja siihen liittyen apukysymyksinä: • Mikä on digitaalinen sähköasema? • Mitä komponentteja markkinoilta löytyy digitaalisen sähköasemaan? • Miten eroavat digitaalisen ja konventionaalisen sähköaseman kustannukset? Työ on toteutettu laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen metodein. Työn teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat tutkimuskysymykseen liittyvistä standardeista, tieteellisistä jul- kaisuista ja alalla toimivien yritysten ja komponenttivalmistajien verkkosivuilta löytyvät tiedot. 1.3 Työn rakenne Työn aluksi luvussa 2 esitellään pintapuolisesti keskeisiä standardeja digitaalisen sähkö- aseman kannalta. IEC 61850 standardi sarjan ollessa tärkein mahdollistaja digitaaliseen sähköasemaan, käydään sen historiaa ja kehitystä aluksi läpi. Lisäksi käydään katsaus standardin tärkeimmät alaosiot digitaalisen sähköaseman kommunikaation mahdollista- viin osiin -6, -7, -8 ja -9. Luvun lopussa lyhyt tarkastelu tietoturvan huomioon ottamisesta digitaalisessa sähköasemassa, tarkempi tarkastelu on kuitenkin rajattu työn ulkopuolelle. 12 Kolmannessa luvussa vastataan apututkimuskysymykseen, mikä on digitaalinen sähkö- asema. Aluksi käydään läpi standardeihin ja kirjallisuuteen perustuva katsaus digitaalisen sähköaseman rakenteeseen. Lopuksi esitellään tarkemmin digitaalisen sähköaseman mahdollistavia komponentteja, kuten epäkonventionaaliset mittamuuntajat. Neljäs luku keskittyy toisen apukysymyksen, mitä komponentteja markkinoilta löytyy digitaaliseen sähköasemaan. Tätä varten on käyty läpi eri valmistajien ja alalla olevien yritysten verk- kosivuja ja kerätty näistä katsaus, kuinka luvussa 3 esitettyjä komponentteja on kaupalli- sesti saatavissa. Viidennessä luvussa on tutustuttu kirjallisuudessa ja valmistajilta saatuihin tietoihin, kuinka digitaalisen sähköaseman kustannusten oletetaan muuttuvan konventionaaliseen sähköasemaan verrattuna. Aluksi käydään läpi mitä oletuksia kustannusten eroista on ja lopuksi käydään väittämiä tarkemmin läpi, hyödyntäen luvuissa 2 ja 3 läpi käytyjä tietoja digitaalisesta sähköasemasta. Kuudennessa luvussa vastataan työn tutkimuskysymyk- seen, mitkä ovat digitaalisen sähköaseman toteutusvaihtoehdot. Aluksi esitellään muu- tama erilainen toteutusvaihtoehto, joita kirjallisuudessa on esitelty ja lopuksi vertaillaan löydettyjä toteutusvaihtoehtoja. Seitsemännessä luvussa käydään läpi mihin johtopäätöksiin työstä päästiin, siitä kuinka digitaalinen sähköasema voidaan toteuttaa tällä hetkellä tarjolla olevilla komponenteilla. Kahdeksannessa luvussa käydään läpi tiivis yhteenveto työn sisällöstä. 13 2 DIGITAALISEN SÄHKÖASEMAN STANDARDIT Yksi tärkeimmistä mahdollistajista digitaaliselle sähköasemalle on ollut IEC 61850 stan- dardisarja. Standardi alaosioineen määrittelee, kuinka sähköaseman laitteiden välinen kommunikaatio toteutetaan Ethernet pohjaisia väyläratkaisuja käyttäen siten, että useam- man eri valmistajan tuotteet toimivat yhtenä kokonaisuutena. Standardisarjan osasta IEC 61850-9-2 on myös tehty tarkentava ohjeistus prosessiväylää hyödyntävien laitteiden vaatimuksista. Tässä luvussa käydään läpi yleisesti IEC 61850 standardia ja lisäksi tar- kemmin digitaalisen kommunikaation mahdollistavat standardin osat IEC 61850-6, IEC 61850-7, IEC 61850-8 ja IEC 61850-9. IEC 61850-9-2LE ohjeistuksen sisältöä on myös sisällytetty mittamuuntajia koskevaan standardiin IEC 61869-9, joten tämän standardin vaikutukset digitaaliseen sähköasemaan käydään myös pintapuolisesti läpi. 2.1 IEC 61850 standardin kehitys IEC 61850 on kansainvälinen standardi, jonka tekemisen motivaationa oli standardisoida kommunikaatio sähköasemilla. Ennen standardin luomista eri valmistajilla oli erilaiset kommunikaatiomenetelmät omissa laitteissaan, eivätkä ne olleet yhteensopivia toisten valmistajien laitteiden kanssa. Standardin luomisella on pyritty siihen, että useamman valmistajan tuotteita sisältävä sähköaseman kommunikaatio toimii saumattomasti eri val- mistajien laitteiden kesken. Standardi on jaettu kymmeneen eri osa-alueeseen, jotka kes- kittyvät sähköaseman eri osa-alueisiin. Standardin ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2003 ja vuonna 2013 siitä julkaistiin uusi versio 2.0. (Mackiewicz 2016: 623-624; IEC TR 61850-1 2013: 1-35.) Taulukossa 1 on yleiskatsaus Standardin IEC 61850 osi- oista ja alaosioista. 14 Taulukko 1. IEC 61850 standardi ja sen pääosiot, sekä digitaalisen sähköaseman kan- nalta olennaisimmat alaosiot. (IEC TR 61850-1 2003: 5) Part Title 1 Introduction and Overview 2 Glossary of terms 3 General Requirements 4 System and Project Management 5 Communication Requirements for Functions and Device Models 6 Configuration Description Language for Communication in Electri- cal Substation Related to IEDs 7 Basic Communication Structure for Substation and Feeder Equip- ment 7-1 Principles and Models 7-2 Abstract Communication Service Interface (ACSI) 7-3 Common Data Classes (CDC) 7-4 Compatible logical node classes and data classes 8 Specific Communication Service Mapping (SCSM) 8-1 Mappings to MMS (ISO/IEC 9506 – Part 1 and Part 2) and to ISO/IEC 8802-3 9 Specific Communication Service Mapping (SCSM) 9-1 Sampled Values over Serial Unidirectional Multidrop Point-to-Point Link 9-2 Sampled Values over ISO/IEC 8802-3 10 Conformance Testing 15 IEC 61850 standardin kehittäminen on lähtenyt liikkeelle vuonna 1994, kun IEC:n tekni- nen komitean 57 (engl. Technical Committee) tilapäinen työryhmä ”Sähköaseman oh- jaus- ja suojausrajapinnat” (engl. Substation Control and Protection Interfaces) teki sarjan ehdotuksia sähköaseman automaatiojärjestelmien kommunikaation standardisoimiseksi. Ehdotettu kumppanistandardi on sittemmin julkaistu IEC 60870-5-130 standardina. (IEC 61850-1 2003: 11) Seuraavat työryhmän ehdotukset esitettiin ja hyväksyttiin kansallisten komiteoissa (engl. National Committees): ▪ Standardin luominen toiminnalliseen arkkitehtuuriin, kommunikaation rakenne ja yleiset vaatimukset. ▪ Standardin luominen yksiköiden sisäiseen ja väliseen, sekä sähköaseman taso- jen väliseen kommunikaatioon. ▪ Standardin luominen prosessien sisäiseen ja prosessi- ja yksikkötason väliseen kommunikaatioon. ▪ Kumppanistandardin luominen suojauslaitteiston informatiiviselle rajapinnalle. Standardin tavoitteena on standardisoida sähköaseman IED:n välisen kommunikaation, näin ollen mahdollistaen useamman valmistajan IED:n kommunikaation sähköasemalla. Samalla saavutetaan saneerauskohteissa mahdollisuus vaihtaa yhden valmistajan IED toi- sen valmistajan IED:lla, ilman että muihin sähköaseman osiin tarvitsee tehdä muutoksia. Standardin mukaan se täyttää seuraavat ominaisuudet (IEC 61850-1 2003: 10): ▪ Koko kommunikaatioprofiilin tulee pohjautua olemassa oleviin IEC/IEEE (Ins- titute of Electrical and Electronics Engineers) /ISO (International Organization for Standardization) /OSI (Open Systems Interconnection model) kommunikaa- tiostandardeihin, jos vain mahdollista. ▪ Käytetyt protokollat ovat avoimia ja ne tukevat itseään kuvaavia laitteita. Uusia toiminnollisuuksia tulee voida lisätä. 16 ▪ Standardi perustuu data objekteihin, jotka liittyvät sähkövoimateollisuuden tar- peisiin. ▪ Kommunikaation syntaksi ja semantiikka perustuu sähkövoimajärjestelmään perustuviin yleisiin data objekteihin. ▪ Kommunikaatio standardin tulee ottaa huomioon sähköaseman osallisuus yh- tenä solmuna sähköverkossa. Esimerkiksi sähköasema-automaatiojärjestelmän oletetaan olevan yksi elementti koko tehohallintajärjestelmässä. 2.2 Digitaalisen sähköaseman kannalta tärkeimmät IEC 61850 standardin osat Digitaalisen sähköaseman kannalta tärkeimmät osat standardisarjasta ovat sen tietoliiken- neperustaiseen kommunikaatioon liittyvät osiot 6, 7, 8 ja 9 alaosioineen. Työssä esitellään pääpiirteittäin kyseisten osioiden sisältöä siltä osin kuin ne ovat merkityksellisiä työn kannalta. Lisäksi esitellään ohjeistus IEC 61580-9-2LE ohjeistus ja IEC 61869-9 standar- dia. IEC 61850-6 osio käsittelee sähköaseman automaatiojärjestelmän konfigurointia siten, että eri valmistajien laitteet toimivat samassa järjestelmässä. Tätä varten standardi mää- rittelee tiedostomuodot, joilla voidaan esittää IED laitteiden konfiguraatiot, parametrit, tietoliikennejärjestelmien konfiguraatiot, kytkentälaitteiden funktiot sekä näiden väliset yhteydet. Luotu formaatti on Extensible Markup Language (XML) pohjainen System Configuration description Language (SCL). (IEC 61850-6 2009: 8) IEC 61850-7 osio alaosioineen määrittelee arkkitehtuurin kommunikaatiota varten säh- köaseman laitteiden, kuten suojareleet ja katkaisijat, välillä. Tätä varten määritellään Abstract Communication Service Interface (ASCI) -rajapinnan, Common Data Classes (CDC) dataluokat ja niihin sopivat loogiset solmut mallintamaan laitteiden ominaisuuk- sia. (IEC 61850-7-1 2011: 10) 17 IEC 61850-8-1 osassa määritetään kuinka IEC 61850-7-2, IEC 61850-7-3 ja IEC 61850- 7-4 osioissa määritetyt mallit ja palvelut kuuluu siirtää Ethernet-verkossa MMS (Manu- facturing Message Specification) -protokollan mukaisesti. IEC 61850-7-2 osiossa esite- tyille malleille, jotka eivät ole laadittu MMS-protokollalle, esitetään vaihtoehtoiset pro- tokollat. (IEC 61850-8-1 2011) IEC 61850-9-2 osiossa esitellään prosessiväylässä käytetty Sampled Values (SV)-proto- kolla, jolla esimerkiksi sähköaseman mittamuuntajien mittausdata voidaan siirtää kenttä- tason IED laitteille. SV-liikenne määritetään ISO/IEC 8802-3 Ethernet-standardin mu- kaisesti. Lisäksi osiossa esitellään SCSM, joka määrittää kuinka SV-liikenne kulkee IEC 61850-7-2 spesifionnin