Inga Liikanen Työnhakusivustojen saavutettavuus Suomessa Vaasa 2025 Tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateeminen yksikkö Kauppatieteiden maisteri, pro gradu -tutkielma Teknisen viestinnän maisteriohjelma 2 VAASAN YLIOPISTO Tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateeminen yksikkö Tekijä: Inga Liikanen Tutkielman nimi: Työnhakusivustojen saavutettavuus Suomessa Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Oppiaine: Tekninen viestintä Työn ohjaaja: Juho-Pekka Mäkipää Valmistumisvuosi: 2025 Sivumäärä: 79 TIIVISTELMÄ: Työnhaku on muuttunut internetin ja digitalisaation myötä. Perinteisten työnhakutapojen sijaan töitä etsitään yrityksien omilta verkkosivuilta tai työnhakusivustoilta. Työnhakusivustot tarjoavat työnantajille alustan mainostaa avoinna olevaa työpaikkaa sekä tavoittaa työnhakijat. Työnhakijoille työnhakusivustot tarjoavat kattavan listana avoinna olevista työpaikoista sekä mahdollisuuden hakea työpaikkaa. Työnhakusivustot toimivat ikään kuin työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamispaikkana. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia saavutettavuuspuutteita suomalaisilla työnhakusivustoilla on, sekä esittää kehitysehdotuksia saavutettavuuden parantamiseksi. Saavutettavuudella pyritään mahdollistamaan kaikille yhdenvertainen mahdollisuus käyttää digipalveluita huomioimalla muun muassa ihmisten erilaiset toimintakyvylliset rajoitteet. Koska jokaisella työnhakijalla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus etsiä ja hakea töitä, tulee työnhakusivustojen saavutettavuuteen kiinnittää huomiota. Tutkimus toteutettiin laadullisena sisältöanalyysinä. Tutkimuksessa noudatettiin kolmivaiheista sisältöanalyysimenetelmää, jossa ensin valittiin analyysiyksikkö, jota aineistosta kerättiin. Aineisto kerättiin viidestä eri suomalaisesta työnhakusivustosta, joille toteutettiin automaattinen sekä manuaalinen saavutettavuusarviointi. Automaattisessa arvioinnissa käytettiin WAVE-työkalua. WAVE:n raportoimat varoitukset tarkistettiin myös manuaalisesti. Lisäksi työnhakusivustojen tekstisisällölle toteutettiin heuristinen arviointi. Aineiston keruun jälkeen aineisto luokiteltiin saavutettavuusvirheiden aiheen mukaan sekä saavutettavuusvirheisiin liittyvien saavutettavuusperiaatteiden mukaan. Aineiston luokittelun jälkeen tulokset raportoitiin ja niitä analysoitiin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten työnhakusivustoilla ilmenneet saavutettavuuspuutteet liittyivät liian vähäiseen kontrastiin sekä alt-tekstien puuttumiseen. Tämä on linjassa aiempien tutkimuksien kanssa. Muut työnhakusivustoilla ilmenneet saavutettavuuspuutteet liittyivät nimilappuihin, otsikoihin, linkkeihin sekä ARIA-koodiin. Työnhakusivustojen saavutettavuutta voidaan parantaa merkittävästi korjaamalla erityisesti eniten esiintyvät saavutettavuuspuutteet. Työnhakusivustojen saavutettavuutta tulisi tutkia myös käyttäjien näkökulmasta, jolloin voitaisiin havaita saavutettavuuspuutteita, joita ei automaattisessa tai manuaalisessa tarkistuksessa pystytä havaitsemaan. AVAINSANAT: saavutettavuus, verkkosivut, työnhakusivustot, WCAG, saavutettavuusarviointi 3 Sisällys 1 Johdanto 7 2 Saavutettavuus 10 2.1 Verkkosivujen saavutettavuus 11 2.2 Saavutettavuuden lainsäädäntö ja ohjeistukset 13 2.3 WCAG ja saavutettavuuden periaatteet 15 2.3.1 Havaittava 16 2.3.2 Hallittava 18 2.3.3 Ymmärrettävä 20 2.3.4 Toimintavarma 22 3 Verkkosivujen saavutettavuuspuutteet 24 3.1 Saavutettavuuspuutteet työnhakusivustoilla 25 3.2 Verkkosivujen saavutettavuuden parantaminen 28 4 Tutkimusmenetelmät 33 4.1 Aineisto 35 4.2 Aineistonkeruumenetelmät 36 4.2.1 WAVE-tarkistustyökalu 37 4.2.2 Heuristinen arviointi 39 5 Työnhakusivustojen saavutettavuusarviointi 43 5.1 Automaattisen saavutettavuusarvioinnin tulokset 43 5.2 Manuaalisen saavutettavuusarvioinnin tulokset 47 5.3 Heuristisen saavutettavuusarvioinnin tulokset 52 5.4 Tuloksien yhteenveto 55 6 Johtopäätökset 63 Lähteet 67 Liitteet 75 Liite 1. Duunitorin työpaikkailmoitussivu. 75 Liite 2. Oikotien työpaikkailmoitussivu. 76 4 Liite 3. Joblyn työpaikkailmoitussivu. 77 Liite 4. Työmarkkinatorin työpaikkailmoitussivu. 78 Liite 5. Kuntarekryn työpaikkailmoitussivu. 79 5 Kuvat Kuva 1. Esimerkki WAVE-raportista 37 Kuva 2. Esimerkki liian pitkästä alt-tekstistä Duunitorin sivulla 48 Kuva 3. Esimerkki samasta alt-tekstistä kahdella eri kuvalla Duunitorin sivulla 49 Kuva 4. Esimerkki epäloogisesta otsikkohierarkiasta Duunitorin sivulla 49 Kuva 5. Esimerkki epäilyttävästä alt-tekstistä Joblyn sivulla 50 Kuva 6. Esimerkki ylimääräisestä alt-tekstistä Kuntarekryn sivulla 50 Kuva 7. Esimerkki tekstin korostuksesta Duunitorin sivulla 52 Kuviot Kuvio 1. Saavutettavuuden lainsäädäntö Suomessa 13 Kuvio 2. WCAG 2.2 havaittava-periaatteen kriteerit 17 Kuvio 3. WCAG 2.2 hallittava-periaatteen kriteerit 19 Kuvio 4. WCAG 2.2 ymmärrettävä-periaatteen kriteerit 21 Kuvio 5. WCAG 2.2 toimintavarma-periaatteen kriteerit 23 Kuvio 6. Sisältöanalyysin vaiheet 32 Kuvio 7. WAVE:n raportoimat saavutettavuusvirheilmoitukset 43 Kuvio 8. Manuaalisesti havaitut saavutettavuusvirheet 47 Taulukot Taulukko 1. Tarkistetut työnhakusivustot 34 Taulukko 2. WAVE:n tarkistamat WCAG-onnistumiskriteerit 38 Taulukko 3. Mäkipään ja Isohellan (2022) heuristiikkalista 39 Taulukko 4. Saavutettavuusvirheilmoitukset aiheittain 44 Taulukko 5. Yhteenveto heuristisen arvioinnin tuloksista 51 Taulukko 6. Tekstin muotoilun heuristiikat 51 Taulukko 7. Tekstirakenteen heuristiikat 52 Taulukko 8. Työnhakusivustojen havaittava-periaatteen saavutettavuusvirheet 55 6 Taulukko 9. Työnhakusivustojen hallittava-periaatteen saavutettavuusvirheet 57 Taulukko 10. Työnhakusivustojen ymmärrettävä-periaatteen saavutettavuusvirheet 58 Taulukko 11. Työnhakusivustojen toimintavarma-periaatteen saavutettavuusvirheet 59 7 1 Johdanto Työnhaku on siirtynyt digitalisaation myötä internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Työpaikkailmoituksia ei löydy enää sanomalehdistä vaan työnhakusivustoilta, joissa on koottuna eri työnantajien avoinna olevat työpaikat. Työnhakusivustot tarjoavat työnhakijalle mahdollisuuden suodattaa työpaikkoja muun muassa paikkakunnan, työsuhteen muodon sekä tehtäväalueen mukaan, tarjoten näin työnhakijalle parhaiten soveltuvia työpaikkoja. Jotta jokaisella työnhakijalla olisi yhdenvertainen mahdollisuus hakea töitä, tulee työnhakusivustojen olla saavutettavia. Saavutettavuudella tarkoitetaan digitaalista esteettömyyttä. Digitaalinen esteettömyys mahdollistaa verkkosivujen ja mobiilisovelluksien yhdenvertaisen käytön erilaisille ihmisille (Aluehallintovirasto, 2019a). Saavutettavuus ottaa siis huomioon ihmisten erilaisuuden ja erilaiset toimintakyvyt. Saavutettavia digipalveluita tarvitsevat muun muassa ihmiset, joilla on heikko suomen kielen taito, näkö- tai kuulovamma, fyysinen vamma tai esimerkiksi muistihäiriö (Aluehallintovirasto, 2021). Saavutettavat verkkosivut helpottavat kuitenkin ihan kaikkien käyttäjien tiedon saantia sekä toimintaa verkkosivuilla. Suomessa on säädetty laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019), jonka 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palveluiden saatavuutta sekä sisällön saavutettavuutta, jolla yhdenvertaistetaan jokaisen mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluita. Saavutettavien palveluiden tarjoamiseen liittyy digipalvelulain lisäksi muun muassa Suomen perustuslaki, Yhdenvertaisuuslaki sekä Hallintolaki (Selovuo, 2019, s. 17). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia saavutettavuuspuutteita suomalaisilla työnhakusivustoilla on, sekä esittää kehitysehdotuksia sivustojen saavutettavuuden parantamiseksi. Tutkimuksessa pyrittiin vastamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 8 (1) Millaisia saavutettavuuspuutteita suomalaisilla työnhakusivustoilla on? (2) Kuinka työnhakusivustojen saavutettavuutta voidaan parantaa? Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että yrityksien rekrytointisivustoilla sekä työnhakusivustoilla on saavutettavuuspuutteita. Esimerkiksi Lazarin ja muiden (2012) sekä Reuschelin ja muiden (2023) tutkimuksissa kävi ilmi, että vain pieni osa yrityksien verkkosivuista tuki sokeiden henkilöiden työnhakuprosessia. Ericksonin (2002) tutkimuksessa ilmeni, että yksikään tutkituista työnhakusivustoista ei ollut saavutettava automaattisen saavutettavuustarkistustyökalun arvion mukaan. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena sisältöanalyysinä, jossa aineisto kerättiin viidestä eri suomalaisesta työnhakusivustosta. Aineiston keruussa käytettiin automaattista saavutettavuuden arviointityökalua WAVE:a sekä manuaalista arviointia. Manuaalinen saavutettavuusarviointi toteutettiin heuristisena arviointina käyttäen Mäkipään ja Isohellan (2022) heuristiikkalistaa. Lisäksi työnhakusivustoilta tarkistettiin manuaalisesti ne kohdat, jotka WAVE-työkalu raportoi varoituksiksi. Verkkosivujen saavutettavuustarkistuksien tulokset luokiteltiin aiheittain sekä saavutettavuusperiaatteiden mukaan. Heuristisen arvioinnin tulokset luokiteltiin Mäkipään ja Isohellan (2022) heuristiikkojen kategorioiden mukaan. Luokittelu auttoi hahmottamaan, millaisia saavutettavuuspuutteita työnhakusivustoilla ilmeni. Saavutettavuustarkistuksien tuloksien pohjalta tehtiin parannusehdotuksia verkkosivujen saavutettavuuden parantamiseksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisilta työnhakusivustoilta löytyneet saavutettavuuspuutteet ovat linjassa aiempien tutkimuksien kanssa, joiden mukaan verkkosivujen yleisimmät saavutettavuuspuutteet ovat liian vähäinen kontrasti ja alt- tekstien puuttuminen (WebAIM, 2024; Bhatia ja Malek, 2024). Korjaamalla eniten esiintyvät saavutettavuuspuutteet voidaan parantaa työnhakusivustojen 9 saavutettavuutta merkittävästi. