KUNTAKONSERNIN SISÄISET LIIKETOIMET JA VEROTUS : Case satamayhtiö
Kalliokoski, Vuokko Sinikka (2019-10-16)
16.10.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101633425
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101633425
Tiivistelmä
Kuntalain 1.9.2013 voimaan tullut muutos koski kunnan harjoittamaa toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Lakimuutokseen sisältyi niin sanottu yhtiöittämisvelvollisuus, jonka mukaisesti kunnan hoitaessa muuta kuin lakisääteistä tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, on sen annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Muutos liittyi pääosin Euroopan ko-mission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseen. Kuntien tuli toteuttaa tämä sekä kuntalakiin että kilpailulakiin perustuva kunnallisten liiketoimintojen yhtiöittämisvelvollisuus vuoden 2014 loppuun mennessä. Kunnat ovat jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan tavoitelleet toimintojensa tehostamista muun muassa liiketoimintojen yhtiöittämisellä. Kuntien viime vuosina to-teuttamat yhtiöittämiset ovat kuitenkin olleet lähinnä Euroopan unionin ja kansallisten lainsäädäntö-muutosten seurausta.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää Case-yrityksen avulla kuntalakimuutoksen johdosta to-teutetun yhtiöittämisen osalta elinkeinoverolain 52 d §:n mukaisen liiketoimintasiirron ehtojen soveltu-mista kunnan liiketoimintojen yhtiöittämiseen ja liiketoimintakokonaisuuden määrittelyyn. EVL 52 d §:n soveltumista kunnan liiketoimintojen yhtiöittämiseen ja liiketoimintakokonaisuuden määrittelyyn ei voida pitää itsestään selvänä. Liiketoimintasiirtosäännöksen soveltuminen kunnan yhtiöittämisiin on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta. Lisäksi tutkielmassa perehdytään elinkeinoverolain 18 a §:n korko-vähennysrajoituksen merkitykseen kunnan ja kuntayhtiön välisissä rahoitusjärjestelyissä sekä verotus-menettelylain 31 §:n mukaisen markkinaehtoisuuden toteutumiseen ja erityispiirteisiin kunnan ja kun-tayhtiön sisäisissä liiketoimissa.
Yhtiöitettyjen liiketoimintojen verosuunnittelu on saanut merkittävämmän roolin, koska yhtiöittämisen jälkeen kuntayhtiön veropohja laajenee esimerkiksi tulovero- ja kiinteistöverovelvollisuuden osalta. Kunnan ja kuntayhtiön välisten liiketoimien hinnoittelulta edellytetään markkinaehtoisuutta aivan ku-ten muiltakin etuyhteydessä olevilta osapuolilta.
Tutkielmassa todetun mukaisesti, kunta voi varautua suunnitellun yritysjärjestelyn, tässä tutkielmassa liiketoimintojen yhtiöittämisen liiketoimintasiirtona, aiheuttamiin veroseuraamuksiin sekä kuntayhtiön tulevaan verotusasemaan hakemalla ennakkoratkaisuja tulkinnanvaraisiin liiketoimiin. Nämä toimenpi-teet vaikuttavat siihen, millaisia tulo-odotuksia kunta voi omistamaltaan yhtiöltä odottaa osinkotulojen ja muiden sisäisten liiketoimien muodossa. Kunnan ja kuntayhtiön sisäisiltä liiketoimilta edellytetään markkinaehtoisuutta, eli etuyhteydessä toisiinsa olevien osapuolten tulee noudattaa sisäisissä liiketoi-missaan vastaavia ehtoja kuin toisistaan riippumattomat osapuolet noudattavat tai olisivat noudatta-neet vastaavassa tilanteessa.
Tutkielman keskeisinä lähdeaineistoina käytettiin muun muassa ajantasaista lainsäädäntöä, korkeim-man hallinto-oikeuden, keskusverolautakunnan ja Verohallinnon antamia ennakkoratkaisuja sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkielmassa hyödynnettiin myös Case-yrityksen saamia ennakkoratkaisuja.
AVAINSANAT: kuntakonserni, kuntayhtiö, liiketoimintasiirto, verosuunnittelu, mark-kinaehtoisuus, etuyhteys
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää Case-yrityksen avulla kuntalakimuutoksen johdosta to-teutetun yhtiöittämisen osalta elinkeinoverolain 52 d §:n mukaisen liiketoimintasiirron ehtojen soveltu-mista kunnan liiketoimintojen yhtiöittämiseen ja liiketoimintakokonaisuuden määrittelyyn. EVL 52 d §:n soveltumista kunnan liiketoimintojen yhtiöittämiseen ja liiketoimintakokonaisuuden määrittelyyn ei voida pitää itsestään selvänä. Liiketoimintasiirtosäännöksen soveltuminen kunnan yhtiöittämisiin on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta. Lisäksi tutkielmassa perehdytään elinkeinoverolain 18 a §:n korko-vähennysrajoituksen merkitykseen kunnan ja kuntayhtiön välisissä rahoitusjärjestelyissä sekä verotus-menettelylain 31 §:n mukaisen markkinaehtoisuuden toteutumiseen ja erityispiirteisiin kunnan ja kun-tayhtiön sisäisissä liiketoimissa.
Yhtiöitettyjen liiketoimintojen verosuunnittelu on saanut merkittävämmän roolin, koska yhtiöittämisen jälkeen kuntayhtiön veropohja laajenee esimerkiksi tulovero- ja kiinteistöverovelvollisuuden osalta. Kunnan ja kuntayhtiön välisten liiketoimien hinnoittelulta edellytetään markkinaehtoisuutta aivan ku-ten muiltakin etuyhteydessä olevilta osapuolilta.
Tutkielmassa todetun mukaisesti, kunta voi varautua suunnitellun yritysjärjestelyn, tässä tutkielmassa liiketoimintojen yhtiöittämisen liiketoimintasiirtona, aiheuttamiin veroseuraamuksiin sekä kuntayhtiön tulevaan verotusasemaan hakemalla ennakkoratkaisuja tulkinnanvaraisiin liiketoimiin. Nämä toimenpi-teet vaikuttavat siihen, millaisia tulo-odotuksia kunta voi omistamaltaan yhtiöltä odottaa osinkotulojen ja muiden sisäisten liiketoimien muodossa. Kunnan ja kuntayhtiön sisäisiltä liiketoimilta edellytetään markkinaehtoisuutta, eli etuyhteydessä toisiinsa olevien osapuolten tulee noudattaa sisäisissä liiketoi-missaan vastaavia ehtoja kuin toisistaan riippumattomat osapuolet noudattavat tai olisivat noudatta-neet vastaavassa tilanteessa.
Tutkielman keskeisinä lähdeaineistoina käytettiin muun muassa ajantasaista lainsäädäntöä, korkeim-man hallinto-oikeuden, keskusverolautakunnan ja Verohallinnon antamia ennakkoratkaisuja sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkielmassa hyödynnettiin myös Case-yrityksen saamia ennakkoratkaisuja.
AVAINSANAT: kuntakonserni, kuntayhtiö, liiketoimintasiirto, verosuunnittelu, mark-kinaehtoisuus, etuyhteys