Avoimen innovaatiojohtamisen menestystekijät: sisältöä elämään ja elämyksiä sisältöön.
Vänni, Taina (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä tutkimus lähtee olettamuksesta, että mikään yritys ei menesty yksin. Suomi on innovaation kärkimaita, mutta yritysten kilpailukyky on heikentynyt. Tutkimusaihe ”Avoimen innovaatiojohtamisen menestystekijät” voi parantaa tilannetta.
Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymyksiin:
”Mitkä ovat avoimen innovaatiojohtamisen menestystekijät?” ja
”Mitä hyötyä ja haasteita on uudistuksista?”
Henry Chesbrough (2003) lanseerasi avoimen innovaatiojohtamisen teorian, koska kaikki viisaus ei ole yrityksen sisällä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen mukaan yritysten tulee etsiä avoimesti innovaatioita yrityksensä ulkopuolelta. Tietoa on saatavilla yllin kyllin, tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet ja teknologia helpottaa yhteydenpitoa yli rajojen. Käyttäjillä ja yritysverkostoissa on sellaisia voimavaroja, joita ei yrityksen sisältä löydy. Yhteiskehittämisellä, verkostoitumalla ja yhteisöllisyydellä luodaan avoimuutta, luottamusta ja oppimista edistävä ilmapiiri. Innovaatio käsitteenä tarkoittaa kaupallista keksintöä, jolla voi olla jopa immateriaalista arvoa kuten patentti. Suurimmat haasteet arvon luomiseen avoimen innovaatiojohtamisen avulla ovat muutosvalmiudessa ja valinnoissa. Avoin innovaatio tuo mukanaan tietoisesti haettuja asteittaisia tai radikaaleja muutoksia. Yritysten tulee itse määritellä niille sopiva strategia, liiketoimintamalli ja yrityskulttuuri tilanteensa mukaan. Arvon luomisesta avoimen innovaatiojohtamisen avulla on hyötyä näihin valintoihin ja päätöksentekoon. Kannattavuus, kilpailukyky ja asiakastyytyväisyys kasvaa, kun avoimesti tuotetaan asiakkaille merkityksellistä sisältöä.
Kvantitatiivisella kaksostutkimuksella tutkittiin hypoteesia, jossa uuden innovaation oletettiin olevan parempi kuin vanhan. Vanhan ja uuden (oppikirjan ja opetuspelin) riippuvuussuhteet tutkittiin sisältöön (oppimistulos) ja elämykseen (hauskuus) verrattuna.
Lopulta mikro- ja mesotasolla ratkaistaan makrotason haaste: kansantaloudellisesti tarvitaan yrityksiin uusia kannattavampia innovaatioita tai siirtymistä kannattavammille toimialoille kilpailukyvyn parantamiseksi. Avoin innovaatiojohtaminen on tarpeen.
Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymyksiin:
”Mitkä ovat avoimen innovaatiojohtamisen menestystekijät?” ja
”Mitä hyötyä ja haasteita on uudistuksista?”
Henry Chesbrough (2003) lanseerasi avoimen innovaatiojohtamisen teorian, koska kaikki viisaus ei ole yrityksen sisällä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen mukaan yritysten tulee etsiä avoimesti innovaatioita yrityksensä ulkopuolelta. Tietoa on saatavilla yllin kyllin, tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet ja teknologia helpottaa yhteydenpitoa yli rajojen. Käyttäjillä ja yritysverkostoissa on sellaisia voimavaroja, joita ei yrityksen sisältä löydy. Yhteiskehittämisellä, verkostoitumalla ja yhteisöllisyydellä luodaan avoimuutta, luottamusta ja oppimista edistävä ilmapiiri. Innovaatio käsitteenä tarkoittaa kaupallista keksintöä, jolla voi olla jopa immateriaalista arvoa kuten patentti. Suurimmat haasteet arvon luomiseen avoimen innovaatiojohtamisen avulla ovat muutosvalmiudessa ja valinnoissa. Avoin innovaatio tuo mukanaan tietoisesti haettuja asteittaisia tai radikaaleja muutoksia. Yritysten tulee itse määritellä niille sopiva strategia, liiketoimintamalli ja yrityskulttuuri tilanteensa mukaan. Arvon luomisesta avoimen innovaatiojohtamisen avulla on hyötyä näihin valintoihin ja päätöksentekoon. Kannattavuus, kilpailukyky ja asiakastyytyväisyys kasvaa, kun avoimesti tuotetaan asiakkaille merkityksellistä sisältöä.
Kvantitatiivisella kaksostutkimuksella tutkittiin hypoteesia, jossa uuden innovaation oletettiin olevan parempi kuin vanhan. Vanhan ja uuden (oppikirjan ja opetuspelin) riippuvuussuhteet tutkittiin sisältöön (oppimistulos) ja elämykseen (hauskuus) verrattuna.
Lopulta mikro- ja mesotasolla ratkaistaan makrotason haaste: kansantaloudellisesti tarvitaan yrityksiin uusia kannattavampia innovaatioita tai siirtymistä kannattavammille toimialoille kilpailukyvyn parantamiseksi. Avoin innovaatiojohtaminen on tarpeen.