Aksel Holma 

Materiaalihintojen vaikutus vientiin 
metsäteollisuudessa 

 

 

 

 

 

 

 

 
  

Vaasa 2022 

Tekniikan ja innovaatiojohtamisen 
yksikkö 

Pro gradu -tutkielma 
Tuotantotalouden koulutusohjelma 



2 

 

VAASAN YLIOPISTO 
Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö 

Tekijä: Aksel Holma 
Tutkielman nimi: Materiaalihintojen vaikutus vientiin metsäteollisuudessa  
Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri 
Oppiaine: Tuotantotalouden koulutusohjelma 
Työn ohjaaja: Ville Tuomi 
Valmistumisvuosi: 2022 Sivumäärä: 61 

TIIVISTELMÄ: 
Pro gradu -tutkielma pyrkii selvittämään miten materiaalihinnat vaikuttavat vientiin metsäteol-
lisuudessa ja voidaanko niillä tehdä joitain kysyntää tai ennustettavuutta edistäviä päätelmiä. 
Tutkielma selvittää myös minkälainen yhteys materiaalihinnoilla ja viennillä on laajemmin teol-
lisuudessa. Lisäksi metsäteollisuuden tuloksia verrataan laajemmin teollisuuden tuloksiin ja näin 
arvioidaan, onko metsäteollisuus näiltä osin poikkeava teollisuuden ala. Tutkielma koostuu kuu-
desta kappaleesta. Alun johdannon jälkeen käsitellään vientiä maailman talouden, Suomen ja 
yrityksien näkökulmista. Tämän jälkeen käsitellään metsäteollisuutta, erityisesti Suomen näkö-
kulmasta. Kappaleessa käydään läpi myös kansainvälistä kilpailua ja ilmastonmuutoksen aiheut-
tamia muutoksia. Teoriaosuuden jälkeen neljännessä kappaleessa esitellään tutkimus, käytettä-
vät menetelmät ja aineisto. Viides kappale on tutkimusosio, jossa käydään läpi tutkimuksen tu-
lokset. Viimeisessä kappaleessa tehdään johtopäätökset, pohjautuen tutkimustuloksiin ja teo-
riakehykseen.  
 
Teoriaosuuden tarkoituksena oli luoda lukijalle tarpeeksi informatiivinen kokonaisuus, jotta lu-
kija ymmärtäisi termistöä ja tutkimukseen liittyviä kokonaisuuksia. Tutkimusta varten kerättiin 
neljän muuttujan (metsäteollisuuden vienti, puun hankintahinnat, Suomen tavaravienti & teol-
lisuuden tuottajahintaindeksi) kuukausittaista dataa aikavälillä 2005–2020. Data kerättiin Luon-
nonvarakeskuksen, Tilastokeskuksen ja Findikaattorin sivuilta. Tutkimusosiossa suoritettiin 
SPSS-ohjelmiston avulla kaksi regressioanalyysia. Yksi metsäteollisuuden viennin ja puun han-
kintahintojen välillä ja toinen Suomen tavaraviennin ja teollisuuden tuottajahintaindeksin välillä.  
 
Tutkimustuloksina saatiin tilastollisesti merkitsevät tulokset molemmista regressioanalyyseista. 
Puun hankintahinnat selittivät 14,3 prosenttia metsäteollisuuden viennistä ja teollisuuden tuot-
tajahintaindeksi 13,8 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Tulokset olivat siis hyvin samankaltai-
set eli metsäteollisuus oli näiltä osin linjassa muun teollisuuden kanssa. Regressioanalyysi on 
toimiva malli, jossa hyödynnetään monia tilastollisia menetelmiä. Se ei kuitenkaan ole virhee-
tön, mutta tässä tutkielmassa se oli riittävän toimiva malli, varsinkin kun data oli Suomen valtion 
virallisista tilastoista kerätty eli tutkimuksessa käytettävän datan voidaan olettaa olevan luotet-
tavaa. Tutkimustulokset saattavat kuulostaa pieniltä, mutta huomioitaessa kaikki vientiin ja 
vientimarkkinoilla menestymiseen vaikuttavat tekijät, voidaan 13–14 prosentin selitysastetta pi-
tää ainakin hyvin merkitsevänä, jos ei suurena.              
 
 
 
 
 
 
 
 

AVAINSANAT: vienti, materiaalihinta, metsäteollisuus, kilpailukyky 



3 

 

Sisällys 

1 Johdanto 6 

1.1 Tutkimuksen taustaa 6 

1.2 Tutkimuksen tavoitteet 7 

1.3 Tutkimuksen rakenne ja rajaus 8 

2 Vienti 9 

2.1 Viennin rooli maailmantaloudessa 9 

2.1.1 Tuonnin vaikutus vientiin 11 

2.1.2 Vienti osana talouden suuruuden mittaamista 12 

2.2 Vienti Suomessa 14 

2.2.1 Viennin määrä suhteessa Suomen talouden kokoon 17 

2.3 Vienti teollisuuden ja yrityksien näkökulmasta 18 

2.3.1 Viennin aloittaminen yrityksessä 21 

3 Metsäteollisuus 23 

3.1 Metsäteollisuus Suomessa 24 

3.1.1 Metsäteollisuuden vienti 26 

3.2 Kansainvälinen kilpailu 28 

3.3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsäteollisuudelle 30 

3.4 Materiaalihinnat ja tuottajahintaindeksi metsäteollisuudessa 32 

4 Tutkimuksen esittely 34 

4.1 Tutkimusmenetelmät 35 

4.1.1 Tilastolliset menetelmät 36 

4.2 Tutkimusaineisto 38 

4.2.1 Tutkimusaineiston esittely 39 

5 Tutkimus 44 

5.1 Tapaus yksi 44 

5.2 Tapaus kaksi 45 

6 Johtopäätökset 48 

6.1 Tulokset ja päätelmät 48 



4 

 

6.2 Tulevaisuuden tutkimusmahdollisuudet 51 

Lähteet 53 

  



5 

 

Kuviot 

 

Kuvio 1.      Lopputuotemenetelmä                 13 

Kuvio 2.      Suomen tavaraviennin aluejakauma 2019               15 

Kuvio 3.      Venäjä-kauppa supistui pohjalukemiin               16 

Kuvio 4.      Suomen kauppatase 2000-2020                18 

Kuvio 5.      Suurimmat vientimarkkinat 2020                27 

Kuvio 6.      Metsäteollisuuden vientimäärät 1960-luvulta alkaen             28 

Kuvio 7.      Metsäteollisuuden vienti (milj. €) aikavälillä 2005–2020             40 

Kuvio 8.      Metsäteollisuuden hankintahinnat (€/m^3) aikavälillä 2005–2020               41 

Kuvio 9.      Suomen tavaravienti (milj. €) aikavälillä 2005–2020             42 

Kuvio 10.    Teollisuuden tuottajahintaindeksi (2005=100) aikavälillä 2005–2020           43 

 

 

Taulukot 

 

Taulukko 1.    Ensimmäisen regressioanalyysin tulokset             44 

Taulukko 2.    Toisen regressioanalyysin tulokset              45 

Taulukko 3.    Nollahypoteesien tulokset                           49 

 
 
  



6 

 

1 Johdanto 

 

Yksittäisten maiden rajalliset resurssit ja tiettyjen resurssien painottuminen tietyille 

maantieteellisille alueille on pakottanut valtiot, yritykset ja kolmannet osapuolet käy-

mään kauppaa myös kansainvälisesti. Erilaista kauppaa eri kansojen välillä on käyty lähes 

aina, mutta globalisaatio, teknologian kehitys ja esimerkiksi Euroopan unioni ovat vii-

meisten vuosikymmenien aikana mahdollistaneet ja helpottaneet kansainvälisen kaupan 

kehitystä. Kansainvälisen kaupan, ja näin myös viennin rooli valtioille ja yrityksille onkin 

nykyaikana elintärkeä. Yksinkertaisimmillaan se mahdollistaa keskittymisen omiin ydin-

alueisiin ja resursseihin ja niiden myymiseen. Vastaavasti kansainvälinen kauppa tuo 

mahdollisuuden hankkia hyödykkeitä, joita omassa maassa ei ole kannattavaa tai edes 

mahdollista tehdä.   

 

 

1.1 Tutkimuksen taustaa 

 

Viimeisten vuosien aikana on nähty Venäjä-pakotteita, Suezin kanavan tukkeutuminen ja 

näkyvimpänä koronavirus eli Covid-19 -pandemia. Kaikki nämä ovat tuoneet erilaisia 

haasteita joka puolelle maailmaa. Covid-19 pandemian aiheuttamat terveydelliset ja 

jopa hengenvaaralliset vaikutukset ovat vakavuudeltaan pahimmat, mutta kaikilla aiem-

min luetuilla tapahtumilla on ollut myös vaikutusta Suomen ulkomaankauppaan. Covid-

19 pandemian hidastama ulkomaankauppa on aiheuttanut Suomen viennille monia on-

gelmia.  

 

Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä kommentoi Suezin kanavan tukkeutumisen hidas-

tavan ulkomaankauppaa kuukausilla. Hän myös totesi, että ongelmana ei ole vain vienti-

tavaran saaminen maailmalle, vaan ongelmia aiheuttaa teollisuudessa myös kompo-

nentti- ja raaka-ainepula (Penttilä, 2021). Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eli Etlan 



7 

 

toimialakatsauksessa taas mainittiin vuonna 2020, että teollisuuden tuotanto oli vähen-

tynyt vuoden 2020 tammi-syyskuun välisenä aikana 5,6 prosenttia edellisestä vuodesta. 

Samassa katsauksessa mainittiin myös, että Venäjä-pakotteiden aiheuttamat elintarvike-

teollisuuden vientiongelmat on osin saatu paikattua lisääntyneellä kaupalla Kiinan 

kanssa (Berg-Andersson, 2020).  

 

Kaikki edellä mainitut tapahtumat ovat poikkeuksellisia eivätkä ne ole lähtökohtaisesti 

odotettavissa. Niinpä lähdin miettimään, mitkä kaikki asiat vaikuttavat vientiin ja voi-

daanko niistä tehdä ennustettavia odotuksia. Pohdin muun muassa materiaalihintoja ja 

niiden heilahteluja, jotka saattavat johtua esimerkiksi saatavuusongelmista, ja jäin miet-

timään heijasteleeko materiaalihintojen kehitys vientiin. Tältä pohjalta päätin lähteä tut-

kimaan asiaa.   

 

 

1.2 Tutkimuksen tavoitteet  

 

Tutkimuksessa tullaan keskittymään vientiin ja metsäteollisuuteen. Tutkimuksessa tul-

laan avaamaan viennin roolia niin yrityksien, kuin maailman ja Suomen talouden näkö-

kulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on saada selville, onko materiaalihinnoilla vaikutusta 

vientiin metsäteollisuudessa. Tavoite on myös analysoida mahdollista vaikutusta/yh-

teyttä ja sitä miten sitä voitaisiin hyödyntää.  

 

Tutkimuskysymykset:  

 

1. Onko materiaalihinnoilla vaikutusta vientiin metsäteollisuudessa 

2. Selittääkö teollisuuden tuottajahintaindeksi Suomen tavaroiden kokonaisviennin 

muutoksia  

 

 



8 

 

1.3 Tutkimuksen rakenne ja rajaus 

 

Tutkimusta rajattiin osittain laajuuden ja osittain datan saatavuuden vuoksi. Tutkimuk-

sessa päädyttiin keskittymään Suomeen, koska Suomi on vientivetoinen maa ja Suo-

mesta oli myös saatavilla hyvin dataa. Työ rajattiin metsäteollisuuteen ja sen materaali-

hintoihin, koska se on merkittävä teollisuuden ala Suomessa. Vertailukohtana käytetään 

teollisuuden tuottajahintaindeksiä ja kokonaisvientiä. Näin nähdään, minkälainen suhde 

muuttujilla on yleisesti verrattuna metsäteollisuuteen.  

 

Työ koostuu kuudesta kappaleesta. Työn alkuvaiheessa (johdannon jälkeen) kappaleessa 

kaksi käydään läpi vientiä. Kappaleessa esitellään, mitä vienti on ja minkälainen merkitys 

sillä on maailman taloudelle, Suomelle ja yrityksille. Lisäksi kappaleessa käydään läpi asi-

oita, joita on huomioitava, kun mietitään viennin aloittamista ja toteuttamista. Kappa-

leessa kolme perehdytään metsäteollisuuteen. Metsäteollisuutta, sen roolia ja merki-

tystä käydään läpi sekä maailman mittakaavassa että Suomen näkökulmasta. Seuraavaksi 

vuorossa kappale neljä, jossa esitellään tutkimus, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen 

aineisto. Tämän jälkeen on tutkimuksen suorittaminen ja läpikäyminen, minkä jälkeen 

työ päättyy viimeiseen kappaleeseen, jossa käydään läpi tutkielmasta ja tutkimuksesta 

tehtävät johtopäätökset. Tutkielman viimeisillä sivuilla voi vielä tutustua lähteisiin. 

 



9 

 

2 Vienti 

 

Viennillä tarkoitetaan tavaroita ja palveluita, jotka ovat tuotettu yhdessä maassa ja 

myyty toiseen maahan. Kyseessä on yksi maailman vanhimmista taloudellisen siirron 

muodoista. Vienti ja viennin vastapari tuonti muodostavat kansainvälisen kaupan. (Segal, 

2021A) Tuonti tarkoittaa viennin vastakohtaa eli tavaraa tai palvelua, joka ostetaan toi-

sesta maasta, jossa se on tuotettu (Segal, 2021B).  

 

Euroopan unioni on luonut sen jäsenmaiden välille sisämarkkinat, mikä käytännössä tar-

koittaa sitä, että siinä missä ihmiset voivat liikkua vapaasti jäsenmaiden sisällä, niin myös 

tavaraa voidaan liikuttaa vapaasti sisämarkkinoiden sisällä. (EU, 2022) EU:n veroalueen 

sisällä siirrettävästä tavarasta ei näin tarvitse tehdä tulli-ilmoituksia, vaan siirrettävästä 

tavarasta pidetään yllä Intrastat-tilastoa. Näin ollen kauppa Suomen ja EU:n jäsenmaiden 

välillä on virallisesti sisämarkkinakauppaa, eikä vienti ja tuonti -kauppaa (Tulli, 2022).  

Tässä tutkielmassa kutsumme kuitenkin kaikkea Suomen ja muiden valtioiden välistä 

kauppaa vienniksi selvyyden, yhdenmukaisuuden ja tutkielman luonteen vuoksi.  

 

 

2.1 Viennin rooli maailmantaloudessa 

 

Kansainvälinen kauppa ja tämän osana vienti, on mahdollistanut valtioita, yrityksiä ja ja-

kelijoita etsimään tuotteita ja/tai osaamista eli laajemmin resursseja kotimaan lisäksi 

myös ulkomailta. Tämä puolestaan luo hyötyjä, kuten mahdolliset kustannusedut, oppia 

eri toimijoiden teknisistä ratkaisuista ja prosesseista sekä mahdollisuuden hyötyä resurs-

seista, joita ei kotimaasta löydy. kansainvälisellä kaupalla on tutkitusti myös positiivinen 

vaikutus työllisyyteen ja palkkoihin. Vienti luo myös korkeampipalkkaisia työpaikkoja. 

Vientiyritykset maksavat Yhdysvalloissa keskimäärin korkeampia palkkoja kuin ei-vien-

tiyritykset (Seyoum, 2013, s. 8–9). Vastaavaa palkkavertailua on tehty myös Saksassa ja 



10 

 

huomattiin, että myös läntisessä Saksassa vientiyrityksissä työskentelevillä on korkeam-

mat ansiot (Schank T. ja muut, 2007).  

