Neutraliteettiperiaate ja taloudelliset seuraamusargumentit arvonlisäverotuksessa : Alennetut verokannat ja neutraalisuuden arviointi ratkaisutoiminnassa – erityistarkastelussa pääsymaksut
Kuoppamaa, Niina (2019-09-28)
Kuoppamaa, Niina
28.09.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092830341
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092830341
Tiivistelmä
Alennettuihin verokantoihin liittyy ajankohtaisia veropoliittisia kysymyksiä, joissa on kyse neutraalin verotuksen määrän suhteesta ohjaavaan verotukseen. Alennettuihin verokantoihin liittyy verokantaproblematiikka, ja tähän kysymyksenasetteluun, eli mikä on sovellettava verokanta, liittyvä ratkaisutoiminta vaatii systematisointia. Verovelvolliset ja kuluttajat kohdistavat paineen poikkeuksien laajentavaan tulkintaan,kun taas arvonlisäverolain sääntely perustuu suppeaan tulkintaan. Verolain suppeaa tulkintaa tukee valtiontukiin liittyvä sääntely sekä taloustieteelliset näkemykset. Tutkielmassa asetetaan ratkaisutoiminnassa neutraliteettiperiaatteen ja taloudellisten argumenttien soveltaminen pääsymaksutapausten arviointiympäristöön.
Tutkimusongelma on selvittää, minkälainen merkitys tai rooli taloudelliselle kilpailulle annetaan ratkaisutoiminnassa ratkaistaessa sitä, tuleeko alennettu verokanta sovellettavaksi yleisen verokannan sijasta ja miten taloudelliset tekijät huomioidaan. Tutkimusongelman kannalta on keskeistä selvittää myös miten taloudellista kilpailua ja neutraalisuutta arvioidaan – neutraalisuutta on arvioitava aina suhteessa johonkin – alennettujen verokantojen tulkintatilanteissa. Tutkielmassa merkitykselliseksi osoittautuu käsitteiden määrittely ja erittely. Arvioinnin kohteeksi muodostuvat kilpailuolosuhteet ja mihin tietyn verokannan soveltaminen johtaa sekä mitä tarkoitetaan, kun puhutaan tavaroiden tai palvelujen keskinäisestä samankaltaisuudesta sekä mistä on kyse puhuttaessa keskivertokuluttajan näkökulmasta. Tutkielmassa eritellään myös arvonlisäverolain tarkoittaman pääsymaksun käsitettä.
Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmassa tarkastellaan voimassa olevaa oikeutta:
tutkimalla oikeuden sisältöä sekä systematisoimalla normeja selvitetään oikeuden kanta verokantaproblematiikkaan. Tutkielmassa etsitään vastausta neutraliteettiperiaatteen ja taloudellisten seuraamusargumenttien soveltamismahdollisuuksiin ratkaisutoiminnassa pitäen silmällä erityisesti pääsymaksutapauksia ja pääsymaksujen kaltaisia palveluja. Vastauksia etsitään ylittämällä vero-oikeuden rajat sivuten verotuksen taloustieteen näkökulmia. Tutkielman virallislähteitä ovat EU-vero-oikeus, kansalliset lait, lainvalmisteluaineisto sekä oikeuskäytäntö, joiden tarkasteluun tutkielman tulokset perustuvat ensisijaisesti. Tutkielman lähteisiin sisältyy myös oikeuskirjallisuus ja Verohallinnon antamat syventävät vero-ohjeet.
Neutraliteetti näyttäytyy vahvana tulkintaperiaatteena arvioitaessa pääsymaksuihin liittyviä arvonlisäverolain tulkintatilanteita. Neutraliteettiperiaatteen soveltamista näyttää vahvasti tukevan taloudellisten seuraamusargumenttien käyttö, etenkin argumenttia koskien riskiä kilpailun vääristymisestä. Arvioinnissa korostuu kuitenkin tapauskohtainen harkinta.
Tutkimusongelma on selvittää, minkälainen merkitys tai rooli taloudelliselle kilpailulle annetaan ratkaisutoiminnassa ratkaistaessa sitä, tuleeko alennettu verokanta sovellettavaksi yleisen verokannan sijasta ja miten taloudelliset tekijät huomioidaan. Tutkimusongelman kannalta on keskeistä selvittää myös miten taloudellista kilpailua ja neutraalisuutta arvioidaan – neutraalisuutta on arvioitava aina suhteessa johonkin – alennettujen verokantojen tulkintatilanteissa. Tutkielmassa merkitykselliseksi osoittautuu käsitteiden määrittely ja erittely. Arvioinnin kohteeksi muodostuvat kilpailuolosuhteet ja mihin tietyn verokannan soveltaminen johtaa sekä mitä tarkoitetaan, kun puhutaan tavaroiden tai palvelujen keskinäisestä samankaltaisuudesta sekä mistä on kyse puhuttaessa keskivertokuluttajan näkökulmasta. Tutkielmassa eritellään myös arvonlisäverolain tarkoittaman pääsymaksun käsitettä.
Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmassa tarkastellaan voimassa olevaa oikeutta:
tutkimalla oikeuden sisältöä sekä systematisoimalla normeja selvitetään oikeuden kanta verokantaproblematiikkaan. Tutkielmassa etsitään vastausta neutraliteettiperiaatteen ja taloudellisten seuraamusargumenttien soveltamismahdollisuuksiin ratkaisutoiminnassa pitäen silmällä erityisesti pääsymaksutapauksia ja pääsymaksujen kaltaisia palveluja. Vastauksia etsitään ylittämällä vero-oikeuden rajat sivuten verotuksen taloustieteen näkökulmia. Tutkielman virallislähteitä ovat EU-vero-oikeus, kansalliset lait, lainvalmisteluaineisto sekä oikeuskäytäntö, joiden tarkasteluun tutkielman tulokset perustuvat ensisijaisesti. Tutkielman lähteisiin sisältyy myös oikeuskirjallisuus ja Verohallinnon antamat syventävät vero-ohjeet.
Neutraliteetti näyttäytyy vahvana tulkintaperiaatteena arvioitaessa pääsymaksuihin liittyviä arvonlisäverolain tulkintatilanteita. Neutraliteettiperiaatteen soveltamista näyttää vahvasti tukevan taloudellisten seuraamusargumenttien käyttö, etenkin argumenttia koskien riskiä kilpailun vääristymisestä. Arvioinnissa korostuu kuitenkin tapauskohtainen harkinta.