VAASAN  YLIOPISTO  
  

LASKENTATOIMEN  JA  RAHOITUKSEN  YKSIKKÖ  
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Lassi  Ylisiurunen  
  

TILINPÄÄTÖSTIETOJEN  HYÖDYNTÄMINEN    
PIENEN  YHTIÖN  PÄÄTÖKSENTEOSSA  

 
 
 
 
 

 
 
 
 

 
 

Laskentatoimen  ja  tilintarkastuksen  
pro  gradu  -­‐‑tutkielma  

  
  

  Laskentatoimen  ja  tilintarkastuksen    
maisteriohjelma  

  
  
  
  
  

VAASA  2019





 1   

 

 
SISÄLLYSLUETTELO  sivu 

KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO 5  

TIIVISTELMÄ: 7  

1.   JOHDANTO 9  

1.1.   Tutkielman  tavoitteet 10  

1.2.   Tutkielman  rajaus  ja  keskeiset  käsitteet 11  

1.3.   Tutkielman  rakenne 13  

1.4.   Aikaisemmat  tutkimukset 14  

2.   PIENENYRITYKSEN  TILINPÄÄTÖSTIEDOT 17  

2.1.   Tilinpäätöksen  sisältö  ja  tehtävät 17  

2.2.   Ulkoinen  laskentatoimi 19  

2.3.   Johdon  laskentatoimi 23  

2.4.   Pienen  yhtiön  tilinpäätöstietojen  luotettavuus 27  

3.   TILINPÄÄTÖSTIETOJEN  HYÖDYNTÄMINEN  

PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSISSA 29  

3.1.   Päätöksentekoprosessi  pienessä  yhtiössä 29  

3.2.   Tilinpäätöstietojen  hyödyntäminen  päätöksentekoprosessissa 33  

3.3.   Tekijät  jotka  vaikuttavat  tilinpäätöstietojen  hyödyntämiseen 37  

3.4.   Ulkopuolisten  palveluiden  vaikutus  tilinpäätöstietojen  käyttöön 41  

4.   TUTKIMUKSEN  AINEISTO  JA  METODI 45  

4.1.   Tutkimusmenetelmä 45  

4.2.   Teemahaastattelun  laadinta  ja  toteutus 46  

4.3.   Tutkimuksen  aineistojen  analysointimenetelmä 49  

4.4.   Tutkimuksen  validiteetti  ja  reliabiliteetti 51



 



 3   

 

 

5.   TUTKIELMAN  EMPIIRISET  TULOKSET 54  

5.1.   Päätöksentekoprosessi 54  

5.2.   Tilinpäätöstietojen  hyödyntäminen 60  

5.3.   Muiden  ulkopuolisten  asiantuntijoiden  käyttö 65  

6.   JOHTOPÄÄTÖKSET  JA  YHTEENVETO 68  

6.1.   Johtopäätökset 68  

6.2.   Yhteenveto  tutkimuksen  tuloksista 75  

6.3.   Jatkotutkimuksen  aiheita 78  

LÄHDELUETTELO 79  

LIITTEET 91  

 

LIITE 1. Haastattelulomake 92 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 



 



 5   

 

 

KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO 

 

Kuvio 1. Johdon päätöksentekoprosessi 30 

Kuvio 2. Taloudellisen informaation käytettävyyden pääpiirteet 35 

Kuvio 3. Aineistolähtöisen  sisällönanalyysin  kolme  vaihetta   50  

  



 

  
 

 



 7   

 

 

 
_____________________________________________________________________ 
VAASAN  YLIOPISTO  
Laskentatoimen  ja  rahoituksen  yksikkö  
Tekijä:             Lassi  Ylisiurunen  
Pro  gradu  -­‐‑tutkielma:     Tilinpäätöstietojen  hyödyntäminen  pienen  yhtiön  päätöksente-­‐‑

ossa  
Tutkinto:           Kauppatieteiden  maisteri  
Oppiaine:   Laskentatoimen  ja  tilintarkastuksen  koulutusohjelma  
Työn  ohjaaja:         Marko  Järvenpää  
Aloitusvuosi:         2017  
Valmistumisvuosi:      2019               Sivumäärä:  93  
___________________________________________________________________________________ 
 
TIIVISTELMÄ: 
 
Tässä  tutkielmassa  tarkastellaan  muutaman  suomalaisen  pienyhtiön  tilinpäätöstietojen  hyödyn-­‐‑
tämistä  osana  heidän  päätöksentekoprosessiaan.  Tilinpäätöstietojen  hyödyntämisen  lisäksi  tut-­‐‑
kielmassa  perehdytään  ulkopuolisten  asiantuntijoiden  rooliin  päätöksenteon  tukena.  Useammat  
aikaisemmat   tutkimukset  osoittavat,   että  pienyhtiöllä  on   rajalliset   resurssit,   jonka   johdosta  ul-­‐‑
kopuolisella  asiantuntijalla  voi  olla  merkittävä  rooli  yhtiöiden  päätöksentekoprosessissa.      
  
Teoreettisessa  viitekehyksessä  käsitellään  pienyhtiöin  tilinpäätöstietoja  ja  näiden  hyödyntämis-­‐‑
tä   osana   päätöksentekoprosessia.   Tutkimus   suoritettiin   kvalitatiivisena   tutkimuksena,   johon  
osallistui   seitsemän   henkilöä   eri   yhtiöistä.   Empiirinen   aineisto   kerättiin   teemahaastatteluin   ja  
haastattelut  suoritettiin  kahden  kesken  tutkijan  ja  tutkittavan  henkilön  välillä,  ilman  häiriöteki-­‐‑
jöitä.  Haastatteluaineisto  analysoitiin  aineistolähtöisen  sisällönanalyysin  avulla.    
  
Tutkimuksessa  kävi   ilmi,  että  organisaatiot  suorittavat  päätöksentekoprosessinsa  hyvinkin  no-­‐‑
pealla  aikataululla.  Yhtiöiden  päätöksentekoprosesseihin  osallistui  keskimäärin  2-­‐‑3  henkilöä,  ja  
päätöksien   laajuudesta  riippuen   laadittiin   laskelmia,   joiden  avulla  pyrittiin  tukemaan  suoritet-­‐‑
tavaa   päätöstä.   Yhtiöt   pyrkivät   hyödyntämään   päätöksissään   kvantitatiivista   aineistoa,   joista  
tärkeimpänä  he  mainitsivat  kirjanpidosta   saatavat   raportit.  Osa  haastateltavista  mainitsi   laati-­‐‑
vansa   omia   laskelmiaan   kirjanpidon   raporttien   pohjalta.   Tutkimuksessa   ilmeni,   että   jokainen  
haastateltava   kävi   läpi   kuukausittain   yhtiön   kirjanpidon   raportit   ja   vuosittain   tilinpäätöksen.  
Tilinpäätöstiedot   koettiin  merkitykselliseksi,  mutta   näiden   hyödyntämiseen   vaikuttivat  muun  
muassa  niiden  vertailukelpoisuus.  Ulkopuolisten  asiantuntijoiden  hyödyntäminen  oli  haastatel-­‐‑
tavien   osalta   vähäistä.  Haastatteluissa   ilmeni,   että   ulkopuolisten   asiantuntijoiden   palveluiden  
tuotteistaminen  ei  ole  selkeää.  Lisäksi  organisaatiot  eivät  osaa  tiedostaa  tarpeeksi  hyvin  kohtia  
joihin  he  tarvitsisivat  apua.    
  
Tutkimus  tuo  esiin  sen,  että  suomalaiset  pienyhtiöt  ymmärtävät  kirjanpidollisen  aineiston  tär-­‐‑
keyden,  mutta  he  kaipaavat  tämän  rinnalle  tulevaisuusorientoitunutta  informaatiota.  Pienyhti-­‐‑
öissä   ei   ole   tutkimustiedon   pohjalta   analysoituna   tarpeeksi   resursseja   ja   taitoja   laatia   tulevai-­‐‑
suuden  odottamia  itsenäisesti,  joten  tässä  he  kaipaisivat  konkreettisemmin  ulkopuolisten  asian-­‐‑
tuntijoiden  apua.    
____________________________________________________________________ 
AVAINSANAT: Tilinpäätös, tilinpäätöstiedot, päätöksenteko, ulkopuoliset asiantunti-
jat



 



9 

 

1.   JOHDANTO  

  

Tämän   hetken   liiketoimintaympäristöt   pakottavat   yrityksiä,   etenkin   pieniä   ja  

keskisuuria  yrityksiä  olemaan  innovatiivisia  kehittyäkseen.  Yritysten  tulee  poh-­‐‑

tia   eri   toimintamenetelmiä   sekä   strategiaa,   joilla   voidaan   kehittää   toimintaa  

muuttuvan  ympäristön  mukana.  Pienillä  yrityksillä  on  todettu  olevan  vaikeuk-­‐‑

sia  toteuttaa  oman  toimintansa  mittaamista  ja  tarkastelua.  Tämän  johdosta  tällä  

tutkimuksella  halutaan  saada  selville,  kuinka  hyvin  he  hyödyntävät  omia  tilin-­‐‑

päätöstietojaan.   Lisäksi   halutaan   saada   selville   auttavatko   tilinpäätöstiedot  

mahdollisesti  omistajia  heidän  liiketoiminnallisissa  päätöksissään.    

  

Tilinpäätös  voi  auttaa  yrityksen  johtajia  sekä  muita  sidosryhmiä  arvioimaan  pa-­‐‑

remmin   yrityksen   taloudellista   tilannetta.   On   todettu,   että   yrityksen   tilinpää-­‐‑

töksen  käyttö  voi  johtaa  tehokkaampiin  liiketoimintapäätöksiin.  Pienyrityksissä  

on  harvemmin  tarpeeksi  tarvittavaa  asiantuntemusta  hyödyntää  ja  tulkita  tilin-­‐‑

päätöstään   tehokkaasti.   Luotettavakaan   tilinpäätös   ei   aina   edesauta,   mikäli  

omistajat  eivät  ymmärrä,  miten  tietoja  voidaan  hyödyntää.  (Van  Auken  2005.)    

  

Tilinpäätöksen  käytöllä  on  todettu  olevan  vahva  vaikutus  yrityksen  toiminnan  

ja  strategian  tukemiseen.  Etenkin  siksi  että  päätökset,  jotka  ovat  tehty  ilman  ta-­‐‑

loudellisen   vaikutuksen   analysointia,   saattavat   johtaa   yrityksen   fokuksen   hä-­‐‑

viämiseen.   Lopputuloksena   voi   olla   yrityksen   ajautuminen   taloudelliseen   ah-­‐‑

dinkoon.  (Horngren  2009.)  

  

Pienyhtiöiden  resurssit  ovat  todetusti  pienemmät,  kuin  suurempien.  Sen  vuoksi  

ne   kaipaavat   tuekseen   ulkopuolisia   asiantuntijoita,   jotka   voivat   mahdollisesti  

auttaa  heitä  kehittämään  heidän  omaa  liiketoimintaansa.  (Lopez  &  Hiebl  2015:  

Shields  &  Shellman  2016.)  Tutkimuksessa  halutaan  saada  tietoon,  kuinka  ja  mi-­‐‑



10 

 

 

ten   pienyritykset   hyödyntävät   ulkopuolisia   asiantuntijoita   tilinpäätöstietojen  

tulkinnassa  ja  päätöksentekoprosessissa.    

  

1.1.   Tutkielman  tavoitteet  

  

Tutkielman  tarkoituksena  on  tutkia  miten  ja  kuinka  paljon  suomalaiset  pienyri-­‐‑

tykset  hyödyntävät  tilinpäätöstietoja  heidän  liiketoiminnallisten  päätöksenteko-­‐‑

jen  tukena.  Taloushallinto  omaa  merkittävän  roolin  yrityksen  varsinaisen  liike-­‐‑

toiminnan   tukena.   Taloushallinnon   tuottamat   ulkoiset   tilinpäätöstiedot   kuu-­‐‑

kausi-­‐‑,   neljännes-­‐‑   ja   vuositasolla   ovat   merkittäviä   tietolähteitä   niin   yrityksen  

johdolle,  kuin  myös  sidosryhmille.  Tutkielmassa  keskitytään  erityisesti  vuosit-­‐‑

tain  tehtävään  tilinpäätökseen.  Tilinpäätöksen  avulla  saadaan  tietoon  yrityksen  

tilinpäätöshetken  kannattavuus,  maksuvalmius   sekä  vakavaraisuus,   joita   eten-­‐‑

kin  yrityksen  ulkopuoliset  analysoijat  hyödyntävät  tutkiessaan  yritystä  sijoitus-­‐‑

kohteena.  Tilinpäätöksiin  fokusoitumista  voidaan  perustella  sillä,  että  se  on  eh-­‐‑

kä  yksittäinen  talousraportti  yrityksissä.  Pienyrityksissä  tämä  saattaa  lisäksi  olla  

myös  ainoa  hyödynnettävä  raportti.    

  

Tutkielmassa   halutaan   saada   selville,   kokevatko   pienyritykset   tilinpäätöksen  

hyödyntämisen  merkittäväksi   tekijäksi  heidän  päätöksentekoprosessissaan.  Li-­‐‑

säksi  halutaan  saada   tietoon  mitkä  eri   tekijät  voivat  mahdollisesti  vaikuttaa   ti-­‐‑

linpäätöstietojen   käyttämiseen   sekä  minkälaisissa   erinäisissä   päätöksissä   näitä  

tietoja  mahdollisesti  hyödynnetään.  Tutkimuksessa  on   tavoitteena  myös   tutkia  

ulkopuolisten  palveluiden  mahdollista  hyödyntämistä  ja  vaikutusta  päätöksen-­‐‑

tekoprosessiin.  Pienyritykset  omaavat  lähtökohtaisesti  suurempia  yrityksiä  pie-­‐‑

nemmät   resurssit,   joten   ulkopuolisilla   asiantuntijoilla   voi   olla   mahdollisesti  

merkittävä   rooli   päätöksentekoprosessin   ja   tilinpäätöstiedon   hyödynnettävyy-­‐‑

dessä.    



11 

 

 

Kallunki  (2014:  28)  esittää,  että  menestyvän  yrityksen  tulee  ymmärtää  taloutta.  

Tilinpäätöksen   nähdään   olevan   tärkeä   talousraportti,   joka   ilmaisee   yrityksen  

toiminnan   taloudellisen   onnistumisen.   Tilinpäätöstiedot   tukevat   merkittävästi  

päätöksentekoprosessia,  sillä  niiden  tiedoilla  kyetään  ennakoimaan  tulevia  toi-­‐‑

menpiteitä.   Talouslukutaidon  merkitys   korostuu   tilinpäätöstietojen   hyödyntä-­‐‑

misessä,  joten  tutkielmassa  halutaan  saada  myös  selville,  kuinka  talouslukutai-­‐‑

toisia  pienyritysten  päättäjät  ovat.    

  

Timmonsin  ja  Spinelliin  (2004)  mukaan  pienyritysten  omistajilla  ei  ole  tarpeeksi  

kompetenssia   tulkita   ja   hyödyntää   tilinpäätöstietoja   heidän   päätöksenteon   tu-­‐‑

kena.  Yrityksen  menestymisen  ja  kasvun  kannalta  on  kuitenkin  olennaista,  että  

yrityksen  johto  omaa  taidot  hyödyntää  heidän  taloustietojaan.  Useat  tutkimuk-­‐‑

set  osoittavat,  että  hyvä   taloustietämys   tukee  yrityksen  menestymistä   (Gibson:  

1992;  Collis  &  Jarvis  2002;  Van  Auken  2005).    

    

Tutkimuksen  aiheen  valinta  perustui  tutkijan  henkilökohtaiseen  kiinnostukseen  

tilinpäätöksien   hyödynnettävyydestä.   Tutkija   on   työskennellyt   usean   vuoden  

ajan  tilintoimistossa.  Päätyötehtävänä  on  ollut  Pk-­‐‑yritysten  kirjanpito  ja  konsul-­‐‑

tointi,  jonka  johdosta  tutkimusaihe  on  hyvinkin  läheinen.      

  

1.2.   Tutkielman  rajaus  ja  keskeiset  käsitteet  

  

Suomessa  toimii  kaiken  kaikkiaan  283  600  yritystä  (ei  sisällä  maa-­‐‑,  metsä-­‐‑  ja  ka-­‐‑

lataloutta).  Tämän   tutkimuksen   kohteena   ovat   suomalaiset   pienyritykset,   joita  

toimii  suomessa  yhteensä  noin  15  800  kappaletta,   lukuun  ottamatta  maa-­‐‑,  met-­‐‑

sä-­‐‑   ja   kalatalouksia.   (Tilastokeskus.)   Tutkimuksen   aineisto   rajautuu   vain   tilin-­‐‑

päätöstietoihin  ja  näistä  tuotettuihin  raportteihin,  joita  ovat  vuosi-­‐‑  neljännes-­‐‑  ja  

kuukausiraportit.   Pienyrityksissä   tuloslaskelma   ja   tase   ovat   tärkeimmät   tilin-­‐‑



12 

 

 

päätösraportit,   joten  näiden  hyödynnettävyyden   tutkiminen  on  hyvinkin  olen-­‐‑

naista  tutkimuksessa.  Mikäli  pienyritykset  hyödyntävät  näitä  raportteja,  niin  on  

olennaista   tietää  minkälaisiin   päätöksiin   ne   johtavat   ja  miten   niitä   hyödynne-­‐‑

tään.  Ulkopuoliset  asiantuntijat  on  rajattu  tutkimuksessa  koskemaan  asiantunti-­‐‑

joita,  joiden  asiantuntijuudella  voi  olla  vaikutusta  yhtiön  tilinpäätöstietojen  tul-­‐‑

kintaan  tai  päätöksentekoprosessiin.      