 

Euroopan unionin sisällä globalisaatio ja kansainvälinen kauppa ovat lisänneet työlli-

syyttä ja nostaneet palkkatasoa. Euroopan sisällä olevista työpaikoista yli 36 miljoonaa 

on riippuvaisia Euroopan unionin ulkopuolelle tapahtuvasta viennistä. Yksi vienti miljardi 

tukeekin arviolta 13 000 työpaikkaa Euroopan unionin sisällä (Euro. Viennin positiivisten 

vaikutusten voidaan nähdä heijastuvan laajalle valtioiden politiikkaan, järjestelmiin ja 

avoimuuteen. Tutkimus Singaporen teknologiapohjaisesta viennistä osoitti, että inves-

tointijärjestelmä, maan avoin kauppajärjestelmä ja kehityssuuntautunut talouspolitiikka 

ovat olleet avaintekijöitä, kun Singapore on lisännyt vientiään (Seyoum, 2013, s. 9).    

 

Monien positiivisten vaikutusten lisäksi ulkomaankauppa tuo vientimarkkinoille halua-

ville myös vaatimuksia. Vientimarkkinoilla menestyäkseen on siellä tarjottavien tuottei-

den oltava laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä. Kaupanteko kansainvälisillä markki-

noilla on riippuvainen myös maailmantalouden kasvun luovasta kysynnästä ja yleisten 

markkinoiden toimivuudesta. Yritysten kansainvälistyessä on huomioitava, että merkit-

tävä osa ulkomaankaupasta tapahtuu yrityksien sisällä. (EK, 2022) 

 

Monikansalliset tuotantomahdollisuudet ovat olleet myös vaikuttaneet yrityksien vienti-

mahdollisuuksiin. Mahdollisuus hyödyntää eri maiden osaamista ja etuja, kuten innovaa-

tioita tai tuotantoon liittyviä hyötyjä, on luonut yrityksille vaihtoehtoja sijoittaa yrityksen 

osia eri maihin tai vastaavasti tehdä läheistä yhteistyötä kumppaniyrityksen kanssa. Kan-

sainvälistyminen on näin avannut yrityksille uusia markkinoita, mikä luo mahdollisuuden 

hyödyntää vienti ja tuonti -mahdollisuuksia uusilla tavoilla. (Arkolakis, 2018) Maailman-

talous on kasvanut pitkään vientivetoisesti, mutta jo 2012 tehdyssä tutkimuksessa osoi-

tetaan, että vientivetoinen kasvu tulee kohtaamaan ongelmia. Kehittyvien markkinoiden 

vientivetoinen kasvu tulee hidastumaan ja samalla näiden maiden vientivetoisuus vai-

keuttaa kehittyneiden maiden elpymistä ja kehitystä. (Palley, 2012) Vienti on myös riip-

puvainen maan valuutasta ja inflaatiosta. Maan vahva valuuttaa vaikeuttaa vientiä, koska 



11 

 

tuotteet ovat kalliimpia heikompaa valuuttaa käyttäville maille. Vastaavasti heikentynyt 

kotimainen valuutta tarkoittaa edullisempia tuotteita arvokkaamman valuutan käyttä-

ville. Valuutan arvolla ei kuitenkaan ole kannattavaa leikkiä, koska tuonti reagoi valuutan 

arvoon päinvastaisella tavalla ja optimaalinen tilanne onkin jossain näiden kahden väli-

maastossa. Korkea inflaatio puolestaan vaikuttaa tuotannollisiin kustannuksiin, kuten 

materiaali ja työvoimakustannuksiin ja näillä on suora vaikutus tuotteiden hintoihin ja 

vientiin (Kramer, 2021).  

 

Viennin rajoittamisen puolestakin on toisinaan argumentoitu. Esimerkkinä on käytetty 

muun muassa elintarvikealaa, jossa hinnat täytyy olla kontrollissa, jotta kaikilla olisi varaa 

tarvittaviin ostoksiin. Nämä rajoitukset ovat tosin monessa tapauksessa aiheuttaneet 

hintojen nousua. Toinen argumentti liittyy raakamateriaaleihin, jolloin viennin rajoituk-

set takaisivat kotimaiselle teollisuudelle mahdollisuuden päästä käsiksi materiaaleihin 

edullisesti. Rajattu materiaalien käyttö voisi auttaa myös resurssien elpymistä. Nämä ra-

joituksien tuomat edut aiheuttavat kuitenkin myös riskejä. Vaarana olisi vähentynyt tuo-

tanto, varsinkin jos kotimaan kysyntä on rajallinen, minkä lisäksi muiden valtioiden reak-

tiot ja vastatoimet saattavat aiheuttaa hyötyjä suurempia haittoja. (Radetzki, 2021, s. 

58–61)    

  

 

2.1.1 Tuonnin vaikutus vientiin 

 

Suurin osa maista, mutta pienet avotaloudet erityisesti ovat riippuvaisia ulkomaankau-

pasta. Taloudet tarvitseva vientiä, tuontia ja investointeja, jotta ne voisivat kasvaa (Kan-

gasniemi, 2020). Tuontia tarvitaan eri näkökulmasta katsottuna hieman eri syistä. Tuon-

nin ansiosta kotimainen tuotanto voi keskittyä omiin resursseihin sopiviin tuotteisiin, 

mikä mahdollistaa kustannustehokkaan tuotannon. Tuontimahdollisuudet ja panostuk-

set tarjoavat vientiyrityksille mahdollisuuden hankkia yksittäisiä komponentteja ulko-

mailta, jolloin he voivat kilpailla paremmin ulkomaisilla markkinoilla (Ali-Yrkkö, 2016). 

Näiden lisäksi esimerkiksi elintarviketeollisuudessa tuonti on vain lisä tuotantoa, mikä 



12 

 

lisää raaka-aineiden saatavuutta ja monipuolisuutta. tämä mahdollistaa myös Suomen 

elintarviketeollisuuden viennin esimerkiksi maitotaloustuotteiden osalta. (Arovuori, 

2021). Mahdollisuus käydä kauppaa loppu- ja välituotteilla sekä komponenteilla lisää ko-

konaistuottavuutta ja hyvinvointia. Tuonti ja vienti täydentävätkin toisiaan monilta osin 

ja välituotteiden ja komponenttien tuontia estävän politiikan on tutkittu haittaavan lop-

putuotteiden vientiä (Kasahara, 2013).  

 

 

2.1.2 Vienti osana talouden suuruuden mittaamista 

 

Bruttokansantuote on yleisesti tunnettu mittari, jolla voidaan mitata maan talouden ko-

koa ja rakennetta tietyllä ajanjaksolla. Normaalisti ajanjaksona käytetään yhtä vuotta tai 

yhtä kvartaalia. Bruttokansantuotetta voidaan hyödyntää myös eri maiden talouksien 

vertailussa. (Bank Of England, 2022)  

 

Bruttokansantuote voidaan laskea kolmella eri tavalla, nämä ovat arvonlisäysmenetelmä, 

tulomenetelmä ja lopputuotemenetelmä. Lopputuotemenetelmässä bruttokansantuote 

muodostuu kysynnän pohjalta. Kysyntäerät lasketaan yhteen, jolloin muodostuu seura-

vanlainen kaava: 

 

BKT = C + G + I + (X – M) 

 

Kaavassa kulutusta kuvaavat C (yksityinen) ja G (julkinen). I kuvastaa investointeja, X 

vientiä ja M tuontia. X – M lauseke kuvaa siis nettovientiä. (SVT, 2013A) Lopputuoteme-

netelmää voidaan havainnollistaa myös kuviolla (kuvio alla).  

 

 

 

 

 



13 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvio1. Lopputuotemenetelmä (SVT, 2013B) 

 

 Viennillä on siis suuri vaikutus bruttokansantuotteen suuruuteen ja näin talouden ko-

koon. Erityisesti tämä näkyy avoimissa talouksissa, joissa pystytään tuottamaan yli 

maan sisäisen kulutuksen, jolloin vientimahdollisuudet lisäävät maan hyvinvointia.    

 

Bruttokansantuotetta käytettäessä ja sitä arvioidessa on hyvä muistaa, ettei se ole täy-

dellinen mittari, eikä se kerro koko totuutta maan taloudesta. Esimerkiksi ikääntyneiden 

omaisten hoitamiseen käytetyt panokset eivät näy bruttokansantuotteessa, koska raha 

ei tällöin vaihda omistajaa. Bruttokansantuote ei myöskään huomioi tulojen jakautu-

mista, eikä väestön muutoksia. Käytännössä siis bruttokansantuote nousee, mutta ylei-

nen hyvinvointi henkeä kohden ei, sillä varat voivat kasautua pienelle ryhmälle tai vas-

taavasti väestö kasvaa bruttokansantuotetta nopeammin, jolloin hyvinvointi henkeä koh-

den todellisuudessa laskee. Lisäksi Bruttokansantuote saattaa nousta panostuksilla, 

jotka eivät varsinaisesti nosta hyvinvointia. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa sodat. 

(Bank Of England, 2022) 

 

 

 

BKT 

Kulutus-

menot 
investoinnit Vienti Tuonti 



14 

 

2.2 Vienti Suomessa 

 

Vienti on ollut Suomen talouskasvulle merkittävä veturi jo 150 vuoden ajan. Globalisaa-

tion kehitys auttoi Suomea erityisesti 1990-luvulta eteenpäin, mutta samalla se teki Suo-

men taloudesta haavoittuvan ja hyvin riippuvaisen maailman ja kumppanimaiden talouk-

sista. Tästä haavoittuvuudesta esimerkki saatiin finanssikriisin jälkeen, kun Suomen teol-

lisuuden tuotanto putosi vuosien 2009-2010 aikana vuoden 2000 tasolle. Tämä oli itse-

näisen Suomen suurin pudotus. (Roslin, 2010) Viennillä on siis pitkään ollut huomattava 

rooli Suomen kansantaloudessa. Tämä juontaa juurensa Suomen valittuun talousjärjes-

telmään eli avoimeen markkinatalouteen. Pieni ja avoin markkinatalous, kuten Suomi on 

riippuvainen kansainvälisestä kaupasta, jota ilman maa ei voisi vaurastua. Kotimaan 

markkinoiden rajallinen koko ajaa yritykset jo aikaisessa vaiheessa kansainvälistymään. 

Suomi on perinteisesti ollut tavaralähtöinen vientimaa, mutta palveluiden osuus vien-

nistä on kasvanut vuosien aikana. Suomen viennille ominaista on ollut myös eurooppa-

keskeisyys, vaikka Aasian merkitys onkin ollut kasvava. (Melin, 2011, s. 10–11) Vienti hei-

jastuu laajasti myös Suomen työllisyyteen. On arvioitu, että vuonna 2018 noin 344 000 

työpaikkaa Suomessa olisi riippuvaisia Euroopan ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä. 

EU:n sisäisestä kaupasta riippuvaisia työpaikkoja olisi noin 66 000. Nämä työpaikat ovat 

keskimäärin hyväpalkkaisia toimia, joissa palkka on noin 12 % korkeampi kuin muilla 

aloilla. Tehtävät jakautuvat varsin tasaisesti tavara- ja palvelusektoreiden välillä, palvelu-

sektorin kattaessa noin 54 % tehtävistä (Euroopan parlamentti).  

 

 

 

 

 

 

 

 

 



15 

 

 Alla esitettynä Suomen tavaraviennin aluejakauma vuonna 2019. 

 

 

 

Kuvio 2. Suomen tavaraviennin aluejakauma 2019 (Tulli, 2020) 

 

Kuvion prosenttijakaumat menevät seuraavasti: Euroalue 38,8 %, Muut EU-maat 16,3 %, 

Iso-Britannia 4,2 %, Venäjä 5,6 %, Muu Eurooppa 7 %, Yhdysvallat 7,4 %, Aasia 14 % ja 

Muut maat 6,7 %. EU-mailla olikin näin vähän alle 60 % osuus koko Suomen tavaravien-

nistä. Tärkeimmät yksittäiset vientimaat ovat Saksa (14,6 %) ja Ruotsi (10,3 %). Vuonna 

2019 Suomen koko tavaraviennin arvo oli 64,83 miljardia ja palveluviennin arvo samana 

vuonna 31,66 miljardia euroa. (EK, 2022)   

 

Venäjä-pakotteilla on ollut huomattava vaikutus Suomen viennin aluejakaumaan. Venäjä 

oli aiemmin Suurin vientimarkkina Suomessa ja esimerkiksi vuonna 2008, jolloin Venäjä 

oli vielä suurin vientimarkkina, viennin arvo Venäjälle oli 9,4 miljardia euroa. Vertailun 

vuoksi vuonna 2020 viennin arvo oli enää 3,5 miljardia. Nykyisin Venäjä on vasta seitse-

männeksi suurin vientimarkkina Suomessa. Pudotukseen on kuitenkin muitakin syitä 

kuin pakotteet, esimerkiksi Nokian ongelmat ja vähentynyt matkapuhelinten myynti sekä 

Ruplan romahtanut kurssi (osin toki pakotteista johtuva) ovat vähentäneet vientiä huo-

mattavasti. Pandemian puolestaan on vaikuttanut turismiin, jolloin myös palveluvienti 



16 

 

on vähentynyt huomattavasti – vuonna 2020 tiputusta oli 40 prosenttia edellisestä vuo-

desta. (Kiuru, 2021) 

   

 

Kuvio 3. Venäjä-kauppa supistui pohjalukemiin (Suomen Pankki, Tilastokeskus, 2021) 

 

Ulkomaankaupassa huomioitavaa on, että yhteisökauppa EU-maiden kesken ja vienti EU-

alueen ulkopuolelle ovat tietyillä ehdoilla verottomia. EU-maiden sisällä ostajan tulee 

olla arvonlisäverollinen muualla kuin Suomessa ja tavara tulee kuljettaa sinne suoraan 

Suomesta. EU:n ulkomaille vietävä tavara on arvonlisäverotonta, kunhan tavaran vie pois 

Suomesta yritys itse tai ulkopuolinen kuljetusliike. Mikäli ostaja tulee tekemään tavaran 

kuljetuksen itse, on ostajan oltava verovelvollinen muualla kuin Suomessa eli käytän-

nössä ulkomainen yritys. Näillä ehdoilla vientiä on siis mahdollista harjoittaa verotto-

masti. (Yrittäjät, 2022) 

 



17 

 

Covid-19 pandemia aiheutti Suomen ulkomaankaupalle ongelmia samalla tavalla kuin fi-

nanssikriisi aiemmin vuonna 2008. Vuoden 2020 alkupuoliskolla Suomen vienti oli tipah-

tanut viidenneksen edellisestä vuodesta ja öljyn, raudan ja teräksen lähes puolella. (Yle, 

2020) Vuoden 2021 aikana Suomen vienti kuitenkin nousi pahimmasta pudotuksesta 

maailman talouden nousun mukana. Nousua hidastaa kuitenkin pullonkaulat logistii-

kassa ja komponenttipula. (Kostiainen, 2021) 

 

Euro & talous -sivuston artikkelissa ennustetaan Suomen viennin kasvavan heti, kun pan-

demian aiheuttamat haitat ja rajoitukset katoaa tai ainakin hellittää. Tätä edesauttaa 

maailman talouden positiivinen kehitys ja elvytys, jota finanssipolitiikalla on tehty pan-

demia aikana. Raaka-aineiden nousseet hinnat voivat rajoittaa kysyntää ja näin talouden 

ja viennin nousua. Kotitalouksien kertyneet säästöt kuitenkin tukevat kulutuksen kasvun 

ennusteita. Kasvun ennustetaan olevan kuitenkin väliaikaista ja jo vuonna 2023 Suomen 

talouden kasvun odotetaan hidastuvan, osittain ikääntyvän talouden aiheuttamien on-

gelmien vuoksi.  Suomi, kuten muutkin maat joutuvat kuitenkin seuraamaan pandemian 

kehitystä ja se onkin suurin epävarmuustekijä talouden ja viennin kasvun ennusteissa 

(Euro & talous, 2021). Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) ennustaa myös reipasta 

viennin kasvua ensi vuodelle. ETLA:n ennusteen mukaan Suomen vienti tulee ensi 

vuonna kasvamaan 9 prosenttia. Tätä edesauttaa palveluiden viennin suuri kasvu – 20 

prosenttia. Heidänkin ennusteissaan suurin epävarmuustekijä on pandemia ja sen eri va-

riantit. Toisena riskitekijänä he nostavat Kostiaisen tavoin esiin maailman kaupan logisti-

set pullonkaulat (ETLA, 2021). 

