Keskustelua lähi- ja luomuruoasta - Tarkastelussa pientuottajien, tiedotusvälineiden ja kuluttajien perustelukeinot
Pellinen, Ida (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani, miten ja millaisin keinoin pientuottajat, tiedotusvälineet ja kuluttajat argumentoivat puhuessaan lähi- ja luomuruoasta. Valitsin tutkielmaan kolme eri kanavaa, jotka ovat pientuottajien verkkosivut, tiedotusvälineiden verkkouutiset sekä kuluttajien keskustelut keskustelupalstoilla. Ruoka herättää ihmisissä ajatuksia ja tunteita, joten on kiinnostavaa selvittää, millä tavoin lähi- ja luomuruoasta keskustellaan.
Ruoasta puhutaan paljon niin televisio-ohjelmissa, sosiaalisessa mediassa kuin uutisissa. Lisäksi ruoan suhteen tehdään erilaisia valintoja, jotka liittyvät esimerkiksi ympäristötekijöihin tai ruoan terveysvaikutuksiin. Joitakin ruokia pidetään yleisesti hyvinä, toisia taas huonoina. On mielenkiintoista pohtia, onko hyvälle ruoalle jotakin oikeanlaista määritelmää erityisesti lähi- ja luomutuotannon näkökulmasta.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys pohjautuu uuteen retoriikkaan sekä Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan argumentaatiokeinoihin. Argumentaatiolla tarkoitetaan puhujan väitteiden perustelua. Nostan esille digitaalisen retoriikan verkossa olevan aineistoni vuoksi. Etsin tutkimukseni aineistosta erilaisia perustelukeinoja, joilla pyritään vetoamaan lukijaan.
Tutkimuksessani sain selville, että pientuottajat vetoavat eläinten hyvinvointiin, perhearvoihin sekä ympäristön tärkeyteen. Esimerkkien avulla he vetoavat siihen, että heidän omilla tiloillaan tuotetut tuotteet ovat laadukkaita. Verkkouutisoinnissa käytettyjä perustelukeinoja ovat vertailu, ympäristön tärkeys, terveellinen ja turvallinen ruoka sekä auktoriteettiin vetoaminen. Auktoriteettina käytetään tutkimustuloksia, laatumerkintöjä sekä asiantuntijoita. Verkkokeskusteluissa kuluttajat kyseenalaistavat lähi- ja luomutuotantoa sekä vertaavat sitä tavanomaisesti tuotettuun ja ulkomaiseen ruokaan. Arvoista esiin nousevat kotimaisuus sekä terveellinen ja turvallinen ruoka. Lähi- ja luomuruokaa ei kuitenkaan kuluttajien keskuudessa koeta sen terveellisemmäksi vaihtoehdoksi kuin tavanomaisesti tuotettua ruokaa.
Ruoasta puhutaan paljon niin televisio-ohjelmissa, sosiaalisessa mediassa kuin uutisissa. Lisäksi ruoan suhteen tehdään erilaisia valintoja, jotka liittyvät esimerkiksi ympäristötekijöihin tai ruoan terveysvaikutuksiin. Joitakin ruokia pidetään yleisesti hyvinä, toisia taas huonoina. On mielenkiintoista pohtia, onko hyvälle ruoalle jotakin oikeanlaista määritelmää erityisesti lähi- ja luomutuotannon näkökulmasta.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys pohjautuu uuteen retoriikkaan sekä Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan argumentaatiokeinoihin. Argumentaatiolla tarkoitetaan puhujan väitteiden perustelua. Nostan esille digitaalisen retoriikan verkossa olevan aineistoni vuoksi. Etsin tutkimukseni aineistosta erilaisia perustelukeinoja, joilla pyritään vetoamaan lukijaan.
Tutkimuksessani sain selville, että pientuottajat vetoavat eläinten hyvinvointiin, perhearvoihin sekä ympäristön tärkeyteen. Esimerkkien avulla he vetoavat siihen, että heidän omilla tiloillaan tuotetut tuotteet ovat laadukkaita. Verkkouutisoinnissa käytettyjä perustelukeinoja ovat vertailu, ympäristön tärkeys, terveellinen ja turvallinen ruoka sekä auktoriteettiin vetoaminen. Auktoriteettina käytetään tutkimustuloksia, laatumerkintöjä sekä asiantuntijoita. Verkkokeskusteluissa kuluttajat kyseenalaistavat lähi- ja luomutuotantoa sekä vertaavat sitä tavanomaisesti tuotettuun ja ulkomaiseen ruokaan. Arvoista esiin nousevat kotimaisuus sekä terveellinen ja turvallinen ruoka. Lähi- ja luomuruokaa ei kuitenkaan kuluttajien keskuudessa koeta sen terveellisemmäksi vaihtoehdoksi kuin tavanomaisesti tuotettua ruokaa.