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että eri työnhakusivustojen saavutettavuuspuutteiden määrissä on merkittäviä eroja. Tämän raportin luvussa 2 käsitellään tarkemmin saavutettavuutta, saavutettavuuden määritelmää sekä saavutettavuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi luvussa 2 käsitellään WCAG-saavutettavuusohjeistusta sekä sen määrittelemiä saavutettavuuden periaatteita ja onnistumiskriteereitä, jotka ovat merkittävässä osassa tässä tutkimuksessa toteutetussa saavutettavuusarvioinnissa. Luvussa 3 käsitellään aiempia tutkimuksia verkkosivujen saavutettavuudesta sekä tutkimuksia työnhakusivustojen ja rekrytointisivustojen saavutettavuudesta. Luvussa 4 käsitellään tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmiä ja luvussa 5 tutkimuksen tuloksia. Luvussa 6 käsitellään tämän tutkimuksen johtopäätöksiä. 10 2 Saavutettavuus Saavutettavuus (eng. accessibility) on laaja ja monitahoinen käsite. Saavutettavuutta voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta, jotka kuitenkin usein limittyvät ainakin osittain toisiinsa. Lähestymistavat voidaan jakaa saavutettavuuden eri osa-alueisiin, joita ovat muun muassa tekninen, digitaalinen sekä verkkopalveluiden saavutettavuus. Tekninen saavutettavuus (eng. technical accessibility) viittaa digipalveluiden lähdekoodin virheettömyyteen ja loogisuuteen sekä palveluiden toimivuuteen eri teknologioita käyttäen (Aluehallintovirasto, 2019a). Digitaalista saavutettavuutta (eng. digital accessibility) ja verkkopalveluiden saavutettavuutta (eng. web accessibility) käytetään usein sekaisin tai toistensa synonyymeina. Digitaalisella saavutettavuudella voidaan ymmärtää kaikki digimuodossa olevien palveluiden saavutettavuus, joita ovat muun muassa verkkosivut, mobiilisovellukset, ohjelmistot sekä elektroniset alustat (Inal ja muut, 2020). Verkkopalveluiden saavutettavuus tarkoittaa nimensä mukaisesti verkkosivujen sekä käyttöliittymien saavutettavuutta. Tässä tutkimuksessa saavutettavuutta tarkastellaan verkkosivujen näkökulmasta. Saavutettavuus kytkeytyy vahvasti Kaikille sopivaan suunnitteluun (eng. Design for all) (Aluehallintovirasto, 2019a). Kaikille sopivan suunnittelun tavoitteena on tuotteiden suunnittelu niin, että tuotteet ovat mahdollisimman suuren ihmisjoukon käytettävissä (Persson ja muut, 2014). Kaikille sopivaa suunnittelua käytetään tuotesuunnittelun lisäksi palveluiden suunnittelussa. Kaikille sopiva suunnittelu on käyttäjäkeskeinen periaate, jossa käyttäjien erilaiset tilanteet ja tarpeet otetaan huomioon verkkopalveluiden kehittämisen jokaisessa vaiheessa suunnittelusta toteutukseen (Aluehallintovirasto, 2024). Kun verkkosivujen saavutettavuus on otettu huomioon, verkkosivut palvelevat kaikkia käyttäjiä tilanteesta tai tarpeista riippumatta. 11 2.1 Verkkosivujen saavutettavuus Saavutettavuus on kuin digipalveluiden, eli verkkosivujen ja mobiilisovelluksien, esteettömyyttä. Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen maailman, kuten rakennuksien esteiden poistamista siten, että sen on erilaisille käyttäjille toimiva ja turvallinen (Aluehallintovirasto, 2019a; Selovuo, 2019, s. 11). Saavutettavuudella tarkoitetaan digitaalisten palveluiden esteiden poistamista siten, että erilaisten ihmisten on helppo käyttää palveluita (Aluehallintovirasto, 2019a). Saavutettavuus parantaakin palveluiden käyttökokemusta (Macakoglu ja Peker, 2022), eli sitä, millaiseksi käyttäjät kokevat palvelun käytön. Käyttäjän näkökulmasta verkkosivujen saavutettavuus voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: fyysinen saavutettavuus ja informaation saavutettavuus. Fyysisellä saavutettavuudella tarkoitetaan käyttäjän fyysistä mahdollisuutta käyttää laitetta (Loiacono ja muut, 2013). Informaation eli tiedon saavutettavuudella viitataan käyttäjän mahdollisuuteen saada verkkosivujen välittämää tietoa (Loiacono ja muut, 2013), joka voi olla esitetty teksti-, kuva-, audio- tai videomuodossa (ICT4IAL, 2015). Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti työnhakusivustojen informaation saavutettavuuteen. Frazaon ja Duarten (2020) mukaan saavutettavuus on verkkosisältöjen erilaisten ja vaihtoehtoisten esitystapojen tarjoamista jokaiselle käyttäjälle, mukaan lukien ihmisille, joilla on erilaisia rajoitteita tai vammoja. Saavutettavat verkkosivut mahdollistavatkin verkkosivujen käytön esimerkiksi käyttäjille, jotka käyttävät avustavaa teknologiaa. Avustava teknologia on työkalu, joka auttaa käyttäjää suorittamaan tehtävän tai omaksumaan tiedon teknisen laitteen ruudulta (Sachdeva ja muut, 2015). Avustavaa teknologiaa ovat muun muassa ruudunluku- ja puheentunnistusohjelmistot sekä tekstitys (WHO, 2024). Saavutettavuus takaa sen, että kaikki ihmiset voivat havainnoida, ymmärtää, navigoida, käyttää sekä olla vuorovaikutuksessa digipalveluiden sekä sen sisältämän informaation 12 kanssa (W3C, 2024a; Selovuo, 2019, s. 13). Saavutettavuutta tarvitsevat erityisesti ihmiset, joilla on erilaisia rajoitteita tai muuten haasteita käyttää digipalveluita. Suomessa on arviolta yli miljoona ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavia palveluita (Aluehallintovirasti, 2021). Näihin lukeutuu muun muassa henkilöt, joilla on näkö- tai kuulovamma, heikentynyt näkö, fyysisiä rajoitteita kuten lihasheikkoutta tai vapinaa, mielenterveysongelmia, lukihäiriö, muistihäiriö tai heikko suomen kielen taito (Aluehallintovirasti, 2021). Ihmisen toimintakyky voidaankin jakaa fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn (THL, 2023). Ihmisen ja tietokoneen välisessä vuorovaikutuksessa ihminen tarvitsee erityisesti kognitiivista ja fyysistä toimintakykyä. Verkkosivujen käytössä ihminen tarvitsee kykyä havaita asioita, kuten lukea tekstiä, kuunnella audiota sisältävää tiedostoa tai havainnoida kuvia. Tähän ihminen tarvitsee kykyä nähdä ja kuulla, jotka ovat osa fyysistä toimintakykyä. Kognitiivisella toimintakyvyllä tarkoitetaan muun muassa kykyä vastaanottaa ja käsitellä tietoa (THL, 2023), joka on olennaista verkkosivuja käytettäessä. Erilaiset fyysiset rajoitteet, kuten näkö- tai kuulovamma, vaikuttavat ihmisen fyysiseen toimintakykyyn. Saavutettavat verkkosivut mahdollistavat verkkosivujen käytön myös ihmisille, joilla on fyysisiä toimintakykyrajoitteita. Esimerkiksi verkkosivut, joita pystyy navigoimaan ruudunlukuohjelman avulla, mahdollistaa verkkosivujen käytön ihmisille, jotka eivät kykene näkemään ruudulla olevaa tietoa. Ruudunlukuohjelma lukee verkkosivuilla olevan tiedon ääneen, jotta näkörajoitteinen voi saada verkkosivujen välittämän tiedon kuuntelemalla. Luki- ja muistihäiriöt ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka vaikuttavat ihmisen kognitiiviseen toimintakykyyn. Kognitiivisella saavutettavuudella pyritään varmistamaan verkkosisällön saavutettavuus siten, että sisältö olisi mahdollisimman ymmärrettävää (Aluehallintovirasto, 2024). Ymmärrettävä verkkosisältö on selkeää, helposti 13 hahmotettavaa sekä loogista. Kognitiivisesti saavutettavalla verkkosisällöllä on vaihtoehtoisia esitysmuotoja ja sisällön löytäminen on helppoa. Vaikka verkkosivujen saavutettavuudella pyritään huomioimaan erityisesti käyttäjät, joilla on erilaisia toimintakyvyllisiä rajoitteita, saavutettavuudesta on hyötyä myös käyttäjille, joilla ei ole tällaisia rajoitteita. Saavuttavuus tekee verkkosivuista helppokäyttöisiä ihan jokaiselle käyttäjälle takaamalla verkkosivujen havaittavuuden, hallittavuuden, ymmärrettävyyden ja toimintavarmuuden. 2.2 Saavutettavuuden lainsäädäntö ja ohjeistukset Suomessa digitaalisten palveluiden tarjoajia velvoittaa monet säädökset ja lait. Merkittävin saavutettavuutta ohjaava laki Suomessa on laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) eli digipalvelulaki, joka laittaa täytäntöön EU:n asettamia vaatimuksia. Saavutettavuuden lainsäädännön rakennetta on havainnollistettu kuviossa 1. Kuvio 1. Saavutettavuuden lainsäädäntö Suomessa. Digipalvelulaki laittaa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivin (2016/2102), joka velvoittaa julkisen sektorin toimijoita varmistamaan sen tarjoamien digipalveluiden saavutettavuuden (Selovuo, 2019, s. 17). 