 

 

2.2.1 Viennin määrä suhteessa Suomen talouden kokoon 

 

Viennin merkitystä Suomen taloudelle kuvaa viennin määrä Suomen talouden kokoon. 

Suomen kokonaisvienti muun muassa nelinkertaistui aikavälillä 1990–2008. Suomen ko-

konaisvienti oli vuonna 2019 96 miljardia. Kokonaisviennillä tarkoitetaan tavaroiden ja 



18 

 

palveluiden vientiä. Tämä vastaa 40 prosenttia, kun se suhteutetaan Suomen bruttokan-

santuotteeseen. (EK, 2022) 

 

Kauppataseella tarkoitetaan tasetta, jossa verrataan tavaroiden viennin ja tuonnin välistä 

suhdetta. Jos tase on plussalla, maan vienti on suurempaa kuin maan tuonti. Suomen 

kauppatase (kuvio alhaalla) oli pitkään plussalla, erityisesti Nokian matkapuhelin -myyn-

nin ansioista. Kauppatase kääntyi kuitenkin miinukselle vuonna 2011 ja pysyi koko 2010-

luvun miinusmerkkisenä. Kauppataseen laskuun vaikuttivat vuoden 2008 finanssikriisi, 

joka vaikutti muiden maiden suhdanteisiin ja näin vientimarkkinoihin sekä Nokian ongel-

mat, jotka ajoittuivat samoille vuosille (Euro & talous, 2015).  

 

 

Kuvio 4. Suomen kauppatase 2000-2020 (Tulli, 2021A) 

 

 

2.3 Vienti teollisuuden ja yrityksien näkökulmasta  

 

Kansainväliset markkinat ja vientimahdollisuudet tuovat yrityksille uusia markkinoita ja 

asiakkaita ja ovat näin merkittävä vaihe yrityksien kasvussa. Sekä teollisuuden alat, että 

yksittäiset yritykset hyötyvät näistä mahdollisuuksista. Tämä mahdollistaa muun muassa 



19 

 

keskittymisen omaan erikoisalaan ja suuremman tuotantomäärän, kun asiakaskunta ei 

enää rajoitu pienelle alalle. Yrityksien on kuitenkin huomioitava uudet kustannukset, 

joita esimerkiksi logistiikan järjestelyt ulkomaille tuovat. Koko vientitoiminta saattaakin 

olla kannattamaton vaihtoehto, jos ulkomainen tuotanto olisi edullisempi vaihtoehto 

kuin vientitoiminta. Tässä tapauksessa yrityksen tulisi kuitenkin varmistaa ulkomaisen 

tuotannon laatu, jotta alemmat kustannukset eivät haittaa yrityksen muita arvoja ja lu-

pauksia. Vientitoiminnan aloittamista kannattaa harkita myös tilanteessa, jossa tuotteen 

kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla ei voi mennä takuuseen tai tuotteen myynti 

ja siihen liittyvä koulutus tuottavat liikaa kustannuksia ja/tai muita ongelmia. (Melin, 

2011, s. 16–17)   

 

Markkinoiden kansainvälistyminen, teknologian kehitys ja hallituksien asettamien estei-

den purkaminen tarjosi myös pienemmille ja keskisuurille yrityksille uusia bisnesmahdol-

lisuuksia. Australiassa oli tutkittu, että vientiä suunnitellessa pienten ja keskisuurten yri-

tysten kohdalla on huomioitava yrityksen sijainti. Yrityksen sijainti vaikuttaa sen vienti-

toimintaan. Sijainnilla on merkitystä käytössä oleviin resursseihin ja kykyihin, joilla on 

puolestaan vaikutusta esimerkiksi yrityksen strategian ja viennin tehokkaaseen toteutta-

miseen. (Freeman, 2012) Vientiä koskeva kirjallisuus osoittaa vientimarkkinointistrate-

gian tehokkaan toteuttamisen olevan oleellinen osa kilpailu- ja suorituskykyä kansainvä-

lisillä markkinoilla. Vientimarkkinointistrategian tehokas toteuttaminen vaatii markki-

nointikykyä, mutta se luo tutkitusti taloudellista suorituskykyä. Strategian tehokkaasta 

toteuttamisesta ja siihen liittyvistä ajureista on kuitenkin varsin vähän tutkimuspohjaista 

tietoa.  

 

Morganin ja muiden (2019) tutkimus osoitti, että vientitoimintojen ja resurssien käyt-

töönoton yhteensovittaminen strategiaa koskevien päätösten kanssa ei takaa kilpailu- ja 

suorituskykyä. Resurssien käyttöönotto on usein viennin kallein kustannus, jolloin käyt-

töönotossa on jopa tappiollisen toiminnan riski. Strategian onnistuminen vaatii päätös-

ten suunnitelmallista toteuttamista ja sitä, että markkinat reagoivat päätöksiin odote-

tulla tavalla. Vientimarkkinoiden tehokkuus onkin useampien asioiden summa ja suuri 



20 

 

osa tehokkuudesta on epäsuoraa. Tämä tarkoittaa, että tehokkuus muodostuu osin to-

teutettavan strategian pohjalta. Suoriakin vaikutuksia vientimarkkinoiden tehokkuuteen 

löytyy. Esimerkiksi erityiset ja/tai spesifit kyvyt markkinoilla tuovat yrityksille suoraa suo-

rituskykyä. (Morgan, 2011) 

  

150 espanjalaista yritystä tutkittaessa huomattiin, että ulkomaankauppaan ja vientiin si-

toutuneemmat yritykset olivat halukkaampia muokkaamaan markkinointiaan tarpeen 

mukaan. Nämä samat yritykset pärjäsivät myös tuloksellisesti paremmin kansainvälisillä 

markkinoilla. Markkinointitaktiikoiden muokkaus ja sopeuttaminen eivät kuitenkaan 

suoraan vaikuttaneet vientitulokseen, mutta niillä havaittiin olevan positiivisia vaikutuk-

sia kilpailuedun saavuttamisessa. Yrityksille toimiva lähtökohta voisi olla globaali lähes-

tymistapa ja markkinointistrategian standardointi tietyillä markkinoilla, mikä voisi tuoda 

yrityksille mittakaavaetuja ja näin kustannussäästöjä. Oleelliseksi asiaksi huomattiin 

myös yrityksen sitoutuneisuus viennin harjoittamiseen. Tällä oli suora vaikutus vientitu-

lokseen, koska tällöin vientimenestys heijastui suoraan johdon tyytyväisyyteen. (Navarro, 

2010)   

 

Hinnoittelulla on suuri rooli vientikaupan onnistumisessa. Hintojen tulisi olla tarpeeksi 

korkeat, jotta tuotto olisi riittävä, mutta samalla tarpeeksi edulliset, jotta tuotteiden kil-

pailukyky säilyy. Yrityksien tulisi pystyä arvioimaan asiakkaiden tuotteelle antaman arvon 

määrä, jotta tuote voitaisiin hinnoitella asiakaslähtöisesti. Lähtökohtaisesti hintaan vai-

kuttavat yrityksen sisäiset ja ulkoiset tekijät yhdessä. Sisäisistä prosesseista oleellisia ovat 

tuotteen valmistuskustannukset ja vientiin liittyvät ylimääräiset kustannukset. Tällaisia 

ovat esimerkiksi uusien markkinoiden tutkimisesta syntyneet kustannukset, ja mahdolli-

set tuotemodifikaatiot. Sisäisten tekijöiden jälkeen tulee huomioida ulkoiset vaatimuk-

set ja mahdollisuudet. Yrityksen tulee huomioida tuotteen kysyntä ja tarjonta ulkomaan 

markkinoilla. Tämän lisäksi ulkomaan markkinoiden sijainti, ympäristö ja lait sekä sää-

dökset tuovat vaateita tuotteille ja näin myös tuotteiden hinnoille. Ulkomaan kaupan ja 

viennin hyödyt eivät siis tule ilmaiseksi ja viennissä on aina huomioitava useita tekijöitä, 

jotka saattavat vielä muuttua ajan kuluessa. (Seyoum, 2013, s. 137–139)  

https://support.microsoft.com/fi-fi/office/kuvatekstin-lis%C3%A4%C3%A4minen-kuvaan-bb74994c-7f8b-457c-be85-92233177a356


21 

 

2.3.1 Viennin aloittaminen yrityksessä 

 

Viennin aloittaminen vaatii aina huolellista suunnittelua. Suunnitteluunkaan ei kuiten-

kaan kannata laittaa liikaa panoksia, ennen kuin on käyty läpi realiteetit eli onko yrityk-

sellä todellisia mahdollisuuksia suunnata kansainvälisille markkinoille. Yrityksellä pitäisi 

olla selvä kuva ainakin omista kilpailukykyä luovista resursseista, niin aineettomista kuin 

aineellisista. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi henkilökunnan osaamista ja rahaa, jota ku-

luu varsinkin markkinointiin ja logistisiin toimiin, kuten jakeluverkoston luomiseen. Näi-

den lisäksi on huomioitava uusi toimintaympäristö ja sen tuomat muutokset muun mu-

assa asiakaskunnan mieltymyksiin sekä poliittisiin ja juridisiin tekijöihin. (Melin, 2011, s. 

17–18) Yrityksen pitää myös varmistaa, että se on tietoinen ja kykeneväinen suoritta-

maan ja ylläpitämään tarvittavia sopimuksia, maksuja ja dokumentteja, joita kansainvä-

linen kauppa ja myyntisopimukset edellyttävät (Seyoum, 2013, s. 163 & 179).  

 

Kansainvälisille markkinoille suunnatessa jakeluverkoston ja -järjestelmän valinta, luomi-

nen ja sen hallinta ovat olennaisessa osassa siellä onnistumisen kanssa. Optimaaliset va-

linnat auttavat tunnistamaan markkinoiden luomia mahdollisuuksia ja näin luomaan kil-

pailuetua. Jakelun järjestämiseen on yleisesti kaksi erilaista lähestymistapaa – suora ja 

epäsuora. Epäsuorien kanavien käyttö tarkoittaa, että yritys käyttää vientiin toista itse-

näistä paikallista yritystä. Tällä yrityksellä on vastuu tuotteen markkinoimisesta ja siirtä-

misestä ulkomaille. Yritys toimii siis myynnin välittäjänä. Suorien kanavien avulla yritys 

voi myydä tuotteita suoraan ulkomaisille jakelijoille, vähittäismyyjille tai kaupoille. Suora 

vienti on usein kalliimpaa ja vaatii myös ajallisia resursseja suhteessa epäsuoraan vientiin. 

Suora vienti kuitenkin mahdollistaa parempien suhteiden luomisen yhteistyökumppa-

neiden kanssa ja pitää kontrollin yrityksellä monissa toiminnoissa. Jokainen yritys päät-

tääkin itse, mikä tapa sopii heille parhaiten. (Seyoum, 2013, s. 85–86) 

 

Yrityksen viennin suorituskykyyn ja tehokkuuteen vaikuttavat pitkässä juoksussa monet 

asiat ja niitä on tutkittu useista näkökulmista. Resurssipohjainen näkökulma luottaa yri-

tyksen aineellisiin ja aineettomiin resursseihin ja siihen, että nämä tuovat suorituskykyä 



22 

 

ja kilpailuetua vientimarkkinoilla. Tämä näkökulma tosin olettaa markkinoiden olevat 

suhteelliset vakaat ja vakiot. Markkinasuuntaisuus on toinen tapa lähestyä asiaa. Siinä 

annetaan resurssien lisäksi arvoa ulkoisille markkinoille ja ympäristölle, joihin yrityksen 

pitäisi pystyä varautumaan ja reagoimaan. Näiden lisäksi osa teorioista huomioi institu-

tionaaliset vaikuttimet ja niiden roolin toimintaympäristössä ja näin myös yrityksen stra-

tegiassa. Huomioitavaa on kuitenkin, että vientitulos saattaa kehittyä parhaiten teorioi-

den yhdistelmällä, jossa tapauskohtaisesti vientistrategiaa voidaan muokata jopa tuote-

kohtaisesti. Viennin toimintaan vaikuttavat kustannusten ja helppouden lisäksi myös ko-

kemukset vuorovaikutuksesta eri toimijoiden kanssa, sosiokulttuuriset tekijät, verkostot 

ja kehittyvät kyvyt. Teorioita ja tutkimuksia ei voida noudattaa täysin juuri aiemmin mai-

nittujen tekijöiden vuoksi ja tietyt yksilölliset eroavaisuudet tulevat esiin, vaikka tutki-

muksista vankkaa tukea vientiin onkin mahdollista saada. (Chen, 2016)  

 

Henkilöstöhallinnon ja -käytänteiden vaikutusta vientiin on myös tutkittu ja edistyksel-

listen ja innovatiivisten henkilöstökäytänteiden on arvioitu tuovan kilpailuetua parantu-

neen kansainvälisen myyntityön muodossa. Yritysten kansainvälistymistä ja vientiä voi-

daan edistää erilaisilla järjestelmillä ja ohjelmilla, jotka tuottavat henkilöstökäytänteitä. 

Toimivilla ja innovatiivisilla käytänteillä on hyötyä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yri-

tyksissä, joilla saattaa olla puutteita esimerkiksi resursseissa tai henkilöstön asiantunte-

muksessa. (Aragon-Correa, 2009) 

 



23 

 

3 Metsäteollisuus 

 

Ennen laajempaa perehtymistä metsäteollisuuteen, on syytä käydä läpi aiheeseen liitty-

vää termistöä. Metsäteollisuudesta puhuttaessa on hyvä ymmärtää myös mitä tarkoittaa, 

metsäala, metsäsektori ja metsätalous. Metsäala on termeistä laajin ja se kattaa kaikki 

metsiin liittyvät elinkeinot. Tällaisia elinkeinoja ovat metsäteollisuus, metsien kasvatus ja 

korjuu sekä kaikenlainen metsiin ja luontoon liittyvä matkailu ja tutkimus. Metsäsektori 

taas on yksi osa metsäalaa ja se kattaa metsäteollisuuden ja metsätalouden. Metsäta-

loudella tarkoitetaan metsien hoitoa, kasvatusta, korjuuta ja myyntiä. Metsäteollisuuden 

ja metsätalouden merkitys toisilleen on merkittävä, jonka vuoksi metsäsektoria tarkas-

tellaan usein yhtenä kokonaisuutena. Käytännössä metsäteollisuutta voidaan ajatella 

vientiteollisuutena ja ostajana. Ulkomaiset kuluttajat/yritykset ostavat Suomesta puuta 

ja puutuotteita, joka tarkoittaa rahaa metsätalouden yrityksille ja vastaavasti metsäta-

lous ylläpitää metsiä ja puita, jotta metsäteollisuudelle riittää ostettavaa ja näin liiketoi-

mintaa. (Mäntyranta, 2019)  

 

Edellä mainittujen termien lisäksi myös termit metsäklusteri, biotalous ja biotalousklus-

teri ovat yleistyneet. Metsäklusteri sisältää metsäsektorin ja sen lisäksi kaikki siihen yh-

teydessä olevat toimialat. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi energiayritykset, yliopistot 

ja koneteollisuus (Laine, 2019, s. 133). Metsäteollisuus voidaan myös jakaa vielä kahteen 

erilliseen osaan – mekaaniseen ja kemialliseen. Mekaaninen metsäteollisuus tai vastaa-

vasti puutuoteteollisuus sisältää nimensä mukaisesti suoraan puuhun liittyvät teollisuu-

den osat. Näitä ovat muun muassa saha-, vaneri ja rakennuspuutuoteteollisuudet. Kemi-

allinen metsäteollisuus pitää sisällään massa ja paperiteollisuudet. (Forest, 2022)  

 

Metsäteollisuus on uusien haasteiden edessä, joissa luovuuden merkitys kasvaa. Perin-

teisien metsäteollisuuden tuotteiden tuotantomäärät laskevat kysynnän heikentymisen 

vuoksi, mikä luo perinteisille metsäteollisuuden maille haasteita, mutta samalla myös 

mahdollisuuksia. Uusia tuotantomahdollisuuksia ilmenee erityisesti bioenergiassa ja bio-



24 

 

kemikaaleissa. Metsäteollisuuden koko ala tulee tulevaisuudessa muokkaantumaan, ke-

hittymään ja monipuolistumaan. Ilmastonmuutos, resurssien niukkuus, väestönkasvu 

sekä teknologiaan pohjautuvat strategiat ja niihin liittyvät poliittiset toimet tulevat 

muokkaamaan alaa. (Hetemäki, 2016) 

 

 

3.1 Metsäteollisuus Suomessa 

 

Metsäteollisuudella on aina ollut vahva asema Suomessa. Tämä korostui sotien jälkeen, 

kun edessä olevaan uudelleenrakentamiseen tarvittiin ulkomaista valuuttaa. Metsäteol-

lisuus kasvoikin sotien jälkeen merkittävästi ja esimerkiksi 1960-luvulla sen tuotantoka-

pasiteetti kaksinkertaistui. 2000-luvulla metsäteollisuus on kohdannut uusia haasteita, 

kun siihen asti kasvaneet tuotantomäärät kääntyivät laskuun. Kalliit tuotantokustannuk-

set ja ylikapasiteetti ovat aiheuttaneet jopa kannattavien tuotantolaitosten sulkuja. 

