REHTOREIDEN JA APULAISREHTOREIDEN KOKEMUKSIA YHTENÄIS- KOULUJEN JOHTAMISESTA
Jalonen, Lauri Johannes (2019-10-10)
Jalonen, Lauri Johannes
10.10.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101032253
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101032253
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden kokemuksia peruskoulujen johtamisesta. Tätä tarkoitusta varten laadittiin kolme tutkimuskysymystä. Ensimmäisenä tutkimuskysy- myksenä oli, minkälaisia työtehtäviä kuuluu rehtorin ja apulaisrehtorin työhön. Toinen tutkimuskysymys haki vastausta siihen, millaisia kokemuksia rehtoreilla ja apulaisrehtoreilla on yhtenäiskoulujen johtami- sesta. Tähän haettiin niin positiivisia, negatiivisia kuin neutraalejakin kokemuksia. Se, mihin suuntaan yhtenäiskoulujen johtamista tulisi tulevaisuudessa kehittää rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden mukaan, oli tutkimuskysymyksistä kolmas.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus. Teemahaastattelu oli tutkimuksessa aineistonkeruumenetelmänä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluihin osallistui viisi haastateltavaa. He työskente- livät neljällä eri yhtenäiskoululla, eli kaksi haastateltavaa työskenteli samassa yhtenäiskoulussa.
Rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden kokemukset yhtenäiskoulujen johtamisesta ovat pääosin myönteisiä, mutta myös kielteisiä kokemuksia tuli esiin. Osa kokemuksista puolestaan on sellaisia, että ne voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Lisäksi on sellaisia asioita, jotka hakevat vielä asettumistaan yhtenäis- koulujen verkostossa. Myönteisiksi asioiksi koetaan muun muassa koulupolkuajattelu, laajempi henkilös- tö, aineenopettajien erikoisosaamisen hyödyntäminen, opetusteknologia ja se, että koulu on laajempi verkosto kaiken kaikkiaan. Isoissa yhtenäiskouluissa rehtoreilla ja apulaisrehtoreilla on vain pieni opetus- velvollisuus, ja resursseja johtamiseen on enemmän. Toisaalta työ koetaan siitä huolimatta suureksi ja vaativaksi. Jaettu johtajuus rehtorin ja apulaisrehtorin kesken koetaan enimmäkseen positiivisena, mutta siinä on myös negatiivisia piirteitä. Yhtenäiskoulujen eri toimipisteet koetaan suurimpana haasteena yhte- näiskoulujen johtamisessa. Aineenopettajien ja luokanopettajien erilaiset kulttuurit koetaan toistaiseksi haasteena johtamiselle, mutta tämän uskotaan asettuvan paremmin aloilleen ajan myötä. Yhtenäiskoulu- jen palkkausjärjestelmään olisi saatava muutoksia. Rehtorit ja apulaisrehtorit kokevat, että heillä on liian vähän aikaa pedagogiselle johtamiselle, ja jaettu johtajuus tulisi nähdä laajempana käsitteenä yhtenäis- koulujen maailmassa. Tulevaisuuden kehittämisen näkökulmasta tulisi mennä enemmän kohti vielä yhte- näisempää yhtenäiskoulua.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus. Teemahaastattelu oli tutkimuksessa aineistonkeruumenetelmänä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluihin osallistui viisi haastateltavaa. He työskente- livät neljällä eri yhtenäiskoululla, eli kaksi haastateltavaa työskenteli samassa yhtenäiskoulussa.
Rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden kokemukset yhtenäiskoulujen johtamisesta ovat pääosin myönteisiä, mutta myös kielteisiä kokemuksia tuli esiin. Osa kokemuksista puolestaan on sellaisia, että ne voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Lisäksi on sellaisia asioita, jotka hakevat vielä asettumistaan yhtenäis- koulujen verkostossa. Myönteisiksi asioiksi koetaan muun muassa koulupolkuajattelu, laajempi henkilös- tö, aineenopettajien erikoisosaamisen hyödyntäminen, opetusteknologia ja se, että koulu on laajempi verkosto kaiken kaikkiaan. Isoissa yhtenäiskouluissa rehtoreilla ja apulaisrehtoreilla on vain pieni opetus- velvollisuus, ja resursseja johtamiseen on enemmän. Toisaalta työ koetaan siitä huolimatta suureksi ja vaativaksi. Jaettu johtajuus rehtorin ja apulaisrehtorin kesken koetaan enimmäkseen positiivisena, mutta siinä on myös negatiivisia piirteitä. Yhtenäiskoulujen eri toimipisteet koetaan suurimpana haasteena yhte- näiskoulujen johtamisessa. Aineenopettajien ja luokanopettajien erilaiset kulttuurit koetaan toistaiseksi haasteena johtamiselle, mutta tämän uskotaan asettuvan paremmin aloilleen ajan myötä. Yhtenäiskoulu- jen palkkausjärjestelmään olisi saatava muutoksia. Rehtorit ja apulaisrehtorit kokevat, että heillä on liian vähän aikaa pedagogiselle johtamiselle, ja jaettu johtajuus tulisi nähdä laajempana käsitteenä yhtenäis- koulujen maailmassa. Tulevaisuuden kehittämisen näkökulmasta tulisi mennä enemmän kohti vielä yhte- näisempää yhtenäiskoulua.