SOTE-UUDISTUSTEN TAVOITTEET HALLITUSOHJELMIEN NÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA – Hallinnon päätöksenteko sote-uudistuksen kontekstissa
Tammes, Henriikka (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Väestörakenteen muutos on tuottanut lisääntyviä paineita julkisen talouden kestävyydelle 2000-luvun aikana ja suunta näyttää menevän samaan suuntaan myös tulevaisuudessa. Terveysmenojen kasvu yhdistettynä samanaikaiseen rahoituspohjan heikkenemiseen tuottaa haasteita laadukkaan ja riittävän sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle tulevaisuudessa. Eri hallitukset ovat pyrkineet uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmäämme aina 2000-luvun alun pääministeri Paavo Lipposen II hallituksesta – pääministeri Juha Sipilän hallitukseen. Sote-uudistuksen valmistelussa on tapahtunut paljon erilaisia käänteitä, eikä uudistusta ole politiikan termein vieläkään saatu vietyä maaliin. Poliittisella kentällä yhteiseksi agendaksi on kyllä ymmärretty uudistuksen tarpeellisuus, mutta keinoista joilla sote-uudistus tulisi toteuttaa ei poliittisella kentällä vallitse yhteisymmärrystä. Sote-uudistuksen yhteydessä on lisäksi valmisteltu joko kunta- tai maakuntauudistusta.
Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu kolmelle päätösteorialle, rajoitetusti rationaaliselle, inkrementaa-liselle ja mixed-scanningille. Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin selvittämään minkälaista päätöksenteko on ollut sote-uudistamisen kontekstissa ja minkälaisia tavoitteita sote-uudistamiselle on asetettu 2000-luvun hallitusohjelmissa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka empiria koostuu erilaisista sote-uudistuksen valmisteludokumenteista ja kirjoituksista, sekä 2000-luvun aikana hallinneiden pääministereiden hallitusohjelmista. Metodina tutkimuksessa käytettiin dokumenttianalyysia. Aineisto kerättiin kesällä 2018, jonka jälkeen aineisto pelkistettiin ja luokiteltiin, sekä analysointiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukanaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamispäätökset näyttävät noudattavan tutkimukseen valittujen päätösteorioiden piirteitä. Lisäksi hallitusohjelmiin kirjatut uudistamisen keskeisimmät tavoitteet ovat pysyneet 2000-luvun aikana varsin yhteneväisinä, mutta tavoitteiden saavuttamiseen pyrkivät keinot ovat vaihdelleet hallitusten välillä. Sote-uudistamisen keskeisimpinä tavoitteina ovat olleet palveluiden saatavuuden, laadun ja riittävän määrän turvaaminen maan eri osissa, terveyserojen kaventaminen, palvelujen rahoituspohjan vakauttaminen ja turvaaminen sekä palvelujen kustannusten hallinta. Myös muut sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet ovat näyttäneet pysyneen melko yhteneväisinä koko 2000-luvun alun ajan. Yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että sote-uudistuksen sitominen kuntauudistamiseen on tuonut uudistuksen valmisteluun haasteita. Nämä haasteet ovat olleet erityisesti uudistusten tavoitteiden yhteensovittamisessa. Pohdittavaksi jää, onko näitä kahta massiivista uudistusta edes mahdollista toteuttaa samassa uudistuksessa.
Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu kolmelle päätösteorialle, rajoitetusti rationaaliselle, inkrementaa-liselle ja mixed-scanningille. Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin selvittämään minkälaista päätöksenteko on ollut sote-uudistamisen kontekstissa ja minkälaisia tavoitteita sote-uudistamiselle on asetettu 2000-luvun hallitusohjelmissa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka empiria koostuu erilaisista sote-uudistuksen valmisteludokumenteista ja kirjoituksista, sekä 2000-luvun aikana hallinneiden pääministereiden hallitusohjelmista. Metodina tutkimuksessa käytettiin dokumenttianalyysia. Aineisto kerättiin kesällä 2018, jonka jälkeen aineisto pelkistettiin ja luokiteltiin, sekä analysointiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukanaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamispäätökset näyttävät noudattavan tutkimukseen valittujen päätösteorioiden piirteitä. Lisäksi hallitusohjelmiin kirjatut uudistamisen keskeisimmät tavoitteet ovat pysyneet 2000-luvun aikana varsin yhteneväisinä, mutta tavoitteiden saavuttamiseen pyrkivät keinot ovat vaihdelleet hallitusten välillä. Sote-uudistamisen keskeisimpinä tavoitteina ovat olleet palveluiden saatavuuden, laadun ja riittävän määrän turvaaminen maan eri osissa, terveyserojen kaventaminen, palvelujen rahoituspohjan vakauttaminen ja turvaaminen sekä palvelujen kustannusten hallinta. Myös muut sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet ovat näyttäneet pysyneen melko yhteneväisinä koko 2000-luvun alun ajan. Yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että sote-uudistuksen sitominen kuntauudistamiseen on tuonut uudistuksen valmisteluun haasteita. Nämä haasteet ovat olleet erityisesti uudistusten tavoitteiden yhteensovittamisessa. Pohdittavaksi jää, onko näitä kahta massiivista uudistusta edes mahdollista toteuttaa samassa uudistuksessa.