Sijoitusasuntomarkkinoiden dynamiikka Suomen kasvukeskuksissa : Tarkastelussa Helsinki, Tampere ja Turku
Känsäkoski, Hannu Tapio (2019)
Känsäkoski, Hannu Tapio
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101032126
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101032126
Tiivistelmä
Asuntosijoittaminen on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Sillä on tänä päivänä huomattava vaikutus asuntomarkkinoiden toimivuuteen sekä yleiseen taloudelliseen hyvinvointiin. Näin ollen on perusteltua tarkastella asuntosijoittamisen kannattavuuteen ja tuottoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä tutkimus keskittyy analysoimaan vuokratuottoa, jota nykyaikana pidetään tärkeämpänä sijoitusasunnon ostopäätöstä tehtäessä kuin ennusteita hintojen noususta. Vuokratuotto muodostuu pääasiassa asuntojen hinnoista ja vuokrista, joten näitä osatekijöitä analysoidaan yhtä lailla.
Teoreettinen viitekehys ja kirjallisuuskatsaus sisältävät tutkimusongelman kannalta oleellista tietoa Suomen sijoitusasuntomarkkinoista, asuntosijoittamisesta, asuntomarkkinoiden dynamiikasta sekä aikaisemmista tutkimuksista. Tutkimuksen aineisto koostuu selitettävistä päämuuttujista, jotka ovat Helsingin, Tampereen ja Turun yksiöiden vuokratuotto, hinnat ja vuokrat. Selittäviä muuttujia puolestaan ovat bruttokansantuote, korko, osakehinnat, rakennuskustannukset, väkiluku ja yleinen asumistuki. Myös päämuuttujien keskinäiset riippuvuussuhteet ovat tarkastelun kohteena. Aineiston aikasarjat sijoittuvat välille 1994Q1–2017Q4. Ekonometrisilla tutkimusmenetelmillä, kuten staattisella korrelaatioanalyysilla sekä dynaamisella Grangerin kausaalisuustestillä ja äärellisen jakautuneen viipymän regressiomallilla analysoidaan muuttujien välisiä lyhyen ja pitkän aikavälin riippuvuuksia, syy-seuraussuhteita ja selittävien muuttujien voimakkuutta sekä yleistettävyyttä päämuuttujiin nähden.
Lyhyen aikavälin keskeisin tulos oli asuntojen hintojen selvä dominointi vuokratuoton kehityksessä. Pitkällä aikavälillä yleisimmät ja selitysvoimaltaan suurimmat päämuuttujia selittävät muuttujat olivat korko ja rakennuskustannukset. Myös jokaisen päämuuttujan todettiin olevan omasta historiastaan riippuvainen. Tutkimuksen vertailukaupungeista Helsingin todettiin olevan selkeästi asuntomarkkinoiden suunnannäyttäjä ja näyttöä löytyi myös siitä, että asuntosijoitukset ovat pärjänneet hyvin inflaatiota vastaan. Tutkimustuloksia hyödyntämällä asuntosijoittajan on mahdollista pohtia syvällisemmin omaa sijoitusstrategiaansa. Tuloksia voidaan käyttää apuna myös poliittisessa päätöksenteossa.
Teoreettinen viitekehys ja kirjallisuuskatsaus sisältävät tutkimusongelman kannalta oleellista tietoa Suomen sijoitusasuntomarkkinoista, asuntosijoittamisesta, asuntomarkkinoiden dynamiikasta sekä aikaisemmista tutkimuksista. Tutkimuksen aineisto koostuu selitettävistä päämuuttujista, jotka ovat Helsingin, Tampereen ja Turun yksiöiden vuokratuotto, hinnat ja vuokrat. Selittäviä muuttujia puolestaan ovat bruttokansantuote, korko, osakehinnat, rakennuskustannukset, väkiluku ja yleinen asumistuki. Myös päämuuttujien keskinäiset riippuvuussuhteet ovat tarkastelun kohteena. Aineiston aikasarjat sijoittuvat välille 1994Q1–2017Q4. Ekonometrisilla tutkimusmenetelmillä, kuten staattisella korrelaatioanalyysilla sekä dynaamisella Grangerin kausaalisuustestillä ja äärellisen jakautuneen viipymän regressiomallilla analysoidaan muuttujien välisiä lyhyen ja pitkän aikavälin riippuvuuksia, syy-seuraussuhteita ja selittävien muuttujien voimakkuutta sekä yleistettävyyttä päämuuttujiin nähden.
Lyhyen aikavälin keskeisin tulos oli asuntojen hintojen selvä dominointi vuokratuoton kehityksessä. Pitkällä aikavälillä yleisimmät ja selitysvoimaltaan suurimmat päämuuttujia selittävät muuttujat olivat korko ja rakennuskustannukset. Myös jokaisen päämuuttujan todettiin olevan omasta historiastaan riippuvainen. Tutkimuksen vertailukaupungeista Helsingin todettiin olevan selkeästi asuntomarkkinoiden suunnannäyttäjä ja näyttöä löytyi myös siitä, että asuntosijoitukset ovat pärjänneet hyvin inflaatiota vastaan. Tutkimustuloksia hyödyntämällä asuntosijoittajan on mahdollista pohtia syvällisemmin omaa sijoitusstrategiaansa. Tuloksia voidaan käyttää apuna myös poliittisessa päätöksenteossa.