Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle oikeussuojakeinona maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa
Sandelin, Salla (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Perustuslain (11.6.1999/731) 109 §:n mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista eduskunnalle.
Työni lähtökohtana on pohtia ja analysoida maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyjen kantelujen roolia oikeussuojakeinona. Pohjaan tämän tutkielmani osittain aineistoon, joka koostuu vuosina 2005–2015 eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyistä kanteluista maankäyttö- ja rakennuslain piiriin kuuluvissa asioissa. Olen jakanut aineiston kolmeen ryhmään kantelun perusteen mukaan eli virheellinen menettely, toimivallan ylitys tai muu lainvastaisuus kantelun perusteena, viranomaisen passiivisuus kantelun perusteena sekä perusoikeudelliset kantelut. Tutkimuksessa kysyn oikeusasiamiehen roolia oikeussuojan näkökulmasta koskien maankäyttö- ja rakennuslain alaisia asioita eli missä vaiheessa turvaudutaan kanteluun oikeussuojakeinona? Toisena kysymysosiona pyrin analysoimaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista tapauksista koostuvasta kanteluaineistostani seuraavaa: Minkälaisissa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa oikeussuojatienä on käytetty kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle? Sekä mitä seuraamuksia kantelulla on ollut?
Työssäni ovat keskeisellä sijalla eduskunnan oikeusasiamieheen liittyvä käsitteistö ja ennen kaikkea kanteluprosessiin liittyvät käsitteet. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain ja hallintolain termistö sekä perusoikeuksiin liittyvät käsitteet ovat olennaisia tässä tutkimuksessa. Tutkielmani painottuu valtiosääntöoikeuden alalle, koska kyse on ylimmästä laillisuusvalvonnasta sekä perusoikeuksista, etenkin perustuslain 21 § on merkittävässä asemassa oikeusturvan määrittäjänä. Hallinto-oikeus ja sen säännökset sekä periaatteet ovat myös olennaisia tässä tutkimuksessa sekä ympäristöoikeuden alaan kuuluvan maankäyttö- ja rakennuslain säännökset. Metodisesti sijoitan tutkimukseni lainopin alueelle eli oikeusdogmaattisesta tutkimuksesta on kysymys.
Tutkittavanani olevasta 24 kantelun aineistosta käy ilmi, että vähän yli puolessa tapauksista on kanneltu suoraan eduskunnan oikeusasiamiehelle käymättä läpi yleisiä muutoksenhaku- ja valitusteitä. Suhteessa perusoikeudellisten kantelujen lukumäärään, voidaan sanoa, että enemmistö tämän kyseisen ryhmän kanteluista kuuluu suoraan eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyjen kantelujen joukkoon. Siitä on selkeästi havaittavissa eduskunnan oikeusasiamiehen vahva rooli perusoikeuksien toteutumisen valvojana ja ohjaajana. Kanteluja, joissa on käytetty säännönmukaisia valitus- ja muutoksenhakukeinoja on myös lähes puolet koko aineistosta. Suurin osa kanteluista tässä joukossa kuuluvat ryhmään virheellinen menettely, toimivallan ylitys tai muu lainvastaisuus. Tässä aineistossa oikeusasiamiehen toimenpiteistä selkeä enemmistö on käsityksiä. Tästä voimme päätellä, että eduskunnan oikeusasiamies on maltillinen ratkaisuissaan ja käsitys on yleisin toimenpide, minkä oikeusasiamies ratkaisuissaan tekee. Tässä aineistossa näkyy kokoavasti oikeusasiamiehen vaikutus ja rooli maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa. Perusoikeudet painottuvat monissa kanteluissa ja perusoikeuksien valvojana oikeusasiamies tullaan varmasti näkemään vahvasti myös tulevaisuudessa.
Työni lähtökohtana on pohtia ja analysoida maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyjen kantelujen roolia oikeussuojakeinona. Pohjaan tämän tutkielmani osittain aineistoon, joka koostuu vuosina 2005–2015 eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyistä kanteluista maankäyttö- ja rakennuslain piiriin kuuluvissa asioissa. Olen jakanut aineiston kolmeen ryhmään kantelun perusteen mukaan eli virheellinen menettely, toimivallan ylitys tai muu lainvastaisuus kantelun perusteena, viranomaisen passiivisuus kantelun perusteena sekä perusoikeudelliset kantelut. Tutkimuksessa kysyn oikeusasiamiehen roolia oikeussuojan näkökulmasta koskien maankäyttö- ja rakennuslain alaisia asioita eli missä vaiheessa turvaudutaan kanteluun oikeussuojakeinona? Toisena kysymysosiona pyrin analysoimaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista tapauksista koostuvasta kanteluaineistostani seuraavaa: Minkälaisissa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa oikeussuojatienä on käytetty kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle? Sekä mitä seuraamuksia kantelulla on ollut?
Työssäni ovat keskeisellä sijalla eduskunnan oikeusasiamieheen liittyvä käsitteistö ja ennen kaikkea kanteluprosessiin liittyvät käsitteet. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain ja hallintolain termistö sekä perusoikeuksiin liittyvät käsitteet ovat olennaisia tässä tutkimuksessa. Tutkielmani painottuu valtiosääntöoikeuden alalle, koska kyse on ylimmästä laillisuusvalvonnasta sekä perusoikeuksista, etenkin perustuslain 21 § on merkittävässä asemassa oikeusturvan määrittäjänä. Hallinto-oikeus ja sen säännökset sekä periaatteet ovat myös olennaisia tässä tutkimuksessa sekä ympäristöoikeuden alaan kuuluvan maankäyttö- ja rakennuslain säännökset. Metodisesti sijoitan tutkimukseni lainopin alueelle eli oikeusdogmaattisesta tutkimuksesta on kysymys.
Tutkittavanani olevasta 24 kantelun aineistosta käy ilmi, että vähän yli puolessa tapauksista on kanneltu suoraan eduskunnan oikeusasiamiehelle käymättä läpi yleisiä muutoksenhaku- ja valitusteitä. Suhteessa perusoikeudellisten kantelujen lukumäärään, voidaan sanoa, että enemmistö tämän kyseisen ryhmän kanteluista kuuluu suoraan eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyjen kantelujen joukkoon. Siitä on selkeästi havaittavissa eduskunnan oikeusasiamiehen vahva rooli perusoikeuksien toteutumisen valvojana ja ohjaajana. Kanteluja, joissa on käytetty säännönmukaisia valitus- ja muutoksenhakukeinoja on myös lähes puolet koko aineistosta. Suurin osa kanteluista tässä joukossa kuuluvat ryhmään virheellinen menettely, toimivallan ylitys tai muu lainvastaisuus. Tässä aineistossa oikeusasiamiehen toimenpiteistä selkeä enemmistö on käsityksiä. Tästä voimme päätellä, että eduskunnan oikeusasiamies on maltillinen ratkaisuissaan ja käsitys on yleisin toimenpide, minkä oikeusasiamies ratkaisuissaan tekee. Tässä aineistossa näkyy kokoavasti oikeusasiamiehen vaikutus ja rooli maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa. Perusoikeudet painottuvat monissa kanteluissa ja perusoikeuksien valvojana oikeusasiamies tullaan varmasti näkemään vahvasti myös tulevaisuudessa.