mukaan. (IEC 61850-9-2 2011) IEC 61850-9-2 standardi asetti kuitenkin liian väljät raamit itse laitteille, jotka käyttävät SV-protokollaa kommunikaatioon, johtaen siihen, että eri valmistajien laitteet eivät toi- mineet keskenään halutulla tavalla. Tätä varten UCA International Users Group julkaisi ohjeistuksen Implementation Guideline for Digital Interface to Instrument Transformers Using IEC 61850-9-2, joka on tavallisemmin tunnettu nimellä IEC 61850-9-2LE (Light Edition). IEC 61850-9-2LE tarkentaa kuinka IEC 61850-9-2 SV-protokollan mukaan kommunikoivat laitteet tulee spesifioida, esimerkiksi tilanteessa, jossa standardi antoi vaihtoehtoja laitevalmistajille. Tarkoituksena on varmistaa eri valmistajien laitteiden toi- miminen keskenään. (UCA International Users Group 2004: Lemmetyinen 2015: 17) IEC 61850 sarjaa ja IEC 61850-9-2LE ohjeistusta on sittemmin kehitetty epäkonventio- naalisia mittamuuntajia ajatellen ja julkaistu standardina IEC 61869-9. IEC 61869-9 stan- dardin tarkoituksena on määrittää digitaalinen käyttöliittymä mittamuuntajille. Standardi on taaksepäin yhteensopiva IEC 61850-9-2LE ohjeistusta tukevien laitteiden kanssa. Li- säksi se tarkentaa aikasynkronoinnin vaatimuksia IEC 61588 standardin mukaan. (IEC 61869-9 2016) Standardin IEC 61850 mukaan kommunikaatio sähköasemalla on jakautunut kolmelle eri tasolle, joiden välillä on kaksi kommunikaatioväylää. Nämä tasot ovat asemataso, kent- 18 tätaso ja prosessitaso. Asematasolla ovat sähköaseman ala-asema, kenttätasolla ovat kent- tätason IED-laitteet ja prosessitasolla ovat prosessitason laitteet, kuten päämuuntajat nii- den mittamuuntajat. Kommunikaatioväylistä asemaväylä on asematason ja kenttätason välillä. Asemaväylää pitkin yhdistetään sähköaseman ala-asema kentän IED-laitteisiin. Asemaväylän kommunikaatio perustuu MMS-protokollaan (Manufacturing Message Specification). Kenttätason ja prosessitason väliltä löytyy prosessitaso, joka yhdistää kenttätason IED-laitteet prosessitason laitteisiin. Prosessitason kommunikaatiossa käy- tössä ovat GOOSE- (Generic Object Oriented System Event) ja SV- protokollat (Sampled Values). (IEC61850-9-2; IEC TS 61850-90-4 2013: 32-33.) 2.3 Tietoturva Digitaalisen sähköaseman periaate on digitaalisen kommunikaation lisääminen sähköase- malla. Lisäämällä laitteita ja toiminnallisuuksia tietoverkkoon, lisääntyvät myös mahdol- liset haavoittuvuudet erilaisiin kyberhyökkäyksiin. Tämä nostaakin esiin kysymyksen tie- toturvan toteutumisesta digitaalisessa sähköasemassa. Tietoturvan kannalta on tähdel- listä, että jo suunnitellessa sähköasemaa otetaan kantaa tietoverkkoihin yhteydessä ole- vien laitteiden, tietoverkkojen arkkitehtuurin, palvelujen ja järjestelmien tietoturvaan. On otettava huomioon myös sähköaseman käyttäjän jo olemassa olevat järjestelmät ja tutkit- tava kuinka ne saadaan yhdistettyä sähköaseman järjestelmiin yhtenä turvallisena koko- naisuutena. Tämän takia tietoturvan toimivuus onkin yhteistyötä sähköaseman projekti- toimittajan ja tilaajan kesken. Standardien puolella mielenkiinto kohdistuu IEC 62531 standardi sarjaan. Tämän stan- dardi sarjan tarkoituksena on kehittää standardit sähkövoimajärjestelmään liittyvien stan- dardien esittelemien kommunikaatiojärjestelmien tietoturvasta. Myös digitaalisen sähkö- aseman mahdollistaneen IEC 61850 esittelemiin kommunikaatio protokolliin (IEC TS 62351-1 2007: 6-7). Standardi sarjan osa IEC TS 62351-6 on tähdellisin digitaalisen säh- köaseman kannalta. Se tarkentaa kuinka viestien, toimintosarjojen ja algoritmien tieto- turva IEC 61850 standardin esittelemien kommunikaatioprotokollien kanssa toteutetaan (IEC 62531-6 2007: 5-6). 19 3 DIGITAALINEN SÄHKÖASEMA Yksi työn tutkimuskysymyksen apukysymyksistä on mikä on digitaalinen sähköasema. Tässä luvussa esitetään vastaus tähän kysymykseen käymällä läpi aiheeseen liittyvien standardien sekä kirjallisuuden kautta saatuun kuvaan digitaalisesta sähköasemasta. Aluksi esitetään kirjallisuuslähteiden perusteella yleisesti mitä termi digitaalinen sähkö- asema tarkoittaa ja minkälainen rakenne sillä on. Lisäksi esitetään standardien ja kirjalli- suuden, sekä alalla toimivien yritysten materiaalin kanssa läpi laitteita, jotka eroavat kon- ventionaalisen sähköaseman laitteista. 3.1 Digitaalisen sähköaseman rakenne Termillä digitaalinen sähköasema tarkoitetaan sähköasemaa, jossa primääriprosesseihin liittyvät mittaus- ja komentosignaalit muutetaan digitaaliseen muotoon, mielellään mah- dollisimman lähellä signaalin lähdettä. Mitattu data välitetään laitteiden välillä prosessi- ja asemaväylän kautta. Nämä väylät ovat toisistaan riippumattomia Ethernet tietoverk- koja, joko fyysisesti tai loogisesti erotettuina. Tämä lähestymistapa eroaa huomattavasti konventionaalisesta sähköasemasta, jossa sama data liikkuu jopa kilometrien pituisella rinnakkaisten kuparikaapelien joukolla. (Vardhan, Ramlachan, Szela & Gdowik 2018: 1; Richards, Varghese & Procopiou 2015: 1). Richards ym. (2015) mukaan digitaalisen sähköaseman voi jakaa kolmeen erilliseen ark- kitehtuuri tasoon kuvan 1 mukaisesti. Tasot ovat ylhäältä lähtien aseman kontrolli taso, suojaus ja ohjaus taso sekä primäärilaitteiden prosessitaso. Tiedonsiirto näiden tasojen laitteiden välillä hoidetaan prosessi- ja asemaväylän kautta. Lisäksi aseman ja paikallisen - tai etäohjauskeskuksen välillä siirretään dataa tiedonsiirtoyhteyden kautta. Jotta tämä kommunikaatio toimisi useamman valmistajan laitteista koostuvassa digitaalisessa säh- köasemassa, on luotu standardi sarja IEC 61850. Varsinkin standardin osat IEC 61850-8- 1 ja IEC 61850-9-2, sekä ohjeistus IEC 61850-9-2LE luovat pohjan digitaalisen sähkö- aseman toimintaan, kuten luvussa 2 esitettiin. (Vardhan ym. 2018: 2). 20 Kuva 1. Periaatekuva digitaalisen sähköaseman arkkitehtuurista (Richards ym. 2015: 2). Prosessitasolla mitataan digitaalisilla sensoreilla virta-, jännite-, tila- ja kuntosignaaleja sähköaseman primäärikomponenteista. Primäärikomponentit liitetään prosessitasoon sen rajapinnassa olevilla älykkäillä elektronisilla laitteilla (Intelligent Electronic Devices, IED), kuten MU:lla (Merging unit) ja BIED/SIED:lla (BreakerIED/SwitchIED). Täysin digitaalisessa sähköasemassa prosessiväylän kautta kulkee kaikki data primäärikompo- nenttien mittaustulosten ja aseman ohjauskeskuksen komentojen, kuten katkaisijan lau- kaisukomennon välillä. (Richards ym 2015: 2). 21 Asemaväylän ja prosessiväylän välillä on kenttätaso, jolla ovat sähköaseman toisiokom- ponentit, kuten sähköaseman suojareleet, kentän ohjaimet ja digitaalinen vikojen seu- ranta. Nämä IED:t ovat yhteydessä toisiinsa asemaväylän kautta. Asematason kautta myös eri asemat ovat yhteydessä toisiinsa sekä ylemmän tason valvontajärjestelmiin. (Richards ym.: 2; Elovaara & Haarla 2011: 388–390). 3.2 Merging unit Tärkeä osa digitaalisen sähköaseman mahdollistamista on saada sähköaseman analogi- sista pääsuureista mitatut arvot muunnettua standardin mukaiseen digitaaliseen muotoon. Tämä digitaalinen signaali taas täytyy saada yhdistettyä prosessiväylän kautta sähköase- man IED:lle. Tätä varten IEC 61850 standardi esittelee liityntälaite MU:n. MU määritellään laitteeksi, joka vastaanottaa analogisen mittaussignaalin yhdeltä tai use- ammalta mittamuuntajalta, konventionaaliselta tai epäkonventionaaliselta, ja yhdistää, sekä muuttaa ne digitaaliseen muotoon. MU lähettää tämän yhdistetyn digitaalisen sig- naalin SV-protokollan mukaisena prosessiväylään, jossa signaali on sähköaseman IED laitteiden hyödynnettävissä (Schmid & Schumacher 2008: 3-5; Richards ym. 2015: 3; Janssen & Apostolov 2008: 2-3). MU voi olla integroituna epäkonventionaaliseen mitta- muuntajaan, jolloin MU:n ja epäkonventionaalisen mittamuuntajan välistä yhteyttä ei ole standardissa määritelty. Tämä on otettava huomioon, jos epäkonventionaalisen mitta- muuntajaan integroitua MU:ta joudutaan vaihtamaan, eli täytyy hankkia sama MU, jotta se toimii kyseisen epäkonventionaalisen mittamuuntajan kanssa. (Schmid & Schumaher 2008: 3-5: Holger, Guenther & Becker 2016: 1-2). MU voi olla myös täysin erillinen laite, jolla konventionaalisen mittamuuntajien mittaus- tulokset muunnetaan SV-liikenteeksi tai yhdistetään useampi SV sisääntulo yhdeksi SV- paketiksi. Tämänlainen MU on standardin mukaan nimetty Stand-Alone Merging Unit (SAMU) (Schmid & Schumaher 2008: 5-6; IEC 61869-9 2016: 10-11; Haapoja 2018: 22- 23). Täten yhdellä SAMU yksiköllä on mahdollista yhdistää esimerkiksi sähköaseman 22 yhden lähdön kolmivaiheiset virta- ja jännitemittaukset, sekä niiden nollakomponentit ja liittää nämä tiedot prosessiväylään, kuten kuvassa 2 esitetään. Kuva 2. Konventionaalisten mittamuuntajien analogisten signaalien liittäminen SAMU yksikön kautta prosessiväylään (IEC 61869-9 2016: 11). SAMU laitteille on kehitteillä oma standardinsa IEC 61869-13, joka on tarkoitus julkaista loppuvuonna 2020. Tuleva standardi tulee määrittämään SAMU laitteet tarkemmin kuin tähän mennessä mainituissa IEC 61850 standardin osissa. Tähän työhön en kuitenkaan saa vielä tarkempia tietoja tulevasta standardista, joten tämä tulee ottaa huomioon tule- vissa tutkimuksissa. 3.3 Epäkonventionaaliset mittamuuntajat Tavallisesti sähköasemilla virran ja jännitteen mittaukseen käytettävät virta- ja jännite muuntajat perustuvat sähkömagneettiseen induktioon ja rautasydämen käyttöön. Ne muuntavat primäärijärjestelmässä olevan jännitteen 110 tai 220 V ja primäärijärjestel- mässä kulkevan virran 1 tai 5 A tasolle. Nämä alemmat signaalitasot yhdistetään kupari- kaapelein IED:lle, joissa mittaustulokset muunnetaan primääriarvoja vastaaviksi arvoiksi. 