IFRS-STANDARDEIHIN PERUSTUVIEN SIJOITUSKIINTEISTÖJEN JA RAHOITUSLEASINGSOPIMUSTEN KÄSITTELY ELINKEINOVEROTUKSESSA
Ylisaukko-oja , Päivi (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Uuden KPL:n mukaisesti 1.1.2016 alkaen kansallista KPL:a soveltavat yritykset ovat saaneet mahdollisuuden soveltaa vapaaehtoisesti uusia IFRS-perusteisia kirjanpitomenettelyjä. Uusi KPL on mahdollistanut sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisen (KPL 5:2b) ja rahoitusleasingsopimuksella hankitun hyödykkeen kirjanpitokäsittelyn vuokralle ottajan ostona ja vuokralle antajan myyntinä (KPL 5:5b). Tutkimuksessa on selvitetty, miten elinkeinoveronormisto käsittelee uudet säännökset. Tavoitteena on ollut selvittää - minkälaiseksi kirjanpidon ja verotuksen välisestä suhteesta muodostuva sidonnaisuus ja jännite muodostuvat - uusien IFRS-perusteisten kirjanpitokäsittelyjen myötä. Edelleen on selvitetty, miten uudet säännökset kohtaavat perinteiset hyvän verojärjestelmän ominaisuudet.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen ja perustuu lain esitöihin sekä KVL:n ja KHO:n tulkintaratkaisuihin. Tutkielman viitekehys perustuu veroasiantuntijoiden esittämään kirjanpidon ja verotuksen teoreettiseen asialliseen, muodolliseen ja aineelliseen sidonnaisuuteen.
Tutkimuksen havaintojen mukaan KVL:n ja KHO:n ratkaisuista voidaan johtaa kirjanpidon ja verotuksen asiallista ja muodollista sidonnaisuutta. KPL 5:2b ja 5:5b mukaiset kirjanpitokäsittelyt pitää kuitenkin eliminoida verotuksessa, ja näin ollen kirjaukset eivät kuulu kirjanpidon ja verotuksen aineellisen sidonnaisuuden laajuuskäsitteeseen. Verotuksellisten poistojen osalta ongelmaksi muodostuu kirjanpidon ja verotuksen aineelliseen sidonnaisuuteen sisältyvä normisidonnaisuus EVL 54 §:n osalta. Myöhemmin tullaan varmasti vielä hakemaan ratkaisua EVL 54 §:n muodostaman kirjanpidon ja verotuksen sidonnaisuuden joustoon ja tulkintaan poistojen osalta. Nähtäväksi jää myös, miten verotuksen kirjanpitosidonnaisuus kehittyy yleisesti tulevaisuudessa. Yritykset toimivat yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössä, joten IFRS-perusteiset kirjanpitokäsittelyt ovat varmasti myös jatkossa vero-oikeudellisen huomion kohteena.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen ja perustuu lain esitöihin sekä KVL:n ja KHO:n tulkintaratkaisuihin. Tutkielman viitekehys perustuu veroasiantuntijoiden esittämään kirjanpidon ja verotuksen teoreettiseen asialliseen, muodolliseen ja aineelliseen sidonnaisuuteen.
Tutkimuksen havaintojen mukaan KVL:n ja KHO:n ratkaisuista voidaan johtaa kirjanpidon ja verotuksen asiallista ja muodollista sidonnaisuutta. KPL 5:2b ja 5:5b mukaiset kirjanpitokäsittelyt pitää kuitenkin eliminoida verotuksessa, ja näin ollen kirjaukset eivät kuulu kirjanpidon ja verotuksen aineellisen sidonnaisuuden laajuuskäsitteeseen. Verotuksellisten poistojen osalta ongelmaksi muodostuu kirjanpidon ja verotuksen aineelliseen sidonnaisuuteen sisältyvä normisidonnaisuus EVL 54 §:n osalta. Myöhemmin tullaan varmasti vielä hakemaan ratkaisua EVL 54 §:n muodostaman kirjanpidon ja verotuksen sidonnaisuuden joustoon ja tulkintaan poistojen osalta. Nähtäväksi jää myös, miten verotuksen kirjanpitosidonnaisuus kehittyy yleisesti tulevaisuudessa. Yritykset toimivat yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössä, joten IFRS-perusteiset kirjanpitokäsittelyt ovat varmasti myös jatkossa vero-oikeudellisen huomion kohteena.