Harmaan talouden torjunta modernin sääntelyteorian näkökulmasta tarkasteltuna
Remes, Miika (2019)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Harmaa talous on sekä teoriassa että käytännössä yleisesti tunnistettu ja havaittu moniulotteinen ongelma, josta kärsivät yhteiskunnan, yritysten ja markkinoiden lisäksi työntekijät, kuluttajat ja ympäristö. Harmaa talous on jatkuvassa muutoksessa oleva kansainvälistyvä ilmiö, jonka piiloon jäävä luonne ja liittymäpinnat muihin rikollisuuden ilmiöihin tekevät siitä erityisen vakavaa ja hankaloittavat huomattavasti sen tunnistamista ja torjuntaa. Suomessa harmaata taloutta ilmenee erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla. Harmaan talouden tehokas torjunta on tärkeää yhteiskunnan kaikkien osapuolien kannalta ja edellyttää riittävän tarkkoja tietoja harmaan talouden kehityssuunnasta ja ilmiöistä.
Sääntely on erottamaton osa yhteiskunnan toimintaa ja tärkeää harmaan talouden torjunnan kannalta. Usein sääntely samaistetaan lainsäädäntöön, mutta moderni sääntelyteoria näkee sääntelyn laajempana kokonaisuutena, jonka keskiössä ovat kannustimien ja sanktioiden välinen suhde, sääntelykeinojen responsiivisuus sekä erilaiset älykkäät ominaisuudet, kuten monenkirjavien sääntelykeinoyhdistelmien ja sijaissääntelijöiden käyttäminen osana laadukkaampaa ja tehokkaampaa kokonaissääntelyä.
Tutkielma selvitti harmaan talouden torjunnan keinoja ja niiden toimivuutta sekä sääntelyn vaikutuksia, tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta osana harmaan talouden torjunnan onnistumista ja epäonnistumista. Tutkimus kohdistui tutkittavissa harmaan talouden ilmiöissä ja niiden laajuudessa tapahtuneisiin muutoksiin, jotta torjunnan onnistumisesta ja epäonnistumisesta voitiin tehdä johtopäätöksiä. Tutkimus toteutettiin kahtena kvantitatiivisena eli määrällisenä internetkyselynä, ja kohdennettiin eri yrittäjäjärjestöjen jäsenyrityksille sekä eri työntekijäjärjestöjä edustaville toimitsijoille. Tarkoituksena oli saada vertailtavuutta sekä toisiinsa että aikaisempiin kyselyihin nähden.
Harmaa talous on yritysten yleisesti tunnistama ja havaitsema ongelma, jonka ilmiöissä ja kehityssuunnassa voidaan nähdä muutosta positiivisempaan suuntaan, mutta ongelmia esiintyy edelleen toimialakohtaisesti. Erityisesti kuljetusalalla harmaan talouden ongelmat nousivat muihin toimialoihin verraten yritysten näkökulmasta esille, kun taas rakennusalalla muutosta on tapahtunut vastausten perusteella positiivisempaan suuntaan, mikä voi olla tulosta toteutetuista sääntelyllisistä uudistuksista. Tulosten perusteella yritykset haluavat toimia oikein ja ottaa vastuuta, mutta harmaan talouden kansainvälistyminen ja sen lieveilmiöt haittaavat merkittävästi oikein toimimista. Yritysten näkökulmasta harmaan talouden torjunta edellyttää parempia työkaluja, kannustimia, tietoa ja kokonaisuudessaan toimivampaa sääntelyä, joka nähtiin tarpeellisena harmaan talouden torjunnan kannalta.