23 Mittamuuntajilla voi olla yksi tai useampi sydän, jotka on optimoitu eri tarkoituksia var- ten, kuten suurta tarkkuutta tai laajaa dynaamista skaalaa varten. Näitä rautasydämisiä mittamuuntajia kutsutaan usein konventionaalisiksi mittamuuntajiksi (Varhan ym 2018: 2; Richards ym. 2015: 3; Brand, Brunner & Mesmaeker 2011: 13-14). Digitaalisessa sähköasemassa mittaussignaalit halutaan kuitenkin muuttaa digitaalisiksi jo mittauspisteessä, joten on luontevampaa käyttää ns. epäkonventionaalisia mittamuun- tajia, englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään termejä Non-Conventional Instru- ment Transformer (NCIT) ja Low Power Instrument Transformer (LPIT). Työssä käyte- tään termiä epäkonventionaalinen mittamuuntaja. Näitä ovat esimerkiksi optiset mitta- muuntajat, Rogowskin kelaan perustuvat virtamuuntajat ja tehoelektroniikkaan perustu- vat mittamuuntajat (Vardhan ym. 2018: 2). Epäkonventionaalisten mittamuuntajien tuot- tamat mittausten signaalitasot ovat jo valmiiksi millivolttiluokkaa, josta data voidaan muuntaa IEC 61850 mukaiseksi SV liikenteeksi ja yhdistää prosessiväylään integroiduilla MU:lla. Tämän takia vältytään konventionaalisten mittamuuntajien käyttämisessä tarvit- tavilta välipiireiltä ja apulaitteilta, siirrettäessä mittausdataa kenttätason IED:lle. Lisäksi hyödyllisiä ominaisuuksia ovat optisen tiedonsiirron suuri kaistanleveys, mahdollisesti parempi tarkkuus kun jännitehäviöt poistuvat siirtotiestä ja parempi turvallisuus, koska toisiojärjestelmän data liikkuu optisia kuituja pitkin eikä sähköisesti kuparikaapeleilla. (Elovaara & Haarla 2011: 224; Silva, Martins, Nascimento, Baptista, Ribeiro, Santos & Frazãö 2012: 603). Standardi IEC61869-9 esittää konseptin epäkonventionaalisesta mit- tamuuntajasta digitaalisella ulostulolla. Tämä konsepti on esitetty kuvassa 3. Kuvasta 3 nähdään kuinka, primäärisuureet mitataan epäkonventionaalisen mittamuuntajan sensori- päillä, mitattu signaali kulkee erilaisten konvertterien läpi integroidulle MU laitteelle. MU laitteelta lähtee digitaalinen ulostulo signaali, joka voidaan liittää sähköaseman pro- sessiväylään (IEC 61869-9 2016: 9-10). 24 Kuva 3. IEC 61869-9 (2016) esittämä konsepti epäkonventionaalisesta mittamuunta- jasta ja siihen integroidusta MU laitteesta. 3.3.1 Optiset mittamuuntajat Virran mittaukseen käytettävät optisissa mittamuuntajissa voidaan hyödyntää Faraday- ilmiötä, jota kutsutaan myös magneto-optiseksi ilmiöksi, käyttäen Verdet-vakiota avuksi. Tässä ilmiössä polarisoitu valonsäde tietyissä väliaineissa taittuu magneettikentän vaiku- tuksesta. Kentän ja valonsäteen kulkusuunnan ollessa sama, valonsäteen kääntymiskulma on verrannollinen matkaan, jonka valonsäde kulkee väliaineessa, sekä magneettikentän voimakkuuteen. (Elovaara & Haarla: 224-225; Silva ym. 2012: 604) Valonsäteen taittu- misen kulma θf voidaan ilmaista matemaattisesti yhtälöllä 𝜃f = ∫ 𝑉𝑩 ⋅ 𝐝𝒍 𝐿 , (1) jossa V on materiaalin Verdet-vakio, B on magneettivuon tiheys ja dl on valonsäteen kul- kusuunnan mukainen differentiaali vektori. (Silva ym. 2012: 604). Kuvassa 4 nähdään 25 periaatekuva Faraday-ilmiön mukaisesta valonsäteen taittumisesta magneettikentän vai- kutuksesta. Kuva 4. Periaatekuva Faraday-ilmiön mukaisesta valonsäteen taipumisesta väliai- neessa magneettikentän vaikutuksesta (Silva ym. 2012: 604) Faraday-ilmiöön perustuvan virtamuuntajan voi valmistaa esimerkiksi kiertämällä valo- kuitukaapelin voimajohdon ympärille. Voimajohdon aiheuttama magneettikenttä taittaa valokuitukaapelin sisällä kulkevaa valonsädettä Faraday-ilmiön mukaisesti, tämä signaali voidaan signaalinkäsittelyn keinoin muuttaa suojareleen käyttöön sopivaksi digitaaliseksi virta-arvon signaaliksi. (Richards ym. 2015: 3, Elovaara & Haarla 2011: 225) Jännitemittausta varten optisella mittamuuntajalla voidaan hyödyntää Pockels-ilmiötä. Pockels-ilmiössä tietyt materiaalit muuttuvat anisotrooppisiksi sähkökentän vaikutuk- sesta. Polarisoitu valonsäde hajoaa kahdeksi erilliseksi säteeksi, joilla on erilaiset ominai- suudet, kuljettuaan tällaisen materiaalin läpi. Muodostuneista valonsäteistä voidaan las- kea niiden hajoamisen aiheuttaneen jännitteen aaltomuoto ja suuruus. Signaalin käsitte- lyllä saatu tieto voidaan muuttaa suojareleelle käyttökelpoiseksi jännitearvo-signaaliksi. (Elovaara & Haarla 2011: 225) 26 3.3.2 Rogowskin kelaan perustuva virtamuuntaja Rogowskin kela, joka on symmetrisen toroidin muotoinen ilmasydäminen käämi, voidaan myös käyttää virtamuuntajana. Virtamuuntajasovelluksena mitattavan virran johdin vie- dään Rogowskin kelan läpi. Mitattavan johdon virta indusoi toisiojännitteen Rogowskin kelaan yhtälön 𝑢2 = 𝑀 d𝑖1 d𝑡 (2) mukaisesti. Yhtälössä u2 on toisiojännite, M on kytkennän keskinäisinduktanssi ja i1 on mitattavan johdon virta. (Aro, Elovaara, Karttunen, Nousiainen & Palva 2017: 486) Rogowskin kela on huomattavasti pienempi kuin konventionaalinen virtamuuntaja, sillä ei ole kyllästyvää rautasydäntä, joten mittaustulos on lineaarinen ja siinä on suuri kais- tanleveys mittauksia varten. Kuva 5 esittää Rogowskin kelaa virtamuuntajana. Kuva 5. Virtamuuntajana toimivan Rogowskin kelan periaatekuva. (Aro ym. 2017: 486) 27 3.3.3 Jännitteen jakoon perustuvat jännitemuuntajat Jännitteen mittausta varten voidaan käyttää resistiivistä tai kapasitiivista jännitteenjaka- jaa. Resistiivisessä ratkaisussa kaksi resistiivistä impedanssia kytketään sarjaan ja toisesta impedanssista mitataan jännitesignaali. Saatu jännitesignaali on verrannollinen vaiheen ja maan väliseen jännitteeseen, joten siitä saadaan laskettua mitattava jännite. Jännitteen- jakajankin hyvinä puolina voidaan pitää kyllästyvän rautasydämen puute, lineaarinen ulostulo, pieni koko ja se ei aiheuta ferroresonanssia. Jännitteenjakaja voidaan esittää yh- tälöllä 𝑢2 = 𝑍2 𝑍1+𝑍2 𝑢1, (3) jossa u1 on mitattava jännite, u2 on ulostulojännite ja Z1 sekä Z2 jännitteenjakajan sar- jaimpedanssit. Kuvassa 6 on esitetty yhtälön 3 mukaisen jännitteenjakajan periaatepiirros. (Mähönen, Moisio, Hakola & Kuisti 1996) Kuva 6. Resistiivisen jännitteenjakajan periaatepiirros (Mähönen ym.: 5s). 28 3.4 Päämuuntajan seurantalaitteet Yleisesti sähköaseman kallein yksittäinen komponentti on päämuuntaja ja tämän lisäksi sen vikaantuminen aiheuttaa helposti suuria keskeytyskustannuksia. Tämän takia sähkö- aseman omistajan intresseissä on panostaa päämuuntajien suojaukseen ja kunnonvalvon- taan (Lakervi & Partanen 2009: 119-121). Sensoriteknologian kehitys ja IEC 61850 mah- dollistaman digitaalisen kommunikaation avulla, myös päämuuntajien kunnonvalvontaa, suojausta ja käytön aikaisia arvoja voidaan seurata ja kehittää. Käytön aikaisessa seuran- nassa voidaan seurata esimerkiksi: • käämikytkimen tilaa • öljyn pintaa • muuntajan lämpötilatietoja • jäähdytyksen tietoja • veden ja kaasujen määrä öljyssä • käämien kuormitusvirtoja. Nämä tiedot voidaan päämuuntajaan integroidun MU:n kautta lähettää prosessiväylän kautta sähköaseman IED laitteille sekä asemaväylän kautta sähköaseman valvomoon, jotka voivat hyödyntää niitä suojausominaisuuksissa ja päämuuntajien kunnonvalvon- nassa (Dolata & Wagner 2011: 1-4). Kuvassa 7 ABBn visio tuotteistetusta IEC 61850 hyödyntävästä päämuuntajan kunnonvalvonnasta. 29 Kuva 7. ABB:n näkemys tuotteistetusta IEC 61850 standardia hyödyntävästä pää- muuntajan kunnonvalvonnasta. (ABB Power Grids 2018: 40) 3.5 Älykkäät kytkinlaitteet ja kojeistot Sähköaseman kannalta tärkeitä prosessitason laitteita ovat myös kytkinlaitteet ja erilaiset kojeistot. Perinteisesti näiden laitteiden kommunikaatio muiden laitteiden kanssa on to- teutettu kuparikaapeleita pitkin. Digitaalisessa sähköasemassa tarkoituksena on kuitenkin hyödyntää kommunikaatioväyliä tähän tarkoitukseen. Tämän takia esimerkiksi kytkin- laitteille on kehitetty kytkinlaitteiden ohjausyksikköjä, joilla kytkinlaitteet voidaan yhdis- tää prosessiväylään. Kojeistojen puolella digitaaliseen kojeistoon voidaan konventionaa- listen mittamuuntajien tilalle vaihtaa epäkonventionaaliset mittamuuntajat ja MU/SAMU laitteita hyödyntämällä käyttää prosessiväylää kojeistojen sisäisen ja keskinäisen kom- munikaation perustana. 30 3.5.1 Kytkinlaitteiden ohjausyksikkö Perinteisesti viestintä kentän IED laitteiden ja kytkinlaitteiden välillä hoidetaan kupari- kaapelein, joilla siirretään esimerkiksi katkaisijan tilatiedot IED laitteilla ja toiseen suun- taan ohjaus- ja laukaisukomentoja. Kuten aikaisemmin käytiin läpi, digitaalisessa sähkö- asemassa näitäkin signaaleja varten voidaan hyödyntää prosessiväylää. Jotta katkaisija tai erotin saadaan liitettyä prosessiväylään, on kehitetty ns. BIED (Breaker IED) /SIED (Switch IED), tavataan kirjallisuudessa myös nimityksellä SCU (Switchgear Control Unit). BIED/SIED on laite, jolla kytkinlaite voidaan yhdistää prosessiväylään. Se voi olla joko integroituna kytkinlaitteeseen tai olla erillinen laite. Laitteen mahdollistaa kytkinlaitteen tilatietojen lähettämisen IED:lle sekä ohjaus- ja laukaisukomentojen vastaanottamisen kytkinlaitteille GOOSE-viesteinä prosessiväylän kautta. Tätä varten laite muuntaa kyt- kinlaitteelta tulevan binäärisen tilatieto signaalin digitaaliseksi GOOSE-viestiksi ja toi- seen suuntaan tulevan GOOSE-viestin binääriseksi ohjaus- tai laukaisukomennoksi kyt- kinlaitteelle. Kuvassa 8 on esitelty konventionaalisen kuparikaapeleilla toteutetun IED ja kytkinlaiteiden kommunikointi sekä prosessiväylää hyödyntävä toteutustapa. (Brand ym. 2011: 15-19; Filho ym. 2010: 4-5). 