Suomen alueelliset tuloerot - mistä erot johtuvat?
Tynkkynen, Riku (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu tutkielmassa tarkastellaan Suomen alueellisia tuloeroja ja pohditaan mistä alueelliset tuloerot johtuvat. Tutkielmassa syvennytään aluksi maakuntavertailun muodossa tarkemmin Uudenmaan, Vaasan, Lapin sekä Kainuun maakuntien eroavaisuuksiin. Maakuntavertailua seuraavassa kappalessa 6 tarkastellaan tuloerojen kehitystä 2000-luvun Suomessa (2000-2014) seutukunta tasolla. Tuloeroja tarkastellaan tutkielmassa pääosin tuotannon näkökulmasta.
Tutkielman tukena on käytetty useita tutkimuksia etenkin Suomen alueellisista tuloeroista. Tilastokeskuksen PX-Web tietokannoista kerätyt tiedot muodostavat kappaleen 4 maakuntavertailun sekä
kappaleen 6 konvergenssitutkimuksen aineiston.
Tutkimuksen keskeisin havainto on, ettei alueellisille tuloeroille ole yhtä selittävää tekijää, vaan niiden taustalla vaikuttaa useita merkitseviä tekijöitä. Alueen toimialarakenne, tuottavuus, työllisyys sekä kiinteä ja henkinen pääoma ovat yhteydessä alueellisiin tuloeroihin. Keskeisimpänä vaikuttavana voimana alue erojen taustalla jyllää agglomeraatio eli kasautumisedut. Taloustieteellisessä tutkimuksessa alueellisten tuloerojen selittäjänä korostetaan etenkin inhimillisen pääoman kasautumisetuja. Tutkimuksessa havaittiin, ettei tuloerojen tarkastelu olisi mielekästä ilman historiallista aikajännettä, sillä niiden kehittyminen on pitkän ja monisyisen prosessin tulos.
2000-luvulla Suomen köyhimmät seudut ovat kehittyneet nopeinta vauhtia. Useat vielä vuosituhannen vaihteessa rikkaimpien joukossa olleista seuduista ovat sen sijaan kehittyneet heikoimmin, mitä selittää osin seutujen yksipuolinen toimialarakenne, suhteellisen pieni koko ja suhdanneherkkyys. Talouskasvun muuttujien (joista etenkin korkeakoulutettujen sekä tutkimus- ja kehitystyön) keskittyminen yliopistoseuduille saattaa tulevaisuudessa kiihdyttää korkeakouluseutujen kasvua suhteessa muuhun maahan.
Tutkielman tukena on käytetty useita tutkimuksia etenkin Suomen alueellisista tuloeroista. Tilastokeskuksen PX-Web tietokannoista kerätyt tiedot muodostavat kappaleen 4 maakuntavertailun sekä
kappaleen 6 konvergenssitutkimuksen aineiston.
Tutkimuksen keskeisin havainto on, ettei alueellisille tuloeroille ole yhtä selittävää tekijää, vaan niiden taustalla vaikuttaa useita merkitseviä tekijöitä. Alueen toimialarakenne, tuottavuus, työllisyys sekä kiinteä ja henkinen pääoma ovat yhteydessä alueellisiin tuloeroihin. Keskeisimpänä vaikuttavana voimana alue erojen taustalla jyllää agglomeraatio eli kasautumisedut. Taloustieteellisessä tutkimuksessa alueellisten tuloerojen selittäjänä korostetaan etenkin inhimillisen pääoman kasautumisetuja. Tutkimuksessa havaittiin, ettei tuloerojen tarkastelu olisi mielekästä ilman historiallista aikajännettä, sillä niiden kehittyminen on pitkän ja monisyisen prosessin tulos.
2000-luvulla Suomen köyhimmät seudut ovat kehittyneet nopeinta vauhtia. Useat vielä vuosituhannen vaihteessa rikkaimpien joukossa olleista seuduista ovat sen sijaan kehittyneet heikoimmin, mitä selittää osin seutujen yksipuolinen toimialarakenne, suhteellisen pieni koko ja suhdanneherkkyys. Talouskasvun muuttujien (joista etenkin korkeakoulutettujen sekä tutkimus- ja kehitystyön) keskittyminen yliopistoseuduille saattaa tulevaisuudessa kiihdyttää korkeakouluseutujen kasvua suhteessa muuhun maahan.