14 Saavutettavuusdirektiivi sisältää viittauksia Euroopan Unionin saavutettavuusstandardiin EN 301 549, joka asettaa vaatimukset digipalveluiden saavutettavuudelle. Saavutettavuusstandardi mukailee WCAG-ohjeistusta (Web Content Accessibility Guidelines), jota käsitellään seuraavassa alaluvussa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2019/882) tuotteiden ja palveluiden esteettömyydestä, eli esteettömyysdirektiivi, tekee muutoksia 2020-luvulla Suomen digipalvelulakiin tuomalla saavutettavuuslainsäädännön piiriin uusia tuotteita ja palveluita (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023). Esteettömyysdirektiivin tavoite on lisätä palveluiden ja tuotteiden saatavuutta ja liikkuvuutta sekä tehdä tuotteista ja palveluista esteettömämpiä, jolla helpotettaisiin vammaisten henkilöiden itsenäistä toimintaa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023). Digipalvelulaki velvoittaa erityisesti julkisen sektorin palvelun tarjoajia, mutta myös osaa järjestöistä ja yksityisen sektorin toimijoista, joiden taustalla vaikuttaa merkittävästi viranomainen (Aluehallintovirasto, 2019b). Esteettömyysdirektiivi tuo digipalvelulain piiriin palveluiden tarjoajat, joiden palveluihin kuulu tietoliikenne- ja viestintäpalvelut, liikenteeseen liittyvät palvelut, kuluttajapankkipalvelut, sähköiset kirjat sekä verkkokaupat (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023). Esteettömyysdirektiiviä koskeva lainsäädäntö tuli Suomessa voimaan vuonna 2023, mutta sen soveltaminen alkaa pääosin vuoden 2025 kesäkuussa. Saavutettavien palveluiden tarjoamiseen liittyy digipalvelulain lisäksi muun muassa Suomen perustuslaki, Yhdenvertaisuuslaki sekä Hallintolaki (Selovuo, 2019, s. 17). Esimerkiksi Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 15 §:n mukaan palvelun tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja tarvittavat mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa käyttää palveluita. Vaikka digipalvelulaki ei suoranaisesti velvoittaisi kyseistä palveluntarjoajaa, jokaisen digipalveluita tarjoavan tahon tulisi kiinnittää huomiota saavutettavuuteen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi sekä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. 15 2.3 WCAG ja saavutettavuuden periaatteet WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines on Web Accessibility Initiativen (WAI) kehittämä saavutettavuusohjeistus, jossa esitetään onnistumiskriteerit saavutettavalle verkkosisällölle. WAI on osa World Wide Web Consortiumia (W3C), joka kehittää kansainvälisiä saavutettavuusstandardeja (W3C, 2024b). WCAG on kehitetty yhteistyössä yksilöiden ja organisaatioiden kanssa, jonka tavoitteena on luoda verkkosisällön saavutettavuusstandardi, joka tarjoaa ohjeistuksen saavutettavan verkkosisällön saavuttamiseksi (Henry, 2024a). Ensimmäinen WCAG-ohjeistus, WCAG 1.0, julkaistiin vuonna 1999. Sittemmin ovat tulleet versiot WCAG 2.0, WCAG 2.1 ja WCAG 2.2. Vuoden 2024 toukokuussa julkaistiin WCAG 3, mutta sitä kehitetään edelleen (Henry, 2024b). Digipalvelulain asettamat saavutettavuusvaatimukset tulevat EU:n saavutettavuusstandardista, joka viittaa WCAG 2.1-ohjeistukseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan uudempaa saavutettavuusohjeistusta WCAG 2.2, koska tutkimuksessa käytetty automaattinen saavutettavuuden tarkistustyökalu WAVE tarkistaa saavutettavuuden uudemman ohjeistuksen mukaan. Ja koska on arvioitu, että uudet WCAG-kriteerit tulisivat osaksi Suomen lainsäädäntöä aikaisintaan syksyllä 2024 (Aluehallintovirasto, 2023), tulee WCAG 2.2 -ohjeistukset olemaan osa digipalvelulakia vielä jonakin päivänä. WCAG-ohjeistus on jaettu neljään saavutettavuustekijään, eli niin sanottuihin saavutettavuuden periaatteisiin. Periaatteiksi on määritelty havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys sekä toimintavarmuus (W3C, 2019; Selovuo, 2019, s. 57). WCAG- ohjeistuksessa periaatteiden toteuttamiseksi on annettu ohjeet, jotka koostuvat kolmen tason (A-taso, AA-taso ja AAA-taso) onnistumiskriteereistä (Selovuo, 2019, s. 57). Digipalvelulain mukaan digipalveluiden tulee täyttää vähintään A- ja AA-tason kriteerit (Aluehallintovirasto, 2019c). Jotta seuraavan tason onnistumiskriteerit voivat täyttyä, alemman tason onnistumiskriteereiden on täytyttävä. Esimerkiksi jotta verkkosivut 16 saavuttaisivat AA-tason onnistumiskriteerit, tulee sen täyttä sekä A-tason että AA-tason onnistumiskriteerit. Saavutettavuuden periaatteet ja niiden onnistumiskriteerit huomioivat ihmisten erilaiset fyysiset ja kognitiiviset toimintakyvyt. WCAG-ohjeistuksessa on huomioitu esimerkiksi ihmiset, joilla on näkö- tai kuulovamma, valoherkkyyttä tai ongelmia oppimisen ja ymmärtämisen kanssa (W3C, 2019). Esimerkiksi havaittava-periaate huomioi ihmisten erilaiset kyvyt nähdä ja havaita sisältöä verkkosivuilla. Hallittava-periaate taas takaa verkkosivujen käytön erilaisia tekniikoita käyttäen. Tällä mahdollistetaan verkkosivujen käyttö käyttäjille, jolla on fyysisiä toimintakykyrajoitteita. Ymmärrettävä-periaate takaa verkkosivujen selkeyden ja sen, että verkkosisältö on helposti ymmärrettävissä, mikä auttaa erityisesti käyttäjiä, joilla on kognitiivisia rajoitteita. Seuraavissa alaluvuissa käsitellään tarkemmin saavutettavuuden periaatteita, niiden ohjeita ja onnistumiskriteereitä. 2.3.1 Havaittava Havaittava-periaatteella viitataan verkkosivujen sisältöön ja käyttöliittymän osiin, joiden tulee olla havaittavissa ja saatavilla kaikille käyttäjille (Selovuo, 2019, s. 25; W3C, 2019; Lazar ja muut, 2015, s. 62). Havaittavassa verkkosisällössä on tekstivastineet, eli alt- tekstit, kuville ja muille ei-tekstimuotoiselle sisällölle, jotka ovat olennaisia sivun käytön ja ymmärtämisen kannalta. Näin esimerkiksi ruudunlukuohjelman käyttäjä saa tiedon kuvan sisällöstä, vaikka ei sitä näe. Havaittava-periaatteen ohjeisiin kuuluu tekstivastineiden lisäksi myös aikasidonnaisen median saavutettavuus, verkkosivun mukautettavuus sekä erottuvuus. Havaittava-periaatteen WCAG 2.2-ohjeistuksen mukaisia onnistumiskriteereitä on havainnollistetut kuviossa 2. 17 Kuvio 2. WCAG 2.2 havaittava-periaatteen kriteerit. Aikasidonnaisella medialla viitataan verkkosisältöön, jolla on alku ja loppu, ja jonka esittäminen vie aikaa, kuten ääni- tai videotiedosto (Selovuo, 2019, s. 62). Saavuttaakseen tämän kriteerin, verkkosivujen tulee tarjota vaihtoehtoisia esitysmuotoja aikasidonnaiselle mediasisällölle (W3C, 2019). Esimerkiksi A-tason onnistumiskriteeri 1.2.2 Tekstitys vaatii, että tallennetuille äänitiedostoille tarjotaan tekstitykset. Tässä tutkimuksessa aikasidonnaiseen mediaan sekä muihin audio- tai audiovisuaaliseen sisältöön viittaavat kriteerit on jätetty huomiotta, koska työnhakusivustoilla ei pääasiassa ole tällaista sisältöä. Mukautettava verkkosisältö tarkoittaa, että sisältö voidaan esittää eri tavoin ilman, että sisällön merkitys muuttuu (Selovuo, 2019, s. 64). Esimerkiksi kun sivustoa luetaan ruudunlukuohjelmalla tai sivuston kokoa suurennetaan, verkkosivun sisältöä ei katoa eikä se muutu merkittävästi. Verkkosivuston mukautuvuus siis takaa yhdenvertaisen pääsyn verkkosisältöön, sillä se huomioi ihmisten erilaiset tarpeet. Mukautuvuus takaa 18 esimerkiksi sen, että ruudunlukuohjelman käyttäjät saavat saman informaation verkkosivuilta kuin ilman avustavaa teknologiaa toimivat käyttäjät. Erottuvuudella viitataan verkkosisällön hahmottamiseen. Kun verkkosisältö on helposti hahmotettavaa, käyttäjän on helppo nähdä ja kuulla verkkosivun sisältö (Selovuo, 2019, s. 65). Erottuvuuteen vaikuttaa pääasiassa värit sekä kontrasti. Näihin viittaavia saavutettavuuden onnistumiskriteereitä ovat esimerkiksi 1.4.1 Värien käyttö sekä 1.4.3 Kontrasti. Onnistumiskriteerin 1.4.1 mukaan värejä ei tule käyttää ainoana visuaalisena tiedonvälityskeinona (W3C, 2019). Tällöin esimerkiksi heikkonäköiset, värisokeat tai sokeat käyttäjät saavat saman tiedon, kuin muut käyttäjät, kun tiedon välitys ei rajoitu vain värien näkemiseen. Onnistumiskriteerin 1.4.3 mukaan tekstin ja visuaalisten esitystapojen kontrastisuhteen tulee olla vähintään 4,5:1 (W3C, 2019). Riittävän suuri kontrasti helpottaa sisällön havaitsemista ja hahmottamista. 2.3.2 Hallittava Hallittavuudella tarkoitetaan verkkosivuston ja sen sisällön käytettävyyden säilymistä kaikilla käyttäjien käyttämillä tekniikoilla, sekä käyttäjän mahdollisuutta olla vuorovaikutuksessa verkkosisällön kanssa (Selovuo, 2019, s. 69; Lazar ja muut, 2015, s. 62). Hallittava verkkosivu on navigoitavissa sekä sivun komponentit ovat käytettäviä kaikissa tilanteissa ja kaikilla avustavilla tekniikoilla (Selovuo, 2019, s. 69). Yksi hallittava- periaatteen ohjeista onkin mahdollistaa sivun käyttö pelkästään näppäimistöä käyttäen. Hallittava-periaatteen WCAG 2.2-ohjeistuksen mukaisia onnistumiskriteereitä on havainnollistetut kuviossa 3. 