31 Kuva 8. Vasemmalla konventionaalinen ratkaisu kytkinlaitteiden ohjauksesta ja oi- keilla prosessiväylää käyttävä digitaalinen ratkaisu. (Brandy m. 2011: 15) 3.5.2 Digitaaliset kojeistot Kojeistot ovat laitteita, joissa yhdistyvät suojaus-, ohjaus-, kytkentä- ja valvontalaitteet. Perinteisesti ne ovat toteutettu konventionaalisilla mittamuuntajilla ja tiedonsiirto kojeis- ton sisällä ja kojeistojen välillä on toteutettu kuparikaapelein. Digitaalisessa kojeistossa virran ja jännitteen mittaukseen käytetään epäkonventionaalisia mittamuuntajia, kuten aikaisemmin läpi käydyt jännitteenjakajat ja Rogowskin kelaan pe- rustuvat virtamuuntajat. Mittaustulokset lähetetään IED laitteille integroidun MU:n kautta IEC 61580-9-2LE mukaisina SV-paketteina. Lisäksi IED laitteiden ja kytkinlait- teiden ja niihin integroitujen BIED/SIED laitteiden välinen tiedonsiirto hoidetaan GOOSE viesteinä, sisältäen ohjaus- ja laukaisukomennot kytkinlaitteille sekä kytkinlait- teiden tilatiedot IED laitteille. Käyttämällä IEC 61850 mukaista kommunikaatiota kojeis- ton sisäisten laitteiden välillä, saadaan kojeistojen sisäisten ja välisten johdotusten määrää 32 vähennettyä huomattavasti kuparikaapelien vähenemisen myötä (Vandiver 2018). Ku- vassa on 9 Vandiverin (2018) esittämä periaatekuva IEC 61850 asema- ja prosessi- väylästä, sekä epäkonventionaalisia mittamuuntajia hyödyntävistä digitaalisista keskijän- nitekojeistoista. Kuva 9. Periaatekuva IEC 61850 kommunikaatiota hyödyntävästä keskijänniteko- jeistosta (Vandiver 2018) Epäkonventionaalisten mittamuuntajien käytön etuja konventionaalisiin ratkaisuihin ver- rattuna löytyy esimerkiksi laaja dynaaminen mittausalue hyvällä tarkkuudella, jonka epä- konventionaaliset mittamuuntajat tuovat kyllästyvän rautasydämen puuttuessa. Suuri dy- naaminen mittausalue auttaa tuotannon standardoimisessa, kun tarvittavia variaatioita ko- jeistoon voidaan tehdä ohjelmallisesti IED laitteille, eikä mitoittamalla konventionaalisia mittamuuntajia sovelluskohteen mukaan. Tuotteiden valmistuksen standardoinnilla taas säästetään valmistuskustannuksissa ja toimitusajoissa. Epäkonventionaaliset mittamuun- tajat ovat myös fyysiseltä kooltaan pienempiä kuin konventionaaliset mittamuuntajat, mahdollistaen näin pienemmän kojeistorakenteen ja säästöjä materiaalikustannuksissa. On kuitenkin varmistettava, että käytettävien epäkonventionaalisten mittamuuntajien mittausten tarkkuus riittää mittarointitarkoituksiin sovelluksissa, joissa sitä tarvitaan. (Vandiver 2018; Stefanka, Prokop & Salge 2013) Kuvassa 10 ABB:n UniGear Digital 33 digitaalinen keskijännitekojeista epäkonventionaalisilla mittamuuntajilla ja IEC 61850 kommunikaatiota tukevalla Relion-sarjan suojareleellä. Kuva 10. ABB:n UniGear Digital digitaalinen keskijännitekojeista epäkonventionaali- silla mittamuuntajilla ja IEC 61850 tukevalla suojareleellä. (ABB Power Grids 2018: 40) 34 4 MARKKINOILTA TARJOLLA OLEVAT 110 KV DIGITAALISEN SÄHKÖASEMAN KOMPONENTIT Tässä luvussa käydään läpi tällä hetkellä markkinoilta löytyviä 110 kV digitaalisen säh- köaseman kannalta olennaisia komponentteja. Tarkemmin tarkastellaan MU/SAMU lait- teiden ja optisten virtamuuntajien tarjontaa, koska näitä tuotteita löytyy parhaiten mark- kinoilta. Varsinkin erilaisia SAMU ja epäkonventionaalisia virtamuuntajia on markki- noilta alkanut löytyä hyvin. Digitaalisten kojeistojen puolelta tarjonta on vähäistä, tosin usean valmistajan GIS-laitteisiin voidaan lisätä epäkonventionaalisia mittamuuntajia ja MU-laitteita. Jolloin GIS:t toimivat käytännössä kuten digitaalinen kojeisto, vaikkei niitä markkinoidakaan digitaalisina kojeistoina. Myös epäkonventionaalisten jännite- ja yhdistettyjen virta- ja jännitemuuntajien puolelta tarjonta on huomattavasti vähäisempää, eikä niitä tunnu juuri löytyvän kuin osana GIS- kojeistoja. Tämän vuoksi ne käsitelläänkin osana digitaalisten kojeistojen tarjontaa. Myös markkinoilta löytyvät päämuuntajien seurantalaitteet esitellään luvun lopussa. 4.1 Merging unitit MU:ja löytyy nykyään useilta valmistajilta, kuten taulukossa 2 esitetään. Mallistoista löy- tyy erikseen myytävinä SAMU yksikköinä, sekä muihin laitteisiin integroituina MU vaih- toehtoina. Kaikissa tarjolla olevissa MU/SAMU:ssa on käytössä 100Base-FX ethernet standardi, IEC 61850 standardin mukaisesti. Käytettävät kuitutyypit ovat LED:lla toimi- vat monimuotokuidut 62,5/125 µm, joko LC tai ST liittimin. Kaikki tarkastellut SAMU:t ja niiden kommunikaatio prosessiväylän suuntaan pohjautuvat IEC 61850-9-2 LE ohjeis- tukseen. IEC 61850 standardin mukaisesti kaikkia SAMU:a voidaan valmistajan mukaan käyttää eri valmistajien konventionaalisten mittamuuntajien kanssa, huomioiden kuiten- kin mittamuuntajien mitoituksen MU käyttöön sopivaksi. (GE 2014; Siemens 2014; Art- hece 2018; Siemens 2018a; SEL 2019) Taulukossa 2 esitetään eri valmistajien markki- noilta löytyvää MU tarjontaa. 35 Taulukko 2. Markkinoilla oleva Merging Unit tarjonta. Valmistaja Malli MU SAMU ABB SAM600-CT x ABB SAM600-VT x ABB SAM600-TS x ABB SAM615 x Arthece SAMU x Arthece SDO MU x GE MU320 x Schniewindt CSN SAMU x SEL SEL-401 x Siemens 7SC805 x Siemens 6MU805 x Useimmissa tarjolla olevista SAMU:ista on analogiset liitännät sekä konventionaalisille virta-, että jännitemuuntajille. Näissä SAMU-yksiköissä on 4 analogista virta- ja jännite sisääntuloa, osalla tuotteita on useampia sisääntulokanavia saatavilla yhdistämällä use- ampi laite yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhdellä yksiköllä voidaan yhdistää siis esimerkiksi sähköaseman yhden lähdön konventionaalisilla mittamuuntajilla mitatut kolmivaiheiset virrat ja jännitteet prosessiväylän SV kommunikaatioksi. Näiden lisäksi jää kaksi sisään- tuloa, joihin voi liittää esimerkiksi nollajännitteen ja nollavirran mittaukset. Poikkeus tästä on ABB:n tarjoama SAM600 sarja, jossa on eri laite niin virta-, jännite- muuntajille kuin aikasynkronoinnille. SAM600 sarjassa SAM600-CT yksikössä on neljä analogista virtasisääntuloa ja SAM600-VT yksikössä neljä analogista jännitesisääntuloa. 36 SAM600-TS yksillä voidaan SAM600 järjestelmään lisätä IEC 61850 mukaisia liityntä- pisteitä, lisätä järjestelmän redundanttisuutta ja hoitaa prosessiväylän tarvitsema ai- kasynkronointi. (ABB 2017a) 4.2 Epäkonventionaaliset virtamuuntajat Markkinoilta löytyvät epäkonventionaaliset virtamuuntajat perustuvat kahteen erilaiseen teknologiaan, kuten esiteltiin luvussa 3. Nämä ovat Faradayn-ilmiöön perustuvat optiset virtamuuntajat sekä Rogowskin kelaan perustuvat virtamuuntajat. Tarjolla olevista Rogowskin kelaan perustuvista mittamuuntajista useimmat ovat kojeistoihin liitettäviä mittamuuntajia, eikä niitä tarjota erikseen ostettavina tuotteina. Faraday-ilmiöön perustuvia virtamuuntajia 110 kV sähköasemalle löytyy ainakin ABB:n, Arthecen, GE:n ja Trench Groupin valikoimista. Tarjolla löytyy esimerkiksi vapaasti sei- sovia malleja, kuten kuvassa 11 oleva Trenchin optinen virtamuuntaja. Kaikki valmistajat lupaavat tuotteidensa yltävän jopa mittarointiin vaadittuun IEC class 0.2s ja IEEE class 0.15s tarkkuuteen. Laitteille on myös yhteistä se, että niihin kuuluu MU, joka tukee GE:n ja Trenchin tapauksessa IEC 61850-9-2 standardin mukaista SV-liikennettä ja ABB:n ja Arthecen tapauksessa sen lisäksi IEC 61850-9-2LE ohjeistuksen mukaista SV-liiken- nettä. (GE 2016a; ABB 2018a; Arthece 2019; Trench 2019) Huomion arvoista valmista- jien tarjoamista tuotetiedoista on se, että GE:n ja Trenchin optisten virtamuuntajien luva- taan täyttävän vain standardin IEC 61850-9-2 eivätkä ohjeistusta IEC 61850-9-2LE. Tämä voi aiheuttaa ongelmia eri valmistajien tuotteiden yhteensopivuudessa, kun seura- taan eri standardeja. Onkin suositeltavaa varmistaa, että nämä laitteet ovat konfiguroitu IEC 61850-9-2LE mukaisesti. 37 Kuva 11. Trenchin vapaasti seisova optinen virtamuuntaja ja sen toimintaperiaate (Trench 2019: 3) Toinen markkinoilta löytyvä vaihtoehto optisesta virtamuuntajasta on mallina, jossa on vapaasti seisovista malleista tuttu sensoripää ja MU. Sensoripää voidaan asentaa esimer- kiksi katkaisijan tai muuntajan yhteyteen. Useimpien valmistajien vapaasti seisovasta mallista voidaan myös myydä erikseen tämänkaltainen ratkaisu (GE 2016; ABB 2018a; Arthece 2019; Trench 2019). Kuvassa 12 on GE:n COSI-CT F3 malli, jossa sensoripäänä on optinen kuitukaapeli, joka kierretään mitattavan johtimen ympärille. 38 Kuva 12. GE:n COSI-CT F3 mallin käyttöperiaate ja malliasennus. (GE 2016b: 2) 4.3 Digitaalinen kojeisto Digitaalisten kojeistojen tarjonta on vielä vähäistä. Tarjolla löytyy vain ABB:n UniGear Digital keskijännitekojeistosarja 24 kV jännitteille asti. UniGear Digital-sarja tukee IEC 61850-9-2 mukaista prosessiväylätoteutusta, jossa esimerkiksi kiskon jännitteenmittaus- tulos voidaan jakaa useammalle IED laitteelle yhtä aikaa prosessiväylän SV-liikenteenä. ABB:n UniGear Digital-sarjan mittaukset ovat toteutettu epäkonventionaalisilla mitta- muuntajilla: Rogowskin kelaan perustuva KECA-sarja virranmittaukseen ja resistiiviseen jännitteenjakoon perustuva KEVA-sarja jännitteenmittaukseen. Epäkonventionaalisten mittamuuntajien signaalit tuodaan yhdistävälle adapterille, joka yhdistää vaiheiden virta- ja jännitemittauksen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka yhdistetään suojareleelle. Kuvassa 13 kolmen vaiheen mittaustiedot on tuotu AR5 adapterille, josta lähtee jokaisen vaiheen yh- distetty virta- ja jännitemittaussignaali Essallec testipalikan kautta suojareleelle. Essallec testipalikkaa käytetään epäkonventionaalisten mittamuuntajien testaamiseen. (ABB 2017b) 39 Kuva 13. Yhden UniGear Digital kojeiston kolmen vaiheen mittaustulosten lähetys suojareleelle. (ABB 2017b: 26) Vaikka muuta valmistajat eivät tarjoa tai ainakaan markkinoi kojeistojaan suoraan IEC 61850 yhteensopivina digitaalisina kojeistoina, voivat ne silti tarjota epäkonventionaali- sia mittamuuntajia kojeistoihinsa. Esimerkiksi GE:n F35 GIS (Gas-Insulated Switchgear) -kojeisto on saatavilla integroiduilla epäkonventionaalisilla Rogowskin kelaan perustu- valla virtamuuntajalla ja kapasitiiviseen jännitteen jakoon perustuvalla jännitemuunta- jalla sekä MU laitteella, jolla yhdistää mittaustiedot IED laitteille (GE 2019). 