Myös metsäsektorin rooli työllistäjänä on laskenut selvästi 1970-luvulta, pitkälti tuotta-

vuuden kasvun (jonka koneet ja teknologia ovat mahdollistaneet) vuoksi. Koko metsä-

sektori työllisti parhaimmillaan yli 200 000 suomalaista. (Laine, 2019, s. 133 –137, 149) 

Maailman markkinat pakottivat metsäteollisuuden Suomessakin parantamaan kilpailu-

kykyään. Tähän pyrittiin lisäämällä tuottavuutta ja hankkimalla kustannussäästöjä. Käy-

tännössä tämä tarkoitti keskitettyjä yksiköitä, joita muodostettiin yritysfuusioiden avulla. 

Aikavälillä 1985–2000, 25 yritystä olivat supistuneet viideksi suureksi yritykseksi. Tämä 

muutos oli tapahtunut fuusioiden ja yritysostojen muodossa. Muutos tarkoitti myös sitä, 

että suomalaisista konserneista tuli maailman suurimpia ja alan johtavia yrityksiä. (Am-

mattilehti, 2012) 

 

Metsäteollisuudella on kuitenkin edelleen suuri rooli Suomessa ja Suomen taloudessa. 

Vuonna 2018 EY:n raportin mukaan metsäteollisuuden arvioitiin työllistävän 41 700 hen-

kilöä suoraan ja epäsuorasti jopa 74 000. Epäsuoriin työpaikkoihin oli laskettu mukaan 



25 

 

toimialat, joihin metsäteollisuudella oli epäsuorasti työllistävävaikutus. Samassa rapor-

tiksi metsäteollisuuden verokertymäksi oli laskettu 2,7 miljardia euroa. (Metsäteollisuus, 

2020) 

 

Suomen metsäteollisuuden arvoa kuvaa kansainvälisten sijoittajien kiinnostus sitä koh-

taan. Pöyry Management Consulting -yrityksen johtaja Petteri Pihlajamäki kertoo kan-

sainvälisiä sijoittajia kiinnostavan Suomen laajat ja laadukkaat metsävarat. Lisäksi näiden 

mahdollistama metsien kestävä käyttö on arvokas etu Suomelle. Suomen infrastruktuuri, 

vankka talous ja koulutettu työvoima tekevät Suomesta sijoittajille kohtalaisen riskittö-

män sijoituskohteen (Huhtinen, 2018). AFRY Management Consulting -yhtiön tekemässä 

raportissa arvioidaan, että metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä tulee nousemaan tule-

vaisuudessa, varsinkin kestävässä liiketoiminnassa nähdään potentiaalia. Raportissa ar-

vioidaan myös Suomen roolia kansainvälisillä markkinoilla ja Suomen uskotaan pystyvän 

nostamaan markkinaosuuttaan nykyisestä 5–7 prosentista. Suomen etuna nähdään huo-

mattavat metsävarat ja toimiva hakkuujärjestelmä. (Mäntyranta, 2021) 

  

Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2019 julkaisemassa Kansallinen metsästrategia 

2025 -päivitys -raportissa mainitaan Suomessa toteutetuista investointihankkeista, joilla 

edistetään bio- ja kiertotaloutta. Tulevat investoinnit selluun ja sellupohjaisiin tekstiili-

kuituihin tulevat laajentamaan metsäteollisuudenkin tuotantoa ja tuotteita. Metsäsek-

tori ja metsäteollisuus ovat olleet rakenneuudistuksen kourissa, kun digitalisaatio on vai-

kuttanut metsäalan markkinoihin ja kuluttajien tottumuksiin. Paperikauppa on kärsinyt 

painetun median vähentymisen vuoksi. Digitalisaatio tuo kuitenkin mahdollisuuksia uu-

sien tuotantotapojen, tehokkuuden ja tuottavuuden muodossa. Tekoälyllä on erilaisia 

soveltamismahdollisuuksia ja sitä voidaankin hyödyntää esimerkiksi tiedon keruuseen ja 

logistiikan optimoimiseen. (Maa- ja metsätalousministeriö, 2019) 

 

Siinä missä digitalisaatio ja uudet innovatiiviset tuotteet tuovat uusia mahdollisuuksia 

jollain aikavälillä, on yksittäisillä tehtailla ja kunnilla käsissä ongelma, joka tarvitsisi rat-



26 

 

kaisuja nopeasti. Paperin kysyntä on vähentynyt vuosia, mutta korona pahensi tätä tilan-

netta nopeammin kuin oli varauduttu. Yritykset joutuvat tekemään säästötoimia, jotta 

tietyillä sektoreilla ja tehtailla elinvoima säilyy ja tämä on johtanut siihen, että Suomes-

sakin on jouduttu sulkemaan kokonaisia tehtaita (UPM Kaipolan tehdas Jämsässä & Stora 

Enso Veitsiluodon tehdas Kemissä). (Koskinen, 2021A)  

 

Tässä tutkimuksessa metsäteollisuudella tarkoitetaan Suomessa toimivien metsä- ja 

puutuotealan yritysten muodostamaa teollisuuden alaa. Tässä työssä metsäteollisuuden 

viennistä puhuttaessa mukaan on otettu kaikki metsäsektorin vientimäärät. Huomioita-

vaa on kuitenkin, että raaka- ja jätepuun osuus tästä on hyvin minimaalinen. Metsäteol-

lisuuden kilpailu- ja tulevaisuuden näkymistä puhuttaessa, sen tuoteportfolioon laske-

taan puutuote-, massa- ja paperiteollisuuden tuotteet sekä näistä tuotteista kehitettävät 

tulevaisuuden innovatiiviset ratkaisut ja tuotteet. 

 

 

3.1.1 Metsäteollisuuden vienti 

 

Metsäteollisuus on Suomen merkittävimpiä vientialoja. Metsäteollisuuden vienti Suo-

messa vuonna 2020 oli noin 10,4 prosenttia ja tämä vastaa Suomen koko tavaraviennistä 

noin 18,1 prosenttia. (Metsäteollisuus, 2020) Suomen metsäteollisuudelle tärkeimmät 

markkinat sijaitsevat Euroopassa ja Aasiassa. Tärkeimmät yksittäiset vientimaat ovat 

Saksa, Kiina ja Iso-Britannia. Siinä missä Saksaan ja Iso-Britanniaan viedään puuta mo-

nissa eri muodoissa, kuten paperina, kartonkina, selluna sekä saha- ja höylätavarana, niin 

Kiinaan suuntautuva vienti on pääosin sellua. Sellun viennistä Kiina kattaakin yhteensä 

43 prosenttia. Alla kuvio Suomen metsäteollisuuden suurimmista vientimarkkinoista. 

(Metsäteollisuus, 2021) 

 



27 

 

 

Kuvio 5. Suurimmat vientimarkkinat 2020 (Tulli, 2021B) 

 

Suomen metsäteollisuuden vientimarkkinoiden merkittävimpiä yksittäisiä maita ovat 

Saksa 14 %:n, Kiina 10 %:n, Iso-Britannia 7 %:n, Yhdysvallat 7 %:n ja Ruotsi 4%:n osuuk-

silla. (Tulli, 2021B) Suomen metsäteollisuuden vienti kasvoi kohtalaisen tasaisesti 1960 

luvulta aina finanssikriisiin (2008) asti. Alla kuvio metsäteollisuuden vientimääristä, josta 

voidaan havaita, että metsäteollisuuden viennin arvo nousi finanssikriisiin eli vuoteen 

2008 asti. Sellun ja saha- sekä höylätavaroiden vienti on elpynyt finanssikriisin aikaisen 

pudotuksen jäljiltä, mutta erityisesti paperin vienti on pysynyt laskussa. Paperi oli pit-

kään vientituotteiden kärjessä, nyt se on tippunut kartongin, sellun ja sahatavaran ala-

puolelle. Sellun ja sahatavaran kasvanut vienti selittyy osittain hintojen nousulla (Muilu, 

2021A).  

 



28 

 

Kuvio 6. Metsäteollisuuden vientimäärät 1960-luvulta alkaen (Metsäteollisuus ry, 2021) 

  

 

3.2 Kansainvälinen kilpailu 

 

Talousteoriat selittävät kilpailukyvyn muodostuvan pääosin toimitushintojen perusteella, 

mutta muitakin tekijöitä voidaan havaita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi metsien kasvu-

olosuhteet, metsäalan saamat tuet ja metsien käyttökelpoisuus sekä yritysten toimivat 

strategiat. Kansainvälinen markkina ja kilpailu siellä, on myös hyvin riippuvainen maail-

man markkinoista ja talouden tilasta ja vienninkin kannalta maailman markkinat ovatkin 

merkittävin ajuri. Jokainen maa joutuu miettimään metsäalan strategiaa tarkasti ja esi-

merkiksi Saksassa on arvioitu, että varsinkin lähes valmiiden metsäpohjaisten tuotteiden 

sektorilla tuontituotteet tunkeutuvat entistä vahvemmin markkinoille, samalla kun 

oman tuotannon vientimäärät nousevat. Tämä korostaa maiden ja yritysten erikoistu-

mista ja kansainvälisten markkinoiden hyödyntämistä. (Weimar, 2014) Yritykset saavat 

monissa maissa tukia ja kompensaatioita, esimerkiksi päästökaupasta. Näin ollen yrityk-

set miettivät optimaalisia sijainteja tuotannoilleen logistiikan, energian ja henkilöstön 

tuomien kustannusten lisäksi myös poliittisten päätösten perusteella. Suomessa metsä-

teollisuus onkin kritisoinut poliittisia päättäjiä, kun päästökaupan palautuksia leikattiin. 



29 

 

Metsäteollisuus pelkää oman kilpailukykynsä puolesta erityisesti suhteessa Saksaan ja 

Ruotsiin. Poliittisten tukien ongelma on valtioiden talouksien niukat resurssit, jolloin 

niukkoja resursseja joudutaan jakamaan useille sektoreille. (Koskinen, 2021B) 

 

Metsäteollisuus on huomauttanut energiaveroista aiemminkin, Vuonna 2019 he totesi-

vat, että energiaveroista saatavien palautuksien jälkeenkin he maksavat lähes nelinker-

taisen veron sähkön käytöstä suhteessa muihin pohjoismaihin. VATT:n (Valtion taloudel-

linen tutkimuskeskus) ja ETLA:n (Elinkeinoelämä tutkimuslaitos) vuonna 2019 tekemää 

yritystukiin liittyvää selvitystä he kuitenkin kiittelivät siltä osin, että sähkönverotusta eh-

dotettiin laskettavaksi ja fossiilisten polttoaineista luopumista ja niiden korkeampaa ve-

rotusta suositeltiin toteutettavaksi kunnollisen siirtymäajan sisällä. (Metsäteollisuus ry, 

2019) Konsulttiyhtiö AFRY ennustaa metsäteollisuuden markkinoiden kasvavan globaa-

listi noin 175 miljardia vuoteen 2035 mennessä. Paperialan lasku saadaan korvattua esi-

merkiksi rakentamiseen käytettävillä puutuotteilla. Edistyksellisten puutuotteiden usko-

taan korvaavan betoni ja teräs, kun rakentamisessakin aletaan pyrkiä kohti vihreämpiä 

ratkaisuja. Tämä avaa kansainvälisesti uusia markkinoita, joihin yrityksien on päästävä 

mukaan. (Virranniemi, 2021) 

 

Metsäalan markkinat ja kansainvälinen kilpailu ovat muutoksen tilassa, kun biotalous, ja 

siihen liittyen esimerkiksi kiinnostus biopolttoaineita kohtaan pakottaa metsäalan yrityk-

siä parantamaan tehokkuutta. Biotuotteet on saatava kilpailukykyisiksi hinnoittelulla, 

mikä vaatii edullisia raaka-aine hintoja eli kustannustehokkuutta tarjoajan kannalta. Met-

säalan markkinat ovat monimutkaiset, mikä vaikeuttaa talousteoria -pohjaisten arvioi-

den tekemisen niistä. Raaka-aine markkinoiden mallinnus viittaisi siihen, että markkinat 

toimivat tilassa, jossa ei ole varsinaista kilpailua. Tätä tutkineet ovat kuitenkin havainneet, 

että markkinatilanteet vaihtelevat ajan kanssa. Tämän on arvioitu johtuvan markkinoi-

den epävakaudesta, huolimattomuudesta, salaisesta yhteistyöstä tai metsäteollisuuden 

kyvystä käyttää markkinavoimaa raaka-aineiden markkinoilla vain silloin, kun talous laa-



30 

 

haa taantumassa. (Olofsson, 2019) Olofssonin ja Lundmarkin (2019) katsauksen havain-

not antavat osviittaa, että kilpailuviranomaisten olisi hyvä havainnoida raaka-aine -mark-

kinoita taantuman aikana, jolloin riski ei-kilpailulliselle käyttäytymiselle nousee.  

