Myyntipetokset - Internetin kauppasivustoilla tapahtuvat petokset
Sihto, Marika (2019)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtösysäyksenä oli vuosien 2011–2012 aikana tapahtunut petoskokonaisuus, jossa lukuisiin yksityishenkilöiden Huuto.net-kauppasivuston profiileihin murtauduttiin ja niitä hyväksikäyttäen myytiin olemassa olematonta omaisuutta noin 150 000 euron arvosta. Tämän mahdollisti loppuvuodesta 2011 Suomessa tapahtuneet laajat tietovuodot: tuhansien ihmisten käyttäjätunnuksia ja salasanoja vuodettiin nettiin. Poliisissa kyseisen kokonaisuuden hahmottaminen kesti siksikin pitkään, että kokonaisuuteen liittyviä rikoksia tutkittiin yksittäistapauksina ja eri tavoin eikä tietoverkossa tapahtuvista rikoksista ja niiden tutkinnan erityispiirteistä ollut tuolloin vielä paljolti tietoa saati kokemusta. Lisäksi tietoturvasta ei juurikaan puhuttu eikä sitä koettu kovinkaan tärkeäksi asiaksi.
Yhteiskuntamme ja toimintaympäristömme on muuttunut tieto- ja viestintätekniikan (ICT) nopean kehityksen ja sen yleistymisen myötä. Aiemmin tietotekniikkaa hyödynnettiin teknisenä apuvälineenä, mutta sen käyttötavat ovat muuttuneet ja monipuolistuneet – ja meidän elinympäristömme kokonaisvaltaisesti sen myötä. Muutos informaatioyhteiskunnasta digitaalisen toimintaympäristön verkkoyhteiskunnaksi on tapahtunut nopeasti. Lisäksi yhteiskuntamme monet elintärkeät toiminnot ovat jo täysin riippuvaisia tietoteknisten järjestelmien ja niistä muodostuvan kybertoimintaympäristön toiminnasta sekä sen toimintavarmuudesta. Turvallisuusympäristö on monimutkaistunut ja muuttunut pysyvästi. Kohdatut haasteet ovat globaaleja. Rajojen merkitys häviää ja yhteistyön merkitys korostuu.
Lähes kaikki suomalaiset käyttävät internetiä. Monet perinteiset toiminnot ovat siirtyneet verkkoon: Suurin osa viranomais- ja pankkiasioinnista tapahtuu nykyään sähköisesti. Kaupat on siirtyneet pitkälti verkkomyyntiin ja myös kuluttajien välinen kaupankäynti netin eri kauppasivustoilla lisääntyy. Myös rikollisuutta ja turvallisuusuhkia esiintyy yhä enenevässä määrin tietoverkoissa. Tarvitsemme rikosoikeudellista suojaa myös verkossa. Poliisin tulee ennalta estää, paljastaa ja selvittää rikoksia myös netissä; rikosten tekemisen helppous ja poliisin määrän väheneminen pakottavat poliisin uudistamaan toimintatapojaan. Tietoturvallisuus ja laajemmin kyberturvallisuus eli digitaalisen maailman turvallisuus on tänä digitaalisena aikana maailmanlaajuisesti keskeisessä asemassa.
Tietotekniikan kehitys antaa myös aiheen uudistaa lainsäädäntöä. Perinteisiä rikoksia tehdään verkossa, uusia oikeudellisia kysymyksiä ilmenee jatkuvasti eikä aiempi sääntely kata uusia rikoksia tai rikosten tekotapoja digitaalisessa ympäristössä. Tähän havahduttiin niin YK:ssa kuin EU:ssakin ottamalla tietoverkot ja tietojärjestelmät erityissääntelyn kohteeksi. Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus ETS 185 (tietoverkkorikossopimus eli Budapestin sopimus) vuodelta 2001 on edelleen ainoa erityisesti tietoverkkorikollisuutta käsittelevä kansainvälinen sopimus. Sen johdosta Suomessakin aiemmin tietotekniikkaneutraalia lainsäädäntöä on ajantasaistettu. Haluan tutkielmallani valottaa tätä laajaa aihepiiriä ja selkiinnyttää eri käsitteitä. Toivon tietoverkkoihin liittyvän rikollisuuden tietoisuuden kasvavan ja myyntipetosten määrän vähenevän tämän tutkielman myötä.
Yhteiskuntamme ja toimintaympäristömme on muuttunut tieto- ja viestintätekniikan (ICT) nopean kehityksen ja sen yleistymisen myötä. Aiemmin tietotekniikkaa hyödynnettiin teknisenä apuvälineenä, mutta sen käyttötavat ovat muuttuneet ja monipuolistuneet – ja meidän elinympäristömme kokonaisvaltaisesti sen myötä. Muutos informaatioyhteiskunnasta digitaalisen toimintaympäristön verkkoyhteiskunnaksi on tapahtunut nopeasti. Lisäksi yhteiskuntamme monet elintärkeät toiminnot ovat jo täysin riippuvaisia tietoteknisten järjestelmien ja niistä muodostuvan kybertoimintaympäristön toiminnasta sekä sen toimintavarmuudesta. Turvallisuusympäristö on monimutkaistunut ja muuttunut pysyvästi. Kohdatut haasteet ovat globaaleja. Rajojen merkitys häviää ja yhteistyön merkitys korostuu.
Lähes kaikki suomalaiset käyttävät internetiä. Monet perinteiset toiminnot ovat siirtyneet verkkoon: Suurin osa viranomais- ja pankkiasioinnista tapahtuu nykyään sähköisesti. Kaupat on siirtyneet pitkälti verkkomyyntiin ja myös kuluttajien välinen kaupankäynti netin eri kauppasivustoilla lisääntyy. Myös rikollisuutta ja turvallisuusuhkia esiintyy yhä enenevässä määrin tietoverkoissa. Tarvitsemme rikosoikeudellista suojaa myös verkossa. Poliisin tulee ennalta estää, paljastaa ja selvittää rikoksia myös netissä; rikosten tekemisen helppous ja poliisin määrän väheneminen pakottavat poliisin uudistamaan toimintatapojaan. Tietoturvallisuus ja laajemmin kyberturvallisuus eli digitaalisen maailman turvallisuus on tänä digitaalisena aikana maailmanlaajuisesti keskeisessä asemassa.
Tietotekniikan kehitys antaa myös aiheen uudistaa lainsäädäntöä. Perinteisiä rikoksia tehdään verkossa, uusia oikeudellisia kysymyksiä ilmenee jatkuvasti eikä aiempi sääntely kata uusia rikoksia tai rikosten tekotapoja digitaalisessa ympäristössä. Tähän havahduttiin niin YK:ssa kuin EU:ssakin ottamalla tietoverkot ja tietojärjestelmät erityissääntelyn kohteeksi. Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus ETS 185 (tietoverkkorikossopimus eli Budapestin sopimus) vuodelta 2001 on edelleen ainoa erityisesti tietoverkkorikollisuutta käsittelevä kansainvälinen sopimus. Sen johdosta Suomessakin aiemmin tietotekniikkaneutraalia lainsäädäntöä on ajantasaistettu. Haluan tutkielmallani valottaa tätä laajaa aihepiiriä ja selkiinnyttää eri käsitteitä. Toivon tietoverkkoihin liittyvän rikollisuuden tietoisuuden kasvavan ja myyntipetosten määrän vähenevän tämän tutkielman myötä.