19 Kuvio 3. WCAG 2.2 hallittava-periaatteen kriteerit. Ohjeen 2.1 Käytettävissä näppäimistöltä noudattaminen takaa verkkosivun käytön muulla kuin perinteisellä hiirinavigoinnilla. Ohjeen täyttyäkseen verkkosivuja tulee voida käyttää niin, että sivun elementtejä voidaan käydä järjestyksessä läpi, mikä on olennaista erityisesti ruudunlukuohjelmaa käytettäessä (Selovuo, 2019, s. 70). Lisäksi sivuston toiminnallisuuksien tulee olla käytettävissä vain näppäimistöä käyttäen. Onnistumiskriteeri 2.1.2 Ei näppäimistöansaa varmistaa sujuvan navigoinnin näppäimistöllä, sillä kriteerin mukaan sivun komponenteista tulee päästä myös pois pelkästään näppäimistöä käyttäen. Tarpeeksi aikaa viittaa rajallisen ajan näkyvän tai toimivan sisällön hallittavuuteen, kuten mahdollisuuteen pysäyttää tai tauottaa sisällön näkyminen. Hallittava-periaatteen ohje 2.3 Sairauskohtaukset viittaa sairauskohtauksia aiheuttaviin elementteihin, joihin tulee kiinnittää verkkosivuilla huomiota sairauskohtauksien ennaltaehkäisemiseksi. Esimerkkinä sairauskohtauksia aiheuttavista elementeistä ovat välähtelevät tai kirkkaat elementit, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi epilepsiakohtauksen. Myös animoinnit tai suuret liikkeet voivat aiheuttaa fyysistä pahoinvointia käyttäjälle (Selovuo, 2019, s. 76). Onnistumiskriteeri 2.3.1 Kolme välähdystä tai alle raja-arvon asettaa rajat välähteleville elementeille: kriteerin mukaan mikään elementti verkkosivulla ei saa välähtää useammin 20 kuin kolme kertaa sekunnissa eikä välähdys saa olla yli yleisen välähdyksen ja punaisen välähdyksen raja-arvon (W3C, 2019). Navigoitavuudella tarkoitetaan sitä, että sivusto auttaa käyttäjää liikkumaan sisällössä, havainnoimaan missä kohtaa sisältöä käyttäjä sillä hetkellä on, sekä auttaa käyttäjää löytämään hänen haluamansa sisältö sivustolta (Selovuo, 2019, s. 76). Navigoitavan verkkosisällön onnistumiskriteereitä ovat muun muassa mahdollisuus ohittaa toistuvat elementit (2.4.1 Ohita lohkot), joita ovat esimerkiksi valikot sekä sosiaalisen median linkit. Muita onnistumiskriteereitä ovat muun muassa selkeät ja kuvaavat sivujen otsikot (2.4.2 Sivuotsikot), kuvaavat linkkitekstit (2.4.4 Linkin tarkoitus) sekä mahdollisuus etsiä haluttua sisältöä usealla eri tavalla (2.4.5 Useita tapoja), kuten hakukenttää käyttäen tai sisällysluettelon avulla. Onnistumiskriteeri 2.4.7 Näkyvä kohdistus viittaa valitun elementin korostamiseen, jotta käyttäjä tietää, missä kohtaa valitsin menee. Syötetavoilla viitataan näppäimistön lisäksi muihin mahdollisiin syötetapoihin, kuten kosketusnäytöissä erilaisiin sormen liikkeisiin. Syötetavat-ohje koostuu muun muassa seuraavista A-tason onnistumiskriteereistä: verkkosisällön käytettävyys yksinkertaisilla syötetavoilla erilaisilla osoitinlaitteilla (2.5.1 Osoitineleet), tahattomien syötteiden estäminen (2.5.2 Osoitinlaitteella tehdyn valinnan peruuttaminen) sekä visuaalisten otsikoiden ohjelmallinen saatavuus (2.5.3 Nimilappu nimessä) (Selovuo, 2019, s. 80-81). 2.3.3 Ymmärrettävä Ymmärrettävyydellä tarkoitetaan sitä, että verkkosisältö on esitetty sellaisilla tavoilla, joilla käyttäjä kykenee prosessoimaan sivun sisältöä (Lazar ja muut, 2015, s. 62; Selovuo, 2019, s.83). Ymmärrettävyys tarkoittaa selkeän ja ymmärrettävän kielen käyttöä, tekstin selkeää jäsentelyä, kuvaavia väliotsikoita, sekä tiedon esittämistä vaihtoehtoisilla tavoilla (Aluehallintovirasto, 2019a). Ymmärrettävä verkkosisältö on luettavaa, toiminta on ennakoitavissa ja käyttäjän syötteitä avustetaan. Näitä ymmärrettävä-periaatteen ohjeita ja niiden onnistumiskriteereitä on havainnollistettu kuviossa 4. 21 Kuvio 4. WCAG 2.2 ymmärrettävä-periaatteen kriteerit. Luettavuudella viitataan verkkosivun tekstisisällön luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen (Selovuo, 2019, s. 83). Sisällön luettavuuteen vaikuttaa selkeän kielen lisäksi tekninen saavutettavuus sekä visuaalinen muotoilu. Teknisellä saavutettavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että tekstisisältö on myös teknisesti luettavissa käyttämällä esimerkiksi ruudunlukuohjelmaa. Visuaalisella muotoilulla tarkoitetaan esimerkiksi kirjasintyylejä sekä tekstin muotoilua. Saavutettavassa verkkosisällössä tulisi välttää muun muassa lihavointia ja koristeellisia fontteja, jotka saattavat vaikeuttaa esimerkiksi lukihäiriöisen käyttäjän verkkosisällön lukemista tai ymmärtämistä (Selovuo, 2019, s. 84; Rello ja Baeza-Yates, 2013). Ennakoitavuudella tarkoitetaan verkkosivun toiminnan ennustettavuutta; esimerkiksi jonkin elementin aktivoituessa verkkosisällön ei tulisi muuttua odottamattomasti (Selovuo, 2019, s. 85). Ennakoitavassa verkkosivustossa on yhdenmukainen navigointi jokaisella sivulla eli navigointijärjestys pysyy samana siirryttäessä sivulta toiselle. Myös sivuston elementit ovat johdonmukaisia eli samanlaisia ja samaan toimintoon johtavia 22 jokaisella sivulla. Onnistumiskriteerillä 3.2.6 Johdonmukainen apu viitataan sivustolla oleviin avustaviin elementteihin, kuten tukipalveluihin, joiden tulee olla esitetty jokaisella sivuston sivulla samalla tavalla ja samassa järjestyksessä (W3C, 2024c). Yksinkertaistesti voidaan sanoa, että ennakoitava verkkosisältö on johdonmukaista. Syötteen avustamisella tarkoitetaan sitä, että verkkosivu auttaa käyttäjää välttämään turhat virheet sekä korjaamaan virheitä (W3C, 2019). Esimerkiksi onnistumiskriteeri 3.3.2 Nimilaput ja ohjeet viittaa siihen, että syötekentät on nimetty selkeästi, jotta käyttäjä tietää, mitä tietoja syötekenttään tulee antaa. Syötteen avustamisella pyritään minimoimaan käyttäjälle annettavat ilmoitukset ja korjausehdotukset (Selovuo, 2019, s. 86). 2.3.4 Toimintavarma Toimintavarmuudella tarkoitetaan sitä, että verkkosisältö on teknisesti saavutettavassa muodossa sekä nykyajan että tulevaisuuden teknologioilla (Lazar ja muut, 2015, s. 62; Selovuo, 2019, s. 91). Toimintavarmuus siis takaa sen, että verkkosivut ovat käytettävissä eri ohjelmilla, mukaan lukien avustavat teknologiat, kuten ruudunlukuohjelmat. Toisin sanoen verkkosivujen tulee olla yhteensopivia erilaisten sovelluksien ja tekniikoiden kanssa. Verkkosivujen toteutuksessa tulisi välttää ratkaisuja, jotka vaatisivat käyttäjiltä erityisiä toimenpiteitä sisällön käyttämiseksi (Selovuo, 2019, s. 91). Toimintavarmuuden WCAG 2.2-ohjeistuksen mukaisia onnistumiskriteereitä on havainnollistettu kuviossa 5. 23 Kuvio 5. WCAG 2.2 toimintavarma-periaatteen kriteerit. Toimintavarmuuden onnistumiskriteerit liittyvät pääasiassa verkkosivujen teknisiin ratkaisuihin. A-tason onnistumiskriteeri 4.1.2 Nimi, rooli, arvo viittaa merkkauskielen, eli HTML-koodin, elementtien oikeaoppiseen käyttöön (Selovuo, 2019, s. 93). AA-tason onnistumiskriteerin 4.1.3 Tilasta kertovat viestit tarkoitus on osoittaa käyttäjälle sisällön merkittävä muutokset tavalla, joka ei häiritse tai keskeytä käyttäjää (Selovuo, 2019, s. 93). Tilasta kertova viesti voi olla esimerkiksi ilmoitus hakutuloksien määrästä tai virheilmoitus virheellisessä muodossa syötetystä tiedosta. 24 3 Verkkosivujen saavutettavuuspuutteet Verkkosivujen saavutettavuudesta on tehty useita tutkimuksia viimeisten vuosikymmenien ajan. Tutkimuksia on tehty erityisesti julkisen sektorin verkkosivujen saavutettavuudesta, kuten koulujen verkkosivuista. Esimerkiksi Hackett ja Parmanto (2005) tutkivat amerikkalaisten korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuutta vuosina 1997–2002. Heidän tutkimuksessaan kävi ilmi, että koulujen verkkosivujen saavutettavuuspuutteet liittyivät pääasiassa alt-tekstin puuttumiseen. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että mitä monimutkaisemmat verkkosivut ovat, sitä huonompi verkkosivujen saavutettavuus on. Acosta-Vargas ja muut (2016) tutkivat 20 yliopiston verkkosivujen saavutettavuutta ympäri maailman. He vertasivat verkkosivuja WCAG 2.0-saavutettavuusohjeistukseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksikään tutkituista verkkosivuista ei vastannut saavutettavuusohjeistusta. Tutkimuksessa ei eritelty, millaisia saavutettavuuspuutteita verkkosivuilla oli, vaan he tutkivat saavutettavuuspuutteiden määriä. Acosta-Vargasin ja muiden (2016) mukaan verkkosivuilla on suuri määrä saavutettavuuspuutteita, jotka voitaisiin korjata tarjoamalla vaihtoehtoisia toiminta- ja esitystapoja. Sekä Acosta-Vargas ja muiden (2016) että Hackettin ja Parmanton (2005) tutkimuksessa kävi ilmi, että koulujen verkkosivuilla on merkittävä määrä saavutettavuuspuutteita. Bhatia ja Malek (2024) tutkivat erityyppisten verkkosivujen, kuten verkostointiin ja uutisiin erikoistuneiden sivujen saavutettavuutta vuosien 2013–2023 ajalta käyttäen WAVE API -tarkistustyökalua. WAVE API -työkalu luo raportin WCAG- onnistumiskriteereistä, jotka eivät täyty verkkosivuilla. Bhatian ja Malekin (2024) tutkimuksessa kävi ilmi, että verkkosivujen saavutettavuusongelmat ovat vähentyneet vuosien saatossa. Verkkosivuilla on kuitenkin edelleen joitakin saavutettavuuspuutteita, joita ovat muun muassa liian vähäinen kontrasti sekä vaihtoehtoisen tekstin puuttuminen. Tämä on linjassa WebAIM:n vuoden 2024 raportin kanssa, jonka mukaan yleisimmät saavutettavuuspuutteet verkkosivuilla on liian vähäinen kontrasti sekä alt- tekstin puuttuminen (WebAIM, 2024). 25 WebAIM, Web Accessibility in Mind, on yhteisö, jonka tavoitteena on parantaa verkkosisältöjen saavutettavuutta ihmisille, joilla on erilaisia rajoitteita (WebAIM, 2010). WebAIM on julkaissut vuodesta 2019 lähtien vuosittaisen raportin nimeltä The WebAIM Million, jossa he esittelevät saavutettavuustutkimuksen tuloksia. Saavutettavuustutkimuksessa WebAIM tutkii miljoonan verkkosivun (etusivun) saavutettavuutta käyttämällä WAVE:n saavutettavuuden arviointityökalua nimeltä WAVE Stand-alone API. Vuoden 2024 raportissa miljoona arvioitavaa verkkosivua valittiin Tranco-listalta, joka on lista suosituimmista verkkosivuista. WebAIM:n vuoden 2024 raportin mukaan yleisimmät saavutettavuuspuutteet verkkosivuilla on liian vähäinen kontrasti, alt-tekstin puuttuminen, puuttuva syötenimikkeet, tyhjät linkit, tyhjät painikkeet sekä dokumentin kielen puuttuminen (WebAIM, 2024). Syötenimikkeillä tarkoitetaan syötekenttien nimeämistä. Tyhjillä linkeillä ja painikkeilla tarkoitetaan sitä, että linkki ei johda mihinkään eikä painikkeesta tapahdu mitään. Edellä mainittujen saavutettavuuspuutteiden ilmeneminen on vähentynyt verrattuna aiempiin vuosiin, lukuun ottamatta syötenimikkeiden puuttumista sekä tyhjiä painikkeita (WebAIM, 2024). 