”Beautiful escape”. Musiikkifestivaalien elämyksellinen brändinhallinta Instagramissa
Suominen, Arto (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Elämyspalveluille visuaalinen viestintä on erityisen tehokasta arvon välittämisessä asiakkaille, koska kuvat tarjoavat esimakua tulevasta elämyksestä. Kuvien jakamiseen perustuva Instagram, jolla on jo miljardi säännöllistä käyttäjää, tarjoaa festivaaliyrityksille dynaamisen kanavan kohderyhmiensä saavuttamiseen ja brändiensä hallintaan. Festivaaliyritysten Instagram-julkaisuista on tulkittavissa visuaalisen suostuttelun keinoja, jotka ovat tärkeitä tunnistaa, jotta viestintää voidaan kehittää vaikuttavammaksi ja seuraajiin vetoavammaksi.
Tutkimusaineisto koostuu kahden musiikkifestivaalin, suomalaisen Flow’n ja yhdysvaltalaisen Coachellan vuosina 2016-2018 Instagram-tileillään julkaisemista kuvista, joita on yhteensä 1166. Kuvat luokiteltiin sisällönanalyysin avulla Packerin ja Ballantynen tutkimuksessaan tunnistamien elämystyyppien mukaan. Luokitelluista kuvista analysoitiin Jakobsonin kielen funktioiden teoriaa käyttäen kuvien pääasialliset viestinnän tehtävät, joiden avulla muodostettiin käsitys kuvissa käytetyistä visuaalisen retoriikan keinoista.
Analyysissa havaittiin, että tiettyyn elämystyyppiin yhdistetään tyypillisesti tietynlaista visuaalista retoriikkaa, eli elämystyypillä ja retoriikan muodolla on yhteys. Brändin retoriikka hallitsi musiikkielämystä, koska artistit olivat elämyksen keskiössä. Sosiaalista elämystä hallitsi personoitu retoriikka, varsinkin tunneretoriikan kautta. Henkistä irrottautumisen elämystä argumentoitiin usein personoidulla retoriikalla tai poeettisella, unenomaisella ilmaisulla. Kokonaisuutena tulokset osoittivat, että musiikkifestivaalien Instagram-brändinhallinnassa markkinoidaan kokonaisvaltaista elämystä.
Tutkielma havainnollistaa musiikkifestivaalien Instagram-brändinhallinnan visuaalista retoriikkaa ja avaa kuvien roolia suostuttelussa. Tutkimus osoittaa katsojan suostuttelussa käytettyjen argumenttien sisällön määrittävän viestin visualisointia ja kuvan ulkoasua.
Tutkimusaineisto koostuu kahden musiikkifestivaalin, suomalaisen Flow’n ja yhdysvaltalaisen Coachellan vuosina 2016-2018 Instagram-tileillään julkaisemista kuvista, joita on yhteensä 1166. Kuvat luokiteltiin sisällönanalyysin avulla Packerin ja Ballantynen tutkimuksessaan tunnistamien elämystyyppien mukaan. Luokitelluista kuvista analysoitiin Jakobsonin kielen funktioiden teoriaa käyttäen kuvien pääasialliset viestinnän tehtävät, joiden avulla muodostettiin käsitys kuvissa käytetyistä visuaalisen retoriikan keinoista.
Analyysissa havaittiin, että tiettyyn elämystyyppiin yhdistetään tyypillisesti tietynlaista visuaalista retoriikkaa, eli elämystyypillä ja retoriikan muodolla on yhteys. Brändin retoriikka hallitsi musiikkielämystä, koska artistit olivat elämyksen keskiössä. Sosiaalista elämystä hallitsi personoitu retoriikka, varsinkin tunneretoriikan kautta. Henkistä irrottautumisen elämystä argumentoitiin usein personoidulla retoriikalla tai poeettisella, unenomaisella ilmaisulla. Kokonaisuutena tulokset osoittivat, että musiikkifestivaalien Instagram-brändinhallinnassa markkinoidaan kokonaisvaltaista elämystä.
Tutkielma havainnollistaa musiikkifestivaalien Instagram-brändinhallinnan visuaalista retoriikkaa ja avaa kuvien roolia suostuttelussa. Tutkimus osoittaa katsojan suostuttelussa käytettyjen argumenttien sisällön määrittävän viestin visualisointia ja kuvan ulkoasua.