Teemu Marttila TIETOHALLINTOJOHTAMISEN SISÄLLÖLLINEN MUUTOS PANKKITOIMIKENTÄLLÄ 2010-LUVULLA Vaasa 2021 Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö Tietojärjestelmätieteen pro gradu - tutkielma 2 VAASAN YLIOPISTO Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö Tekijä: Teemu Marttila Tutkielman nimi: TIETOHALLINTOJOHTAMISEN SISÄLLÖLLINEN MUUTOS PANKKITOI- MIKENTÄLLÄ 2010-LUVULLA Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Oppiaine: Tietojärjestelmätiede Työn ohjaaja: Tero Vartiainen Valmistumisvuosi: 2021 Sivumäärä: 66 TIIVISTELMÄ: Tämä tutkimus käsittelee tietohallintojohtamisen muutosta 2010-luvun pankkiliiketoiminnassa. Tutkimuksessa haettiin vastausta kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Mitkä tekijät ovat muutta- neet tietohallintojohtamista pankkiliiketoiminnassa 2010-luvulla? 2) Minkälaisia ovat tietohal- lintojohtajalta edellytettävät kompetenssit pankkiliiketoiminnassa? Tutkimuksen kohteena oli- vat Suomessa toimivien pankkien tietohallintojohtajat. Teoriaosuudessa käyn läpi tiedon, tieto- hallinnon, tiedolla johtamisen sekä kompetenssipohjaisen johtamisen osa-alueet sekä kuvaan tietohallintojohtajan roolia pankkitoimikentällä. Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluista, ajankohtaisista artikkeleista ja blogiteksteistä sekä pankkien virallisista dokumenteista. Artikke- lit ja blogitekstit sekä toimintadokumentit täydensivät haastatteluaineistoa, jotta saatiin kattava kuva tietohallintojohtajan työstä. Käytän abduktiivista tutkimusmenetelmää, joka tarkoittaa, että aineistosta on noussut teemoja, joiden perusteella olen etsinyt niihin soveltuvaa teoriataus- taa ja sen jälkeen ole lukenut vuorotellen aineistoa ja teoriaa, joiden pohjalta tutkimus on eden- nyt. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tietohallintojohtamisessa on tapahtunut selkeä muu- tos 2010-luvun pankkiliiketoiminnassa, joka on vaikuttanut tietohallintojohtajan tehtävänku- vaan. Suurimmat muutokset tietohallintojohtajan roolissa ovat liiketoiminnan korostuminen sekä digitalisaation luomat uudet mahdollisuudet kehittää liiketoimintaa. Näiden muutosten johdosta tietohallintojohtajan rooli on muuttunut eräänlaiseksi hybridijohtajaksi, joka on nous- sut uuteen arvoon yritysten hierarkiassa. Tietohallintojohtajalta vaadittavat kompetenssivaa- teet ovat muuttuneet suuntaan, jossa tietohallintojohtajalta vaaditaan liiketoimintatuntemusta, teknistä osaamista sekä sujuvaa vuorovaikutusta. AVAINSANAT: tiedolla johtaminen, tietohallintojohtaja, CIO, digitalisaatio, hybridijohtaja, johtaminen, pankkitoiminta, strategien johtaminen 3 Sisällys 1 JOHDANTO 6 1.1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymys 6 1.2 Tutkimuksen toteutus ja rakenne 7 2 TEORIA 9 2.1 Mitä on tieto? 9 2.2 Tiedolla johtaminen 13 2.3 Tietohallinto ja Tietohallinnon rooli 15 2.4 Tiedolla johtamisen strateginen rooli 16 2.5 Kompetenssipohjainen johtaminen 19 3 TIETOHALLINTOJOHTAJAN ROOLI PANKKITOIMIKENTÄLLÄ 21 3.1 Pankkitoimikentän kuvaus ja muutokset 21 3.2 Tietohallintojohtajan roolin kehitys 24 3.3 Tehtävän edellyttämät kompetenssit 28 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 31 4.1 Tutkimusmenetelmä ja aineistot 31 4.2 Aineistot 32 4.3 Haastattelujen toteutus 33 4.4 Artikkelit ja blogitekstit 35 4.5 Toimintadokumentit 35 4.6 Aineiston analyysi 35 5 TULOSTEN ESITTELY JA POHDINTA 37 5.1 Aineistosta nousevat teemat 37 5.2 Tietohallintojohtamisen muutokset pankkitoimikentällä 48 6 DISKUSSIO 58 Lähteet 62 Liitteet 65 Liite 1. Kysymykset 65 4 Liite 2. Aineiston käyttölupa 66 5 Kuviot Kuvio 1. Tiedon eri tasot ja niiden rakentuminen tiedon jalostuessa (Laihonen 2013). 9 Kuvio 2. Tiedon hierarkia (Sydänmaanlakka 2007 s.188). 10 Kuvio 3. Uuden tiedon luominen (Sydänmaanlakka 2007; Nonaka & Takeuchi 1995). 12 Kuvio 4. Tiedolla johtamisen kokonaisuus (Kosonen, 2019). 13 Kuvio 5. Nolan-McFarlanin matriisi. (Tiirikainen, 2008) 19 Kuvio 6. Pankkiliiketoiminnan merkittävät liiketoiminnalliset ja teknologiset murrokset. (Dahlberg & Halén 2016). 23 Kuvio 7. Collinsin viiden tason johtajuushierarkia (Myllymäki 2015). 30 Kuvio 8. Tutkimuksen aineiston muodostuminen. 33 Kuvio 9. Teemojen keskinäiset suhteet 47 Kuvio 10. Tieto ja tiedolla johtaminen määrittävät tietohallintojohtajan tehtäväkenttää. 49 Kuvio 11. Nolan-McFarlanin matriisi (Tiirikainen 2008) 57 Taulukot Taulukko 1. Aineistosta esiin nousseet teemat ja niiden sisältö. 38 Lyhenteet CEO Chief Executive Officer CIO Chief Information Officer, Tietohallintojohtaja EU Euroopan unioni GDPR General Data Protection Regulation, EU:n yleinen tietosuoja-asetus ICT Information and communication technology, tieto- ja viestintätekniikka IT Informaatioteknologia 6 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymys Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten pankkien tietohallintojohtaminen on muuttunut 2010-luvun aikana ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tietohallintojohtamisen muutoksiin. Kansainvälisessä pankkiliiketoiminnassa on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina, kuten yleisen EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) voimaantulo ja tietosuo- jan entistä suurempi merkitys ja painottaminen pankkien liiketoiminnassa. Tämä tarkoit- taa, että ICT-ratkaisujen merkitys pankkiliiketoiminnassa on strategisesti erittäin korke- alla ja tästä syystä sitä on tärkeä tutkia, kuten mm. Tiirikainen (2008, 63-63) on todennut. ICT-sektorilla korostuu osaamisen merkitys ja tulokset eivät ole yksilösuorituksia, vaan niihin vaaditaan koko organisaation panostusta ja siksi johtamisella on keskeinen rooli. (Myllymäki 2015). Liiketoiminnan strategisesta IT-johtamismallista on kirjoittanut mm. Kouhi (2013), jossa hän erottaa strategisen, taktisen ja operatiivisen IT-johtamisen. Myös Ross & Weill (2009) esittävät oman luokituksen, joka tekee strategisen ohella informaa- tio-, transaktio- ja infrastruktuurijohtamisen jaotuksen. IT-organisaatioon liittyviä kyvyk- kyyksiä ovat aiemmin tarkastelleet mm. Feeny ja Willcocks (1998) ja he ovat päätyneet yhdeksään ydinkyvykkyyteen. Kyvykkyyksillä tarkoitetaan organisaation yhdessä aikaan- saamaa tuloksellisuutta (Ulrich & Smallwood 2004). Tietohallintojohtamisessa on mitä suuremmassa määrin kyse tiedolla johtamisesta, jo- ten on tärkeää tunnistaa ja määritellä mitä tiedolla tarkoitetaan. Siitä ovat kirjoittaneet mm. Sydänmaanlakka (2007), Ritvanen & Sinipuro (2013) ja Kosonen (2019). Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitkä tekijät ovat muuttaneet tietohallintojohtamista 2010 -luvun pankkiliiketoi- minnassa? 7 2. Minkälaisia ovat tietohallintojohtajalta edellytettävät kompetenssit pankkiliike- toiminnassa? 1.2 Tutkimuksen toteutus ja rakenne Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat tieto, tiedolla johtaminen, tietohallinto, johtaminen ja johtamiselta edellytettävät kompetenssit. Tiedon määrittely voi olla haastavaa, koska tietoa voidaan kuvata ainakin kolmella eri tasolla. Niitä ovat tietämys, informaatio ja data. (mm. Laihonen 2013). Tiedolla johtaminen perustuu tietoon, sillä nykyään tiedolla ja osaamisella on suuri merkitys yrityksen menestymisessä ja tieto saattaa luoda yritykselle ratkaisevan kilpailuedun. Tietohallinnon roolina on tuottaa yrityksen tarvitsemat IT-pal- velut, ja tämä rooli voi olla hyvin haastava, koska teknologia kehittyy jatkuvasti. Johtami- seen vaadittavat kompetenssit ovat opeteltavissa, mutta johtamisessa menestymiseen vaikuttavia tekijöitä on myös henkilön persoona, motivaatio ja älykkyys. Hyödynnän tutkimuksessani kolmenlaista aineistoa. Niitä ovat henkilöhaastattelut, ajan- kohtaiset artikkelit ja blogitekstit sekä pankkien viralliset dokumentit. Tutkimusaineisto on koottu vuoden 2020 aikana, haastattelut suoritin loppuun keväällä 2020. Haastattelin tutkimukseeni entisiä tai nykyisiä tietohallintojohtajia, koska halusin saada ensikäden tietoa tietohallintojohtamisen muutoksesta 2010-luvulla. Keräsin myös tietoa blogiteksteistä ja artikkeleista, koska nämä antavat laajemman yleiskuvan tietohallinto- johtajan työstä ja siihen liittyvästä muutoksesta. Pankkien virallisista dokumenteista avautuu niiden virallisesti kertomia kantoja tietohallinnosta ja IT:n merkityksestä yrityk- sessä sekä siihen kohdistettavista resursseista ja tarpeista. Tutkimusmenetelmänä käytän teoriasidonnaista, abduktiivista tutkimusmenetelmää, joka tarkoittaa, että aineistosta nousseiden teemojen perusteella olen etsinyt niihin so- veltuvaa teoriataustaa ja sen jälkeen olen lukenut vuorotellen aineistoa ja teoriaa, joiden varassa tutkimus on edennyt. 8 Tutkimukseni koostuu kuudesta luvusta, joista ensimmäisessä luvussa esittelen työni ai- heen, rakenteen sekä tutkimuskysymykset. Toisessa luvussa esittelen tutkimuksessa käy- tetyn kirjallisuuden ja teorian. Kolmannessa luvussa kuvaan tietohallintojohtajan tehtä- vää ja toimikenttää sekä osoitan tehtävän kannalta olennaisia kompetenssivaateita. Nel- jäs luku kertoo tutkimusmenetelmän, aineiston hankinnan tavat ja kuvaa sen analyysin toteutustavan. Viidennessä luvussa esittelen tutkimuksen tulokset. Kuudennessa lu- vussa teen yhteenvedon tutkimuksesta. 9 2 TEORIA Tässä luvussa esittelen tutkimukseni teoreettisen taustan. Määrittelen luvussa keskeiset käsitteet ja kuvaan mitä niillä tarkoitan. Käsitteitä ovat tieto, tiedolla johtaminen, tieto- hallinto, tiedon strateginen rooli ja kompetenssipohjainen johtaminen. 2.1 Mitä on tieto? Tiedolla johtamisessa on tärkeää määritellä mitä tieto on ja mitä sillä tutkimuksessa tar- koitetaan, koska se tulee määrittämään jatkossa tutkimuksesta syntyviä tuloksia. Koska tieto koostuu useista erilaisista osatekijöistä, sen määrittely saattaa usein olla melko haasteellista. Tietoa voidaan yleisesti kuvata kolmella eri tasolla, nämä tasot ovat tietä- mys, informaatio ja data. Tietämykseksi voidaan kutsua inhimillistä tietoa, joka perustuu kokemukseen. Informaatio on rakenteellista dataa, jota voidaan hyödyntää analyysissä. Data muodostuu rakenteettomista tosiasioista. Nämä kaikki kulkevat käsi kädessä; da- tasta tulee informaatiota, kun sille luodaan rakenne ja informaatiosta tulee tietämystä, kun sitä tulkitaan. (Laihonen 2013, 17-18) Data sellaisenaan on melko arvotonta, mutta jos sitä osataan hyödyntää oikein ja kysyä oikeat kysymykset, voi se olla todella arvokasta. (Kosonen 2015). Ritvanen & Sinipuro (2013) hyödyntävät tiedosta käsitteitä tosiasiat, tieto ja data, joilla tarkoittavat samoja sisältöjä kuin Laihonen (2013). Kuvio 1. Tiedon eri tasot ja niiden rakentuminen tiedon jalostuessa (Laihonen 2013). Tiedon taso Tietämys Informaatio Data Määritelmä Inhimillistä tietoa, joka usein perustuu kokemukseen Rakenteellista dataa, jota voidaan käyttää analyysissä Rakenteettomia tosiasioita 10 Sydänmaanlakan mukaan tietoa voi usein olla haastavaa määritellä, sillä informaatio ja data sekoitetaan hyvin monissa yhteyksissä tietoon. Informaatio syntyy datasta, data on irtonaista tietoa joka voi koostua numeroista ja tekstistä. Kun datalle on annettu jokin merkitys, muuttuu se informaatioksi. (Sydänmaanlakka 2007, 187-188). Kuviossa 2. on kuvattu tiedon hierarkia, jossa voidaan nähdä kuinka tiedon lisääntyminen ja oppiminen kasvaa portaita ylös noustessa. Kuvattua hierarkiaa voidaan pitää oppimismatkana, mat- kan tavoitteena on suodattaa kohdatusta tietomäärästä jotain, mitä voi pitää viisautena. Kuvio 2. Tiedon hierarkia (Sydänmaanlakka 2007 s.188). Sydänmaanlakan (2007) mukaan älykkyyttä on käyttää oikeaa tietoa oikeiden ratkaisujen saavuttamiseksi. Hän toteaa, että älykkyys ei synny pelkästään tiedosta vaan sen muo- dostumiseen vaaditaan myös tunneälyä. Pelkkä tieto ei enää riitä, vaan tiedon sovelta- minen ja älykkyys edellyttävät lisäksi sosiaalisia taitoja. Se erottaa menestyneet yksilöt muista, toisin sanoen tietoa pitää osata käyttää oikein ja se pitää myös osata välittää eteenpäin. Sydänmaanlakka esittää, että älykkyyteen vaaditaan kolme osatekijää: tun- neälykkyys, tiedollinen ja intuitiivinen älykkyys, ja näiden kolmen yhdistelmästä voi syn- tyä luovaa älykkyyttä. Data Informaat io Tieto Älykkyys Viisaus Oppiminen 11 Viisauden hän luokittelee tiedoksi, joka on äärimmäisen sisäistettyä ja viisauteen yhdis- tyvät myös henkilön omat kokemukset, arvomaailma ja moraali. Viisautta voidaan pitää pitkän henkilökohtaisen oppimisen saavutuksena. Kokemukset muodostavat siten yhden keskeisen viisautta tuottavan elementin, jonka kautta on mahdollista saavuttaa tietoa. Tällainen kokemus voi olla mikä tahansa tapahtuma, koulutus, kurssi tai keskustelu. (Sy- dänmaanlakka 2007 189-191). On oleellisen tärkeää ymmärtää, että tieto syntyy ihmisissä. Kun ihminen käsittelee in- formaatiota, siitä syntyy aivoissa tietoa. Davenport ja Prusak (1998) ovat esittäneet, että informaatio muuttuu tiedoksi: • Vertailemalla aiempaa informaatiota nykyiseen • Tekemällä johtopäätöksiä sen perusteella, millaisia seurauksia informaatiolla on päätöksiin ja toimintaan • Selvittämällä miten saatu informaatio koskettaa muuta tietoa • Käymällä keskusteluita ihmisten kanssa, ja selvittämällä mitä mieltä he ovat Tieto voidaan jakaa piilevään ja havaittavaan tietoon. Tämän jaottelun esitti jo 1950-lu- vulla Michael Polonyi. Piilevällä tiedolla tarkoitetaan tietoa, jota ei ole kirjattu alas ja sitä voi olla hankala jakaa eteenpäin. Esimerkkejä piilevästä tiedosta voivat olla niinkin taval- liset asiat kuten kävely tai pyöräily, tiedämme mitä teemme, mutta on hankalaa selittää toiselle henkilölle, kuinka tämän teemme. Havaittava tieto on taas konkreettista ja do- kumentoitua sekä helposti jaettavissa. Lähtökohtaisesti piilevää tietoa voidaan pitää näistä tärkeämpänä ja sitä on usein enemmän kuin havaittavaa tietoa. (Sydänmaanlakka, 2007 192). 