  

Pienyritys  
  

Suomessa   noudatetaan   kirjanpitolain   mukaisia   pienyritysrajauksia,   jotka   ovat  

samat  kuin  Euroopan  parlamentti   ja  neuvosto  ovat  direktiivissään  2013/34/EU  

artikla   3   antaneet  pienyrityksille.  Euroopan  direktiivissä  on  asetettu   ehto,   että  

jäsenvaltiot   voivat   ylittää   heidän   raja-­‐‑arvot   taseen   loppusummassa   (4  milj.   €),  

sekä  liikevaihdossa  (8milj.  €).  Suomessa  on  noudatettu  tätä  ehtoa,  joten  kirjanpi-­‐‑

tolain  mukaan  pienyrityksiä  ovat  ne  kirjanpitovelvolliset,  joilla  päättyneellä  se-­‐‑

kä   sitä   välittömästi   edeltäneellä   tilikaudella   ylittyy   enintään   yksi   seuraavista  

kolmesta  arvosta  tilinpäätöspäivänään:    

  

•   taseen  loppusumma  6  000  000  euroa  
•   liikevaihto  12  000  000  euroa  
•   tilikauden  aikana  työskennellyt  keskimäärin  50  henkilöä.  (KPL  1:4a§,  EU  

2013/34)  
  

Tilinpäätös  

  

Kirjanpitolaissa   määritellään,   että   jokaisen   kirjanpitovelvollisen   on   laadittava  

tilinpäätös,  mikäli  sillä  ylittyy  kaksi  mikroyritykselle  asetettua  rajaa,  jotka  ovat  

taseen  loppusumma  350  000  euroa,  liikevaihto  700  000euroa  ja  tilikaudella  työn-­‐‑

tekijöitä  keskimäärin  10  henkilöä.  Tähän  lakiin  pohjautuen  kaikkien  pienyritys-­‐‑



13 

 

 

ten  on   laadittava   tilinpäätös.  Pienyrityksen   tilinpäätös   sisältää   tuloslaskelman,  

taseen   sekä   liitetiedot   niin,   että   mukana   on  myös   vertailutieto   edelliseltä   tili-­‐‑

kaudelta.  (KPL  1:1§;  KPL  3:1§.)  

  

Kirjanpitolaissa  määritellään,   että  yrityksen   tilinpäätöksen   tulee   antaa  oikea   ja  

riittävä  kuva  yhtiön  toiminnan  tuloksesta   ja  taloudellisesta  asemasta.  Tilinpää-­‐‑

töksessä  tulee  ottaa  huomioon  yhtiön  toiminnan  laatu  ja  laajuus  olennaisuuspe-­‐‑

riaatteen  mukaisesti.  (KPL  3:2§.)  

  

Tuloslaskelma   kertoo   yhtiön   tuloksen  muodostumisesta   tilikauden   ajalta.   Tu-­‐‑

loslaskelman   viimeiseltä   riviltä   voidaan   lukea   suoraan,   kuinka   tilikausi   on  

mennyt   taloudellisesti.   Viimeisen   rivin   tilikauden   tulos   kertoo   yhtiön   oman  

pääoman   lisääntymisestä   tai   vähentymisestä.   Tase   kuvastaa   yrityksen   asemaa  

tietyllä  ajanhetkellä.  Taseesta  voidaan   lukea  yhtiön  varat   ja  velat.  Liitetiedoilla  

halutaan   antaa   lisätietoa   yrityksen   taloudellisesta   tilanteesta   niin,   että   yhtiö  

täyttää   tilinpäätöksessään   oikean   ja   riittävän   kuvan   vaatimukset.   (Salmi   2006:  

31,  35,  77.)  

  

1.3.   Tutkielman  rakenne  
  

Tutkielma  rakentuu  kuudesta  pääluvusta.  Ensimmäisenä  lukuna  on  tutkielman  

johdanto,   jossa   käsitellään   tutkielman   taustaa,   tavoitetta,   rajausta   sekä   aikai-­‐‑

sempia  tutkimuksia.  Luvussa  kaksi  käsitellään  pienen  yrityksen  tilinpäätöksen  

sisältöä   sekä   ulkoisen-­‐‑   ja   sisäisen   laskentatoimen   merkitystä   pienyrityksessä.  

Luvussa   kolme   käsitellään   pienyrityksen   päätöksentekoprosessia,   tilinpäätök-­‐‑

sen   hyödyntämistä   prosessissa   ja   tekijöitä,   jotka   vaikuttavat   tämän   hyödyntä-­‐‑

miseen.   Luvussa   neljä   perehdytään   tutkielman   tutkimusmetodiin,   aineiston  

analysointiin  sekä  pohditaan  tutkimuksen  reliabiliteettia  ja  validiteettia.  Luvus-­‐‑



14 

 

 

sa  viisi  käydään  läpi  tutkielman  empiiriset  tulokset.  Tutkielman  viimeisessä  lu-­‐‑

vussa   esitetään   tutkielman   yhteenveto,   johtopäätökset   ja  mahdolliset   jatkotut-­‐‑

kimusehdotukset.  

  
1.4.   Aikaisemmat  tutkimukset  

  

Jill  Collis   ja  Robin  Jarvis  (2002)  tutkivat  Iso-­‐‑Britanniassa  385  pienen  yksityisten  

yrityksen   taloudellisen   informaation   lähteitä   sekä   hyödynnettävyyttä.   Tutki-­‐‑

mustulokset  osoittivat,   että   suurin  osa  pienyrityksistä  omaksuu  käytännön   ta-­‐‑

vat,   jotka   sisältävät   muodollisia   menetelmiä   taloudellista   suunnittelua   ja   val-­‐‑

vontaa   varten.   Pienet   yritykset   käyttivät   eniten   taloudellisen   tiedon   lähteinä  

kuukausi-­‐‑  tai  neljännesraportteja  sekä  kassavirtalaskelmia.  Tutkimuksessa  kävi  

myös  ilmi,  että  säännöllisten  kirjanpitoraporttien  käytettävyys  on  riippuvainen  

sekä  yrityksen  koosta  että   johdon  saamista  neuvoista  kirjanpitäjältä  tai  tilintar-­‐‑

kastajalta.    

  

Van  Auken  (2005)  on  todennut,  että  tilinpäätöksen  käyttö  voi  hyödyttää  yrityk-­‐‑

sen  sidosryhmiä,  omistajia   ja   johtoa   tekemään  parempia  päätöksiä.  Hänen   tut-­‐‑

kimustuloksensa  kuitenkin  osoitti,  että  pienyritysten  kohdalla  johto  ja  omistajat  

eivät  hyödynnä  tilinpäätöstietoja  tehokkaasti.  Tuloksista  kävi  ilmi,  että  jopa  luo-­‐‑

tettava  ja  täsmällinen  tilinpäätös  on  käytännössä  riittämätön,  mikäli  omistajat  ja  

johto  eivät  osaa  tulkita  ja  hyödyntää  käytössään  olevia  tietoja.    

  

Sian  ja  Roberts  (2009)  tutkivat  myös  Iso-­‐‑Britannian  pienten  yritysten  omistajien  

kirjanpidon  ja  taloudellisten  raporttien  käytettävyyttä  sekä  tarvetta.  Tutkimuk-­‐‑

sen  tavoitteena  oli  arvioida  pienten  yritysten  taloudellisten  raportointiohjeiden  

kysyntää  ja  hyödyllisyyttä.  Tutkimustulokset  osoittivat,  että  useimmissa  pienis-­‐‑

sä   yrityksissä   kirjanpidosta   saatavat   taloudelliset   raportit   ja   tiedot   jäävät   hyö-­‐‑



15 

 

 

dyttömiksi   johtuen   tietojen  monimutkaisuudesta.   Tärkeimpänä   päätöksenteon  

lähteenä  toimivat  pankkitili,  vuosittaiset  tilinpäätöstiedot  sekä  osittain  kuukau-­‐‑

si-­‐‑  ja  neljännesvuosiraportit.  

  

Carraher   ja   Van   Auken   (2013)   tutkivat   omassa   tutkimuksessaan   sitä,   kuinka  

Yhdysvaltain   eteläosan   pienten   yritysten   omistajat   hyödyntävät   tilinpäätöksiä  

päätöksentekoprosessissaan.  Heidän   tutkimuksensa   tulokset   osoittivat,   että   ti-­‐‑

linpäätöksien   hyödyntäminen   on   suoraan   verrannollinen   yrityksen   liikevaih-­‐‑

toon.   Lisäksi   kävi   ilmi,   että   omistajien   tehdessä   taloudellisia   päätöksiä   olivat  

päätöksenteot  välillisesti  yhteydessä  heidän  koulutustasoonsa.  Omistajien  tilin-­‐‑

päätöstiedon  käyttömukavuuteen  vaikuttivat  positiivisesti  mahdolliset  ulkoisen  

laskentatoimen  laatimat  valmiit  raportit  tilinpäätöstietojen  pohjalta.    

  

Shields   ja   Shelleman   (2016)   tutkivat   Yhdysvaltalaisten  mikro-­‐‑   ja   pienyritysten  

johdon   laskentatoimen   käyttöä   päätöksentekoprosessin   tukena.   Tutkimukseen  

osallistui  55  yritystä.  Tutkimustulokset  osoittivat,  että  nämä  yritykset  käyttävät  

monia   johdon  laskentatoimen  järjestelmiä  avukseen  helpottaakseen  päätöksen-­‐‑

tekoa.  He  laskevat  tuotteiden  tai  palveluiden  kannattavuutta,  vertailevat  budje-­‐‑

toituja   ja   toteutuneita   lukuja   sekä   laskevat   asiakaskannattavuuksia.  Tutkimus-­‐‑

tulokset  osoittivat,   että   laskelmien   tekemisellä  on  positiivinen  vaikutus  yhtiön  

sijoitetun  pääoman  tuottoon.    

  

Akhtar  ja  Liu  (2018)  ovat  tutkineet  Pakistanin  pienyritysten  tilinpäätösten  hyö-­‐‑

dyntämistä  päätöksenteon   tukena.  Tutkimukseen  osallistui   94  pienyritystä  La-­‐‑

horesta,  Pakistanista.  Tutkimustulokset  osoittivat,   että  yrityksen  omistajan  ko-­‐‑

kemuksella,   kyvyillä   ja   tietämyksellä   oli   positiivinen   vaikutus   tilinpäätöksen  

hyödyntämiseen   päätöksenteossa.  Van  Auken,  Carraher   ja  Ascigil   (2016)   ovat  

tehneet   vastaavanlaisen   tutkimuksen   Turkin   pienyrityksille.   Tutkimukseen  



16 

 

 

osallistui  91  pienyritystä  Turkin  Konyasta.  Heidän  tutkimuksessaan  ilmeni,  että  

omistajat,   jotka  hyödyntävät   tilinpäätöksiä  päätöksenteossaan  ovat  kokeneem-­‐‑

pia,   omaavat   suuremman   luottamuksen   tilinpäätökseen   ja   ymmärtävät   enem-­‐‑

män  tilinpäätöksen  sisällöstä,  kuin  omistajat   jotka  eivät  koe  tilinpäätöksiä  hyö-­‐‑

dylliseksi  päätöksenteossa.    



17 

 

 

2.   PIENENYRITYKSEN  TILINPÄÄTÖSTIEDOT  

  

Tässä   luvussa   käydään   läpi   tekijät,   jotka   pienen   yhtiön   tulee   ottaa   huomioon  

tilinpäätöksen  valmistelussa,   eli  mikä  on   tilinpäätöksen  Suomen  kirjanpitolain  

asettama  sisältövaatimus.  Taloushallinnon  informaatiota  esitetään  kahdessa  eri  

laskentamuodossa,  jotka  ovat  ulkoinen  ja  sisäinen  laskenta.  Nämä  kaksi  lasken-­‐‑

tatoimen  muotoa  tuottavat  informaatiota,  jota  yrityksen  ulkoiset  ja  sisäiset  käyt-­‐‑

täjät   tarvitsevat   analysoidessaan   yrityksen   taloudellista   tilannetta.   Nämä   las-­‐‑

kentamuodot  esitellään   tarkemmin   tämän   luvun  alaluvuissa  2.2   ja  2.3.  Viimei-­‐‑

sessä  alaluvussa  käydään  läpi  pienen  yhtiön  tilinpäätöksen  luotettavuutta  sekä  

mitkä  eri  tekijät  mahdollisesti  vaikuttavat  tämän  luotettavuuteen.    

  

2.1.   Tilinpäätöksen  sisältö  ja  tehtävät  

  

Suomessa  pieni  yhtiö  noudattaa  kirjanpitolain  mukaisia  säännöksiä.  Kirjanpito-­‐‑

lain  3.  luvussa  on  määritelty  tilinpäätöksen  sisältö.  Pienen  yhtiön  tilinpäätös  si-­‐‑

sältää   taseen   ja   tuloslaskelman   sekä  mahdolliset   liitetiedot.  Tilikauden   taseelle  

ja  tuloslaskemalle  tulee  esittää  vertailutietona  viimeistä  edellisen  tilikauden  tie-­‐‑

dot.  Tilinpäätöksen  tulee  antaa  oikea  ja  riittävä  kuva  yritystoiminnan  tuloksesta  

sekä  taloudellisesta  asemasta  niin,  että  olennaisuusperiaatteen  mukaisesti  huo-­‐‑

mioidaan  yritystoiminnan  laatu  ja  laajuus.  Olennaiseksi  asiaksi  kirjanpitolaissa  

määritellään  tieto,  jonka  pois  jättäminen  tai  väärin  esittäminen  voi  kohtuullises-­‐‑

ti   vaikuttaa   tilinpäätöstä   hyödyntävien   käyttäjien   päätöksiin.   (Kirjanpitolaki  

3:1-­‐‑2§).  Mikäli  yritys  laatii  tilinpäätöksensä  IFRS  (2015,  24-­‐‑26)  standardien  mu-­‐‑

kaisesti,  niin  yrityksen  tulee  oikean  kuvan  antamisen  lisäksi  tuoda  ilmi  yrityk-­‐‑

sen  taloudellinen  tila,   joka  tarkoittaa  varojen  ja  velkojen  ilmoittamista  sekä  tie-­‐‑

toa  omista  ja  muiden  liiketoimista  jotka  vaikuttavat  näihin.  

  



18 

 

 

Tilinpäätöksellä  on  erinäisiä  laatukriteereitä,  jotka  paljastavat  sen  onko  tilinpää-­‐‑

töksen  sisältämä  tieto  hyödynnettävissä.  Laadullisia  kriteereitä  ovat  ymmärret-­‐‑

tävyys,   merkityksellisyys,   vertailukelpoisuus   sekä   uskottavuus.   Selkeydellä  

tarkoitetaan   sitä,   että   käyttäjän   on   helppo   ymmärtää   tilinpäätöksen   tarjoamat  

tiedot.  Käyttäjältä  voidaan  odottaa  ymmärrystä  yrityksen  liiketoiminnasta  sekä  

taloudellisesta  toiminnasta.  Tilinpäätöksen  tulee  sisältää  monimutkaisimmatkin  

informaatiot,  eikä  näitä  saa   jättää  pois  selkeysaspektin  perusteella,  vaikka  joku  

käyttäjä  ei  välttämättä  näitä  ymmärtäisikään.  Merkityksellisyyttä  on  se,  että  tie-­‐‑

tojen  tulee  olla  olennaisia  tyydyttäen  tilinpäätöksen  käyttäjien  tarpeet.  Tietojen  

olennaisuuteen  vaikuttavat  tämän  asianmukainen  luonne  sekä  merkitys.  Tietoa  

voidaan  pitää  merkittävänä,  mikäli  tämän  pois  jättäminen  vaikuttaisi  käyttäjän  

päätöksiin.  Vertailukelpoisuus   tulee   ilmetä   tilinpäätöksessä  siten,  että   tapahtu-­‐‑

mat   on   kirjattu   niin,   että   näitä   kyetään  mahdollisesti   vertaamaan   eri   vuosina.  

Myös  yhtenevä  kirjaamistapa  mahdollistaa  tapahtumien  vertailun  eri  yritysten  

välillä.  Uskottavuutta  on  se,  että  yrityksen  julkistamat  tiedot  eivät  sisällä  virhei-­‐‑

tä,  eivätkä  nämä  ole  puolueellisia.    Tilinpäätöksen  käyttäjien  tulee  voida  luottaa  

siihen,  että  tilinpäätös  huomioi  nämä  edellä  mainitut  laatukriteerit  tarkasti.  (Mi-­‐‑

rela  2013:  152;  Dumitras  2011:  10-­‐‑11.)  