 

Muuttuvat globaalit markkinat ja niillä vaadittavat kilpailuedut, aiheuttavat investointi-

paineita metsäalan toimijoille. Tästä syystä investoinnit suuntautuvat herkästi kasvaville 

Aasian markkinoille sekä edullisille tuotantoalueille, kuten Etelä-Amerikkaan. Menesty-

äkseen yritysten on pystyttävä vastaamaan monipuolisempiin vaatimuksiin, kuten asiak-

kaiden niche-tason tuotevaatimuksiin. Metsäalan tuotteiden ja markkinoiden tulevai-

suutta tulisi kuitenkin tutkia laajemmin ja soveltavin keinoin. Toistaiseksi tutkimuksia ja 

analyysejä alan tulevaisuudesta ei ole tehty tarpeeksi laajalti. (Hetemäki, 2016) 

 

 

3.3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsäteollisuudelle 

 

Metsäteollisuuden on tehtävä osansa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, minkä vuoksi 

Suomessa pidetään erittäin hyvää huolta metsävaroista. Suomessa metsätalous toimii 

vastuullisesti ja metsien pyritään uudistamaan aktiivisesti. Luonnonvarakeskuksen ar-

vion mukaan istutettavien puuntaimien määrä Suomessa on noin 150 miljoonaa vuosit-

tain. Näiden lisäksi taimia syntyy luonnollisesti, kun metsiä kylvetään. Metsäteollisuuden 

käyttöön korjattiin vuonna 2020 yhteensä 56 miljoonaa kuutiometriä puuta. Luonnon-

varakeskus on arvioinut, että hakkuita voitaisiin tehdä vuosittain enimmillään 81 miljoo-

naa kuutiometriä. Suomessa on myös suojeltuja metsiä, mikä tarkoittaa, että näillä alu-

eilla ei harjoiteta metsätaloutta millään muotoa. Suomessa metsäteollisuus on investoi-

nut paljon energiatehokkuuteen. Muun muassa bioenergian käyttö on lisääntynyt ja ver-

rattuna vuoteen 1990, hiilidioksidipäästöt olivat vähentyneet 66 prosenttia tuotantoton-

nia kohden vuoteen 2019 mennessä. (Metsäteollisuus, 2020) 

 



31 

 

Metsäsektorilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää, jotta sen toiminta olisi täysin kestä-

vällä pohjalla. Vuonna 2019 valmistuneessa tutkimuksessa osoitettiin, että metsäteolli-

suuden uudistusvauhti on varsin hidasta, eikä siinä nähty mahdollisuuksia, joilla ilmas-

tonmuutosta saataisiin hidastettua nopeasti. Ongelmaksi on paljastunut esimerkiksi hak-

kuista tehtävät tuotteet, jotka ovat usein lyhytikäisiä tuotteita. Lisäksi raakasellun kasva-

nut kysyntä Aasiasta on alentanut metsäteollisuuden jalostusastetta. Optimaalisem-

massa tilanteessa suomalaisista puutuotteista tehtäisiin pidempiaikaisia jalostamalla 

niitä pidemmälle. Ilmaston kannalta iso ongelma on myös puun polttaminen, jota ei ta-

pahdu vain kansalaisten kodeissa lämpötarkoituksena, vaan merkittävä osa puun pol-

tosta tapahtuu sellutehtaissa. Rakennusteollisuuden käyttämistä puista polttoon päätyy 

huomattava osa, mikä lisää koko mekaanisen metsäteollisuuden ilmastohaittoja. Suo-

men ympäristökeskuksen tutkija, professori Jyri Seppälä linjaakin, että hakkuita voitaisiin 

lisätä Suomessa, jos puut suunnattaisiin kestävämpiin tuotteisiin. Tällainen tuote voisi 

olla viskoosi, jota saataisiin sellusta ja sillä voitaisiin korvata esimerkiksi puuvilla ja muo-

vikuidut. (Ikävalko, 2019)  

 

Valtioiden hiilineutraaliustavoitteet ja valveutuneet asiakkaat luovat kaikille teollisuuden 

aloille painetta vähentää nykyisten tuotteiden aiheuttamia päästöjä tai vastaavasti luo-

maan valmiiksi vähäpäästöisempiä tuotteita. Tämä luo yrityksille myös mahdollisuuksia, 

kun asiakkaat saattavat olla valmiita ostamaan uudenlaisia tuotteita, mahdollisesti myös 

kalliimmalla hinnalla jos nämä täyttävät vihreät vaatimukset. (Material Economics, 2019) 

Hetemäen ja Hurmekosken (2016) raportissa nähdään uudet innovatiiviset tuotteet ja 

siirtyminen kohti biotaloutta ratkaisuna päästä ilmastotavoitteisiin metsäalalla.   

 

Suuret suomalaiset metsäyhtiöt (Stora Enso, UPM & Metsä Group) pärjäävät vielä mark-

kinoilla sellun, puutuotteiden ja kartongin avulla, mutta jokainen näistä yhtiöistä pyrkii 

löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia kehittelemällä uusia puupohjaisia materi-

aaleja ja tuotteita. Painopaperin pienenevien markkinoiden lisäksi kestävän kehityksen 

tuomat vaateet ohjaavat metsäyhtiöiden innovaatioyrityksiä kehittelemään uusia tuot-



32 

 

teita, joilla voitaisiin korvata katoavia tai väheneviä liiketoiminnan osia. Yhtiöt ovat kui-

tenkin kaikki panostaneet hieman eri aloihin. Metsä Group on keskittynyt kuituihin, Stora 

Enso puupohjaisiin akkumateriaaleihin ja UPM biotalouteen, kuten biopolttoaineisiin ja 

biokemikaaleihin. Hankkeiden tärkein pyrkimys on löytää korvaavia mahdollisuuksia 

muoville ja muille ympäristölle haitallisille materiaaleille. (Muilu, 2022) Sitran viikon var-

relta -kirjoitussarjassa pohdittiin metsäteollisuuden tulevaisuutta jo 2015. Myös tässä 

kirjoituksessa nostettiin esiin metsäteollisuuden suuntautuminen enemmän biotalou-

den suuntaan. Lisäksi pienempien innovatiivisten yritysten rahoitusongelmien ratkai-

suksi ehdotettiin laajempaa ja joustavaa yhteistyömallia, jotta isot yritykset voisivat yh-

dessä toistensa, että pienien toimijoiden kanssa luoda uusia näkemyksiä ja osaamista 

kustannustehokkaasti. (Hartikainen, 2015) 

 

 

3.4 Materiaalihinnat ja tuottajahintaindeksi metsäteollisuudessa 

 

Tuotantoon tarvittavien materiaalien kustannuksia kutsutaan materiaalihinnoiksi. Näihin 

kuuluvat suoraan tuotantoon tarvittavien materiaalien kustannukset eli epäsuorat kulut, 

kuten siivoustarvikkeet eivät kuulu materiaalihintoihin. (AccountingTools, 2022) Materi-

aalihintojen kohdalla voitaisiin puhua myös suorista materiaalikustannuksista. Tällainen 

on esimerkiksi lelujen valmistukseen käytettävä muovi (Corporate Finance Institute, 

2022A). Metsäteollisuudessa materiaalihinnoilla tarkoitetaan puuraaka-ainehintoja eli 

käytännössä tukkien, kuitupuiden ja hakkeen hintoja. Näiden hintoja seurataan kansalli-

sesti (Luonnonvarakeskus) sekä kansainvälisesti (Wood Resource International). 

 

Teollisuuden tuottajahintaindeksillä mitataan myytyjen tavaroiden hintojen kehi-

tystä/muutosta. Tässä tapauksessa puhutaan kotimaisista tuotteista ja indeksissä huomi-

oitavat hinnat muodostuvat kotimaahan myytyjen tuotteiden osalta verottomista teh-

taan hinnoista ja ulkomaille myytyjen tuotteiden osalta viejien saamista hinnoista eli 

yleensä FOB-hinnoista. Tässä työssä käytettävään teollisuuden tuottajahintaindeksiin on 



33 

 

huomioitu 600 nimikettä sekä noin 3200 hintatietoa. (Tilastokeskus, 2018) Tuottajahin-

taindeksi saadaan muodostettua, kun tarvittavat tiedot kerätään yrityksiltä, jotka antavat 

tietoja esimerkiksi tuotteiden hinnoista ja yrityksen liikevaihdosta. Indeksiin valittavat 

tuotteet valitaan tiedonantajayritysten kanssa yhteispäätöksillä. Nämä valinnat pyritään 

tekemään niin, että indeksi olisi toimiva ja seurattava. Nykyisin Euroopan unioni velvoit-

taa jäsenmaitaan ylläpitämään tuottajahintaindeksejä. (Tilastokeskus, 2022A)  

 

Tuottajahintaindeksejä käytetään Euroopan unionin ulkopuolella. Esimerkiksi Yhdysval-

loissa tuottajahintaindeksi on yksi monista indekseistä, joilla mitataan talouden toimin-

tojen hintojen kehityksiä. Tuottajahintaindeksiä käytetään pääosin kolmeen käyttötar-

koitukseen. Nämä ovat taloudellinen indikaattori, muiden taloussarjojen deflaattori ja 

sopimuksien mukauttamisen perusta. (U.S. Bureau of Labor Statistics, 2021) 

 

 

 

 



34 

 

4 Tutkimuksen esittely 

 

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko puun materiaali- eli hankintahin-

noilla vaikutusta metsäteollisuuden vientiin. Lisäksi tarkoitus on analysoida mahdollista 

vaikutusta tai vaikuttamattomuutta ja pohtia, voidaanko näistä tuloksista tehdä jonkin-

laisia päätelmiä. Päätelmiä tehdessä pyritään hyödyntämään työn alussa ollutta teo-

riakehystä. Mahdollisia hyötyjä, joita päätelmillä voitaisiin saada, liittyvät esimerkiksi ky-

syntään ja ennustettavuuteen. Työn toinen tavoite on verrata teollisuudentuottajahin-

taindeksin ja Suomen kokonaistavaraviennin välistä vaikutusta/selitysastetta puun mate-

riaalihintojen ja metsäteollisuuden väliseen vastaavaan. Tämän vertailun tarkoitus on 

selvittää, onko muuttujilla samankaltainen suhde toisiinsa vai ei. Jos puun materiaalihin-

noilla ja metsäteollisuuden viennillä on täysin erilainen vaikutussuhde, voidaan tämän 

syitä analysoida ja miettiä, mikä tekee metsäalasta näiltä osin erilaisen. 

 

Tutkimuskysymyksen yksi nollahypoteesi (H0) on: materiaalihinnoilla ei ole vaikutusta 

vientiin metsäteollisuudessa. Hypoteesi (H0) hylätään jos tutkimuksessa ilmenee tilastol-

lisesti merkitsevää vaikutusta muuttujien välillä. Hypoteesi pohjautuu teoriapohjaan, 

jossa on tuotu esille muun muassa kustannustehokkuuden merkitys ja kansainvälinen 

kilpailu. Yritykset joutuvat pohtimaan kustannusnousujen jälkeen omien hintojen nostoa, 

jolla voi olla merkittävä vaikutus vientiin, riippuen kulloisestakin markkinatilanteesta. 

Tutkimuskysymyksen kaksi nollahypoteesi (H0) on: teollisuuden tuottajahintaindeksillä 

ei ole vaikutusta tavaroiden kokonaisvientiin. Samalla tavalla tämä hypoteesi hylätään, 

jos tuloksissa ilmenee tilastollisesti merkitsevä vaikutus näiden muuttujien välillä. Tämä 

hypoteesi pohjautuu samoihin perusteisiin kuin ensimmäisen tutkimuskysymyksen nol-

lahypoteesissä. 

 

Materiaalihinnat ja hintaindeksit kuvastavat tavaroiden ja/tai palveluiden keskimääräistä 

hintaa kulloisellakin hetkellä. Materiaalihinnat muodostuvat niihin panostetun työn 

määrästä, kysynnästä ja saatavuudesta. Materiaalihinnat vaikuttavat suoraan tuotteiden 



35 

 

tuotantokustannuksiin, joka saattaa heijastua lopputuotteiden hintoihin. Materiaalihin-

toihin reagointi hinnoittelulla riippuu materiaalihintojen normaalista volatiliteetistä. 

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, onko alalla normaalia, että materiaalihinnat elävät ja 

jos on, niin onko muutokset odotetun heilunnan sisällä.    

 

 

4.1 Tutkimusmenetelmät 

 

Tutkimusmenetelmäksi valikoitui määrällinen eli kvantitatiivinen menetelmä. Tutkimus-

menetelmä valikoitui kerätyn datan ja tutkimuskysymysten perusteella. Kvantitatiivinen 

menetelmä toimii numeerisen datan ja seuraussuhteiden tutkimuksessa ja analysoimi-

sessa, joten kvantitatiivinen menetelmä oli helppo ja selvä valinta. Työssä päädyttiin 

käyttämään regressioanalyysiä. Regressioanalyysi on joukko tilastollisia menetelmiä, joi-

den voidaan tutkia ja arvioida kahden tai useamman muuttujan (selittävä(t) ja selitettävä) 

välistä suhdetta ja selitysastetta (Corporate Finance Institute, 2022B). Tutkimusosiossa 

tehdään kaksi regressioanalyysia. Ensimmäisellä regressioanalyysillä tutkitaan puutava-

ralajien yhteenlaskettujen hankintahintojen ja metsäteollisuuden viennin välistä yh-

teyttä/selitysastetta. Toinen regressioanalyysi tehdään teollisuuden tuottajahintaindek-

sin ja Suomen kokonaistavaraviennin välillä. Regressioanalyysin avulla saadaan laskettua 

ja selvitettyä muuttujien välistä tilastollista vaikutusta, selitystä ja luotettavuutta, hyö-

dyntäen muutamia tilastollisia testejä (Nämä esitellään kappaleessa 4.1.1). Regressio-

analyysi muodostetaan aiemmin kerätyn aineiston pohjalta. Tutkimusaineisto kerättiin 

valtion virallisia tilastoja ylläpitävien organisaatioiden sivuilta. Näin voidaan olettaa, että 

käytettävissä oleva data on luotettavaa.  

 

 

 

 



36 

 

4.1.1 Tilastolliset menetelmät 

 

Jotta regressioanalyysin avulla saadaan analysoitua valittujen muuttujien yhteyttä ja se-

litysastetta, on regressioanalyysin tuloksia pystyttävä analysoimaan. Regressioanalyysi 

antaa tilastollisille muuttujille ja testeille arvoja, joita analysoimalla voimme tehdä joh-

topäätöksiä, koskien regressioanalyysissä käytettyjä muuttujia. Analyysissä tullaan hyö-

dyntämään muuttujien välistä selitysastetta R2 (myös korjattu selitysaste R2 mainitaan), 

t-testiä, F-testiä, p-arvoja sekä estimaatin keskivirhettä. Näiden lisäksi analyysissä hyö-

dynnetään Pearsonin korrelaatiokerrointa.  

 

R2-luku kuvaa regressioanalyysissä käytettyjen muuttujien välistä selitysastetta. Tarkem-

min se osoittaa kuinka monta prosenttia selittävä(t) muuttuja selittää selitettävästä 

muuttujasta. R2-luku voi saada arvon välillä 0–1. Suurempi arvo tarkoittaa suurempaa 

selitysastetta. Esimerkiksi 0,20 vastaa 20 prosenttia ja 0,80 puolestaan 80 prosenttia. 

Korjattu R2 -luku eroaa alkuperäisestä R2 -luvusta siinä, että se huomioi selitettävien 

muuttujien lukumäärän. Se saa aina pienemmän tai yhtä suuren arvon kuin alkuperäinen 

R2-luku. Korjattu R2-luku tulee tarpeeseen, kun uusien muuttujien mukaan ottaminen 

nostaisi R2 -lukua, vaikka niillä ei olisikaan selitysastetta nostavaa vaikutusta. (UCLA, 

2022)   

 

P-arvoa hyödynnetään, koska se kertoo, onko regressioanalyysissä saadut tulokset tilas-

tollisesti merkitseviä. Tilastollisen merkitsevyys on oleellinen osa regressioanalyysiä, 

koska se osoittaa, että tulos ei ole sattumanvarainen. Yleinen tilastollisen merkitsevyy-

den raja on viisi prosenttia eli p-arvo < 0,05. Näin ollen, jos p-arvo saa arvon, joka on alle 

0,05, voidaan tuloksia pitää tilastollisesti merkitsevinä ja tällöin nollahypoteesi voidaan 

hylätä. (UCLA, 2022) Tässä tutkielmassa tullaan käyttämään kyseistä viiden prosentin 

merkitsevyysrajaa.  