12 Kuvio 3. Uuden tiedon luominen (Sydänmaanlakka 2007; Nonaka & Takeuchi 1995). Kuviossa 3. on kuvattu, kuinka uutta tietoa voidaan luoda nelivaiheisessa prosessissa, jonka osia ovat: sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistäminen ja sisäistäminen. Sosialisaatio on vaihe, jossa on kyseessä klassinen opettaja-oppilas asetelma. Sosialisaatiossa jaetaan kokemusten kautta tietoa, tässä voidaan käyttää hyväkseen havainnointia tai matkimista ja näin ollen piilevä tieto säilyy piilevänä tietona. Ulkoistamisessa muutetaan piilevä tieto havaittavaksi tiedoksi. Tämä käy helpoiten esittämällä ja kuvailemalla tieto mahdollisim- man tarkasti sekä käyttämällä kielikuvia ja kirjoittamalla saatu tieto ylös. Ulkoistaminen on hyvin tehokas tapa muuttaa piilevä tieto havaittavaksi ja se mahdollistaa tiedon jaka- misen. Yhdistäminen on vaihe, jossa havaittavaa tietoa yhdistellään muihin tietoihin. Tässä olemassa oleva tieto yhdistyy esimerkiksi kokousten tai puhelinkeskustelun välityk- sellä ja yhdistelemällä näitä, jalostuu tieto entisestään ja tästä saattaa syntyä kokonaan uutta tietoa. Sisäistämisessä on kyse havaittavan tiedon muuttumisesta piileväksi tie- doksi. Tätä voidaan verrata tekemällä oppimiseen, kun me teemme tai koemme jonkin asian, me sisäistämme sen omalla tavallamme ja tästä meille syntyy mentaalimalleja ja teknistä osaamista. (Nonaka & Takeuchi 1995, 62-70). SOSIALISAATIO ULKOISTAMINEN SISÄISTÄMINEN YHDISTÄMINEN Piilevä Piilevä Piilevä Piilevä Havaittava Havaittava Havaittava Havaittava 13 2.2 Tiedolla johtaminen Tiedon tärkeys liiketoiminnan tekijänä ymmärrettiin vasta 1990-luvulla, jolloin kehitettiin uusi tietoon perustuva lähestymistapa yrityksen toimintaan. Tätä lähestymistapaa kut- sutaan nimellä ”Knowledge-based view of the firm”. Ajattelu painottaa tiedon keskeistä merkitystä yrityksen menestymiseen, ja oikein käytettynä se mahdollistaa yritykselle kil- pailuedun, tätä tarkoitetaan tiedolla johtamisella. Tiedolla johtaminen voidaan määri- tellä seuraavasti: se on tiedon järjestelmällistä analysointia sen soveltamiseksi päätök- senteossa. Tiedolla johtamisessa ei ainoastaan ole kyse tiedon analysoinnista, käsitte- lystä ja varastoimisesta, ne ovat vain osa tiedolla johtamisen kokonaisuutta. Kososen (2019) mukaan tiedolla johtaminen koostuu kahdesta eri puoliskosta, tiedon tuottami- sesta ja tiedon hyödyntämisestä. Nämä kaksi yhdistämällä muodostavat tiedolla johta- misen kokonaisuuden (Kuvio 4). Tiedon hyödyntäminen edellyttää ihmisiä, jotka käyttä- vät asiantuntemustaan ja kykyjään tiedon soveltamiseksi päätöksenteossa. (Kosonen, 2019). Toisin sanoen tiedolla johtaminen perustuu inhimillisiin resursseihin ja kompe- tensseihin. Kuvio 4. Tiedolla johtamisen kokonaisuus (Kosonen, 2019). Tiedon tuottaminen Tiedon hyödyntäminen Tiedolla johtaminen 14 Tiedolla johtamisella tarkoitan tapaa, millä ja miten organisaatio hyödyntää tietoa johta- misen välineenä. Ritvanen & Sinipuro (2013) määrittelevät tiedolla johtamisen toimin- nanohjaukseksi ja päätöksenteoksi, joka pohjautuu tosiasioihin, tietoon ja dataan. Tie- dolla johtamisessa on kyse liiketoimintatiedon hallinnasta (Business Intelligence), joka pitää sisällään mm. toimintoja, joissa on puhe operatiivisista toiminnoista kuten suori- tuskyvyn mittaamisesta ja strategisista ratkaisuista. Tiedolla johtaminen on lähtökohtai- sesti strategista, sillä sen on tarkoitus vahvistaa organisaation kilpailukykyä. (Ritvanen & Sinipuro, 2013). Tietohallintojohtajan tehtäviin kuuluvat perinteisesti tieto- ja viestintä- teknologioihin liittyvä johtaminen sekä strategiset päätökset (Hütter & Riedl, 2017) eli tiedolla johtamisen kokonaisuus. Tehokkaalla tietojohtamisella voidaan saavuttaa huomattavaa kasvua organisaation te- hokkuudessa ja samalla lisätä yrityksen tuottamaa asiakasarvoa. Lisäämällä tehokkuutta organisaatio pyrkii alentamaan syntyviä kustannuksia, ja asiakasarvoa kohottamalla py- ritään laajentamaan asiakkaiden ymmärrystä heidän kokemasta hyödystä. Tämä hyöty ei välttämättä ole ainoastaan taloudellista vaan asiakashyöty voi olla esimerkiksi ajan- käytöllistä. Laihosen (2013) mukaan edellytys yrityksen menestymiselle nopeasti kehittyvillä mark- kinoilla on oikea strategia. Strategiat voivat pohjautua esimerkiksi korkeaan tehokkuu- teen tai asiakasarvon tuottamiseen. Yrityksen liiketoimintaosaaminen ja ymmärrys toi- mintaympäristöstä mahdollistaa näiden strategioiden käytön. (Laihonen 2013, 13-14). ”Tietoresurssien tehokkaasta johtamisesta on tullut keskeinen tekijä organisaatioiden suorituskyvyn kehittämisessä. Tietojohtaminen tarjoaa monia käytäntöjä, joiden avulla voidaan tehostaa toimintaa ja varmistaa organisaation suoriutumiskyky.” Laihonen (2013, 14). Tiedolla johtamisessa on myös haasteensa, Sydänmaanlakka (2007) toteaa, kuinka orga- nisaatioiden valtava tietomäärä voi aiheuttaa päänvaivaa. Tiedon määrä on kasvanut rä- jähtävästi ja tämän hallinta on haastavaa. Haastetta lisää myös se, että organisaatiot 15 eivät välttämättä tiedä kaikkea mitä he tietävät, tieto on olemassa organisaatiossa, mutta sitä voi olla vaikea löytää. Lisäksi ongelmaksi voi muodostua tiedon kulku organi- saation sisällä, tarvittavaa tietoa ei välttämättä saada kaikille sitä tarvitseville, vaikka tie- don olisi yrityksen tuloksellisuuden varmistamiseksi oltava kaikkien saavutettavissa. (Sy- dänmaanlakka 2007, 175-176). Yrityksessä oleva hiljainen tieto saattaa jäädä täysin hyö- dyntämättä, yksilölliset asiantuntijuudet eivät välttämättä kohtaa eivätkä ne näin ollen pääse kehittymään yritystä palvelevaksi osaamiskokonaisuudeksi. Hajanainen osaami- nen saattaa jäädä ainoastaan yksittäisten henkilöiden tietoon ja lopulta kadota. (Ahmas 2014, 65-66) Laihosen (2013) mukaan tiedolla johtamisessa on useita kipupisteitä. Liika tieto aiheut- taa ongelmia, voidaan puhua organisaatiota koettelevasta tietotulvasta ja tätä voidaan hänen mukaan pitää yhtenä työn tekemisen keskeisimmistä haasteista. Toinen pinnalle noussut ongelma on työn toistuva keskeytyminen. Puhe on siitä, kuinka henkilöiden on oltava jatkuvasti tavoitettavissa ja organisaation sisäiset pikaviestintäpalvelut häiritsevät töiden tekoa eivätkä anna mahdollisuutta keskittyä työntekoon. Kolmantena hän mainit- see kommunikaation johtoportaan ja henkilökunnan välillä. Vaikka organisaatiossa on käytössä uusinta teknologiaa ja nopeasti liikkuva dataa, niin kuitenkin viestintä ei suju ja takkuaa. Laihonen huomauttaa, että ongelmia on tunnistettavissa myös organisaation ulkopuolelta. Tuolloin yritys ei välttämättä tunnista asiakkaan tarpeita tarpeeksi hyvin, tai yrityksellä voi olla ongelmia tunnistaa muutoksia toimintaympäristössään ja tämä saattaa vaikeuttaa päätöksentekoa merkittävästi (Laihonen 2013, 15). 2.3 Tietohallinto ja Tietohallinnon rooli Teknologian terävintä kärkeä edustivat vielä noin 50 vuotta sitten toimiston putkiposti ja sanelukoneet. Samoihin aikoihin tietokonevalmistaja IBM:n johto spekuloi ajatuksella, että maailmassa tullaan tarvitsemaan viisi kappaletta sen aikaisia tietokoneita, jotka ky- seiset tietokoneet olivat suorituskyvyltään heikompia kuin tämän päivän älypuhelimet. 16 Vielä 1970-80-luvuilla käytettiin pääsääntöisesti keskustietokoneita ja reikäkortteja, 1980-luvun alussa saatiin käyttöön DOS, joka ei käyttöliittymältään ollut kovinkaan suuri parannus. Vielä 1990-luvulla yritysten tietojärjestelmät olivat melko heikkoja ja useim- miten itse rakennettuja, ja tiedot päivittyivät järjestelmään viiveellä aina eräajojen yh- teydessä. Järjestelmässä olevien tietojen hyödyntäminen ei ollut helppoa, ja tietojen ulos saamiseksi ne täytyi tiedot tulostaa paperille. Vasta 1990-luvun loppupuolella tieto- tekniikka kehittyi sille tasolle, että se mahdollistaa sen laaja-alaisen soveltamisen yrityk- sen strategisten päämäärien tavoittelussa. (Kouhi 2013, 14-15) ”Tietohallinto toimintona on siis käynyt läpi 50 vuodessa suurin piirtein saman kehitys- kaaren kuin yrityksen muut toiminnot 5000 vuodessa. Onko siis ihme, jos IT:n johtaminen yrityksissä ei ole vielä kehittynyt samalle tasolle kuin muiden toimintojen johtaminen?” (Kouhi 2013, 15) Laihonen (2013) määrittelee tietohallinnon yrityksen osana, jonka tehtävänä on toteut- taa yrityksen vaatimat IT-palvelut. Tietohallinnon rooli on hyvin haastava, koska teknolo- gia kehittyy todella nopeasti ja uusia ohjelmistoja ja laitteistoa kehitetään jatkuvasti tu- kemaan eri tehtäviä. Siksi tietohallintoasiantuntijoilta edellytetään syvällistä tekniikan ja tämän tuomien uusien mahdollisuuksien ymmärrystä samalla kun tietohallinnon on myös ymmärrettävä organisaation kulttuuria ja toimintatapoja. Organisaatioissa työs- kentelee erilaisia henkilöitä, joilla on vaihtelevia vaatimuksia sekä erilainen koulutus- tausta. Tietohallinnon on siis otettava huomioon kaikki käyttäjät ja toimitettava heille heidän tarpeidensa mukaiset työkalut ja ohjelmistot sekä pystyttävä tarjoamaan heidän tarpeitaan vastaavaa koulutusta. 2.4 Tiedolla johtamisen strateginen rooli Koska tiedolla johtamisen tavoitteena on vahvistaa organisaation tai yrityksen kilpailuky- kyä toimintaympäristössään, on sen rooli lähtökohtaisesti strateginen. 