Lärarnas syn på revideringen av läroplanen och tidigareläggningen av B1-lärokursen i svenska En fallstudie i årskurserna 6–9
Fredman Heidi, Martikainen Marissa (2019)
Fredman Heidi, Martikainen Marissa
2019
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen ja B1-ruotsin varhentaminen. Vuoden 2016 perusopetuksen tuntijaon mukaisesti B1-ruotsin opiskelu aloitetaan jo 6. luokalla, kun se aikaisemmin aloitettiin 7. luokalla. Tutkielman tavoitteena on selvittää B1-ruotsia opettavien opettajien näkemyksiä opetussuunnitelmauudistuksesta ja B1-ruotsin varhentamisesta.
Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto koostuu haastatteluista, jotka tehtiin kahdessa eri erässä. Ensimmäiset haastattelut tehtiin syksyllä 2016 ja toiset syksyllä 2018. Syksyllä 2016 haastateltiin viittä alakoulun opettajaa, jotka ensimmäistä kertaa opettivat ruotsia kuudennella luokalla. Syksyllä 2018 haastateltiin viittä opettajaa, jotka opettivat ruotsia joko ala- tai yläkoulussa. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin sekä fenomenologisen analyysin avulla. Vastauksista etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroja, joiden pohjalta luotiin kokonaiskuva opettajien näkemyksistä.
Tutkimus osoittaa, että opettajat kokivat opetussuunnitelmauudistuksen tuomina suurimpina kieltenopetukseen vaikuttavina muutoksina toiminnallisuuden lisäämisen ja formatiivisen arvioinnin. Ruotsin kielen opetuksen varhentaminen koettiin positiivisena, mutta vaikutuksia ei osattu vielä arvioida. B1-ruotsin vuosiviikkotuntimäärä puhutti opettajia, ja he pohtivat sopivaa tuntimäärää. Opettajat näkivät, että jokaisella vuosikurssilla (6–9 lk) opetusta tulisi olla kaksi vuosiviikkotuntia. Suurin osa haastatelluista opettajista oli sitä mieltä, että myös alakoulussa B1-ruotsia opettavan opettajan tulisi olla kielten aineenopettaja.
Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto koostuu haastatteluista, jotka tehtiin kahdessa eri erässä. Ensimmäiset haastattelut tehtiin syksyllä 2016 ja toiset syksyllä 2018. Syksyllä 2016 haastateltiin viittä alakoulun opettajaa, jotka ensimmäistä kertaa opettivat ruotsia kuudennella luokalla. Syksyllä 2018 haastateltiin viittä opettajaa, jotka opettivat ruotsia joko ala- tai yläkoulussa. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin sekä fenomenologisen analyysin avulla. Vastauksista etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroja, joiden pohjalta luotiin kokonaiskuva opettajien näkemyksistä.
Tutkimus osoittaa, että opettajat kokivat opetussuunnitelmauudistuksen tuomina suurimpina kieltenopetukseen vaikuttavina muutoksina toiminnallisuuden lisäämisen ja formatiivisen arvioinnin. Ruotsin kielen opetuksen varhentaminen koettiin positiivisena, mutta vaikutuksia ei osattu vielä arvioida. B1-ruotsin vuosiviikkotuntimäärä puhutti opettajia, ja he pohtivat sopivaa tuntimäärää. Opettajat näkivät, että jokaisella vuosikurssilla (6–9 lk) opetusta tulisi olla kaksi vuosiviikkotuntia. Suurin osa haastatelluista opettajista oli sitä mieltä, että myös alakoulussa B1-ruotsia opettavan opettajan tulisi olla kielten aineenopettaja.