Talouskasvu ja autokauppa: Henkilöautojen ensirekisteröintien analyysi Suomessa vuosina 2000–2018.
Nummensalo, Jan-Martin (2019)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Viime vuosina eri tiedotusvälineissä on uutisoitu laajasti erilaisista autoalaan kohdistuvista muutoksista. Autoteollisuuden päästöskandaalit, globaalit ilmastohaasteet ja niiden mukana tuomat dieselautojen kiellot sekä polttomoottoriautojen mahdolliset myyntirajoitteet heikentävät merkittävästi kuluttajan luottamusta hankkia uusi ja edellistä vähäpäästöisempi henkilöauto. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan henkilöautojen ensirekisteröintejä Suomessa vuosina 2000–2018 ja sitä, kuinka ensirekisteröintien vaihtelua pystytään selittämään makrotalouden mittareilla. Tavoitteena on arvioida, miten reaalisen bruttokansantuotteen muutokset näkyvät ensirekisteröinneissä ja ovatko uudet henkilöautot Suomessa välttämättömyys- vai ylellisyyshyödykkeitä? Työssä lisäksi tarkastellaan, miten kuluttajien sentimentit vaikuttavat ensirekisteröintien kehitykseen. Kiinnostavan näkökulman tutkielmalle tuo koko henkilöautokannan kehityksen vertailu niin kutsutun premium-autokannan kehitykseen.
Tutkielman teoriaosiot muodostavat viitekehyksen autoalan empiiriselle analyysille. Luvuissa tarkastellaan kattavasti autoalan historiaa ja nykytilaa sekä näiden yhteyttä makrotalouteen. Teoriaosiot tarjoavat lukijalle hyvän käsityksen autoalaa koskevista muutoksista ja perehdyttävät lukijan työn empiiriseen tarkasteluun.
Empiirisessä osiossa tarkastellaan regressioanalyysin avulla ensirekisteröintejä Suomessa vuosina 2000–2018. Regressiomallien selittävinä muuttujina käytetään teoriaosissa esitettyjä mittareita, joiden voidaan arvioida kuvaavan hyvin kansantalouden tilaa. Tulosten perusteella uusien henkilöautojen myynti Suomessa voidaan arvioida suhdanneherkäksi toimialaksi, sillä talouskasvun huomataan vaikuttavan merkittävästi ensirekisteröintien määrän kasvuun. Autokauppaa koskevilla kannustimilla ei havaita olevan merkitystä henkilöautojen ensirekisteröinteihin. Kuluttajabarometri toimii hyvänä mittarina kuvaamaan kuluttajien mielipidettä uuden auton hankinnasta, jonka tehokkaimpana yksittäisenä komponenttina on kuluttajien näkemys oman talouden kehittymisestä. Lyhyen aikavälin tulojouston perusteella, uudet henkilöautot voidaan Suomessa nähdä ylellisyyshyödykkeiksi.
Tutkielman teoriaosiot muodostavat viitekehyksen autoalan empiiriselle analyysille. Luvuissa tarkastellaan kattavasti autoalan historiaa ja nykytilaa sekä näiden yhteyttä makrotalouteen. Teoriaosiot tarjoavat lukijalle hyvän käsityksen autoalaa koskevista muutoksista ja perehdyttävät lukijan työn empiiriseen tarkasteluun.
Empiirisessä osiossa tarkastellaan regressioanalyysin avulla ensirekisteröintejä Suomessa vuosina 2000–2018. Regressiomallien selittävinä muuttujina käytetään teoriaosissa esitettyjä mittareita, joiden voidaan arvioida kuvaavan hyvin kansantalouden tilaa. Tulosten perusteella uusien henkilöautojen myynti Suomessa voidaan arvioida suhdanneherkäksi toimialaksi, sillä talouskasvun huomataan vaikuttavan merkittävästi ensirekisteröintien määrän kasvuun. Autokauppaa koskevilla kannustimilla ei havaita olevan merkitystä henkilöautojen ensirekisteröinteihin. Kuluttajabarometri toimii hyvänä mittarina kuvaamaan kuluttajien mielipidettä uuden auton hankinnasta, jonka tehokkaimpana yksittäisenä komponenttina on kuluttajien näkemys oman talouden kehittymisestä. Lyhyen aikavälin tulojouston perusteella, uudet henkilöautot voidaan Suomessa nähdä ylellisyyshyödykkeiksi.