17 McFarlanin matriisi Harvardin yliopiston professori Warren McFarlan on ollut edelläkävijä IT-johtamisen ja tietotekniikan hyödyntämisessä jo 1970-luvulta alkaen. McFarlan ymmärsi, että tietotek- niikka voi olla eri yrityksissä hyvin erilaisissa rooleissa. Hän tuotti mallin, jota voidaan käyttää tietotekniikan roolin määrittämiseen yrityksessä, McFarlanin 2 x 2 –matriisin. Matriisin perusajatus on se, että yritys valitsee itselleen soveltuvan lähestymistavan suh- teessa tietotekniikkaan tarkastelemalla tämänhetkistä riippuvuutta tietotekniikasta ja punnitsee tietotekniikan merkitystä tulevaisuudessa. McFarlan on kehittänyt matriisiaan jatkuvasti ja hän julkaisi yhdessä Richard Nolanin kanssa vuonna 2005 Harvard Business Review’n artikkelissa uuden päivitetyn version, joka tunnetaan nimellä Nolan-McFarla- nin matriisi. (Tiirikainen 2008, 63-66), (Nolan, McFarlan 2005). Matriisissa (Kuvio 5.) Nolan ja McFarlan (2005) jakavat yrityksen toimintatavat neljään eri ryhmään, joita ovat tuki, tehdas, käännös ja strateginen toimintamalli. Nolan & McFarlanin mukaan kahdessa ensimmäisessä tietotekniikkaa sovelletaan puolustavana, ja jälkimmäisissä sitä käytetään hyökkäävänä toimenpiteenä. Puolustava lähestymistapa kuvaa, kuinka riippuvainen yritys on toimivasta tietotekniikasta, kun taas hyökkäävä nä- kökulma kertoo, kuinka riippuvainen yritys on uusista järjestelmistä, jotka voivat tuoda lisäarvoa asiakkaille. Matriisi on jaettu neljään kenttään siltä osin, mikä on yritykselle tärkeää: onko se luotettava tietotekniikka vai uudet tietotekniset ratkaisut. Vasemmassa yläkulmassa on Tehdas-toimintatapa, jossa tietotekniikka on yritykselle erittäin tärkeässä roolissa ja sitä voidaan jopa verrata tuotantokoneeseen. Suurin osa ydinliiketoiminnoista on verkkopohjaista, jolloin ei ole mahdollisuutta toimia manuaali- sesti, jopa minuutin katkos aiheuttaisi yritykselle haittaa. Vaikka IT onkin yrityksen toi- minnan kannalta välttämätöntä, ei sillä kuitenkaan ole suurta strategista vaikutusta. Esi- merkki tällaisesta yrityksestä ovat finanssialan yritykset. Tuki-toimintatavassa tietotekniikan merkitys on melko alhaisella tasolla, ja yritys käyttää tietotekniikkaa vahvistamaan eri toimintoja, mutta IT ei ole yrityksen toiminnan kannalta 18 ratkaisevassa roolissa. Pitkätkään katkokset eivät haittaa yrityksen päivittäistä toimintaa, sillä yritys voi katkoksen ilmetessä hoitaa toimintoja manuaalisesti. Käännös-toimintatavassa nousee esille tietotekniikan strateginen vaikutus, jolloin tieto- tekniikka nähdään mahdollistajana, joka luo edellytykset tuottaa uusia palveluita ja tuot- teita. Strateginen-toimintatavassa tietotekniikan toimivuus on elintärkeää ja tietotekniikka on strategisesti merkittävä tekijä. Yritys on riippuvainen tietotekniikasta ja uudet tuotteet ja palvelut tuovat erittäin todennäköisesti uusia mahdollisuuksia ja madaltavat kustannuk- sia. Esimerkkejä tällaisista yrityksistä ovat muun muassa Amazon tai Google. (Tiirikainen 2008, 64-65). Tiirikainen (2008) kuvaa, kuinka matriisi voi myös auttaa yrityksen hallitusta tekemään oikeita valintoja tietotekniikan suhteen. Ratkaisut riippuvat tietenkin siitä, miten yritys asemoituu matriisiin. Mikäli toimintatapa on Tuki, voi yrityksen hallitus esimerkiksi mää- rätä IT-puolen seurannan sisäiselle tarkastukselle. Toimintatavassa Tehdas on yrityksen hallituksen syytä tarkistaa, että käytössä on uusimmat ja toimintavarmimmat järjestel- mät ja laitteet sekä tietoturva on ajanmukainen. Siinä tapauksessa on suositeltavaa luoda hallitukselle erillinen IT-toimikunta, joka toimii hallitusta avustavana elimenä. Toi- mintatavoissa Strateginen ja Käännös, yrityksen hallitus on vastuussa strategisista IT-han- kinnoista ja niiden onnistumisesta. Tämän takia hallituksessa tulee olla henkilö, joka on kokenut IT-osaaja ja hyvin perillä IT-osaston tekemisestä. Toinen mahdollisuus on perus- taa IT-toimikunta, joka toimii aktiivisesti yrityksen hallituksen tukena, toimikunnassa täy- tyy olla runsaasti IT-asiantuntemusta ja riittävästi kokemusta. On hyvin tärkeää, että toi- mikunta tuottaa hallitukselle raportteja tietotekniikkaan liittyen ja että toimikunta viestii selkeästi ja ymmärrettävästi hallituksen kanssa. Tiirikainen kertoo, kuinka yritysten IT- investoinnit ovat kasvussa ja hän uskoo, että yhä useampi yritys tulee siirtymään strate- giseen toimintatapaan. (Tiirikainen 2008, 65-67). 19 Kuvio 5. Nolan-McFarlanin matriisi. (Tiirikainen, 2008) 2.5 Kompetenssipohjainen johtaminen Kompetenssipohjainen johtaminen on lähestymistapa, jolla voidaan kuvata organisaa- tion suhdetta strategiaan ja kilpailutilanteeseen. Sen pohjalta on myös ilmestynyt uu- denlaisia näkökulmia siitä, kuinka henkilöstön kehittäminen ja strategia kytketään toi- siinsa. Kompetenssilla tarkoitetaan yhteensopivuutta osaamisen ja tehtävän välillä. (Kir- javainen & Laakso-Manninen 2000, 12). Kompetenssipohjainen lähestymistapa johtamiseen soveltuu hyvin muun muassa trans- formaatio- ja muutostilanteisiin, joissa organisaatio on uudistamassa liiketoiminnan toi- mintamallia. Muutostilanteissa on hyvin tyypillistä, että yrityksissä vallitsee epätietoi- suus tulevaisuuden vaatimuksiin liittyen. Selvittämällä ydinkyvykkyydet voidaan vähen- tää epätietoisuutta ja selventää sitä, mikä uudessa toimintamallissa on oleellista ja Strateginen • Yli minuutin katkos on aiheuttaa välittömästi tappiota yritykselle • Vasteajan kasvaessa yli sekunnin aiheutuu siitä huomattavia seurauksia sekä ulkoisille että sisäisille käyttäjille • Uudet järjestelmät lupaavat suuria prosessien ja palveluiden muutoksia • Uudet järjestelmät lupaavat suuria prosessien ja palveluiden muutoksia • Uudet järjestelmät kaventavat huomattavasti eroa kilpailijoihin, kulujen, suorituskyvyn ja palveluiden osalta Tehdas • Yli minuutin katkos on jo haitallinen liiketoiminnalle • Vasteajan kasvaessa yli sekunnin aiheutuu siitä huomattavia seurauksia sekä ulkoisille että sisäisille käyttäjille • Valtaosa ydinliiketoiminnoista on verkkopohjaisia • Järjestelmätyö on pääsääntöisesti ylläpitoa Tuki • Jopa yli 12h toistuvilla katkoksilla ei ole vaikutusta liiketoimintaan. • Käyttäjän vasteajat voivat olla jopa 5sekuntia • Sisäiset järjestelmät ovat lähes näkymättömiä asiakkaille ja toimittajille • Yritys voi katkosten ilmetessä suorittaa 80% toiminnoistaan manuaalisesti • Järjestelmätyö on pääsääntöisesti ylläpitoa Käännös • Uudet järjestelmät lupaavat merkittäviä prosessi ja palvelumuutoksia • Uudet järjestelmät lupaavat huomattavia alennuksia kustannuksiin • Uudet järjestelmät kaventavat huomattavasti eroa kilpailijoihin, kulujen, suorituskyvyn ja palveluiden osalta • Pääomamenoista yli 50% kohdistuu tietotekniikkaan • Tietotekniikan osuus on yli 15% yrityksen kokonaiskustannuksista Ta rv e lu ot et ta va lle ti et ot ek ni ika lle Tarve uudelle tietotekniikalle KorkeaMatala Korkea 20 kuinka se eroaa vanhasta. Tulevien vaatimusten havainnollistaminen mahdollistaa sen, että kehitysinvestoinnit voidaan kohdistaa kaikkein tärkeimpiin asioihin. (Kirjavainen & Laakso-Manninen 2000, 46). Ydinosaamisella tarkoitetaan tietotaidon, tekniikan ja järjestelmien yhdistelmää jolla yri- tys luo itselleen mahdollisuuden kilpailla. Ydinosaaminen on karttunutta osaamista, joka tuo organisaatiolle mahdollisuuden luoda lisäarvoa asiakkailleen nyt tai tulevaisuudessa. Ydinosaaminen on organisaation sisäistä syvällistä osaamista, jolla organisaation on mahdollista kehittää uusia tuotteita ja palveluita ja joka on vaikeasti kopioitavissa. Ydin- osaamisella organisaatio saavuttaa kilpailukykyä ja ylläpitää sitä. Organisaatiossa tarvi- taan myös muuta osaamista, koska ilman sitä organisaatio ei tule toimeen, mutta se ei ole ainutlaatuista. (Sydänmaanlakka 2007, 144-146). Myös tietohallintojohtajalta itseltään vaaditaan tehtävässä onnistumiseen useita eri tai- toja, joista tarvittavat taidot kuten tekniset, humaaniset ja teoreettiset taidot ovat opit- tavissa. Tehtävässä onnistumiseen vaikuttavat kuitenkin myös yksilölliset tekijät kuten henkilön motivaatio, persoona ja älykkyys. Myös aiempi urakokemus ja tausta ovat teki- jöitä, jotka vaikuttavat vahvasti tehtävässä onnistumiseen. (Northouse 2010, 39-51; Yukl 2013, 62-65) Tietohallintojohtajan on tarpeen tunnistaa organisaatiossa olevat kompetenssit ja onnis- tua yhdistämään ne osaamispääomaksi sekä kohdentaa se ydinkyvykkyyksiksi, joiden va- rassa organisaatio tai yritys vastaa strategiansa vaatimuksiin ja pärjää kilpailutilantees- saan. Siksi tehtävä edellyttää johtajalta omasta osaamisesta huolehtimista. 21 3 TIETOHALLINTOJOHTAJAN ROOLI PANKKITOIMIKENTÄLLÄ Tässä luvussa kuvaan pankkitoimikentän toimintaa ja osoitan siinä tapahtuneita muutok- sia sekä asemoin tietohallintojohtajan roolin pankkitoimikentälle ja kerron tehtävän edellyttämistä kompetensseista. 3.1 Pankkitoimikentän kuvaus ja muutokset Suomalaiset pankit ovat olleet oman aikansa digitaalisia edelläkävijöitä. Suomen ensim- mäinen tietokone, Esko tuli käyttöön vuonna 1956. Pian tämän jälkeen vuonna 1958 Pos- tisäästöpankki sai ensimmäisenä pankkina käyttöönsä IBM tietokoneen, hankinta tehtiin tilien tapahtumamäärien äkillisen kasvun seurauksena. Viimeisen 60 vuoden aikana on pankkitoimikentällä tapahtunut suuria muutoksia, ja näihin ovat vaikuttaneet sekä muu- tokset yhteiskunnassa että asiakkaiden käyttäytyminen. (Dahlberg & Halén 2016) Tutki- muksessaan Dahlberg jakaa pankkitoiminnan muutokset kolmeen eri aikakauteen (Kuvio 6.): 1) sääntelyn aikakauteen, joka ulottui vuodesta 1956 aina vuoteen 1987, 2) siirtymä- kauteen, joka oli ennen euron käyttöönottoa sekä 3) euron aikakauteen vuodesta 2002 eteenpäin. ”Pankkitoiminnassa teknologia luo edellytyksiä liiketoiminnan murroksille ja liiketoimin- nan murrokset vauhdittavat teknologian soveltamista.” (Dahlberg & Halén 2016). Pankkiliiketoiminnan digitalisaation lähtökuopat ovat jo 1970- ja 1980-luvulla. Suomen valtion ja pankkien yhteishankkeessa luotiin standardit ja tarvittava infrastruktuuri kan- salliselle maksuliikenteelle. Kuluttajan osalta ensimmäiset näkyvät muutokset olivat 1980-luvulla yleistyneet pankkiautomaatit ja suorapankkipalvelut, ja nämä vahvistivat asiakkaiden luottamusta pankkeihin ja todistivat, kuinka turvallista sähköinen pankkiasi- ointi oli. (Karhinen & Korkeela 2016). 1990-luvun talouskriisi käynnisti suuria muutoksia pankkitoimikentällä, ja pankkitoi- minta alkoi pikkuhiljaa digitalisoitua ja kansainvälistyä. Internetin mukaan tulo 22 mahdollisti uusien palveluiden käyttöönoton sähköisissä kanavissa ja tämä kasvatti pank- kien tuottavuutta huomattavasti. (Dahlberg & Halén 2016). Osuuspankki aloitti ensimmäisenä suomalaisena pankkina verkkopankin kehittämisen vuonna 1995 ja toukokuussa 1996 avattiin ensimmäinen eurooppalainen internetpohjai- nen pankkipalvelu, samana vuonna Osuuspankki lanseerasi tekstiviesteillä toimivan GSM-pankkipalvelun. 1990-luvun loppupuolen teknobuumin aikaan pankit tekivät mer- kittäviä satsauksia digipalveluihin ja satsasivat wap-teknologiaan, joka ei menestynyt ja selainpohjaiset mobiilipalvelut jäivät odottamaan nopeampia mobiiliyhteyksiä. GPRS ja 3G olivat merkittävä parannus aiempiin yhteyksiin, ja mahdollistivat nopeat yhteydet mobiiliin, tämä edesauttoi pankkien siirtymisen mobiiliaikaan. Samoihin aikoihin kuiten- kin palveluiden kehitys hidastui. Tämä johtui siitä, että pankkien IT-arkkitehtuuria ei oltu suunniteltu tukemaan näin laajaa digitaalista palveluvalikoimaa. Pankit joutuivat teke- mään valtavia panostuksia vanhojen järjestelmien kehitykseen ja ylläpitoon, sillä tieto- turva ja toimialan sääntely vaativat myös oman osuutensa. Tässä vaiheessa uusien pal- veluiden kehittämiselle ei jäänyt riittävästi tilaa. (Karhinen & Korkeela 2016, 3-5). 2010-luvun koittaessa pankkien toimintatapa edellytti jälleen muutosta, koska asiakkai- den tarpeet olivat kasvaneet siten että, pankkipalveluiden täytyi toimia kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä, oli siirrytty reaaliaikaiseen pankkipalveluun. Älylaitteiden mu- kaantulo samalla vahvisti pankkien ymmärrystä ja oletusta siitä, miten asiakkaat haluavat asiointinsa hoitaa. Palveluiden tuli olla käytettävyydeltään ja toiminnoiltaan sellaisia, että asiakas pystyi niitä helposti käyttämään. Teknologian kehittyminen ja kilpailuympä- ristön muuttuminen vaikuttivat myös vahvasti asiakkaiden käytökseen. Teknologian ke- hittymisen myötä myös kustannukset laskivat huomattavasti aiemmasta. Digitalisaation jälki ei näy ainoastaan uusissa innovaatioissa ja palveluissa, vaan muutos on huomattavasti laajavaikutteisempi, sillä digitalisaatio on kääntänyt pankkiliiketoimin- nan perusfilosofian ja koko liiketoimintamallin päälaelleen suhteessa aiempaan. Sen myötä kustannukset ovat laskeneet todella merkittävästi, toiminta on kansallisempaa ja 23 valtaosa peruspankkipalveluista tuotetaan pankkijärjestelmän ulkopuolella. Globaalilla tasolla suomalaiset pankit ovat olleet edelläkävijöitä digitalisaation alkumetreiltä asti, sillä pankit tuottivat digitaalisia tuotteita ja palveluita todella varhaisessa vaiheessa suh- teessa muihin maihin ja onnistuivat myös saamaan asiakkaat käyttämään näitä palveluita. (Karhinen & Korkeela 2016, 6-8). Nykypäivän älypuhelimet ja mobiiliratkaisut tulevat vie- mään suomalaista pankkitoimialaa edelleen merkittävästi eteenpäin. (Dahlberg & Halén 2016). Kuvio 6. Pankkiliiketoiminnan merkittävät liiketoiminnalliset ja teknologiset murrokset. (Dahlberg & Halén 2016). Esimerkiksi Aktia pankin 2017 vuosikertomuksesta käy ilmi, että pankkiketjulla on käy- tössään enää vain muutama palvelukanava, joka ei pohjaudu digitaaliseen ratkaisuun. Aktia on panostanut vahvasti mobiilipalveluihin, verkkopankkiin sekä digitaliseen lom- pakkoon. Yleistä neuvontaa on saatavilla verkkosivujen chat-palvelun kautta ja sosiaali- sen median kanavissa, myös verkkotapaamiset ovat nousseet tärkeään rooliin henkilö- kohtaisessa palvelussa. Ainoastaan puhelin- ja konttoripalvelut näkyvät perinteisenä pankkitoimintana. Aktian uusi peruspankkijärjestelmä korvasi aiemmat järjestelmät ja 24 tämä helpottaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä tulevaisuudessa. Uusi jär- jestelmä hyödyntää robotiikkaa ja tämän avulla lainapäätökset voidaan tehdä hyvin no- pealla aikataululla. (Aktia Oyj 2017). Finanssiala on hyvin tarkkaan säännelty, ja vuonna 2018 finanssialalle tullut tietosuoja- asetus (GDPR) sekä maksupalveludirektiivi asettavat pankeille vaatimuksia, mutta sa- malla avaavat uusia mahdollisuuksia. Tietosuoja-asetus asettaa toimijoille velvoitteita ja antaa oikeuksia asiakkaalle. Toiminta on entistä läpinäkyvämpää ja maksupalveludirek- tiivi myötä kolmansilla osapuolilla on pääsy asiakkaan tileille hänen näin halutessaan, muutoksen mukana pankit avaavat rajapintansa uusille palveluntarjoajille. (Aktia Pankki Oyj 2017). Pankkitoiminnan asiakasturvallisuutta on siten voitu vahvistaa huomattavasti. 