3.1 Saavutettavuuspuutteet työnhakusivustoilla Internetistä on tullut merkittävä osa työnhakuprosessia (Jansen ja muut, 2005). Esimerkiksi Yhdysvalloissa 90-luvun loppupuolella vain 20 % työttömistä työnhakijoista etsi töitä verkosta, kun taas 2010-luvulle tultaessa määrä oli noussut 80 %:iin (Kuhn, 2014). Online-työnhaussa, eli työnhaussa, joka tapahtuu verkossa, on useita hyötyjä. Kuhnin (2014) mukaan verkossa tapahtuvan työnhaun kustannukset ovat merkittävästi alhaisemmat kuin perinteisessä työnhaussa. Tutkimuksissa on myös ilmennyt, että online-työnhaku vähentää työttömyyden kestoa (Kuhn, 2014). Työnhakuun erikoistuneet verkkosivut, eli työnhakusivustot, tarjoavat alustan yrityksille ilmoittaa avoinna olevasta työpaikasta. Työnhakijalle sivusto tarjoaa kootun listan 26 avoimista työpaikoista sekä mahdollisuuden hakea työpaikkaa. Työnhakusivustot toimivat ikään kuin työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamispaikkana. Työnhakusivustot tarjoavat myös dataa esimerkiksi yrityksistä sekä työnhakijoista, jota voidaan hyödyntää työmarkkinoiden tutkimisessa (Kuhn, 2014). Vuoden 2024 heinäkuussa Suomessa oli 508 100 työnhakijaa, joista 114 100 oli työssä olevia ja 306 000 työttömiä (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2024). Jotta työnhakumahdollisuudet olisivat kaikille yhdenvertaisia, tulee työnhakusivustojen saavutettavuuteen kiinnittää huomiota. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin käynyt ilmi, että verkossa tapahtuvassa työnhakuprosessissa on saavutettavuuspuutteita. Tutkimuksia on tehty erityisesti näkövammaisten näkökulmasta, jotka käyttävät apunaan ruudunlukuohjelmaa. Suurin osa aiemmista tutkimuksista ovat keskittyneet tutkimaan yrityksien omia rekrytointisivuja sekä työnhakuprosessia verkkosivuilla. Työnhakusivustojen saavutettavuudesta on tehty kohtuullisen vähän tutkimuksia. Suurin osa tutkimuksista keskittyy yrityksien omiin rekrytointisivuihin eikä työpaikkailmoituksiin erikoistuneisiin sivustoihin. Suurin osa tutkimuksista on myös tehty näkörajoitteisten tai sokeiden käyttäjien näkökulmasta. Tämä antaa hyvin kapean kuvan työnhakusivustojen saavutettavuudesta sekä niiden kehitystarpeista, sillä se keskittyy vain pieneen osaan ihmisistä, vaikka työnhaku koskee lähes kaikkia. Lisäksi toimintakyvyllisiä rajoitteita on monia muitakin kuin näkörajoitteet, jotka tulee ottaa huomioon työnhakusivustojen suunnittelussa. Yksi aiempi työnhakusivustojen saavutettavuustutkimus on Ericksonin (2002) tutkimus. Erickson (2002) tutki online-rekrytoinnin saavutettavuutta arvioimalla kymmenen työnhakusivuston ja 31 yrityksen verkkosivujen saavutettavuutta. Hän käytti arviointityökaluina kahta automaattista tarkistustyökalua sekä simuloitua hakuprosessia. Automaattisina tarkistustyökaluina Erickson (2002) käytti Bobby:a sekä WAVE:a. Automaattisen tarkistuksen tuloksena oli, ettei yksikään työnhakusivustoista ollut saavutettava. Myös suurin osa yrityksien rekrytointisivuista ei läpäissyt 27 saavutettavuustestiä. Simuloidun hakuprosessin tuloksena oli, että vain noin puolet tutkituista sivustoista oli mahdollista käyttää ruudunlukuohjelmalla sekä näppäimistöä käyttäen. Ericksonin (2002) tutkimuksen mukaan suurin osa työnhakuun erikoistuneiden verkkosivujen saavutettavuuspuutteista liittyy vaihtoehtoisen tekstin, eli alt-tekstin, puuttumiseen. Erityisesti kuvapainikkeiden vaihtoehtoisen tekstin puuttuminen on kriittinen ongelma, sillä käyttäjä ei tällöin tiedä, mitä painikkeesta tapahtuu tai mitä painiketta tulisi painaa. Vaihtoehtoisen tekstin puuttuminen on edelleen yksi yleisimmistä verkkosivujen saavutettavuuspuutteista (WebAIM, 2024). Muita Ericksonin (2002) tutkimuksessa löytyneitä saavutettavuuspuutteita olivat näppäimistöansat sekä puutteelliset taulukoiden merkinnät (rivien ja sarakkeiden nimien puuttuminen). Muita aiempia tutkimuksia liittyen online-työnhakuun ovat Lazarin ja muiden (2012) sekä Reuschelin ja muiden (2023) tutkimukset. Lazar ja muut (2012) tutkivat yhdysvaltalaisten työnantajien verkkosivujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Tutkimukseen osallistui 16 sokeaa, näytönlukijaa käyttävää työnhakijaa, joiden tuli hakea töitä yrityksen verkkosivuilta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa työnhakuprosesseista eivät olleet saavutettavia näkövammaisille käyttäjille. Vain noin 28 % hakemusprosesseista onnistui itsenäisesti ilman avustusta. Avustusta tarvittiin tilanteissa, joissa tarvitsi käyttää hiirtä navigoimiseen tai kun hakuprosessissa piti siirtyä eteenpäin. Reuschel ja muut (2023) tutkivat työnhakusivujen saavutettavuutta vertaamalla sivuja WCAG 2.1 -ohjeistukseen. He tutkivat 30 yrityksen verkkosivut käyttämällä kolmea erilaista ruudunlukuohjelma- ja selainyhdistelmää. Vain 23 % verkkosivuista olivat saavutettavat jokaisella kolmella ruudunlukuohjelmalla. Tutkimuksessa tehdyssä saavutettavuustestauksessa verkkosivuilta löydettiin yhteensä 694 saavutettavuusvirhettä. Yli puolet löydetyistä saavutettavuusvirheistä liittyivät näppäimistönavigointiin ja yli kolmasosa liittyi joko päivämäärän valintaan tai 28 yhdistelmäkenttiin, mikä teki työhakemuksien täyttämisestä haastavaa näkövammaisille käyttäjille. Aiempien tutkimuksien mukaan työnhakusivustot ja yrityksien omat rekrytointisivut eivät siis ole riittävän saavutettavia (Erickson, 2002; Lazar ja muut, 2012; Reuschel ja muut, 2023). Tutkimuksissa verkkosivuilta on löydetty merkittäviä saavutettavuuspuutteita, joita ovat muun muassa ongelmat näppäimistönavigoinnissa sekä alt-tekstin puuttuminen. Vaikka työnhakusivustojen saavutettavuudesta on tehty vähän tutkimuksia, niiden tulokset osoittavat, että työnhakusivustojen saavutettavuudessa on parannettavaa. 3.2 Verkkosivujen saavutettavuuden parantaminen Verkkosivujen saavutettavuuden parantamiseksi on tehty monia ohjeistuksia, joista merkittävin on tässäkin tutkimuksessa käytetty WCAG-saavutettavuusohjeistus. Yksinkertaisesti, jotta verkkosivut olisivat saavutettavia, verkkosivujen tulisi noudattaa WCAG-ohjeistusta, joka on myös EU-maissa laissa säädetty. Yhdysvalloissa verkkosivujen saavutettavuutta ohjaa rehabilitaatiolain pykälä 508 (eng. Section 508 of the Rehabilitation Act), jossa määritellään saavutettavuusstandardit liittovaltioiden verkkosivuille (Olalere ja Lazar, 2011). Myös tämä lainpykälä pohjautuu WCAG- ohjeistukseen. Verkkosivujen saavutettavuutta arvioidaankin usein sen perusteella, onko verkkosivut WCAG-ohjeistuksen vaatimusten mukaisia. Monessa tutkimuksessa verkkosivujen saavutettavuuden arviointi on toteutettu automaattisella työkalulla, joka tarkastaa verkkosivun verraten sitä WCAG:n onnistumiskriteereihin. Useissa tutkimuksissa automaattisena arviointityökaluna on käytetty TAW:a ja/tai WAVE:a. Esimerkiksi Inal ja muut (2022) tutkivat Norjan kuntien verkkosivuja ja niiden saavutettavuuspuutteita WAVE ja TAW tarkistustyökalujen avulla. Kyseiset työkalut tarkistavat verkkosivut vertaamalla sivuja WCAG:n onnistumiskriteereihin. Työkalut koostavat raportin 29 verkkosivun saavutettavuuspuutteista eli WCAG:n onnistumiskriteereistä, jotka eivät täyty verkkosivulla. Inalin ja muiden (2022) tutkimuksessa kävi ilmi, että yksikään kuntien verkkosivuista ei ollut saavutettava eli ne eivät täyttäneet täysin WCAG-ohjeistuksen onnistumiskriteereitä. Kuntien verkkosivuilta löytyi keskimäärin 40 saavutettavuuspuutetta, joista moni oli A-tason onnistumiskriteereitä. Tutkimuksessa ilmeni, että suurin osa saavutettavuuspuutteista liittyivät havaittavuuteen ja toimintavarmuuteen. Inalin ja muiden (2022) mukaan koulutus, tiedon lisääminen sekä saavutettavuuden säädökset ja lait auttavat parantamaan verkkosivujen saavutettavuutta. Monissa tutkimuksissa kehotetaan seuraaman WCAG-saavutettavuusohjeistusta verkkosivujen saavutettavuuden parantamiseksi sekä sitä kautta yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi Lazarin ja muiden (2012) mukaan ohjeistuksien, kuten WCAG:n, noudattaminen parantaa yrityksen mahdollisuutta tarjota yhdenvertaisia työmahdollisuuksia kaikille työnhaikoille. Reuschelin ja muiden (2023) mukaan WCAG- ohjeistuksen noudattaminen on helppoa ja se tekee työnhakusivuista saavutettavia myös ruudunlukuohjelmaa käyttäville. Tämä kasvattaa työmahdollisuuksia sekä vähentää työllistymisen diskriminointia. Saavutettavuusohjeistuksien noudattamisen lisäksi verkkosivujen saavutettavuuden parantamiseksi on esitetty muitakin keinoja. Sierkowski (2002) esittää tutkimuksessaan seuraavia toimenpiteitä saavutettavampien verkkosivujen kehittämiseksi: tekstivastineet, selkeä ja johdonmukainen navigointi sekä avustavan teknologian huomioiminen. Sierkowskin (2002) mukaan yksi merkittävä saavutettavuutta parantava tekijä on vaihtoehtoisten tekstien tarjoaminen kuville, audiotiedostoille sekä videotiedostoille. Alt-tekstin puuttuminen on yksi yleisimmistä saavutettavuuspuutteista (WebAIM, 2024), joka on kuitenkin helppo korjata lisäämällä se verkkosivulla oleville ei- tekstimuotoisille sisällöille kuten kuville. Myös WCAG 2.2 -ohjeistuksen havaittava- 30 periaatteen yksi