  

Tilinpäätös   antaa  hyödyllistä   informaatiota  yrityksen   taloudellisesta   asemasta,  

tuloksellisuudesta,   toiminnan   onnistumisesta   ja   johdon   strategiasta.   Saatavilla  

oleva  informaatio  tukee  Mirelan  (2013:  151)  mukaan  monien  käyttäjien  päätök-­‐‑

sentekoja.  Scott  (2015:  215)  esittää,  että  tilinpäätöksellä  on  merkittävä  rooli,  kun  

tarkastellaan   aikaisemmin   annettujen   arvioiden   toteutumista   jälkikäteen.   Scott  

(2015:  215)  toteaa  myös,  että  tilinpäätöksellä  on  suuri  rooli  yrityksen  tulevaisuu-­‐‑

teen   suuntautuvissa   lausunnoissa   ja   analysoinneissa.  Carraherin   ja  Van  Auke-­‐‑

nin  (2013:  323)  mukaan  tilinpäätös  antaa  yrityksen  sidosryhmille  mahdollisuu-­‐‑

den  hyödyntää  yrityksestä  saatua   taloudellista   informaatiota  kasvattaen  sidos-­‐‑



19 

 

 

ryhmien   ymmärrystä   yrityksen   tilanteesta.   Näin   tilinpäätös   edesauttaa   sidos-­‐‑

ryhmiä  sekä  omistajia  tehokkaampiin  ja  rationaalisempiin  päätöksiin.    

  

Sian   ja   Roberts   (2009:   291)   esittävät,   että   harvoilla   Pk-­‐‑yrityksillä   on  mahdolli-­‐‑

suus   ymmärtää   lakisääteisen   tilinpäätöksen   sisältöä,   joten   he   luottavat   siihen,  

että  heidän  kirjanpitäjänsä  kertoo  heille  tilinpäätöksen  tärkeimmät  yksityiskoh-­‐‑

dat.  Tilintarkastajat  ja  kirjanpitäjät  nähdään  pienyrityksen  neuvonantajina,  jotka  

tukevat  pienyritysten  sisäistä  suunnittelua,  päätöksentekoa  sekä  valvontaa.  Ul-­‐‑

kopuolisten  apu  on  usein  tarpeen,  sillä  Dahmenin  ja  Rodriguezin  (2014:  9)  mu-­‐‑

kaan  usein  on  niin,  että  pienyrityksen  johto  ei  omaa  taitoja  hyödyntää  tilinpää-­‐‑

töstä  tehokkaasti,  joka  johtuu  heidän  talouslukutaidoistaan.  Akhtar  ja  Liu  (2018:  

381-­‐‑382)   toteavat,   että   pienissä   yrityksissä   yrittäjät   ovat   todella   ylioptimistisia  

heidän   taloudellisesta   tilanteestaan,   joka  voi  aiheuttaa  vääriä   liiketoimintapää-­‐‑

töksiä.  Akhtar  ja  Liu  (2018:  381-­‐‑382)  lisäävät,  että  yrittäjät  eivät  osaa  tulkita  tar-­‐‑

peeksi  tehokkaasti  heidän  tilinpäätöstietojaan.  

  

Pienyritysten   tilinpäätöksien   käyttäjissä   ei   nähdä   olevan   selkeää   ydinryhmää.    

Sian   ja   Roberts   (2009:   291)   esittävät   neljä   pääkäyttäjäryhmää,   jotka   ovat   johto,  

lainanantajat,  muut  velkojat,  hallitus  sekä  virastot.  Yleisesti  Pk-­‐‑yritysten   talou-­‐‑

dellista  tietoa  hyödyntävät  pankit  ja  muut  lainanantajat  sekä  omistajat  tai  osak-­‐‑

keenomistajat.  Pankit  ovat  avainasemassa  pienyritysten  rahoituksessa  ja  lainan  

myöntämisessä  tilinpäätöksellä  nähdään  olevan  merkittävä  rooli.    

  

2.2.   Ulkoinen  laskentatoimi    

  

Kirjanpitolaissa  on   säädetty  yritysten  kirjanpitovelvollisuudesta   (KPL  1:1).  Ul-­‐‑

koinen   laskentatoimi   on   hyvin   säädelty   prosessi,   johon   kuuluu   taloudellisen  

tiedon  kerääminen  ja  käsittely  (Deegan  2001:  28).  Tuloslaskelma,  tase,  rahoitus-­‐‑



20 

 

 

laskelma  ja  veroilmoitukset  ovat  ulkoisen  laskentatoimen  keskisempiä  kirjanpi-­‐‑

toraportteja  (Jormakka,  Koivusalo,  Lappalainen,  Niskanen  2015:  12).  Näiden  ra-­‐‑

porttien   tarkoituksena   on   helpottaa   organisaation   ulkopuolisten   tahojen   pää-­‐‑

töksen   tekemistä   (Deegan   2001:   28-­‐‑29).   Yritys   laatii   vuosittain   tilinpäätöksen,  

joka   tarjoaa   tietoa   yrityksen   taloudellisesta   tilanteesta   ulkopuolisille   sidosryh-­‐‑

mille,   kuten   sijoittajille,   tavarantoimittajille,   rahoittajille   sekä   verottajalle   (Ikä-­‐‑

heimo,  E.  Laitinen,  T.  Laitinen  &  Puttonen  2014:  114).    

  

Ulkoisen  laskennan  kirjanpitotoiminnot  toimivat  yrityksen  taloudellisena  tieto-­‐‑

lähteenä.  Hallin  (2008)  mukaan  kirjanpidolla  on  kaksi  tärkeää  roolia  ulkoisessa  

laskennassa.  Ensinnä  kirjanpidossa  kerätään   ja  kirjataan  yrityksen   liiketoimin-­‐‑

nan   taloudelliset   vaikutukset.  Toiseksi   kirjanpitotoiminto   jakaa   kirjatut   tapah-­‐‑

tumatiedot   operatiivisen   tason   johdolle,   joka   kykenee   tämän   pohjalta   koordi-­‐‑

noimaan   keskeisiä   työtehtäviä.   Tilinpäätös   on   yrityksen   suurin   yksittäinen   ta-­‐‑

loudellinen  tietolähde  ja  tämän  pääasiallisina  käyttäjinä  ovat  yrityksen  ulkoiset  

sidosryhmät  sekä  liiketoimintapäätöksiä  tekevät  yrityksen  sisäiset  toimijat.  Yri-­‐‑

tyksen  sisäisesti  päättävät  henkilöt   tekevät  strategisia  päätöksiä,   jotka  vaativat  

lisäinformaatioita   ja  ennusteita   joita  laaditaan  tilinpäätösinformaation  pohjalta.  

Tilinpäätösinformaation  tarkoituksena  on  ohjata  käyttäjä  kohti  haluttua  toimin-­‐‑

taa.    

  

Halabadi,  Barret  ja  Dyt  (2010:  176)  esittävät,  että  ulkoisen  laskentatoimen  laati-­‐‑

ma  tilinpäätös  edesauttaa  yrityksen  johtoa  kehittämään  toimintaansa  kannatta-­‐‑

vampaan   suuntaan   ja   löytämään   tehokkaampia   liiketoimintaratkaisuja.   Talou-­‐‑

dellinen   informaatio   ja   kirjanpidosta   saatava   tilinpäätösraportti   kertoo   yrityk-­‐‑

sen  toteutuneista  operaatioista  ja  aiemmin  suoritettujen  päätösten  taloudellisis-­‐‑

ta   vaikutuksista.   Tilinpäätösraportit   voivat   mahdollistaa   omistajia   kasvatta-­‐‑

maan  ja  kehittämään  yritystään  yhä  vahvemmaksi.    



21 

 

 

Sianin  ja  Robertsin  (2009:  301-­‐‑303)  tutkimuksen  mukaan  pienyritykset  eivät  koe  

ulkoisen  laskentatoimen  raportteja  olennaiseksi,  vaan  heidän  mukaansa  kirjan-­‐‑

pidon  ja  tilinpäätöksen  pääsääntöisenä  tehtävänä  on  tuottaa  seurantaraportteja  

viranomaiselle.  Halbouniin   ja  Hassanin   (2012:   332)  mukaan  ulkoisen   laskenta-­‐‑

toimen  raportit  toimivat  tärkeämpänä  informaationa  päätöksenteossa  yrityksen  

johdolle.   Heidän  mukaansa   johdon   laskentatoimen   laatimat   sisäiset   laskelmat  

eivät  ole  yhtä  relevantteja,  kuin  ulkoisen  laskentatoimen  raportit.    

  

Ulkoisen   laskentatoimen   raportit   on   laadittu   nimensä  mukaisesti   lähtökohtai-­‐‑

sesti  ulkoisia  sidosryhmiä  varten.  Johdolla  on  mahdollisuus  hankkia  tietoa  yri-­‐‑

tyksen  päätöksenteon  tueksi  ilman,  että  heidän  täytyy  hyödyntää  ulkoisen  las-­‐‑

kentatoimen   raportteja.   Tämän   vuoksi   IASB   ja   FASB   eivät   käsittele   tilinpää-­‐‑

tösstandardien  asettamista  yritysjohdon  päätöksenteon  näkökulmasta,  siten  että  

mikä  johdolle  olisi  hyödyllisintä  vaan  niin,  että  mikä  olisi  hyödyllisintä  yrityk-­‐‑

sen  ulkoisille  sidosryhmille.  (Eirle  &  Schultze  2013:  163-­‐‑164.)  

  

Kirjanpidolla  nähdään  olevan  Socean  (2012:  51)  mukaan  hyvin  tärkeä  rooli  yri-­‐‑

tyksen   johtamisessa.  Kirjanpidon   raporteissa  on   tietoja  yrityksen   toiminnoista,  

jotka   johto   kykenee   helpoiten   havaitsemaan   kirjanpitomateriaalin   avulla.   Tä-­‐‑

män  kaltaisen  materiaalin  merkitys  kasvaa  yrityksen  koon  kasvaessa.  Laskenta-­‐‑

toimen  raportit  voivat  myös  paljastaa  yrityksen  sisäisiä  ongelmia,   joita  ei  huo-­‐‑

mata  päivittäisen  toiminnan  aikana.  Tämä  voi  tarjota   johdolle  riippumattoman  

valvonnan,  joka  edesauttaa  johtajia  olemaan  tietoisia  yrityksen  toiminnoista.    

  

Yrityksen   johto  on  valvonnan,  kontrolloinnin   ja   tarkkailun   lisäksi   tiiviisti  mu-­‐‑

kana  yrityksen  strategisessa  päätöksenteossa.  Yrityksen  johdon  tulee  tehdä  pää-­‐‑

töksiä  yrityksen  tulevasta  suunnasta,  tämän  pääomasijoituksista,  yrityksen  kiin-­‐‑

teän   omaisuuden  myymisestä,   liiketoiminta-­‐‑alueista,   rahoitusrakenteesta   sekä  



22 

 

 

investoinneista   muiden   yksiköiden   toimintaan.   Tämän   kaltaisissa   päätöksissä  

ulkoinen   laskentatoimi   nähdään   erittäin   tarpeellisena.   Ulkoisesta   laskentatoi-­‐‑

mesta   saadaan   informaatioita   taloudellisesta   asemasta,   nykyisestä   suoritusky-­‐‑

vystä   tai   tämän   muutoksesta   sekä   tapahtumista   jotka   ovat   jo   tapahtuneet.  

(Socea  2012:  50.)  Eierle  ja  Schultze  (2013:  183)  ovat  sitä  mieltä,  että  yritysjohdolla  

voi  olla  kannustimia,   jotka  perustuvat  esimerkiksi  yrityksen  tuloksen  muodos-­‐‑

tumiseen.  Johto  voi  tehdä  toimenpiteitä  niin,  että  he  maksimoivat  mahdollisuu-­‐‑

tensa   kannustimiin.   Toimenpiteiden   johdosta   todellinen   taloudellinen   tilanne  

saattaa  vääristyä.    

  

Ulkoisen   laskentatoimen   raporttien   vääristymisellä   on   suora   vaikutus   tämän  

pohjalta   tehtyihin   laskelmiin   ja  mahdollisiin   jatkotoimenpiteisiin,   joita   suorite-­‐‑

taan  johdon  laskentatoimen  puolella  (Eierle  &  Schultze  2013:  183).  Revsine,  Col-­‐‑

lins,  Johnson  ja  Mittelstaedt  (2012:  249)  ovat  samaa  mieltä  siitä,  että  luvut  jotka  

esitetään   yhtiön   tilinpäätöksessä,   eivät   vaikuta   vain   tilinpäätökseen   itsessään.  

Tilinpäätöksellä   on   nimittäin   merkittävä   vaikutus   myös   laskelmiin,   joita   teh-­‐‑

dään  tämän  pohjalta.  Halbouni  ja  Hassan  (2012:  332)  toteavat  tähän  pohjautuen,  

että  ulkoisen  laskentatoimen  taloudellisilla  raporteilla  on  vaikutusta  myös  joh-­‐‑

don   laskentatoimen   informaatioon.  Ulkoista  laskentatoimea  voidaan  Deeganin  

(2001:   30)   mukaan   rinnastaa   johdon   laskentatoimeen   ja   Eierle   ja   Schultze  

(2013:183)  esittävät,  että  ulkoinen  laskentatoimi  toimii  eräänlaisena  johdon  las-­‐‑

kentatoimen   tietolähteenä.   Johdon   laskentatoimi   keskittyy   yrityksen   sisäisiin  

laskelmiin,  jonka  tarkoituksena  on  tuottaa  organisaatiossa  työskenteleville  rele-­‐‑

vanttia  tietoa  yrityksen  nykytilanteesta.  Tätä  tietoa  voidaan  hyödyntää  päätök-­‐‑

senteon   tukena,   samoin   kuin   ulkoisen   laskentatoimen   tuottamia   kirjanpidon  

raportteja.   (Deegan   2001:   30.)   Johdon   laskentatoimea   käsitellään   tarkemmin  

seuraavassa  luvussa.       



23 

 

 

2.3.   Johdon  laskentatoimi    

  

Johdon  laskentatoimi  on  yrityksen  sisäistä  laskentaa  josta  tulee  myös  sen  toinen  

nimitys  sisäinen  laskentatoimi  (Neilimo  &  Uusi-­‐‑Raava  2005;  14).  Johdon  lasken-­‐‑

tatoimi   pyrkii   antamaan   tietoja   organisaation   johdolle   heidän   päätöksenteon  

tueksi.  Sisäinen  laskentatoimi  tarkoittaa  sitä,  että  tiedot   joita  hyödynnetään  tu-­‐‑

levat  organisaation  sisältä.  Tiedot  mahdollistavat   johdon   lyhyen  ja  pitkän  ajan  

suunnitelmien  tekemisen.  Johdon  laskentatoimi  auttaa  myös  varmistamaan  sen  

että  laaditut  suunnitelmat  otetaan  käyttöön.  Tehtyjen  laskelmien  pohjalta  suori-­‐‑

tettujen  prosessien  seuranta  on  myös  tärkeää,   jotta  organisaatio  kykenee  pysy-­‐‑

mään  asetetussa  tavoitteessa.  (Burns,  Quinn,  Warren  &  Oliveira  2013:  4.)    

  

Liljana  ja  Radivoje  (2014:  475)  esittävät,  että  ulkoisen  laskentatoimen  tuottamat  

tilinpäätökset   perustuvat   lakien   ja   standardien   sääntelyihin.   Näistä   saatavan  

tiedon  analyyttinen  ymmärrys  on  tarpeen,  kun  laaditaan  sisäisiä  laskelmia  yri-­‐‑

tyksen   nykytilanteesta   ja   tulevaisuudesta.   Johdon   laskentatoimea   ei   säädellä  

lainsäädännöllä,   vaan   tätä   voidaan   toteuttaa   yrityksessä   omien   tarpeiden  mu-­‐‑

kaisesti   (Suomala  ym.  2011:  10,   Ikäheimo  ym.  2014:  115  &  Ikäheimo  ym.  2016:  

118).  Burnsin  ym.  (2013:  6)  mukaan  johdon  laskentatoimessa  on  esiintynyt  aina  

kolme  eri  aspektia,   joita  ovat  informaation   tuottaminen,   johdon  päätöksenteon  

helpottaminen  sekä  näiden  avulla  organisaation  tavoitteiden  saavuttaminen.  

  

Johdon  laskentatoimi  on  perustunut  perinteisesti  taloudelliseen  historiatietoon.  

Nykyisin   tätä  on  korvaamassa  uusi   trendi,   joka  vie   johdon   laskentatoimea  en-­‐‑

nakoivampaan  suuntaan.  Tämä  johtuu  yritysjohtajien  kiinnostuksesta  kilpailu-­‐‑

kykyisempään  johtamistietoon,  joka  voi  oikein  hyödynnettynä  tuottaa  lisäarvoa  

yritykselle.  (Kalkhouran,  Nedaei,  Rasid  2017:  473.)  Deegan  (2001:  30)  on  samaa  

mieltä   siitä,   että   johdon   laskentatoimi  on  enemmän   tulevaisuuteen   suuntautu-­‐‑



24 

 

 

va,  kun  vertaa  ulkoiseen  laskentatoimeen,   joka  nähdään  vielä  laajemmin  histo-­‐‑

riatietoon   pohjautuvana   tietolähteenä.   Yhteys   johdon   laskentatoimen   ja   ulkoi-­‐‑

sen  laskentatoimen  välillä  on  havaittavissa  Halbounin  ja  Hassanin  (2012),  sekä  

Johnson  ja  Kaplanin  (1987)  tutkimuksissa,  joiden  mukaan  johdon  laskentatoimi  

luokitellaan  eräänlaiseksi  ulkoisen  laskentatoimen  alaiseksi.    