3.2 Tietohallintojohtajan roolin kehitys Tietohallintojohtajan rooli on muuttunut merkittävästi siitä mitä se on alun perin ollut. Buggah ja Gadimzadeh (2015) jakavat tutkimuksessaan tietotekniikan kolmeen eri aika- kauteen, Data Processing Era, Information Era of the 1990s ja Digital era of the 2000s. (Buggah & Gadimzadeh 2015, 12). Data processing aikakausi alkoi 1950 - 60-luvuilla, jolloin ei vielä voitu puhua tietohallin- tojohtajasta vaan tietohallintojohtajan tittelinä oli data processing manager. Tämä teh- tävä ei ollut kovin keskeinen ja data processing managerin tehtävänä oli olla pääasiassa tietotekninen tukihenkilö. Rooli kuitenkin kehittyi huomattavasti 1970- ja 80-luvuilla, kun yritykset huomasivat IT:n potentiaalin, ja kehityksen myötä tehtävään tuli myös lisää vas- tuuta, jolloin tietohallintojohtajan vastuulla olivat IT -hankinnat ja -investoinnit. Information era of the 1990s alkaa nimensä mukaan 1990-luvulta, ja näihin samoihin aikoihin alettiin käyttää titteliä tietohallintojohtaja (Chief Information Officer). Aikakau- della tietohallintojohtajan rooli alkoi saada entistä enemmän tuulta alleen, kun yritykset ymmärsivät, että IT ei ole enää pelkästään tukifunktio, vaan tietojärjestelmät luovat 25 yritykselle arvoa ja auttavat yritystä saavuttamaan tavoitteensa entistä tehokkaammin. 1990-luku muokkasi ja vahvisti tietohallintojohtajan roolia merkittävästi, eikä tietohallin- tojohtajaa enää pidetty vain teknisenä johtajana vaan tietohallintojohtajan rooli laajeni myös liiketoiminnan alalle. Tässä vaiheessa tietohallintojohtajan rooliin alkoi kohdistua uusia odotuksia: vaadittiin vahvaa johtamistaitoa ja liiketoimintaosaamista. Tietohallintojohtajan vastuualueena oli tietotekniikka ja sen strategian suunnittelu ja hallinta sekä standardien kehittäminen ja sektorinsa henkilöstöhallinnon tehtävät. Samalla tietohallintojohtaja nousi hierarkiassa aiempaa korkeammalle ja useat tietohallintojohtajat raportoivat suoraan toimitusjohta- jalle (CEO). Nousussa oli kuitenkin ongelmansa, sillä ylin johto, toimitusjohtajat ja muut ylemmän johtoportaan henkilöt alkoivat kyseenalaistaa tietohallintojohtajan roolia ja sen tärkeyttä. Tietohallintojohtaja oli vastuussa osastosta, joka kulutti valtavan määrän resursseja, mutta ei kuitenkaan tarjonnut riittävän konkreettista näyttöä sen arvosta. Tietohallintojohtajan fokus siirtyi tänä aikakautena kuitenkin enemmän tekniikkaan pai- nottuneelta alueelta liiketoiminnan suorituskyvyn puolelle ja tietohallintojohtajalta alet- tiin odottaa suuria panoksia liiketoiminnan strategian kehittämiseksi ja kilpailukyvyn pa- rantamiseksi. (Buggah & Gadimzadeh 2015, 12-13). Digital era of the 2000s. Tietohallintojohtajan roolia on tutkittu viime vuosina todella paljon, ja tutkijoilla on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten tietohallintojohtajan rooli on muuttunut 2000-luvulla. Peppard et al. toteaa vuoden 2009 tutkimuksessaan, että tietohallintojohtajan rooli organisaatiossa on vielä epäselvä, eikä siitä ole vielä olemassa yksiselitteistä kuvausta. Ross & Weill toteavat vuoden 2002 tutkimuksessaan, että tieto- hallintojohtajat ovat epäonnistuneet tehtävässään luoda arvoa organisaatiolle ja näin ol- len ovat tulleet turhiksi. Syitä epäonnistumiselle on haettu mm. siitä, että vaikka titteli on muuttunut, niin työnkuva on pysynyt samana. Näissä tilanteissa usein IT manageria/IT directoria saatetaan alkaa kutsua tietohallintojohtajan tittelillä (CIO), vaikka IT manage- rilla/directorilla ei ole melkein mitään tekemistä strategian ja kasvun kanssa, kun taas 26 tietohallintojohtajan tehtävänä on IT-strategian luominen ja arvon luominen IT:n avulla. (Ross & Weill 2002). 2000-luvun digitaalinen aikakausi eroaa aiemmista aikakausista usealla eri tavalla, mutta koskaan aiemmin eivät organisaatiot ole olleet niin riippuvaisia IT:stä kuin nyt. Tämä te- kee tietohallintojohtajan roolista erikoisen ja hyvin monimutkaisen, koska tehtävä ja vas- tuualueet ovat muovautuneet todella paljon vuosien aikana. Vaikkakin tietohallintojoh- tajan tehtävää on kritisoitu rankalla kädellä, niin kuitenkin löytyy niitä, jotka puolustavat tätä tehtävää. Li & Tan toteavat vuoden 2013 tutkimuksessa, että tietohallintojohtaja on avainhenkilö tehostamaan organisaatioiden toimintaa ja luomaan innovaatioita yrityk- sen kehityksessä. McLean ja Smits (2012) uskovat, että tietohallintojohtaja ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä merkittävä ja elintärkeä osa organisaatiota, kuin se on tänä päivänä, ja että rooli tulee vain vahvistumaan mitä riippuvaisemmaksi organisaatiot tulevat IT:n luomista in- novaatioista. Mikäli organisaatiot vain ymmärtävät IT:n strategisen roolin, niin tällöin tie- tohallintojohtaja rooli tulee nousemaan merkittävään asemaan. Vaikkakin osa tutkijoista on eri mieltä tietohallintojohtajan tehtävän tärkeydestä ja vaikutuksesta yrityksen toi- mintaan, on suurin osa tutkijoista kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tietohallintojohtajan vastuualue on kasvanut ja kattaa laajan alan erilaisia toimintoja yrityksen sisällä ja sen ulkopuolella. (Buggah & Gadimzadeh 2015, 14-16). Gefen et al. toteavat vuoden 2014 tutkimuksessa, että uudet pilvipalvelut muuttavat tie- tohallintojohtajan roolia merkittävästi. Heidän mukaansa tietohallintojohtajan titteli CIO tulisi muuttaa: Chief Information Officer > Chief Integration Officer. He perustelevat esi- tystään sillä, että tietohallintojohtajan tehtävä infrastruktuurin kehittäjänä ja rakenta- jana on ohi. Pilvipalvelut ovat ajaneet perusinfran ohi, ja IT-osastoilla on käytettävissään laaja kirjo standardoituja ulkoisia palveluita, joista he voivat rakentaa uuden sovellusark- kitehtuurin. Tämä kuitenkin vaatii sen, että uudet järjestelmät integroidaan olemassa olevien kanssa. Tässä roolissa tietohallintojohtajan pitää ymmärtää liiketoimintaa ja sen 27 vaatimuksia ja tietää, mitä palveluita tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Pilvipalvelut ovat standardoituja ja omavaraisia ja niitä voidaan pitää IT-osaston omina rakennuspa- likkoina, mutta saavuttaakseen liiketoiminnan asettamat tavoitteet täytyy nämä palikat järjestää oikein, ja tässä kohdassa tietohallintojohtajan strateginen rooli nousee esille. Tietohallintojohtajan on rakennettava toimiva sovellusarkkitehtuuri, jolla tuetaan liike- toimintaa ja saavutetaan asetetut tavoitteet. (Gefen & Licker & Miller & Ragowsky & Stern 2014). Kouhi (2013) näkee, että toimiakseen yhteistyön yrityksen sisällä, täytyy tavoitteiden olla selkeät ja tarkkaan määritellyt. Tarvitaan tietämystä siitä, kuinka tavoitteet voidaan saa- vuttaa ja tämä edellyttää yhteisen kielen käyttämistä. Yrityselämässä on hyvin usein käy- tössä laaja kirjo eri käsitteitä ja termejä ja voidaan käyttää erilaisia lyhenteitä. Kun puhu- taan IT:stä, on tietohallinnon velvollisuus osaltaan löytää yhteinen kieli. Tietohallinnon tulee olla tietoinen liiketoiminnan päämääristä ja vastuusektorin täytyy valmistautua nii- den saavuttamiseen, ja näin ollen tietohallinnon on myös tunnettava liiketoiminnassa käytettävä sanasto ja käsitteistö. Tietohallintojohtajan on ymmärrettävä oman osastonsa, mutta myös liiketoiminnan toimintaa ja käsitteet sekä tunnettava yrityksen strategia. Kommunikaation on oltava ymmärrettävää ja sujuvaa, ja siksi yrityksen sisäinen yhteinen kieli on todella tärkeää sekä yritykselle että tietohallintojohtajalle. Tämä vaikuttaa mer- kittävästi myös tietohallintojohtajan asemaan, sillä mikäli yhteistä kieltä ei ole eikä muu organisaatio ymmärrä mistä puhutaan, on tietohallintojohtajan vaikea vakuuttaa muita tuomastaan lisäarvosta. Ernst & Young tuottaman tutkimuksen mukaan tietohallintojohtajien yleinen ongelma on nimenomaan kyky kommunikoida liiketoiminnan kielellä. Tutkimukseen osallistuneet tietohallintojohtajat nostivat esille kommunikaation yleisimpänä kehityskohteenaan, mutta näkivät sen myös yhdeksi tärkeimmäksi menestystekijäksi tehtävässään. (Kouhi 2013, 35-36). 28 Tietohallintojohtajan roolina näyttää olevan johtaa sekä toimintaa että henkilöstöä, jol- loin tehtävässä yhdistyvät management ja leadership näkökulmat. Managementilla tar- koitetaan asioiden ja toiminnan johtamista kuten esimerkiksi Buggah & Gadimzadeh (2015) osoittavat. Sen johtamisvälineitä ovat muun muassa tavoitteiden asettelu, budje- tointi ja toiminnan organisointi sekä tukeutuminen säännöstöihin, kontrolli ja ongelmien ratkaisu. (Northouse 2010, 9-11). Leadershipissä taas puhutaan ihmisten johtamisesta ja sen tavoitteena on saada henkilöstö toimimaan tiettyä päämäärää kohti. Sillä pyritään varmistamaan, että organisaation henkilökunta asettuu yhdessä tukemaan asetettua ta- voitetta. Sen keinovalikkoon kuuluvat muun muassa toiminnan suunnan määrittäminen, toimijoiden ohjaaminen ja sitouttaminen tehtäviinsä sekä motivointi ja innostaminen. Toisinaan kyse voi olla tarvittavan muutoksen käynnistämisestä. (Northouse 2010, 9-11). 3.3 Tehtävän edellyttämät kompetenssit Kuten totesin edellä, on IT aiemmin nähty teknisenä tukifunktiona, ja tehtävään usein valittiin henkilö, joka oli teknisesti osaava, mutta niinkään liiketoimintaorientoitunut ja johtamistaitoinen. Nykyisin tietohallintojohtajan tärkeimpänä osaamisalueena ei pidetä tietotekniikkaa, vaan häneltä vaaditaan aiempaa monipuolisempaa osaamista. Tietohal- lintojohtajan on ymmärrettävä oma toimialaansa riittävän hyvin, vaatimus liiketoimin- nasta on korostunut huomattavasti ja tietohallintojohtajan on osattava kommunikoida tarpeeksi hyvin johtajana. Kommunikaatio IT-funktion ja johtoryhmän välillä on avain asemassa, kun arvioidaan mahdollisia riskejä ja mahdollisuuksia. Aivan kuten talousjoh- tajan, tietohallintojohtajan/päällikön on ymmärrettävä liiketoimintaa ja osattava viestiä IT-osaston tekemiset, tavoitteet ja tarpeet ymmärrettävästi ja selkeästi. Tietohallintojoh- tajan vastuulla on myös se, että johtoryhmä on tietoinen IT-toiminnasta ja että johto- ryhmä ymmärtää IT-funktion tärkeyden. Mikäli kommunikaatio IT-funktion ja johtoryh- män kanssa on heikkoa, ja käytetään liian teknisiä termejä voivat IT:n luomat mahdolli- suudet mennä ylimmältä johdolta täysin ohi. (Kouhi 2013, 16-18) Hyvä johtaja tuntee oman alansa ja hänellä on hyvät taidot johtamaltaan alueelta, mutta hänellä ei kuitenkaan tarvitse olla syväosaamista joka asiasta, tätä varten hänellä on 29 organisaatio ympärillään. Johtajalla kannattaa kuitenkin olla syväosaamista jollain alu- eella, sillä tällä hän saa alaistensa kunnioituksen ja osaa tarvittaessa olla avuksi vaati- vammissakin tehtävissä. ”Hyvän ja huonon johtajan erottaminen toisistaan on helppoa. Hyvä johtaja pyrkii ensi- sijaisesti johdettaviensa menestymiseen, huono omaan menestymiseensä.” (Myllymäki 2015) Koulutus antaa avaimet tehtävässä menestymiseen, mutta se ei kuitenkaan ole tae siitä, että henkilö olisi hyvä johtaja, koulutus avartaa näkemystä ja antaa työkaluja kerätä ja arvioida tietoja. Pelkkä koulutus ja sen antama pätevyys ei ole tae johtajana menestymi- sestä, johtamiseen vaaditaan sosiaalista älykkyyttä. Collinsin viiden tason johtajuushie- rarkia (Kuvio 7.) kertoo tiestä, kuinka edetä huippujohtajaksi. Ensimmäisellä tasolla on kyvykkäitä yksilöitä, joista nousee seuraavalle tasolle niitä yksilöitä, jotka ovat ajavat ryh- män etua ja ovat halukkaita edistämän ryhmän tavoitteiden saavuttamista. Kolmannelle tasolle nousevat ne yksilöt, jotka osaavat organisoida ihmisiä ja resursseja: johtaa ihmisiä etukäteen määriteltyjen päämäärien tehokasta ja tuloksellista suorittamista varten. Nel- jännelle tasolle nousevat ne johtajat, jotka ovat innostavia, motivoivia ja saavat alaisensa sitoutumaan yhteiseen visioon ja saavat alaisensa nousemaan yhä kovempiin suorituk- siin. Ylimmän tason huippujohtajat ovat hyvin voimakastahtoisia työssään, mutta ihmi- sinä hyvin vaatimattomia. (Myllymäki 2015, 101-106). 