onnistumiskriteereistä on tekstivastineet, jolla viitataan juuri vaihtoehtoisen esitysmuodon, pääasiassa tekstimuotoisen (alt-teksti) esitystavan tarjoamiseen kuville ja multimediasisällöille. Sierkowskin (2002) mukaan verkkosivuilla tulisi lisäksi välttää tiedon välittämistä vain värejä käyttäen. Sen sijaan, värejä tulisi tehostaa kuvien, asemoinnin tai tekstien avulla. Esimerkiksi linkit tulisi erottaa muusta tekstistä alleviivauksella ja lomakkeen pakolliset kentät tulisi erottaa symboleilla. Sierkowskin (2002) mukaan värien tulee olla kirkkaita ja niillä tulee olla vahva kontrasti. Hän myös huomauttaa, että puna-vihervärisokeus on yleisin värisokeustyyppi, joten näitä värejä tulisi välttää verkkosivujen pääkomponenttien värivalinnoissa. WCAG 2.2 -ohjeistuksessa värien ja kontrastien käyttö on osa havaittava-periaatteen onnistumiskriteeristöä (1.4.1 Värien käyttö, 1.4.3 Kontrasti). Toinen tekijä, joka Sierkowskin (2002) mukaan on ehdottoman tärkeä saavutettavuuden kannalta, on selkeä ja yhdenmukainen navigointi. Tämän saavuttamiseksi Sierkowski (2002) ohjeistaa esittämään selkeästi, mihin linkit johtavat, sekä tarjoamaan käyttäjälle tavan, jolla hän voi ohittaa toistuvia linkkejä, kuten lisäämällä linkin ”ohita navigointi”. WCAG 2.2 -ohjeistuksessa navigointi on yksi hallittava-periaatteen ohjeista (2.4 Navigoitava). Yksi navigoitava-ohjeen onnistumiskriteereistä on 2.4.4 Linkin tarkoitus, jonka mukaan linkistä tulisi käydä ilmi linkin kohde ja tarkoitus, jotka tulisi olla myös ohjelmallisesti luettavissa (Selovuo, 2019, s. 78). Avustavan teknologian huomioiminen verkkosivujen suunnittelussa on yksi merkittävä saavutettavuuden tekijä. Avustavan teknologian huomioimisella Sierkowski (2002) tarkoittaa käyttäjän pääsyä tietoon, elementteihin ja toiminnallisuuksiin avustavaa teknologiaa käyttäen. Esimerkiksi jos syötekentästä puuttuu nimilappu, käyttäjä ei tiedä, millaista tietoa kenttään tulisi syöttää. Sierkowski (2002) ohjeistaa käyttämään html- koodissa label- ja input-elementtejä, sekä asettamaan elementtien nimet elementin yläpuolelle tai vasemmalle puolelle. Avustavan teknologian huomioiminen on osa WCAG 31 2.2 -ohjeistuksen hallittava-periaatetta. Esimerkiksi ohjeen 2.5 Syötetavat onnistumiskriteeristön tarkoituksena on mahdollistaa erilaiset syötetavat näppäimistön lisäksi. Nimilappujen oikeanmukainen käyttöä on osa hallittava-periaatteen navigoitava- ja syötetavat-ohjeiden onnistumiskriteeristöä (2.4.6 Otsikot ja nimilaput sekä 2.5.3 Nimilappu nimessä). Kuten voidaan huomata, Sierkowskin (2002) ohjeet verkkosivujen saavutettavuuden parantamiseksi mukailevat WCAG-saavutettavuusohjeistusta. WCAG on siis merkittävässä osassa verkkosivujen saavutettavuuden parantamisessa. Seuraamalla WCAG-ohjeistusta ja täyttämällä vähintään A- ja AA-tason onnistumiskriteerit verkkosivujen saavutettavuus paranee merkittävästi. Saavutettavuusohjeistuksien noudattamisen lisäksi konkreettisia keinoja verkkosivujen saavutettavuuden parantamiseksi ovat muun muassa riittävän suuren kontrastin käyttö verkkosivun väreissä sekä tekstivastineiden lisääminen ei-tekstimuotoisille sisällöille. Saavutettavuusohjeista huolimatta monien verkkosivujen saavutettavuus on puutteellista (Lazar ja muut, 2011). Abuaddousin ja muiden (2016) mukaan syynä tähän voi olla muun muassa itse saavutettavuusohjeistukset. Saavutettavuusohjeistus WCAG 2.0 on koettu muun muassa monitulkintaiseksi, vaikeaksi ymmärtää, vajavaiseksi, vaikeaksi navigoida sekä tehottomaksi (Abuaddousin ja muiden, 2016). Lisäksi pelkkä ohjeiden seuraaminen ei takaa täydellistä saavutettavuutta, sillä se ei huomioi verkkosivujen käyttäjien kokemuksia. Esimerkiksi Powerin ja muiden (2012) tutkimuksen mukaan ei ole juurikaan viitteitä siitä, että saavutettavuusohjeistuksien noudattaminen vähentäisi toimintakykyrajoitteisten kohtaamia ongelmia verkkosivuilla. Tämän takia verkkosivujen käyttäjät tulisi ottaa mukaan sivujen kehittämiseen, jotta ihmisten erilaiset toimintakyvyt ja tarpeet voidaan huomioida, jolloin verkkosivujen saavutettavuus paranisi merkittävästi. Tämän tutkimuksen toinen tavoite oli selvittää, miten suomalaisten työnhakusivustojen saavutettavuutta voidaan parantaa. Ensin tuli selvittää työnhakusivustojen 32 saavutettavuuspuutteet, jotta pystyttiin selvittämään keinot työnhakusivustojen saavutettavuuden parantamiseksi. Saavutettavuuspuutteet selvitettiin toteuttamalla työnhakusivustoille saavutettavuusarviointi. Havaittujen saavutettavuuspuutteiden pohjalta tehtiin kehitysehdotuksia työnhakusivustojen saavutettavuuden parantamiseksi. Seuraavassa luvussa kerrotaan tarkemmin tutkimuksessa käytetyistä menetelmistä ja tutkimuksen toteuttamisesta. 33 4 Tutkimusmenetelmät Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa pyrittiin tekemään johtopäätöksiä aineistolähtöisesti, mikä on ominaista laadulliselle tutkimukselle (Juuti ja Puusa, 2020). Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia saavutettavuuspuutteita suomalaisilla työnhakusivustoilla on sekä kuinka työnhakusivustojen saavutettavuutta voidaan parantaa. Työnhakusivustojen saavutettavuuspuutteiden selvittämiseksi työnhakusivustoille toteutettiin automaattinen sekä manuaalinen saavutettavuusarviointi. Manuaalinen saavutettavuusarviointi toteutettiin heuristisena arviointina. Lisäksi tarkistettiin manuaalisesti automaattisen tarkistustyökalun raportoimat varoitukset. Saavutettavuusarvioinnin toteutuksesta eli aineistonkeruumenetelmästä kerrotaan tarkemmin alaluvussa 4.2. Saavutettavuusarvioinnista saatua tutkimusaineistoa analysoitiin käyttäen laadullista sisältöanalyysimenetelmää. Laadullinen sisältöanalyysi on laadullinen analyysimenetelmä, jolla pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon kadottamatta sen sisältämää informaatiota (Sarajärvi ja Tuomi, 2017, luku 4.4.2). Koska sisällönanalyysi soveltuu useiden erityyppisten aineistojen analysointiin (Elo ja muut, 2022), käytettiin tässä tutkimuksessa sisällönanalyysimenetelmää. Tässä tutkimuksessa aineiston analysointi seuraa Elon ja Kyngäksen (2008) laadullisen sisältöanalyysin vaiheita: valmistelu, järjestely ja raportointi. Analyysin toteutus ja sen vaiheet on kuvattu kuviossa 6. 34 Kuvio 6. Sisältöanalyysin vaiheet. Valmisteluvaiheessa päätettiin analyysiyksikkö, eli tutkittava yksikkö, jota aineistosta poimitaan. Tässä tutkimuksessa analyysiyksikkönä toimi saavutettavuusvirheilmoitukset, joita automaattinen saavutettavuuden arviointityökalu raportoi, sekä manuaalisesti havaitut saavutettavuuspuutteet. Tämän tutkimuksen analyysiyksikkö on siis automaattisesti ja manuaalisesti havaitut saavutettavuuspuutteet. Järjestelyvaiheessa automaattisen saavutettavuusarviointityökalun raportoimat saavutettavuusvirheet luokiteltiin ensin aiheittain ja sen jälkeen WCAG:n saavutettavuusperiaatteiden mukaan. Saavutettavuusvirheiden luokittelu aiheen mukaan auttaa hahmottamaan, millaisia saavutettavuuspuutteita työnhakusivustoilla ilmeni. Luokittelu saavutettavuusperiaatteen mukaan auttaa hahmottamaan, millä saavutettavuuden osa-alueella työnhakusivustoilla on eniten puutteita. Manuaalisessa arvioinnissa havaitut saavutettavuuspuutteet luokiteltiin Mäkipään ja Isohellan (2022) heuristiikkalistan kategorioiden mukaan: tekstin muotoilu, tekstirakenne sekä tekstisisältö. Tämä auttaa hahmottamaan, millaisia tekstisisältöön liittyviä saavutettavuuspuutteita työnhakusivustoilla ilmeni. Raportointivaiheessa saavutettavuusarviointien tuloksia käsiteltiin edellä mainittujen luokitteluiden avulla. Tuloksien pohjalta tehtiin ehdotuksia sivustojen saavutettavuuden parantamiseksi. Saatuja tuloksia verrattiin myös aiempiin tutkimuksiin. Tutkimuksen tuloksia käsitellään luvussa 5. 35 4.1 Aineisto Tämän tutkimuksen aineisto koostuu viidestä suomalaisesta työnhakusivustosta, joista kolme on yksityisen sektorin ylläpitämiä sivustoja ja kaksi julkisen sektorin sivustoa. Työnhakusivustot on esitetty taulukossa 1. Yksityisen sektorin ylläpitämiä työnhakusivustoja ovat Duunitori, Oikotie Työpaikat sekä Jobly. Julkisen sektorin työnhakusivustoja ovat Kuntarekry, jota ylläpitää julkisen sektorin ohjelmistokumppani Grade Solutions Oy (Kuntarekry, 2024), sekä KEHA-keskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä toteuttama Työmarkkinatori-sivusto (Työmarkkinatori, 2024). Taulukko 1. Tarkistetut työnhakusivustot. Työnhakusivuston nimi Sivuston osoite Tarkistettujen sivujen osoitteet 1 Duunitori duunitori.fi https://duunitori.fi/ https://duunitori.fi/tyopaikat/selaa https://duunitori.fi/tyopaikat/alue/vaasa työpaikkailmoitussivu (liite 1) 2 Oikotie Työpaikat tyopaikat.oikotie.fi https://tyopaikat.oikotie.fi/ https://tyopaikat.oikotie.fi/tyopaikat https://tyopaikat.oikotie.fi/tyopaikat/vaasa työpaikkailmoitussivu (liite 2) 3 Jobly jobly.fi https://www.jobly.fi/ https://www.jobly.fi/tyopaikat työpaikat-vaasa työpaikkailmoitussivu (liite 3) 4 Työmarkkinatori tyomarkkinatori.fi https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat /avoimet-tyopaikat työpaikat-vaasa työpaikkailmoitussivu (liite 4) 5 Kuntarekry kuntarekry.fi https://www.kuntarekry.fi/ työpaikat-vaasa https://duunitori.fi/ https://duunitori.fi/tyopaikat/selaa https://duunitori.fi/tyopaikat/alue/vaasa https://tyopaikat.oikotie.fi/ https://tyopaikat.oikotie.fi/tyopaikat