  

Johdon   laskentatoimen   järjestelmä   on   yksi   osa   laajemmasta   johtamisjärjestel-­‐‑

mästä,   jossa   toimii   joukko   vakiintuneita   rutiineja   ja   tiedonkeruujärjestelmiä.  

Tämän   tarkoituksena   on   auttaa   johtajia   tekemään   päätöksiään   tai   täyttämään  

heidän   velvollisuuksiaan.   Johdon   laskentatoimea   käytetään   muun   muassa  

agenttikustannuksien  vähentämiseen   ja  päätöksenteon  helpottamiseen.   (Davila  

&   Foster   2005:   1040;   Shields  &   Shellman   2016:   21.)  Mikro-­‐‑   ja   pienyritysten   on  

todettu   hyödyntävän   johdon   laskentatoimea,   sillä   tämä   on   yksi   yrityksen   tär-­‐‑

keimmistä  funktioista.  Tämä  tukee  heidän  ydinliiketoimintojaan  tarjoamalla  ar-­‐‑

vokasta  informaatiota,  jolla  voidaan  johtaa  suunnittelua  sekä  valvontaa.  (Foster  

&  Young  1997:  64;  Shields  &  Shellman  2017:  21.)    

  

Yritykset  kohtaavat  nykyisellään  kovaa  kilpailua  niin  kansallisesti  kuin  globaa-­‐‑

listi,  jolloin  johtajilta  edellytetään  kannattavia  ja  tehokkaita  liiketoimintapäätök-­‐‑

siä.  Näihin  päätöksiin  johtajat  tarvitsevat  avukseen  johdon  laskentatoimen  tuot-­‐‑

tamaa  relevanttia  informaatiota.  (Agbedjule  2005:  297;  Halbouni  &  Hassan  2012:  

307.)  Esimerkiksi   Shieldsin   ja   Shellmanin   (2017:   27)   tutkimuksessa   ilmeni,   että  

yritykset,   jotka   laskevat   sisäisesti   tuotteiden   ja   palveluiden   kannattavuutta  

omaavat  suuremman  sijoitetun  pääoman  tuottoprosentin.  Myös  Collis   ja  Jarvis  

(2002:100)  esittävät,  että  johdon  laskentatoimella  on  ollut  todistetusti  suuri  rooli  

pienten  yritysten  menestymis-­‐‑  ja  selviytymistilanteissa.    

  



25 

 

 

Bhimani,  Horngren,  Datar  ja  Rajan  (2015:  3)  toteavat,  että  johdon  laskentatoimi  

pitää   sisällään   toimenpiteitä,   jotka   perustuvat   taloudellisiin   raportteihin   sekä  

myös  muihin  informaatioihin,   jotka  on   tarkoitettu  ensisijaisesti  auttamaan   joh-­‐‑

tajaa   organisaation   asettamien   tavoitteiden   saavuttamisessa.   Johdon   laskenta-­‐‑

toimi   yhdistää   kirjanpidon,   rahoituksen   ja   johtamisen   eri   johtamistekniikoin,  

jotka  ovat  tarpeen  onnistuneessa  liiketoiminnassa.      

  

Shieldsin   ja   Shellmanin   (2016:   21)  mukaan   johdon   laskentatoimen   järjestelmät  

sisältävät  menettelytapoja   sekä   rutiineja,   joita   johtajat   käyttävät   hyödyksi   luo-­‐‑

dakseen   ja   ylläpitääkseen   organisaatiotoiminnalle   asetettuja   malleja.   Jezovita  

(2015:  62)  esittää,  että  johtajat  käyttävät  johdon  laskentatoimea  yrityksen  kehit-­‐‑

tämiseen,  toimintojen  väliseen  kommunikointiin  sekä  strategian  toteuttamiseen.  

Gibsonin  (1992:  225)  mukaan  omistajilla  tai   johdolla  on  harvoin  valmiina  kaik-­‐‑

kia  tarvittavia  talousinformaatioita,   jotka  auttaisivat  heitä  tehokkaampiin  liike-­‐‑

toimintapäätöksiin,   joten   he   tarvitsevat   avukseen   erilaisia   laskelmia.   Scapens  

(2006:  5)   lisää   tähän,  että   johtajien  persoonallisuus  sekä  yksilölliset   taustat  vai-­‐‑

kuttavat  siihen,  mitä  eri  laskentatapoja  tai  raportteja  johto  valitsee  käyttöönsä.    

  

Johdon  laskentatoimen  hyödyntäminen  vaatii  yrityksen  johdolta  talousosaamis-­‐‑

ta,   joka   edesauttaa   laskelmien   laatimista   ja   kokonaisvaltaista   ymmärtämistä  

(Gaskil,   Van  Auken  &  Manning   1993).   Yrityksen   tehottomat   liiketoimintapää-­‐‑

tökset   liittyvät   usein   heikkoon   johdon   laskentatoimen   osaamiseen,   joka   on  

myös  yksi   syy  yrityksen  mahdollisista  vaikeuksista   ja   lopullisesta   epäonnistu-­‐‑

misesta.   (Headd   2003:   56-­‐‑58;   Carraher   &   Van   Auken   2013:   332.)   Gaskill   ym.  

(1993)  esittävätkin,  että   talousjohtamisella  on  merkitystä  yrityksen  menestymi-­‐‑

sen   kannalta   ja   tämä   nähdään   yhtenä   syynä   pienten   yrityksen  menestymättö-­‐‑

myydelle,  kun  johto  ei  omaa  tarpeeksi  taitoja  käsitellä  yrityksen  taloustilannet-­‐‑

ta.  



26 

 

 

  

Adomakon,  Danson  ja  Damoah  (2015:  12-­‐‑13)  esittävät  myös,  että  pienten  yritys-­‐‑

ten  omistajat  eivät  omaa  vahvaa  talousosaamista.  Tämä  johtaa  siihen,  että  omis-­‐‑

tajat   eivät   voi   välttämättä   aina   täysin   ymmärtää   tekemiensä   päätöksien   talou-­‐‑

dellisia  vaikutuksia.  Omistajien   taloudellisella   lukutaidolla  nähdäänkin  olevan  

ratkaiseva   rooli   yrityksen   kasvun   ja   menestymisen   kannalta.   Jindrichovskan  

(2013:  80)  mukaan  pienet  yritykset  eivät  epäonnistu  sen  johdosta,  että  omistajat  

tekevät  työnsä  heikosti  vaan  sen  vuoksi,  että  he  eivät  ymmärrä  kuinka  liiketoi-­‐‑

mintaa   harjoitetaan.   Heidän   puutteensa   näkyvät   yrityksen   johtamisessa   sekä  

yrityksen  kasvattamisessa.  Yrityksen  osaava   johto  kykenee  hyötymään   johdon  

laskentatoimen   laatimista   raporteista.   Talousosaaminen   on   nähtävästi   merkit-­‐‑

tävä  tekijä  ulkoisen  ja  sisäisen  laskentatoimen  hyödyntämisessä,  sillä  mitä  am-­‐‑

mattitaitoisempi  johto  on  niin  sitä  enemmän  he  nähtävästi  hyödyntävät  näiden  

tarjoamia  mahdollisuuksia.    

  

Wijawardena,  De  Zoysa,   Fonseka   ja   Perera   (2004)   sekä  Wijewardena   ja   Zousa  

(2001)   toteavat   tutkimuksissaan,   että   Pk-­‐‑yritykset   jotka   hyödyntävät   johdon  

laskentatoimea   laatien   erinäisiä   budjetteja   kasvattivat   myyntiään   enemmän,  

kuin   Pk-­‐‑yritykset,   jotka   jättivät   nämä   hyödyntämättä.   Shields   ja   Shelleman  

(2016)  esittävät,  että  yrityksen  hyödyntäessä  johdon  laskentatoimen  järjestelmiä,  

voi  tämä  mahdollistaa  suuremman  suorituskyvyn  myös  hyvin  pienten  yritysten  

kohdalla.  He   toteavat,  että  pienyritysten  osaaminen,  resurssit,  ajankäyttö   ja   ta-­‐‑

loustilanne   vaikuttavat   konkreettisesti   siihen,   kuinka   paljon   pienyritykset   ky-­‐‑

kenevät  hyödyntämään  sisäistä  laskentaa.  Liljanan  ja  Radivojen  (2014)  mukaan  

johdon   laskentatoimen   hyödynnettävyys   päätöksenteon   tukena   edellyttää   yri-­‐‑

tyksen   johdolta   erinomaista   tuntemusta   eri   näkökulmista.   Eri   näkökulmina  

toimivat  heidän  mukaansa  muun  muassa  normatiivinen  sääntely,  rahoitus,  kir-­‐‑

janpito,  henkilöstöhallinto   ja   johtamiskäytännöt.  Näiden  useiden  näkökulmien  



27 

 

 

ottaminen  huomioon  pienyrityksessä  on  hyvinkin  haasteellista.  Lopez   ja  Hiebl  

(2015)  esittävät,  että  yrityksen  koko  vaikuttaa  sisäisten  laskelmien  hyödyntämi-­‐‑

seen.   Suuremmat   yritykset   käyttävät   kehittyneempiä   johdon   laskentatoimen  

järjestelmiä,  kuin  pienemmät  yritykset.  Pk-­‐‑yritykset  eivät  käytä   johdon  lasken-­‐‑

tatoimea   päätöksentekoprosessin   tukena   vaan   heidän   laskelmien   laatiminen  

johtuu  ulkoisen  instituutioiden  kuten  pankkien  tarpeesta.  

  

Useissa  tutkimuksissa  esitetään,  että  pienyritykset  hyödyntävät  päätöksenteos-­‐‑

saan  pääosin  ulkoisia   raportteja,  kuten   tilinpäätöstä,  kuukausikirjanpitoraport-­‐‑

tia   tai   neljännesvuosiraporttia.   Syy   tähän   löytyy   pienyrityksen   johdon   talous-­‐‑

osaamisesta   ja  käytössä  olevista  resursseista.   (Sian  &  Robers  2009;  Halabadi  &  

Dyt  2010;  Carraher  &  Van  Auken  2013;  Akhtar  &  Liu  2018.)    

  

2.4.   Pienen  yhtiön  tilinpäätöstietojen  luotettavuus  

  

Luotettavuus  on  yksi  kirjanpitomateriaalin  tärkeistä  ominaisuuksista,  sillä  vain  

luotettavalla   tiedolla   on  merkitystä   päätöksentekotilanteissa.  Luotettavuudella  

tarkoitetaan  sitä,  että  missä  määrin  saatavilla  olevat  tiedot  ovat  puolueettomia,  

virheettömiä  ja  tarkasti  esitettyjä.  Kirjanpidon  luotettavuutta  on  pyritty  kasvat-­‐‑

tamaan  erinäisin  standardein,  jotka  ohjaavat  kirjanpidossa  esitettävän  aineiston  

sisältöä.   (Maines  &  Wahlen  2006.)  Nogueira   ja   Jorger   (2017:  121)  esittävät,  että  

yrityksen  sisäisen  valvonnan   tulisi   taata  kohtuullinen  varmuus  siitä,  että   tilin-­‐‑

päätöksessä  ilmoitetut  taloudelliset  tiedot  ovat  luotettavia.  Sisäisellä  valvonnal-­‐‑

la  on  täten  havaittu  olevan  merkittävä  rooli  kirjanpidollisen  materiaalin  luotet-­‐‑

tavuudessa.  Pienyritykset  eivät  kuitenkaan  omaa  välttämättä  yhtä  kehittynyttä  

sisäistä   valvontaa,   kuin   suuret   organisaatiot,   jonka   johdosta   sisäinen   valvonta  

jää  pienyhtiöissä  vähäisemmälle  huomiolle.    

  



28 

 

 

Cassar  (2009:  45-­‐‑46)  toteaa  että  yritykset,  jotka  laativat  tilinpäätöksiä  useammin,  

ovat   lähtökohtaisesti   luottavaisempia   tilinpäätökseensä.   Nogueiran   ja   Jorgren  

(2017)  mukaan  useammin  tilinpäätöksiä  laativat  omaavat  kehittyneemmät  ana-­‐‑

lysointitekniikat   sekä   saavat   täten   tilinpäätöksestä   enemmän   tietoa  päätöksen-­‐‑

teon  tueksi.  Yrityksen  sisäisen  valvonnan  tulisi  taata  kohtuullinen  varmuus  sii-­‐‑

tä,  että  tilinpäätöksessä  ilmoitetut  taloudelliset  tiedot  ovat  luotettavia.  Yrityksen  

sisäisellä  valvonnalla  on  merkitystä  tilinpäätöksen  luotettavuuteen  sekä  tämän  

hyödyllisyyteen  päätöksenteon  tukena.  Lisäksi  sisäinen  valvonta  edistää  laadun  

parantumista  ja  yhtiön  yleisen  hallinnon  tehokkuutta.    

  

Van  Auken   ja  Carraher   (2013:   125-­‐‑126)  ovat  sitä  mieltä,   että  yrityksen  epävar-­‐‑

muuden  vähentäminen  erityisesti  kovasti  kilpailussa  toimintaympäristössä  liit-­‐‑

tyy   suoraan   tilinpäätöksen   laatimisen   tiheyteen.  Heidän  mukaansa   pienet   yri-­‐‑

tykset,  jotka  laativat  raportteja  vähemmän,  eivät  näe  raporteista  etuja  yrityksen  

toiminnalle.  Tämän  kaltaiset  yritykset  eivät  todennäköisesti  tunnista  useammin  

laadittavien   taloudellisten   raporttien   hyötyjä,   eikä   täten   ole   valmiita   maksa-­‐‑

maan   näiden   laatimisesta.   Yritykset,   jotka   laativat   tilinpäätösraportteja   har-­‐‑

vemmin  näkevät  nämä  epäluotettavina,  jonka  johdosta  heidän  ei  kannata  käyt-­‐‑

tää  aikaa  ja  resursseja  näiden  analysointiin.       



29 

 

 

3.   TILINPÄÄTÖSTIETOJEN   HYÖDYNTÄMINEN   PÄÄTÖKSENTEKO-­‐‑

PROSESSISSA  

  

Tässä   luvussa   tarkastellaan   pienen   yrityksen   päätöksentekoprosessia   sekä   sitä  

miten  tilinpäätöstä  voitaisiin  hyödyntää  tämän  prosessin  tukena.  Luvussa  käy-­‐‑

dään   läpi,  mitkä   eri   tekijät  mahdollisesti   vaikuttavat   tilinpäätöksen  hyödyntä-­‐‑

miseen.   Viimeisessä   alaluvussa   käydään   läpi   tarkemmin  miten   eri   ulkoistetut  

asiantuntijapalvelut   vaikuttavat   tilinpäätöstietojen   hyödynnettävyyteen   osana  

päätöksentekoprosessia.    

  

3.1.   Päätöksentekoprosessi  pienessä  yhtiössä  

  

Pk-­‐‑yritysten   päätöksentekoprosessit   eroavat   Gustafssonin   (2009:   299)   mukaan  

suuremmista   yrityksistä   merkittävästi   heidän   protokollien,   rakenteiden   sekä  

käytössä   olevien   työkalujen   osalta.   Isoissa   organisaatioissa   talouspäätöksistä  

vastaavat   talousosastot   ja   johtajat   jolloin   päätökset   perustuvat   yleisesti   pitkän  

aikavälin   strategisiin   suunnitelmiin.   Pienyrityksissä   vastaavat   päätökset   tekee  

usein  yrittäjä  yksinään.  (Alhabeeb  2014:  3-­‐‑4.)  Busenitz  ja  Barley  (1997:  24)  esittä-­‐‑

vät,   että   pienyritysten   johto   yliarvioi   omaa   kykyään   ymmärtää   yrityksen   ta-­‐‑

lousasioita.     Heidän  mukaansa  johto  suhtautuu  ylioptimistisesti  omaan  talous-­‐‑

tietämykseensä,   jonka  johdosta  he  yleistävät  asioita   turhan  helposti  verrattuna  

suurempiin   yrityksiin.   Deakinsin,   Morrisonin   ja   Gallowayn   (2002:   15-­‐‑16)   mu-­‐‑

kaan   johtajien  ylioptimisten   suhtautuminen  voi   johtaa   päätöksenteoissa   talou-­‐‑

dellisiin   riskeihin.   He   toteavat,   että   ylioptimistisuudella   voi   olla   negatiiviset  

seuraukset.  Tämän  johdosta  pienyritysten  tulisi  perustaa  päätöksensä  taloudel-­‐‑

liseen  relevanttiin  informaatioon,  kuten  tilinpäätösinformaatioon.  