30 Kuvio 7. Collinsin viiden tason johtajuushierarkia (Myllymäki 2015). 5.Taso Huippujohtaja 4. Taso Tehokas ihmisten johtaja 3. Taso Pätevä asioiden hoitaja 2. Taso Aikaansaava tiimin jäsen 1. Taso Kyvykäs yksilö 31 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1 Tutkimusmenetelmä ja aineistot Kyseessä laadullinen empiirinen tutkimus, joka rakentuu kirjallisuuskatsauksen ja aineis- ton varaan. Sovellan aineistosta nousevaa ymmärrystä teoreettiseen tietoon, josta muo- dostuu tutkimukseni anti tutkittavien tapausten varassa. Käytän teoriasidonnaista, ab- duktiivista tutkimusmenetelmää, joka tarkoittaa, että aineistosta on noussut teemoja, joiden perusteella olen etsinyt niihin soveltuvaa teoriataustaa ja sen jälkeen ole lukenut vuorotellen aineistoa ja teoriaa, joiden pohjalta tutkimus on edennyt. (Paavola & Hakka- rainen 2006, 4). Tutkimus käynnistyi tutustumalla aiempiin vastaavanlaisiin tutkimuksiin, joissa tarkastel- tiin tietohallintojohtamista ja sen muutoksia. Tätä kautta löysin tutkimukseen soveltuvaa kirjallisuutta ja pystyin muodostamaan tutkimuskysymyksiä tukevan kysymyspatteriston. Koska haluan tarkastella CIO roolia pankkitoiminnan muutoskehitystä vasten, olen koon- nut aineistoksi sekä pankkien virallisia dokumentteja, aihetta käsitteleviä media-aineis- toja ja alan keskeisten toimijoiden haastatteluja. Pyrin tutkielmassa selvittämään, miten pankkien tietohallintojohtaminen on muuttunut ja mitkä tekijät ovat tähän vaikuttaneet. Esittelen ohessa aineiston ja sen keruun tavat sekä perustelen sen, millä tavoin aineisto- tyypit valaisevat tutkimuskysymystäni. 32 4.2 Aineistot Haastatteluaineistot A, B, C, D, E Tietohallintojohtaja • Yksilöhaastattelut, jotka litteroitiin joka haastattelun jälkeen, sekä omat muistiin- panot haastatteluista. anti: Alan asiantuntijoiden näkökulma tietohallintojohtamiseen ja tämän muutokseen. Artikkelit ja blogitekstit V, W, X, Y, Z • Ajankohtaisia media-aineistoja jotka antavat kuvaa tietohallintojohtajan työstä ja siihen liittyvistä muutoksista. • Työn luettavuuden helpottamiseksi on artikkelit ja blogitekstit koodattu tekstissä kirjaimilla: V, W, X, Y Z o V = Haikareinen, S. (2018). Tietohallintojohtaja: näin roolisi muovautuu teknologia-aallokossa o W = Syrman, S. (2016). Neljä konkaria, neljä mielipidettä: Mistä on taitava taitavat tietohallintojohtajat tehty? o X = Pervilä, M. (2019). Juuri kun luulit osaavasi jo kaiken – tässä 5 uutta it- pomon roolia. o Y = Briggs, B. (2018). Global CIO Survey 2018: Tietohallintojohtajan uudel- leenmääriteltävä roolinsa. o Z = Streng, P. (2019). CIO on palveluammatti. 33 Toimintadokumentit P1, P2, P3, P4 • Pankkien virallisia dokumentteja, jotka kertovat tietohallinnosta ja IT:n merkityk- sestä yrityksessä. • Työn luettavuuden helpottamiseksi on toimintadokumentit koodattu tekstissä nu- meroilla: P1, P2, P3, P4 o P1 = Aktia vuosikertomus 2017 o P2 = Osuuspankin vuosikertomus 2014 o P3 = Danske Bank vuosikertomus 2013 o P4 = Nordea vuosikertomus 2016 Kuvio 8. Tutkimuksen aineiston muodostuminen. 4.3 Haastattelujen toteutus Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin keväällä 2020. Saadakseni tutkimukseeni tar- peellista ensikäden tietoa tein 5 kpl haastatteluja. Ensikäden tiedolla tarkoitan asianosai- sen henkilökohtaista omaa kokemusta tai mielipidettä. Lähetin kaiken kaikkiaan 8 kpl Haastattelut ArtikkelitViralliset dokumentit Aineisto 34 haastattelupyyntöjä, joihin vastauksia sain ainoastaan 4 kpl. Viidennen haastateltavan yhteystiedot sain aiemman haastattelun perusteella. Uskon, että sen hetkinen maail- mantilanne ja pandemian kiihtymisvaihde vaikutti vastausten määrään. Haastattelut toteutin teemahaastatteluna, joka soveltuu silloin, kun tavoitteena on kuulla haastateltavan kokemuksia omin sanoin. Teemaahaastattelu sopi mielestäni tilan- teeseen hyvin, koska se mahdollistaa vapaamman keskustelun ja mahdollisten lisäkysy- mysten esittämisen. Valitsin haastateltaviksi suomalaisten pankkien nykyisiä tai entisiä tietohallintojohtajia, ja toimitin heille haastattelupyynnön sähköpostitse. Haastattelut suoritettiin videoneuvotteluohjelmistoja (Zoom, Teams) käyttäen, haastattelujen kesto vaihteli 15 - 60 min välillä. Koen, että haastattelut antoivat minulle todella paljon ensikä- den informaatiota ja pääsin sisälle tietohallintojohtamisen käytännön tekemiseen ja ym- märsin heidän tehtäväänsä aiempaa syvällisemmin. Haastatteluaineiston keruuseen soveltuivat mielestäni käytettäviksi puolistrukturoitu ja teemahaastattelu. Tämän lähestymistavan etuna on, että kysymysten muotoa voi vielä tilannekohtaisesti muokata eikä sanamuodoilla ole niin suurta merkitystä. (Moilanen & Ojasalo & Ritalahti, 2014). Haastattelujen kysymyspatteristo piti sisällään kaiken kaikki- aan kymmenen (10) kysymystä, joihin haastateltavat saivat tutustua etukäteen ja jotka kysymykset jaoin kolmeen eri kategoriaan: 1. Tietohallintojohtajan rooli - Kysymysten tavoitteena oli selvittää tietohallintojohtajan rooli yrityksessä sekä ymmärtää miten IT asettuu yrityksen liiketoimintastrategiaan. 2. Tietohallintojohtamisen muutos 2010-luvulla - Kysymysten tavoitteena oli selvittää tietohallintojohtamisen muutokset 2010- luvulla ja mitkä tekijät tähän ovat vaikuttaneet. 3. Tietohallintojohtajan kompetenssit - Kysymysten tavoitteena oli selvittää mitä osaamista tietohallintojohtajalta vaaditaan pankkiliiketoiminnassa ja miten se on muuttunut 2010-luvulla. 35 4.4 Artikkelit ja blogitekstit Osa tutkimuksen aineistosta koostuu alaa koskevista artikkeleista ja blogiteksteistä, joi- den kirjoittajina ovat toimineet kokenee tietohallinnon ammattilaiset. Näissä ei ole puhe ensikäden tiedosta samoin kuin haastatteluissa. Kaikki artikkeleiden ja blogitekstien kir- joittajat eivät ole tietohallintojohtajia ja tarkoituksena on niiden kautta tuoda esiin IT- alan johtamista koskevaa yleisempää ajankuvaa ja keskustelua, ja avata tietohallintojoh- tajan työtehtävää sekä kertoa, mikä alalla on muuttumassa ja missä on parannettavaa ja kehittämistarpeita. Tutkimuksen aineistona oli kaiken kaikkiaan 5kpl artikkelia tai blogi- tekstiä. Nämä toivat aineistoon oman osansa laajentaen näkökulmaa ja vahvistivat haas- tateltujen kertomaa. 4.5 Toimintadokumentit Tutkimuksessa käytetyt toimintadokumentit ovat pankkien julkaisemia virallisia doku- mentteja kuten toimintakertomuksia ja osavuosikatsauksia. Näistä dokumenteista sain arvokasta tietoa pankkien itsensä julkisesti kertomista kannoista IT-investointeihin ja suunnitelmista digitaalisuuden kehittämiseksi sekä näkökulman siihen, miten pankit ko- kevat IT-sektorin roolin osana kokonaisliiketoimintaa. Kaikilta pankeilta ei näitä doku- mentteja ollut saatavilla, ja tästä syystä tutkimuksessa on käytetty ainoastaan neljän eri pankin virallisia dokumentteja. 4.6 Aineiston analyysi Hyödynnän teoriasidonnaista analysointia. Siinä eteneminen nojautuu teoriaan ja aikai- sempaan tietoon, joiden varassa analyysi etenee. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 98-101). Ana- lyysin toteutusta varten luin aineistoa subjektiivisesti läpi useita kertoja. Poimin 36 aineistosta asiakokonaisuuksia nojaten omaan keksimisen logiikkaani. Valintoja tehdes- säni hyödynsin tutkimustani ohjaavia lähtöajatuksia, jotka nousivat teoriakirjallisuudesta. Prosessin kuluessa tein tutkijana tutkimuksen kannalta keskeisiä ratkaisuja ja suodatin aineistoa. Tämä tarkoitti toisaalta aineiston osien poissulkemista ja toisaalta sen sisältä- mien yhtäläisyyksien tunnistamista ja yhdistämistä. Käytännön analyysimenetelmänä käytin tutkimuksessa teema-analyysiä (Aronson 1994). Tämä tapa soveltuu aineistooni erittäin hyvin, koska haluan pitää analyysitavan mahdol- lisimman yksinkertaisena. Aloitin analyysin asettamalla aineistot tutkimuskysymyksiä vasten ja etsin niistä kysymyksiini liittyvää materiaalia, kaiken ylimääräisen jätin tässä vaiheessa huomioimatta. Kävin aineistot yksi kerrallaan läpi ja hain niistä avainsanoja, avainsanat löydettyäni kokosin materiaalin yhteen ja etsin tästä teemoja. Käytin apuna tulkitsevaa koodausta materiaalin merkinnässä, jotta voin tarvittaessa jäljittää nämä oi- keaan aineistoon (King & Horrocks 2010). Teemoittelu eteni vaihteittain teema-aihioista ja lopulliset teemat muovautuivat pidemmän pohdiskelun päätteeksi. Vertailin esiin nousseita teemoja kirjallisuuteen, josta löysin niitä tukevaa teoreettista tutkimusta. Näin saatoin yhdistää aineiston ja teoriakirjallisuuden toisiinsa. Teemoilla pyritään vastaa- maan tutkielmassa asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja luomaan keskustelua aineiston ja teorian välillä. 37 5 TULOSTEN ESITTELY JA POHDINTA Tässä luvussa tulen esittelemään aineistosta nousevat teemat, jotka olen tunnistanut analyysin avulla. Sen jälkeen esittelen tutkimuksen tulokset tietohallintojohtamisen muutoksesta pankkitoimikentällä. 5.1 Aineistosta nousevat teemat Edellisessä luvussa olen esitellyt aineistot, niiden hankintatavat ja sen, kuinka ne valai- sevat tutkimustani. Olen myös kuvannut, kuinka analysoin aineistoa teema-analyysin avulla ja nostan aineistosta esille samankaltaisuuksia ja toisaalta taas teen erontekoja. Tässä luvussa tullaan käymään läpi aineistosta esiin nousseet teemat. Olen tarkastellut aineistoa tutkimuskysymyksiäni vasten: mitkä tekijät ovat muuttaneet tietohallintojohtamista 2010 -luvun pankkiliiketoiminnassa ja minkälaisia ovat tietohal- lintojohtajalta edellytettävät kompetenssit pankkiliiketoiminnassa? Olen tunnistanut aineistosta teemoja, joista muodostuu kuusi keskeistä kokonaisuutta. Nämä ovat regulaatio ja ympäristön muutokset, alentuneet kustannukset ja asia- kasarvo, digitalisaatio ja tekniikan korostuminen, CIO:n uusi rooli, strateginen hybri- dijohtaja sekä johtajan vuorovaikutus. Esiin nousseilla teemoilla vaikuttaa olevan kes- keinen merkitys pankkitoiminnan muutoksen tekijänä ja niihin kohdistuu myös kompe- tenssivaatimuksia. 38 Taulukko 1. Aineistosta esiin nousseet teemat ja niiden sisältö. Regulaatio ja ympäristön muutokset: Tietosuoja GDPR Tietoturva Asiakaskäyttäytyminen Alentuneet kustannukset ja asiakasarvo: Offshore, laaja palvelutoimittaja verkosto Nopea reagointi Asiakaslähtöisyys Digitalisaatio ja tekniikan korostuminen Kehittynyt teknologia, uudet ratkaisut Pilvipalvelut Datan määrä Teknologian ymmärrys CIOn uusi rooli: Teknologia liiketoiminnan mahdollistajana Strateginen hybridijohtaja: Uudet vastuualueet Liiketoiminta osaaminen Teknologia osaaminen Johtaja vuorovaikuttajana: Esiintymisvarmuus Selkeä viestintä Regulaatio ja ympäristön muutokset Yksi merkittävimmistä tietohallintojohtamiseen vaikuttavista muutoksista ovat toimin- taympäristössä syntyneet muutokset ja finanssitoimialan regulaation voimakas kasvu. Viimeisen vuosikymmenen aikana keskuspankin ja muiden EU viranomaisten toimesta nämä ovat kasvaneet ratkaisevasti (A). Regulaation tuomat muutokset ovat aiheuttaneet suuri kustannuksia ja muuttaneet huomattavasti pankkimaailman toimintaa (E). 