https://tyopaikat.oikotie.fi/tyopaikat/vaasa https://www.jobly.fi/ https://www.jobly.fi/tyopaikat https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/avoimet-tyopaikat https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/avoimet-tyopaikat https://www.kuntarekry.fi/ 36 työpaikkailmoitussivu (liite 5) Aineistoksi valittiin juuri nämä sivustot, koska ne ovat tunnetuimpia ja käytetyimpiä työnhakusivustoja Suomessa. Duunitori on Suomen suurin työnhakukone, sekä yksi Suomen suosituimmista työnhakusivustoista (Duunitori, 2024; Clevry 2024). Oikotie Työpaikat on toiminut jo pitkään suomalaisten työnhakijoiden työnhakukanavana (Clevry, 2024). Jobly (ent. Jobline.fi ja Monster.fi) on Alma Media Oyj:n omistama työnhakusivusto, joka on toiminut jo vuodesta 2004 (Alma Media, 2022). Työmarkkinatori on uusi työnhakusivusto, joka korvaa vanhan TE-palveluiden työnhakusivuston MOL:in. Kuntarekry-sivusto on erikoistunut kuntien ja hyvinvointialueiden työpaikkoihin. Kuten Ericksonin (2002) tutkimuksessa, automaattinen saavutettavuustarkistus suoritettiin jokaisen työnhakusivuston neljälle eri sivunäkymälle, joita työnhakija todennäköisesti käyttää etsiessään töitä. Tässä tutkimuksessa tarkistetut sivut olivat etusivu, hakusivu, hakutulossivu sekä työpaikkailmoitussivu. Koska Kuntarekry- sivustolla etusivu ja hakusivu olivat sama, tarkistus toteutettiin kolmelle sivulle. Tarkistetut sivut on listattu taulukossa 1. Tarkistettuja sivuja oli yhteensä 19. Manuaalinen tarkistus suoritettiin jokaisen viiden työnhakusivuston työpaikkailmoitussivulle. Manuaalinen tarkistus suoritettiin siis yhteensä viidelle sivulle. 4.2 Aineistonkeruumenetelmät Työnhakusivujen saavutettavuuspuutteiden selvittämiseen, eli aineiston keruuseen, käytettiin automaattista saavutettavuuden arviointityökalua nimeltä WAVE (WAVE, 2025a) sekä manuaalista arviointia mahdollisimman luotettavan tuloksen saamiseksi. Manuaalinen saavutettavuusarviointi toteutettiin heuristisena arviointina. Lisäksi sivuilta tarkistettiin manuaalisesti ne kohdat, jotka WAVE-työkalu raportoi varoituksiksi. Tutkimuksessa käytetty automaattinen arviointityökalu sekä manuaalinen arviointimenetelmä on esitelty tarkemmin seuraavissa alaluvuissa 4.2.1 ja 4.2.2. 37 Ensin saavutettavuusarviointi toetuettiin automaattisella tarkistustyökalulla sivusto kerrallaan. Jokaisen työnhakusivuston etusivulle, hakusivulle, hakutulossivulle ja työpaikkailmoitussivulle suoritettiin automaattinen tarkistus ja tarkistustyökalun tekemän raportin tulokset kirjattiin ylös. Automaattisen tarkistuksen jälkeen työnhakusivustojen työpaikkailmoitussivuille suoritettiin heuristinen arviointi, jonka tulokset kirjattiin ylös. Saavutettavuusarvioinnit toteutettiin 20.-21.11.2024. 4.2.1 WAVE-tarkistustyökalu Saavutettavuusarvioinnissa on suositeltavaa käyttää sekä automaattisia arviointityökaluja että manuaalista arviointia (Frazao ja Duarte, 2020) mahdollisimman luotettavan arvion saamiseksi. Tässä tutkimuksessa automaattisena saavutettavuuden tarkistustyökaluna käytettiin WAVE-arviointityökalua. WAVE on yksi suosituimmista automaattisista saavutettavuuden tarkistustyökaluista (Macakoglu ja Peker, 2022). Myös Erickson (2002) käytti tutkimuksessaan kyseistä työkalua arvioidessaan työnhakusivustojen saavutettavuutta. WAVE eli Web Accessibility Evaluation Tools on Utahin yliopistossa toimivan WebAIM yhteisön kehittämä saavutettavuuden arviointityökalu (WAVE, 2025b). WAVE-työkalu arvioi verkkosivun saavutettavuutta vertaamalla sivua WCAG-ohjeistuksen onnistumiskriteereihin. Tässä tutkimuksessa käytettiin WAVE-työkalun selainlaajennusta, jossa WAVE-tarkisti verkkosivun saavutettavuuden verraten sivua WCAG 2.2- ohjeistuksen onnistumiskriteereihin. Selaimena käytettiin Chromea. WAVE:n selainlaajennus toimii siten, että laajennus avataan sillä sivunäkymällä, jonka saavutettavuutta halutaan arvioida. WAVE siis toteuttaa saavutettavuustarkistuksen yhdelle verkkosivulle kerralla. WAVE luo verkkosivun saavutettavuustarkistuksesta värikoodatun raportin (kts. Kuva 1), jossa ▪ punainen viittaa saavutettavuusvirheisiin ▪ vihreä viittaa oikeanmukaisuuteen, mutta se on suositeltavaa vielä tarkistaa 38 ▪ keltainen viittaa mahdolliseen virheeseen, joka tulee tarkistaa vielä manuaalisesti (Padure ja Pribeanu, 2020). Kuva 1. Esimerkki WAVE-raportista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan WAVE-raportin punaisia merkintöjä (”Errors” ja ”Contrast Errors”), eli saavutettavuustarkistuksessa ilmenneitä saavutettavuusvirheitä, sekä varoituksia (”Alerts”). ”Errors” eli virheet viittaavat WCAG-onnistumiskriteereihin, jotka eivät täyty verkkosivulla. ”Contrast Errors” eli kontrastivirheet viittaavat WCAG- ohjeen onnistumiskriteeriin 1.4.3 Kontrasti (minimi), jonka mukaan tekstin ja tekstiä esittävien kuvien kontrastisuhteen tulisi olla vähintään 4,5:1. ”Alerts” eli varoitukset viittaavat mahdollisiin saavutettavuusvirheisiin, jotka tulee tarkistaa manuaalisesti. WAVE:n tarkistamat WCAG-onnistumiskriteerit on esitetty taulukossa 2. Kuten taulukosta voidaan huomata, WAVE ei tarkista jokaista WCAG:n onnistumiskriteeriä. Koska WAVE:n tekemä tarkistus ei kata kaikkia A- ja AA-tason onnistumiskriteereitä, 39 voidaan WAVE:n tekemää raporttia pitää suuntaa antavana arviona työnhakusivustojen saavutettavuudesta. Taulukko 2. WAVE:n tarkistamat WCAG-onnistumiskriteerit. Periaate Ohjeistus Onnistumiskriteeri Kriteerin taso Havaittava 1.1 Tekstivastineet 1.1.1 Ei-tekstuaalinen sisältö A Havaittava 1.3 Mukautettava 1.3.1 Informaatio ja suhteet A Havaittava 1.4 Erottuva 1.4.3 Kontrasti (minimi) AA Hallittava 2.1 Käytettävissä näppäimistöltä 2.1.1 Näppäimistö A Hallittava 2.2 Tarpeeksi aikaa 2.2.1 Säädettävä ajoitus A Hallittava 2.2 Tarpeeksi aikaa 2.2.2 Tauota, pysäytä, piilota A Hallittava 2.4 Navigoitava 2.4.1 Ohita lohkot A Hallittava 2.4 Navigoitava 2.4.2 Sivuotsikot A Hallittava 2.4 Navigoitava 2.4.4 Linkin tarkoitus A Hallittava 2.4 Navigoitava 2.4.6 Otsikot ja nimilaput AA Ymmärrettävä 3.1 Luettava 3.1.1 Sivun kieli A Ymmärrettävä 3.3 Syötteen avustaminen 3.3.2 Nimilaput ja ohjeet A Toimintavarma 4.1 Yhteensopiva 4.1.2 Nimi, rooli, arvo A 4.2.2 Heuristinen arviointi Manuaalisella arvioinnilla on tärkeä rooli verkkosivujen saavutettavuuden arvioimisessa (Kollotzek ja muut, 2021). Koska automaattiset saavutettavuuden tarkistustyökalut voivat antaa eroavia sekä puutteellisia tuloksia (Manca ja muut, 2023; Ismailova ja Inal, 2022; Padure ja Pribeanu, 2020), on suositeltavaa suorittaa verkkosivujen saavutettavuuden arviointi myös manuaalisesti. Manuaalisen saavutettavuusarvioinnin 40 voi suorittaa monella eri tavalla. Kollotzek ja muut (2021) ovat jakaneet saavutettavuuden manuaaliset arviointimenetelmät kahteen kategoriaan: vaatimuslähtöinen (eng. conformance-based) ja empiirislähtöinen (eng. empiric-based) arviointimenetelmä. Vaatimuslähtöinen saavutettavuusarviointi keskittyy arvioimaan verkkosivujen saavutettavuutta tutkimalla sivujen vastaavuutta vaadittuihin saavutettavuuskriteereihin, kun taas empiirislähtöinen arviointi perustuu käyttäjälähtöiseen testaukseen (Kollotzek ja muut, 2021). Tässä tutkimuksessa manuaalinen saavutettavuustarkistus toteutettiin vaatimuslähtöisesti, sillä verkkosivujen saavutettavuutta arvioitiin Mäkipään ja Isohellan (2022) heuristiikkalistan avulla. Lisäksi tarkistettiin manuaalisesti WAVE-työkalun ilmoittamat mahdolliset saavutettavuusvirheet (keltainen ilmoitus), jotka tulee tarkistaa manuaalisesti (Padure ja Pribeanu, 2020). Heuristista arviointia on käytetty erityisesti käyttöliittymien käytettävyyden arvioimiseen (Nielsen ja Molich, 1990; Paddison ja Englefield, 2004). Heuristisessa arvioinnissa pyritään tunnistamaan ongelmia periaatteisiin, eli heuristiikkoihin, verraten (Nielsen, 1994). Saavutettavuuden heuristisessa arvioinnissa heuristiikat liittyvät saavutettavuuden tekijöihin, kun taas käytettävyyden heuristisessa arvioinnissa heuristiikat liittyvät käytettävyyden periaatteisiin. Tässä tutkimuksessa käytetty Mäkipään ja Isohellan (2022) heuristiikkalista on tarkoitettu verkkosivujen tekstisisällön saavutettavuuden arvioimiseen. Heuristiikkalista koostuu 15 heuristiikasta (H1-H15), jotka kattavat tekstin muotoiluun, rakenteeseen sekä sisältöön liittyviä saavutettavuuden periaatteita. Mäkipään ja Isohellan (2022) heuristiikat ja niiden vapaasti suomennetut selitykset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Mäkipään ja Isohellan (2022) heuristiikkalista. Heuristiikka Selitys Kategoria H1 Tekstisisällön korostukset tulee esittää myös sanallisesti Tekstin muotoilu 41 H2 Fonttikoko: tekstisisältö 18-26 pistettä, otsikot 22-26 pistettä Tekstin muotoilu H3 Fonttityyli: Sans Serif fontit Tekstin muotoilu H4 Listoissa tulee käyttää listamerkkejä tai numeroita sekä välttää monitasoisia listoja Tekstin muotoilu H5 Tee tekstistä ilmavaa käyttämällä riittävän suurta välistystä Tekstin muotoilu H6 Tasaa teksti vasemmalle Tekstin muotoilu H7 Ota huomioon tekstin ja taustan kontrasti Tekstin muotoilu H8 Käytä otsikkotasoja johdonmukaisesti Tekstin rakenne H9 Esitä kuvien sisältämä informaatio myös tekstimuodossa Tekstin rakenne H10 Erota linkit sinisellä alleviivauksella ja ilmaise selkeästi, mihin linkki johtaa Tekstin rakenne H11 Käytä