Harmaata taloutta voidaan torjua sääntelyn keinoin, mutta sitä varten tarvitaan riittävän määrä kannustimia ja sanktioita. Sääntely ei toimi kustannustehokkaasti ilman tarkasti ongelmakohtiin osuvaa lainsäädäntöä, mutta ei myöskään ilman sitä tukevia vaihtoehtoisia sääntelykeinoja tai sijaissääntelijöitä. Harmaan talouden torjunnan toimivuus on riippuvainen sääntelyn laadusta, ei määrästä. Modernin sääntelyteorian tarjoamat älykkäät ideat voivat toimia julkishallinnon toimeenpaneman sääntelyn tukena, täydentäen puutteita ja ongelmakohtia, mutta toimiakseen se edellyttää sääntelyongelman monipuolisempaa tunnistamista sekä riittävää dynamiikkaa sääntelyllisen kokonaistorjunnan hallinnan osalta.
Sääntely on erottamaton osa yhteiskunnan toimintaa ja tärkeää harmaan talouden torjunnan kannalta. Usein sääntely samaistetaan lainsäädäntöön, mutta moderni sääntelyteoria näkee sääntelyn laajempana kokonaisuutena, jonka keskiössä ovat kannustimien ja sanktioiden välinen suhde, sääntelykeinojen responsiivisuus sekä erilaiset älykkäät ominaisuudet, kuten monenkirjavien sääntelykeinoyhdistelmien ja sijaissääntelijöiden käyttäminen osana laadukkaampaa ja tehokkaampaa kokonaissääntelyä.
Tutkielma selvitti harmaan talouden torjunnan keinoja ja niiden toimivuutta sekä sääntelyn vaikutuksia, tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta osana harmaan talouden torjunnan onnistumista ja epäonnistumista. Tutkimus kohdistui tutkittavissa harmaan talouden ilmiöissä ja niiden laajuudessa tapahtuneisiin muutoksiin, jotta torjunnan onnistumisesta ja epäonnistumisesta voitiin tehdä johtopäätöksiä. Tutkimus toteutettiin kahtena kvantitatiivisena eli määrällisenä internetkyselynä, ja kohdennettiin eri yrittäjäjärjestöjen jäsenyrityksille sekä eri työntekijäjärjestöjä edustaville toimitsijoille. Tarkoituksena oli saada vertailtavuutta sekä toisiinsa että aikaisempiin kyselyihin nähden.
Harmaa talous on yritysten yleisesti tunnistama ja havaitsema ongelma, jonka ilmiöissä ja kehityssuunnassa voidaan nähdä muutosta positiivisempaan suuntaan, mutta ongelmia esiintyy edelleen toimialakohtaisesti. Erityisesti kuljetusalalla harmaan talouden ongelmat nousivat muihin toimialoihin verraten yritysten näkökulmasta esille, kun taas rakennusalalla muutosta on tapahtunut vastausten perusteella positiivisempaan suuntaan, mikä voi olla tulosta toteutetuista sääntelyllisistä uudistuksista. Tulosten perusteella yritykset haluavat toimia oikein ja ottaa vastuuta, mutta harmaan talouden kansainvälistyminen ja sen lieveilmiöt haittaavat merkittävästi oikein toimimista. Yritysten näkökulmasta harmaan talouden torjunta edellyttää parempia työkaluja, kannustimia, tietoa ja kokonaisuudessaan toimivampaa sääntelyä, joka nähtiin tarpeellisena harmaan talouden torjunnan kannalta.
Harmaata taloutta voidaan torjua sääntelyn keinoin, mutta sitä varten tarvitaan riittävän määrä kannustimia ja sanktioita. Sääntely ei toimi kustannustehokkaasti ilman tarkasti ongelmakohtiin osuvaa lainsäädäntöä, mutta ei myöskään ilman sitä tukevia vaihtoehtoisia sääntelykeinoja tai sijaissääntelijöitä. Harmaan talouden torjunnan toimivuus on riippuvainen sääntelyn laadusta, ei määrästä. Modernin sääntelyteorian tarjoamat älykkäät ideat voivat toimia julkishallinnon toimeenpaneman sääntelyn tukena, täydentäen puutteita ja ongelmakohtia, mutta toimiakseen se edellyttää sääntelyongelman monipuolisempaa tunnistamista sekä riittävää dynamiikkaa sääntelyllisen kokonaistorjunnan hallinnan osalta.