Strateginen johtaminen alueellisessa kehittämisessä kumppanuuden näkökulmasta: Tutkimus strategiaprosessin kehittämisestä seutukuntatasolla
Isoniemi, Marianne (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Suomen liityttyä Euroopan Unioniin paikallisesta ja alueellisesta tasosta on tullut merkittävä yhteiskunnallisen toiminnan areena sekä ohjelmaperusteisesta työskentelytavasta tärkeä alueellisen kehittämisen työväline. Aluekehitystyössä keskeisessä asemassa ovat olleet erilaiset kokeilu- ja kehittämishankkeet, joiden avulla kuntien välistä seudullista ja alueellista yhteistyötä on pyritty edistämään. EU-ohjelmatyö on muuttanut aluekehittämistä aiempaa systemaattisemmaksi ja strategisemmaksi. Ohjelmatyö on lisännyt paikallista verkottumista ja kumppanuutta sekä kiinnostusta strategiseen suunnitteluun. Strateginen johtaminen on kuitenkin vielä melko uutta suomalaisissa kunnissa.
Tämän tutkimuksen kohteena ovat seutukuntastrategia sekä seutustrategioiden johtamisprosessi kumppanuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on strategiaoppeja soveltaen rakentaa alueelliseen kehittämiseen soveltuva strategisen johtamisen malli sekä analysoida mallin avulla empiiristä esimerkkitapausta. Strategisen johtamisen rajaava näkökulma on kumppanuus. Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa pyritään löytämään strategisen johtamisen ja kumppanuuden doktriinien avulla useiden eri toimijoiden verkostomaisesti toimivaan seutukuntastrategiaprosessiin soveltuva strategisen johtamisen malli. Empiirisessä osassa puolestaan esitellään ja analysoidaan Järviseudun seutukunnan strategiaprosessia teoriaosassa luodun strategisen johtamisen mallin ja kumppanuuden elementtien avulla. Tässä tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista metodia. Tutkimuksen teoriaosassa lähdeaineistona käytetty kirjallinen materiaali on suurimmaksi osaksi tutkimuskirjallisuutta sekä tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita. Empiirisen osan tiedonkeräysmenetelmänä toimivat asiantuntijahaastattelut, joita suoritettiin yhteensä 11. Haastateltavana oli seutukunnan luottamushenkilöitä ja kunnanjohtajia.
Järviseudun kehittämisohjelmassa painottuu strategian sisällön lisäksi myös strateginen prosessi eli tapa organisoida strateginen työskentely ja strategioiden toteuttamisen yleiset suuntalinjat, mikä useissa strategisissa asiakirjoissa saattaa korostua vähemmän. Asiakirja sisältää alueen nykytilanteen analyysin, vision, yleisen kehittämisstrategian painopistealueineen ja ohjelmakauden toimenpiteineen sekä elinkeinojen kehittämissuunnitelman tavoitteineen ja hankeideoineen. Strategiaprosessissa olisi syytä kiinnittää huomiota erityisesti strategioiden toimeenpanonvaiheeseen. Ongelmana nähdään se, kuinka strategia toteutetaan yksittäisiksi toimenpiteiksi. Ilman selkeitä ja konkreettisia toimenpiteitä strategiat jäävät usein vain sanahelinäksi paperille. Strategiaprosessin eri vaiheissa olisi tarpeen ottaa myös huomioon vuorovaikutuksen tärkeys. Vuorovaikutus näyttää toimivan suhteellisen hyvin strategioiden suunnitteluvaiheessa, mutta siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota strategian valmistuttua ja ryhdyttäessä toteuttamaan sitä. Järviseudun strateginen johtamisprosessi on kokonaisuudessaan tarkasteltuna toimivan tuntuinen ja vie strategiaa hyvin eteenpäin.
Tämän tutkimuksen kohteena ovat seutukuntastrategia sekä seutustrategioiden johtamisprosessi kumppanuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on strategiaoppeja soveltaen rakentaa alueelliseen kehittämiseen soveltuva strategisen johtamisen malli sekä analysoida mallin avulla empiiristä esimerkkitapausta. Strategisen johtamisen rajaava näkökulma on kumppanuus. Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa pyritään löytämään strategisen johtamisen ja kumppanuuden doktriinien avulla useiden eri toimijoiden verkostomaisesti toimivaan seutukuntastrategiaprosessiin soveltuva strategisen johtamisen malli. Empiirisessä osassa puolestaan esitellään ja analysoidaan Järviseudun seutukunnan strategiaprosessia teoriaosassa luodun strategisen johtamisen mallin ja kumppanuuden elementtien avulla. Tässä tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista metodia. Tutkimuksen teoriaosassa lähdeaineistona käytetty kirjallinen materiaali on suurimmaksi osaksi tutkimuskirjallisuutta sekä tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita. Empiirisen osan tiedonkeräysmenetelmänä toimivat asiantuntijahaastattelut, joita suoritettiin yhteensä 11. Haastateltavana oli seutukunnan luottamushenkilöitä ja kunnanjohtajia.
Järviseudun kehittämisohjelmassa painottuu strategian sisällön lisäksi myös strateginen prosessi eli tapa organisoida strateginen työskentely ja strategioiden toteuttamisen yleiset suuntalinjat, mikä useissa strategisissa asiakirjoissa saattaa korostua vähemmän. Asiakirja sisältää alueen nykytilanteen analyysin, vision, yleisen kehittämisstrategian painopistealueineen ja ohjelmakauden toimenpiteineen sekä elinkeinojen kehittämissuunnitelman tavoitteineen ja hankeideoineen. Strategiaprosessissa olisi syytä kiinnittää huomiota erityisesti strategioiden toimeenpanonvaiheeseen. Ongelmana nähdään se, kuinka strategia toteutetaan yksittäisiksi toimenpiteiksi. Ilman selkeitä ja konkreettisia toimenpiteitä strategiat jäävät usein vain sanahelinäksi paperille. Strategiaprosessin eri vaiheissa olisi tarpeen ottaa myös huomioon vuorovaikutuksen tärkeys. Vuorovaikutus näyttää toimivan suhteellisen hyvin strategioiden suunnitteluvaiheessa, mutta siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota strategian valmistuttua ja ryhdyttäessä toteuttamaan sitä. Järviseudun strateginen johtamisprosessi on kokonaisuudessaan tarkasteltuna toimivan tuntuinen ja vie strategiaa hyvin eteenpäin.