Työntekijän syrjintä raskauden ja perhevapaiden osalta. Työnantajan keinot välttää syrjintään syyllistyminen.
Brofeldt, Riina (2019)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tasa-arvolaissa on asetettu työnantajalle vaatimus, että sen tulisi tukea työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tässä tutkimuksessa tutkitaan, kuinka se onnistuisi nykyhetkeä paremmin ja tavoitteena on vastata kysymykseen, millä tavoin työnantajan tulisi toimia, jotta se ei syyllistyisi syrjintään tasa-arvolain 6 §:n 5 momentin tarkoittamassa tarkoituksessa. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten yrityksen tulisi suunnitella toimintaansa perhevapaiden osalta ja miten työnantaja voisi tukea työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista paremmin, ja millä keinoilla työnantaja voisi tukea myös isiä käyttämään perhevapaita nykyistä enemmän.
Tutkimuksessa käydään läpi syrjintää raskauteen ja perhevapaiseen liittyen rekrytoitaessa, työsuhteen aikana ja sen loppumisen yhteydessä tasa-arvolain 7 §:n määrittelemän syrjinnän kiellon kautta. Analysoinnissa käytetään oikeustapauksia, lain esitöitä, kirjallisuutta ja muita raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyviä tapauksia, joita on saatu muun muassa ammattijärjestöiltä ja tasa-arvovaltuutetulta. Tutkimuksessa keskitytään tasa-arvolain 6 §:n 5 momentin tulkitsemiseen raskauden ja perhevapaan näkökulmasta, eikä puututa muihin syrjintään liittyviin ongelmiin.
Tutkimukseni osoittaa selvästi, että syrjintä raskauden ja perhevapaiden osalta on edelleen hyvin yleistä Suomessa ja useat tahot ovat tilanteesta huolestuneita. Tutkimukseni pohjalta käy ilmi, että työnantajan avoin suhtautuminen syrjintäepäilyyn, toimintatapojen tarkistaminen ja ongelman myöntäminen yrityksen toimintatavoissa ovat hyvin tärkeitä asioita syrjinnän vähentämisessä. Työnantajan tulisi kiinnittää erityistä huomiota työntekijän sujuvaan työhön paluuseen ja perehdyttämiseen perhevapaan jälkeen. Tasapuoliset ja läpinäkyvät käytännöt niin työhön paluussa kuin jo työssä olevan työntekijän työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä vähentävät syrjinnän mahdollisuutta. Isiä tulee kannustaa pitämään isyysvapaita ja tätä voi tukea myös kouluttamalla naistyöntekijöitä töiden ohessa ja vakinaistamalla heitä. Työnantajan ja lähiesimiesten tulisi tuntea voimassa olevat lait, asetukset ja työehtosopimukset kuten myös yrityksessä mahdollisesti olevat tasa-arvo- ja strategisen hyvinvoinnin suunnitelma ja myös toimia näiden mukaisesti.
Tutkimuksessa käydään läpi syrjintää raskauteen ja perhevapaiseen liittyen rekrytoitaessa, työsuhteen aikana ja sen loppumisen yhteydessä tasa-arvolain 7 §:n määrittelemän syrjinnän kiellon kautta. Analysoinnissa käytetään oikeustapauksia, lain esitöitä, kirjallisuutta ja muita raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyviä tapauksia, joita on saatu muun muassa ammattijärjestöiltä ja tasa-arvovaltuutetulta. Tutkimuksessa keskitytään tasa-arvolain 6 §:n 5 momentin tulkitsemiseen raskauden ja perhevapaan näkökulmasta, eikä puututa muihin syrjintään liittyviin ongelmiin.
Tutkimukseni osoittaa selvästi, että syrjintä raskauden ja perhevapaiden osalta on edelleen hyvin yleistä Suomessa ja useat tahot ovat tilanteesta huolestuneita. Tutkimukseni pohjalta käy ilmi, että työnantajan avoin suhtautuminen syrjintäepäilyyn, toimintatapojen tarkistaminen ja ongelman myöntäminen yrityksen toimintatavoissa ovat hyvin tärkeitä asioita syrjinnän vähentämisessä. Työnantajan tulisi kiinnittää erityistä huomiota työntekijän sujuvaan työhön paluuseen ja perehdyttämiseen perhevapaan jälkeen. Tasapuoliset ja läpinäkyvät käytännöt niin työhön paluussa kuin jo työssä olevan työntekijän työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä vähentävät syrjinnän mahdollisuutta. Isiä tulee kannustaa pitämään isyysvapaita ja tätä voi tukea myös kouluttamalla naistyöntekijöitä töiden ohessa ja vakinaistamalla heitä. Työnantajan ja lähiesimiesten tulisi tuntea voimassa olevat lait, asetukset ja työehtosopimukset kuten myös yrityksessä mahdollisesti olevat tasa-arvo- ja strategisen hyvinvoinnin suunnitelma ja myös toimia näiden mukaisesti.