Yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuus tulo- ja arvonlisäverotuksessa
Jaakola, Saila (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää yleishyödyllisen yhteisön tulo- ja arvonlisävero-velvollisuuden rajat lain säännösten, lainvalmis-teluaineiston, oikeuskirjallisuuden ja oikeus-käytännön avulla. Koska lainsäädännössä ei ole yksityiskohtaisia säännöksiä, millainen toiminta on yleishyödylliselle yhteisölle verovapaata ja mikä veronalaista, tässä tutkimuksessa tarkas-tellaan, millä kriteereillä toiminta katsotaan veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi tai yhteisön muuksi tuloksi.
Tuloverolain mukaan yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen vain elinkeinotulostaan ja kiinteistötulostaan, kun se on muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Arvonlisäverovelvollinen yleishyödyllinen yhteisö on vain tuloveron alaisesta elinkeino-tulosta sekä kiinteistöhallinta- ja tarjoilu-palvelun omasta käytöstä. Yleishyödyllisellä yhteisöllä on tietyt ehdot täyttäessään oikeus hakea erityistä tuloverohuojennusta, jonka perusteella ne voivat vapautua kokonaan tai osittain myös muutoin veronalaisista tuloistaan. Erityinen verohuojennus ei koske arvonlisä-verotusta. Yhteisöille on myös annettu mahdol-lisuus hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisävero-velvolliseksi toiminnastaan. Tällöin on kuitenkin muistettava, että hakeutumista ei voi rajata vain tiettyyn liiketoiminnan osaan, vaan hakija tulee verovelvolliseksi kaikesta toiminnastaan.
Voidaan sanoa, että verovelvollisuuteen vaikuttavia tekijöitä on yhtä monta kuin tapauksiakin, koska toiminnan luonnetta arvioidaan aina kokonaisuutena. Ratkaisevimpia kriteereitä näyttäisi olevan kilpailuolo-suhteessa toimiminen, toiminnan jatkuvuus, investoinnit toimintaan ja se, että tavara on nimenomaan hankittu myyntitarkoituksessa. On kuitenkin huomattava, että yhteiskunnassa tapahtuva jatkuva muutos voi tehdä tulot veronalaisiksi. Yleishyödyllisten yhteisöjen verovelvollisuus on käytännössä usein epävarma runsaan tulo- ja arvonlisäverokäytännön tarjoamasta tulkinta-avusta huolimatta. Epävarmuuteen on vaikuttanut säännösten väljyys sekä välittömän ja välillisen verotuksen verojärjestelmien eroavaisuudet.
Tuloverolain mukaan yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen vain elinkeinotulostaan ja kiinteistötulostaan, kun se on muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Arvonlisäverovelvollinen yleishyödyllinen yhteisö on vain tuloveron alaisesta elinkeino-tulosta sekä kiinteistöhallinta- ja tarjoilu-palvelun omasta käytöstä. Yleishyödyllisellä yhteisöllä on tietyt ehdot täyttäessään oikeus hakea erityistä tuloverohuojennusta, jonka perusteella ne voivat vapautua kokonaan tai osittain myös muutoin veronalaisista tuloistaan. Erityinen verohuojennus ei koske arvonlisä-verotusta. Yhteisöille on myös annettu mahdol-lisuus hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisävero-velvolliseksi toiminnastaan. Tällöin on kuitenkin muistettava, että hakeutumista ei voi rajata vain tiettyyn liiketoiminnan osaan, vaan hakija tulee verovelvolliseksi kaikesta toiminnastaan.
Voidaan sanoa, että verovelvollisuuteen vaikuttavia tekijöitä on yhtä monta kuin tapauksiakin, koska toiminnan luonnetta arvioidaan aina kokonaisuutena. Ratkaisevimpia kriteereitä näyttäisi olevan kilpailuolo-suhteessa toimiminen, toiminnan jatkuvuus, investoinnit toimintaan ja se, että tavara on nimenomaan hankittu myyntitarkoituksessa. On kuitenkin huomattava, että yhteiskunnassa tapahtuva jatkuva muutos voi tehdä tulot veronalaisiksi. Yleishyödyllisten yhteisöjen verovelvollisuus on käytännössä usein epävarma runsaan tulo- ja arvonlisäverokäytännön tarjoamasta tulkinta-avusta huolimatta. Epävarmuuteen on vaikuttanut säännösten väljyys sekä välittömän ja välillisen verotuksen verojärjestelmien eroavaisuudet.