selkeää ja yksinkertaista kieltä Tekstisisältö H12 Avaa lyhenteet, kun niitä käytetään ensimmäisen kerran Tekstisisältö H13 Esitä tärkein informaatio ensimmäisenä. Tarjoa pitkistä teksteistä tiivistelmä tekstin alussa Tekstisisältö H14 Suosi lyhyitä lauseita ja vältä monimutkaisia lauserakenteita Tekstisisältö H15 Käytä ilmaisua ”sinä” kun viittaat lukijaan Tekstisisältö Tekstin muotoiluun liittyvä heuristiikkoja on seitsemän. Tekstin muotoilun heuristiikat kattavat periaatteita tekstin koosta, fontista, välistyksestä, tasauksesta, kontrastista, korostuksesta sekä listojen muotoilusta. Suositeltava tekstikoko verkkotekstille on 18-26 pistettä ja otsikoille 22-26 pistettä (H2). Suositeltava fonttityyli on Sans Serif fontit, kuten Arial (H3). Välistyksen tulee olla riittävän suuri (H5) ja tekstin tasaus tulee olla vasemmalla (H6). Riittävään kontrastiin tekstin ja taustan välillä tulee kiinnittää huomiota luettavuuden parantamiseksi (H7). Tekstin korostukset, kuten lihavoinnit, 42 tulee ilmaista myös sanallisesti (H1), jotta esimerkiksi ruudunlukuohjelmaa käyttävä käyttäjä saa tiedon tekstisisällön korostuksista. Listoissa tulee käyttää listamerkkejä tai numerointia sekä välttää monitasoisia listoja (H4). Tekstin rakenteen heuristiikat liittyvät otsikkotasoihin, kuviin sekä linkkeihin. Otsikkotasoja tulee käyttää johdonmukaisesti (H8). Kuvien sisältämä informaatio tulee esittää myös tekstimuodossa (H9), jotta esimerkiksi näkörajoitteiset käyttäjät, jotka käyttävät ruudunlukuohjelmaa, saavat tiedon kuvan sisällöstä, vaikka eivät näe sitä. Linkit tulee erottaa muusta tekstistä sinisellä alleviivauksella (H10). Myös tieto siitä, mihin linkki johtaa, tulee käydä selkeästi ilmi (H10). Tekstisisällön heuristiikat liittyvät selkeään kieleen, lyhenteisiin, sekä tiedon esittämisjärjestykseen. Tekstisisällön tulee olla kirjoitettu selkeällä ja yksinkertaisella kielellä (H11). Tekstissä tulee käyttää lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita (H14) sekä käyttää ”sinä”-pronominia, kun viitataan tekstin lukijaan (H15). Lyhenteet tulee avata, kun niitä käytetään tekstissä ensimmäisen kerran (H12). Tekstisisällön tärkein osuus tulee esittää heti ensimmäisenä ja mikäli teksti on pitkä, tekstin alussa tulee olla tiivistelmä tekstisisällöstä (H13). Tässä tutkimuksessa heuristinen arviointi toteutettiin jokaiselle työnhakusivuston työpaikkailmoitussivuille, eli sivulle, jossa on yrityksen työpaikkailmoitus kokonaisuudessaan. Koska eri työnhakusivustoilla on samoja työpaikkailmoituksia, valittiin jokaiselta sivustolta eri työpaikkailmoitus mahdollisimman kattavan saavutettavuusarvion saamiseksi. Kuvat tarkistetuista työpaikkailmoitussivuista löytyvät tämän tutkimusraportin liitteistä (kts. Liite 1 – Liite 5). Työpaikkailmoitussivut käytiin läpi Mäkipään ja Isohellan (2022) heuristiikkalistan mukaan heuristiikka kerrallaan. Ne heuristiikat, joita sivu ei toteuttanut, kirjattiin ylös. Tutkimuksen tuloksia käsitellään seuraavassa luvussa. 43 5 Työnhakusivustojen saavutettavuusarviointi Työnhakusivustojen saavutettavuuspuutteita tutkittiin toteuttamalla saavutettavuustarkistus viidelle eri työnhakusivuston neljälle eri sivunäkymälle (kts. Taulukko 1). Tarkistus toteutettiin automaattisella työkalulla, joka tuotti raportin sivun saavutettavuusvirheistä. Raportin ilmoittamat mahdolliset saavutettavuusvirheet, eli varoitukset, tarkistettiin manuaalisesti. Lisäksi työnhakusivustojen työpaikkailmoitussivuille suoritettiin heuristinen arviointi verkkosivun tekstisisällön saavutettavuudesta. Tässä luvussa käsitellään saavutettavuustarkistuksien tuloksia eli työnhakusivustoilla ilmenneitä saavutettavuuspuutteita. 5.1 Automaattisen saavutettavuusarvioinnin tulokset Automaattinen tarkistustyökalu WAVE tarkisti työnhakusivustojen sivut yksitellen ja tuotti raportin jokaisesta tarkistetusta sivunäkymästä. Kävi ilmi, että saman työnhakusivuston eri sivunäkymillä toistui samat saavutettavuusvirheilmoitukset. Tämä pyrittiin huomioimaan aineiston käsittelyssä eliminoimalla toistuvat ilmoitukset, jotta samaa ilmoitusta ei laskettaisi virheilmoituksien lukumäärään kahteen kertaan. WAVE raportoi yhteensä 291 saavutettavuusvirheestä työnhakusivustoilla. Työnhakusivustojen virheilmoituksien määrissä oli selkeitä eroja. Eniten virheilmoituksia oli Duunitori-sivustolla, jolla oli yhteensä 137 virheilmoitusta. Toiseksi eniten virheilmoituksia oli Kuntarekry-sivustolla, yhteensä 120 virheilmoitusta. Vähiten virheilmoituksia oli Oikotie Työpaikat -sivustolla (yhteensä 4 virheilmoitusta) ja Työmarkkinatori-sivustolla (yhteensä 5 virheilmoitusta). Jobly-sivustolla oli yhteensä 25 virheilmoitusta. Kuvio 7 havainnollistaa millaisia saavutettavuusvirheilmoituksia työnhakusivustoilla ilmeni ja kuinka paljon. 44 Kuvio 7. WAVE:n raportoimat saavutettavuusvirheilmoitukset. Yleisin työnhakusivustojen saavutettavuusvirhe oli liian vähäinen kontrasti. Tämä saavutettavuusvirhe oli jokaisella tarkistetulla työnhakusivustolla. WAVE:n ilmoittamat kontrastivirheet toistuivat työnhakusivuston eri sivunäkymillä, joten aineiston käsittelyssä on huomioitu vain sen sivun kontrastivirheiden lukumäärä, joka oli suurin. Suurin kontrastivirhelukumäärä sisältää todennäköisimmin samat kontrastivirheet, kuin mitä muilla sivunäkymillä on. Duunitorin, Oikotien ja Joblyn suurimmat kontrastivirhemäärät olivat etusivulla, kun taas Työmarkkinatorin ja Kuntarekryn suurin kontrastivirhemäärä oli hakutulossivulla. Toiseksi yleisin työnhakusivustojen saavutettavuusvirhe liittyi tekstivastineen, eli alt- tekstin puuttumiseen. Alt-tekstejä puuttui kuitenkin vain osalta tarkistetuista työnhakusivustoista. Tekstivastineita puuttui Duunitorin, Joblyn ja Kuntarekryn sivuilta. Muut WAVE:n raportoimat saavutettavuusvirheet liittyivät nimilappuihin, linkkeihin, otsikoihin sekä ARIA-merkintöihin. Nimilappuihin liittyviä virheilmoituksia oli kaikilla 86 3 15 2 116 28 1 1 18 2 1 2 5 4 1 1 2 2 1 0 20 40 60 80 100 120 140 Duunitori Oikotie Jobly Työmarkkinatori Kuntarekry Työnhakusivustojen saavutettavuusvirheilmoitukset (WAVE) Liian vähäinen kontrasti Alt-tekstin puuttuminen Nimilaput Linkit Tyhjä otsikko ARIA 45 muilla työnhakusivustoilta, paitsi Oikotie-sivustolla. Linkkeihin liittyviä virheilmoituksia oli Duunitori- ja Jobly-sivustolla. Tyhjiin otsikoihin liittyviä virheilmoituksia oli Oikotie- ja Jobly-sivustolla. ARIA-koodiin liittyviä virheilmoituksia oli Jobly-, Työmarkkinatori- ja Kuntarekry-sivustolla. Taulukossa 4 on esitetty työnhakusivustojen saavutettavuusvirheilmoitukset aiheittain, virheilmoituksien lukumäärät ja niihin liittyvät WCAG-onnistumiskriteerit. Taulukko 4. Saavutettavuusvirheilmoitukset aiheittain. Aihe Lukumäärä Onnistumiskriteeri 1. Liian vähäinen kontrasti 222 1.4.3 2. Alt-tekstin puuttuminen 30 1.1.1, 2.4.4 3. Nimilaput 23 1.1.1, 1.3.1, 2.4.6, 3.3.2 4. Linkit 9 2.1.1, 2.4.1, 2.4.4 5. ARIA 5 1.3.1, 4.1.2 6. Tyhjä otsikko 2 1.3.1, 2.4.1, 2.4.6 Työnhakusivustoilta löytyi yhteensä 222 virheilmoitusta liittyen liian vähäiseen kontrastiin. Liian vähäinen kontrasti liittyy WCAG-onnistumiskriteeriin 1.4.3 Kontrasti (minimi), joka on osa havaittava-periaatetta. Kriteerin 1.4.3 mukaan tekstin ja tekstiä esittävien kuvien kontrastisuhteen tulisi olla vähintään 4,5:1, jotta verkkosisältöä olisi helpompi havaita. Kontrastivirhe siis viittaa siihen, että pienin vaadittu kontrastisuhde ei täyty, eli kontrasti on liian pieni. Alt-tekstin puuttumiseen liittyviä virheilmoituksia oli työnhakusivustoilla yhteensä 30. Alt-tekstin, eli tekstivastineen, puuttuminen liittyy WCAG:n onnistumiskriteeriin 1.1.1 Ei- tekstuaalinen sisältö. Kriteerin 1.1.1 täyttyäkseen verkkosivun muille kuin tekstisisällöille, kuten kuville, tulee lisätä alt-teksti, jotta esimerkiksi ruudunlukuohjelmaa käyttävät saavat kuvan välittämän tiedon tekstivastineen avulla. Osa tekstivastineeseen liittyvistä virheilmoituksista liittyivät kuviin, jotka toimivat linkkeinä. Onnistumiskriteerin 2.4.4 Linkin tarkoitus (kontekstissa) mukaan linkkien tarkoitus tulee olla selvitettävissä 46 ohjelmallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvalinkeillä tulee olla alt-teksti, jotta käyttäjä tietää, mihin kuvalinkki johtaa. Tekstivastineen puuttuminen vaikuttaa pääsiassa verkkosivun havaittavuuteen, mutta myös hallittavuuteen. Kolmanneksi yleisin virheilmoitus liittyi nimilappuihin. Nimilappuihin viittavia virheilmoituksia oli työnhakusivustoilla yhteensä 23. Virheilmoitukset liittyivät joko nimilapun puuttumiseen tai syötekenttään, jolla on useita nimilappuja. Nämä virheet liittyvät WCAG:n onnistumiskriteereihin 1.1.1, 1.3.1, 2.4.6, ja 3.3.2. Kriteerin 1.3.1 Informaatio ja suhteet tarkoituksena on mahdollistaa verkkosivujen elementtien selvittäminen ohjelmallisesti. Tämän avulla avustavaa teknologiaa käyttävät saavat esimerkiksi tiedon, milloin kyseessä on syötekenttä. Kriteeri 2.4.6 Otsikot ja nimilaput sekä 3.3.2 Nimilaput ja ohjeet edellyttävät, että syötekenttien tarkoitus käy selkeästi ilmi käyttäjälle, kuten mitä tieota syötekenttään tulee syöttää. Nimilappujen ja syötekenttien virheellisyys vaikuttaa verkkosivujen havaittavuuteen, hallittavuuteen sekä ymmärrettävyyteen. Nimilappuihin liittyvät saavutettavuuspuutteet liittyivät usein lomake-elementteihin (html-kielellä