Retoriset keinot perussuomalaisten maahanmuuttoaiheisissa blogikirjoituksissa
Seppälä, Inna (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ja mitä retorisia keinoja käyttäen perussuomalaiset poliitikot ja vaikuttajat argumentoivat maahanmuutosta puolueen virallisella blogialustalla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan myös, löytyykö blogikirjoituksista vihapuheeksi luokiteltavaa kieltä tai ilmauksia. Idea tutkia tätä syntyi perussuomalaisten vaikuttajien kirjoituksistaan aikaisemmin saamien huomautusten perusteella. Lisäksi tarkasteluun otetaan mukaan blogikirjoituksiin jätetyt kommentit, joista selvitetään kommenttikenttien yleistä ilmapiiriä; onko se pääasiassa positiivinen vai negatiivinen.
Tutkimusmenetelmä perustuu Chaïm Perelmanin kehittämään uuden retoriikan tutkimukseen, joka keskittyy tutkimaan yleisön kannatusta suhteessa väitteeseen. Argumentit Perelman on jakanut neljään eri kategoriaan, jotka keskittyvät muun muassa väitteiden erilaisiin seuraussuhteisiin ja loogisuuteen. Eniten blogikirjoituksissa käytettiin todellisuuden rakenteisiin perustuvia argumentoinnin keinoja eli erilaisia seuraussuhteita. Näitä suhteita käytettiin erittäin pragmaattisesti. Toiseksi eniten kirjoituksista löytyi todellisuuden rakenteita luovia keinoja eli havainnollistavia esimerkkejä sekä ulkopuolisten auktoriteettien käyttöä. Kvasiloogisia eli loogisuuteen perustuvia keinoja kirjoituksissa käytettiin kaikkein vähiten. Kaikkia aihealueita käsiteltiin kuitenkin samuuden sekä vastavuoroisuuden ja oikeudenmukaisuuden keinojen avulla.
Kirjoituksissa ei käytetty suoranaista vihapuhetta – ketään ei haukuttu rasistisilla nimityksillä. Kirjoituksissa oli kuitenkin aistittavissa kirjoittajien kielteinen asenne tiettyjä ryhmiä kohtaan. Erityisesti Lähi-idän ja Itä-Afrikan muslimit, varsinkin miehet, olivat leimaavan ja yleistävän puheen kohteena. Maahanmuuttoa kannattavat saivat myös osakseen nimittelyä. Blogikirjoitusten kommenttiosiot olivat varsin yksimielisiä: valtaosa kommenteista oli kannustavia, vain murto-osa kritisoivia. Tästä voi päätellä, että perussuomalaisilla on vastassaan erityisyleisö, eli yleisö, jonka kanssa heillä on jo yhteisymmärrys.
Tutkimusmenetelmä perustuu Chaïm Perelmanin kehittämään uuden retoriikan tutkimukseen, joka keskittyy tutkimaan yleisön kannatusta suhteessa väitteeseen. Argumentit Perelman on jakanut neljään eri kategoriaan, jotka keskittyvät muun muassa väitteiden erilaisiin seuraussuhteisiin ja loogisuuteen. Eniten blogikirjoituksissa käytettiin todellisuuden rakenteisiin perustuvia argumentoinnin keinoja eli erilaisia seuraussuhteita. Näitä suhteita käytettiin erittäin pragmaattisesti. Toiseksi eniten kirjoituksista löytyi todellisuuden rakenteita luovia keinoja eli havainnollistavia esimerkkejä sekä ulkopuolisten auktoriteettien käyttöä. Kvasiloogisia eli loogisuuteen perustuvia keinoja kirjoituksissa käytettiin kaikkein vähiten. Kaikkia aihealueita käsiteltiin kuitenkin samuuden sekä vastavuoroisuuden ja oikeudenmukaisuuden keinojen avulla.
Kirjoituksissa ei käytetty suoranaista vihapuhetta – ketään ei haukuttu rasistisilla nimityksillä. Kirjoituksissa oli kuitenkin aistittavissa kirjoittajien kielteinen asenne tiettyjä ryhmiä kohtaan. Erityisesti Lähi-idän ja Itä-Afrikan muslimit, varsinkin miehet, olivat leimaavan ja yleistävän puheen kohteena. Maahanmuuttoa kannattavat saivat myös osakseen nimittelyä. Blogikirjoitusten kommenttiosiot olivat varsin yksimielisiä: valtaosa kommenteista oli kannustavia, vain murto-osa kritisoivia. Tästä voi päätellä, että perussuomalaisilla on vastassaan erityisyleisö, eli yleisö, jonka kanssa heillä on jo yhteisymmärrys.