 

F-testillä arvioidaan selittävän muuttujan kykyä selittää selitettävä muuttuja luotetta-

vasti. F-testin tulos saa p-arvon, jonka pohjalta voidaan päätellä tätä kykyä. Jos p-arvo ei 



37 

 

ole viiden prosentin merkitsevyystason rajoissa, voidaan päätellä, että selittävällä muut-

tujalla ei ole riippuvuutta selitettävän muuttujan kanssa eli sillä ei voida selittää selitet-

tävän muuttujan heilahtelua. P-arvon ollessa viiden prosentin merkitsevyystason sisällä 

voidaan todeta, että selittävä muuttuja on tältä osin sopiva selittämään selitettävän 

muuttujan heilahtelua. (UCLA, 2022)      

 

T-testiä käytetään regressioanalyysissa, jotta saadaan, onko selittävällä muuttujalla yh-

teys selitettävään muuttujaan. Käytännössä siis selvitetään eroavatko muuttujien regres-

siokertoimet nollasta. Tämä testi toimii myös nollahypoteesin testauksena. Samalla ta-

valla kuin F-testin kohdalla t-testillä saadaan t-arvo ja sille p-arvo, joka kuvastaa t-arvon 

tilastollista merkitsevyyttä. Mikäli p-arvo on tässä tapauksessa merkitsevyysrajan sisällä, 

voidaan nollahypoteesi hylätä ja vastaavasti jos p-arvo saa arvon, joka on yli 0,05, niin 

tällöin nollahypoteesi jää voimaan. (UCLA, 2022)   

 

Estimaatin keskivirhe on virhetermin keskihajonta. Sen avulla voidaan arvioida tilastolli-

sen mallin tarkkuutta eli selitysvoiman käyttökelpoisuutta. Estimaatin keskivirheen suu-

ruutta arvioidessa on huomioitavat kuitenkin myös selitettävän muuttujan mittaluokka 

ja suhteuttaa keskivirhe siihen. (UCLA, 2022) 

 

Pearsonin korrelaatiokertoimella tutkitaan/mitataan kahden muuttujan välistä riippu-

vuutta eli yhteisvaihtelua. Kun korrelaatiokerroin standardoidaan, niin kerroin saa arvon 

välillä -1–1. 1 kuvaa täydellistä positiivismerkkistä yhteyttä eli toisen muuttujan kasva-

essa, toinen muuttuu samassa suhteessa. -1 tarkoittaa päinvastaista reaktiota, eli toisen 

muuttujan kasvaessa, toinen laskee samassa suhteessa. Nolla puolestaan kertoo, että 

muuttujien välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä. Pearsonin korrelaatiokerrointa käytettä-

essä muuttujien havainto arvoja oli hyvä olla yli sata (tässä työssä niitä on 192). Tulosten 

tilastollista merkitsevyyttä voidaan puolestaan arvioida kaavalla r(korrelaatiokerroin) 

suurempi tai yhtäsuuri kuin kaksi jaettuna havaintojen määrän (eli tässä työssä 192) ne-

liöjuuri. (Kestilä-Kekkonen, 2022)    

 



38 

 

4.2 Tutkimusaineisto 

 

Tutkimusaineisto koostuu neljästä eri muuttujasta ja niiden kuukausittaisista arvoista ai-

kavälillä 2005–2020. Nämä muuttujat ovat metsäalan vienti, puutavaralajien yhteenlas-

kettu hankintahinta, Suomen kokonaistavaravienti ja teollisuuden tuottajahintaindeksi. 

Puutavaralajien hankintahinta muodostui laskemalla yhteen mäntytukin, kuusitukin, koi-

vutukin, mäntykuitupuun, kuusikuitupuun ja koivukuitupuun hinnat. Hinnat ovat esitet-

tynä euroina kuutiometriä kohden (€/m^3). Mäntypikkutukkien ja kuusipikkutukkien 

hankintahintoja ei laskettu mukaan koska niistä ei löytynyt dataa yhtä pitkältä ajanjak-

solta, kuin muista. Lisäksi kuusi aiemmin mainittua puutavaralajia tuovat riittävän tarkan 

kuvan puiden hankintahintojen kehityksestä. Metsäalan vientiin laskettiin mukaan kaikki 

metsäsektorin tuotteet. Metsäsektorin tuotteet sisältävät raaka- ja jätepuut sekä metsä-

teollisuuden tuotteet, kuten puutuote-, massa- ja paperiteollisuuden tuotteet. Metsä-

alan viennin arvot esitetään koko luokassa miljoonaa euroa.    

 

Kokonaistavaravienti -tilastoon on nimensä mukaisesti laskettu Suomen tavaroiden 

vienti kokonaisuudessaan. Jätin palveluviennin pois tilastosta ja valitsin muuttujaksi vain 

tavaraviennin, koska metsäalan vienti sisälsi myös vain tavarallisen viennin, minkä lisäksi 

palveluviennistä oli haasteita löytää kuukausittaista dataa. Palveluvientiä oli useimmissa 

paikoissa seurattu vain kvartaali- tai vuositasolla. Tavaraviennin arvot ovat myös koko 

luokassa miljoonaa euroa. Viimeinen datamuuttuja on teollisuuden tuottajahintaindeksi. 

Teollisuuden tuottajahintaindeksin tarkoituksena on mitata suomalaisten tuottajien 

tuottamien ja myymien tavaroiden hintojen kehitystä. Tässä työssä käytettävä indeksi si-

sältää yhteensä 600 nimikettä sekä hintatietoja 3200 kappaleen verran (Tilastokeskus, 

2018). Teollisuuden tuottajahintaindeksi on esitetty pistelukuna, jossa vuosi 2005 vastaa 

pistelukua 100.  

 

Tutkimusaineisto on kerätty Findikaattorin, Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen 

tilastotietokannan sivuilta (Findikaattori, 2022, Tilastokeskus, 2022B, Luonnonvarakes-

kus, 2022A&B). Nämä sivustot tarjoavat eri aihealueiden luotettavia tilastoja ilmaiseksi. 



39 

 

Findikaattori on valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen luoma palvelu, johon on 

kerätty tärkeitä indikaattoreita, jotka kuvaavat Suomen yhteiskunnallista kehitystä. Tä-

hän työhön sieltä on kerätty Suomen tavaraviennin kuukausittaiset arvot. Tilastokeskuk-

sen sivuilta kerättiin teollisuuden tuottajahintaindeksin arvot. Tilastokeskus on valtion 

virasto ja sen tarkoitus on tuottaa nimensä mukaisesti tilastoja, ennen kaikkea Suomen 

yhteiskunnasta. Keskus toimii täysin puolueettomasti. Metsäteollisuuden vientiarvot ja 

puutavaralajien hankintahinnat saatiin kerättyä Luonnonvarakeskuksen (Luke) sivuilta. 

Luonnonvarakeskus vastaa Suomen luonnonvaroihin ja kestävään kehitykseen pohjautu-

van toiminnan tutkimuksesta ja kehittämisestä.  

 

 

4.2.1 Tutkimusaineiston esittely 

 

Metsäteollisuuden viennin arvon suurin muutos (pois lukien yksittäisten kuukausien isot 

pudotukset kesäkuussa 2005 ja helmikuussa 2020) aikavälillä 2005–2020 on viennin 

42,57 prosentin (tammikuu 2008 - tammikuu 2009) lasku finanssikriisin yhteydessä vuo-

den 2008 aikana. Finanssikriisin aiheuttaman taantuman vaikutukset näkyivät metsäte-

ollisuuden viennissä aina vuoden 2010 kevääseen, jolloin vienti palautui lähes finanssi-

kriisiä edeltäneelle tasolle. Vuoden 2019 tammikuusta vuoden 2020 joulukuuhun met-

säteollisuuden viennin arvo on tippunut 23,13 prosenttia. Vuoden 2019 viennin arvon 

laskua selittää vientihintojen lasku, sillä vientimäärät tuona vuonna nousivat (Aunola, 

2020). Vuoden 2020 laskua voidaan selittää koronan aiheuttamalla globaalin talouden 

heikkenemisellä ja erityisesti paperin kysynnän merkittävällä laskulla (Muilu, 2021B).  

 



40 

 

 

Kuvio 7. Metsäteollisuuden vienti (milj. €) aikavälillä 2005–2020  

 

Puun hankintahintojen huomattavin vaihtelu tapahtui aikavälillä 2007–2009. Vuoden 

2006 joulukuusta vuoden 2007 joulukuuhun puiden hankintahinnat nousivat 25,35 pro-

senttia. Tämän nousun mahdollisti sahatavaran noussut kysyntä erityisesti Venäjällä 

(Wacker, 2018). Nousseet hinnat tulivat kuitenkin vuonna 2009 finanssikriisin jäljiltä ta-

kaisin alas vuoden 2006 tasolle. Puun hinnat lähtivät jälleen nousuun vuonna 2010 fi-

nanssikriisin jälkeisen kysynnän elpymisen myötä. Vuonna 2018 aikana puiden hankinta-

hinnat nousivat 8,81 prosenttia. Tähän vaikutti reaalisen kantohintatason nousu (Peltola, 

2019). Kantohinnalla tarkoitetaan hintaa, jonka ostaja maksaa ostaessaan puuta pysty-

kauppana eli ostaja vastaa itse puiden kaadoista ja korjuista.  

 

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

Metsäteollisuuden vienti milj. €



41 

 

 

Kuvio 8. Metsäteollisuuden hankintahinnat (€/m^3) aikavälillä 2005–2020  

 

Suomen tavaraviennin normaalista heilahtelusta poikkeavat heilahtelut ajoittuvat aikaan 

ennen finanssikriisiä, finanssikriisiin ja koronaan. Ennen finanssikriisiä Suomen talous 

kasvoi ennen kaikkea Nokian johdolla. Finanssikriisi ja Nokian ongelmat aiheuttivat Suo-

men ulkomaankaupalle ja näin viennille isoja ongelmia. Vuoden 2008 aikana Suomen 

tavaravienti laskikin 35,30 prosenttia. Vienti kuitenkin palautui maailman ja Suomen ta-

louden elpymisen yhteydessä vuoden 2010 aikana lähelle finanssikriisiä edeltänyttä ta-

soa. Yksittäisenä mainintana todettakoon, että vuoden 2020 joulukuun piikki johtuu 

vientiin tilastoidusta noin 950 miljoonan euron merialuksesta (Tulli, 2021C).    

 

100

150

200

250

300

350 Metsäteollisuuden hankintahinnat €/m^3



42 

 

 

Kuvio 9. Suomen tavaravienti (milj. €) aikavälillä 2005–2020  

 

Teollisuuden tuottajahintaindeksi reagoi teollisuudessa käytettävien materiaalien hinto-

jen muutoksiin. Esimerkiksi aikavälillä elokuu 2019 – elokuu 2020, tuottajahintaindeksi 

laski 4,1 prosenttia. Tämä johtui muun muassa paperin, kartongin, raudan ja öljyn hinto-

jen laskusta. Raaka-aineiden hinnat ja näin myös teollisuuden tuottajahintaindeksi nou-

sevat yleisesti, kun talous kasvaa tai elvytään kriisin jäljiltä. Vastaavasti indeksi laskee 

epävarmuus tekijöiden lisääntyessä ja tässäkin tapauksessa finanssikriisi ja korona näkyi-

vät indeksissä huomattavina laskuina.  

 

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

Suomen tavaravienti milj. €



43 

 

 

Kuvio 10. Teollisuuden tuottajahintaindeksi (2005=100) aikavälillä 2005–2020  

 

75

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

Teollisuuden tuottajahintaindeksi 2005=100



44 

 

5 Tutkimus 

 

Tutkimusosio sisältää kaksi regressioanalyysia. Ensimmäisen regressioanalyysin (tapaus 

yksi) selitettävä muuttuja on metsäteollisuuden vienti ja selittävä muuttuja puun hankin-

tahinnat. Toisessa regressioanalyysissa (tapaus kaksi) selitettävänä muuttujana on Suo-

men tavaravienti ja selittävänä muuttujana teollisuuden tuottajahintaindeksi. Regressio-

analyysit suoritettiin SPSS-ohjelmistolla. Molempien regressioanalyysien tulokset esitel-

lään alakappaleissa 5.1 ja 5.2. Regressioanalyysien lisäksi muuttujien välistä riippuvuutta 

arvioidaan Pearsonin korrelaatiokertoimella, joka lasketaan molemmissa tapaustutki-

muksissa.  

 

 

5.1 Tapaus yksi 

 

Puun hankintahintojen ja metsäteollisuuden viennin välisellä regressioanalyysilla 

saimme seuraavanlaisia tuloksia: 

 

Taulukko 1. Ensimmäisen regressioanalyysin tulokset 

Puun hankintahinnat 2,237 

T-testi & p-arvo 5,632 & 0,000 

R2 0,143 

Korjattu R2 0,139 

F-testi & p-arvo 31,719 & 0,000 

Estimaatin keskivirhe 112,321 

 

Tuloksia havainnoidessa, huomaamme puun hankintahinnoille olevan positiivinen yh-

teys metsäteollisuuden viennin kanssa. Kerroin näiden kahden välillä on 2,237, mikä tar-

koittaa, että kun puun hankintahinnat nousevat yhdellä yksiköllä eli tässä tapauksessa 



45 

 

yhdellä eurolla kuutiometriä kohden, niin Metsäteollisuuden vienti nousee 2,237 yksik-

köä eli 2,237 miljoonaa euroa. T-testillä saimme arvon 5,632 p-arvolla 0,000 eli tulos on 

tilastollisesti merkitsevä ja tältä osin tutkimuskysymyksen yksi nollahypoteesi voidaan 

hylätä.    

 

R2-luku saa arvon 0,143. Tämä tarkoittaa, että 14,3 prosenttia metsäteollisuuden viennin 

heilahtelusta voidaan selittää materiaalihintojen avulla. F-testin tulokseksi saatiin 31,719, 

p-arvolla 0,000. Tästä voidaan päätellä, että regressioanalyysissa käytetyllä selittävällä 

muuttujalla eli tässä tapauksessa puun hankintahinnoilla voidaan selittää selitettävän 

muuttujan eli metsäteollisuuden viennin vaihtelua. P-arvo 0,000 ≤ 0,05, tarkoittaa sitä, 

että F-testin tulos on tässä tapauksessa tilastollisesti merkitsevä. Estimaatin keskivir-

heeksi saatiin 112,321, mikä on kohtalaisen korkea, mutta suhteutettuna selitettävän 

muuttujan arvoihin vielä toimivuuden rajoissa.   

 

Pearsonin korrelaatiokerroin -testillä saatiin tulokseksi 0,378. Muuttujilla puun hankin-

tahinnat ja metsäteollisuuden vienti on siis positiivinen yhteys. Eli toisen muuttujan 

noustessa toinen muuttuja nousee suhteella 0,378. Tätäkin tulosta voidaan pitää tilas-

tollisesti merkitsevänä, koska 0,378 ≥ 
2

√192
 eli 0,378 ≥ 0,144. 

   

 

5.2 Tapaus kaksi 

 

Seuraavaksi suoritettiin regressioanalyysi teollisuuden tuottajahintaindeksin ja Suomen 

tavaraviennin välillä. Tästä saimme seuraavanlaisia tuloksia:  

 

Taulukko 2. Toisen regressioanalyysin tulokset 

Teollisuuden tuotta-

jahintaindeksi 

39,805 

T-testi & p-arvo 5,505 & 0,000 



46 

 

R2 0,138 

Korjattu R2 0,133 

F-testi & p-arvo 30,308 & 0,000 

Estimaatin keskivirhe 574,526 

 

Tapaustutkimuksen kaksi tuloksista havaitaan, että teollisuuden tuottajahintaindeksi saa 

kertoimen 39,805 eli selitettävällä (Suomen tavaravienti) ja selittävällä (teollisuuden 

tuottajahintaindeksi) muuttujalla on positiivinen yhteys. Kerroin 39,805 tarkoittaa sitä, 

että teollisuuden tuottajahintaindeksin noustessa yhdellä pisteluvulla, Suomen tavara-

vienti nousee 39,805 miljoonalla eurolla. T-testin arvoksi saatiin 5,505, jonka p-arvo on 

0,000 eli tulosta voidaan pitää tilastollisesti merkitsevänä ja tutkimuskysymyksen kaksi 

nollahypoteesi näin hylätä. 