4.4 Päämuuntajan seurantalaitteet Kuten luvussa kolme käytiin läpi, myös päämuuntajan liittyvät seurantalaitteet voivat olla osa digitaalista sähköasemaa. Esimerkiksi Siemensin Sensformer sarja ja ABBn Ability 40 sarjan muuntajat on varustettu jo tehtaalta seurantalaitteilla, joihin tehdasasenteisiin sen- soreihin on liitetty digitaalinen liityntä. Siemensin Sensformer sarjan sensorit seuraavat, muuntajaöljyn lämpötilaa, öljyn pinnan tasoa ja käämitysten virtaa. Nämä tiedot voidaan tuoda digitaalisesti joko Ethernet- tai GSM (Global System for Mobile Communications) –verkon kautta. Kuvassa 14 ABB Ability muuntaja sensoreineen. ABB:n Ability sarjan muuntajissa tiedonsiirto tapahtuu Ethernet-verkkoa pitkin ja sensorit ovat valittavissa oheisista (ABB 2018b; Siemens 2018b): • Veden ja kosteuden mittaus öljytilasta • Öljyn pinnan mittaus • Kaasujen mittaus • Öljyn ja käämitysten lämpötilan mittaus • Paineiden mittaus Kuva 14. ABB Ability muuntaja ja siihen valittavissa olevia sensoreita. 41 5 DIGITAALISEN SÄHKÖASEMAN KUSTANNUKSET VERRAT- TUNA PERINTEISEEN SÄHKÖASEMAAN Digitaalisen sähköaseman etuina mainitaan usein sähköaseman kustannusten pienenemi- nen. Tässä luvussa tutustutaan kirjallisuudessa esiintyviin digitaalisen sähköaseman mah- dollisiin kustannusten muuttumisiin konventionaaliseen sähköasemaan verrattuna. Alilu- vussa 5.1 esitetään yleisesti esiintyviä väitteitä digitaalisen sähköaseman kustannuksiin vaikuttavista seikoista. Kustannuksia laskevista seikoista käydään tarkemmin läpi sähkö- aseman toimittajan näkökulmasta muuttuvia seikkoja, kuten kaapelointikustannusten muutokset, tilantarpeen muutokset ja suunnittelu kustannusten muutoksia. 5.1 Digitaalisen sähköaseman kustannusrakenteen erot konventionaaliseen sähköase- maan Kirjallisuuden perusteella yleisimmin todetut digitaalisen sähköaseman kustannuksia las- kevat ominaisuudet ovat: • Kaapeloinnin ja johdotusten väheneminen siirryttäessä IEC 61850 mukaiseen kommunikaatioväylä-perustaiseen tiedonsiirtoon. • Kausittaisen testauksen väheneminen, kun siirrytään tarveperustaiseen huoltoon käyttäen digitaalisten laitteiden itsevalvonta ominaisuuksia. • Tilantarpeen pieneneminen kaapeloinnin vähentyessä ja laitteiden pienentyessä siirryttäessä sensoriteknologiaan ja epäkonventionaalisiin mittamuuntajiin. Täten pienentäen rakennus- ja kuljetuskustannuksia. • Suunnittelukustannusten osalta mahdollinen pieneminen, kun johdotusten suun- nittelu siirtyy enemmän tietoverkon suunnitteluun. Kustannusten oletetaan myös kasvavan seuraavilla osa-alueilla: 42 • IED laitteiden määrän kasvu mm. SAMU:en takia. • Varavirta akuston kapasiteetin ja sähkönsyöttö kaapeloinnin kasvu, useamman laitteen tarvitessa varmennetun virran toimiakseen. Kustannuksia vähentävien ominaisuuksien uskotaan kuitenkin olevan suuremmat, kuin niitä lisäävien. Etenkin käytettyjen laitteiden yleistyessä, niiden hintojen voi olettaa las- kevan volyymin kasvaessa. Suunnittelukustannusten osalta kustannussäästöt voivat rea- lisoitua johdotusten suunnittelun vähenemisellä. Tietoverkkoon liittyvä suunnittelu tulee tietenkin vastaavasti lisääntymään, mutta siinä voidaan hyödyntää enemmän standardoi- tuja ratkaisuja esimerkiksi tietoverkon arkkitehtuurin kannalta. Kustannusten lisääntyvät ominaisuudet kuulostavat nykyisillä laitteilla varmoilta, koska prosessiväylän toteuttamiseen tarvitaan MU, SAMU ja BIED/SIED laitteita prosessita- solle. Näin IED laitteita tulee kokonaisuutena lisää sähköasemalle. Nämä laitteet tarvit- sevat myös sähkönsyötön toimiakseen ja mahdollisesti varavirtajärjestelmän pysyäkseen toiminnassa häiriötilanteissa, joten varavirta akuston kapasiteetti ja sähkönsyötön kaape- lointi tulee nousemaan. 5.2 Kaapelointikustannusten muutos Yhtenä suurimmista säästöpotentiaaleista digitaalisella sähköasemalla pidetään kaape- lointikustannusten vähenemistä. Konventionaalisessa sähköasemassa prosessitason lait- teiden, kuten mittamuuntajien ja katkaisijoiden, ja suojaus-, ohjaus- ja valvontalaitteiden välillä on hoidettu yksittäisten laitteiden välisellä kuparikaapeloinnilla (Janssen & Apos- tolov 2008: 1-2). Yleisesti sähköasemilla löytyy useita näitä laitteita, johtaen suureen rin- nakkaisten kuparikaapelien määrään kuten kuvan 15 sähköaseman paneelin johdotuksesta näkee. 43 Kuva 15. Kuparikaapelointi sähköaseman paneelilla (Janssen & Apostolov 2008: 2). Digitaalisessa sähköasemassa tämä samainen tiedonsiirto toteutetaan prosessiväylässä valokuitukaapeleita pitkin. Käytettäessä konventionaalisia mittamuuntajia kuparikaapelit täytyy vetää esimerkiksi kaapelinjakokaappiin asennetulle SAMU:lle asti ja siitä eteen- päin tiedonsiirto IED:lle tapahtuu optisia kuituja pitkin. Käytettäessä epäkonventionaali- sia mittamuuntajia, mittaussignaaleiden kuparikaapeloinnilta vältytään kokonaan, kun mittamuuntajaan integroitu MU hoitaa SV-paketin lähettämisen suoraan mittamuunta- jalta. Myös kytkinlaitteen ja IED:n välisen kuparikaapeloinnin voi korvata optisilla kui- duilla, kun kytkinlaitteet yhdistetään BIED/SEID kautta prosessiväylään. Tällöin mah- dollinen signaaleja kuljettava kuparikaapelointi jää vain BIED/SIED ja kytkinlaitteen vä- liseksi. Kuvassa 16 esitetään kytkinaseman ja sähköasema rakennuksen välinen prosessiväylän toteutus ja kuinka eri laitteet on aseteltu sähköasemalla. Kuvasta nähdään, kuinka kytkin- aseman kaapelinjako kaappeihin on asennettu MU:t, SAMU:t ja BIED/SIED. Näin ollen konventionaalisten mittamuuntajien kuparikaapelit täytyy vetää vain tähän asti. Kaape- linjako kaapeissa olevat laitteet yhdistetään tämän jälkeen Ethernet kytkimiin. Joka kaapissa voi olla oma kytkimensä, tai kaikki laitteet voidaan yhdistää muualle asennet- tuun kytkimeen. Tämä valinta vaikuttaa optisten kuitujen tarpeeseen, jos jokaisella kaa- pilla on oma kytkimensä, lähtee kaapilta vain yksi kuitu eteenpäin. Jos taas kytkin on asennettu erikseen, lähtee kaapilta yksi optinen kuitu jokaista laitetta kohti kytkimelle asti. Kuvan mukaisen ratkaisun perusteella on oletettavaa, että prosessiväylää hyödyntä- 44 vässä ratkaisussa kuparikaapelointia voidaan vähentää huomattavasti. Ja kokonaiskaape- lointi pienenee, koska yksittäisen optisen kuidun kautta kulkee data, johon konventionaa- lisessa järjestelmässä tarvittaisiin useita kuparikaapeleita. Kuva 16. Digitaalisen sähköaseman kytkinaseman ja sähköasemarakennuksen välinen prosessiväylän kuvaus. (Mukaillen Buhagiar, Cayuela, Procopiou & Richards 2016: 2) Yhden esimerkin toteutuneesta saneerauskohteessa toteutetun digitaalisen sähköaseman kaapeloinnin muutoksista antaa esityksessään Theron (2018). Esimerkissä on GE:n AEP:lle (American Electric Power) toteuttama jakelu-sähköaseman saneeraus digitaa- liseksi sähköasemaksi. Theron esittää, että aiemman 106 kuparisen signaalikaapelin ti- lalle digitaalisessa toteutuksessa selvittiin 6 optisella kuitukaapelilla ja 17 kuparikaape- lilla. Kuvassa 17 esitetään aikaisempi konventionaalisen sähköaseman johtokouru kaape- lipituuksineen sekä vastaavat tiedot digitaalisesta toteutuksesta. Esityksen mukaan kupa- 45 rikaapelien yhteispituus oli 3600 m konventionaalisessa ratkaisussa ja digitaalisessa to- teutuksessa selvittiin 600 m kuparikaapelien ja 400 m optisten kuitukaapelien yhteispi- tuudella. Kuva 17. Konventionaalisen sähköaseman ja digitaalisen sähköaseman johtokouru johtopituuksineen. (Theron 2018: 20) 5.3 Digitaalisen sähköaseman koko verrattuna konventionaaliseen sähköasemaan Toinen yleisesti esiin noussut teema on digitaalisen sähköaseman koon pieneneminen verrattuna vastaavaan konventionaaliseen sähköasemaan. Tätä väitettä tukee ainakin ai- kaisemmin todettu kaapeloinnin tarpeen väheneminen. Kaapelien yhteismäärän pienen- tyessä tarvitaan pienempiä johtokouruja kenttien ja IED laitteiden välillä, tämä vähentää kourun rakennuskustannuksia ja pienentää tilaa jota kourut tarvitsevat. Tämän lisäksi säh- köasema rakennus on mahdollista rakentaa pienempänä, kun paneeleihin tulee usean ku- parikaapelin tilalla vain muutamia optisia kuitukaapeleita. Tämä mahdollistaa kompak- timman paneeliratkaisun IED laitteiden kanssa, pienentäen koko rakennuksen kokoa. Jotta täysi potentiaali sähköaseman koon pienentymisestä voidaan saavuttaa, täytyy käyt- töön ottaa epäkonventionaalisia mittamuuntajia. Epäkonventionaaliset mittamuuntajat ovat huomattavasti kevyempiä kuin rautasydämiset konventionaaliset mittamuuntajat. 46 Tämä mahdollistaa esimerkiksi optisen virtamuuntajan liittämisen katkaisijan yhteyteen, pienentäen kytkinaseman tilantarvetta konventionaalisen virtamuuntajan tarvitseman ti- lan verran. Kuvassa 18 on verrattuna konventionaalisen sähköaseman kytkinlaitos, digi- taalisen sähköaseman kytkinlaitokseen, jossa optinen virtamuuntaja on integroitu erotta- vaan katkaisijaan. Laitteiden keveys mahdollistaa myös sen, että epäkonventionaalisia mittamuuntajat eivät tarvitse yhtä järeitä perustuksia kuin konventionaaliset mittamuun- tajat pienentäen rakennuskustannuksia. Laitteiden fyysisen koon pienentyessä, myös kul- jetuskustannukset työmaalle pienenevät. Kuva 18. Konventionaalisen kytkinlaitoksen vertailu erottavaan katkaisijaan integroi- tuun digitaaliseen kytkinlaitokseen. (ABB 2015) 47 6 DIGITAALISEN SÄHKÖASEMAN TOTETUSVAIHTOEHTOJA Tämän diplomityön päätutkimuskysymyksenä on digitaalisen sähköaseman toteutusvaih- toehdot. Tässä luvussa käydään läpi kirjallisuuslähteistä kerättyihin tietoihin siitä, kuinka digitaalisia sähköasemia on lähdetty toteuttamaan. Koska IEC 61850 asemaväylä on jo enimmäkseen käytössä kohdeyrityksen markkina-alueella, suurin mielenkiinto kohdistuu ratkaisuihin, joissa hyödynnetään prosessiväylää. Tarkasteluun on tämän vuoksi otettu vain prosessiväylän sisältäviä toteutusvaihtoehtoja. 