Undervisningsplanering i språkbad i grundskolan. En kvalitativ intervjustudie.
Vänskä, Kalle (2019)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena on kielikylpyopettajien opetuksen suunnittelu ja siihen liittyvä prosessi kielellisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkin kielikylpyopettajien opetuksen suunnitteluprosessia aina opetuksen suunnittelusta opetuksen toteuttamiseen ja selvitän millaisia suunnittelumenetelmiä kielikylpyopettajat käyttävät luokassa ja luokan ulkopuolella. Tarkastelen tutkielmassani myös erilaisten oppimistapojen ja oppimisvaikeuksien vaikutusta suunnitteluun. Lisäksi selvitän kuinka kauan kielikylpyopettajat käyttävät aikaa opetuksen suunnitteluun ja miten opetuksen suunnittelu kielikylvyssä eroaa yksikielisestä yleisopetuksesta.
Aineistoni koostuu yhteensä seitsemän opettajan haastatteluista, jotka tehtiin marraskuussa 2016 ja syyskuussa 2018. Kaksi kolmesta vuonna 2016 haastatellusta opettajasta oli kielikylpyyn erikoistuneita äidinkielenään suomea puhuvia luokanopettajia ja yksi äidinkielenään ruotsia puhuva luokanopettaja. Kaksi haastateltavista toimii luokanopettajana kielikylpykoulussa ja yksi heistä on koulun rehtori. Kaikki opettajat ovat työskennelleet kielikylvyn parissa luokanopettajana vähintään kymmenen vuotta, mikä antaa haastateltaville samankaltaiset lähtökohdat vastata kielikylpyyn liittyviin kysymyksiin. Aineistonkeruun toisessa vaiheessa mukana olleet opettajat ovat kaikki yläkoulun aineenopettajia, jotka opettavat kielikylpyoppilaita kielikylpykielellä.
Analysoin opettajien vastauksia induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittavat, että opetuksen suunnitteluprosessi alkaa kaikilla samasta vaiheesta. Opetuksen perustana toimiva valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 määrittävät opetuksen suunnan ja sisällön, minkä jälkeen opettajat suunnittelevat opetuksen kielikylvyn kielelliset erikoistarpeet huomioon ottaen. Kaikki haastateltavat mainitsivat sanaston tärkeyden kielikylpyopetuksen suunnittelussa. Haastateltavien poikkeuksellisen yhtenäiset vastaukset ja asiantuntemus toivat esiin kielikylpyopetuksessa tarvittavat opetuksen suunnittelun moninaiset piirteet sekä erittäin laajan opettajien välisen yhteistyön merkityksen parhaan mahdollisen opetuksen tavoittelussa.
Aineistoni koostuu yhteensä seitsemän opettajan haastatteluista, jotka tehtiin marraskuussa 2016 ja syyskuussa 2018. Kaksi kolmesta vuonna 2016 haastatellusta opettajasta oli kielikylpyyn erikoistuneita äidinkielenään suomea puhuvia luokanopettajia ja yksi äidinkielenään ruotsia puhuva luokanopettaja. Kaksi haastateltavista toimii luokanopettajana kielikylpykoulussa ja yksi heistä on koulun rehtori. Kaikki opettajat ovat työskennelleet kielikylvyn parissa luokanopettajana vähintään kymmenen vuotta, mikä antaa haastateltaville samankaltaiset lähtökohdat vastata kielikylpyyn liittyviin kysymyksiin. Aineistonkeruun toisessa vaiheessa mukana olleet opettajat ovat kaikki yläkoulun aineenopettajia, jotka opettavat kielikylpyoppilaita kielikylpykielellä.
Analysoin opettajien vastauksia induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittavat, että opetuksen suunnitteluprosessi alkaa kaikilla samasta vaiheesta. Opetuksen perustana toimiva valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 määrittävät opetuksen suunnan ja sisällön, minkä jälkeen opettajat suunnittelevat opetuksen kielikylvyn kielelliset erikoistarpeet huomioon ottaen. Kaikki haastateltavat mainitsivat sanaston tärkeyden kielikylpyopetuksen suunnittelussa. Haastateltavien poikkeuksellisen yhtenäiset vastaukset ja asiantuntemus toivat esiin kielikylpyopetuksessa tarvittavat opetuksen suunnittelun moninaiset piirteet sekä erittäin laajan opettajien välisen yhteistyön merkityksen parhaan mahdollisen opetuksen tavoittelussa.