WHISTLEBLOWING -AIKOMUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Rintamäki, Petra (2019-09-25)
25.09.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092529838
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092529838
Tiivistelmä
Whistleblowing -toimintamallia on tutkittu Suomessa vähän ja sen implementoiminen suomalaisyrityksissä on suhteellisen harvinaista. Kuitenkin whistleblowing on aiheena ajankohtainen, sillä 2000-lukua ovat ravistelleet korkean profiilin tilinpäätöspetokset ja tietovuodot. Tilinpäätöspetoksissa etsitään syyllisiä laskentatoimen ammattilaisista, jotka joko tahallisesti tai tahattomasti ovat päästäneet virheen sormiensa läpi. Tutkielmassa keskitytään erityisesti heihin, jotka havaitsevat virheen. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, mitkä organisatoriset ja henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat henkilön whistleblowing -aikomukseen, eli väärinkäytöksen esilletuomiseen.
Tutkielmassa tutkitaan erityisesti ammatillisen sitoutumisen ja ennakoivan sosiaalistumisen vaikutusta whistleblowing -aikomukseen. Ensimmäisellä viitataan suhteeseen, jonka henkilö muodostaa omaa ammattiaan kohtaan ja joka näkyy muun muassa henkilön sitoutumisena ammattinsa arvoihin ja päämääriin. Jälkimmäisellä tarkoitetaan henkilön valmistautumista tulevaan ammattiinsa, mikä auttaa häntä omaksumaan, kehittämään ja osoittamaan ammattiroolin mukaista käyttäytymistä.
Tutkielmassa keskitytään etenkin laskentatoimen opiskelijoihin, sillä he ovat tulevaisuuden laskentatoimen ammattilaisia, ja on tärkeää saada tietää, mikä motivoi heitä tuomaan ilmi epäilyjä väärinkäytöksestä. Tutkielman aineistona käytettiin laskentatoimen opiskelijoiden vastauksia kyselytutkimukseen. Asetettuja hypoteeseja testattiin korrelaatioanalyysin avulla ja tuloksista ilmenee, että henkilöt, jotka ovat sitoutuneita ammattiinsa tuovat todennäköisemmin esille väärinkäytösepäilyn. Korkean ennakoivan sosiaalistumisen omaavat henkilöt taas eivät kokeneet velvollisuutta raportoida väärinkäytösepäilyistään, päinvastoin he toisivat epätodennäköisemmin väärinkäytösepäilyksensä ilmi.
Ammatillinen sitoutuminen perustuu tunneperäiseen reaktioon ammattia kohtaan. Ammatillisen sitoutumisen voi siis tulkita olevan vahvempi linkki henkilön ja hänen ammattinsa välillä kuin ennakoivan sosiaalistumisen. Ennakoiva sosiaalistuminen perustuu henkilön sopeutumiseen organisaatioon ja sen arvoihin, kun taas ammatillisesti sitoutunut henkilö uskoo yrityksen arvoihin. Ammatillisesti sitoutuneen henkilön voi ajatella olevan motivoituneempi tuomaan esille väärinkäytösepäilyn, sillä hän tekee sen, minkä kokee olevan oikein tehdä, ei sen, mitä yritys velvoittaa tekemään.
Tutkielmassa tutkitaan erityisesti ammatillisen sitoutumisen ja ennakoivan sosiaalistumisen vaikutusta whistleblowing -aikomukseen. Ensimmäisellä viitataan suhteeseen, jonka henkilö muodostaa omaa ammattiaan kohtaan ja joka näkyy muun muassa henkilön sitoutumisena ammattinsa arvoihin ja päämääriin. Jälkimmäisellä tarkoitetaan henkilön valmistautumista tulevaan ammattiinsa, mikä auttaa häntä omaksumaan, kehittämään ja osoittamaan ammattiroolin mukaista käyttäytymistä.
Tutkielmassa keskitytään etenkin laskentatoimen opiskelijoihin, sillä he ovat tulevaisuuden laskentatoimen ammattilaisia, ja on tärkeää saada tietää, mikä motivoi heitä tuomaan ilmi epäilyjä väärinkäytöksestä. Tutkielman aineistona käytettiin laskentatoimen opiskelijoiden vastauksia kyselytutkimukseen. Asetettuja hypoteeseja testattiin korrelaatioanalyysin avulla ja tuloksista ilmenee, että henkilöt, jotka ovat sitoutuneita ammattiinsa tuovat todennäköisemmin esille väärinkäytösepäilyn. Korkean ennakoivan sosiaalistumisen omaavat henkilöt taas eivät kokeneet velvollisuutta raportoida väärinkäytösepäilyistään, päinvastoin he toisivat epätodennäköisemmin väärinkäytösepäilyksensä ilmi.
Ammatillinen sitoutuminen perustuu tunneperäiseen reaktioon ammattia kohtaan. Ammatillisen sitoutumisen voi siis tulkita olevan vahvempi linkki henkilön ja hänen ammattinsa välillä kuin ennakoivan sosiaalistumisen. Ennakoiva sosiaalistuminen perustuu henkilön sopeutumiseen organisaatioon ja sen arvoihin, kun taas ammatillisesti sitoutunut henkilö uskoo yrityksen arvoihin. Ammatillisesti sitoutuneen henkilön voi ajatella olevan motivoituneempi tuomaan esille väärinkäytösepäilyn, sillä hän tekee sen, minkä kokee olevan oikein tehdä, ei sen, mitä yritys velvoittaa tekemään.