  



30 

 

 

Kirjanpidon   ja   talousjohdon   teoriat   perustuvat   taloudellisiin   odotuksiin,   jotka  

ovat  johtaneet  yleiseen  väittämään,  että  pienten  yritysten  liiketoimintapäätökset  

tarvitsevat  tulevaisuusorientoitunutta  taloudellista  informaatiota  avuksi  tehok-­‐‑

kaisiin   päätöksiin   (Gibson   1992:   224).   Van   Aukenin   ja   Carraherin   (2013:   125)  

mukaan   tehokkaat   taloudelliset   liiketoimintapäätökset   perustuvat   luotettaviin  

taloudellisiin   tietoihin   ja   kykyyn   ymmärtää   yrityksen   tilinpäätöstä.   Liljana   ja  

Radivoje  (2014:  475)  toteavat,  että  yrityksen  ulkoinen  laskentatoimi,  jonka  yhte-­‐‑

nä  osana  tilinpäätös  on,  omaa  jatkuvan  päivittäisen  sidoksen  yrityksen  päätök-­‐‑

sentekoprosesseihin,   kun   organisaatiossa   haetaan   tukea   päätöksentekoon   kir-­‐‑

janpidon  puolelta.  Jezovita  (2015:  62)  esittääkin,  että  yrityksen  kirjanpitäjät  ovat  

suuressa  roolissa  päätöksenteossa,  sillä  he  tuottavat  taloudellista  informaatiota  

yrityksen  nykyhetkestä.    

  

  
Kuvio  1.  Johdon  päätöksentekoprosessi  (Bhimani  ym.    2015:  284).  

  

Kuviossa   1   havainnollistetaan   Bhimanin   ym.   (2015:   284)   laatimaa   johdon  pää-­‐‑

töksentekoprosessia,   joka   perustuu   kirjanpidolliseen   informaatioon.   Kuviossa  



31 

 

 

päätöksentekoprosessin   ensimmäisenä   vaiheena   on   tiedon   kerääminen.   Tässä  

vaiheessa  halutaan  saada  mahdollisimman  paljon  kasaan  tietoa,   jonka  pohjalta  

voidaan  siirtyä  toiseen  vaiheeseen,  jossa  laaditaan  laskelmia  ja  ennusteita  mah-­‐‑

dollisten  toimenpiteiden  vaikutuksista.  Kolmannessa  vaiheessa  vertaillaan  teh-­‐‑

tyjä   laskelmia   sekä   ennusteita,   jonka   jälkeen   voidaan   valita   toteutettava   toi-­‐‑

menpide.  Päätöksenteon   jälkeen   johto  kerää   tietoa   tehdyn   toimenpiteen   tulok-­‐‑

sista   suorituskyvyn  arvioimiseksi.  Prosessin   jokainen  vaihe   sisältää  palautteen  

antoa,   joka   kehittää   toimintaa   juoksevasti   päätöksentekoprosessin   aikana.   Pa-­‐‑

lautteet   voivat   vaikuttaa   myös   tuleviin   ennusteisiin,   päätöksentekoihin   sekä  

näiden  käytännön  toteutuksiin.  Huang  (2009:  90)  toteaa,  että  päätöksentekopro-­‐‑

sessit  voidaan  toteuttaa  joko  rationaalisesti  aikataulutettuna  prosessina  tai  vähi-­‐‑

tellen   ilman   tarkempaa   aikataulua.   Rationaaliselle   prosessille   on   ominaista  

suunnittelun   ja   analyysin   korostaminen.   Vähitellen   toteutettavalle   tavalle   on  

ominaista,   ottaa   huomioon   yrityksen   poliittiset   käyttäytymiset   sekä   johtamis-­‐‑

kokemukset.  

  

Informaatio,   jota   käytetään   päätöksentekotilanteissa,   voi   olla   kvalitatiivista   ja  

kvantitatiivista.  Kvantitatiivinen  informaatio  jakautuu  vielä  taloudelliseen  ja  ei-­‐‑

taloudelliseen   informaatioon.   Taloudellisen   informaation   päälähteenä   on   yri-­‐‑

tyksen  kirjanpitojärjestelmä   ja   ei-­‐‑taloudelliseen   informaation   lähteenä   toimivat  

kaikki  yrityksen  organisatoriset   osat.   Suurin  osa  yritystoiminnan  päätöksente-­‐‑

koprosessiin  merkittävästä   tiedosta   syntyy   kirjanpitojärjestelmästä   eli   tieto   on  

taloudellista.   Johdon   tulee   varmistaa,   että   kirjanpitojärjestelmän   laatu   vastaa  

heidän  omia  vaatimuksiaan,  sillä  tämä  vaikuttaa  tiedon  relevanttiin  hyödyntä-­‐‑

miseen.  (Jezovita  2015:  61-­‐‑62.)    

  

Hallin  (2008:  3)  mukaan  nykyajan  johtajat  tarvitsevat  molempia  niin  taloudelli-­‐‑

sia   kuin   ei-­‐‑taloudellisiakin   tietoja   päätöksenteon   tukena.      Bhimani   ym.   (2015:  



32 

 

 

283)   esittävät,   että   jokaisella   johtajalla   on   yleisesti   omanlaisensa   tapa   lähestyä  

päätöksentekoprosessia,  mutta  usein  johtajat  kuitenkin  hyödyntävät  niin  kvan-­‐‑

titatiivista   kuin   kvalitatiivista   aineistoa   päätöksentekoprosessissaan.   Yrityksen  

kirjanpitäjät   edesauttavat   relevantin   tiedon   antamista   yrityksen   johdolle   pää-­‐‑

töksenteon   tueksi.  Kirjanpidosta  saatu  materiaali  on  yleensä   jäsenneltyä   ja   toi-­‐‑

mii   tietynlaisena   pohjana   päätöksenteolle.   Socean   (2012:   52)  mukaan   johtajien  

päätökset   sisältävät   subjektiivisia   ja   irrationaalisia   tekijöitä.   Tapa   jolla   johtajat  

muodostavat  ratkaistavan  ongelman,  vaikuttaa  myös  lopulliseen  ongelman  rat-­‐‑

kaisutapaan.  Menestyvän  johtajan  tulee  olla  realistinen  päättäessään  ratkaisuta-­‐‑

vasta  ja  optimistinen  suorittaessaan  ratkaisun  toteutusta.    

  

On   havaittu   useita   eri   tekijöitä,   jotka   vaikuttavat   yrityksen   päätöksentekopro-­‐‑

sessiin.  Näitä  ovat  esimerkiksi  ympäristö-­‐‑,  organisaatio-­‐‑  sekä  muut  erityisteki-­‐‑

jät.  Ympäristötekijöitä  ovat  tämän  epävarmuus  ja  monimutkaisuus.  Organisaa-­‐‑

tiotekijöinä  ovat  organisaation  sisäiset  voimat,  kuten  ylimmän  johdon  rooli,  yri-­‐‑

tyksen  koko  ja  aikaisemmat  päätöksenteot.  Erityistekijöinä  voi  olla  organisaati-­‐‑

on  sisäiset  prosessit,  kuten  päätöksentekijän  vaikutus  prosessiin,  päätöksenteon  

kiireellisyys   sekä   prosessiin   sitoutuvien   resurssien   laajuus.   (Rajagopalan,  

Rasheed  &  Datta  1993:  351.)    

  

Nykyaikaisessa  kansainvälistyneessä   liiketoimintaympäristössä,   joka  omaa  no-­‐‑

peasti  muuttuvat  markkinat,  edellytetään  yrityksen  johdolta  riittävää,  ajankoh-­‐‑

taista   ja  kattavaa  tietoa  liiketoimintapäätösten  tueksi  (Jezovita  2015:  61).  Huan-­‐‑

gin   (2009:   87)   mukaan   tietotekniikan   suuri   kehitys,   arvoketjujen   hajoaminen,  

palveluiden   ulkoistaminen   sekä   kuluttajien   nopeat   trendimuutokset   vaativat  

yrityksen  strategiselta  johdolta  yhä  suurempaa  roolia  päätöksentekoprosesseis-­‐‑

sa.    Timmons  ja  Spinelli  (2004:  284-­‐‑285)  esittävät,  että  huonot  päätökset  uhkaa-­‐‑

vat  yrityksen  kestävyyttä   jättäen   jälkeensä  mahdollisesti   laajatkin  operatiiviset  



33 

 

 

ongelmat.  Halbouni  ja  Hassan  (2012:  322)  toteavat,  että  yrityksen  johdon  koke-­‐‑

mus   vaikuttaa   heidän   käsitykseensä   suorituskyvyn   arvioimiseen   tarvittavista  

tiedoista.  Yrityksen  koko  ja  hierarkkinen  asemointi  vaikuttivat  olennaisesti  yri-­‐‑

tysten   kirjanpitostandardien   sekä   sisäisten   laskentaperiaatteiden   asettamiselle.  

Gibson   (1992:   224)   toteaa   että,   onnistuneet   liiketoimintapäätökset   tarvitsevat  

tuekseen  taloudellisen  informaation  hyödyntämistä.  Taloudellisen  informaation  

lähteenä  voi  hyvinkin  toimia  tilinpäätöstiedot,  joiden  hyödyntämistä  osana  pää-­‐‑

töksentekoprosessia  käsitellään  seuraavassa  luvussa.    

  

3.2.   Tilinpäätöstietojen  hyödyntäminen  päätöksentekoprosessissa  

  

Jokaisen   yrityksen   tulee   Alhabeebin   (2014:93)   mukaan   kyetä   järjestämään   ta-­‐‑

loudelliset  tietolähteensä  useisiin  tarkoituksiin,  riippumatta  siitä  ovatko  tarkoi-­‐‑

tukset  ulkoisia  vai  sisäisiä.  Tilinpäätös  on  yksi  tietolähde,  jota  esimerkiksi  johto,  

sijoittajat  ja  sidosryhmät  voivat  hyödyntää  analysoidessaan  yrityksen  toimintaa  

ja   asemaa   markkinoilla.   Tilinpäätöksen   tehokas   käyttö   päätöksenteon   tukena  

voi  Van  Aukenin  ja  Carraherin  (2013:125)  mukaan  johtaa  yrityksen  parempaan  

menestykseen  ja  asemaan  markkinoilla.  Carraherin   ja  Van  Aukenin  (2013:  332)  

mukaan  tilinpäätös  on  yksi  yrityksen  tärkeimmistä  tietolähteistä,  kun  halutaan  

tehdä  kannattavia  liiketoimintapäätöksiä.  Tilinpäätös  on  osa  yrityksen  tulosmit-­‐‑

tausjärjestelmää,   koska   tämä  mittaa   yrityksen   suorituskykyä   kvantitatiivisesti  

antaen   tietoa   yrityksen   taloudellisista   tuloksista.   Mikäli   yritys   haluaa   hallita  

omaa  suorituskykyään  ja  tehdä  tehokkaita  liiketoimintapäätöksiä,  on  olennaista  

selvittää   ja  ymmärtää  mitkä   toimet  vaikuttavat   tilinpäätöksessä  esitettyihin  lu-­‐‑

kuihin.  (Bahri,  St-­‐‑Pierre  &  Sakka  2018:  19.)    

  

Chernyn  (2014:  173)  mukaan  nykyinen   tilinpäätösraportointi  korostaa  mennei-­‐‑

syyttä,  joten  päätöksenteon  kannalta  hyödyllisen  tiedon  tulee  olla  ennakoitavaa.  



34 

 

 

Tilinpäätösraportin  ei  tule  olla  vain  asetettu  päämäärä,  vaan  tämän  tulee  tarjota  

hyödyllistä   tietoa,   jonka  pohjalta  voidaan   tehdä  perusteltuja  päätöksiä.  Akhtar  

ja  Liu  (2018:  381)  toteavat,  että  tilinpäätös  sisältää  useita  tarvittavia  tietoja,  joita  

tarvitaan   liiketoiminnallisten  päätöksentekojen   tueksi.  Heidän  mukaansa   tilin-­‐‑

päätös   on   tilastollinen   näkemys   yrityksen   taloudellisesta   tilanteesta   ja   tällä  

nähdään  olevan  suuri  rooli  etenkin  Pk-­‐‑  yritysten  menestymisessä.  Tehokas  pää-­‐‑

töksenteko  Pk-­‐‑yrityksissä  edellyttää  taloudellisen  informaation  hyödyntämistä,  

joten  tilinpäätöksen  nähdään  olevan  yhteydessä  suunniteltujen  tavoitteiden  to-­‐‑

teutukseen.    

  

Alhabeebin   (2014:   93)   mukaan   johto   kykenee   tilinpäätöstietojen   avulla   analy-­‐‑

soimaan  yrityksen  taloudellista  tilannetta  ja  kannattavuutta.  Tämän  lisäksi  joh-­‐‑

to  pystyy  tilinpäätöksen  avulla  tarkastelemaan  tehtyjen  suunnitelmien  ja  oman  

johtamisstrategian  toteutumista.  Tilinpäätöksen  on  todettu  tuottavan  arvokasta  

lisätietoa  yrityksen   taloustilanteesta   johdolle   ja  sidosryhmille.  Bruns   ja  McKin-­‐‑

nonin   (1993:   84)   toteavat,   että   johtajat   haluavat   relevantimpaa   tietoa   ja   tiedon  

laatu   määrittelee   heidän   päätöksiensä   tehokkuuden.   Tehokkaat   taloudelliset  

päätökset   ovat   johdonmukaisia   ja   nämä   perustuvat   luotettaviin   taloudellisiin  

informaatioihin   sekä   kykyyn   ymmärtää   tilinpäätöstä.   Luotettava   tilinpäätös  

yhdessä   toimivan   taloushallinnon  kanssa  mahdollistavat  viisaammat   ja   tehok-­‐‑

kaammat  ratkaisut.  Tehtyjen  päätöksien  avulla  yritys  pyrkii  saavuttamaan  aset-­‐‑

tamansa   operatiiviset   ja   taloudelliset   tavoitteet.   (Carraher  &  Van  Auken   2013:  

332;  Van  Auken  ym.  2016.)    Van  Auken  ja  Carraher  (2013:  125)  toteavat,  että  ti-­‐‑

linpäätöstiedot   tulee   huomioida   niin   operatiivisissa   kuin   strategisissa   päätök-­‐‑

sissä,  sillä  näiden  pois  jättäminen  tai  väärin  käyttäminen,  voi  mahdollisesti  va-­‐‑

hingoittaa  yritystä  heikosti  suoritettujen  toimenpiteiden  johdosta.    

  



35 

 

 

Sianin  ja  Robertsin  (2009:  302)  tutkimuksessa  yritykset  hyödynsivät  vuosittaisia  

tilinpäätöksiä   lähinnä   tulojen   ja  menojen   vertailemiseen   eri   vuosien   välillä   tai  

vahvistaakseen   jonkun   tulevan   toiminnon.  Mikäli   tilinpäätöstä   halutaan   hyö-­‐‑

dyntää  enemmän  päätöksenteossa   ja  valvonnassa,   tulee   tämä  Sianin  ja  Robert-­‐‑

sonin   mukaan   laatia   useammin,   jotta   sitä   voidaan   pitää   ajankohtaisena.   Van  

Aukenin   (2005:   340)   mukaan   tilinpäätöksen   oikeaoppinen   tulkinta   ja   käyttö  

ovat  erityisen  tärkeää,  kun  otetaan  huomioon,  että  heikko  talousjohtaminen  joh-­‐‑

taa   usein   taloudellisiin   ongelmiin   ja   yrityksen   liiketoiminnan   epäonnistumi-­‐‑

seen.  Kamensky  (2014:  191)  toteaa  kriittisemmin  tilinpäätöksen  hyödyntämises-­‐‑

tä,  sillä  hänen  mukaansa  tilinpäätös  kertoo  vain  historiatietoa,  eikä  tämän  poh-­‐‑

jalta   saada   tietoon   lukujen  muutoksen  merkitystä,   kun   esimerkiksi   vertaillaan  

yrityksen  omia  tilinpäätöksiä  eri  vuosien  välillä.    

  
Kuvio  2.  Taloudellisen  informaation  käytettävyyden  pääpiirteet.  (Nogueria  &  Jorge  2017:  120).  

  

Kuviossa  2  on  esitettynä  Noguerian  ja   Jorgen   (2017:  120)   tulkinta   taloudellisen  

informaation   käytettävyyden   perusperiaatteista.   Heidän  mukaansa   taloudelli-­‐‑

sen  informaation  käytettävyyteen  vaikuttaa  tilinpäätöksen  oikeanmukainen  esi-­‐‑



36 

 

 

tys   ja   informaation   käyttötarve   joka   perustuu   eri   käyttäjäryhmien   tarpeiden  

mukaan.  Tämän  lisäksi  huomioidaan  taloudelliset  tavoitteet,  jotka  ovat  pienyri-­‐‑

tyksen  kohdalla  usein  omistaja-­‐‑johdon  itse  asettamia.  Taloudellisen  informaati-­‐‑

on   käyttöön   liittyy   pienyritysten   kohdalla   Carraherin   ja   Van   Aukenin   (2013:  

332)  mukaan  merkittävästi   yritysjohdon   talouslukutaito.   Edellytyksenä   tehok-­‐‑

kaille  päätöksille  on  johdon  taito  tulkita  ja  ymmärtää  tilinpäätösinformaatiota.    

