EMUN VAIKUTUKSET TALOUSKASVUUN
Sarkkinen, Jesse (2019)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kirjallisuudessa on kiistelty, paljonko valuuttaunionin perustaminen vaikuttaa sisämarkkinoiden kauppaan, koska ensimmäiset tutkimukset arvioivat sen jopa triplaavan kaupan määrän. Kaupan kasvulla taas on todettu olevan positiivinen vaikutus maiden BKT:hen, ja taloudellisen integraation myötä köyhien maiden voidaan odottaa ottavan rikkaita maita kiinni talouskasvussa konvergenssin seurauksena. Tässä tutkielmassa luomme kattavan kirjallisuuskatsauksen kysymykseen, onko euron perustaminen vaikuttanut euromaiden bilateraaliseen kauppaan (nk. euroefekti). Lisäksi tutkimme, onko euro onnistunut tehtävässään parantaa jäsenmaidensa talouskasvua.
Suurin osa kirjallisuudesta tutkii euroefektiä gravitaatiomallin avulla. Vaikka mallia on kehitetty kyseenomaiseen tarkoitukseen ajan myötä, lähes kaikissa tutkimuksissa törmätään edelleen vaikeisiin spesifiointiongelmiin, jotka aiheuttavat harhan estimaatteihin – näin myös euroefektiestimaatit vaihtelevat merkittävästi. Tässä tutkielmassa euron vaikutusta talouskasvuun arvioidaan empiirisesti synteettisen kontrollin menetelmällä, jolla verrataan euromaiden kehitystä muihin OECD-maihin. Menetelmä suojaa erityisen hyvin muuttujien endogeenisuusongelmalta. Euron vaikutus talouskasvuun raportoidaan periodilla 1999−2017 sekä alaperiodeilla 1999−2007 ja 2008−2017.
Kirjallisuus ei pysty ainakaan vielä arvioimaan kovin suurella varmuudella euroefektiä: estimaatit vaihtelevat ei-merkitsevän ja 50 %:n välillä. EMU ei myöskään täytä optimaalisen valuutta-alueen määritelmää, koska maiden suhdannesyklit eivät ole synkroniset eikä työvoima liikkuvaa maiden välillä. Empiiristen estimaattiemme mukaan eurolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta euroalueen talouskasvuun, mutta vaikutukset maiden välillä ovat heterogeenisia. Lisäksi finanssikriisi lisäsi useiden maiden haittaa eurosta. Etenkin Italialle ja Portugalille eurosta vaikuttaisi olleen merkittävästi haittaa, kun taas Irlanti vaikuttaisi olevan ainoa eurosta aidosti hyötynyt maa. Kuitenkaan euro ei yksinään selitä maiden suoriutumista/alisuoriutumista makrotaloudessaan, vaan merkitsevämpiä ovat maaspesifit tekijät, kuten instituutioiden parannukset ja rakenneuudistukset tai niiden puute sekä valtionvelan määrä. Lisäksi raportoimme parannuksen euromaiden talouskasvussa tutkimusperiodin lopussa.
Suurin osa kirjallisuudesta tutkii euroefektiä gravitaatiomallin avulla. Vaikka mallia on kehitetty kyseenomaiseen tarkoitukseen ajan myötä, lähes kaikissa tutkimuksissa törmätään edelleen vaikeisiin spesifiointiongelmiin, jotka aiheuttavat harhan estimaatteihin – näin myös euroefektiestimaatit vaihtelevat merkittävästi. Tässä tutkielmassa euron vaikutusta talouskasvuun arvioidaan empiirisesti synteettisen kontrollin menetelmällä, jolla verrataan euromaiden kehitystä muihin OECD-maihin. Menetelmä suojaa erityisen hyvin muuttujien endogeenisuusongelmalta. Euron vaikutus talouskasvuun raportoidaan periodilla 1999−2017 sekä alaperiodeilla 1999−2007 ja 2008−2017.
Kirjallisuus ei pysty ainakaan vielä arvioimaan kovin suurella varmuudella euroefektiä: estimaatit vaihtelevat ei-merkitsevän ja 50 %:n välillä. EMU ei myöskään täytä optimaalisen valuutta-alueen määritelmää, koska maiden suhdannesyklit eivät ole synkroniset eikä työvoima liikkuvaa maiden välillä. Empiiristen estimaattiemme mukaan eurolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta euroalueen talouskasvuun, mutta vaikutukset maiden välillä ovat heterogeenisia. Lisäksi finanssikriisi lisäsi useiden maiden haittaa eurosta. Etenkin Italialle ja Portugalille eurosta vaikuttaisi olleen merkittävästi haittaa, kun taas Irlanti vaikuttaisi olevan ainoa eurosta aidosti hyötynyt maa. Kuitenkaan euro ei yksinään selitä maiden suoriutumista/alisuoriutumista makrotaloudessaan, vaan merkitsevämpiä ovat maaspesifit tekijät, kuten instituutioiden parannukset ja rakenneuudistukset tai niiden puute sekä valtionvelan määrä. Lisäksi raportoimme parannuksen euromaiden talouskasvussa tutkimusperiodin lopussa.