6.1 Täysin digitaalinen sähköasema Yksi tapa nähdä täysin digitaalinen sähköasema on kaiken kommunikaation tapahtumi- nen digitaalisesti IEC 61850-8-1 asemaväylän ja IEC 61850-9-2 prosessiväylän kautta. Mittausten hoitamisen epäkonventionaalisilla mittamuuntajilla ja sensoreilla, kuten opti- silla virtamuuntajilla ja kapasitiivisilla jännitemuuntajilla, konventionaalisten rautasydä- misten mittamuuntajien sijaan (Koivula 2016: 90-91; Unterweger 2017: 2; Richards ym. 2105: 2). Kuvassa 19 on periaatekuva täysin digitaalisesta sähköaseman rakenteesta fyy- sisesti erotetulla prosessi- ja asemaväylän arkkitehtuurilla. 48 Kuva 19. Täysin digitaalisen sähköaseman periaatekuva epäkonventionaalisten mitta- muuntajien, asema- ja prosessiväylän kanssa (Shrivastava & Salter 2018: 3). Asema- ja prosessiväylä voidaan toteuttaa joko yhtenä fyysisenä LAN (Locan Area Net- work) -verkkona, jossa tietoliikenne eri väylille on jaoteltu loogisesti esimerkiksi omille VLAN (Virtual Local Area Network) -verkoille. Toinen vaihtoehto on toteuttaa väylät fyysisesti erillisinä LAN-verkkoina, jotka ovat yhteydessä toisiinsa vain IED laitteiden kautta. Väylät on muodostettu käyttäen yhtä tai useampaa Ethernet-kytkintä. Koska pro- sessiväylässä kulkeva SV-liikenne on aikakriittistä, täytyy prosessiväylän LAN-verkko olla aikasynkronoitu, jotta voidaan varmistaa eri MU:lta tulevien signaalien vertailukel- poisuus. Aikasynkronointia varten tietoverkkoon liitetään GPS:n perustuva aikaserveri ja jokainen tietoverkkoon kuuluva laite synkronoidaan käytettyyn kelloon. (Vardhan ym. 2018: 3-4; Shrivastava & Salter: 3) Täysin digitaalisessa sähköasemassa asematason IEC 61850 mukaista kommunikaatiota tukevat IED laitteet ja prosessitason primäärilaitteet ovat yhteydessä toisiinsa prosessi- 49 väylän välityksellä SV ja GOOSE kommunikaatiota käyttäen. Prosessitason primääri- komponentit liitetään prosessiväylään MU:n ja BIED/SIED välityksellä. MU:t digitoivat epäkonventionaalisilta mittamuuntajilta tulevan signaalin aikaleimatuksi SV-kommuni- kaatioksi, jota yksi tai useampi asematason IED voi hyödyntää (Mackiewicz 2006: 627; Vardhan ym. 208: 3). SIED/BIED digitoivat erottimen, katkaisijan ja kojeistojen tilatie- toja. Prosessiväylään liitetyt suojaus- ja ohjaus IED:t tilaavat prosessiväylän SV-liiken- teestä tarvitsemansa MU:lta tulevan mittausdatan ja muuntavat sen ohjelmallisesti todel- lisiksi arvoiksi, joita vastaanottava IED käyttää valvonta, mittarointi ja suojaus tarkoituk- siin. Kytkinlaitteiden tilatiedot lähetetään GOOSE-viesteinä IED laitteille (Vardhan ym. 2018: 3). Yhteys toimii myös toiseen suuntaan, jolloin kenttätason IED:t voivat lähettää laukaisu- ja komentosignaaleita prosessitason katkaisijoihin ja erottimiin integroituihin BIED/SIED:n GOOSE viesteinä. (Brand ym. 2011: 16) Yleisesti ottaen tietoverkon arkkitehtuurin valintaan vaikuttaa huomattavasti sähköase- man rakenne sekä sopivan balanssin löytäminen luotettavuuden, toimintakyvyn, hinnan ja käytettävyyden välillä. Työn rajauksen vuoksi työssä esitellään vain yhden mahdollisen tietoverkon arkkitehtuuri. Vardhan ym. (2018) esittivät julkaisussaan arkkitehtuurin, jossa asema- ja prosessiväylä ovat yksi fyysinen verkko. Tämän lisäksi järjestelmän luo- tettavuutta on kasvatettu toteuttamalla kahden fyysisesti erotettuna tietoverkon järjes- telmä, joissa molemmissa on omat aikasynkronointikellonsa, kuten kuvassa 20 on esi- tetty. 50 Kuva 20. Vardhan ym. (2018) esittämä ratkaisu digitaalisen sähköaseman arkkiteh- tuuriksi. Vardhan ym. (2018) esittämässä tietoverkon arkkitehtuurissa on varsinainen järjestelmä ja siitä suora kopio varajärjestelmänä, kuitenkin siten, että sähköaseman käyttöliittymä (HMI) on järjestelmille yhteinen. Prosessi- ja asemaväylä on fyysisesti yksi verkko, joka on jaoteltu kahdeksi erilliseksi väyläksi ns. ”multi cast filter” menetelmällä. Menetel- mässä Ethernet-kytkimen porttien multicast suotimet on määritetty eksplisiittisesti suun- nittelun aikana, jolloin laitteet liitetään niille kuuluvaan multicast verkkoalueeseen. Esi- merkiksi MU:t prosessiväylään. Molemmilla järjestelmillä on omat GPS kellonsa, joiden mukaan kyseisen järjestelmän laitteet aikasynkronoidaan. 51 6.2 Digitaalinen sähköasema konventionaalisilla mittamuuntajilla ja SAMU yksiköillä Täysin digitaalinen sähköasema on usein helpompi toteuttaa uusissa sähköasemaprojek- teissa. Saneerauskohteissa on kuitenkin hyvä olla vaihtoehtoja, joissa kaikkia sähköase- man laitteita tarvitse muuttaa. Tähän vastaa hyvin digitaalinen sähköasema, jossa on käy- tössä vaihtelevissa määrin konventionaalisia ja epäkonventionaalisia mittamuuntajia. Jotta saadaan aikaiseksi prosessiväyläpohjainen ratkaisu, on lisäksi käytettävä vielä SAMU laitteita yhdistämään epäkonventionaaliset mittamuuntajat ja SCU laitteita yhdis- tämään kytkentälaitteet prosessiväylään. Kuten täysin digitaalisessa sähköasemassa, myös tällä toteutusvaihtoehdolla aikasynkronoinnin toteuttaminen on tärkeää, jotta aika- kriittiset viestit voidaan prosessoida oikein IED laitteilla. Kuvassa 21 on Huttererin (2017) esittämä periaatekaavio Statnetille toimitetusta digitaa- lisen sähköaseman pilotista. Tässä ratkaisussa on käytetty konventionaalista jännite- muuntajaa ja epäkonventionaalista virtamuuntajaa. Mittamuuntajien MU ja SAMU lait- teet on asennettu sähköasemarakennukseen suojaus ja ohjaus IED laitteiden kanssa. Kon- ventionaalinen mittamuuntaja on yhdistetty SAMU yksikköön kuparikaapelein, samoin kuin BIED katkaisijaan. Epäkonventionaalinen virtamuuntaja on yhdistetty MU laittee- seen optisella kuidulla, samoin kuin SCU suojaus- ja ohjaus IED laitteisiin. 52 Kuva 21. Huttererin (2017) esittämä periaatekaavio Statnetille toteutetusta digitaali- sen sähköaseman pilotista. Huttererin (2017) mallissa prosessiväylän arkkitehtuuri on toteutettu kahdella fyysisesti erillään olevalla Ethernet-verkolla, jossa kaikki prosessiväylään liitetyt laitteet ovat liit- tyneet molempien verkkojen Ethernet-kytkimiin. Tähän on päädytty, jotta järjestelmän redundanttisuus saadaan varmistettua PRP (Parallel Redundancy Protocol) -protokollan mukaisesti. Esitetyssä mallissa aikasynkronointi on hoidettu PTP (Precision Time Protcol) -protokollan mukaisesti, mutta sen toteutustapaa ei ole avattu tarkemmin. Ku- vassa 22 on havainnollistettu prosessiväylän arkkitehtuuri. 53 Kuva 22. Prosessiväylän arkkitehtuuri kahdella fyysisesti erotetulla Ethernet-verkolla. (Hutterer 2017: 10) 6.3 Digitaalisen sähköaseman toteutusvaihtoehtojen vertailu Mietittäessä digitaalisen sähköaseman toteutusta on otettava huomioon useita asioita. En- simmäisenä asiana vastaan tulee, ollaanko rakentamassa uutta sähköasemaa vai saneera- taanko vanhaa. Digitaalisen sähköaseman kannalta rakennettaessa uutta sähköasemaa kaikki toteutusvaihtoehdot ovat käyttökelpoisia. Valintaa voidaan kuitenkin helpottaa miettimällä käyttökohdetta ja sen asettamia rajoituksia sekä kustannusten eroavaisuuksia. Kuten luvussa 5 todettiin, täysin digitaalinen sähköasema epäkonventionaalisilla mitta- muuntajilla voidaan toteuttaa pienemmälle alalle, kuin vastaava sähköasema konventio- naalisin mittamuuntajin. Tämä puoltaa varsinkin rajallisen tilan omaavissa kohteissa täy- sin digitaalisen sähköaseman rakentamista. Täysin digitaalisen sähköaseman heikkona puolena on epäkonventionaalisten jännitemuuntajien saatavuus, joten saatetaankin joutua käyttämään konventionaalisia jännitemuuntajia SAMU laitteiden kanssa tässäkin tapauk- sessa. 54 Saneerauskohteissa taas on usein kannattavaa hyödyntää sähköasemalta jo löytyviä kom- ponentteja. Tällöin kannattaakin hyödyntää konventionaalisten ja epäkonventionaalisten mittamuuntajien yhdistelmää SAMU:en kanssa sekä lisäämällä BIED/SIED laitteita. Näin voidaan hyödyntää sähköasemalla olevia kytkinlaitteita ja konventionaalisia mitta- muuntajia, joilla on vielä teknistä käyttöikää jäljellä, päästen silti prosessiväylän hyötyi- hin käsiksi. Kenttätason IED:t on kuitenkin kaikki vaihdettava IEC 61850 prosessiväylää tukeviksi laitteiksi ja vanhoille kytkinlaitteille on lisättävä BIED/SIED, jotta ne saadaan yhdistettyä prosessiväylään. Tarvittaessa uusia mittamuuntajia voidaan kohteen mukaan harkita, lisätäänkö konventionaalinen mittamuuntaja SAMU:n kanssa vai epäkonventio- naalinen mittamuuntaja. Epäkonventionaalinen virtamuuntaja on esimerkiksi helpompi lisätä kokonsa puolesta esimerkiksi katkaisijan yhteyteen. 