 

R2-luvun arvoksi analyysissa tuli 0,138. Tämä tarkoittaa 13,8 prosentin selitysosuutta eli 

Suomen tavaraviennistä 13,8 prosenttia on selitettävissä teollisuuden tuottajahintain-

deksillä. F-testin arvo 30,308 p-arvolla 0,000 tarkoittaa, että teollisuuden tuottajahin-

taindeksi toimii sopivana selittävänä muuttujana selitettäessä Suomen tavaraviennin 

muutoksia. Estimaatin keskivirhe on tässä tapauksessa varsin korkea (574,526), mutta 

suhteutettaessa tämä virhe Suomen tavaraviennin koko luokkaan, on tämä estimaatin 

keskivirhe tapauksen yksi vastaavaan (112,321) verrattavissa.  

 

Suomen tavaraviennin ja teollisuuden tuottajahintaindeksi väliseksi Pearsonin korrelaa-

tiokertoimeksi saatiin 0,371. Toisen muuttujan heilahtaessa yhdellä, toinen muuttuja 

heilahtaa samaan suuntaan suhteella 0,371 eli näillä muuttujilla on positiivinen yhteys. 

Myös tätä tulosta voidaan pitää tilastollisesti merkitsevänä, koska 0,371 ≥ 
2

√192
 eli 0,371 

≥ 0,144. 

 

Toisen regressioanalyysin tuloksia analysoidessa huomataan, että ensimmäisen ja toisen 

regressioanalyysin tulokset ovat melko hyvin verrannolliset. Näiden tuloksien ja tietojen 



47 

 

pohjalta voidaan siis todeta, että metsäteollisuudessa materiaalihinnolla on samankal-

tainen vaikutus vientiin, kuin laajemmin muuallakin teollisuudessa.  

 



48 

 

6 Johtopäätökset 

 

Tämän pro gradu -tutkielman päätarkoitus oli selvittää, onko materiaalihinnoilla vaiku-

tusta vientiin Suomen metsäteollisuudessa. Pyrkimys oli myös selvittää teollisuuden 

tuottajahintaindeksin vaikutusta Suomen tavaravientiin. Lisäksi näitä tuloksia vertaile-

malla pyrittiin arvioimaan metsäteollisuutta suhteessa muuhun teollisuuteen. Tutkielma 

rakentui tutkimuskysymysten ympärille, jotka olivat:    

 

1. Onko materiaalihinnoilla vaikutusta vientiin metsäteollisuudessa 

2. Selittääkö teollisuuden tuottajahintaindeksi Suomen tavaroiden kokonaisviennin 

muutoksia  

 

Tutkimusosio suoritettiin tekemällä kaksi regressioanalyysiä. Ensimmäisessä selitettävän 

muuttujana oli Metsäteollisuuden vienti ja selittävänä muuttujana puun hankintahinnat. 

Toisessa regressioanalyysissa vastaavasti selitettävä muuttuja oli Suomen tavaravienti ja 

selittävä muuttuja teollisuuden tuottajahintaindeksi. Tutkimustulosten ja johtopäätök-

sien tulkintaa tulee osata lukea tietyllä kritiikillä. Tämä johtuu siitä, että vaikka regressio-

analyysi on hyvä ja toimiva tilastollisten menetelmien muodostama analysointimene-

telmä, niin siinäkin on olemassa omat rajallisuudet. Tutkimusosio pohjautuu kuitenkin 

kohtalaisen suureen määrään valtion virallisia tilastoja, minkä lisäksi tutkimuksen tulok-

set olivat tilastollisesti merkitseviä, niin tuloksien voidaan olettaa olevan ainakin hyvin 

suuntaa antavia ja näin kuvailevan materiaalihintojen merkitystä toimivalla tavalla.  

 

 

6.1 Tulokset ja päätelmät 

 

Tämän tutkielman tutkimusosion tuloksissa ilmeni, että tulokset ovat tilastollisesti mer-

kitseviä ja näin ollen molempien tutkimuskysymyksien nollahypoteesit voitiin hylätä.  

 



49 

 

Taulukko 3. Nollahypoteesien tulokset 

Nollahypoteesi H0 Hyväksytty Hylätty 

Materiaalihinnoilla ei ole vaikutusta vientiin metsäteollisuu-

dessa. 

 X 

Teollisuuden tuottajahintaindeksillä ei ole vaikutusta tavaroi-

den kokonaisvientiin. 

 X 

 

 

Tuloksissa ilmeni, että materiaalihinnat selittävät noin 14,3 prosenttia metsäteollisuuden 

viennin arvosta Suomessa. Vastaavasti laajemmin teollisuuden hintoja seuraava teolli-

suuden tuottajahintaindeksi selitti noin 13,8 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Tulok-

set ovat hyvin verrannolliset eli metsäteollisuudessa materiaalihintojen voidaan näiltä 

osin olettaa olevan yhtä merkittävässä asemassa kuin muuallakin teollisuudessa. Onko 

13–14 prosenttia sitten paljon vai vähän? Tätä pyrin analysoimaan tutkielman alussa ole-

vaa teoriakehystä hyödyntäen. 

 

13–14 prosenttia voi kuulostaa matalalta, koska valmistuskustannukset ovat niin merkit-

tävä osa yrityksen kilpailukykyä, esimerkiksi lopputuotteiden hinnoittelun kannalta. Me-

nestyminen vientimarkkinoilla on kuitenkin monen muuttujan summa, jolloin pelkän val-

mistuskustannusten huomiointi olisi väärä lähestymistapa johtopäätösten tekemiseen. 

Lisäksi ainakin metsäteollisuudella on alakohtaisia vaatimuksia, jotka mahdollistavat me-

nestymisen vientimarkkinoilla.  

 

Vientiin ja menestyvään vientistrategiaan vaikuttavat materiaalihintojen lisäksi myös esi-

merkiksi logistiikan järjestelyt, vientimaiden sijainti ja paikalliset lait & säädökset, tuot-

teiden markkinointi uusilla markkinoilla, osaava jakelija sekä tuotteiden kilpailukyky kan-

sainvälisesti (hintojen ja laadun osalta). Yrityksien on myös luotava pitkäjänteiden ja toi-

miva strategia ja sitouduttava panostamaan vientiin hetkittäisten kustannuspiikkienkin 

uhalla. Lisäksi kansallisilla ja kansainvälisillä poliittisilla linjauksilla ja päätöksillä (esimer-



50 

 

kiksi tukijärjestelmät) vaikutetaan teollisuuden aloihin, mikä heijastuu myös ulkomaan-

kauppaan. Yrityksien vientiin vaikuttaa suuresti myös (yleensä harvemmin esiintyvät) 

maailman talouden suuret muutokset ja kriisit (finanssikriisi & Covid-19).  

 

Kaikkiin yllä mainitsemiin muuttujiin ja tekijöihin suhteutettuna, voidaan materiaalihin-

tojen 13–14 prosentin selitysastetta pitää, jos ei nyt korkeana, niin ainakin hyvin merkit-

sevänä. Materiaalihinnoilla on suora vaikutus tuotteiden valmistuskustannuksiin, joten 

jos niihin joudutaan panostamaan enemmän, joutuu yritys mahdollisesti karsimaan 

muista prosesseista tai kohteista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi prosessien ja/tai inno-

vaatioiden kehityspanostukset, eikä se olisi toimiva ratkaisu pitkällä aikavälillä. Mikäli 

materiaalihintojen kontrollointi ei ole mahdollista, olisi yrityksien hyvä ainakin varautua 

materiaalihintojen muutoksiin.   

 

Metsäteollisuudessa viennissä pätee pääosin samat mahdollisuudet ja vaatimukset kuin 

muuallakin teollisuudessa. Metsäteollisuuden murrosvaihe aiheuttaa yritykset pohti-

maan uudelleen vientistrategioitaan. Innovatiiviset ja kestävän kehityksen mukaiset 

tuotteet mahdollistavat joustavamman hinnoittelun, kun valveutuneet asiakkaat ovat 

joissain tapauksissa valmiita maksamaan extraa vihreiden arvojen mukaisista tuotteista. 

Tämä keventää yrityksien painetta valmistuskustannusten ja näin ollen materiaalihinto-

jen näkökulmasta. Tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin tuotteisiin ja esimerkiksi tietyissä 

biotuotteissa on kova paine saada valmistuskustannuksia laskettua, jotta nämä tuotteet 

olisivat kilpailukykyisempiä vanhojen tuotteiden kanssa. Tuotekohtaisesti materiaalihin-

tojen painetta voidaankin säädellä joustavammalla hinnoittelulla, mutta se ei ole rat-

kaisu kaikissa tapauksissa.  

 

Metsäteollisuus onkin muutosvaiheessa, jossa materiaalihinnoilla on edelleen iso mer-

kitys tiettyjen lopputuotteiden hinnoissa ja näin kilpailukyvyissä, kun taas osa tuotteista 

kilpailee muilla avuilla. Samalla tavalla kuin jo aiemmassa kappaleessa todettiin, materi-

aalihintoja ei voida jättää huomioimatta, kun suunnitellaan strategiaa ja vientiä metsä-

teollisuuden alalla. Miltä tulevaisuus sitten näyttää, kun murrosvaihe päättyy, on vielä 



51 

 

epäselvää, osittain tulevaisuuden näkymiä tutkivien tutkimusten vähäisen määrän 

vuoksi.  

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että materiaalihinnoilla on huomioitava osuus viennin 

menestymisessä, sekä metsäteollisuudessa että laajemmin suomalaisessa teollisuu-

dessa. Osittain tätä toki selittää metsäteollisuuden koko suomalaisessa teollisuudessa. 

Teollisuuden tuottajahintaindeksissä ja Suomen tavaraviennissä metsäteollisuudella on 

merkittävä rooli. Lisäksi yrityksien menestyminen, kilpailukyky ja toimintastrategiat poh-

jautuvat teollisuuden aloilla samoihin lähtökohtiin, jolloin metsäteollisuuden eroavai-

suus muusta teollisuudesta olisi jopa hieman erikoista. Näiltä pohjilta liian suuria mate-

riaalihintoihin pohjautuvia johtopäätelmiä tai päätöksiä ei kannata tehdä, vaan materi-

aalihintoihin kannattaa suhtautua ja varautua samalla tavalla kuin muihin liiketoiminnan 

kannalta oleellisiin tekijöihin, tietysti yrityskohtaisesti pienillä erilaisilla painotuksilla. 

 

 

6.2 Tulevaisuuden tutkimusmahdollisuudet  

 

Tällaisessa muodossa tällaista tutkimusta ei ole aiemmin Suomessa tehty, joten tämä 

tutkielma tarjoaa hyvän pohjan tulevaisuuden tutkimuksille. Aiheen tutkimusta voitaisiin 

lähteä laajentamaan muutamastakin eri lähtökohdasta. Ensimmäinen laajennusmahdol-

lisuus olisi laajentaa tutkimuksen maantieteellistä aluetta. Tässä tutkimuksessa oli keski-

tytty Suomeen ja siitä voitaisiin laajentaa tutkimus koskemaan pohjoismaita, Euroopan 

unionia ja/tai Yhdysvaltoja. Toinen laajennusmahdollisuus olisi useampien selittävien 

muuttujien käyttäminen. Tällöin tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset eivät enää toi-

misi, mutta vastaavasti viennin muutoksia voitaisiin mahdollisesti selittää paremmin suu-

remman selitysasteen avulla.  

 

Erilainen lähtökohta tutkimuksen laajentamiseen olisi pyytää yksi tai useampi yritys mu-

kaan, jolloin heiltä saataisiin tarvittavat tilastot. Tällöin tutkimuksen tuloksia voitaisiin 



52 

 

käyttää konkreettisemmin hyödyksi, koska yritykset harvoin toimivat täysin samalla ta-

valla, eikä samalla alallakaan toimivien yrityksien voida olettaa toimivan täysin samojen 

periaatteiden ja vaatimusten pohjalta. Tuntematta tarpeeksi hyvin muita teollisuuden 

aloja, niin metsäteollisuuden osalta uudet tuotteet tulevat mahdollisesti muuttamaan 

materiaalihintojen merkitystä. Tällöin tämä tutkielma tarjoaa pohjan myös tällaiselle tut-

kimukselle.  



53 

 

Lähteet 

 

AccountingTools, 2022. Material cost definition. Saatavilla: https://www.accounting-

tools.com/articles/material-cost 

Ali-Yrkkö, J., Rouvinen P., Sinko, P. & Tuhkuri J., 2016. Suomi globaaleissa arvoketjuissa. 

Saatavilla: https://vnk.fi/documents/10616/1986338/Suomi+Globaaleissa+arvo-

ketjuissa+30.11.2016.pdf/37b22b47-81c1-43dd-95f1-

ea018b5a1a65/Suomi+Globaaleissa+arvoketjuissa+30.11.2016.pdf?version=1.0 

Ammattilehti, 2012. Suomen metsäteollisuuden historia tiivistetysti. Saatavilla: 

https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?4056 

Aragon-Correa, J., A. & Guthrie, J., P., 2009. High performance work systems and export 

performance. The International Journal of Human Resource Management. 

[online] 20:3 [3.2.2022] 633–653 Saatavilla:  

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09585190802707417 

Arkolakis, C., Ramondo, N., Rodriquez-Claire, A. & Yeaple, S., 2018. Innovation and Pro-

duction in the global Economy. American Economic Review. [online] 108:8 

[20.1.2022] Saatavilla: https://www.aeaweb.org/arti-

cles?id=10.1257/aer.20141743 

Arovuori, K., 2021. Elintarvikkeiden tuonti Suomeen 2010-2020. Saatavilla: 

https://www.etl.fi/ajankohtaista/artikkelit/2021/elintarvikkeiden-tuonti-suo-

meen-2010-2020.html 

Aunola, V., 2020. Suomen tavaraviennin arvo kasvoi kaksi prosenttia vuonna 2019. Saa-

tavilla: https://viisasraha.fi/Markkinat/Suomen-tavaraviennin-arvo-kasvoi-kaksi-

prosenttia-vuonna-2019 

Bank Of England, 2022. What is GDP?. Saatavilla: https://www.bankofeng-

land.co.uk/knowledgebank/what-is-gdp 

Berg-Andersson, B., 2020. Etla: Suomi selvinnyt koronakriisin talousvaikutuksista muuta 

Eurooppaa lievemmin, Kiinan-vienti paikkaa elintarviketeollisuudessa Venäjän 



54 

 

jättämää aukkoa. Saatavilla: https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-suomi-sel-

vinnyt-koronakriisin-talousvaikutuksista-muuta-eurooppaa-lievemmin-kiinan-

vienti-paikkaa-elintarviketeollisuudessa-venajan-jattamaa-aukkoa/ 

Chen, J., Sousa, C., M., P. & He, X., 2016. The Determinants of Export Performance: A 

Review of the Literature 2006 – 2014. International marketing review. [online] 

33:5 [25.1.2022] 626–670 Saatavilla:  https://dro.dur.ac.uk/17777/1/17777.pdf 

Corporate Finance Institute, 2022A. Product Costs. Saatavilla: https://corporatefinan-

ceinstitute.com/resources/knowledge/accounting/product-costs/ 

Corporate Finance Institute, 2022B. Regression Analysis. Saatavilla: https://corporate-

financeinstitute.com/resources/knowledge/finance/regression-analysis/ 

EK (Elinkeinoelämän keskusliitto), 2022. Ulkomaankauppa. Saatavilla: https://ek.fi/tut-

kittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/ 

ETLA, 2021. Etla ennustaa: palveluvienti ampaisee ensi vuonna – suurimmat riskit talous-

kasvulle piilevät pandemian hallinnassa. Saatavilla: https://www.etla.fi/ajankoh-

taista/etla-ennustaa-palveluvienti-ampaisee-ensi-vuonna-suurimmat-riskit-ta-

louskasvulle-piilevat-pandemian-hallinnassa/ 

EU, 2022. Sisämarkkinat.  Saatavilla: https://european-union.europa.eu/priorities-and-

actions/actions-topic/single-market_fi 

Euroopan parlamentti, 2019. Talouden globalisaation hyödyt Euroopassa. Saatavilla: 