39 ”…pankkimaailmassa 2010-luvulla regulaatio vaikutti tietohallintoon todella pal- jon, regulaatioon liittyvät hankkeet lisääntyivät ja rahaa paloi, ja tämä vaikutti paljon tapaan tehdä asioita” (E) Samaan aikaan erilaiset kriisit ja kyberuhat ovat korostaneet tietohallinnon merkitystä pankeissa (P3, 5). Uudet tietosuoja asetukset (GDPR) ovat kiristäneet asiakastietojen kä- sittelyä ja näiden mukana tuomat mahdolliset uhkasakot ovat kohdistaneet aiempaa vahvempia vaatimuksia pankkiliiketoimintaan ja nostaneet tietoturvaan kohdistuvia vaa- timuksia ja sen tasoa entisestään (B; C; D; E; Y; P1, 10). Muutokset toimintaympäristössä voidaan nähdä joko mahdollisuuksina tai uhkina, ja muutosten kehitystä seurataan eri- laisten menetelmien avulla. Globalisaatio näkyy selkeänä megatrendinä ja yhdessä digi- talisaation kanssa tämä tulee edelleen muuttamaan finanssialaa todella paljon. (P2, 16). Tämä tarkoittaa, että se, jolla on muuntautumiskykyä ja joka on valmis sopeutumaan uusiin megatrendeihin ja säännöksiin, tulee menestymään (P4, 26). ”…tietoturva ja viimeisen 5 vuoden aikana tietosuoja ja kyberuhat ja regulaation tuoma uhkasakko. Uhkakuvat ovat muuttaneet aika paljon sitä maailmaa, vaati- mustaso on noussut ja uhkakuvat muuttuneet ” (D) Digitalisaation aiheuttama ympäristön muutos voidaan nähdä joka osa-alueella. Uudet nousevat teknologiat aiheuttavat muutoksia pankeissa niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Asi- akkaat vaativat pankeilta entistä enemmän, päivittäisten raha-asioiden hoitaminen täy- tyy olla helppoa ja sujuvaa, kaikki pitää pystyä hoitamaan etäpalveluna ja mahdollisim- man nopeasti ja juuri silloin, kun se asiakkaalle sopii. (A; P4, 6). Pankin sisällä muutos on nähty perinteisen IT-organisaation katoamisena, ja muutos on johtanut siihen, että IT- organisaatio toimii liiketoiminnan mahdollistajana (E). Digitalisaatio on vaikuttanut asi- akkaiden käyttäytymiseen todella nopeasti, jotka vaikutukset näkyvät merkittävänä kas- vuna verkko- ja mobiilipalveluissa, tämä taas näkyy konttoriasioinnin jatkuvana laskuna. (P4, 12). ”…liittyy se asiakkaiden käyttäytymisen muutos niin, että asiakkaat edellyttää pankeilta uudenlaista toimintaa. Asiakkailta tulee tänä päivänä se vaatimus, että miks mun pitäis mennä konttorille, että asia voidaan hoitaa, mä haluan hoitaa asian siellä missä mä haluan ja just sillon, kun mä haluan ja mä haluan hoitaa ne mahdollisimman helposti ja asioiden pitäisi tapahtua heti” (A) 40 Alentuneet kustannukset ja asiakasarvo Eräänä keskeisenä tietohallintojohtamisen muutostekijänä aineistosta nousevat selke- ästi esiin myös alentuneet kustannukset ja asiakasarvon luominen. Digitalisaatio on mah- dollistanut sen, että kustannukset ovat alentuneet huomattavasti. Pankin peruspalvelui- den pyörittäminen on muuttunut entistä edullisemmaksi, koska tuotantoa on ulkoistettu matalakustannusten maihin ja omaa ohjelmistokehitystä ei enää juurikaan ole (B; E). Tämä antaa tietohallinnolle mahdollisuuden tehdä tehokkaita ja nopeita ratkaisuja en- tistä edullisemmin (B). Tietohallintojohtajalla onkin mahdollisuus nostaa asiakas keski- öön ja yrittää ymmärtää heidän tarpeitaan. Tämä näkyy asiakasarvon nousuna, joka par- haimmillaan johtaa asiakastyytyväisyyteen (V). Uusien digitaalisten palveluiden ansiosta pankkipalvelut ovat asiakkaiden saatavilla kellon ympäri (P2, 15). Digitalisaatio on suju- voittanut asiakkaiden päivittäistä pankkiasiointia verkko yli tapahtuvien tapaamisten ja maksujen avulla. Näin kaikki osapuolet hyötyvät uudesta ja tehokkaammasta palvelusta (P3, 8). Kilpaillulla alalla pärjääminen vaatii pankeilta jatkuvaa palveluiden kehittämistä sekä asiakkaiden kuuntelua ja heidän tarpeidensa ymmärtämistä ja niihin vastaamista. (P1, 20). ”…kustannusten ja tehokkuuden johtaminen on noussut keskiöön. Digitalisaatio niin kuin tämmöisen kustannusrakenteiden uudistajana. Toimitamallien uudista- misessa on ollut todella vauhdikasta, rakenteet on uudistuneet ja kustannustehok- kuus on ihan keskiössä ja kustannuksia on alennettu merkittävästi finanssipuolella pitkin 2010-lukua” (E) Digitalisaatio ja tekniikan korostuminen Digitalisaatio ja tekniikan korostuminen muutoksen tekijänä nousi vahvasti esille niin haastatteluissa kuin muussakin aineistossa. Digitalisen tiedon määrä on räjähtänyt ja jat- kaa kasvamistaan joka vuosi. Datan merkitys liiketoiminnalle kasvaa ja tietohallintojoh- tajan tehtävänä näyttää olevan valjastaa tämä tieto ja laittaa se tuottamaan (D; P2, 15). Tietoa hyväksikäyttämällä voidaan luoda asiakkaille lisäarvoa. Digitaalisissa kanavissa voidaan analytiikkaa hyödyntäen räätälöidä asiakkaille palveluita (P4, 18) ja robotiikan 41 avulla automatisoidut lainapäätökset tekevät palveluista entistä joustavampia (P1, 20). Tietohallintojohtajan tehtävässä tämän näkyy siten, että hänen tehtävänsä konesalin pyörittäjänä on päättynyt. Hän toimii pikemminkin muutoksen tekijänä, jolla on menes- tyksen avaimet käsissään (B). Kehittyvältä tietotekniikalta odotetaan paljon ja tietohal- lintojohtajan tehtävässä vaikuttaa olevan oleellista (täytyy) ymmärtää teknologian tuo- mat mahdollisuudet ja osata valita liiketoiminnan kannalta oikeat ratkaisut (E; Y). ”…IT:n ja digitalisen tiedon merkitys on kasvanut, digitaalisen tiedon määrä kaksi- kertaistuu joka vuosi” (D) ” …CIO:n rooli on muuttunut muutoksen tekijäksi ja olemassa olevan bisneksen pyörittämisen mahdollistajaksi” (B) Teknologian merkitys pankkitoimialalla näyttää kasvaneen huomattavasti (C). Muutos näkyy pilvipalveluina ja palveluiden ulkoistamisena. Palveluita on entistä helpompi ra- kentaa, ne saadaan todella aiempaa nopeammin ulos ja ne ovat entistä monipuolisempia ja edullisempia (B; E). IT:n rooli liiketoiminnan strategisena mahdollistajana on noussut aivan uuteen asemaan digitalisaation myötä verrattaessa sitä pankkitoiminnan aiempiin vaiheisiin (W). Kilpailuympäristön muutos ja asiakkaiden käyttäytyminen on ajanut pan- kit kehittämään uudenlaisia palveluita (A; P2, 25). ”…tietotekniikka on toimialana standardoitunut ja modularisoitunut helpommin rakennettavaksi, jolloin voidaan siirtyä siihen, että liiketoiminta johtaa tietoteknii- kan tekemistä ja CIO vaikuttaa, että ne edellytykset on olemassa” (E) CIO:n uusi rooli Aineisto kertoo, että tietohallintojohtajan rooli organisaatiossa on muuttunut melkoi- sesti. Aikaisemmin tietohallintojohtaja on nähty vain teknologiajohtajana, mutta digita- lisaatio ja sen mukana tuomat mahdollisuudet ovat pakottaneet tietohallintojohtajan olemaan samaan aikaan myös liiketoimintajohtaja (A; D). Teknologia- ja liiketoiminta- osaaminen korostuvat nykyisessä tehtävässä, jossa tietohallintojohtaja toimii liiketoimin- nan transformaation mahdollistajana (V). Tietohallintojohtajaa voidaankin pitää 42 hybridijohtajana (W), digitalisaatio ja pilvipalvelut ovat nostaneet tietohallintojohtajan pois konesalista uuteen ja entistä keskeisempään tehtävään (X). Jotta hän voi menestyä roolissaan täytyy hänen ymmärtää asiakkaitaan, tietohallintojohtajan onkin syytä sään- nöllisesti osallistua myynti- ja asiakaspalvelun toimintaan ja tuoda itsensä esille ja pyrit- tävä vaikuttamaan asiakasrajapintaan (V). Liiketoimintaan vaikuttavat muutostekijöinä digitalouden paine (X) ja kilpailuympäristön muutos (A; D; P2, 5), jotka korostavat vaadetta liiketoimintaosaamiseen ja teknologian hyödyntämiseen. Toisin sanoen muutos edellyttää sekä bisneksen että tietotekniikan ymmärtämistä (A; B; C; D; E; V; W; Z; Y). Kilpailuympäristön muutos on ajanut pankit panostamaan verkko- ja mobiilipalveluihin, menestykseen vaaditaan muuntautumisky- kyä ja taitoa tunnistaa, kuinka uusilla tavoilla onnistutaan luomaan arvoa (P2, 5). ”…vaatimus liiketoiminnan ymmärtämisestä on korostunut, ei riitä, että tuntee vain oman alueen, pitää pystyä ymmärtämään liiketoimintaa hyvin monelta nä- kövinkkeliltä” (A) ”…CIOn pitää ymmärtää bisnestä ja tekniikkaa. Pitää olla samaan aikaan liiketoi- mintajohtaja ja teknologiajohtaja” (D) ”…pilvipalvelut ja prosessiautomaatio ovat vähentäneet IT-pomojen perinteistä roolia firman valojen päällä pitäjänä” (X) Johtamiseen kohdistuvat muutokset koskevat ajanjaksolla tunnistetusta muutoksesta nousevia uusia vastuualueita (V), palveluiden toimituskentän monipuolistumista ja pal- veluiden ulkoistamista sekä näistä ja muista tekijöistä syntyviä työskentelytapoja ja nii- den johtamisen osaamista. (A; B; C; D). Kyse vaikuttaa olevan aiempaan verrattuna mit- tavista pankkitoiminnan ymmärtämisen muuttumisesta ja laajenemisesta. Strateginen hybridijohtaja Aineisto kertoo, että tietohallintojohtajaa voidaan kutsua tänä päivä strategiseksi hybri- dijohtajaksi. Jotta tietohallintojohtaja voi toimia uudessa roolissaan strategisena 43 hybridijohtajana, edellytetään häneltä haastateltujen ja muun aineiston perusteella kompetensseja kuten: teknologiaosaamista, liiketoimintaosaamista ja strategisen johta- misen osaamista. Lisäksi tietohallintojohtajalla täytyy olla hyvä ymmärrys omasta toimi- alastaan ja sen pelisäännöistä. (B; C; D; E; V; W; Y) ”…pitää olla hyvä ymmärrys yrityksen toimialasta, pelisäännöistä ja strategisen johtamisen taidoista. Ja sit tietty tarvitaan tietämystä teknologiasta, joka on hyvin moniulotteinen. Pitää osata johtaa teknologioiden käyttöönottoa, olemassa ole- vien teknologioiden ylläpitoa ja käyttöä” (D) Finanssialalla toimiessaan tietohallintojohtajan pitää liikkua varsin laajalla alueella, hä- nellä täytyy olla hyvä perustietämys pankki- ja vakuutusliiketoiminnasta ja hänen on syytä osata tekniikkaa riittävän hyvin strategian tasolta, että voi ymmärtää millaisia haas- teita ohjelmistokehittäjillä on (A). ”… teknologian ymmärtäminen; mikä on mahdollista ja liiketoimintaympäristön ymmärtäminen ja sit varmaan se, että miten it-toimintaa modernissa yrityksessä johtaa. Ja ihan olennainen on se, että on hyvät henkilöstökyvykkyydet liiketoimin- tasuuntaan ja omaan organisaatioon. Näillä kyvykkyyksillä pärjää tässä roolissa.” (B) Aineisto kertoo, että teknologian osaaminen ja ymmärtäminen ovat erittäin tärkeä osa tietohallintojohtajan roolia. Finanssiyritykset ovat nykyään hyvin pitkälti teknologiayri- tyksiä ja lähestulkoon kaikki palvelut ovat verkossa ja digitaalinen asiointi vain kasvaa. ”…toinen puoli on se että pitää pystyä katsoa konepellin alle ja ymmärtää mitä siellä näkyy, mä olen nähnyt esimerkkejä siitä, kun puhtaasti liiketoimintaosaaja alkaa vetää IT-toimintaa niin siinä syntyy paljon hyvää, mutta jää paljon ymmär- tämättä mitä lopulta voi saada aikaiseksi ja mikä on mahdollista ja mitä riskejä sisältyy ja miten siitä ratkaisusta syntyy kestävä ja turvallinen taloudellinen ja te- hokas.” (C) Tietoturva (C; D; Y) näyttää olevan keskeinen tekijä tietohallintojohtajan kompetenssi- vaateissa 2010-luvulla. Tietoturva korostuu näin herkällä alalla ja sen tulee nojata vah- vaan pohjaan, sillä kyberuhat ovat muuttaneet maailmaa viimeisen 10 vuoden aikana, josta syystä tietosuoja tärkeys on korostunut (B; C). Uuden tietosuoja-asetuksen (GDPR) 44 mukana tulleet mahdolliset uhkasakot ovat nostaneet tietoturvan uudelle tasolle. Siksi tietohallintojohtajalla tulee olla perusosaaminen tietoturvan ja tietosuoja osalta (E). Kyseessä on johtamistehtävä, jossa tietohallintojohtajan pääsääntöinen tekeminen on muiden johtamista ja vaikuttamista, toisin sanoen kyse on vuorovaikutuksellisesta roo- lista. Täytyy tietää, kuinka ihmisiä johdetaan ja kuinka IT-toimintaa johdetaan nykypäivän yrityksissä. Täytyy tehdä oikeita ratkaisuja ja tuoda samalla uusia kehittämismahdolli- suuksia esiin. (B; C) Johtamiseen kohdistuvista kompetenssivaateista aineistosta nousevat esiin strategisen johtamisen ja muutosjohtamisen osaaminen (A; B; C; V), vuorovaikutustaitojen merkitys ja tunneäly (B; D; E; V; W; Y) sekä asiakkaan ymmärtäminen (V). Tietohallintoon kohdistuvia johtamisen kompetenssiedellytyksiä ovat liiketoiminnan muutoksen mahdollistaminen, ymmärrys liiketoiminnasta ja tekniikasta sekä kaupallinen osaaminen (A; B; C; D; E; V; W; Z; Y). Niiden ohella keskeisiä ovat liiketoiminnan muutok- sen mahdollistaminen sekä ymmärrys teknologian vaikutuksesta työvoimaan (X). Johtaja vuorovaikuttajana Yhtenä johtajuuteen kohdistuvana kompetenssivaateena aineistosta nousevat esiin joh- tajan vuorovaikutustaidot (B; D; E; V; W; X). On oleellista, että hän pystyy viestimään ymmärrettävästi ja selkeästi henkilökunnalle, liiketoiminnalle ja kumppaneille. Lisäksi haastatellut nostavat esiin tietohallintojohtajalta edellytettävän hyvin jämäkän