Ekonomit työuralla – Uraliikkuvuuden vaikutukset uramenestykseen
Rinta-Hoiska, Juuli (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työurat koetaan nykyisin epävarmemmiksi ja pirstaleisemmiksi kuin ennen. Liikkuvuus työurilla on yleistynyt, ja sitä tapahtuu aiempaa monimuotoisemmin. Uraliikkuvuuden muodostuttua yhä merkityksellisemmäksi osaksi työuria myös aihetta koskevan tutkimuksen tärkeys korostuu. Uraliikkuvuuden vaikutuksia yksilön menestymiseen urallaan on toistaiseksi tutkittu vain vähän, toisin kuin liikkuvuuteen johtavia tekijöitä. Tavanomainen käsitys on, että uraliikkuvuuden vaikutukset ovat pääasiassa positiivisia tai jopa edellytys uralla menestymiselle. Tähänastisissa tutkimuksissa aiheesta on kuitenkin saatu ristiriitaisia tuloksia.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Vaasan yliopistosta valmistuneiden ekonomien uraliikkuvuudella on ollut heidän uramenestykseensä. Menestystä arvioitiin sekä objektiivisella että subjektiivisella tasolla. Osana tutkimusta oli niin ikään sen arvioiminen, ovatko vaikutukset uramenestykseen erilaiset eri organisaatioiden välisessä ja toisaalta saman organisaation sisäisessä liikkuvuudessa. Yhtenä ulottuvuutena selvitettiin myös kansainvälisen liikkuvuuden vaikutuksia uralla menestymiseen. Tutkimuksen viitekehys muodostuu urien ja niiden muutosten sekä uraliikkuvuuden ja uramenestyksen kokonaisuudesta. Tutkimusaineisto kerättiin osana Ekonomit työuralla -pitkittäistutkimusta. Kolmivaiheisen pitkittäistutkimuksen viimeisin vaihe toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi kaikkiaan 136 Vaasan yliopistossa vuosina 1996–1997 opintonsa aloittanutta ekonomia. Aineiston analyysit toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin regressioanalyyseillä.
Uraliikkuvuuden vaikutukset uramenestykseen osoittautuivat tutkimuksessa yllättävän vähäisiksi. Liikkuvuudella ei ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia ekonomien palkka- eikä asematasoon. Liikkuvuudella ei havaittu olleen vaikutuksia myöskään työ- ja uratyytyväisyyteen eikä työn ja yksityiselämän tasapainoon. Vastoin yleisiä olettamuksia ulkoisen ja sisäisen liikkuvuuden vaikutusten välillä ei ilmennyt eroja. Myöskään kansainvälisellä liikkuvuudella ei ollut havaittavaa yhteyttä uramenestykseen lukuun ottamatta sen jonkinasteista positiivista vaikutusta palkkatasoon. Liikkuvuudesta ei siten ollut suoranaista hyötyä, muttei toisaalta haittaakaan uralla menestymiseen. Mainitut tutkimustulokset voivat olla hyödyllisiä sekä yksilöitä että organisaatioita koskevassa urasuunnittelussa ja -johtamisessa, ja myös yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltaessa liikkuvuutta osana työmarkkinoiden toimivuutta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Vaasan yliopistosta valmistuneiden ekonomien uraliikkuvuudella on ollut heidän uramenestykseensä. Menestystä arvioitiin sekä objektiivisella että subjektiivisella tasolla. Osana tutkimusta oli niin ikään sen arvioiminen, ovatko vaikutukset uramenestykseen erilaiset eri organisaatioiden välisessä ja toisaalta saman organisaation sisäisessä liikkuvuudessa. Yhtenä ulottuvuutena selvitettiin myös kansainvälisen liikkuvuuden vaikutuksia uralla menestymiseen. Tutkimuksen viitekehys muodostuu urien ja niiden muutosten sekä uraliikkuvuuden ja uramenestyksen kokonaisuudesta. Tutkimusaineisto kerättiin osana Ekonomit työuralla -pitkittäistutkimusta. Kolmivaiheisen pitkittäistutkimuksen viimeisin vaihe toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi kaikkiaan 136 Vaasan yliopistossa vuosina 1996–1997 opintonsa aloittanutta ekonomia. Aineiston analyysit toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin regressioanalyyseillä.
Uraliikkuvuuden vaikutukset uramenestykseen osoittautuivat tutkimuksessa yllättävän vähäisiksi. Liikkuvuudella ei ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia ekonomien palkka- eikä asematasoon. Liikkuvuudella ei havaittu olleen vaikutuksia myöskään työ- ja uratyytyväisyyteen eikä työn ja yksityiselämän tasapainoon. Vastoin yleisiä olettamuksia ulkoisen ja sisäisen liikkuvuuden vaikutusten välillä ei ilmennyt eroja. Myöskään kansainvälisellä liikkuvuudella ei ollut havaittavaa yhteyttä uramenestykseen lukuun ottamatta sen jonkinasteista positiivista vaikutusta palkkatasoon. Liikkuvuudesta ei siten ollut suoranaista hyötyä, muttei toisaalta haittaakaan uralla menestymiseen. Mainitut tutkimustulokset voivat olla hyödyllisiä sekä yksilöitä että organisaatioita koskevassa urasuunnittelussa ja -johtamisessa, ja myös yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltaessa liikkuvuutta osana työmarkkinoiden toimivuutta.