55 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUKSEN TARPEET Diplomityön tutkimuskysymyksen vastaukseksi esiteltiin kaksi erilaista toteutusvaihto- ehtoa. Vaihtoehtoina olivat nk. täysin digitaalinen sähköasema sekä digitaalinen sähkö- asema konventionaalisilla mittamuuntajilla ja SAMU:illa. Toteutusvaihtoehtojen suurim- maksi eroavaisuudeksi voidaan sanoa mittamuuntajatekniikan ero. Täysin digitaalisessa toteutuksessa käytetään epäkonventionaalisia mittamuuntajia, joihin MU on integroitu valmiiksi ja, kuten nimestä voi päätellä toisessa vaihtoehdossa käytössä ovat konventio- naaliset mittamuuntajat, jotka on yhdistetty prosessiväylään SAMU:illa. Täysin digitaa- linen sähköasema voi usein olla parempi vaihtoehto rakennettaessa uutta sähköasemaa, koska silloin päästään helpommin hyödyntämään esimerkiksi epäkonventionaalisten mit- tamuuntajien koon tuomia etuja sähköaseman koossa. Konventionaalisten mittamuunta- jien ja SAMU:en käyttö taas on parhaimmillaan saneeratessa vanhoja sähköasemia, joissa mittamuuntajilla on vielä teknistä käyttöikää jäljellä. Täten päästään kiinni digitaalisen sähköaseman hyötyihin prosessiväylän kanssa ilman, että toimivia laitteita tarvitsee vaih- taa ennen aikojaan. Apukysymykseen digitaalisen sähköaseman määrittelemisestä vastaukseksi saatiin lyhy- esti sähköasema, jonka laitteiden välisessä kommunikaatiossa käytetään IEC 61850 mu- kaista asema- ja prosessiväylää. Jotta voidaan todella puhua digitaalisesta sähköasemasta, varsinkin prosessiväylän käyttöönotto on tärkeää. Näin mahdollistetaan prosessitason laitteiden digitaalinen kommunikointi kentän IED laitteiden välillä, käyttäen IEC 61850 esittelemiä SV- ja GOOSE-protokollia. Toiseen apukysymykseen ”Mitä komponentteja löytyy digitaaliseen sähköasemaan?” vastattiin luvussa 4. Voidaan todeta, että laitevalmistajat ja sähköasemia toimittavat tahot ovat myös alkaneet kiinnostua enemmän digitaalisesta sähköasemasta. Viime vuosina on julkaistu uusia ja päivitetty vanhoja tuotteita digitaalista sähköasemaa varten. Varsinkin isoimmat monikansalliset alalla toimivat yritykset, kuten ABB ja GE, ovat tuoneet lisään- tyvissä määrin digitaalisen sähköaseman kannalta tärkeitä komponentteja markkinoilla samoin kuin pienemmille tuotesegmenteille keskittyvät valmistajat. Eri valmistajien tuo- 56 teportfolioista voi todeta, että on mahdollista kasata usean valmistajan prosessiväylää di- gitaalinen sähköasema. Muistaen kuitenkin testauksen merkityksen siten, että varmiste- taan eri valmistajien tuotteiden yhteensopivuus myös käytännössä. Luvussa 5 esitettyjen kustannusvaikutusten perusteella voidaan todeta, että digitaalisen sähköaseman rakentamisen kustannukset tulevat todennäköisesti olemaan pienemmät kuin vastaavan konventionaalisen ratkaisun kulut. Varsinkin kuparikaapelien vähentymi- sen tarjoamat materiaalisäästöt, johdotusten suunnittelun tarpeen väheneminen, johtojen viemän tilan pieneneminen ja siitä seuraava sähköaseman koon pieneminen tulevat alen- tamaan kustannuksia enemmän kuin tietoliikenteen suunnittelun ja IED laitteiden kasvun aiheuttamat kulut niitä nostattavat. Koska kustannusvaikutuksista ei ole saatavilla tark- koja arvioita, olisi syytä tehdä tarkemmat laskelmat toteutettujen projektien kustannus- vertailulla, jotta voidaan varmistua digitaalisen sähköaseman kustannusten todella olevan pienemmät kuin konventionaalisen sähköaseman. On myös huomattavaa, että verkonhaltijat ovat alkaneet standardien kehittyessä kiinnos- tumaan enemmän digitaalisen sähköaseman luomista mahdollisuuksista ja lupauksista kustannussäästöihin rakennus- ja ylläpitovaiheissa. Useat verkkoyhtiöt ovatkin tilanneet ja toteuttaneet digitaalisen sähköaseman projekteja, esimerkiksi Fingridin, Empower PN Oy:n ja Sprecher Automationin pilottiprojekti Pernoonkoskella. Kuten monissa muissa- kin pilottiprojekteissa, myös Fingridin pilotissa digitaalinen järjestelmä rakennetaan kon- ventionaalisen järjestelmän rinnalle. Tarkoituksena on saada tutkimustietoa minkälaiset digitaalisen sähköaseman suorituskyky ja toimintavarmuus ovat verrattuna konventionaa- lisiin ratkaisuihin (Fingrid 2019). Voikin olettaa, että digitaalinen sähköasema on toden- näköinen tuleva sähköaseman tyyppi ja on hyvä seurata verkonhaltijoiden suunnitelmia tulevista sähköasemista, jotta on valmiina digitaalisten sähköasemien tilausten mahdolli- sesti tullessa. Digitaalinen sähköasema kokonaisuutena on kovin laaja aihe, ja tämän diplomityön ra- jauksen vuoksi monet asiat käytiin vain pintapuolisesti läpi. Tutkimuskysymyksiin saatiin kuitenkin vastaukset. Myös vähemmälle huomiolle jäänet asiat ovat kuitenkin tärkeitä digitaalisen sähköaseman kokonaisuuden kannalta. Näistä lisää tutkimusta suositellaan 57 varsinkin prosessiväylän tietoverkon toteuttamisen kannalta. Digitaalisuuden lisääntyessä myös tietoturva-asiat tulevat tärkeämmiksi sähköasema projekteissa, ja tietoturva sähkö- asemalla onkin tärkeä tutkimusaihe jatkossa. 58 8 YHTEENVETO Tämän työn lähtökohtana oli VEO Oy:n tarpeesta lähtöisin käydä läpi katsaus 110 kV digitaalisen sähköaseman toteutusvaihtoehdoista ja digitaalisuuden mahdollisista kustan- nusvaikutuksista sähköasema projektionnin kannalta. Tätä varten työssä esiteltiin aihee- seen liittyvän tieteellisen kirjallisuuden ja standardien kautta, mikä digitaalinen sähkö- asema on. Luvuissa 2 ja 3 luotiin teoreettinen pohja digitaalisen sähköaseman käsitteelle. Luvussa 2 asiaa tarkasteltiin digitaalisen sähköaseman mahdollistavien standardien kautta. Lu- vussa annettiin yleiskäsitys mitkä standardit ovat keskeisiä digitaalisen sähköaseman kan- nalta ja mitä aihealueita ne käsittelevät. Luvussa 3 annettiin tarkempi kuvaus digitaaliselle sähköasemalle, missä termi avataan sähköasemana, jossa laitteiden välinen kommunikaa- tio tapahtuu IEC 61850 standardin mahdollistamien asema- ja prosessiväylän kautta. Tämä eroaa konventionaalisesta sähköasemasta siten, että siellä varsinkin prosessitason laitteiden ja IED laitteiden välinen kommunikaatio tapahtuu analogisesti kuparikaapeleita pitkin. Luvussa 4 esitettiin markkinoilta tällä hetkellä löytyviä komponentteja digitaaliseen säh- köasemaan. Huomattiin, että parhaiten digitaalisen sähköaseman toteutusta varten löytyi SAMU:ja ja optisia virtamuuntajia. SAMU:lla saadaan konventionaalisten mittamuunta- jien signaali digitoitua SV-liikenteeksi prosessiväylään, jolloin epäkonventionaalisten jännitemuuntajien vähyys ei tuota haittaa digitaalisen sähköaseman toteutukselle. Kojeis- tojen puolella tarjonta digitaalisena kojeistona rajoittui ABB:n UniGear Digital keskijän- nitekojeistoon. Tosin useammalla valmistajalla on valmiudet liittää GIS-laitteistoihin epäkonventionaalisia mittamuuntajia sekä MU laitteita, jolloin ne käytännössä toimivat kuin digitaalinen kojeisto. Voidaan todeta, että markkinoilla löytyvistä tuotteista voidaan toteuttaa prosessiväylää hyödyntävä digitaalinen sähköasema. Viidennessä luvussa tutustuttiin kirjallisuudessa ja alan yritysten esittelyissään mainitse- miin digitaalisen sähköaseman kustannuksiin verrattuna konventionaaliseen sähköase- maan. Todettiin, että elektroniset laitteet ja niiden vaatima virta tulee lisääntymään. Täten 59 lisäten kustannuksia IED laitteiden hankinnassa sekä varavirta ja sähkönsyöttö kaapeloin- nin lisääntyessä. Kustannuksia madaltavat seikat ovat oletettavasti kuitenkin suuremmat, johtaen kustannussäästöihin digitaalisen sähköaseman rakentamisessa. Näistä suurimpina säästökohteina voidaan pitää sähköaseman signaaleita vievien kuparikaapelien korvautu- minen harvalukuisempina optisina kuitukaapeleina. Tämä tuo säästöjä sekä rakennuskus- tannuksissa, että materiaalikuluissa. Toinen todettu säästökohde on sähköaseman koon pienentyminen, tähän kuitenkin vaikuttaa paljon käytetty tekniikka. Käytettäessä epäkon- ventionaalisia mittamuuntajia voidaan sähköaseman kokoa pienentää enemmän, johtaen säästöihin rakentamisen kuluissa. Kuudennessa luvussa käsiteltiin digitaalisen sähköaseman toteutusvaihtoehtoja varsinkin uusiin sähköasemiin sopivasta täysin digitaalisesta sähköasemasta. Toinen mahdollinen vaihtoehto on hyödyntää konventionaalisia mittamuuntajia SAMU:jen kanssa, mahdol- listaen varsinkin saneerauskohteissa sähköaseman digitalisoimisen helpommin. Seitse- männessä luvussa esiteltiin tutkimuksen johtopäätökset. Voitiin todeta, että digitaalinen sähköasema on mahdollista toteuttaa tällä hetkellä tarjolla olevilla komponenteilla. Val- mista toteutustapaa ei voitu työn puitteissa luoda, joten digitaalisen sähköaseman toteut- taminen jäikin jatkotutkimuksen kohteeksi. Toteuttamista tutkiessa varsinkin digitaalisen sähköaseman tietoverkon arkkitehtuuriin, kommunikaation toteuttamiseen ja tietoturvaan on hyvä perehtyä lisää. 60 LÄHDELUETTELO ABB (2015) DCB with FOCS Infographic. [Verkko dokumentti] [12.12.2019] Saata- vissa: https://search-ext.abb.com/library/Download.aspx?Documen- tID=9AKK106713A1367&LanguageCode=en&DocumentPartId=&Action=Launch ABB (2017a) SAM600 Process Bus I/O System Version 1.2. Product guide [Verkkodo- kumentti] [18/10/2019] Saatavissa: http://search.abb.com/library/Down- load.aspx?DocumentID=1MRK511437-BEN&LanguageCode=en&DocumentPar- tId=&Action=Launch ABB (2017b). UniGear Digital. The innovative solution for MV switchgear. [Verkko- dokumentti] [30.11.2019] Saatavissa: https://library.e.abb.com/pub- lic/0510ff0f8dd442098a275ca0091ac184/UniGear%20Digi- tal_Brochure_RevG_1VLC000058.pdf ABB (2018a). Fiber Optics Current sensor – Free Standing (FOCS-FS). Enabling smart grids and digital substations. [Verkkodokumentti] [22.9.2019] Saatavissa: https://search-ext.abb.com/library/Download.aspx?Documen- tID=2GJA708628&LanguageCode=en&DocumentPartId=&Action=Launch ABB (2018b). ABB AbilityTM Power Transformer. [Verkkodokumentti] [Viitattu 2.12.2019] Saatavissa: http://search.abb.com/library/Download.aspx?Documen- tID=9AKK107046A1820&LanguageCode=en&DocumentPartId=&Action=Launch ABB Power Grids 2018. We are bridging the gap. Enabling Digital Substations. [Verk- kodokumentti] [Viitattu 5.11.2019] Saatavilla: https://library.e.abb.com/pub- lic/60353dfb50bd4d3d8e0fcefb8f1d4c29/ABB%20Digital%20Substa- tion_9AKK107045A8458_180112.pdf Aro, M., J. Elovaara, M. Karttunen, K. Nousiainen & V. Palva (2017). Suurjännitetek- niikka. Helsinki: Otatieto. 