  

Socea  (2012,  52),  esittää  tutkimuksessaan  taloudellisen  informaation  eri  hyötyjä  

liikkeenjohdon  päätöksentekoprosessille:  

•   auttaa  johtajia  tietämään  mitä  on  tapahtunut  menneisyydessä  ja  mikä  on  

yrityksen  nykyhetken  tilanne;  

•   näyttää  toteen  tapahtumat,  joita  ei  havaita  päivittäisessä  toiminnassa  se-­‐‑

kä  tarjoaa  kvantitatiivisen  yleiskuvan  yrityksestä;  

•   auttaa  johtoa  valmistautumaan  tuleviin  toimintoihin  sekä  päätöksiin.  

  

Socea  (2012:  50)  toteaa,  että  taloudellisella  informaatiolla  voidaan  vähentää  toi-­‐‑

mintojen   epävarmuutta,   monimutkaisuutta,   helpottaa   lopullista   valintaa   sekä  

korostaa  eri  ratkaisujen  mahdollisuuksia  ja  rajoituksia.  Taloudellisen  informaa-­‐‑

tion   tulisi  auttaa   johtoa  ennen  päätöksentekoprosessin  alkua   tuottaen  erinäistä  

dataa.  Datalla  voi  olla  vaikutusta  päätöksentekoprosessin   läpivientiin.  Päätök-­‐‑

sentekoprosessin  aikana   johdon  tulisi   simuloida  potentiaalisia  päätösvaihtoeh-­‐‑

toja.   Päätöksenteon   jälkeen   johdon   tulee   valvoa   päätöksestä   aiheutuneen   pro-­‐‑

sessin  suorittamista  sekä  täytäntöönpanoa.      

  

Yritysjohdon  taloushallinnon  osaamista  pidetään  ydinresurssina,  joka  tukee  Pk-­‐‑

yritysten  päätöksentekoa.  Pk-­‐‑yritysten  omistajien  talouslukutaidolla  on  havait-­‐‑

tu   olevan   positiivinen   korrelaatio   yrityksen   kasvun   sekä   rahoituksen   saannin  

välillä.   Talouslukutaitoinen   johto   kykenee   ymmärtämään   paremmin   tilinpää-­‐‑



37 

 

 

töksiä,  budjetteja  sekä  suhdelukuja,   joiden  avulla  voidaan  ratkaista  informaati-­‐‑

on  epäsymmetria.  Ymmärtäminen  voi  lisätä  yrityksen  kilpailuetua   ja   taloudel-­‐‑

lista  tehokkuutta.  Talouslukutaitoinen  johto  kykenee  Hussainin,  Salian  ja  Kari-­‐‑

min   (2018)   mukaan   optimoimaan   yrityksen   käytettävissä   olevat   pääomat   te-­‐‑

hokkaammin   ja   joka   edesauttaa   yritystä   tehokkaampaan   kasvuun.   Landier   ja  

Thesmar   (2009:   118-­‐‑119)   toteavat,   että   tilinpäätöksen  käyttö   ja   tarkkuus  voivat  

vaikuttaa  yrityksen  johdon  sekä  omistajien  käsityksiin  yrityksen  potentiaalista.  

Yrityksen   omistajat   ovat   usein   ylioptimistisia   heidän   yrityksen   taloudellisesta  

potentiaalista.  Ylioptimistisuus  voi   johtaa  mahdollisesti  virheellisiin  arviointei-­‐‑

hin   aiheuttaen   epäonnistumisia,   tehottomia  päätöksiä   ja   taloudellisia  vaikeuk-­‐‑

sia.    

  

Halabadin   ym.   (2010:   174)   tutkimuksessa   selvisi,   että   vastaajayritykset   eivät  

ymmärrä   tilinpäätösraportteja   ja   nämä   laadittiin   heidän  mukaansa   vain   vero-­‐‑

tuksellisista   syistä.      Son,   Merriot   ja   Merriot   (2006:   228)   toteavat   tutkimukses-­‐‑

saan,   että   tilinpäätöksen   käyttö   kohdistuu   vastaajien   mukaan   hallinnollisiin  

tarkoituksiin,   eikä   talousraporttien   laadinnasta   ollut   heidän   tutkimuksessaan  

taloudellista  hyötyä.  Nämä  tutkimustulokset  korostavat  talouslukutaidon  mer-­‐‑

kitystä,   kun   yritysjohto   ei   kykene   saamaan   kirjanpitoraporteista   taloudellista  

hyötyä   toiminnalleen.   On   havaittu,   että   yrityksissä   on   esillä   talouslukutaidon  

lisäksi  muitakin   tekijöitä,   jotka  vaikuttavat   tilinpäätöstietojen  hyödyntämiseen  

ja  näihin  perehdytään  tarkemmin  seuraavassa  luvussa.    

  

3.3.   Tekijät  jotka  vaikuttavat  tilinpäätöstietojen  hyödyntämiseen  

  

Useissa   aikaisemmissa   tutkimuksissa   on   käynyt   ilmi,   että   tilinpäätöstietoja  

hyödynnetään   hyvinkin   heikosti,   eikä   yrityksen   johto   kykene   maksimoimaan  

tilinpäätöksen   käytettävyyttä   päätöksentekoprosessissaan   johtuen   osittain   hei-­‐‑



38 

 

 

dän  heikosta   talouslukutaidostaan.  Tilinpäätöksiä   jätetään  hyödyntämättä  Van  

Aukenin  (2005)  mukaan,  koska  johto  ei  koe  osaavansa  tulkita  ja  hyödyntää  tässä  

ilmeneviä   tietoja.   Tilinpäätöstietojen   hyödyntämiseen   nähdään   vaikuttaneen  

myös  yrityksen  koko,  johdon  kokemus  ja  tilinpäätösraporttien  selkeys.  (Collis  &  

Jarvis   2002;   Sian  &  Roberts   2009;  Carraher  &  Van  Auken  2013.)  Halabadi  ym.  

(2010:  165)  esittävät,  että  pienten  yritysten  omistajien  talouslukutaitoja  tulee  ke-­‐‑

hittää.  Omistajien   tulisi   kyetä  hyödyntämään  ulkopuolisten   laatimaa   taloudel-­‐‑

lista  informaatiota  enemmän.  Tämä  voisi  edesauttaa  yritystä  toimimaan  tehok-­‐‑

kaammin.  

  

Mirelan  (2013:  152)  mukaan  tilinpäätöksen  hyödyntämiseen  vaikuttavat  tämän  

laadulliset   piirteet,   joita   ovat   selkeys,   merkityksellisyys,   vertailukelpoisuus   ja  

uskottavuus.   Yrityksen   täyttäessä   nämä   piirteet   kasvavat   tilinpäätöksen   hyö-­‐‑

dyntämismahdollisuudet,  koska  tiedot  ovat  tällöin  laadullisesti  päteviä,   lisäten  

luottamusta  tiedon  käyttämiseen.  Eierle   ja  Schultze  (2013:  166)  toteavat,  että  ti-­‐‑

linpäätöksen  hyödynnettävyyteen  vaikuttaa  myös  olennaisesti   tämän  ajankoh-­‐‑

taisuus,  joka  edesauttaa  relevanttien  ja  ajantasaisten  päätöksien  tekemistä.  

  

Yrityksen  omistajien  talouslukutaito  korostuu  tilinpäätöksen  hyödyntämisessä.  

Omistajat,  jotka  omaavat  vahvemman  rahoitus-­‐‑  ja  kirjanpidon  taustan,  hyödyn-­‐‑

tävät  ulkoista   laskentatoimea  päätöksenteon   tukena   enemmän.  Todistetusti  he  

ymmärtävät   tilinpäätöksen   merkityksen   päätöksenteon   tukena.   (Cassar   2009:  

44-­‐‑45;  Sian  &  Roberts  2009:  293-­‐‑294;  Van  Auken  ym.  2016:  19-­‐‑20  Akhtar  &  Liu  

2018:   390.)  Dahmen   ja  Rodriguez   (2014:   9)   ovat   tutkineet  Yhdysvalloissa  pien-­‐‑

yritysten  talouslukutaitoja,  jotka  ovat  yrityksen  menestymisen  kannalta  tarpeel-­‐‑

lisia.   Tutkimuksessa   selvitettiin,   kuinka   yrityksen   omistajat   hyödyntävät   tilin-­‐‑

päätöksiä  päätöksentekoprosessissaan.  Tutkimustulokset  osoittivat,  että  pienten  

yritysten   taloudellinen  vahvuus   ja  omistajien   tottumukset  vaikuttivat   tilinpää-­‐‑



39 

 

 

töksien  hyödyntämiseen.  Tutkimukseen  osallistuneista  14  yrityksestä  7  yritystä  

ei  säännöllisesti  hyödyntänyt  tilinpäätöksiä.  Näistä  seitsemästä  yrityksestä  kuu-­‐‑

si   oli   taloudellisissa  vaikeuksissa.  Timmons   ja   Spinelli   (2004:   281-­‐‑283)  ovat   sa-­‐‑

malla  linjalla  Dahmenin  ja  Rodriguezin  kanssa,  sillä  heidän  mukaansa  pienyri-­‐‑

tysten  omistajilla  ei  useinkaan  ole  vahvoja   taloudellisia   taitoja.  Omistajat  eivät  

heidän  mukaansa  aina  täysin  ymmärrä  päätösten  vaikutuksia,   joka  saattaa  olla  

uhka  heidän  yritystoiminnalleen.    

  

Sianin   ja   Robertsin   (2009:   298)   tutkimustulokset   osoittivat,   että   useat   yritykset  

hyödyntävät   tilinpäätöksiä,   mutta   eivät   säännöllisesti.   Yritysten   toiminta   oli  

hyvin   yksinkertaista,   eikä   tilinpäätösten   hyödyntäminen   ollut   relevanttia.   Ti-­‐‑

linpäätös  nähdään  enemmänkin  epäselvänä  raporttina,  joka  sisältää  liian  pitkiä  

vaikeaselkoisia  termejä.  Lisäksi  tulokset  osoittivat,  että  nopein  tapa  seurata  yri-­‐‑

tyksen  menestymistä  oli  yrityksen  asiakasmäärän  seuraaminen.    

  

Collisin   ja  Jarvisin  (2002:  108)  mukaan  pienyritykset  eivät  näe  tilinpäätöstietoja  

hyödyllisenä,  koska  nämä   laaditaan   sijoittajien   ja   suuryritysten   tarpeiden  mu-­‐‑

kaisesti.   Pienyritykset   käyttävät   taloudellisen   informaation   lähteenä  mieluiten  

kuukausi-­‐‑  ja  vuosineljännesraportteja,  kassavirtalaskelmia  sekä  pankkitiliä.  Van  

Aukenin  ja  Carraherin  (2013:  125)  mukaan  tilinpäätöksen  hyödyntäminen  vaatii  

sitä,  että  yrityksen  johto  luottaa  tämän  sisältöön.  Headd  (2003:  557)  lisää  tähän,  

että  yrityksen  päättäjien  luottamus  omaan  kykyyn  tulkita  tilinpäätöksiä  vaikut-­‐‑

taa  positiivisesti  heidän  yrityksensä  liikevaihtoon.  Akhtar   ja  Liu  (2018:  381)  to-­‐‑

teavat,  että  päätökset  jotka  on  tehty  ilman  taloudellisen  vaikutuksen  arvioimista  

voivat  aiheuttaa  yrityksessä  sekaannusta  ja  mahdollisia  talousvaikeuksia.  

  

Carraherin  ja  Van  Aukenin  (2013:  332)  mukaan  pienyrityksen  johdon  koulutus-­‐‑

tasolla  on  merkitystä  heidän  menestymiseen  ja  tilinpäätöksen  hyödyntämiseen.  



40 

 

 

Tutkimuksessa  kävi  ilmi,  että  yrityksen   liikevaihdon  suuruus  määrittelee   tilin-­‐‑

päätöksen   hyödynnettävyyttä.   Suuremmalla   liikevaihdolla   operoivat   yritykset  

hyödyntävät  enemmän  tilinpäätöstietoja.  Collisin  ja  Jarvisin  (2002:  100)  mukaan  

säännöllisten  kirjanpitoraporttien  käytettävyys  on  riippuvainen  yrityksen  koos-­‐‑

ta.  Tämän  lisäksi  raporttien  hyödynnettävyyteen  vaikuttaa  johdon  saamat  neu-­‐‑

vot   kirjanpitäjältä   tai   tilintarkastajalta.   Carraher   ja   Van  Auken   (2013:   333-­‐‑334)  

toteavat,  että  omistajien  tilinpäätöksen  hyödynnettävyyteen  vaikuttaa  ulkoisen  

laskentatoimen   laatimat  valmiit   tilinpäätösraportit,   jotka  edesauttavat   tilinpää-­‐‑

töstietojen  hyödynnettävyyttä.    

  

Van  Aukenin   ja   Carraherin   (2013:   125)  mukaan   tilinpäätöksen   valmistelun   ti-­‐‑

heydellä   on   merkitystä   tilinpäätöksen   hyödynnettävyydelle.   Omistajat   jotka  

hyödyntävät   ja   luottavat   tilinpäätöstietoon   valmistelevat   tilinpäätösraportteja  

useammin.  Toistuvasti  laaditut  tilinpäätösraportit  antavat  enemmän  vertailutie-­‐‑

toa   yrityksen   tilanteesta.   Toistuvia   raportteja   voidaan   käyttää   paremmin   hyö-­‐‑

dyksi   riskialttiuden   ja  päätöksenteon  arvioinnissa.  Omistajat,   jotka   laativat   ra-­‐‑

portteja   harvemmin,   eivät   koe   tilinpäätöksestä   saatavan   informaation   olevan  

arvokasta,  eivätkä  he  näe  tällä  olevan  merkitystä  heidän  päätöksenteossaan.      

  

Heidhues   ja  Patel  (2008:  2-­‐‑3)  toteavat,  että  yrityksen  erilaiset  roolit   ja  tavoitteet  

vaikuttavat   siihen   mitä   kirjanpitotietoja   pidetään   merkityksellisinä   ja   kuinka  

näitä   hyödynnetään.  Kirjanpitotietojen   hyödyntämiseen   vaikuttaa   useat   endo-­‐‑

geeniset-­‐‑  ja  eksogeeniset  tekijät.  Kirjanpitoinformaatiota  hyödynnetään  pääosin  

taloudellisten  laskelmien  ja  perusteellisten  analyysien  tukena.  Yritysten  päättä-­‐‑

vien  henkilöiden  koulutustausta   ja  persoonalliset   tekijät  vaikuttavat  siihen  mi-­‐‑

ten  ja  missä  määrin  kirjanpitomateriaalia  hyödynnetään  päätöksenteon  tukena.  

Päätösten  merkittävyydellä   ja   laajuudella  nähdään  olevan  vaikutusta  kirjanpi-­‐‑

totietojen   käytössä.   Lisääntyvä   kilpailu   ja   kansainvälistyminen,   johtavat   yhä  



41 

 

 

toistuvampaan  kirjanpitomateriaalin  hyödyntämiseen  päätöksenteossa.  Yrityk-­‐‑

sen  ulkoisten  painetekijöiden  on  nähty  vaikuttavan  kirjanpidollisen  materiaalin  

merkitykseen   ja   hyödyntämiseen.   (Heidhues  &  Patel   2008:   6;   20;26.)   Seuraava  

luku  perustuu   laajemmin  ulkoisten   palveluiden   vaikutukseen   tilinpäätöstieto-­‐‑

jen  hyödyntämisessä.    

  

3.4.   Ulkopuolisten  palveluiden  vaikutus  tilinpäätöstietojen  käyttöön  

  

Ulkopuolisten  palveluiden  on  osoitettu   liittyvän  vahvasti  yrityksen  kasvun  ra-­‐‑

kentamiseen.   Ulkopuolisen   palvelun   hyödyntäminen   on   perustunut   ulkopuo-­‐‑

listen  asiantuntemukseen,  jolla  voidaan  tukea  yrityksen  sisäistä  tietämystä  sekä  

korvata   yrityksen   sisäisiä   puutteita.   Useat   tutkimukset   osoittavatkin,   että   yri-­‐‑

tykset   hyödyntävät   ulkoistettuja   asiantuntijoita   apunaan.   (Robson   &   Bennet  

2000:  201,  Jay  &  Shaper  2003:  140.)  Jayn  ja  Shaperin  (2003:  140-­‐‑142)  tutkimustu-­‐‑

lokset  osoittivat,  että  eri  asiantuntijoita  hyödynnetään  pienyrityksissä.  Ulkoisen  

asiantuntijan  avulla  yrityksen  johto  voi  kyetä  lisäämään  ymmärrystään  talousti-­‐‑

lanteestaan.  Jayn  ja  Shaperin  tutkimuksessa  yritykset  käyttävät  eniten  kirjanpi-­‐‑

täjiä,   jonka   jälkeen   tulevat   pankki,   perhe,   ystävät   sekä   muut   talousneuvojat.  

Jocumsenin   (2002:   668)   mukaan   pienyritykset   käyttävät   hyvin   vähän   ulkoista  

apua   päätöksenteon   tukena,   mutta   mikäli   ke   käyttivät,   niin   he   hakivat   apua  

pankeista,  kirjanpitäjältä  tai  hallitukselta.Breenin,  Sciullin   ja  Calvertin  (2004:  9-­‐‑

11)  mukaan  tilinpäätöksen  ulkoinen  valmistelu  voi  olla  merkki  yrityksen  talou-­‐‑

dellisesta  kokemuksesta  ja  sisäisestä  asiantuntijuudesta.    