otteen ja hyvät esiintymistaidot. Varsinkin vuorovaikutustaidot liiketoimintajohdon suuntaan ovat erityisen tärkeät. Tämä auttaa johtoa ymmärtämään teknologiaa paremmin, kun viesti- tään selkokielellä teknisen jargonin sijaan ja saadaan johto ymmärtämään teknologian rooli liiketoiminnan mahdollistajana. ”…ja ihan olennainen on se, että on hyvät henkilöstökyvykkyydet liiketoiminta- suuntaan ja omaan organisaatioon” (B) 45 Teemojen keskinäiset suhteet Aineisto antaa aihetta tarkastella teemoja suhteessa toisiinsa, koska niiden välille syntyy selkeitä syy-seuraus ja muita suhteita. Kuviossa 9. osoitan riippuvuussuhteet nume- roiduilla nuolilla (Nx), jotka voivat olla yksisuuntaisia tai kaksisuuntaisia vaikutuksesta riippuen. Aineisto kertoo selkeästi, että regulaatio ja ympäristön muutokset ovat kytköksissä alen- tuneisiin kustannuksiin ja asiakasarvoon, asiakkaiden käyttäytyminen on muuttunut ja he ovat entistä vaativampia. Tämä on pakottanut pankit rakentamaan parempia ja en- tistä joustavampia palveluita, joka näkyy asiakasarvon lisääntymisenä, kun asiakas on otettu keskiöön ja on alettu ajattelemaan asiakaslähtöisesti. (N1). Regulaatio on myös tuonut mukanaan uusia tietosuojakäytäntöjä, joita pankkien tulee noudattaa. Myös tä- män voidaan ajatella lisäävän asiakasarvoa, kun pankkiliiketoiminnan turvallisuus kasvaa. Erilaiset kriisit ja kyberuhat ovat myös luoneet painetta tietoturvan ja tietosuojan osalta alalle. Tässä löytyy selkeä yhtymäkohta strategisen hybridijohtajan tehtävän kanssa. (N2), sillä tietohallintojohtajaan kohdistuu entistä enemmän osaamisodotuksia tietosuojan ja tietoturvan osalta. Tietohallintojohtaja tuo omalla vuorovaikutuksellaan regulaation tuo- mat säännökset johtoryhmän tietoisuuteen. (N3). Aineisto kertoo, kuinka digitalisaatio ja tekniikan korostuminen liittyvät vahvasti alentu- neisiin kustannuksiin ja asiakasarvoon. Digitalisaatio on mahdollistanut edullisemmat ja monipuolisemmat palveluhankinnat, koska valtavat datamassat mahdollistavat lisäarvon luonnin asiakkaille. Siitä on seurannut, että digitalisaatio on tuonut entistä sujuvammat ja helppokäyttöisemmät palvelut asiakkaiden ulottuville. Kuviossa 9. nähdään näiden kahden osa-alueen välillä kaksisuuntainen nuoli. Se kuvaa sitä, kuinka ne ovat riippuvai- sia toisistaan, jolloin asiakaslähtöisyys ajaa alaa jatkuvasti kehittymään ja digitalisaatio mahdollistaa edullisemmat hankinnat matalakustannusten maista. (N4). 46 Digitalisaatiolla ja tekniikan korostumisella on myös yhtymäkohtia CIO:n uuden roolin kanssa, sillä digitalisaatio on ajanut tietohallintojohtajan uuteen tilanteeseen ja muutta- nut hänen tehtäväänsä merkittävästi. (N5). Strateginen hybridijohtajarooli yhdistyy vah- vasti myös digitalisaatioon. Digitalisaatio on muokannut liiketoimintaa ja tuonut uusi mahdollisuuksia, joita tietohallintojohtajan on tehtävässään hyödynnettävä. Kaksisuun- tainen nuoli kuviossa 9. (N6) kertoo siitä, että digitalisaation mukana tulleet valtavat da- tamäärät ovat asettaneet uusia vaatimuksia tietohallintojohtajalle. Strategisena hybri- dijohtajana hän tarvitsee näin ollen uutta osaamista liiketoiminnan ja teknologian sa- roilla voidakseen hyödyntää datamassoja ja luoda tällä yritykselle arvoa. Regulaatio ja ympäristön muutokset ovat myös CIO:n roolia uudistavia osatekijöitä. Kil- pailuympäristö on muuttunut ja tekniikka on kehittynyt, joista on syntynyt uusia vaati- muksia pankkien toiminnalle. Tästä johtuen odotuksia kohdentuu myös tietohallintojoh- tajan rooliin, jonka on pysyttävä ajassa mukana ja kehitettävä omaa osaamistaan muun muassa liiketoiminnan ja teknologian osalta. (N7). Aineisto nostaa esiin CIO:n uudistuvan roolin ja ympäristön muutosten välisen yhteyden, sillä tietohallintojohtajan tulee myös ymmärtää asiakaskuntaa ja heidän muuttuvia tarpeitaan. (N7). Samoin uuden johtaja- roolin ja hybridijohtajan välille näyttää myös muodostuvan yhteys, kuviossa 9. kahden- suuntainen nuoli (N8), kuvaa sitä. Toimiakseen uudessa roolissa CIO:n tulee olla hybri- dijohtaja, jolta edellytetään aiempaa laajempaa osaamista, jolloin korostuu esimerkiksi liiketoimintaosaaminen ja kyky toimia liiketoiminnan mahdollistajana. Uuden roolin myötä CIO:n vuorovaikutuksellinen osaaminen korostuu, kun edellytetään selkeää viestintää sekä alaisille ja ylimmälle johdolle ja johtokunnalle. Johtajan tulee osata johtaa alaisiaan ja ymmärtää heidän haasteitaan, kun ylimmän johdon ja johtokun- nan suuntaan tulee osata kertoa selkokielellä missä mennään ja mitä tulee tapahtumaan. (N9). Edellytys laadukkaasta viestinnästä yhdistyy perinteiseen johtajuusrooliin. Toisin sanoen voidakseen toimia strategisena hybridijohtajana tietohallintojohtajan on kyet- tävä viestimään selkeästi. (N10). Molempia edellä mainittuja tilanteita kuvaa kuviossa 9. 47 kaksisuuntainen nuoli, joka kertoo hyvien vuorovaikutustaitojen välttämättömyydestä uudistuvassa roolissa, jotta voisi menetyksellisesti toimia strategisena hybridijohtajana. Regulaatio ja ympäristön muutokset ovat vahvasti sidoksissa digitalisaation ja tekniikan korostumiseen, koska digitalisaatio on tuonut mukanaan tiedon määrän räjähdyksen ja tämä on vaatinut pankeilta todella suuria panostuksia tietosuojaan ja tietoturvaan. Sa- moin muun muassa GDPR-säännöksen voimaantulo on muuttanut pankkien liiketoimin- nan tekemistä todella paljon. Nuoli on kaksi suuntainen, koska vaikka digitalisaatio ajaa finanssialan parantamaan tietosuojaa, niin regulaatio ajaa pankit kehittämään uutta ja parempaa teknologiaa. (N11). Kuvio 9. Teemojen keskinäiset suhteet Johtaja vuorovaikutta jana Strateginen hybridijohtaja CIOn uusi rooli Regulaatio ja ympäristön muutokset Digitalisaatio ja tekniikan korostuminen Alentuneet kustannukset ja asiakasarvoN1 N2 N3 N4 N11 N5 N6 N7 N8 N9 N10 48 5.2 Tietohallintojohtamisen muutokset pankkitoimikentällä Tiedon suhde regulaatioon ja ympäristön muutoksiin: Merkittävänä muutoksena (tietohallintojohtajan roolissa) pankkitoimikentällä on ollut regulaatio ja tietosuoja asetukset. Siihen yhdistyvän digitalisen tiedon määrä on räjähtä- nyt ja jatkaa kasvamistaan joka vuosi, uusi tietosuoja-asetus GDPR on asettanut vaati- muksia henkilötietojen ja datan oikeanlaiseen säilytykseen ja käsittelyyn. Se tarkoittaa, että datan merkitys liiketoiminnalle kasvaa. Laihonen (2013 17-18) tunnistaa datan ra- kenteettomina tosiasioina joka muotoutuu informaatioksi ja tietämykseksi sen jalostu- essa. Kosonen (2015) huomauttaa, että data sellaisenaan on melko arvotonta, mutta oikein käytettynä siitä tulee arvokasta. Kun data muuttuu tiedoksi, voidaan tietoa hyväksikäyt- tämällä luoda asiakkaille lisäarvoa uusien palveluiden muodossa. Digitaalisissa kanavissa analytiikkaa hyödyntäen voidaan asiakkaille räätälöidä palveluita (P4, 18) ja robotiikan avulla automatisoidut lainapäätökset tekevät palveluista entistä joustavampia (P1, 20). Pankit ovat tehneet merkittäviä muutoksia vanhojen järjestelmien kehittämiseksi ja kor- vaamiseksi, myös toimialan säätely ja tietosuoja asetukset ovat rokottaneet alaa ja edel- lyttäneet valtavia panostuksia. Muutokset asiakaskäyttäytymisessä ovat asettaneet myös vaatimuksia pankeille, asiakkaat vaativat entistä joustavampia palveluita, joita voi käyttää missä ja milloin tahansa. (Karhinen & Korkeela 2016, 6-8). Tutkimukseni aineisto kertoo, että toimintaympäristön muutokset kuten finanssialan re- gulaation kasvu ovat aiheuttaneet merkittäviä kustannuksia pankeille. (A). Kyberuhat ovat nostaneet tietohallinnon merkityksen uudelle tasolle, samalla tietosuoja asetus (GDPR) on lisännyt vaatimuksia tietojenkäsittelyyn ja nostanut tietoturvan tasoa. (B; C; D; E; Y; P1, 10). Asiakkaiden odotukset pankkitoimintaa kohtaan ovat kasvaneet ja asi- oinnin tulee olla helppoa ja nopeaa (A; P4, 6). Karhisen ja Korkeelan (2016) huomiot tu- kevat aineistosta esiin noussutta tietoa. Toimintaympäristön tuntemuksen tarve 49 korostuu myös Laihosen (2013, 13-14) toteamuksessa, että oman toimintaympäristön hyvä tuntemus luo edellytykset menestymiselle oikeiden strategia valintojen avulla. CIO:n uusi rooli: Pankkien liiketoiminnassa tapahtuneet muutokset vaikuttavat pankkien tietohallintojoh- tajien tehtäviin ja niissä edellytettäviin kompetensseihin. Kuvio 10. Tieto ja tiedolla johtaminen määrittävät tietohallintojohtajan tehtäväkenttää. • Offshore, laaja palvelutoimittaja verkosto • Nopea reagointi • Asiakaslähtöisyys • Kehittynyt teknologia, uudet ratkaisut • Pilvipalvelut • Datan määrä • Teknologian ymmärrys • Uudet vastuualueet • Liiketoiminta osaaminen • Teknologia osaaminen Johtaja vuorovaikutta jana Strateginen hybridijohtaja CIOn uusi rooli Regulaatio ja ympäristön muutokset Digitalisaatio ja tekniikan korostuminen Alentuneet kustannukset ja asiakasarvo • Tietosuoja • GDPR • Tietoturva • Asiakas käyttäytyminen • Teknologia liiketoiminnan mahdollistajana • Esiintymisvarmuus • Selkeä viestintä TIETO 50 Teknologia liiketoiminnan mahdollistajana Tietohallintojohtajan tehtävässä menestyminen näyttää edellyttävän pääsyä kattavaan informaatioon, jotta hän voi tehdä työssä tarvittavat ratkaisut. Tämä käy ilmi tietohallin- tojohtajan tehtävässä. Aineisto kertoo sen roolina olevan valjastaa tieto ja laittaa se tuot- tamaan (D; P2, 15). Davenport ja Prusak (1998) toteavat tiedon syntyvän, kun ihminen käsittelee informaatiota, ja siinä käytettäviä menetelmiä voivat olla vertailu aiempaan informaatioon, tekemällä johtopäätöksiä sen perusteella, millaisia seurauksia informaa- tiolla on päätöksiin ja toimintaan tai selvittämällä, miten saatu informaatio koskettaa muuta tietoa. Tästä on kyse tietohallintojohtajan roolista informaation ja datan valjasta- misesta ja ohjaamisesta pankkitoimintaa palvelevaksi ja arvoa tuottavaksi resurssiksi. Sydänmaanlakka (2007, 187-191) kuvaa tiedon hierarkiassa, että on älykkyyttä käyttää oikeaa tietoa oikeiden ratkaisuiden saavuttamiseksi, mutta menestyäkseen pelkkä tieto ei riitä vaan tarvitaan myös sosiaalisia taitoja. Tietoa täytyy osata käyttää oikein ja se pitää osata välittää eteenpäin. Kososen (2019) mukaan tiedolla johtaminen koostuu kah- desta ei puoliskosta; tiedon tuottaminen ja tiedon hyödyntäminen, näistä syntyy tiedolla johtamisen kokonaisuus. Sen hyödyntämiseen vaaditaan henkilöitä, joista keskeisiä ovat tietohallintojohtajat, jotka voivat soveltaa asiantuntemusta ja kykyjään päätöksenteossa (P4, 26) kuten Sydänmaanlakka ja Kosonen toteavat. Aineiston mukaan tietohallintojohtajan rooli organisaatiossa pelkästä teknologiajohta- jasta on muuttunut ja tietohallintojohtajan nähdään samaan aikaan liiketoimintajohta- jana (A; D). Molemmat teknologia- ja liiketoimintaosaaminen ovat tarpeen, kun tietohal- lintojohtaja toimii liiketoiminnan transformaation veturina (V). Digitalisaatio ja sen mu- kana tulleet uudet teknologiat ovat nostaneet tietohallintojohtajan konesalista liiketoi- minnan keskiöön (X). Kilpailuympäristön muutokset (A; D; P2, 5) ovat lisänneet vaati- muksia liiketoimintaosaamisesta ja teknologian hyödyntämisestä. Tietohallintojohtajalta vaaditaan selkeästi sekä bisneksen ja tekniikan ymmärrystä (A; B; C; D; E; V; W; Z; Y). Tältä osin aineisto vahvistaa Kouhin (2013) päätelmää siitä, että tietotekninen osaaminen ei 51 ole enää tietohallintojohtajan tärkein osaamisalue, vaan liiketoimintaosaaminen on nos- tanut päätään. Ritvanen ja Sinipuro (2013) toteavat, että tiedolla johtaminen on toimin- nanohjausta ja päätöksentekoa, joka perustuu tietoon ja dataan. Tiedolla johtamisessa on loppupeleissä kyse liiketoimintatiedon hallinnasta, joka myös käy ilmi aineistosta. Vaikka tietotekniikka ei ole enää tärkein osaamisalue ei se tarkoita, että tietohallintojoh- tajan tulisi olla pelkästään bisnesjohtaja. Tietohallintojohtajalta edellytetään syväosaa- mista joltain osa-alueelta, jotta tämä voi ohjata alaistensa toimintaa ja olla avuksi. (Myl- lymäki 2015, 101-106) Päätelmäksi muodostuu, että tietohallintojohtajan tulee olla sa- maan aikaan teknologiajohtaja sekä liiketoimintajohtaja. (D). Siten aineistoni on yhden- suuntainen Myllymäen havainnon kanssa. Tietohallintoasiantuntijan rooli yritysten hallituksissa ei sen strategisesta merkityksestä huolimatta näytä aineiston perusteella vakiintuneen, vaikka