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/priorities/kansainvalinen-

kauppa/20190603STO53520/talouden-globalisaation-hyodyt-euroopassa 

Euro & talous, 2015. Suomen ulkomaankaupan lyhyt historia. Saatavilla: 

https://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/suomen-ulkomaankaupan-lyhyt-historia/ 

Euro & talous, 2021. Talous ampaisee vauhtiin, kun pandemia hellittää. Saatavilla: 

https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/3/ennuste-talous-ampaisee-vauhtiin-kun-

pandemia-hellittaa/ 

Findikaattori, 2022. Tuonti ja vienti, taulukko. Saatavilla: https://findikaat-

tori.fi/fi/table/80 

Forest, 2022. Metsäteollisuus. Saatavilla: https://forest.fi/fi/sanasto/metsateollisuus-fo-

rest-industry/ 



55 

 

Freeman, J., Styles, C. & Lawley, M., 2012. Does firm location make a difference to the 

export performance of SMEs?. International Marketing Review [online] 29:1 

[24.1.2022] 88–105 Saatavilla: https://www.emerald.com/insight/con-

tent/doi/10.1108/02651331211201552/full/html#idm46229709139040 

Hartikainen, E., 2015. Tutkimustiimin viikon varrelta #17: Uusiutuva metsäteollisuus - 

menestystä biotaloudesta. Saatavilla: https://www.sitra.fi/blogit/tutkimustiimin-

viikon-varrelta-17-uusiutuva-metsateollisuus-menestysta/ 

Hetemäki, L. & Hurmekoski, E., 2016. Forest Products Markets under Change: Review and 

Research Implications. Current Forestry Reports 2 [online] [9.2.2022] 177–188 

Saatavilla: https://link.springer.com/article/10.1007/s40725-016-0042-z 

Huhtinen, H., 2018. Globaalit trendit ohjaavat metsätalouden kehitystä – Suomen laajat, 

korkealaatuiset metsävarat houkuttelevat kansainvälisiä sijoittajia. Saatavilla: 

https://www.op-media.fi/sijoittaminen/globaalit-trendit-ohjaavat-metsatalou-

den-kehitysta--suomen-laajat-korkealaatuiset-metsavarat-houkuttelevat-kan-

sainvalisia-sijoittajia/ 

Ikävalko, K., 2019. Uusi tutkimus osoittaa metsätalouden ilmastovaikutukset arvioitua 

suuremmiksi – Professori: "Käytämme luonnonresurssia vähän hullulla tavalla". 

Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10857072 

Kangasniemi, L., 2020. Suomi on arvoketjuista riippuvainen pieni avotalous. Saatavilla: 

https://kauppapolitiikka.fi/suomi-on-arvoketjuista-riippuvainen-pieni-avota-

lous/ 

Kasahara, H. & Lapham, B., 2013. Productivity and the decision to import and export: 

Theory and evidence. Journal of International Economics [online] 89:2 [28.1.2022] 

297–316 Saatavilla:  https://www.sciencedirect.com/science/arti-

cle/pii/S0022199612001390 

Kestilä-Kekkonen, E., 2022. Kovarianssi ja korrelaatio. Kvantitatiivisen tutkimuksen verk-

kokäsikirja. Tampere Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavilla: 

https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvanti/korrelaatio/korre-

laatio/ 



56 

 

Kiuru, M., 2021. Suomen ja Venäjän välinen kauppa romahti – ”Vuonna 2008 Venäjä oli 

Suomen suurin vientimarkkina, mutta tällä hetkellä vasta sijalla seitsemän”. Saa-

tavilla: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-ja-venajan-valinen-kauppa-

romahti-vuonna-2008-venaja-oli-suomen-suurin-vientimarkkina-mutta-talla-

hetkella-vasta-sijalla-seitseman/71e610fc-8c0a-4526-a69d-e60b8bd41799 

Koskinen, P., 2021A. Veitsiluodon ja Kaipolan kohtalo oli nähtävissä jo viime kesänä – Lue 

Talouselämän artikkeli, joka kertoi miksi tehtailla ei enää ollut elintilaa. Saatavilla: 

https://www.talouselama.fi/uutiset/veitsiluodon-ja-kaipolan-kohtalo-oli-nahta-

vissa-jo-viime-kesana-lue-talouselaman-artikkeli-joka-kertoi-miksi-tehtailla-ei-

enaa-ollut-elintilaa/b4887157-4024-4cba-8f2a-72f745186256 

Koskinen, P., 2021B. Suomi heikentää nyt monin toimin teollisuuden kilpailukykyä Sak-

saan ja Ruotsiin nähden – Nämä tehtaat ovat seuraavaksi vaaravyöhykkeessä. 

Saatavilla: https://www.talouselama.fi/uutiset/suomi-heikentaa-nyt-monin-toi-

min-teollisuuden-kilpailukykya-saksaan-ja-ruotsiin-nahden-nama-tehtaat-ovat-

seuraavaksi-vaaravyohykkeessa/10431292-b013-4174-a2d7-364238d7c679 

Kostiainen, J., 2021. Vetääkö Suomen vienti?. Saatavilla: https://corporate.nor-

dea.com/article/68482/vetaeaekoe-suomen-vienti 

Kramer, L., 2021. How Importing and Exporting Impacts the Economy. Saatavilla: 

https://www.investopedia.com/articles/investing/100813/interesting-facts-

about-imports-and-exports.asp 

Laine, J., 2019. Vaurastumisen vuodet – Suomen taloushistoria teollistumisen jälkeen. (1. 

painos). Gaudeamus Oy 

Luonnonvarakeskus, 2022A. Hankintahinnat kuukausittain. Saatavilla: 

https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__04%20Ta-

lous__02%20Teollisuuspuun%20kauppa__02%20Kuukausitilastot/03a_Hankin-

tahinnat_kk.px/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db 

Luonnonvarakeskus, 2022B. Tuonti ja vienti kuukausittain. Saatavilla: 

https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__04%20Ta-

lous__06%20Metsateollisuuden%20ulkomaankauppa/02_Tuonti_ja_vienti_kuu-

kausittain.px/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db 

https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__04%20Talous__02%20Teollisuuspuun%20kauppa__02%20Kuukausitilastot/03a_Hankintahinnat_kk.px/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__04%20Talous__02%20Teollisuuspuun%20kauppa__02%20Kuukausitilastot/03a_Hankintahinnat_kk.px/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__04%20Talous__02%20Teollisuuspuun%20kauppa__02%20Kuukausitilastot/03a_Hankintahinnat_kk.px/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db


57 

 

Maa- ja metsätalousministeriö, 2019. Kansallinen metsästrategia 2025 -päivitys. Saa-

tavilla: file:///C:/Users/z109309/Downloads/0900908f806155f6.pdf 

Material Economics, 2019. Massa- ja paperiteollisuuden asema siirryttäessä nettonolla-

päästöihin. Saatavilla: https://www.sitra.fi/julkaisut/massa-paperiteollisuuden-

asema-siirryttaessa-nettonollapaastoihin/ 

Melin, K., 2011. Ulkomaankaupan Menettelyt – Vienti ja Tuonti. (1. painos). Tammertek-

niikka/AMK-kustannus Oy 

Metsäteollisuus, 2020. Metsäteollisuus numeroina. Saatavilla: https://www.metsateolli-

suus.fi/uutishuone/metsateollisuus-numeroina#tavaravienti 

Metsäteollisuus, 2021. Viisi faktaa metsäteollisuuden viennistä. Saatavilla: 

https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/viisi-faktaa-metsateollisuuden-vien-

nista 

Metsäteollisuus ry, 2019. Kansainvälisesti tasapuolinen kilpailuasema on teollisuuden 

kohtuullinen vaatimus. Saatavilla: https://www.sttinfo.fi/tiedote/kansainvali-

sesti-tasapuolinen-kilpailuasema-on-teollisuuden-kohtuullinen-vaatimus?pub-

lisherId=3973&releaseId=69857101 

Metsäteollisuus ry, 2021. Metsäteollisuuden vientimäärät 1960-luvulta alkaen. Saatavilla: 

https://metsateollisuus.sharepoint.com/:p:/r/sites/julkiset_tilas-

tot/_layouts/15/Doc.aspx?sourcedoc=%7B44F0FA89-C2F2-4B13-A6DB-

742E286F48DA%7D&file=FI_PBL_MT_20_Mets%C3%A4teollisuu-

den%20vienti%201960%20vuosittain.pptx&action=edit&mobileredirect=true 

Morgan, N., A., Katsikeas, C., S. & Vorhies, D., W., 2011. Export marketing strategy imple-

mentation, export marketing capabilities, and export venture performance. Jour-

nal of the Academy of Marketing Science. [online] 40 [10.2.2022] 271–289 Saa-

tavilla:  https://link.springer.com/article/10.1007/s11747-011-0275-0 

Muilu, H., 2021A. PTT: Paperi putosi viennissä muiden metsätuotteiden taakse – sahata-

varan hintapiikki laantuu. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-12128512 

Muilu, H., 2021B. Sellun myynti Kiinaan kiskoo metsäteollisuutta koronakuopasta – pa-

perikauppa pysyy alamaissa. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11884488 



58 

 

Muilu, H., 2022. Metsäjätit tahkoavat kovaa tulosta sellulla ja kartongilla – jatkossa puun 

pitäisi taipua kankaaksi, pullomuoviksi ja akkumateriaaliksi. Saatavilla: 

https://yle.fi/uutiset/3-12293335 

Mäntyranta, H., 2019. Metsäala Suomessa. Saatavilla: https://forest.fi/fi/artikkeli/met-

saala-suomessa/#5c3ca21a 

Mäntyranta, H., 2021. Unforeseen growth in demand for forest products is predicted – 

Sustainable forestry should not be restricted, says consulting company. Saatavilla: 

https://forest.fi/article/unforeseen-growth-in-demand-for-forest-products-is-

predicted-sustainable-forestry-should-not-be-restricted-says-consulting-com-

pany/#5c3ca21a  

Navarro, A., Losada, F., Ruzo, E. & Diez, J., A., 2010. Implications of perceived competitive 

advantages, adaptation of marketing tactics and export commitment on export 

performance. Journal of World Business. [online] 45:1 [10.2.2022] 49–58 Saa-

tavilla:  https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1090951609000248 

Olofsson, E. & Lundmark, R., 2019. COMPETITION IN THE FOREST SECTOR – AN EXTEN-

SIVE REVIEW. Saatavilla: http://ltu.diva-por-

tal.org/smash/get/diva2:1052301/FULLTEXT01.pdf 

Palley, T., I., 2012. The Rise and Fall of Export-led Growth. Investigacion economica. [on-

line] 71:280 [20.1.2022] Saatavilla: 

http://www.scielo.org.mx/scielo.php?pid=S0185-

16672012000200006&script=sci_arttext 

Peltola, A., 2019. Puun hinnat nousivat vuonna 2018. Saatavilla: https://www.luke.fi/uu-

tinen/puun-hinnat-nousivat-vuonna-2018/ 

Penttilä, O-P., 2021. Suomen viennin määrä romahti kuukaudessa enemmän kuin kertaa-

kaan finanssikriisissä, Suezin kanavan haveri sotkee kauppaa lähikuukausina. 

Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11864907 

Radetzki, M. & Wårell, L., 2021. A Handbook of Primary Commodities in the Global Econ-

omy. (3. painos). Cambridge University Press. 

Roslin, B., 2010. Ennustuksesta jälkiviisauteen. (1. painos). Edita Prima Oy 

https://yle.fi/uutiset/3-11864907


59 

 

Schank, T., Schnabel, C. & Wagner, J., 2007. Do exporters really pay higher wages? First 

evidence from German linked employer–employee data. Journal of International 

Economics [online] 72:1 [19.1.2022] 52–74. Saatavilla: https://www.sciencedi-

rect.com/science/article/pii/S0022199606001346 

Segal, T., 2021A. Export Definition. Saatavilla: https://www.in-

vestopedia.com/terms/e/export.asp 

Segal, T., 2021B. Import Definition. Saatavilla: https://www.investope-

dia.com/terms/i/import.asp  

Seyoum, B., 2013. Export-import theory, practices, and procedures. (3, painos). Taylor 

and Francis. 

Suomen Pankki, Tilastokeskus, 2021. Venäjä-kauppa supistui pohjalukemiin. Saatavilla: 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-ja-venajan-valinen-kauppa-ro-

mahti-vuonna-2008-venaja-oli-suomen-suurin-vientimarkkina-mutta-talla-het-

kella-vasta-sijalla-seitseman/71e610fc-8c0a-4526-a69d-e60b8bd41799 & 

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2021/vw202109_4/ 

SVT (Suomen virallinen tilasto), 2013A. Kansantalouden tilinpito. Saatavilla: https://tilas-

tokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_ktal&les-

son_id=3&page_type=sisalto&subject_id=6 

SVT (Suomen virallinen tilasto), 2013B, Kansantalouden tilinpito. Saatavilla: https://tilas-

tokoulu.stat.fi/verkko-

koulu_v2.xql?page_type=esim&course_id=tkoulu_ktal&lesson_id=3&sub-

ject_id=6&example_id=3 

Tilastokeskus, 2018. Tuottajahintaindeksit. Saatavilla: 

https://www.stat.fi/meta/til/thi.html 

Tilastokeskus, 2022A. Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksien tiedonkeruu. 

Saatavilla: https://www.stat.fi/keruu/tetu/index.html 

Tilastokeskus, 2022B. 118k -- Tuottajahintaindeksi (2005=100), 1995M01-2021M12. Saa-

tavilla: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/Stat-

Fin__hin__thi__kk/statfin_thi_pxt_118k.px/ 

https://www.investopedia.com/terms/e/export.asp
https://www.investopedia.com/terms/e/export.asp
https://www.investopedia.com/terms/i/import.asp
https://www.investopedia.com/terms/i/import.asp
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-ja-venajan-valinen-kauppa-romahti-vuonna-2008-venaja-oli-suomen-suurin-vientimarkkina-mutta-talla-hetkella-vasta-sijalla-seitseman/71e610fc-8c0a-4526-a69d-e60b8bd41799
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-ja-venajan-valinen-kauppa-romahti-vuonna-2008-venaja-oli-suomen-suurin-vientimarkkina-mutta-talla-hetkella-vasta-sijalla-seitseman/71e610fc-8c0a-4526-a69d-e60b8bd41799
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-ja-venajan-valinen-kauppa-romahti-vuonna-2008-venaja-oli-suomen-suurin-vientimarkkina-mutta-talla-hetkella-vasta-sijalla-seitseman/71e610fc-8c0a-4526-a69d-e60b8bd41799


60 

 

Tulli, 2020. Suomen tavaraviennin aluejakauma 2019, %. Saatavilla: https://ek.fi/tutkit-

tua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/#:~:text=EU%2Dmai-

den%20osuus%20Suomen%20tavaraviennist%C3%A4,tavaravien-

nist%C3%A4%20oli%205%2C6%20%25. 

Tulli, 2021A. Tuonti, vienti ja kauppatase. Saatavilla: https://www.tilastokes-

kus.fi/tup/suoluk/suoluk_kotimaankauppa.html 

Tulli, 2021B. Suurimmat vientimarkkinat. Saatavilla: https://metsateollisuus.share-

point.com/:p:/r/sites/julkiset_tilastot/_layouts/15/Doc.aspx?sour-

cedoc=%7BDD1C7D9