4. Painos. http://search.abb.com/library/Download.aspx?DocumentID=1MRK511437-BEN&LanguageCode=en&DocumentPartId=&Action=Launch http://search.abb.com/library/Download.aspx?DocumentID=1MRK511437-BEN&LanguageCode=en&DocumentPartId=&Action=Launch http://search.abb.com/library/Download.aspx?DocumentID=1MRK511437-BEN&LanguageCode=en&DocumentPartId=&Action=Launch 61 Arthece (2018) Stand Alone Merging Unit (SAMU). [Verkkodokumentti] [2.9.2019] Saa- tavissa: https://www.arteche.com/en/cmis/browser?id=workspace://Spa- cesStore/69b9a230-8a7b-44ab-9014-782959be4865&entity_id=6518 Arthece (2019). SDO OCT IEC 61850 Optical Current Transformer. [Verkkodokumentti] [20.9.2019] Saatavissa: https://www.arteche.com/en/cmis/brow- ser?id=workspace://SpacesStore/829ba56e-0475-495a-9715-3a2cfdc6b5a6&en- tity_id=6395 Brand, K. P., C. Brunner & I. Mesmaeker (2011). How to complete substation automation system with and IEC 61850 process bus. Electra 255. April 2011. 12-24 s. Buhagier, T., J-P. Cayuela, A. Procopiou & S. Richards (2016). Poste intelligent – The next generation smart substation for French power grid. 13th International Conference on Development in Power System Protection 2016 (DPSP). Edinburgh, UK 7-10 March 2016. 4s. Dolata, B. & L. Wagner (2011). On-line condition monitoring and expert system for power transformers – Intergration into protection and control system by using of IEC 61850. Cired 21st International Conference of Electricity Distribution. Frankfurt, Germany 6-9 June 2011. 4s. Elovaara, J. & L. Haarla (2011). Sähköverkot II. Verkon suunnittelu, järjestelmät ja lait- teet. Tallinna: Otatieto. Fingrid (2019). Fingrid toteuttaa digitaalisen sähköaseman pilotin. Tiedote. [Verkko- dokumentti] [3.12.2019] Saatavissa: https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tie- dotteet/2019/fingrid-toteuttaa-digitaalisen-sahkoaseman-pilotin/ GE (2014) MU320 Merging Unit. [Verkkodokumentti] [23.9.2019] Saatavissa: https://www.gegridsolutions.com/products/brochures/MU320_DS_EN_V03.pdf 62 GE (2016a) COSI-CT. Optical current transformer. [Verkkodokumentti] [22.9.2019] Saatavissa: https://www.gegridsolutions.com/products/brochures/AlstomE- nergy/GA/DIT/Grid-GA-L3-COSI_CT-0907-2016_01-EN.pdf GE (2016b) Cosi-CT F3. Flexible optical current transformer. [Verkkodokumentti] [5.12.2019] Saatavissa: https://www.gegridsolutions.com/products/brochures/Grid- GA-L3-COSI_CT_F3-0909-2016_01-EN.pdf GE (2019). F35 Universal Brochure. [Verkkodokumentti] [2.12.2019] Saatavissa: https://www.gegridsolutions.com/products/brochures/F35_Universal-Brochure-EN- 2019-05-Grid-GIS-1667.pdf Haapoja, S. (2018). Study and Design of Inter-Range Instrumentation Group Time Code B Synchronization of IEC 61850 Sampled Values. Vaasan yliopisto. Diplomityö. Holger, H., P. Guenther & F. Becker (2016). New non-conventional instrument trans- former (NCIT) – a future technology in gas insulated switchgear. 2016 IEEE/PES Transmission and Distribution Conference and Exposition (T&D). Dallas, TX, USA. 3-5 May 2016. 5 s. Hutterer S. (2017). Digital Substation: Experiences with a Substation Automation and Protection System Based on IEC61850 -22 Process bus. [Verkkodokumentti] [02.12.2019]: Saatavissa: http://digitalsubstation.com/wp-con- tent/uploads/2017/10/Hutt-erer_Stefan.pdf IEC TR 61850-1 2003. Communication networks and systemsin substations – Part 1: In- troduction and overview. IEC 61850-6 2009. Communication networks and systems for power utility automation – Part 6: Configuration description language for communication in electrical substa- tions related to IEDs. 63 IEC 61850-7-1 2011. Communication networks and systems for power utility automation – Part 7-1: Basic communication structure – Principles and model. IEC 61850-8-1 2011. Communication networks and systems for power utility automation - Part 8-1: Specific communication service mapping (SCSM) – Mappings to MMS (ISO 9506-1 and ISO 9506-2) and to ISO/IEC 8802-3. IEC 61850-9-2 2011. Communication networks and systems for power utility automation - Part 9-2: Specific communication service mapping (SCSM) - Sampled values over ISO/IEC 8802-3. IEC 61869-9 2016. Instrument transformers – Part 9: Digital interface for instrument transformers. IEC TS 62351-1 2007. Power systems management and associated information exchange – Data and communications security – Part 1: Communication network and system security – Introduction to security issues IEC TS 62351-6 2007. Power systems management and associated information exchange – Data and communications security – Part 6: Security for IEC 61850 Janssen, M.C. & A. Apostolov (2008). IEC 61850 Impact on Substation Design. 2008 IEEE/PES Transmission and Distribution Conference and Exposition, Chicago, IL, USA, 21-24.04.2008. 1-7 s. Javora, R., M. Stefanka, P. Mähönen, T. Niemi & O. Rintamäki (2009). Protection in MV networks using electronic instrument transformers. 20th International Conference on Electricity Distribution. Paper 0168. Prague, Czech Republic. June 8-11 2009. 4 s. Koivula, P. (2016). Digitaalisen sähköaseman toteutus projektitoimittajan näkökulmasta. Vaasan yliopisto. Diplomityö. 64 Lakervi, E. & J. Partanen (2009). Sähkönjakelutekniikka. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press / Otatieto. 2. Painos. Lemmetyinen, A. (2015). IEC 61850 -standardin soveltaminen sulautetulla Linux-järjes- telmällä. Vaasan yliopisto. Diplomityö. Linnasalmi, M. Askel kohti digitaalista sähköasemaa (2018). [Verkkodokumentti] [10.9.2019] Saatavissa: https://www.fingridlehti.fi/askel-kohti-digitaalista-sahkoase- maa/?highlight=digitaalinen%20s%C3%A4hk%C3%B6asema Mackiewicz, R. E. (2006). Overview of IEC 61850 and Benefits.2006 IEEE PES Power Systems Conference and Exposition. Atlanta, GA, USA, 29.10-1.11.2006, 623-630 s. Mähönen, P., M. Moisio, T, Hakola, H. Kuisti (1996). The Rogowski coil and the voltage divider in power system protection and monitoring. CIGRÉ 1996 : 34-103 7s. Richards, S., A. Varghese & A Procopiou (2015). Feedback on installed expierence with fully-digital substations. 23rd International Conference on Electricity Distribution. Lyon, France, 15-18.06.2015. Paper 0224, 1-5 s. Schmid, J. & M Schumacher (2008). IEC 61850 Merging Unit for the universal connection of conventional and non-conventional instrument transformers. CIGRÉ 2008 A3 Trans- mission and distribution equipment: 8s. SEL (2019) SEL-401 Datasheet. [Verkkodokumentti] [20.9.2019] Saatavissa: https://cdn.selinc.com/assets/Literature/Product%20Litera- ture/Data%20Sheets/401_DS_20190717.pdf?v=20190909-165045 Shrivastava, V. & C. Salter (2018). Future trends to smart grid automation architecture by IEC 61850. EECCM 2018. Vellore, India. January 2018. 7 s. 65 Siemens (2014) Sirpotec Mergin Unit 7SC805. [Verkkodokumentti] [23.9.2019] Saata- vissa: https://support.industry.siemens.com/cs/document/109752535/siprotec-mer- ging-unit-7sc805-manual?dti=0&lc=en-WW Siemens (2018a). Sirpotec Merging Unit 6MU805. [Verkkodokumentti] [23.9.2019] Saa- tavissa: https://support.industry.siemens.com/cs/document/109742459/siprotec-mer- ging-unit-6mu805-manual?dti=0&lc=en-WW Siemens (2018b). SensformerTM Born Connected. Introducin digital transformers family. [Verkkodokumentti] [2.12.2019] Saatavissa: https://assets.new.siemens.com/sie- mens/assets/api/uuid:1969744c787be1228f5d5baa29ac79c5fd37e317/ver- sion:1524036861/2018-04-10-4pager-sensformer-final.pdf Silva, R., H. Martins, I. Nascimento, J. M. Baptista, A. L. Ribeiro, J. L. Santos, P. Jorge & O. Frazão (2012). Optical Current Sensors for High Power Systems: A Review. Applied Sciences July 2012, 602-628 s. Stefanka, M., V. Prokop & G. Salge (2013). Application of IEC 61850-9-2 in MV switch- gear with sensor use. 22nd International Conference of Electricity Distribution. Paper 0103. Stockholm, Sweden, June 10-13 2013. 4 s. Theron, JC. (2018) GE Grid Solutions. IEC 61850 Process Bus and Digital Substation. [Verkkodokumentti] [12.12.2019] Saatavissa: http://www.energypa.org/assets/fi- les/2018/March-18-21/Presentation%20Papers/IEC%2061850%20Digital%20Sub- station%20-J%20Theron.pdf Trench (2019). Optical Current Transformers. [Verkkodokumentti] [25.9.2019] Saa- tavissa: https://trench-group.com/wp-content/uploads/2019/03/Optical-Current- Transformers.pdf UCA International Users Group (2004) Implementation Guideline for Digital Interface to Instrument Transformers Using IEC 61850-9-2. [Verkkodokumentti] [14.10.2019]. 66 Saatavissa: http://iec61850.ucaiug.org/Implementation%20Guidelines /Di- gIF_spec_9-2LE_R2-1_040707-CB.pdf Unterweger, M. 2017 Digital Substations – their significance and benefits [Verkkodoku- mentti] [25.11.2019]. Saatavissa: https://assets.new.siemens.com/siemens/as- sets/api/uuid:f710d888-ce12-417c-9a6f-b08b0be44400/version:1559768453/2017- 09-artikel-digital-substation-unterweger-ew-en.pdf Vandiver, B. (2018). Digital Medium Voltage Switchgear. PACWorld March 2018 Issue. [Verkkodokumentti] [25.11.2019]. Saatavilla: https://www.pacw.org/is- sue/march_2018_issue/lessons_learned/digital_medium_voltage_switchgear/comp- lete_article/1.html Vardhan, H., R. Ramlachan, W Szela & E. Gdowik (2018). Deploying digital substa- tions: Experience with a digital substation pilot in North America. 2018 71st Annual Conference for Protective Relay Engineers (CPRE). College Station, TX, USA 26- 29.03.2018. 1-9 s.