Transformationaalisen johtajuuden soveltaminen urheilijan psyykkiseen valmentamiseen Suomessa
Suokas, Toni (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimusongelma rakentuu kahden tutkimuskysymyksen varaan, mistä ensimmäinen käsittelee, mitä yhtäläisyyksiä on Bassin transformationaalisella johtajuudella ja Suomen Olympiakomitean psyykkisen valmennuksen teorialla. Toinen puolestaan paneutuu siihen, miten valmentajat käyttävät transformationaalista johtajuutta sekä psyykkisen valmennuksen suuntautumismallia omassa valmennustyössään. Aineistona käytettiin johtamiskäyttäytymisen ja psyykkisen valmennuksen teoriaa sekä empiriana viiden valmentajan puolistrukturoituja haastatteluita.
Bernard M. Bass on määritellyt transformationaalisen johtajuuden osa-alueiksi karisman, ihannoivan vaikuttamisen, älyllisen stimuloinnin, yksilöllisen huomioinnin sekä inspiroivan tavan motivoida. Transaktionaalisen johtajuuden osa-alueet puolestaan ovat palkitseminen ja kontrolloiva johtaminen.
Ahti Vilppaan mukaan psyykkinen valmennus on urheilijan henkisten kykyjen kehittämiseen tähtäävä tapahtuma. Psyykkisen valmennuksen keskeisin teoria puolestaan on psyykkisen valmennuksen suuntautumismalli. Malli etenee urheilijan energiataloudesta ja aivopääomasta asenteisiin, motivaatioon, tietoon ja taitoon. Siitä urheilija etenee halun ja kyvyn kautta psyykkiseen valmiuteen. Teoriaosion lopussa yhdistetään transformationaalisen johtamisen osa-alueet sekä psyykkisen valmennuksen suuntautumismalli uudeksi teoreettiseksi viitekehykseksi.
Tuloksissa keskityttiin syventämään kyseistä viitekehystä etsimällä valmentajien haastatteluissa esille nousseita toistuvia teemoja koskien valmennustyyliä, valmennusmetodeita ja motivointia. Johtopäätöksissä puolestaan yhdistettiin tuloksissa esiin nousseet teemat osaksi uutta viitekehystä. Johtopäätöksien mukaan transformationaalisen johtajuuden osa-alueita löytyi jokaisen haastateltavan valmentajan valmennustyylistä, metodeista ja motivointikeinoista ja näin tulokset tukivat teoriaa. Voidaan siis todeta, että empiria tuki transformationaalisen johtajuuden soveltumista urheilijan psyykkiseen valmentamiseen. Samalla tavalla myös transaktionaalinen johtajuus soveltui tuottaen tuloksia kuitenkin vain lyhyellä tähtäimellä.
Bernard M. Bass on määritellyt transformationaalisen johtajuuden osa-alueiksi karisman, ihannoivan vaikuttamisen, älyllisen stimuloinnin, yksilöllisen huomioinnin sekä inspiroivan tavan motivoida. Transaktionaalisen johtajuuden osa-alueet puolestaan ovat palkitseminen ja kontrolloiva johtaminen.
Ahti Vilppaan mukaan psyykkinen valmennus on urheilijan henkisten kykyjen kehittämiseen tähtäävä tapahtuma. Psyykkisen valmennuksen keskeisin teoria puolestaan on psyykkisen valmennuksen suuntautumismalli. Malli etenee urheilijan energiataloudesta ja aivopääomasta asenteisiin, motivaatioon, tietoon ja taitoon. Siitä urheilija etenee halun ja kyvyn kautta psyykkiseen valmiuteen. Teoriaosion lopussa yhdistetään transformationaalisen johtamisen osa-alueet sekä psyykkisen valmennuksen suuntautumismalli uudeksi teoreettiseksi viitekehykseksi.
Tuloksissa keskityttiin syventämään kyseistä viitekehystä etsimällä valmentajien haastatteluissa esille nousseita toistuvia teemoja koskien valmennustyyliä, valmennusmetodeita ja motivointia. Johtopäätöksissä puolestaan yhdistettiin tuloksissa esiin nousseet teemat osaksi uutta viitekehystä. Johtopäätöksien mukaan transformationaalisen johtajuuden osa-alueita löytyi jokaisen haastateltavan valmentajan valmennustyylistä, metodeista ja motivointikeinoista ja näin tulokset tukivat teoriaa. Voidaan siis todeta, että empiria tuki transformationaalisen johtajuuden soveltumista urheilijan psyykkiseen valmentamiseen. Samalla tavalla myös transaktionaalinen johtajuus soveltui tuottaen tuloksia kuitenkin vain lyhyellä tähtäimellä.