  

Robsonin   ja   Bennetin   (2000:   196,   201)   tutkimuksessa   tutkittiin   yrityksen   ulko-­‐‑

puolisten  neuvonantajien  vaikutuksia  yrityksen  kasvuun.  Tutkimuksen  yrityk-­‐‑

sistä   83  %   käytti   ulkopuolista   kirjanpitäjää,  mutta   näiden   käytöstä   ei   ollut   ha-­‐‑

vaittavissa  suurta  merkitystä  yrityksen  toiminnassa.  Kirjanpitäjien  vaikutus  yri-­‐‑



42 

 

 

tyksen  suorituskykyyn  voi  tutkimustulosten  perusteella  olla  hyvinkin  rajallista.  

Careyn  (2015:  182)  tekemän  tutkimuksen  mukaan  yritykset,  jotka  hankkivat  ul-­‐‑

kopuolista   talousneuvontaa   omaavat   erinomaisen   suorituskyvyn.   Pk-­‐‑yritysten  

liiketoiminnan  suorituskyvyn  nähtiin  parantuvan  entisestään,  kun  neuvonta   ja  

tilintarkastuspalvelut  hankittiin  yhdessä,  mikä  viittaa   siihen,   että   tilintarkasta-­‐‑

jien  tietämys  on  erittäin  hyödyllistä  yrityksen  johdolle.    

  

Collisin  (2003)  suorittamassa  tutkimuksessa  85  %  yrityksistä  käytti  ulkopuolista  

kirjanpitäjää   lakisääteisen   tilinpäätöksen   takia.   Pääasiallisin   syy   kirjanpitäjien  

käyttöön   talousneuvonnassa  on  se,  että  heillä  on  osaamista   ja  asiantuntemusta  

yrityksen  verotuksesta.  (Robson  &  Bennet  2000;  Collis  &  Jarvis  2002.)  Ulkopuo-­‐‑

lista  kirjanpitäjää  käytetään,  sillä  hänen  ammattitaidollaan  nähdään  olevan  po-­‐‑

sitiivinen  vaikutus,  joka  tukee  yrityksen  sisäistä  päätöksentekoprosessia.  (Ojala,  

Niskanen,   Collis   &   Pajunen   2014:   814-­‐‑815).  Ulkopuolisen   neuvonantajan   näh-­‐‑

dään  myös  vaikuttavan  yrityksen  kasvuun,  sillä  Berry,  Sweeting  ja  Goto  (2006:  

43-­‐‑44)   toteavat   tutkimuksessaan,  että  ulkopuolisten  neuvonantajien  panos  vai-­‐‑

kutti  myönteisesti  Pk-­‐‑yrityksen  liiketoiminnan  kasvuun.    

  

Sianin   ja   Robertsonin   (2009)   tekemässä   tutkimuksessa   ulkoista   kirjanpitäjää  

hyödynsi   51  %   vastaajista.   Tutkimustulokset   osoittivat,   että   omistaja-­‐‑johtajien  

taloudellinen   osaaminen   on   hyvinkin   vaihtelevaa.   Yritykset   pääosin   luottavat  

kirjanpitäjiin,   jotka   laativat   heille   virallisen   tilinpäätöksen.  Kirjanpitäjät   totesi-­‐‑

vat   tutkimuksessa,   että   omistaja-­‐‑johtajien   henkilökohtaiset   taloustaidot   olivat  

heikot  ja  harvoilla  oli  lainkaan  taloudellista  koulutusta.  Tässä  korostuu  pienten  

yritysten  omistajien  ja  johtajien  talouslukutaito,  kykenevätkö  he  hyödyntämään  

kirjanpitäjän  tuottamaa  tilinpäätöstä.    

  



43 

 

 

Höglundin   ja  Sundvikin   (2015:  133)  mukaan  yritys,   jonka  kirjanpito  on  ulkois-­‐‑

tettu  tuottaa  laadukkaamman  tilinpäätöksen,  kuin  yritys,  joka  laatii  tilinpäätök-­‐‑

sen   sisäisesti.   Ulkoinen   kirjanpitäjä   toimii   ulkona   yrityksen   prosesseista,   joka  

vähentää  tämän  opportunistista  käytöstä.  Ulkoistettu  kirjanpito  on  todennäköi-­‐‑

sesti  myös  laadukkaampi,  sillä  kirjanpitäjä  omaa  ajantasaiset  tiedot  esimerkiksi  

lainsäädännöstä.   Ulkopuolisen   kirjanpitäjän   nähdään  myös  mahdollisesti   kas-­‐‑

vattavan  yrityksen  raportoinnin  laatua.  Brown  Saunders  ja  Bresford  (2006:  7-­‐‑9)  

toteavat,  että  kirjanpitäjän  rooli  on  erittäin  tärkeä  yrityksen  kasvun  ja  selviyty-­‐‑

misen  kannalta  etenkin  silloin,  kun  yrityksen  johdolla  ei  ole  riittävää  talousjoh-­‐‑

tamisosaamista.      

  

Ottosonin,  Nikitina-­‐‑Kalamaen  ja  Gurvitsin  (2015:  51-­‐‑52)  teettämä  tutkimus  kir-­‐‑

janpitäjän  merkityksestä   osoittaa,   että   kirjanpitäjistä   yli   80  %   osallistuu   asiak-­‐‑

kaidensa  päätöksentekoprosessiin.  Vain  alle  10  %  vastaajista  oli  sitä  mieltä,  että  

heillä  ei  ole   riittävää  kompetenssia  opastaa  yritystä,   joka  voi  myös  hyvin  selit-­‐‑

tyä  sillä,  että  vastaajat  aliarvioviat  omia  taitojaan.  Yrityksen  ulkopuolisten  neu-­‐‑

vojen   hyödyntäminen   on   Bennetin   ja   Robsonin   (2003:   802)  mukaan   riippuvai-­‐‑

nen   yrityksen   koosta   sekä   iästä   ja   tätä   voidaan   selittää  myös   resurssiteorialla,  

siten  että  pienemmät  yritykset  hakevat  neuvontaa   lisätäkseen  kilpailukykyään  

yrityksen  laajentaessa  markkinoitaan.    

  

Careyn  ja  Tanewskin  (2016:307)  mukaan  yrityksen  ja  ulkoisen  kirjanpitäjän  suh-­‐‑

teen   pituudella   on   vaikutusta   siihen,   kuinka   paljon   yritys  mahdollisesti   ostaa  

asiantuntevaa  liikeneuvontaa  kirjanpitäjältä.  Yritys  haluaa  ensin  kasvattaa  suh-­‐‑

dettaan   ja   luottamustaan  kirjanpitäjänsä  osaamisen  suhteen.  Tämä  prosessi   ta-­‐‑

pahtuu   perinteisten   kirjanpitopalveluiden   tarjoamisen   avulla,   joka  määrittelee  

syntyykö  näiden  kahden  osapuolen  välille  pitkäaikainen  suhde.  Yrityksen  luot-­‐‑

taessa  kirjanpitäjäänsä  hankkivat  he  tältä  tarjolla  olevia  lisäneuvontapalveluita,  



44 

 

 

jotka   edesauttavat  yrityksen  menestymistä.  Gooderham  ym.   (2004:   16-­‐‑17)  mu-­‐‑

kaan  kirjanpitäjältä   saadun   tiedon   laatu  on  merkittävämmässä  asemassa,   kuin  

itse  suhteen  kesto.    

  

Akhtarin   ja   Liun   (2018:   386-­‐‑387)   tutkimuksessa   valtaosa   käytti   tilinpäätöksen  

teossa  ulkopuolista  kirjanpitäjää.  Yritykset,  jotka  hyödyntävät  ulkopuolista  kir-­‐‑

janpitoa   ja   talousneuvontaa   laativat   tilinpäätöksen   useammin,   kuin   yritykset  

jotka   tekevät  kirjanpidon   sisäisesti.  Carraherin   ja  Van  Aukenin   (2013:   332-­‐‑333)  

mukaan   tilinpäätöstietoja   hyödynnetään   enemmän,   mikäli   ulkopuolinen   taho  

on  ne  laatinut,  sillä  omistajilla  ja  johdolla  on  suurempi  luottamus  ulkopuolisen,  

kuin   itse   tuottamaan   tilinpäätöstietoon.  Ulkopuolisten  palveluntarjoajien   tulisi  

Akhtarin  ja  Liun  (2018:  390)  mukaan  korostaa  pienyrityksille,  kuinka  taloudelli-­‐‑

silla  laskelmilla  voidaan  vähentää  yrityksen  tekemien  ratkaisujen  epävarmuut-­‐‑

ta.    

  

  

  

  

  

     



45 

 

 

  
4.   TUTKIMUKSEN  AINEISTO  JA  METODI  

  

Tutkielman   tarkoituksena   on   tutkia,   miten   pienten   yritysten   johto   hyödyntää  

tilinpäätöstietoja   päätöksentekoprosessissaan.   Mitkä   eri   tekijät   lopulta   vaikut-­‐‑

tavat   tämän   aineiston   konkreettiseen   käyttöön.   Sekä  miten   ulkoisen   palvelun-­‐‑

tarjoajan  käyttö  vaikuttaa   tilinpäätöksen  käyttöön.  Tässä   luvussa  käydään   läpi  

tutkimuksen  tutkimusmenetelmä,  tutkimuksen  toteutustapa  ja  aineiston  analy-­‐‑

sointimenetelmä.  Lisäksi  arvioidaan  tutkimuksen  reliabiliteettia   ja  validiteettia.  

Aineiston  käsittely,  analysointi  ja  tulkinta  tehtiin  täysin  anonyymisti  eikä  haas-­‐‑

tateltavien  henkilöllisyyttä  tai  organisaatiota  tuoda  esiin  aineistossa.    

  

4.1.   Tutkimusmenetelmä  

  

Tutkimuksessa   hyödynnetään   kvalitatiivista   eli   laadullista   tutkimusmenetel-­‐‑

mää,   joka  on   tyypillistä,  kun  halutaan   tutkia  ihmisen  käyttäytymistä   (Puusa  &  

Juuti  2011:  31).  Tuomen   ja  Sarajärven   (2009:  87)  mukaan  kvalitatiivisella   tutki-­‐‑

muksella   halutaan   saada   ymmärrystä   ilmiöön   liittyvistä   kokemuksista,   jolloin  

tutkimuksella  ei  pyritä  määrällisen  tutkimuksen  tavoin  tilastollisiin  yleistyksiin.    

  

Hakala   (2001:   17-­‐‑20)   on   todennut,   että   kvalitatiivisella   tutkimuksella   halutaan  

selvittää   yksityiskohtaista   tietoa   tutkittavasta   ilmiöstä   tai   kohteesta.   Vilkan  

(2015:   118-­‐‑120)  mukaan   laadullisen   tutkimusmenetelmän   fokus   keskittyy   tut-­‐‑

kiskelemaan   tiedon  merkityskokonaisuuksia,   jolle   on   ominaista   se,   että   tutki-­‐‑

musaineisto  kerätään   luonnollisissa   tilanteissa.  Kvalitatiivisessa   tutkimuksessa  

tutkimusaineisto   on   yhdessä   tutkimusongelman   kanssa   vuoropuhelussa   tois-­‐‑

tensa   kanssa,   jossa   aineisto   hajautuu   teemoiksi   tutkimusongelman   ympärille.  

(Hyvärinen,  Nikander,  Ruusuvuori  2010:  12-­‐‑13.)    



46 

 

 

  

Laadullinen  tutkimus  sisältää  Vilkan  (2015:  118)  mukaan  aina  kysymyksen:  mi-­‐‑

tä   merkitystä   tutkimuksessa   tutkitaan?   Tämän   johdosta   tutkimuksessa   tulee  

täsmentää   tutkitaanko  käsityksiin  vai  kokemuksiin  viittaavia  merkityksiä.  Yri-­‐‑

tysten   tilinpäätöstietojen  hyödyntämistä  päätöksenteon   tukena   tutkittaessa  yk-­‐‑

sityisten  henkilöiden  omakohtainen  kokemus  ja  käsitys  tietojen  hyödyntämisen  

vaikutuksista   voivat   vaikuttaa   tietojen   hyödyntämiseen.   Tämän   vuoksi   tutki-­‐‑

muksessa   huomioidaan   molemmat   kokemus-­‐‑   sekä   käsitysperäinen   tulkinta.  

Laadullinen  tutkimusmenetelmä  soveltuu  oivasti  tähän  tutkimukseen,  sillä  tar-­‐‑

koituksena   on   tutkia   yksittäisten   henkilöiden   näkökulmasta   heidän   omia   ko-­‐‑

kemuksiaan   tilinpäätöstietojen   hyödynnettävyydestä   osana   päätöksentekopro-­‐‑

sessiaan.    

  

Hirsjärvi  (2004:  197-­‐‑199)   jaottelee  laadullisen  tutkimushaastattelun  kolmeen  eri  

osioon,  joita  ovat  avoin,  eli  strukturoitu  haastattelu,  teema-­‐‑  eli  puolistrukturoitu  

haastattelu  sekä  strukturoitu  lomakehaastattelu.  Tässä  tutkimuksessa  käytetään  

teemahaastattelua,   jossa  haastattelun  runko  on  laadittu  etukäteen,   jolloin  haas-­‐‑

tattelu   etenee   yleisesti   suunniteltujen   kysymysten   mukaisessa   kronologisessa  

järjestyksessä   (Hyvärinen   ym.   2010:   320).  Hyvärinen   ym.   (2010:   320)   esittivät,  

että   haastattelu   voi   kuitenkin   muokkautua   vuorovaikutustilanteeseen   muka-­‐‑

vammaksi,   jolloin  haastattelu  ei  välttämättä   etene  kysymysjärjestyksen  mukai-­‐‑

sesti.    

  

4.2.   Teemahaastattelun  laadinta  ja  toteutus  

  

Tämän   tutkimuksen   lähtökohtana   on   saada   selville   ja   perehtyä   yksittäisten  

päättävien  henkilöiden   tapaan   toimia,   joten   tutkimuksen   toteutuksena  on  hen-­‐‑

kilökohtainen  haastattelu.  (Tuomi  &  Sarajärvi  2003:  74).  Tutkimusmetodiksi  va-­‐‑



47 

 

 

likoitui   teemahaastattelu   eli   puolistrukturoitu   haastattelu,   sillä   tutkimuksessa  

halutaan   korostaa   ihmisten   subjektiivisuutta   tutkimustilanteessa   sekä   antaa  

haastateltavalle   henkilölle  mahdollisuus   vapaaseen   kommentointiin   (Hirsjärvi  

ym.  2009:  205).  Teemahaastattelu  mahdollistaa  löytämään  ratkaisuja  ongelman-­‐‑

asettelun  mukaisesti,   kun   vastauksia   vaativat   teemat   ovat   esillä   (Vilkka   2015:  

124).    

  

Teemahaastattelun  tavoitteena  on  edetä  keskustelunomaisena  niin,  että  haastat-­‐‑

telijan   rooli   on   toimia  keskustelun   ohjailevana   henkilönä   pääosin   kuunnellen,  

mutta   myös   niin,   että   hän   esittää   mahdollisia   aihepiiriin   liittyviä   tarkentavia  

kysymyksiä   (Puusa   &   Juuti   2011:   81-­‐‑82).   Teemahaastattelun   tarkoituksena   on  

edetä   ennen   haastattelua   valikoitujen   keskeisten   teemojen   ja   näihin   pohjautu-­‐‑

vien   tarkentavien   lisäkysymysten   varassa   (Hirsjärvi   &  Hurme   2001:   48).   Tee-­‐‑

mahaastattelua   ohjaava   haastattelurunko   on   keskeisessä   asemassa   ajatellen  

haastattelun  sujuvuutta  (Koskinen,  Alasuutari,  Peltonen  2005:  108-­‐‑109).    

  

Hirsjärvi   ja  Hurme   (34-­‐‑36)   esittävät,   että   teemahaastattelulle   on   ominaista   se,  

että   teema   tai   teemat   ovat   jo   tiedossa,  mutta   kysymysten   asettelu   tai   järjestys  

saattaa   vaihdella.  Haastattelun   etukäteen   valitut   teemat   perustuvat   tutkimuk-­‐‑

sessa   aiemmin   esitettyyn   teoreettisen   viitekehykseen.   Hirsjärven   ja   Hurmeen  

(2001:  48)  mukaan  teemahaastattelun  yleinen  avoimuus  muistuttaa  myös  hyvin  

paljon  syvähaastattelua.  

  

Pienten  yhtiöiden   tilinpäätöksien  hyödynnettävyyttä  on   tutkittu   entuudestaan  

usein   strukturoiduin   kyselylomakkein   (Collis   &   Jarvis   2002;   Sian   &   Roberts  

2009;   Carraher   &   Van  Auken   2013;   Jezovita   2013;   Akhtar   &   Liu   2018.).   Tämä  

tutkimus   on   laadittu   teemahaastatteluin,   sillä   tässä   halutaan   tarkemmin   esiin  

yksilöiden   näkemyksiä   heidän   toimintatavoistaan.   Teemahaastattelussa   koros-­‐‑



48 

 

 

tuu  ihmisten  henkilökohtaiset  tulkinnat  asioista   ja  tässä  halutaan  saada  tietoon  

merkityksellisiä   vastauksia   tutkimuksen   tarkoituksen   sekä   ongelmanasettelun  

mukaisesti.  (Tuomi  &  Sarajärvi  2003:  77.)  