tutkimukseni teoriakirjalli- suudessa sitä korostettiin (Tiirikainen 2008). Niissä tapauksissa, joissa tietohallintojoh- taja ei ollut johtoryhmän jäsen, oli kuitenkin perustettu erillinen toimikunta, jossa oli IT- asiantuntijoita mukana. Johtaja vuorovaikuttajana: Viestinnän keskeinen merkitys nousee esiin aineistossa, sillä on hyvin tärkeää, että joh- taja osaa viestiä selkeästi ja ymmärrettävästi alaisilleen, johtoryhmälle ja ulkoisille toimi- joille. Johtoryhmälle viestinnän tulee olla selkeää, ja haastateltujen mukaan tietohallin- tojohtajan tulee mahdollisuuksien mukaan välttää liian teknisiä termejä (B; D; E; V; W; X). Myös Sydänmaanlakka (2007, 189-191) korostaa, kuinka tietoa pitää osata käyttää oikein ja se pitää osata välittää eteenpäin. Samoin Kouhi (2013, 16-18) korostaa, kuinka tieto- hallintojohtajalta vaaditaan hyviä kommunikaatiotaitoja ja erittäin tärkeään asemaan nousee kommunikaatio IT-funktion ja johtoryhmän välillä, kun arvioidaan mahdollisia 52 riskejä ja mahdollisuuksia. Siksi tietohallintojohtajan vastuulla on viestiä johtoryhmälle tarpeeksi selkeästi ja tuoda esiin IT-funktion tärkeys. Johtajan vuorovaikutuksellista roolia sekä ihmisten että toimintojen johtajana tuskin voi korostaa liikaa. Laihonen (2013, 15) mainitsee eräänä tiedolla johtamisen ongelmana huonon viestinnän organisaation sisällä, jolloin tarvittava tieto ei ole kaikkien saatavilla. Se voi ilmetä kommunikaatio-ongelmana johdon ja alaisten välillä. Vaikka organisaation sisäiset viestintä välineet olisivat ajan tasalla, saattaa viestintä silti olla haasteellista. Eräs merkittävä vuorovaikutustaito, joka nousee haastatteluissa esiin, on johtajan esiin- tymisvarmuus (B; D; E). Esiintymisvarmuutta voidaan kutsua Nonaka & Takeuchin (1995) tunnistamaksi piileväksi tiedoksi, jonka Sydänmaanlakka (2007) on kuvannut tiedoksi, jota ei ole kirjattu alas ja jota on vaikea jakaa eteenpäin. Piilevä tieto on kuitenkin opit- tavissa sosialisaation avulla, jossa kyseessä on prosessi, joka toimii oppilas-opettaja ase- telman kautta. (Sydänmaanlakka 2007, 192; Nonaka & Takeuchi 1995). Vuorovaikutus- taidot nousevat merkittäviksi tekijöiksi Collinsin viiden tason johtajuushierarkiassa, jossa hän on käynyt läpi huippujohtajilta vaadittavia ominaisuuksia. Siinä neljännelle tasolle nousevat juuri ne johtajat, jotka omalla vuorovaikutuksellaan innostavat ja motivoivat alaisiaan ja tämän avulla saavat myös nostettua johtamansa toimintayksikön tulokselli- suutta ja tehokkuutta. (Myllymäki 2015, 101-106). Alentuneet kustannukset ja asiakasarvo: Karhinen ja Korkeela (2016, 6-8) kertovat, kuinka 2010-luvulle tultaessa teknologian no- pea kehitys vaikutti ylläpitokustannusten alenemiseen ja mahdollisti uusien ja monipuo- listen palveluiden tuottamisen asiakaslähtöisesti. Kustannusten alenemiseen on myös vaikuttanut se, että yhä useamman palvelut tuotetaan pankin ulkopuolella. Tiirikainen (2008, 64-65) huomauttaa IT-toimintojen olevan yritykselle strategisesti merkittäviä, jonka uudet palvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja laskevat kustannuksia. 53 Laihosen (2013, 13-14) mukaan tehokkaalla tietojohtamisella pankki voi lisätä koko or- ganisaation tehokkuutta ja asiakasarvoa. Tehokkuutta lisäämällä voidaan alentaa kustan- nuksia ja asiakasarvoa nostamalla pyritään laajentamaan asiakkaiden ymmärrystä hei- dän kokemastaan hyödystä. Yritys voi menestyä nopea tempoisella alalla valitsemalla oi- kean strategian, joka voi pohjautua esimerkiksi tehokkuuteen tai asiakasarvon tuottami- seen. Silloin yrityksen on tarpeen ymmärtää toimintaympäristöään voidakseen hyödyn- tää sopivaa strategiaa. Tutkimukseni aineisto kertoo, että digitalisaatio on mahdollista- nut pankkien kustannusten merkittävän alenemisen, koska tuotanto on ohjattu pääsään- töisesti ulkomaille (B; E). Tämä on mahdollistanut nopean ja tehokkaan kehityksen, joka näkyy asiakasarvon nousuna ja johtaa asiakastyytyväisyyteen (V), kuten Laihonen esittää. Digitalisaatio ja tekniikan korostuminen: Datan merkitys yrityksissä on kasvanut viime vuosien aikana merkittävästi, ja näyttää siltä, että saatavilla olevan tiedon määrä on kasvanut ja tulee jatkamaan kasvamistaan joka vuosi (D). Tämä tarkoittaa, että datan merkitys on noussut uuteen arvoon liiketoi- minnan näkökulmasta, ja tietohallintojohtajan tehtävänä on tuottaa yritykselle lisäarvoa tällä datalla (D; P2, 15). Kosonen (2015) muistuttaa datan sellaisenaan olevan lähes ar- votonta, mutta kun sille annetaan joki merkitys, muuttuu data informaatioksi, joka oikein hyödynnettynä ja analysoituna voi olla todella arvokasta. Tietoa hyödyntämällä voidaan tehostaa palveluiden toimintaa ja luoda asiakkaille lisäarvoa (P4, 18). Pankit ovat hyö- dyntäneet dataa ja analytiikkaa muun muassa automatisoiduissa lainapäätöksissä ja nämä ovat tehneet asiakkaiden palveluista entistä joustavampia (P1, 20). Kososen (2019) mukaan tiedolla johtamisen kokonaisuus syntyy kahdesta puoliskosta, joita ovat tiedon tuottaminen ja tiedon hyödyntäminen. Jotta tietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti, tar- vitaan ihmisiä, joilla on asiantuntemusta ja kykyä tiedon käyttämiseksi päätöksen teossa. Siksi lienee perusteltua todeta, että tietohallinto, sen henkilöstö ja tietohallinnon johta- minen nousevat osaksi pankkiliiketoiminnan keskiötä. 54 Informaatiovallankumous on näkynyt selvästi myös tietohallintojohtajan roolin muutok- sessa, jossa aiempi tehtävä konesalin ylläpitäjänä on päättynyt ja hän toimii liiketoimin- nan mahdollistajana ja muutoksen tekijänä (B). Teknologialta odotetaan paljon, jolloin tietohallintojohtajalla on oltava teknistä ymmärrystä ja hänen on osattava tehdä oikeat päätökset liiketoiminnan kannalta (E;Y). Havaintoa tukee Kouhi (2013) toteamus siitä, että tietohallintojohtajan tärkein osaamisalue ei ole enää tietotekniikka, vaan tietohal- lintojohtajan tulee myös tuntea toimialansa tarpeeksi hyvin, vaatimukset liiketoiminta- osaamisesta ovat korostuneet merkittävästi kuten aiemmin todettiin. Aineistosta nousee esiin teknologian merkityksen vahva nousu pankkitoimialalla. Tämä muutos näkyy erityisesti pilvipalveluiden hyödyntämisenä ja palveluiden ulkoistamisessa. Edelleen palveluiden kehitys on aiempaa huomattavasti nopeampaa, palvelut ovat mo- nipuolistuneet ja ovat entistä edullisempia (C; B; E). IT:n rooli liiketoiminnan mahdollis- tajana on noussut aivan uuteen asemaan digitalisaation luomien mahdollisuuksien ansi- osta (W). Dahlberg & Halén totesivat vuoden 2016 tutkimuksessaan, että asiakkaiden älylaitteet tulevat olemaan suuri tekijä pankkitoimialan mobiiliratkaisuiden kehityksessä, jota havaintoa aineistoni tukee. Digitalisaatio on mahdollistanut pankkien liiketoimintamallin uudistamisen, toiminta on edullisempaa ja kansallisempaa ja suuri osa palveluista tuotetaan alihankkijoilla. Suoma- laiset pankit ovat olleet digitalisaation eturintamassa kehittämässä digitaalisia palveluita ja ovat onnistuneet saamaan asiakkaat käyttämään näitä palveluita. (Karhinen & Kor- keela 2016, 6-8). Strateginen hybridijohtaja: Laihonen (2013) muistuttaa, että tietohallintoasiantuntijoita edellytetään kattava tekni- nen osaaminen, jonka lisäksi heidän täytyy ymmärtää teknologian tuomat mahdollisuu- det. Toisin sanoen tietohallintojohtajalla tulee kuitenkin olla jonkinlaista syväosaamista 55 teknologiasta, tämän avulla hän on alaistensa arvostama ja voi olla heille avuksi vaati- vissa tehtävissä. (Myllymäki 2015, 101-106), vaikkakin liiketoimintaosaaminen korostuu. Tutkimukseni aineisto kertoo, kuinka tämän päivän tietohallintojohtajaa voidaan kutsua hybridijohtajaksi. Toimiakseen hybridijohtajana henkilöltä edellytetään tiettyjä kompe- tensseja kuten vahvaa teknologia- ja liiketoimintaosaamista sekä strategista johtamista. Hyvä toimialan tuntemus ja sitä koskevien säännösten hallinta ovat myös keskeisiä me- nestyksen tekijöitä. (B; C; D; E; V; W; Y). Kouhi (2013) esittää myös, että tietohallintojoh- tajan tärkeimpänä osaamisalueena ei nähdä enää tietotekniikkaan vaan sen sijaan liike- toimintaosaaminen on korostunut merkittävästi. Data ja tieto ovat tietohallintojohtajan merkittäviä työkaluja, kuten jo aiemmin on to- dettu ja niillä on oleellinen merkitys yrityksen menestymisessä. Tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa tarvitaan oikeanlaisia ihmisiä, jotka soveltavat omaa asiantuntemus- taan ja kokemustaan (Kosonen 2019). Tietohallintojohtaja tarvitsee useita eri taitoja on- nistuakseen tehtävässä, ja valtaosa taidoista on opittavissa koulutusten tai kurssien avulla, mutta onnistumiseen vaikuttavat myös henkilön yksilölliset tekijät kuten älykkyys, aiempi urakokemus, motivaatio sekä persoona (Northouse 2010; Yukl 2013). Myllymäki (2015, 101-106) on todennut, että hyvä koulutustausta ei ole tae siitä, että olisi hyvä johtaja. Koulutus antaa kyllä hyvät työkalut johtajana toimimiseen, mutta johtajan teh- tävässä menestymiseen tarvitaan sosiaalista älykkyyttä. Collinsin viiden tason johtajuus- hierarkiasta käy ilmi, että ylimmille tasoille yltävät johtajat ovat kannustavia, motivoivia sekä voimakastahtoisia, tällaiset johtajat saavat alaiset sitoutumaan työhönsä. Aineistosta nousevat myös esiin johtamistaidot, joista strategisen johtamisen ja muutos- johtamisen osaaminen ovat niin haastattelujen kuin myös muun aineiston mukaan to- della oleellisia tehtävässä menestymiseksi (A; B; C; V). Johtajan roolissa on aina kyseessä vuorovaikutustehtävä, jossa johtajan tulee tietää ja ymmärtää kuinka alaisia johdetaan (B; C). Menestyneellä johtajalla tulee siten olla tunneälyä ja hyvät vuorovaikutustaidot 56 (B; D; E; V; W; Y). Tämä tarkoittaa, että henkilöstöjohtaminen eli leadership-osaaminen korostuu. Sen ohella finanssialalla toimivalla tietohallintojohtajalla tulee olla hyvä perustietämys pankki- ja vakuutusliiketoiminnasta, jonka ohella hänellä täytyy olla riittävän hyvä teknil- linen osaaminen, jotta hän voi johtaa ohjelmistokehittäjien toimintaa ja tietää millä re- sursseilla on mahdollista tehdä asioita ja mitä se tulee maksamaan ja mikä on mahdol- lista ja mikä ei. (A; C). Näin ollen henkilöstöjohtamisen rinnalla tarvitaan asioiden ja toi- mintojen johtamista eli management-taitoja. Nämä edellytykset tekevät yhdessä tieto- hallintojohtajan roolista strategisen hybridijohtajan tehtävän. Vaikka Tiirikainen (2008) toteaa että perinteisesti finanssialan yritykset sijoittuvat Nolan- McFarlanin matriisissa tehdas ruutuun, on tämä mielestäni tutkimuksen aineiston va- lossa muuttunut enemmän strategisen suuntaan, koska aika on nyt toinen. Tiirikaisen tutkimuksesta on kulunut jo useita vuosia, jotka erityisesti tietotekniikan kehityksen kan- nalta ovat olleet ratkaisevia. Tämän muutoksen Tiirikainen (2008) myös osasi ennustaa. Kuviossa 11. olen osoittanut pankkiliiketoiminnan sijoittumisen matriisiin tutkimukseni perusteella, olen myös ympyröinyt pankkiliiketoiminnan nykytilaan oleellisesti vaikutta- vat seikat. Tänä päivänä tietotekniikka on pankeille erittäin tärkeää ja lähestulkoon kaikki palvelut ovat verkkopohjaisia, jolloin pienetkin katkokset järjestelmässä voivat olla hyvin lamaut- tavia ja aiheuttaa suurta haittaa. Digitalisaation mahdollistamat uudet järjestelmät lu- paavat suuria hyötyjä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin, sillä uusilla järjestelmillä saavute- taan suuria säästöjä ja parantavat suorituskykyä. Sijainti Nolan-McFarlanin –matriisissa näyttää siltä, että pankkiliiketoiminnassa painottuvat enenevässä määrin uuden tieto- tekniikan kasvava tarve luotettavan tietotekniikan ohella. Uusia palvelutarpeita nousee ja niihin kehitetään kilpailukykyä vahvistavia ratkaisuja. Siirtymäsuunta on kohden oikeaa yläkulmaa eli tietotekniikan strategista roolia liiketoiminnassa. 57 Kuvio 11. Nolan-McFarlanin matriisi (Tiirikainen 2008) Strateginen • Yli minuutin katkos on aiheuttaa välittömästi tappiota yritykselle • Vasteajan kasvaessa yli sekunnin aiheutuu siitä huomattavia seurauksia sekä ulkoisille että sisäisille käyttäjille • Uudet järjestelmät lupaavat suuria prosessien ja palveluiden muutoksia • Uudet järjestelmät lupaavat huomattavia kustannusten alenemisia • Uudet järjestelmät kaventavat huomattavasti eroa