  

Teemahaastattelun  yksi  vahvuus  on  joustavuus,  sillä  kysymykset  eivät  ole  täy-­‐‑

sin   tarkkaan   määriteltyjä,   jolloin   keskustelusta   voi   nousta   mahdollisesti   esiin  

hyvinkin   mielenkiintoisia   näkökulmia.   Haastattelijalla   on   myös   haastattelun  

aikana  mahdollisuus   korjata   väärinkäsityksiä,   joka   helpottaa   asian   oikein  ym-­‐‑

märtämistä.   Teemahaastattelun   ideologiana   ei   ole   kysyä   mitä   tahansa,   vaan  

pyrkimyksenä   on   löytää   merkityksellisiä   vastauksia,   ottaen   huomioon   tutki-­‐‑

muksen  lähtökohta  sekä  ongelmanasettelu.    (Tuomi  ja  Sarajärvi  2009:  74-­‐‑75.)    

  

Tutkimuksessa  käytettävä  haastattelulomake  koostuu  kolmesta   eri  pääteemas-­‐‑

ta,   joita   ovat   päätöksentekoprosessin   eteneminen,   tilinpäätöstietojen   hyödyn-­‐‑

nettävyys  sekä  ulkopuolisten  palveluiden  vaikutus  hyödynnettävyyteen.  Haas-­‐‑

tattelurungon  alkuun  on  aseteltu  muutama  haastateltavan  sekä  yrityksen  taus-­‐‑

toja   esiin   tuova   kysymys.   Taustatietojen   avulla   kyetään   hieman   profiloimaan  

henkilöitä  ja  yrityksiä.  

  

Haastatteluita   tehtiin   yhteensä   seitsemän   ja   nämä   suoritettiin   yksilöhaastatte-­‐‑

luina  joulukuussa  2018.  Haastatteluista  viisi  suoritettiin  haastateltavien  työpai-­‐‑

kalla  ja  kaksi  puhelimitse  logististen  yhteyksien  vuoksi.  Jokaiseen  haastatteluun  

oli   varattu   aikaa   keskimäärin   30–60  minuuttia   ja   haastattelujen   kestoajaksi   to-­‐‑

teutui  noin  20-­‐‑35  minuuttia.  Haastateltaville  oli   ilmoitettu  etukäteen  haastatte-­‐‑

lun  aihe,   jotta  he  kykenivät  etukäteen  miettimään  yleisesti  aihetta  ennen  haas-­‐‑

tattelua.    Haastateltavista  kuusi  toimi  yrityksen  toimitusjohtajana  ja  yksi  määrit-­‐‑

teli   itsensä   omistaja-­‐‑yrittäjäksi.  Organisaatiot   joissa   haastateltavat   työskentele-­‐‑

vät,  toimivat  kaikki  eri  toimialoilla.       



49 

 

 

4.3.   Tutkimuksen  aineistojen  analysointimenetelmä  

 

Laadulliselle   tutkimukselle   ominaista   on   aineiston   tarkastelu   kokonaisuutena.  

Alasuutari   on   jakanut   laadullisen   analyysin  kahteen   eri   vaiheeseen,   joita   ovat  

arvoituksen  ratkaiseminen   ja  havaintojen  pelkistäminen.  Arvoituksen  ratkaise-­‐‑

minen  tarkoittaa  ymmärrettävää  selittämistä,  jolloin  aineiston  pohjalta  saaduis-­‐‑

ta   havainnosta   suoritetaan   tulkintaa.   Tässä   samassa   vaiheessa   aineistoa   verra-­‐‑

taan  myös  muuhun  tutkimukseen   ja   teoreettiseen  viitekehykseen.  Havaintojen  

pelkistämisellä  tarkoitetaan  laadullisessa  aineiston  analyysissä  sitä,  että  analyy-­‐‑

sissä  keskittyminen  on  kohdistettu  olennaiseen  sekä  raakahavaintojen  yhdistä-­‐‑

miseen.  (Alasuutari  2011:  38-­‐‑39,  51.)    

  

Suoritettuja   teemahaastatteluita   analysoidaan   tutkimuksessa   aineistolähtöisen  

sisältöanalyysin  avulla,   joka  mahdollistaa  haastatteluiden  systemaattisen  ja  ob-­‐‑

jektiivisen  tarkastelun.  Tutkittavasta  ilmiöstä  pyritään  saamaan  kuvaus  tiiviste-­‐‑

tysti  ja  yleisesti  olevassa  muodossa.  Toteutettavalla  menetelmällä  halutaan  lisä-­‐‑

tä  informaatioarvoa,  parantaa  tutkimuksen  hajanaisen  aineiston  miellekyyttä  ja  

selkeyttä   sekä   luoda   yhtenäistä   informaatiota   tutkittavasta   ilmiöstä.   Analyysi  

pyrkii   selkeään   aineistoon,   jonka   pohjalta   voidaan   tehdä   luotettavia   johtopää-­‐‑

töksiä.  Ennen  analysointia  tulee  määritellä  analyysiyksikkö,  joka  voi  olla  lause,  

lausuma,  ajatuskokonaisuus  joka  sisältää  useita  lauseita  tai  sitten  vain  yksittäi-­‐‑

nen  sana.  Tutkimuksen  tehtävä  ja  laatu  ohjaavat  tämän  yksikön  määrittämistä.  

(Tuomi  &  Sarajärvi  2009:  111;  Tuomi  &  Sarajärvi  2018:  117;122.)  Tuomi  ja  Sara-­‐‑

järvi  (2018:  122)  jakavat  aineistolähtöisen  sisällönanalyysin  kolmeen  vaiheeseen,  

joka  on  esitetty  kuviossa  3.  

     



50 

 

 

  

  
Tässä  tutkimuksessa  edettiin  kuvion  3  mukaisella  tavalla.  Aineistolähtöinen  si-­‐‑

sällönanalyysi  aloitettiin  litteroimalla  jokainen  haastattelu  hyvin  pian  haastatte-­‐‑

lun   jälkeen.  Litteroinnissa  ei  poistettu  muuta  kuin  epäolennaiset  hymähdykset  

tai   sivuäänet,   eli   litterointi   suoritettiin   sanasta   sanaan.  Haastateltavat  haluttiin  

esittää   tutkimuksessa   anonyymeina,   joten   litterointivaiheessa  haastattelijat  esi-­‐‑

tettiin   koodinumeroilla.   Litteroinnin   jälkeen   aineistosta   haettiin   samankaltai-­‐‑

suuksia   ja   eroavaisuuksia,   jonka   johdosta   kyettiin   kokoamaan   ryhmiä   ja   eri  

luokkia  vastausten  välillä.  Aineiston  analysoinnin  viimeisessä  vaiheessa  erotet-­‐‑

tiin  tutkimukselle  oleellinen  tieto,  jonka  pohjalta  kyettiin  muodostamaan  lopul-­‐‑

liset  johtopäätökset.    

 

Kuvio  3.  Aineistolähtöisen  sisällönanalyysin  kolme  vaihetta.  (Mukaillen  Tuomi  &  Sarajärvi  2018:  122-­‐‑125).  



51 

 

 

4.4.   Tutkimuksen  validiteetti  ja  reliabiliteetti  

 

Tutkimuksessa   pyritään   aina   lähtökohtaisesti  mahdollisimman   luotettavaan   ja  

virheettömään   lopputulemaan,   joten   on   syytä   arvioida   tutkimuksen   luotetta-­‐‑

vuutta  ja  pätevyyttä.  (Hirsjärvi  ym.  2007:  226-­‐‑227.)  Tieteellisessä  tutkimuksessa  

on   ensisijaisen   tärkeää   se,   että   tutkimus   on   luotettavuudeltaan   korkea.   Tämä  

tarkoittaa   sitä,   että   tutkimuksen  on  vastattava   tutkimusongelman  pohjalta   esi-­‐‑

tettyihin  kysymyksiin   ja  samanaikaisesti   tutkimus   tulee   tehdä  puolueettomasti  

ja   luotettavasti.   (Heikkilä   2008:   29-­‐‑31.)   Luotettavuuden   arvioinnissa   käytetään  

termejä  reliabiliteetti  ja  validiteetti.  (Kananen  2008:  123.)  Reliabiliteetti  tarkoittaa  

tutkimuksen  mittaustulosten  toistettavuutta,  eli  sitä  että  kuinka  todennäköisesti  

tutkimus  antaa  ei-­‐‑sattumanvaraisia  tuloksia.  Validiteetti  tarkoittaa  tutkimuksen  

pätevyyttä,  eli  sitä  onko  tutkimuksessa  mitattu  juuri  sitä  mitä  on  pitänytkin  mi-­‐‑

tata.  (Hirsjärvi  2007:  226-­‐‑227.)  Nämä  mittarit  ovat  saaneet  Hirsjärven  ym.  (2007:  

227)  mukaan  kvalitatiivisissa   tutkimuksissa   erilaisia   tulkintoja,   ja  näiden  käyt-­‐‑

töä   on   pyritty   välttämään,   sillä   nämä   eivät   toimi   erityisen   hyvin   laadullisissa  

tutkimuksissa,   jossa   tutkija   voi   vaikuttaa   tietoon   esimerkiksi   haastattelutilan-­‐‑

teessa.      

  

Hirsjärvi  ja  Hurme  (2000:  187-­‐‑190)  esittävät,  että  monet  tutkijat  ovat  sitä  mieltä,  

että   laadullisen   tutkimuksen   esittämät   ilmiöt   ovat   hyvinkin   usein   konteksti-­‐‑

sidonnaisia.   Tämän   johdosta   ei   ole   olemassa   kahta   yhteneväistä   vertailtavaa  

olevaa  tapausta,  jolla  voitaisiin  todentaa  luotettavuus.  Laadullinen  tutkimus  si-­‐‑

sältää   aina   kaksi   toimijaa,   eli   tutkijan   ja   tutkittavan.   Tässä   tapauksessa   tiedon  

kerääjän   ja   tulkitsijan   omien   asenteiden   ja   näkemysten   sekoittaminen   osaksi  

tutkimusmateriaalia,  on  mahdollista  ja  vaarallista.  (Kananen  2008:  122.)  Kvalita-­‐‑

tiivisen  tutkimuksen  luotettavuutta  voidaan  lisätä,  tutkijan  tarkalla  selostuksel-­‐‑

la   tutkimuksen   toteuttamisesta,   esimerkiksi  kertomalla   aineiston   tuottamisesta  



52 

 

 

selvästi  ja  totuudenmukaisesti.  Tutkimusselosteita  voidaan  tarkentaa,  lisäämäl-­‐‑

lä  suoria  haastatteluotteita.    

  

Kananen   (2008:   125-­‐‑126)   esittää   kirjassaan   Kvali   -­‐‑   Kvalitatiivisen   tutkimuksen  

teoria   ja  käytänteet  alun  perin  Guban  ja  Lincolnin  vuonna  1981  esittämät  neljä  

käsitettä,   jotka   vaikuttavat   kvalitatiivisen   tutkimuksen   luotettavuuteen.  Nämä  

neljä  käsitettä  ovat:  tutkimuksen  luotettavuus  (credibility),  siirrettävyys  (trans-­‐‑

ferability),   riippuvuus   (dependability)   ja  vahvistettavuus   (confirmability).  Laa-­‐‑

dullinen  tutkimus  on  tutkittavan  kannalta  luotettava  ja  uskottava,  mutta  luotet-­‐‑

tavuutta  voidaan  parantaa  käyttämällä  useita  eri  menetelmiä  hyödyntäen  trian-­‐‑

gulaatiota.   Siirrettävyys   tarkoittaa   tutkimustuloksien   pätevyyttä  myös  muissa  

tapauksissa  tai  yhteyksissä.  Tätä  voidaan  kyetä  parantamaan  dokumentoimalla  

hyvin  alkutilanne  ja   tehdyt  olettamukset.  Laadullisen   tutkimuksen  kohdalla  ei  

sovi  puhua   tilastollisesta  yleistämisestä,  koska   tapaukset  on  valittu  usein  poh-­‐‑

dintaa  hyödyntäen,  joten  kyseessä  on  vain  näyte  otoksen  asemasta.  Tutkimuk-­‐‑

sen  riippuvuudella  tarkoitetaan  sitä,  että   jos  tutkimus  toistettaisiin,  niin  saatai-­‐‑

siin   samat   tulokset.   Riippuvuutta   voidaan   lisätä   samoin   kuin   siirrettävyyttä,  

hyvällä  dokumentaatiolla.  Vahvistettavuudella  tarkoitetaan  sitä,  että  muut  tut-­‐‑

kijat  olisivat  tutkimuksen  tuloksista  samaa  mieltä  tutkijan  kanssa,  eli  saavutet-­‐‑

taisiin  niin  sanottu  yksimielisyys  tutkimustuloksista.  (Kananen  2008:  125-­‐‑126.)  

  

Tutkimuksessa   haastateltiin   seitsemää   päättävää   toimihenkilöä   eri   organisaa-­‐‑

tioista.   Haastateltavien   henkilöiden   pienehkö   lukumäärä,   pienentää   hieman  

tutkimuksen   luotettavuutta.   Kananen   (2008:   34)   toteaa   kuitenkin,   että   ei   ole  

olemassa   selvää   määräsääntöä,   kuinka   monta   henkilöä   tulisi   haastatella,   sillä  

laadullisia  tutkimuksia  voidaan  toteuttaa  myös  yhdellä  havaintoyksiköllä.  Tut-­‐‑

kimusaineistoa   on   todettu   olevan   riittävästi,   kun   uudet   tapaukset   eivät   enää  

muuta  tulkintaa.  Tähän  on  vaadittu  yleisesti  vähän  yli  kymmenen  haastattelua.  



53 

 

 

Tässä   tutkimuksessa   seitsemän   henkilön   haastatteluilla   saatiin   hyvinkin   yhte-­‐‑

neviä  vastauksia,  jonka  pohjalta  voidaan  todeta,  että  saturaatiopiste  saavutettiin  

käytännössä  alle  kymmenellä  haastattelulla.  Kananen  (2008:  35)  esittääkin,  että  

laadulliselle   tutkimukselle   on  myös   ominaista   se,   että   laatu   on  määrää   tärke-­‐‑

ämpi.   Tutkimuksen   luotettavuutta   pyrittiin   vahvistamaan   hyvällä   dokumen-­‐‑

toinnilla.  Luotettavuutta  kasvatettiin  myös  lisäämällä  suoria  lainauksia  haastat-­‐‑

teluista  tutkimustuloksien  analysointivaiheeseen.    Näiden  lisäksi  luotettavuutta  

pyrittiin  parantamaan  sillä,  että  haastattelut  toteutettiin  samankaltaisissa  ympä-­‐‑

ristöissä  kahden  kesken   tutkijan   ja   tutkittavan  välillä,   ilman  että  haastatteluti-­‐‑

lanteessa   esiintyi   häiriötekijöitä.   Haastattelut   suoritettiin   teemahaastatteluin,  

jonka  lisäksi  tutkija  esitti  haastateltavalle  mahdollisesti  tarkentavia  kysymyksiä  

haastattelulomakkeen  ulkopuolelta.  Tällä  lisättiin  luotettavuutta  sille,  että  haas-­‐‑

tateltava  varmasti  ymmärsi  tutkijan  esittämät  kysymykset  oikein.  Luotettavuu-­‐‑

den  näkökulmasta   riskitekijänä  voidaan  havaita  olevan   tutkijan  objektiivisuus  

tutkimustulosten   analysointivaiheessa,   sillä   tutkijan   tulee   kyetä   analysoimaan  

tutkimustuloksia  täysin  puolueettomasti.  

  

  

 

 

  

  

  

  

  

     



54 

 

 

5.   TUTKIELMAN  EMPIIRISET  TULOKSET  

  

Tässä   luvussa   käsitellään   empiirisen   tutkimuksen   keskeisimmät   tulokset.   Tu-­‐‑

lokset   käydään   läpi   haastattelulomakkeen  mukaisesti,   jaoteltuna   kolmeen   ala-­‐‑

lukuun,   jotka   etenevät   teoreettisen   viitekehyksen   mukaisesti.   Ensimmäisenä  

käydään   läpi   päätöksentekoprosessia,   jonka   jälkeen   tilinpäätöksen   hyödyntä-­‐‑

mistä  ja  viimeisenä  ulkopuolisten  asiantuntijoiden  käyttöä.      

  

5.1.   Päätöksentekoprosessi  

  

Teoreettisen  viitekehyksen   luvussa   3.1  käydään   läpi  yhtiön  päätöksentekopro-­‐‑

sessia.   Päätöksentekoprosessin   hahmottaminen   on   avainasemassa,   kun  pohdi-­‐‑

taan  siihen  käytettävää  aineistoa.  Tutkimukseen  osallistuvilta  yrityksiltä  halut-­‐‑

tiin   saada   alkuun   tietoa   heidän   viime   aikoina   tehdyistä   päätöksentekoproses-­‐‑

seista   ja  niiden   läpiviennistä.  Haastattelut  osoittivat,   että  kuusi  yritystä   seitse-­‐‑

mästä   oli